LUO TILAA OIVALTAMISELLE
|
|
- Kirsi-Kaisa Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUO TILAA OIVALTAMISELLE OPAS UUTEEN OPPIMISYMPÄRISTÖÖN Tämä opas on ensisijaisesti tarkoitettu organisaatioille, jotka pohtivat nykyisen oppimisympäristönsä kehittämistä tai uuden luomista. Tarkoituksena on antaa projektiin osallistuville henkilöille kokonaiskuva hankkeesta sekä tarjota samalla asiantuntijoiden näkökulmia, ideoita ja käytännön vinkkejä. Toivomme, että oppaan avulla on helpompi muodostaa visio tavoitetilasta ja lähteä liikkeelle!
2 OPPIMISYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Opettamisen painopisteet ja menetelmät muuttuvat ajan mukana. Nykyään puhutaan usein oivalluttamisesta perinteisen opettamisen ohella. Samalla myös oppimisympäristöihin kaivataan muutoksia, jotka tukevat nykyaikaista opettamista ja oppimista. Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pyrkii luomaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle [...] syventämällä oppimiskäsitystä sekä vahvistamalla edellytyksiä tietoa luovaan, yhteisölliseen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimisympäristöissä. (Opetushallitus 2016) HYVINVOIVA, ITSENÄINEN JA ALOITTEELLINEN OPPIJA tulevaisuuden taitojen osaaminen poikkitieteellinen, tutkiva oppiminen yksilöllisillä poluilla yhteisöllisesti opiskellen oppimisen ohjaus ja kasvun tuki TYÖN ILOA JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ jaettu johtajuus oppiva ja kehittyvä yhteisö verkostoyhteistyö jakamisen kulttuuri Pedagogiikan muutos Toimintakulttuurin muutos TAVOITTEET Oppimisympäristön muutos DIGITALISAATIO JA TILARATKAISUT OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ oppiminen koulun ulkopuolella digitalisaatio oppimisessa luokkatiloista monimuotoisiin oppimisen tiloihin 2
3 Mitä oppimisympäristöltä kaivataan? Uudenlaiset oppimisympäristöt suunnitellaan tukemaan kokonaisvaltaisen oppimisen tarpeita. Opiskeluun tarkoitettujen tilojen, välineiden sekä materiaalien tulee kannustaa yksilöä ja yhteisöä vuorovaikutteiseen toimintaan. Monimuotoiset tilat mahdollistavat myös keskittymistä vaativan työskentelyn. Toimiva oppimisympäristö luo viihtyisän tilan, joka kutsuu avoimeen ja uteliaaseen oppimiseen. Joustava tila mahdollistaa aktiivisen yhteistyön koulun sidosryhmien kanssa. TOIMIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ ON: Lisää fyysistä terveyttä ja turvallisuutta On tarkoituksenmukaisesti mitoitettu Vaalii kestävää kehitystä Toimii joustavasti ja monipuolisesti TOIMINTA Toimii monipuolisena toiminta- ja kulttuurikeskuksena TOIMINTA- KULTTUURI On esteettinen ja vahvistaa psyykkistä sekä sosiaalista hyvinvointia On innostava luovuuteen ja tutkivaan oppimiseen houkutteleva JOUSTAVA tukee nykyisiä ja tulevia oppimismenetelmiä KESTÄVÄ mahdollistaa tilojen uudelleen muotoilun ja järjestelyn ROHKEA kokeilee uusia teknologioita ja pedagogisia menetelmiä LUOVA energisoi ja inspiroi oppijoita sekä opettajia TUKEVA tukee ja kehittää oppijoiden eri vahvuuksia sekä sujuvoittaa työskentelyä MONIPUOLINEN tilat mahdollistavat monenlaista toimintaa ympäri vuorokauden TEHOKAS hyödyntää tehokkaasti tiloja sekä paikkoja koulurakennuksessa ja sen ulkopuolella IHMISELLE on suunniteltu ihmisten ja toiminnan ehdoilla, ei tekniikan Oppiminen ei ole ainoastaan tiedon vastaanottamista vaan kokonaisvaltainen, kehollinen ja kokemuksellinen prosessi. OPPIMISYMPÄRISTÖ Tiloja, paikkoja ja kalusteita Yhteisöjä ja toimintakäytänteitä Välineitä, palveluita, materiaaleja (Lähde: Vantaan kaupunki 2016, mukaillen Rapal ja Martela) 3
4 Vanhasta uuteen Nykymaailma haastaa meitä näkemään uusin tavoin, ajattelemaan laajasti ja ottamaan vastuuta omasta kehittymisestämme. Samalla useimmat oppimisympäristöt ja koululuokat ovat yhä hyvin samanlaisia kuin lähes sata vuotta sitten, kun oppivelvollisuuslaki astui Suomessa voimaan. Tilanne on nyt muuttumassa, sillä yhä useampia tiloja pyritään suunnittelemaan uusia tavoitteita ja toimintamalleja tukeviksi oppimistiloiksi. PASSIIVISESTA LUOKKATILASTA DYNAAMISEEN OPPIMISTILAAN LUOKKATILA OPPIMISTILA staattinen tila dynaaminen tila pysyvät kalusteratkaisut muunneltavat kalusteratkaisut sisältösidonnainen työskentely tilannesidonnainen työskentely teknologia erillistiloissa teknologia integroitu tilaan yksilöpainotteisuus yksilö- ja ryhmätyöpainotteisuus (Lähde: Marko Kuuskorpi 2011, mukaillen: Martela) 4
5 MONIMUOTOISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN SUUNNITTELU Oppimisympäristön muutos on tärkeä hanke, johon kannattaa valmistautua hyvin. Oppimisympäristön tulee muodostaa pedagogisesti, tilallisesti ja tietoteknisesti monipuolinen kokonaisuus. Mitkä ovat teidän tavoitteenne ja tarpeenne? Miten lähteä liikkeelle? Mitä hyötyä on osallistavasta suunnittelusta Oppimisympäristön osallistavalla tilasuunnittelulla ja uusilla ratkaisuilla saadaan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Luodaan käyttäjälähtöinen, joustava oppimisympäristö, joka tukee erilaisia oppimistapoja ja tilanteita Tilaratkaisut edesauttavat uusien opetusmenetelmien ja tavoitteiden toteuttamista Tiloja voidaan muuttaa joustavasti eri tarpeiden ja tilanteiden mukaan Säästetään kustannuksia, kun aiemmat hukkatilat otetaan hyötykäyttöön Avoimet ympäristöt ja muunneltavat ratkaisut mahdollistavat ryhmien yhteensovittamisen Opettajat ja henkilöstö sekä lapset ja nuoret saavat vaikuttaa uusien tilaratkaisujen suunnitteluun Osallistuminen ja vaikuttaminen auttaa sitoutumaan uusiin työtapoihin ja tilaratkaisuihin sekä helpottaa käyttäjäryhmiä muutoksen hyväksymisessä Uudet tilaratkaisut tuovat inspiraatiota, vaihtelua ja valinnan mahdollisuuksia oppilaille ja opettajille 5
6 Mukaan oikeat ihmiset ja apuvoimat Aloita hanke kokoamalla yhteen sopivia ihmisiä eri tasoilta, kuten strategisesta ja operatiivisesta johdosta, henkilökunnasta sekä muista käyttäjäryhmistä. Erityisen tärkeää on, että hankkeella on sitoutunut projektin vetäjä, jolla on riittävästi aikaa johtaa hanketta ja osallistaa muita. Organisaation sisäiset sidosryhmät: Sisäinen työryhmä ohjaa muutosta oppilaat, opettajat, eri sidosryhmät ja muut käyttäjät kiinteistö- ja tilapalvelut sivistystoimi Ulkopuoliset asiantuntijat: Tuovat tietoa mahdollisuuksista ja työkaluja muutoksen tueksi keräävät tietoa oppimisympäristön toiminnallisista tarpeista tuovat osaamista tila -ja sisustussuunnittelusta sekä ergonomiasta tuovat osaamista akustiikasta, valaistuksesta ja materiaaleista auttavat ICT-ratkaisuissa Hyvä asiantuntija on hintansa arvoinen ja kannattaa ottaa ajoissa mukaan Valitse kumppanit yhtä huolella kuin rekrytoisit omaa henkilöstöä. Anna kumppaneille selvät ohjeet ja kerro odotuksesi. Määritelkää yhdessä keskinäiset roolit, vastuut, päätöksentekovaltuudet, yhteistyömuodot ja viestintätavat. Anna riittävästi tietoa ja tukea ulkoisille asiantuntijoille, samoin kuin omalle väelle. On tärkeää osata kääntyä asiantuntijan puoleen ajoissa, eikä vasta sitten, kun tilanne on jo mennyt väärille urille. Ulkopuolinen asiantuntija voi täydentää organisaation omaa osaamista. Ammattilainen tuo puuttuvaa tietoa, taitoa - tai aikaa! Tieto- ja asiantuntijapalvelut maksavat. Usein kuitenkin tulee paljon kalliimmaksi jättää käyttämättä asiantuntijaa. Konsultointi on investointi, joka monissa tapauksissa maksaa itsensä takaisin hankkeen kokonaiskustannuksissa, jopa säästää niitä. Konsultoinnin kustannukset tulee alustavasti arvioida ennen asiantuntijan valintaa, sopimuksen tekoa ja konsultoinnin aloittamista. Asiantuntijan apua voi hyödyntää jo ennen tarjouspyynnön laatimista. Konsultointikustannukset oppimisympäristön kehityshankkeessa ovat yleensä hyvin kohtuulliset suhteessa projektin kokonaiskustannuksiin ja asiantuntijuudesta saataviin hyötyihin. Konsultointikustannukset oppimisympäristön kehityshankkeessa ovat yleensä hyvin kohtuulliset suhteessa projektin kokonaiskustannuksiin ja asiantuntijuudesta saataviin hyötyihin. Tarjouksia kannattaa pyytää aina useammalta kuin yhdeltä asiantuntijalta ja vertailla näiden tarjousten sisältöä keskenään. Kustannusarvion loppusumman sijaan ratkaiseva valintaperuste tulee kuitenkin olla se, mitä rahalla saa. 6
7 Tutki säästöjä ja mahdollisuuksia yhtä aikaa Uudet oppimisympäristöt ovat tyypillisesti tilatehokkaita. Enää ei tuijoteta neliömääriä per oppilas tai pulpettien ja tuolien määrää, vaan oppimiseen soveltuvien paikkojen määrää. Uuden suunnittelun ja monikäyttöisyyden myötä tilojen kapasiteettia sekä käyttöasteita ohjaavat yhä enemmän muut tekijät kuin perinteiset mitoitusohjeet. Fokus neliöistä kapasiteettiin: koulua rakennettaessa neliö maksaa noin /m² (normaalit perustamisolosuhteet). Kehittämällä oppimisympäristöjen tilamallia lisäämällä opiskeluun soveltuvaa paikkakapasiteettia voidaan siirtyä 11,5 m²/oppilas -mitoituksesta kohti 8,5 m²/oppilas. Silloin 400 oppilaan koulun investointitarve on noin 3,12 miljoonaa euroa pienempi (n m² vähemmän). Hukan (esim. käytävien) minimointi ja kaikkien tilojen korkeampi käyttö antaa lisää vastinetta investoinneille. Opetuskapasiteetti voi silti edelleen olla 1,4-1,8 paikkaa per oppilas. Tilojen käytön tehostamisen kautta vuosittaiset jatkuvat säästöt kiinteistökuluissa ovat noin 166 /m²/v kustakin säästetystä neliöstä, jota ei vuokrata tai rakenneta. Pelkästään yhden 400 oppilaan koulun kiinteistökuluissa voitaisiin säästää /v, jos tilankäyttö olisi noin 3 m²/oppilas tehokkaampi. Projekti etenee vaiheissa Oppimisympäristön kehityshanke etenee vaiheittain. Tietoa ja ymmärrystä jalostetaan kohti konkreettisia suunnitelmia, toteutusta sekä käyttöä. Hankkeen päävaiheet ovat: 1 MÄÄRITTELY- VAIHE SUUNNITTELU- VAIHE TOTEUTUS- VAIHE KÄYTTÖ-, ARVIOINTI- JA YLLÄPITO- VAIHE Määrittelyllä liikkeelle Hyvin valmisteltu hanke lähtee liikkeelle tarvekartoituksesta ja määrittelystä. Alkuvaiheen päätöksillä sidotaan jo suurimmat kustannukset ja ratkaisut jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ennen ensimmäistäkään ratkaisua on tärkeää muodostaa selkeä päämäärä ja vastaus kysymyksille mitä ja miksi. Määrittely perustuu selvityksiin, joissa Martelan ja Rapalin asiantuntijat kartoittavat nykytilan, toiminnalliset tarpeet, kehitysnäkymät, haasteet ja mahdollisuudet. Selvitysten perusteella laaditaan raportti, joka toimii suunnittelun ja toteutuksen pohjana joko uudis- tai perusparannushankkeelle. 7
8 Käyttöasteenmittaus ja käyttötapojen havannointi 1. Tilankäytön mittauksilla ja työmuotojen havainnoinnilla selvitetään opetustilojen ja muiden tilojen todelliset käyttöasteet sekä tyypilliset ryhmäkoot ja aktiviteetit eri tiloissa. Rapalin Optimaze Measure -työkalu on pilvipohjainen ja toimii mobiiilaitteilla. Havainnot merkitään digitaaliseen pohjakuvaan ja ohjelmisto muodostaa automaattisesti tilastot ja raportit tilankäytöstä. Vakioitu menetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella tiloja ja niiden käyttöä yhteismitallisella tavalla, mikä myös edesauttaa tunnuslukujen objektiivista vertailua. Tiloissa piilevä potentiaali selvitetään: tiedot auttavat arvioimaan eri työmuodoille tarvittavien tilojen määriä ja kokoja uuden oppimisympäristön suunnittelussa. Kerätyt havainnot toimintatavoista antavat hyvät eväät oppimisympäristön tarkentavaan määrittelyyn ja uusien työskentelytapojen suunnittelemiseen työpajoissa. Määrittelytyöpajat 2. Määrittelytyöpajoissa avataan uusien oppimisympäristöjen mahdollisuuksia ja kartoitetaan yhdessä käyttäjien sekä muiden sidosryhmien kanssa oppimis- ympäristöjen toiminnallisia tarpeita. Yhteisten ryhmätehtävien avulla käsittelemme muutokseen liittyviä huolia sekä otamme henkilöstön konkreettisesti mukaan uusien työtapojen ja tilojen suunnitteluun. Työpajat toimivat myös muutosjohta- misen tukena. 3. Sähköinen oppimisympäristökysely osallistaa koko henkilökunnan. Kyselyllä kartoitetaan henkilökunnan tilankäyttö- ja toiminnallisia tarpeita sekä nykyisten tilojen haasteita. Kyselyn avulla voidaan selvittää myös pedagogiikkaan, tieto- tekniikkaan, muihin välineisiin ja tuleviin muutoksiin liittyviä tarpeita. 4. Avainhenkilöhaastatteluilla kerätään laadullista tietoa. Haastateltaviksi valitaan organisaatiosta muutoksen kannalta keskeisten toimintojen luonteen parhaiten tuntevat henkilöt, joilla on tietoa myös oppimisympäristöä koskevien muutosten tavoitteista. Oppimisympäristökysely Avainhenkilöhaastattelut Tarvekartoitus ja alustava määrittely on hyvä tehdä myös silloin, kun itse muutostyöt eivät ole vielä ajankohtaisia. Kartoitus tarjoaa arvokkaita näkökulmia tilankäytön mahdollisuuksiin. Oppimisympäristöraportti & oppimisympäristökonsepti 8
9 Määrittelyn hyödyt Saadaan arvokasta tietoa työ- ja oppimisympäristön toimivuudesta, käytöstä ja tehokkuudesta Tyhjäkäynnin tunnistaminen mahdollistaa tehokkaamman tilankäytön monikäyttöisyyttä, toimintamalleja ja ulosvuokrausta kehittämällä Tutkittu tieto auttaa muutosviestinnässä ja kouluverkkoja koskevan päätöksenteon tukena Käyttäjiä osallistava prosessi tukee muutosjohtamista ja toimintakulttuurien muutosta Oppimisympäristöjen kehittämisestä aiheutuvat kulut voidaan kohdentaa paremmin Kartoittamalla tilojen aito käyttö, voidaan optimoida lisärakentamisen tarpeet evakuointi- tai laajennuspaineiden alla Kuntalaisille voidaan tarjota tehokkaasti toteutettu kouluverkko ja tilatarjonta, joka tukee koulujen perustehtävää ja kuntalaisten oppimista Saadaan tietoa koulujen välisen yhteistyön syventämisestä Saadaan paras lopputulos Lue lisää: Lue lisää: TIESITKÖ, ETTÄ: Määrittely on projektin tärkein vaihe. Määrittelyn voi tehdä valmiiksi, vaikka vielä ei olisi toteutuksen aika. Kokonaisuuden tilaaminen yhdestä osoitteesta voi olla paras ratkaisu. Konsultointi, määrittely, suunnittelu, toteutus, muutoksenjohto, ylläpito ja muut osiot toimivat yhteen. Käänteinen kilpailutus on toimiva tapa saada näkemyksiä asiantuntijoilta tietyllä budjetilla. Ammattilaisilla on laaja näkökulma ja visiot siitä, mitä mahdollisuuksia tila voi tarjota. Kun oppimisympäristö ja oppimisen tavat muuttuvat, on hyvä muistaa muutosjohtamisen merkitys. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi kaikille. Älä kopioi, vaan määrittele ammattilaisen kanssa juuri teidän organisaationne tarpeisiin sopiva ratkaisu. Suunnittelussa ei riitä, että näyttää kivalta. Tilan täytyy ennen kaikkea toimia hyvin ja monipuolisesti. 9
10 TILAN TULEE JOUSTAA TARPEEN MUKAAN Uudenlaisten oppimisympäristöjen kuuluu tarjota mahdollisuuksia joustaviin ja luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun eri näkökulmista. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen tuetaan opetuksen erilaisia pedagogisia tavoitteita sekä oppilaiden aktiivista osallistumista. Jokainen organisaatio tekee itselleen sopivat suunnitteluratkaisut alan ammattilaisten avulla. Tila- ja sisustussuunnittelijat korostavat, että tarvittaessa vähilläkin resursseilla voidaan tehdä asiat paremmin. Suunnittelijan tulee osata katsoa totutun ulkopuolelle. Jo pieni muutos voi lisätä toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä. Joskus yksikin seisomapöytä tai ryhmätyöpiste tuo vaihtelevuutta. Monipaikkaisuus lisää joustoa tilaratkaisuihin ja itseohjautuvuutta oppilaan päivään. Samalla säästetään neliöitä ja lisätään tilatehokkuutta. Marko Kuuskorpi, rehtori ja tutkija Kaikille työmuodoille oma alue Oppimistiloja voidaan tarkastella monelta kannalta. Martelan suunnittelijat tutkivat tiloja toimintalähtöisesti eli sen perusteella, miten niissä työskennellään. Jaottelu on kaikkea muuta kuin terävärajainen, koska samassa luokkatilassa voi olla yhtä aikaa meneillään monenlaista opetusta ja oppimista. Tilasuunnittelun lähtökohtana on edelleen oppilasmäärä, mutta pulpetteja ei tarvitse olla yhtä monta kuin oppilaitakin. Sen sijaan on syytä miettiä, mitä oppilaat koulussa päivän aikana tekevät ja suunnitella sisustusratkaisut sen perusteella. Paras lopputulos saadaan, kun suunnittelussa voidaan hyödyntää määrittelyvaiheen tuloksia. Uuteen oppimisympäristöön kannattaa muodostaa sopivia alueita eri työmuodoille. Suunnittelun kannalta on olennaista nähdä, kuinka kalustus, valaistus, akustiikka, tekniikka ja värimaailma materiaaleineen tukevat tietynlaista toimintaa eri alueilla. Kognitiivisen oppimisen alue Kognitiivisen oppimisen tiloilla tarkoitetaan ennen kaikkea yleisopetustiloja ja erilaisia ryhmätyötiloja. Tärkeitä ominaisuuksia ovat joustavuus, muunneltavuus ja uuden teknologian joustava hyödyntäminen. Tiloissa voidaan käyttää vaihtelevia työtapoja projektityöskentelystä luovaan ongelmanratkaisuun. Siksi onkin tärkeää, että kognitiivisen oppimisen tilat tarjoavat mahdollisuuksia niin ryhmätyöhön kuin keskittymistä vaativaan yksilötyöhönkin. 10
11 Tekemällä oppimisen alue Tekemällä oppimisen tiloja ovat työpajat, verstaat, keittiöt, aineopetustilat sekä kirjastojen ja mediateekkien kaltaiset tiedonhaun paikat. Tekemällä oppimisen tiloille on tärkeää esimerkiksi säilytysratkaisujen, valaistuksen ja akustiikan huolellisesti mietitty toiminnallisuus. Koska tiloilla on monia erilaisia käyttäjäryhmiä, työpisteiden säädeltävyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tilojen turvallisuus ja toimivuus edellyttävät ennen kaikkea hyvää suunnittelua. Kulkuväylien on oltava riittävän leveitä, työpisteiden kyllin suuria ja eri toimintojen sijoittelu toisiinsa nähden tarkoituksenmukaista. Kun ne ovat kunnossa, tilasta tulee myös viihtyisä ja käyttäjäänsä inspiroiva. Sosiaalisen oppimisen alue Luonnollisia sosiaalisen oppimisen ja kohtaamisen paikkoja ovat aulat, ruokasali, liikenteen solmukohdat ja kirjasto. Näissä tiloissa tulee olla istuimia ja pöytiä, jotka houkuttavat spontaaniin kohtaamiseen ja mahdollistavat rennon, vapaamuotoisen olemisen. Kalusteiden on oltava monikäyttöisiä ja helposti siirreltäviä, jotta tilan voi muuntaa kulloistakin tarvetta vastaavaksi. Pöytien, tuolien ja sohvien lisäksi tiloihin tarvitaan myös säilytyskalusteita. Tavaraa ei silti saa olla liikaa, vaan liikkumisesta pitää tehdä mahdollisimman helppoa. Sosiaalisen oppimisen tiloja voidaan käyttää hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Niihin kokoonnutaan keskustelemaan ja vetäydytään omaan rauhaan vaikkapa kirjoittamaan tai etsimään lisätietoa. Akustiikka on suunniteltava niin, että tila on äänimaailmaltaan miellyttävä ja rauhallinen silloinkin, kun käyttäjiä on paljon. Inspiroivat värit, puoleensavetävät materiaalit ja avaruus tekevät tilasta stressittömän sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen houkuttelevan. Vetäytymisen alue Vetäytymisen tilojen täytyy tarjota käyttäjälleen niin keskittymisrauhaa kuin näkösuojaakin. Tyypillisiä vetäytymispaikkoja ovat esimerkiksi kirjasto ja sinne tänne rakennetut rauhalliset nurkkaukset. Tilojen tulee olla mukavia ja puoleensavetäviä. Rauhoittavaa ja rentouttavaa tunnelmaa voidaan korostaa muun muassa väreillä ja materiaaleilla. Myös akustiikan tulee tukea vetäytymistä. Kalusteissa ja tilassa tarvitaan paljon ääntä imevää pintaa. Ihannetapauksessa vetäytymisen tilojen valaistus on säädettävissä käyttäjän toiveen mukaan päivänvalosta aina tunnelmalliseen hämäryyteen. Silloin tila on mahdollisimman monikäyttöinen ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuva. 11
12 CASE: VANTAALLA OTETTIIN KOULUTILA HALTUUN Vantaan kaupunki on kiinnostunut työ- ja oppimistilojen kehittämisestä sekä monitilakonseptien hyödyntämisestä. Vuonna 2015 kaupungin kuudessa peruskoulussa testattiin uusia opetus- ja tilamalleja: kokeiltiin erilaisia kalusteratkaisuja, jaettiin tiloja uudelleen ja otettiin myös käytävä- ja tukitiloja oppimiskäyttöön. Koulujen kaikille tiloille määriteltiin yhtenäiset kapasiteetit eli kuinka monta oppimiseen soveltuvaa työpistettä tilassa voi olla. Tilankäyttö voitiin nyt ensimmäistä kertaa raportoida ja analysoida luotettavasti yhtenäisen mittausmetodiikan avulla. Opettajia kannustettiin arvioimaan ja kyseenalaistamaan nykyistä tapaa käyttää koulun tiloja ja opetustapoja. Laadullista palautetta kerättiin oppimisympäristökyselyllä. Simulointijakson projektipäällikkönä toimi opetusalan moniosaaja Eero Väätäinen Vantaan kaupungilta. Väätäinen kertoo, että mittausten suorittaminen itsessään antoi tärkeää tietoa kouluista ja opetuksesta. Tiloja kiertäessään rehtorit pystyivät havainnoimaan koulun tapahtumia uudella tavalla. Yksi tavoitteistamme on tehostaa tilankäyttöä. Koulujen muuttaminen monitilakouluiksi ei tarkoita tilojen muuttumista ahtaaksi lasten kannalta, vaan päinvastoin. Tällä hetkellä tilaa opetuskäytössä on kaksi neliömetriä oppilasta kohden ja uusissa monitilakouluissa luku voisi olla lähes kolme neliömetriä, kertoo Väätäinen. Keskimääräisessä vantaalaisessa koulussa luokkatiloja on alle 40 prosenttia ja jopa 20 prosenttia koostuu käytävistä. Tulevaisuuden kouluissa oppiminen tapahtuu monimuotoisissa tiloissa vanhan luokkahuonemallin sijaan. Aiemmin käytäviin hukatut neliöt voivat siis olla opetuskäytössä uusien ratkaisujen avulla. Muutoksella on myös huomattava taloudellinen merkitys. Koulun rakentaminen maksaa noin 3000 euroa neliömetriltä, joten käytävien muuttaminen opetustiloiksi merkitsee keskikokoisen 4000 neliömetrin koulussa yli kahden miljoonan euron säästöä, avaa Väätäinen. 12
13 CASE: JUTEINIKESKUKSESSA JOKAINEN TILA ON OPPIMISTILA Juteinikeskuksen koulussa Hattulassa toteutettiin uudenlainen monipaikkainen oppimisympäristö: inspiroiva, muuntuva ja samalla viihtyisä olohuone lapsille sekä nuorille. Juteinikeskus suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä tilojen käyttäjiä kuunnellen. Muutoksen tueksi järjestettiin yhteisiä suunnittelutyöpajoja. Lopputuloksena kaikkia tiloja voidaan hyödyntää oppimiskäyttöön. Kun muotokieli ja värimaailma ovat yhtenäisiä koko koulurakennuksessa, niin kalusteita voidaan siirtää tarpeen mukaan visuaalisen ilmeen kärsimättä. Joustavissa oppimisympäristöissä monikäyttöisyys korostuu, koska tiloissa työskennellään muuttuvissa ryhmissä ja monilla toimintatavoilla, sisustussuunnittelija Reetta Lukka kertoo. Oli tärkeää, että suunnittelu perustui keskuksen toimintaan ja siihen lähdettiin käytännön tekeminen edellä, kiittää Juteinikeskuksen toiminnasta vastaava rehtori Minna Kallio. Juteinikeskuksen avoimissa oppimisympäristöissä työskentelee yhtä aikaa jopa 90 oppilasta. Tilan täytyy toimia yhtenä kokonaisuutena ja toisaalta mahdollistaa pieniin ryhmiin erottelu, jotta opettajat saavat kontaktin oppilaisiin. Akustiikan huomioiminen oli erittäin tärkeää, koska keskuksessa on erittäin paljon avointa tilaa. Vaikka akustiikan pohja luodaan arkkitehtonisilla ratkaisuilla, on se huomioitava myös sisustuksessa. Sisustussuunnitelmassa pyrittiin vaikuttamaan akustiikkaan kaluste- ja materiaalivalinnoilla. Ympäriverhoillut kalusteet, siirreltävät tekstiilipintaiset seinäkkeet, väliverhot, matot, akustiset printtitaulut ja akustiikka- paneelit vaimentavat yhdessä tehokkaasti ääntä, kertoo sisustussuunnittelija Maarit Vuori. Kun oppimisympäristö oli ensin määritelty, Juteinikeskus pystyi kilpailuttamaan tilaratkaisun käänteisen kilpailutuksen avulla. Kilpailutuksen keskiöön nostettiin lapsen etu, pedagogisten tavoitteiden toteutuminen ja uudenlaisen oppimisympäristön uudet tilatarpeet. Mielestäni tärkein etu käänteisessä kilpailutuksessa on nimenomaan se, että saamme asiantuntijoiden kokonaisnäkemyksen siitä, mitä ympäristöt voivat olla, sanoo rehtori Marko Seppälä. 13
14 Lähteet: Designing Spaces for Effective Learning - A guide to 21st century learning space design (2016) JISC. Spaces%20for%20Effective%20Learning%20%282006%29 Ilmiömäinen Helsinki - Tulevaisuuden koulun suuntaviivat (2015) Helsingin kaupungin opetusvirasto. Lomas, C. and Oblinger, D.G. (2006) Student Practices and Their Impact on Learning Spaces in Oblinger, D.G. (ed) Learning Spaces. Washington DC. EDUCAUSE: Martela: Opas parempaan työympäristöön. Popupology. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) Opetushallitus. oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Active learning spaces. Steelcase Education. documents/steelcase-education-insights-applications-guide/ The UK Higher Education Learning Space Toolkit: a SCHOMS, AUDE and UCISA collaboration. Universities and Colleges Information Systems Association. ucisa.ac.uk/-/media/files/publications/learningspaces/toolkit_uk%20he%20learning%20 space_final.ashx?la=en YRITYS JA KONSULTTI. Liikkeenjohdon konsultointi pk-yrityksen voimavarana (2002) PKT-säätiö. PKT-säätiön julkaisu 1/ yritys_ja_kosulttiopas.pdf Lisää luettavaa: Radcliffe D., Wilson, H., Powell D. and Tibbetts B. (2008) Space. Learning Spaces in Higher Education: Positive Outcomes by Design. 14
15 Jos olet tulostanut oppaan tai tämän sivun, voit leikata ja taittaa tästä oman koulurakennuksesi. Ehkäpä samalla luot mieleesi uutta tilaa oivaltamiselle. Kokeilemalla syntyy uusia ideoita! Ohje: leikkaa terävällä veitsellä harmaita viivoja pitkin, ja taita värillisten viivojen kohdista. Foldesign Elod Beregszaszi 15
16 Oppimisympäristön kehittäjän muistilista 1. Oppimisympäristön kehittäminen on kokonaisuus, johon liittyy tiloja, yhteisöjä, käytäntöjä ja välineitä. 2. Lähesty oppimisympäristön kehittämistä pedagogiikka edellä. 3. Kokoa ohjausryhmäksi sopivat ihmiset, joilla on motivaatiota ja resursseja edistää hanketta. 4. Valitse tiimiisi asiantuntevat kumppanit, jotka ymmärtävät oppimisympäristön kokonaisvaltaista arviointia ja suunnittelua. 5. Teetä kunnollinen määrittely tarpeista ja tavoitteista. Selvitä lähtötilanne ja kuvaa tavoitetila. 6. Uskalla heittäytyä, kokeilla ja oppia! Toimiva oppimisympäristö kehittyy koko ajan. Teknologian muuttuessa myös tilan tulee joustaa ja hyvin suunniteltu tila muuttuu kehittyvän maailman mukana. 7. Osallista sidosryhmiä laajasti. Työpajojen ja kyselyiden avulla annat käyttäjille äänen. Rapal Oy Hevosenkenkä Espoo Martela Oyj Valtakunnallinen asiakaspalvelu: asiakaspalvelu@martela.fi Tämän oppaan ovat laatineet yhteistyössä: Rapal Oy Martela Oyj 2017
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys ja toiminnallisuus
TIINA MYLLYNEN Suunnittelija Kuvissa: Ojanperänkankaan koulu, Liminka ILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys ja toiminnallisuus 13.09.2018 TIINA MYLLYNEN 13.9.2018 ILO OPPIA! Uuden koulun monikäyttöisyys
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotTilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä
Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOppimisympäristöt murroksessa
Työympäristön kehittäminen 15.9.2015 Oppimisympäristöt murroksessa 12.01.2017 Pontus Kihlman Rapal Oy Rapal Oy 1 Rapal lyhyesti Olemme kansainvälisesti toimiva vuonna 1991 perustettu, rakennetun ympäristön
LisätiedotKoulujen tilatehokkuutta metsästämässä
Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Uusien oppimisympäristöjen edut Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka & FCG Suunnittelu ja
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotJoustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen
Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotFuture Classroom Lab Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen
Future Classroom Lab Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen Mikko Horila ja Tuomo Tammi (Sampo Forsström, Aino-Maaria Rautenbach, Pentti Mankinen, Markku Lang) FCLab.fi -hanke FCLab.fi-hanke
LisätiedotNova Schola Finlandia moderni koulu
Nova Schola Finlandia moderni koulu Raila Oksanen 22.9.2016 Page 1 JOS HALUAT MUUTTAA KULTTUURIA, PITÄÄ MUUTTAA ITSE YRITYSTÄ JA SEN TOIMINTATAPOJA. (Molotsi, H. 2014. The Lean Enterprise) JOS HALUAT MUUTTAA
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotKalusteiden laadun ja määrän osalta vertailu tehdään seuraavin perustein:
LIITE 2C TARJOUSTEN LAADULLINEN VERTAILU Kalusteiden laadun ja määrän osalta vertailu tehdään seuraavin perustein: 1. Ergonomia, säätömahdollisuudet ja koko- ja ikäerojen huomiointi (max. 5 pistettä) 2.
LisätiedotPäämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015
Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Liikkuva koulu-seminaari Tampere 28.1.2015 Turvallisuus ja terveellisyys Toiminnallisuus, monikäyttöisyys Muunneltavuus, monipuolisuus Avaruus, modernisuus
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotFuture Classroom Lab. Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen
Future Classroom Lab Oppimisen vyöhykkeet ja oppimisympäristöjen kehittäminen Mikko Horila, Tuomo Tammi ja Sampo Forsström (Aino-Maaria Rautenbach, Pentti Mankinen, Markku Lang) http://bit.ly/fcl-kohtio
LisätiedotKasvukausi tiivistelmä MÄNTSÄLÄN KIRJASTO Kesäkuu 2019 YMPÄRISTÖ
KÄYTTÄJÄT Kirjaston toivottuja käyttäjiä ovat kaikki Mäntsälän asukkaat. Erityisesti nuorten toimintamahdollisuuksiin kirjastossa halutaan kiinnittää huomiota. Myös liikkumisesteisten käyttäjien ja rattaiden
LisätiedotPäämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari
Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Opi ja onnistu esteettä seminaari 17.11.2015 Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yhteistyötyötaidot Yhteisöllisen toimintakulttuuri kehittyminen
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotYmpäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio
Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu
LisätiedotJoustavat oppimisen tilat Oppimaisemafestivaali Grand Marina Helsinki klo
Joustavat oppimisen tilat Oppimaisemafestivaali 2017 Grand Marina Helsinki 4.5.2017 klo 11.35 11.55 Joustavat oppimisen tilat - JOT Lähtökohdat Tilat Alueellinen kehitys ja palveluverkko Väistötiloissa
LisätiedotPeruskoulu-työpaja
Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan
LisätiedotKoulun nimi: Salpausselän koulu
Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotPeruskoulun uudistamisen kärkihanke
Peruskoulun uudistamisen kärkihanke 20.4.2017 #uusiperuskoulu #opettajankoulutusfoorumi UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotKoulujen tilatehokkuutta metsästämässä
Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä Nova Schola Finlandia II Mikko Kaira, arkkitehti (SAFA) 28.4.2017 Page 1 Toimenpiteet ennen suunnittelua pyrittäessä tehokkaaseen tilankäyttöön 1. Käyttäjämäärän
LisätiedotJoustavat oppimisen tilat. Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa
Joustavat oppimisen tilat Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa Tilat innostamaan aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat (JOT) -hankkeessa koulun oppimisympäristöä on kehitetty vastaamaan
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotYhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,
Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015 Riku Ruotsalainen, riku.ruotsalainen@vu.nl Opettajien kokemukset mahdollisuudesta osallistua suunnitteluun Tapaamiset arkkitehtien kanssa:
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotTAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki
TAHTO Teknologia Arje en Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki Kansallinen TVT -käytön opetuskäytön suunnitelma
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana
LisätiedotNova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2
Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Kuntatalolla 20.1.2015 TERVETULOA! HUOM! Prezi-esitys teemasta Opetussuunnitelma ja teknologia: https://prezi.com/qzxphywa3a_q/opetussuunnitelmaja-teknologia/ klo 9:30
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotPuhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot
Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?
LisätiedotLiikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotOpetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014
Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotBuilding Case. Opinmäen kampus
Building Case Opinmäen kampus Opinmäki on Espoon Suurpellon alueelle vuonna 2015 valmistunut moderni oppimiskeskus. Tilat on rakennettu kannustamaan oppilaita kommunikoivaan työskentelyyn ja yhdessä oppimiseen.
LisätiedotTulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola
Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva
LisätiedotJuhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
LisätiedotNaistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt
Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTilojen muuttuminen koulun toimintakulttuurin myötä. Pertti Parpala
Tilojen muuttuminen koulun toimintakulttuurin myötä Pertti Parpala Päivittäinen puurtaminen, vaatimus istua hiljaa, omalla paikalla, liikkumatta, kyky kontrolloida itseään motorisesti. Valta-asemat opettaja-oppilas
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotInnovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia
Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua
Oppivat koulut Oppimisen tulevaisuus barometrien ja OPS-hautomoiden jäljillä kohti kehittyvää koulua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Siilinjärvi 5.9.2014 Tiina Airaksinen Otavan Opisto OPS-hautomot
LisätiedotTulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi
LisätiedotKasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 19.12.2018 Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kasvan osallistui nopean kokeilun
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotOSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma
Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotMetropolian uusi hybridi KAMPUS. Planning of an interactive and multisensory campus
Metropolian uusi hybridi KAMPUS Planning of an interactive and multisensory campus Työpajatyöskentelyn eteneminen ja ohjeistus klo: 10:15-10:30 Alustus: Virittäytyminen asiaan, kuva PP-show ja työpajan
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys Uusi peruskoulu vahvistaa jokaisen oppilaan oppimista ja koulutuksellista
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotMAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013
MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013 Kaisa Nuikkinen johtava arkkitehti, FT Opetusvirasto, Helsingin kaupunki 26.1.2013 Miten julkisen sektorin koulurakentamisessa uudisrakentamisessa
LisätiedotOppimistilojen protot
Oppimistilojen protot ideoita oppimisympäristöjen pedagogiseen muotoiluun KM, LO, Lauri Vaara 14.4.2016 Mitä on uusi oppiminen? Ajanmukainen näkemys syvällisemmän oppimisen merkityksestä, edellytyksistä
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotMiten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?
Vain kiinnostus ja tieto reagoivat toisiinsa Herbart (1776-1841) Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään? Riitta Juusenaho projektijohtaja tilaajaryhmä 1 Koulutus on murrosvaiheessa, jossa on
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
Lisätiedot