MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017"

Transkriptio

1 MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

2 SISÄLLYS LUKIJALLE SEPSIS Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus Resistentin mikrobin riskitekijät Epäillyn infektiofokuksen mukainen aloitusantibiootti Sepsis, infektiofokus ei tiedossa, aloitusantibiootti Yleisempien antibioottien kirjo Mikrobilääkityksen kohdennus Kliinisen kuvan perusteella... 8 Mikrobiologisten löydösten perusteella 9 2. VIRTSATIEINFEKTIOT KEUHKOKUUME Avosyntyinen. 15 Sairaalasyntyinen. 17 Empyeema MAHA-SUOLIKANAVAN INFEKTIOT IHO- JA PEHMYTKUDOSINFEKTIOT DIABEETIKON JALKAINFEKTIOT SPONDYLODISKIITTI JA EPIDURAALIABSESSI MÄRKÄINEN NIVELTULEHDUS TEKONIVELINFEKTIO BAKTEERIMENINGIITTI ENKEFALIITTI ENDOKARDIITTI CLOSTRIDIUM DIFFICILE NEUTROPEENINEN KUUME HAMMASPERÄISET PAISEET PNEUMOCYSTIS JIROVECII BORRELIOOSI OHJEITA MIKROBIOLOGISTEN NÄYTTEIDEN OTOSTA INFEKTIOSAIRAUKSIEN PROFYLAKSIOHJEITA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTAOHJEET (LINKIT). 44 2

3 LUKIJALLE Käytössäsi on HUS-sairaaloiden uusi Antibioottiopas Tämä opas on koottu yhteistyössä HUS:n infektiolääkäreiden, muiden kliinikkolääkäreiden ja mikrobiologian asiantuntijoiden kanssa. Se on tarkoitettu auttamaan infektioiden empiirisen antibioottihoidon valinnassa HUS:n sairaaloissa niin päivystyksessä, poliklinikoilla kuin osastoillakin. Siihen on koottu antibioottisuosituksia keskeisimpien infektiotyyppien hoidossa. Toivomme käyttäjiltä kommentteja. Oppaasta tehdään taskuun mahtuva versio ja tietokoneella tai mobiililaitteella selattavissa oleva versio. Oikein valittu ja annosteltu mikrobilääke voi pelastaa potilaan hengen ja suojata komplikaatioilta. Mikrobilääkkeisiin voi kuitenkin liittyä sivuvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Runsas mikrobilääkkeiden käyttö ja tarpeeseen nähden turhan pitkäkestoiset hoidot ja laajakirjoiset valinnat lisäävät myös moniresistenttien bakteerien yleistymisen ja Clostridium difficile - infektion riskiä. Mikrobilääkkeiden asianmukainen käyttö on keskeinen osa tehokasta ja turvallista potilashoitoa. Toivomme että uusi Antibioottiopas koituu potilaidemme parhaaksi ja samalla helpottaa lääkäreiden työtä. Kiitämme kaikkia ohjeiden laatimiseen osallistuneita lääkäreitä. Hyksissä huhtikuussa 2016 Työryhmän puolesta, Timi Martelius Mari Kanerva Asko Järvinen Erikoislääkäri Osastonylilääkäri Ylilääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Oppaan antibioottiannokset on tarkoitettu aikuisille, joilla on normaali munuaisten ja maksan toiminta. Munuaisten vajaatoiminnassa katso esimerkiksi: Terveysportti Pitoisuusmäärityksistä: jäännöspitoisuustavoitteet (0-pitoisuus): Vankomysiini: ug/ml S-van 3277 Gentamysiini: 0 ug/ml (kerran päivässä annostelu) S-genta 1450 <2 ug/ml (3 x päivässä annostelu) Tobramysiini: 0 ug/ml (kerran päivässä annostelu) S-tob

4 1. YLEISINFEKTIO/SEPSIS Tämä ohje ei koske immuunipuutteisen tai tropiikin matkailijan sepsistä. Ohje on tarkoitettu lähinnä päivystykseen ja vuodeosastoille, annokset normaalilla munuaisfunktiolla (älä redusoi antibioottiannoksia vielä ensimmäisenä hoitovuorokautena, vaikka akuutti munuaisten vajaatoiminta). 1.1 Sepsiksen tunnistus ja alkuhoito Tunnista sepsis ja septinen shokki: arvioi yleisinfektion/sen epäilyn verenkiertoa, hengitystä ja tajuntaa. Bakteerin aiheuttaman yleisinfektion tyyppioireita/löydöksiä: kuume/alilämpöisyys takykardia tihentynyt hengitys leukosytoosi/leukopenia, CRP koholla, mutta kummatkin voivat olla myös normaaleja nopeasti alkaneessa taudissa Sepsis = epäily yleisinfektiosta ja elintoimintahäiriö, erityisesti verenkierron häiriö (matala verenpaine, lämpöraja raajoissa, iho marmoroitunut, laikukas, laktaatti koholla) hengityksen vajaus (matala happisaturaatio, kohonnut hengitysfrekvenssi (>22/min), lisääntynyt hengitystyö) tajunnanhäiriö (esim. nopeasti alkanut sekavuus) akuutti munuaisten vajaatoiminta Septinen Shokki verenkierron vajaus (huono perifeerinen verenkierto, laktaatti >2), hypotensio, joka ei vastaa asialliseen nesteytykseen, vaan vaatii vasopressoritukea Mitä teet, jos epäilet sepsistä: Anna ensimmäinen (täysi) annos antibioottia heti veriviljelyiden oton jälkeen, jo ennen muiden kokeiden valmistumista Aloita nopea nestetäyttö (Ringer 500ml/30min) Konsultoi teho-osaston lääkäriä Etsi infektiofokuksia, tarvittaessa pyri ripeästi näiden hallintaan esim. kirurgian avulla Mittaa laktaatti (valtimo- tai laskimonäyte verikaasuanalysaattoriin) 4

5 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät Edeltävä sairaalahoito/hoitoon liittyvä infektio Laajakirjoinen mikrobilääkitys edeltävän 3 kuukauden aikana Tiedossa oleva moniresistentin mikrobin kantaja/perheenjäsen Edeltävä ulkomainen sairaalahoito 1.3 Epäillyn infektiofokuksen mukainen empiirinen hoito Jos todetaan selkeä infektiofokus, valitaan hoito aina fokuksen mukaisesti! 1.4 Aloitusantibiootti yleisinfektiossa kun infektiofokus ei ole tiedossa Tarkista, onko aiemmissa viljelyvastauksissa vähintään edeltävän vuoden ajalta resistenttejä taudinaiheuttajia (esim. ESBL, MRSA). Hyvä yleistila (ei elintoimintahäiriötä) Kotialkuinen yleisinfektio, ei resistentin mikrobin riskitekijöitä Kefuroksiimi 1,5g x3 i.v. Terveydenhoitoon liittyvä yleisinfektio tai muita resistentin mikrobin riskitekijöitä Kefuroksiimi 1,5g x3* Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x3-4 i.v. Sepsis (elintoimintahäiriö) Kefuroksiimi 1,5g x4 i.v.** Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x4 i.v.** tai Meropeneemi 1(-2)g x3 i.v.** *Varhainen (<7 vrk sairaalaan tulosta) sairaalasyntyinen infektio ilman edeltävää antibioottihoitoa **Tehohoitoisella potilaalla tehohoitoklinikan yhteisten toimintaohjeiden mukaiset jatkuvat/pitkät antibiootti-infuusiot. Älä kuitenkaan viivyttele ppkl:lla normaalin alkuannoksen kanssa. Tehoklinikan yhteiset toimintaohjeet 2015 HUS Apteekki/Ohjeita osastoille - Huomioi mahdolliset yksikkökohtaiset ohjeet (esim. hematologia, teho-osasto, dialyysi ym.). 5

6 MRSA-kantaja ESBL-kantaja MRSA/ESBL katetaan hoidossa, jos se on mahdollinen/todennäköinen aiheuttaja. S Aureus todennäköinen aiheuttaja: erityisesti iho- ja pehmytkudosinfektioissa Enterobakteeri todennäköinen aiheuttaja: pallean alapuoliset infektiot, GI-kanava, virtsatiet Hyvä yleistila Vankomysiini 1gx2 +Kefuroksiimi 1,5g x3 Ertapeneemi 1g x1 i.v. Sepsis (elintoimintahäiriö) Vankomysiini 1g x2 +Kefuroksiimi 1,5g x4 (tai Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x4 sairaalasyntyisessä infektiossa) Meropeneemi 1g x3 i.v. 6

7 1.5 Yleisimpien antibioottien kirjo (empiirinen hoito, yleisimmät bakteerit) *em. antibiootille herkkien (S %) verikantojen osuus 2014 HUSLABissa Mikrobin osuus vvpositiivisista Penisilliini Kloksasilliini Vankomysiini II polven kefalosporiini III polven kefalosporiini Fluorokinoloni Piperasilliinitazobaktaami Ertapeneemi Mero/Imipeneemi Metronidatsoli E.coli 25 % 92 % 94 % 87 % (94 %) (99 %) (100 %) S.aureus 11 % Beetahemol. Strepto-kokit (A,B,C,G) 6 % Pneumokokki 5 % K.pneumoniae 4 % E.faecalis 3 % P.aeruginosa 2 % Anaerobit mm.b.fragilisryhmä 2 % 97 % (100 %) 97 % 100 % 100 % 100 % 83 % S (17 % I) Ampisilliini 100 % S Penisilliini R!! 98 % 99 % Levo/ Moksi (98 %) (100 %) 95 % 97 % 95 % (99 %) (99 %) (100 %) 100 % 94 % Imi 98 % Keftatsidiimi 96 % Sipro 93 % 97 % 86 % (96 %) (98 %) 100 % Ei tehoa Todennäköisesti tehoaa, tarkista herkkyys Ei optimaalinen tai turhan laajakirjoinen HUS alueen mikrobilääkeresistenssi 2016 Koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja ei yleensä tarvitse huomioida empiirisessä aloitushoidossa, jos ei epäillä katetri-infektiota) Lisätietoa hoitoon liittyvistä bakteremioista 7

8 1.6 Mikrobilääkityksen kohdennus Tieto mikrobiologisista löydöksistä karttuu yleensä asteittain: Vastaus käytettävissä veriviljelyn otosta Gram värjäys (jos bakteereja näkyy) Bakteerin nimi (uudet tekniikat voivat jouduttaa vastausta) Voidaan ehkä jo kaventaa hoitoa! Bakteerin nimi ja herkkyys 1/2 1 vrk 1/2 2vrk 2 4 vrk Kohdennus kliinisen kuvan perusteella Aika Tarkistus 2 4 vrk Onko kyseessä infektio? Mikä on infektiofokus ja onko se hallinnassa? o kirurgia ym. Bakteerin herkkyydet o antibiootin kohdentaminen, yleensä kaventaminen o kombinaatiohoidosta monoterapiaan Kliininen vaste 7 10 vrk Voidaanko antibioottihoito lopettaa? (Arvioi ennen kohdennusta muiden näytteiden osalta, ovatko edustavia (onko kontaminaatio/otettu infektiofokuksesta/syvä/pinnallinen näyte). Esim. vanhuksen virtsalöydöstä ei tarvitse kattaa, jos hoidetaan keuhkokuumetta.) 8

9 Hoidon kohdentaminen veriviljelyn Gram-värjäyksen/alustavan bakteerin nimen mukaan (Muista edelleen infektiofokuksen mukainen hoito, tarvitseeko kattaa muita bakteereja?) Gram Bakteerit Hoito Gram neg sauva E coli Klebsiellat Pseudomonas Salmonellat Enterobacter cloacae Serratia marcenscens Citrobacter freundii Gram-värjäys ei erota näitä luotettavasti toisistaan. Hoito infektiofokuksen ja resistenssiriskitekijöiden mukaan esimerkkejä: Pyelonefriitti avohoidosta: Kefuroksiimi 1,5g x3 i.v. Sappiperitoniitti: Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x4 i.v. ESBL-kantaja: Ertapeneemi 1g x1 i.v. tai Meropeneemi 1(- 2) g x3 i.v. Gram neg diplokokki Meningokokki Keftriaksoni 2g x2 i.v. tai G-penisilliini 4 milj ky x6 i.v. Gram pos sauva Listeria Ampisilliini 2g x6 i.v. Gram pos ketjukokki Gram pos ryhmäkokki Difteroidit ja propionibakteerit (usein kontaminaatioita) Streptokokit ja Pneumokokki Enterokokit Staphylococcus aureus Staphylococcus Epidermidis ja muut koagulaasinegatiiviset stafylokokit (usein kontaminaatio) G-Penisilliini 2 4 milj ky x6 i.v. tai Keftriaksoni 2g x1 2 i.v. Ampisilliini 2g x6 i.v. tai Vankomysiini 1g x2 i.v. Kloksasilliini 2g x 6 i.v. tai Kefuroksiimi 1,5g x4 i.v., MRSA-kantaja: Vankomysiini 1g x2 i.v. 9

10 Antibioottihoito lopullisen veriviljelyvastauksen perusteella Huomioi infektiofokus. Jos bakteerille on jo tehty herkkyysmääritykset, valitse antibiootti sen mukaan. 1. Gram-negatiiviset sauvat Bakteeri Hoito Huomioi E. coli Proteus mirabilis Klebsiellat ESBL Salmonellat Kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv Ertapeneemi 1g x1 i.v. Meropeneemi 1g x3 i.v. Keftriaksoni 2 g x 1 iv Jos herkkä fluorokinoloneille, siprofloksasiini i.v. tai p.o. on hyvä vaihtoehto Pseudomonas aeruginosa Enterobacter cloacae Serratia marcenscens Citrobacter freundii Keftatsidiimi 2 g x 3 iv tai Piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv tai Meropeneemi 1 g x 3 iv. Vaikea sepsis tai neutropeeninen potilas: liitä edellisiin tobramysiini 4 7 mg/kg x 1 i.v. tai siprofloksasiini 400mg x2 3 i.v. kunnes herkkyys vastattu Ertapeneemi 1g x 1 i.v. tai Meropeneemi 1g x3 i.v. Jos ei edeltävää kefalosporiini- tai karbapeneemihoitoa, on mahdollista käyttää piperasilliini-tatsobaktaamia herkkyyden mukaan, jos potilas ei ole kriittisesti sairas Konsultoi infektiolääkäriä Kun herkkyys tiedossa, 1 lääke (beetalaktaami) yleensä riittää. (Tobramysiini: pitoisuusmittaukset! 0- pitoisuus tavoite: ei mitattavissa.) Älä hoida pelkällä kefalosporiinilla herkästi indusoituvan resistenssin takia Jatkohoito tarvittaessa herkkyyksien mukaan esim. siprofloksasiinilla tai sulfa-trimetopriimilla Bacteroides fragilis (anaerobi) Metronidatsoli 500mg x3 i.v. (Piperasilliini-tatsobaktaami, mero- ja ertapeneemi tehoavat myös) Usein viite sekainfektiosta. Fokus usein vatsa Gram-negatiivista aerobipuolta ainakin alkuun hyvä kattaa. 10

11 2. Gram-negatiivinen diplokokki Bakteeri Hoito Huomioi Neisseria meningitidis (meningokokki) keftriaksoni 2g x 2 i.v. tai G-penisilliini 4 milj ky x 6 i.v. Profylaksia lähikontakteille Ks. Meningiittiohje 3. Gram-positiivinen ketjukokki Bakteeri Hoito Huomioi Beetahemolyyttiset streptokokit (A-G) Alfahemolyyttiset streptokokit (mm. Viridans) Enterokokokit Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) G-penisilliini 2 4 milj ky x 6 iv (tai keftriaksoni 2g x1 i.v.) G-penisilliini 2 4 milj ky x 6 iv (tai keftriaksoni 2g x1 i.v.) Ampisilliini 2 g x 6 iv Jos resistentti ampisilliinille tai penisilliiiniallergia: Vankomysiini 1 g x 2 i.v. G-penisilliini 4 milj yks x 6 iv tai Keftriaksoni 2g x1 2 i.v. (ulkomaat tai alentunut penisilliiniherkkyys) Toksinen shokki: lisää klindamysiini 600 mg x 3 4 iv/po Endokardiitti? ECHO Pitkittynyt kuumeendokardiitti? Vatsan alueen fokus: piperasilliinitatsobaktaami, jos herkkä VRE: konsultoi infektiolääkäriä Ei meningiittiä: Penisilliiniherkkyys S tai I: penisilliini ensisijainen Meningiitti: ks. meningiittikappale 11

12 4. Gram-positiivinen ryhmäkokki Bakteeri Hoito Huomioi Staphylococcus aureus (herkkä oksasilliinille) Kloksasilliini 2 g x 6 iv Penisilliiniallergia: Kefuroksiimi 1.5 g x 4 i.v. Syvissä fokuksissa infektiolääkärin harkinnan mukaan Rifampisiini mg/vrk p.o. (huomioi interaktiot!) Infektiolääkärin konsultaatio aina Sydämen ultraäänitutkimus (erityisesti avohoitoperäisissä) Vartalon TT Absessien dreneeraus I.v. hoidon kesto yleensä 4 viikkoa Komplisoitumaton, ei syviä fokuksia: i.v. hoito vähintään 2 viikkoa Infektoituneet, epäilyttävät verisuonikatetrit/vierasesineet tulee poistaa Staphylococcus aureus (MRSA) Vankomysiini 1g x 2 i.v. Syvissä fokuksissa infektiolääkärin harkinnan mukaan Rifampisiini mg/vrk p.o. (huomioi interaktiot!) Infektiolääkärin konsultaatio aina Ks. yllä. Vankomysiini: pitoisuusmittaukset! Staphylococcus epidermidis / muu koagulaasi negatiivinen stafylokokki Usein kontaminaatio, jolloin ei hoitoa. Vankomysiini 1 g x 2 iv Kanyylit/vierasesineet Tekonivel/keinoläppä: Ks. tekonivelinfektio/endokardiittiohjeet. (tai linetsolidi 600 mg x 2 tai daptomysiini 6mg/kg x 1 i.v. ) Herkkä oksasilliinille: kloksasilliini 2g x 6 i.v. Hoitoaika 7 10 vrk i.v. jos ei vierasesineinfektiota tai komplikaatioita Keskuslaskimokatetrin poisto/vaihto, jos huono vaste 5. Gram-positiivinen sauva Suuri osa löydöksistä on propionibakteereita tai difteroideja, jotka ovat usein kontaminaatioita. Konsultoi herkästi infektiolääkäriä! Bakteeri Hoito Huomioi Listeria monocytogenes Ampisilliini 2 g x 6 iv Penisilliiniyliherkkä: meropeneemi, sulfatrimetopriimi 12

13 6. Kandidasepsis 6A. Aloitushoito potilaalla, jolla veriviljelyn värjäyksessä hiiva: Yleistila hyvä, ei aiempaa sienilääkettä Flukonatsoli 400 mg x 1 i.v. (aloitusannos 800 mg i.v.) Vaikea sepsis, aiempi flukonatsoli kaspofungiini i.v. lataus 70 mg x 1 iv, ylläpito 50 mg x 1 i.v. (<80kg) 70 mg x 1 i.v. (>80kg) TAI anidulafungiini lataus 200mg i.v. ylläpito 100 mg x 1 i.v. TAI mikafungiini 100mg x 1 i.v. 6B. Ab-hoito lopullisen veriviljelyvastauksen perusteella Hoito Huomioi Herkkyysmäärityksen mukaan Konsultoi infektiolääkäriä Veriviljelyssä kasvava kandida edellyttää aina hoitoa. Infektiolääkärin konsultaatio Verisuonikatetrit/vierasesineet tulee vaihtaa Hyvä hoitovaste, ei syviä fokuksia: hoidon kesto 2 viikkoa ensimmäisestä negatiivisesta veriviljelystä SydänECHO Silmänpohjien tutkimus Sepsiksen Käypä hoito -suositus 13

14 2. VIRTSATIEINFEKTIOT Oireeton bakteriuria on yleistä eri potilasryhmissä. Vaihtelu on nuorten naisten parista prosentista laitosvanhusten yli 50 prosenttiin. Oireettomaan bakteruriaan liittyy varsin usein myös leuhkosyyttilöydös virtsanäytteessä (pyuria). Suhtaudu kriittisesti virtsan bakteeriviljelytulokseen, positiivinen viljely ei välttämättä selitä potilaan infektio-oireita. Oireetonta bakteruriaa ei hoideta, poikkeuksen muodostaa raskausaika. Virtsatieinfektion empiirisessä antibioottihoidossa tulee hoidon kattaa potilaalta aikaisemmin virtsateistä viljellyt bakteerit sekä aiemmin mahdollisesti todettu ESBL-bakteerikanta. Kystiitti Viljelyä ei tarvita Avohoitoperäinen kystiitti perusterveellä vuotiaalla naisella Viljely aiheellinen Viitteitä sukupuolitaudista tai gynekologisesta tulehduksesta Pitkittyneet tai uusiutuvat oireet Äskettäinen sairaalahoito tai toimenpide Äskettäinen mikrobilääkekuuri tai ulkomaanmatka Miehen infektioepäily Kystiitin hoito Komplisoitumaton Mies (prostata-infektion mahdollisuus) Pivmesillinaami mg x3 Nitrofurantoiini 75 mg x 2 Trimetopriimi 160 mg x 2 Siprofloksasiini 500 mg x 2 Trimetopriimi 160 mg x 2 Hoidon kesto 3 vrk 7 14 vrk ESBL-bakteerin aiheuttama kystiitti hoidetaan herkkyysmäärityksen mukaan. Osa ESBL-kannoista on herkkiä nitrofurantoiinille (96 %), sulfatrimetopriimille (40 %) ja siprofloksasiinille (40 %) (I herkkyys riittää kystiitissä). Käytettävissä on myös fosfomysiini (Monuril) 3 g kerta-annos määräaikaisella erikoisluvalla (tavallinen resepti). Pyelonefriitti Avohoitoperäinen, ei komplikaatioita Sairaalaperäinen Siprofloksasiini 500 mg x 2 p.o. Sairaalaan jääville vaihtoehtona: Kefuroksiimi 1,5 g x 3 i.v. (tarkista myöhemmin herkkyys) Keftriaksoni 2 g x 1 i.v. Piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. Siprofloksasiinilla hoidon kesto 7 vrk, muilla lääkkeillä vrk Prostatabiopsian jälkeinen urosepsis: Ertapeneemi 1gx1 Miehen pyelonefriitin hoitoaika on kokonaisuudessaan 14 vrk. Suonensisäinen aloitushoito vaihdetaan siprofloksasiiniin mg x 2 p.o., jos aiheuttaja on sille herkkä. Prostatiitin hoitoaika on 2 4 viikkoa. Pyelonefriitin hoidon jälkeen ei tarvita kontrollinäytteitä, jos oireet eivät uusi. Virtsatieinfektioiden Käypä hoito -suositus 14

15 3. KEUHKOKUUME Kotona alkaneen keuhkokuumeen empiirinen hoito antibioottihoito vain todettuun keuhkokuumeeseen tai kliinisten oireiden ja löydösten perusteella sen epäilyyn keuhkoputkitulehdus ei hyödy antibioottihoidosta hoitovaste arvioitava viimeistään 3 päivän kuluttua potilaan tila voi heiketä nopeastikin kotona hoidettava potilasta on rohkaistava ottamaan yhteyttä tilan heiketessä ja uusi arvio voi olla aiheen vielä saman vuorokauden aikana antibioottihoidon kesto vähintään 5 7 vrk. jos potilas kuumeilee vielä 7 pv:n antibioottihoidon jälkeen, tarvitaan uusi kliininen arvio diagnoosin tarkistamiseksi/komplikaatioiden poissulkemiseksi yli 50-vuotiailla ja tupakoivilla potilailla suositellaan thoraxkuvan kontrolloimista noin 6 8 viikon kuluttua keuhkokuumeen hoidosta Hoito Huomautukset Kotona hoidettavat Amoksisilliini 750 mg 1 g x 3 p.o. Toissijaiset: moksifloksasiini 400 mg x 1 p.o. tai levofloksasiini 500 mg x (1-)2 tai 750 mg x 1 p.o. (Telitromysiini 400 mg 2 x 1. p.o. tai doksisykliini 100 mg x 2 p.o.) - Ei kata keuhkoklamydiaa tai mykoplasmaa (harkitaan makrolidin tai doksisykliinin liittämistä, jos potilaan tila ei parane kolmen päivän kuluessa tai paikkakunnalla epidemia) - Penisilliiniallergisille - Harkitaan jos saanut muuta mikrobihoitoa kolmen edellisen kuukauden aikana, tehnyt ulkomaanmatkan tai on vaikea perussairaus (-Toissijaisia penisilliiniallergisille - Vaihtoehtoiset lievässä keuhkokuumeessa, kun halutaan kattaa keuhkoklamydia ja mykoplasma - pneumokokin doksisykliiniresistenssi lisääntynyt - telitromysiini voi nostaa muioden lääkkeiden pitoisuuksia, maksatoksinen) 15

16 Vuodeosastolla hoidettavat Teho-osastolla hoidettavat Kefuroksiimi 1,5 g x 3 4 i.v. tai G-penisilliini 2,5-5 MU x 4 i.v. Harkinnan varaisesti kombinoidaan mykoplasman ja keuhkoklamydian kattamiseksi: roksitromysiini 150 mg x2 / 300 mg x1 po doksisykliini 100 mg x2 Kefuroksiimi 1,5 g x 3-4 i.v. tai keftriaksoni 2 g x 1 i.v. yhdessä moksifloksasiinin 400 x 1 i.v./p.o. tai levofloksasiinin 500 mg x 2 tai 750 mg x 1 i.v./p.o. kanssa tai makrolidin kanssa - Hyväkuntoiselle nuorelle, jolla lohkopneumonia eikä muita tauteja - G-penisilliini voidaan vaihtaa kefuroksiimin tilalle, jos pneumokokki varmistuu aiheuttajaksi/pneumoniadiagnoosi varmistuu - Siirry p.o. lääkitykseen heti, kun mahdollista Lähde: Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot Alahengitystieinfektiot Käypä hoito -suositus Kroonisesti keuhkosairas potilas Kuten yllä, mutta huomioitava aiempien yskösviljelyiden mikrobilöydökset ja edeltävät antimikrobihoidot. Ks. Käypä hoito -suositus Keuhkoahtaumataudin hoito Keuhkolääkärin tai infektiolääkärin konsultaatio tarvittaessa Keuhkoahtaumatauti Käypä hoito -suositus 16

17 Sairaalasyntyinen keuhkokuume Sairaalahoito < 7vrk eikä edeltävää kefalosporiinihoitoa kefuroksiimi 1.5g x 4 iv (jos fekaaliaspiraatio lisätään metronidatsoli 500mg x 3 iv tai 400mg x 3po) Sairaalahoito > 7vrk tai edeltävä kefalosporiinihoito levofloksasiini 750mg x1 iv tai po Vaikea keuhkokuume, joka tarkoittaa sitä, että potilaan happeutuminen huononee merkittävästi tai keuhkokuume johtaa vaikeaa sepsikseen EI edeltävää mikrobilääkehoitoa: keftriaksoni 2gx1 iv + levofloksasiini 750mg x1 iv/po (jos fekaaliaspiraatio lisätään metronidatsoli 500mg x 3 iv tai 400mg x 3po) TAI piperasilliini/tatsobaktaami 4gx4 iv Edeltävä mikrobilääkehoito, valitaan jokin seuraavista aiempi mikrobilääkitys huomioiden 1) keftatsidiimi 2gx3 iv + levofloksasiini 750mgx1 iv / siprofloksasiini 400mgx3 iv (jos fekaaliaspiraatio lisätään metronidatsoli 500mg x 3 iv tai 400mg x 3po) 2) piperasilliini/tatsobaktaami 4gx4 iv + levofloksasiini 750mgx1 iv / siprofloksasiini 400mgx3 iv 3) meropeneemi 1gx3 iv Hoidon kesto 7 8 vrk, jos ei komplikaatioita tai hankala taudinaiheuttaja (esim. Pseudomonas aeruginosa) Immuunipuutteiset Empyeema - pleuratilaan syntyvä märkäkeräymä - kehittyy yleisimmin keuhkokuumeen/keuhkoabskessin/keuhkomaligniteeetin komplikaationa - muita mahdollisia syitä: infektion leviäminen naapurielimistä (maksa, ruokatorvi, välikarsina) tai kauempana sijaitsevista elimistä verenkierron välityksellä trauma (ilmarinta, veririnta) - empyeemat ovat lisääntymässä - tärkein altistava tekijä alkoholismi ja muiden päihteiden käyttö - lähtöisin usein huonokuntoisista hampaista 17

18 aiheuttajat: keuhkokuumeen/keuhkoabskessin aiheuttajabakteeri (pneumokokki, s. aureus, gram neg sauvat) lisäksi usein mukana anaerobi (ad 75 % tapauksista) atyyppiset keuhkokuumeen aiheuttajat (mykoplasma, keuhkoklamydia, legionella) EIVÄT yleensä aiheuta empyeemaa - oireet/löydökset: kuume, pleuraalinen kipu, yskä, yskökset kuumeilun pitkittyminen tai tulehdusparametrien laskun pysähtyminen/uudelleen nousu esim. keuhkokuumetta hoidettaessa diagnostiikka: keuhkojen rtg-kuva diagnostinen keuhkopussin UÄ, pleuranesteen punktio, näytteiden otto ja tyhjennys keuhkojen TT-kuva (harkinnan mukaan) pleuranesteestä tutkitaan: Pf-Leuk+diffi,pH, Pf-Prot, Pf-Gluk, Pf-LD, sytologia bakteriologinen diagnostiikka: Pf-BaktVr + Vi, Pf-BaktNhO, Pf-TbVrVi ja Nho sytologia usein bakteriologiset löydökset negatiiviset (pt saanut jo ab-hoitoa jne.) hoito: konsultoi herkästi keuhkolääkäriä tai thorax-kirurgia pleuradreeni ja pleuratilan tyhjennys fibrinolyyttinen hoito herkästi tarvittaessa leikkaushoito (VATS) antimikrobihoito: (ks. myös viljelylöydös) ab-hoito (subakuutissa empyeemassa katettava myös anaerobit!): (kefuroksiimi 1,5g x3 4 tai keftriaksoni 2g x1) + metronidatsoli 400mg x3 piperasilliini-tatsobaktaami 4g x3 moksifloksasiini 400mg x1 tai levofloksasiini 750mg x1) + klindamysiini mg x 3 4 i.v./p.o HUS-piirissä kliinistä kokemusta myös suun kautta hoitoaika määräytyy yksilöllisesti vasteen (kliininen tila/kuvantaminen/laboratoriolöydökset) mukaan Jos empyeema komplisoi herkän pneumokokin aiheuttamaa pneumoniaa, voidaan hoitoa jatkaa G-penisilliinillä. Märkäkertymän dreneeraus ratkaiseva. 18

19 4. VATSAN ALUEEN KIRURGISET INFEKTIOT Avohoidosta saatu ylä-gi -peräinen infektio kefuroksiimi 1.5gx3 4 iv* POIKKEUS sappiperitoniitti ja septinen sokki: piperasilliini/tatsobaktaami 4gx4 iv Avohoidosta saatu ohutsuoli/paksusuoliperäinen infektio kefuroksiimi 1.5gx3 4 iv + metronidatsoli 500mgx3 iv/400mgx3po* POIKKEUS kolonperforaatioperitoniitti ja septinen sokki: meropeneemi 1gx3 iv *laajakirjoisempaa mikrobilääkitystä tulee harkita 1) jos potilas on ollut sairaalahoidossa ja saanut laajakirjoista mikrobilääkitystä 3 edeltävän kuukauden aikana 2) potilaalla on menossa avohoidosta saatu laajakirjoinen mikrobilääkitys 3) potilas on ESBL-kantaja Sairaalaperäinen perforaatio EI edeltävää laajakirjoista mikrobilääkitystä < 3 kk Edeltävä kefuroksiimi +/-metronidatsoli tai piperasilliini/tatsobaktaami kefuroksiimi 1.5gx3 4 iv +/- metronidatsoli 500mgx3 iv/400mgx3po* POIKKEUS kolonperforaatioperitoniitti ja septinen sokki meropeneemi 1gx3 iv ja sappiperitoniitti ja septinen sokki: piperasilliini/tatsobaktaami 4gx4 iv meropeneemi 1gx3 iv + flukonatsoli 400mgx1 iv Tilanteissa, joissa infektion kirurginen hallinta saavutetaan nopeasti, esim. ylä-gi perforaatioissa tai appendisiitissa, antibioottihoito voidaan lopettaa varsin pian (24 h) 19

20 5. IHO- JA PEHMYTKUDOSINFEKTIOT Hoito Huom. Ruusutulehdus (klassinen erysipelas tai eiseptinen selluliitti ilman haavaa tai abskesseja) G-penisilliini 2 4 milj KY x 4 6 iv Jatkohoito po V-penisilliini (V-pen) milj KY x 3 4 po Hoitoaika po + iv vähintään 10 vrk; Penisilliiniallergia (ei anafylaksiaa): kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv Jatkohoito kefaleksiini 500 mg x 3 4 po Jos anafylaksia penisilliinistä/kefalosporiiniallergia: klindamysiini 600 mg x 4 iv, jatkoon 300 mg x4 tai mg x 3 po. Ruusun estohoito ks. Käypä hoito -suositus s?id=hoi13020 Kuumeiselle aloitus yleensä iv, veriviljelyt ennen antibiootin aloitusta Selluliitti, huonokuntoinen, septinen potilas tai märkivä iho/muu epäily stafylokokkiinfektiosta Kloksasilliini (Staflocil) 2 g x 4 6 iv, jatkohoito flukloksasilliini (Flucloxacillin) mg x 3 4 po,.tai (erityisesti jos penisilliiniallergia ilman anafylaksiaa) Kefuroksiimi 1.5 g x 3 4 i.v. Jatkohoito kefaleksiini 500 mg x 3 4 po. Yhteensä hoitoaika po + iv ainakin 10 vrk Jos septinen potilas, edellisiin voidaan liittää iv klindamysiini Jos MRSA-kantaja, tämä huomioitava alkuhoidossa Jos anafylaksia penisilliinistä/kefalosporiiniallergia: klindamysiini 600mg x 4 iv, jatkoon 300mg x4 tai mg x3 po; jos septinen potilas, konsultoi infektiolääkäriä Veriviljelyt ennen antibiootin aloitusta, Bakteeriviljely märkivästä muutoksesta MRSA-kantajilla MRSA katettava alkuhoidossa (konsultoi herkästi infektiolääkäriä) Haavainfektiot, paise Kefuroksiimi 1,5 g x 3 4 iv Jos kuumeeton ja yt hyvä, Kefaleksiini mg x 3 po Ota bakteeriviljlely ennen antibiootin aloitusta ja suuntaa jatkossa antibiootti vastauksen mukaan. Mikäli haavasta tuoreita viljelyvastauksia käytettävissä jo hoitoa aloitettaessa (tai kyseessä esim. tunnettu MRSA-kantaja): suuntaaminen näiden mukaan tarvittaessa infektiolääkäriä konsultoiden. Kuume: veriviljelyt ennen antibiootin aloitusta. Paiseen avaus oleellinen osa (ja toisinaan pelkästään riittävä) hoitoa. Mikäli infektio on levinnyt ympäröivään pehmytkudokseen, bakteeriviljely märästä aiheellinen. 20

21 Mikäli kyseessä leikkaushaavainfektio, ota aina haavan bakteeriviljely, ja konsultoi leikannutta yksikköä ennen antibiootin aloitusta. Kroonisen haavan antibioottihoito aiheellinen vain, jos selkeät kliinisen infektion merkit. Tuolloin haavan bakteeriviljely syvältä haavasta puhdistuksen jälkeen otettuna aiheellinen ennen antibiootin aloitusta. Nekrotisoiva pehmytkudosinf ektio Tyypillisesti kova kipu, usein tunneissa etenevä punoitus; toisinaan pronssinvärinen iho ja/tai krepitaatiota (anaerobit) Piperasilliini-tatsobaktaami (Tazocin) 4g x 4 tai Meropeneemi 1 2 g x 3 iv + Klindamysiini 600 mg x 4 iv A-streptokokkitauti: G-penisilliini 4 milj KY x 6 iv + klindamysiini 600 mg x 4 iv A-streptokokkitaudissa harkitaan lisäksi iv immunoglobuliinihoitoa (1. päivä 1g/kg, 2.päivä 0,5 g/kg, 3.päivä 0,5 g/kg; konsultoi infektiolääkäriä) Ota veriviljelyt ennen antibiootin aloitusta. Aina välitön kirurginen arvio + saneeraus, bakteeriviljelyiden ja - värjäysten otto toimenpiteessä 21

22 6. DIABEETIKON JALKAINFEKTIO Infektion vaikeusaste Lievä Keskivaikea Vaikea Kliiniset piirteet pinnallinen, ei yleisoireita, eikä osteomyeliittiä. Punoitus haavan reunan ympärillä alle 2 cm haava ulottuu syviin kudoksiin (jänne, luu) ja/tai haavan ympärillä punoitusta yli 2 cm. Kuumetta ja muita yleisoireita voi olla. leviää kudoksissa nopeasti, aiheuttaen usein kipua, rakkulointia, sepsisoireita Huomioitavat mikrobit beetahemolyyttinen streptokokki (A, B, C, G), S. aureus Ylläolevien lisäksi gramnegatiiviset enterobakteerit ja pseudomonas,jos krooninen haava tai edeltävä laajakirjoinen antibiootti. Anaerobit, jos kudoskuolio. Kuten yllä. Aloitusantibioottivaihtoehtoja kun bakteeriviljelytulokset eivät vielä käytettävissä. Lievä Infektion vaikeusaste Keskivaikea (jalkaa uhkaava) Vaikea (henkeä uhkaava) Antibioottivaihtoehtoja (Annokset silloin, kun munuaisfunktio normaali) Flukloksasilliini 1g x 3 6 p.o. Kefaleksiini mg x 3 4 p.o. Klindamysiini 300 mg x 4 tai 600 mg x3 p.o. Amoksisilliini-klavulaanihappo 500/125 mg x 3 p.o. Jos MRSA-kantaja, katso kannan herkkyys, konsultoi infektiolääkäriä. Kefuroksiimi 1.5g x 3 4 iv +/- metronidatsoli 500mg x 3 i.v. tai mg x 3 p.o.* Ertapeneemi 1g x 1 i.v.* *Nämä vaihtoehdot eivät kata pseudomonasta Klindamysiini mg x 3 4 i.v./p.o. + fluorokinoloni esim. siprofloksasiini mg x 2 p.o. tai 400 mg x 2 i.v Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x3 i.v. Jos MRSA-kantaja, katso kannan herkkyys, konsultoi infektiolääkäriä. Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x3 i.v. Klindamysiini 600 mg x3-4 i.v./p.o. + fluokinoloni, esim. siprofloksasiini 400 mg x 2 i.v tai mg x 2 p.o. Imipeneemi 1g x 3 i.v. Meropeneemi 1g x 3 i.v. tai 500mg x 4 iv. Jos MRSA-kantaja, katso kannan herkkyys, konsultoi infektiolääkäriä Hoidon kesto 1 2 viikkoa 2 4 viikkoa, jos vain pehmytosainfektio. Osteomyeliitti, kts alla 4 viikkoa, riippuu vasteesta ja leikkaustuloksesta Osteomyeliitti, kts alla* *Hoidon kesto osteomyeliitissä Jos infektoitunut kudos on poistettu kirurgisesti, 2 5 päivää Jos on jäljellä infektoitunutta pehmytkudosta, 2 4 viikkoa Jos on jäljellä infektoitunutta, mutta ei kuolioitunutta luuta, 4 6 viikkoa Jos on jäljellä kuolioitunutta luuta, yli 3kk 22

23 Muista erityisesti keskivaikean ja vaikean infektion hoidossa: kirurgisen hoidon (revisio, verisuonitoimenpiteet) tarve on arvioitava päivystyksellisesti. antitromboottisen hoidon, hyperglykemian, mahdollisen sepsiksen hoidon tarve raaja lepoon ja kohoasentoon iskemian sallimissa rajoissa. Haavaa ei saa kuormittaa. Käypä hoito -suositus: Diabeetikon jalkaongelmat 23

24 7. SPONDYLODISKIITTI JA EPIDURAALIABSKESSI Niukalti vertailevaa tutkimustietoa, joten ohje perustuu suurelta osin asiantuntijoiden suosituksiin ja kokemukseen. Keskeisinä tavoitteina on taudinaiheuttajan löytäminen ja neurologisten komplikaatioiden aktiivinen etsintä ja hoito. Para/tetrapareesissa tavoitteena on operatiivinen hoito 6 12 tunnin sisällä pareesin kehittymisestä. Hoito pääsääntöisesti infektioklinikassa tai infektiolääkärin ohjaamana. Diagnostiikka Veriviljelyt x 2 Pitkä kasvatus, jos epäillään bruselloosia TT-ohjattu näyte nikamasta, välilevystä tai absessista, Töölön sairaala. Veriviljelyt otetaan myös 1 tunti näytteenoton jälkeen (biopsia voi aiheuttaa bakteremian) Kuvantaminen Bakt Vi 1156 Bakt Vr 1159 BaktNhO 4381 TbVrVi 8569 TbNhO 4490 SienNhO PAD 4054 MRI paras Natiivikuva Biopsia-saalis on usein niukka, otettavien näytteiden tärkeysjärjestys on hyvä määritellä tapauskohtaisesti. Jos veriviljelyssä uskottava patogeeni (tai S. aureus veressä 3 kk edeltävästi), voidaan biopsiasta luopua. Alkuvaiheessa kuvantamistutkimukset voivat olla normaalit Erotusdiagnoosi, myöhäiskomplikaatiot Status Lihasvoimat, tunto, refleksit, virtsaretention arviointi, peräaukon sulkijalihaksen tonus Aluksi status päivittäin neurologisten komplikaatioiden etsimiseksi 24

25 Taudinaiheuttajat Staphylococcus aureus yli 50 % Gram-negatiiviset sauvat Streptokokit, enterokokit Koagulaasinegatiiviset 25 % spinaalikirurgian jälkeisistä spondylodiskiiteistä stafylokokit Tuberkuloosi Anamneesi, kuvantamislöydökset (infektio useammassa kuin yhdessä nikamavälissä, leviäminen anteriorista ligamenttia pitkin) Bruselloosi Oleskelu endeemisellä alueella Sienet 1 %, riskitekijöinä immunosupressio, CV-katetri, IV-huumeet Sekainfektiot 2,5 % Hoito Tavoitteena on mikrobilääkityksen aloitus vasta, kun taudinaiheuttaja on tiedossa! Empiirisen mikrobilääkehoidon aiheet Empiirisen mikrobilääkityksen vaihtoehtoja - potilas on septinen - potilaalla on neurologisia oireita tai epiduraaliabskessi - potilas on neutropeeninen - Kefuroksiimi 1,5g x 3 i.v. - Kloksasilliini 2g x 6 i.v. + levofloksasiini 750mg x 1 - Klindamysiini mg x 3 i.v. + levofloksasiini 750mg x 1 - Postoperatiivisessa infektiossa vankomysiini 1g x 2+ kefuroksiimi 1,5g x 3 Kirurgin konsultaation aiheet (Neurokirurgi tai ortopedi) neurologiset puutosoireet (päivystyksellinen konsultaatio) laajat pehmytkudosabskessit selän epävakaus tai vaikea virheasento huono hoitovaste vierasesineinfektio avobiopsian harkinta jos TT-ohjattu biopsiakin negatiivinen para/tetrapareesissa tavoitteena operaatio 6 12 tunnin sisällä pareesin kehittymisestä Lisätietoa 25

26 8. MÄRKÄINEN NIVELTULEHDUS Diagnostiikka Nivelnestenäyte: o Sy-solut, o bakteeriviljely ja värjäys, o kiteet (erotusdiagnostiikka) Veriviljely 2 CRP, PVK, krea, thorax-röntgen, virtsanäyte Lisäksi anamneesin ja statuksen perusteella arvioituna bakteeriviljelynäytteet mahdollisista infektion lähtökohdista: nielu, iholeesiot, uloste Infektioon vahvasti viittaavat tekijät o Valkosolujen suuri määrä punktionesteessä: > /l o Suuri polymorfonukleaaristen leukosyyttien osuus: yli 75 %, usein yli 90 % o Tekonivelinfektiossa nivelnesteen valkosolujen raja-arvot ovat selvästi matalampia (yli 6 kk vanhassa tekonivelessä nivelnesteessä leuk yli x 10 e 6/l ja polymorfonukleaariset yli 65 %) Hoito Hoito aloitetaan kliinisen epäilyn perusteella o Staphylococcus aureus ja streptokokit aiheuttavat aikuisella yli 80 % märkäisistä niveltulehduksista o Empiirinen aloitusantibiootti joko kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv, kloksasilliini 2 g x 6 iv tai klindamysiini 600 mg x 4 iv Kun bakteeriviljelyjen tulokset on saatu, mikrobilääkehoito suunnataan aiheuttajabakteerin ja sen lääkeherkkyyksien mukaan. Tulehtunut nivelneste poistetaan tarvittaessa päivittäisillä punktioilla tai huuhdellaan artroskooppisesti Hoidosta kannattaa konsultoida infektiolääkäriä. Iv-antibiootin kesto 2 4 viikkoa. Kokonaishoitoaika antibiootilla yleensä 4 viikkoa, komplisoituneessa tilanteessa pidempään. 26

27 9. TEKONIVELINFEKTIO Postoperatiivisten tekonivelinfektioiden diagnostiikka kuuluu leikanneeseen sairaalaan o Leikanneessa sairaalassa arvioidaan kaikki leikkausalueen infektiot: myös pinnalliselta vaikuttavat haavatulehdukset tai muut haavanparanemisongelmat Bakteeriviljelynäytteiden ottaminen ennen antibiootin aloittamista on erittäin tärkeää, jotta diagnoosi varmistuu ja mahdollinen tuleva pitkä antibioottihoito voidaan suunnata oikein Ortopedin konsultaatio keskeistä: hoito usein kirurginen Diagnostiikka Jos haava erittää, niin otetaan haavasta bakteeriviljely Mikäli tekonivelinfektion epäily on vahva ja aina ennen antibiootin aloittamista, otetaan tulehtumattoman alueen kautta punktionäyte nivelestä: bakteeriviljely (tutkimusnro 1156) ja Sy-solut (2658). Punktio tehdään tarvittaessa UÄ-ohjauksessa. Poikkeustapauksessa antibiootti voidaan aloittaa ennen punktionäytettä (vakava infektio, punktion saatavuus) Mikäli antibiootti on jostain syystä jouduttu aloittamaan ennen nivelnestenäytteen ottamista, niin nivelnesteestä pyydetään myös PCR (4381) Ainakin kuumeisilta potilailta sekä infektion vuoksi sairaalaan otettavilta potilailta: veriviljelyt x2 Peruslaboratoriokokeet: CRP, PVK, ntp, ALAT Muiden infektiofokusten poissulku: usein esim. thorax-röntgen ja virtsanäyte suositeltavia Hoito Suunnitellaan tapauskohtaisesti ortopedin ja infektiolääkärin yhteistyönä Aloitusantibiootti ÄLÄ ALOITA ANTIBIOOTTIA KONSULTOIMATTA LEIKANNUTTA YKSIKKÖÄ Yleensä aloitusantibiootti kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv 27

28 10. BAKTEERIMENINGIITTI Hoidon viiveetön aloitus, jos samea likvor/huonokuntoisella ennen pään TT:tä, kun veriviljelyt otettu Deksametasoni 0,15mg/kg x4 i.v., ensimmäinen annos 15 min ennen antibioottia Likvorin bakteerivärjäys Potilas Mikrobilääkitys negatiivinen < 50 v. eikä Listeriainfektion riskitekijöitä keftriaksoni 2g x2 iv ja vankomysiini 15mg/kg x 2 iv grampos kokki gramneg kokki grampos sauva Aivoleikkauksen jälkeinen meningiitti > 50 v. tai Listeriainfektion riskitekijöitä (immunosuppressio, alkoholismi) keftriaksoni 2g x2 iv ja vankomysiini 15mg/kg x 2 iv ja ampisilliini 2g x 6 iv penisilliiniallergiselle meropeneemi 2gx3 iv keftriaksoni 2g x2 iv ja vankomysiini 15mg/kg x 2 iv keftriaksoni 2g x2 iv ampisilliini 2g x 6 iv vankomysiini 15mg/kg x 2 iv ja keftatsidiimi 2g x 3 iv Meningokokki Pneumokokki Listeria Hoidon kesto 7 vrk vrk 21 vrk HUSLAB Likvorin S.pneumoniae-löydösten herkkyydet /2015 % Penisilliini R Penisilliini I* I=R=39 Keftriaksoni R 0 Keftriaksoni I 0 Imipeneemi R+I 0 Erytromysiini R+I 33 Klindamysiini R+I 18 Telitromysiini R+I 10 *Penisilliiniherkkyys I-kategorian tulkinta meningiittiä hoidettaessa R (MIC>0.06 mg/l) Levofloksasiini R+I 3 Moksifloksasiini R+I 0 n 33 28

29 11. ENKEFALIITTI Keskushermoston aivokudoksen infektio. Kyseessä voi myös olla meningoenkefaliitti, jolloin infektio on sekä aivoissa että aivokalvoissa. Tällöin myös likvorlöydös on selvempi. Yleisimpiä ja hoidollisesti merkittävimpiä akuutin enkefaliitin aiheuttajia ovat herpesvirukset HSV1 ja VZV. Nämä on aina katettava empiirisessä aloitushoidossa. Oireet - kuume - päänsärky - aistiharhat - persoonallisuuden muutokset - tajunnan tason lasku - kouristukset - motoriset tai sensoriset puutokset Tutkimukset - Pään TT/MRI - Likvor: solut,prot, gluk, BaktVr, BaktVi, HHVNh Seerumia ja likvoria talteen (Li-Vara 18197) - EEG - Mikäli vahva enkefaliittiepäily ja HHVNh negatiivinen, ota uusi likvornäyte 1 2 vrk.n kuluttua (Harkinta aivobiobsiasta, jos aivokudosmuutoksen syy on epäselvä, epäily aivoabskessista tai maligniteetista) Aloitushoito Asikloviiri 10 mg/kg x 3 IV, vrk:n ajan heti, kun herää kliininen epäily enkefaliitista. +Doksisykliini 100 mg x 2 iv (esim. mykoplasma, klamydia, rickettsia, borrelia) +Keftriaksoni 2 g x 2 iv, 21 vrk:n ajan (esim. borrelia) Jos herpesenkefaliitti varmistuu, voidaan bakteerilääkkeet lopettaa. Lisätietoa 29

30 12. ENDOKARDIITTI Vegetaatio tai uusi läppävuoto ultraäänitutkimuksessa + kasvua veriviljelyssä 4 veriviljelyä ennen antibiootin aloitusta. Aina infektiolääkärin ja kardiologin konsultaatiot o Lähtötilanteessa o Spesifin aiheuttajan selvittyä tai veriviljelyjen jäädessä negatiivisiksi 3 4 vrk kuluttua. Tarvittaessa pitkä viljely o Hoidon kestosta päätettäessä o Ongelmatilanteissa Tarvittaessa sydänkirurgin konsultaatio Etsi systeemisen embolisaation merkkejä o erityisesti aivoverenkiertohäiriö Seurantaveriviljelyt antibiootin aloituksen jälkeen Kirurgisen hoidon aiheet endokardiitissa Sydämen vajaatoiminta Kontrolloimaton infektio o fisteli, paravalvulaariabsessi (AV-blokki) o persistoiva veriviljelypositiivisuus 7 10vrk o sienet ja moniresistentit bakteerit Embolisaatio ja sen esto o isot vegetaatiot erityisesti AV ja MV o muut riskitekijät Varhainen kirurgia vähentää kuolleisuutta ja aivohalvauksia (Vegetaatiosta BaktNh (4381) sekä viljely, leikkaussalilla ohje) Natiiviläppä, empiirinen hoito S Aureus: avohoitosyntyinen 20 % I.v. huumeiden käyttö 68 %, hoitoon liittyvä % Streptokokit: 38 % avohoitolähtöisistä Enterokokki: 9 % avohoitolähtöisistä, hoitoon liittyvissä enemmän Stabiili potilas: Septinen/huonokuntoinen potilas ja/tai menossa lähipäivinä läppäleikkaukseen: Beetalaktaamiallergia (todellinen): Kefuroksiimi 1,5g x3 4 i.v. Kefuroksiimi 1,5g x3 4 i.v. + Vankomysiini 1g x 2 i.v. Vankomysiini 1g x2 i.v. Kefuroksiimi ei tehoa enterokokkiin Määritä 48 h hoidon jälkeen s-vankomysiinipitoisuus, tavoite

31 Keinoläppä, aikainen IE (<12kk leikkauksesta), empiirinen hoito Koagulaasinegatiiviset stafylokokit 37 % S Aureus 24 % (Gram neg 6 %) (Sienet 4 %) Vankomysiini +Kefuroksiini kunnes saadaan viljelyvastaus 1g x2 i.v. 1,5g x4 6 viikkoa Hoidon suunnittelu yhdessä infektiolääkärin kanssa Keinoläppä, myöhäinen IE (>12 kk leikkauksesta), empiirinen hoito S Viridans 18 % S Aureus 17 % Metisilliiniresistentit koagulaasinegatiiviset stafylokokit 5 % Sama hoito kuin natiiviläpän endokardiitissa. 31

32 Natiiviläppä, suunnattu hoito Viridans-streptokokit Penisilliini MIC 0, G-penisilliini 4MUx6 2. Keftriaksoni 2g x1 3. G penisilliini tai keftriaksoni+ Tobramysiini 5-7mg/kg x1 4 viikkoa 4 viikkoa 2 viikkoa Penisilliini MIC 0,25-2 G-penisilliini 4MUx6/Keftriaksoni 2gx1 i.v. +Tobramysiini 5-7mg/kg x1 4 viikkoa 2 viikkoa S Aureus (herkkä) Kloksasilliini 2g x6 4 6 viikkoa Syvät fokukset ja mm. rifampisiini: ks Stafylococcus Aureus sepsis MRSA tai vakava penisilliiniallergia tai koagulaasinegatiiviset stafylokokit (metisilliini R) Vankomysiini 1g x2 4 6 viikkoa Lievä penisilliiniallergia: kefuroksiimi käy Ks. Stafylococcus Aureus sepsis Enterokokki aminoglykosidiresistenssi tai haittavaikutukset: Jos Ampisilliini R tai penisilliiniallergia: Ampisilliini 2 g x 6 IV + gentamysiini 3mg/kg x 1 IV Ampisilliini 2g x6 IV +keftriaksoni 2g x2 IV Vankomysiini 1gx2 IV +gentamysiini 3mg/kg x 1 IV 4 6 viikkoa 2 viikkoa 6 viikkoa 6 viikkoa Mahdollinen rifampisiini vasta bakteremian loputtua munuaiset! Keinoläppä, suunnattu hoito S. Aureus (herkkä) MRSA ja koagulaasineg. stafylokokit Kloksasilliini 2 g x 6 IV +tobramysiini 5-7mg/kg x 1 IV +rifampisiini 600mg x 2 PO Vankomysiini 1 g x 2 IV +tobramysiini 5-7mg/kg x 1 IV +rifampisiini mg x 2 PO 6 viikkoa 2 viikkoa 6 viikkoa 6 8 viikkoa 2 viikkoa 6 8 viikkoa Toksisuus Interaktiot Muut aiheuttajat Kuten natiiviläppä, mutta hoidon kesto vähintään 6 viikkoa 32

33 33

34 Tahdistininfektiot Tahdistintaskun infektio Veriviljelypositiivinen infektio Johtoon liittyvä endokardiitti Aiheuttajat Hoito S Aureus 40 % S Epidermidis 40 % Metisilliiniherkät stafylokokit Metisilliiniresistentit stafylokokit Hoidon kesto Generaattorin ja johtojen poisto Generaattorin ja johtojen poisto Kloksasilliini 2 g x 6 IV tai Kefuroksiimi 1,5g x3 4 IV +Rifampisiini?? Vankomysiini 1 g x 2 IV + rifampisiini 600mg x 1 2 PO Tahdistintaskun infektio Endokardiitti vrk 4 6 viikkoa aiheuttajasta riippuen 34

35 13. CLOSTRIDIUM DIFFICILE -INFEKTIO (CDI) Vaikeusaste Kriteeri Hoito Huom. Lievä-keskivaikea CDI Ripuli, eikä merkkejä vaikeasta tai komplisoidusta taudinkuvasta Metronidatsoli 400 mg x 3 p.o. 10 vrk:n ajan Mikäli ei vastetta metronidatsoliin, vaihda vankomysiiniin 3 7 vrk kuluttua. Muista interaktio varfariinin kanssa. Vaikea CDI Valkosolut >15, ja/tai kuume> 38, ja/tai vatsakipu ja/tai albumiini <30) Vankomysiini 125 mg x 4 p.o. 10 vrk:n ajan Jos potilas ei pysty nielemään kapseleita, voidaan vankomysiini antaa liuoksena 250 mg x4 po/nml/pegletkuun (250 mg vankomysiiniä liuotettuna 10ml steriiliä vettä). Mikäli vankomysiini ei sovi, on fidaksomisiini vaihtoehto Vaikea ja komplisoitunut CDI Yksi tai useampi seuraavista: Teho/tehovalvontahoito tai hypotensio CDI:n johdosta Valkosolut >35 tai <2 Laktaatti >2.2 Pääte-elin vaurio (ventilaattorihoito, munuaisten vajaat etc) Vankomysiini 500 mgx4 po ja metronidatsoli 500 mg x3 iv Jos potilas ei pysty nielemään kapseleita, voidaan vankomysiini antaa liuoksena po/nml/pegletkuun: 500 mg liuotettuna 10 ml steriiliä vettä + metronidatsoli 500 mg x 3 iv Annostelu ala GI-kanavaan: vankomysiini 500 mg liuotettuna 500 ml 0.9 % NaCl x4 +metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. Tigesykliinin lisäystä lääkitykseen voidaan harkita. Toksinen megakolon -tilanteessa konsultoi kirurgia. Uusiutuva CDI Uusiutuva CDI 8 viikon kuluessa hoidon loppumisesta Toista joko metronidatsoli tai vankomysiinihoito taudin vaikeusasteesta riippuen 2. kertaa uusiutuvassa taudissa konsultoi infektiolääkäriä: harkinta pitkästä vankomysiini-kuurista alenenevin annoksin tai fidaksomisiini-hoidosta ja/tai ulosteen siirrosta 35

36 14. NEUTROPEENISEN KUUMEPOTILAAN EMPIIRINEN HOITO Referenssi: Clinical practice guideline for the use of antimicrobial agents in neutropenic patients with cancer: 2010 update by the Infectious Disease Society of America. Clin Infect Dis 2011;52:e Matala riski: Odotettavissa alle 7 vrk neutropenia, konsultoi herkästi onkologia/hematologia tulkinnasta Usein kiinteän elimen tuumorit Ei runsaasti edeltäviä sytostaattikuureja tai aiemmin pitkittyneitä neutropenioita Ei muuta aktiivista perussairautta Ei mitään oheisista korkean riskin piirteistä Ei asu yksin Korkea riski: Odotettavissa yli 7 vrk syvä neutropenia (<0,1 x 10 9 solua/l ) Usein akuutissa leukemiassa Elintoimintahäiriö: Hemodynamiikka neurologia hengitysvaikeus maksan tai munuaisten toimintahäiriö Pneumonia Mahakipu, oksentelu, ripuli Suun tai maha-suolikanavan mukosiitti Katetri-infektion epäily Empiirinen hoito Päivystyspoliklinikka: Toiminta akuuttihoito-oppaan mukaisesti Toiminta osastolla tämän jälkeen: Matala riski Matalan riskin potilaiden hoitoa p.o antibiooteilla ja hoidon jatkamista avohoidossa voidaan harkita vuodeosastolta käsin seuraavana päivänä. Amoksisilliini+klavulaanihappo 500 mg x3 + siprofloksasiini 500 mg x2 p.o yhdistelmästä eniten tutkimusnäyttöä Jos potilaan kliininen tilanne vakaa, kotiutus hoitovuorokautena. Vaihtoehtona Levofloksasiini 750 mg x 1 p.o. monoterapiana, jos potilaalla ei edeltävää fluorokinolonihoitoa. Sovi pikainen kontrolli erikoissairaanhoidossa ja kehota potilasta ottamaan yhteyttä osastolle/hakeutumaan päivystyspoliklinikalle voinnin huonontuessa. Jatkossa antibiootin suuntaus veriviljelyvastauksen mukaan. Tarvittaessa on myös mahdollista jatkaa aloitettua i.v. antibioottihoitoa kotisairaalassa. Korkea riski Rocephalin 2g i.v. Tomycin 5 7mg/kg x1 i.v. jatk osastolta käsin, jos ei edeltäviä laajakirjoisia antibioottihoit tai resistenttien mikrobien kolonisaatiota. herkästi infektiolääkärin konsultaatio 36

37 Hoidon kesto - Fokus/aiheuttaja jää epäselväksi: Kunnes kuumeeton 2 vrk ja neutrofiilit yli 0,5 ja nousussa. - Verifioidussa infektiossa Patogeenin ja infektiopaikan vaatima kesto, vaikka neutropenia ehtisi korjaantua jo tätä ennen. (esim. bakteremia tai pneumonia) 37

38 15. HAMMASPERÄISET PAISEET Paiseen avaus ja hampaan poisto ovat keskeinen osa infektion hoitoa. Infektion vakavuusasteen mukaan potilas lähetetään joko potilaan oman terveyskeskuksen suusairauksien päivystykseen tai vakavan infektion kyseessä ollen Töölön tapaturmaasemalle leukakirurgipäivystykseen (p ) Myös puolustuskykyä vakavasti heikentävä sairaus tai lääkitys voi olla syy hoitaa hammasinfektio sairaalaolosuhteissa. Vakavan hammasperäisen infektion tunnusmerkkejä: laaja ja leviävä turvotus leukojen alueella, yleistilan lasku, kuume, septinen taudinkuva, nielemis-, puhe- tai hengitysvaikeudet suun avauksen selkeä rajoittuminen. Ellei potilas ole septinen, aloitetaan antibioottihoito vasta paiseen avauksen yhteydessä. Mikrobiologiset näytteet: bakteeriviljelynäyte paisemärästä veriviljely x2 ennen antibiootin aloitusta (yleistilan lasku, septinen tai kuumeileva) Hammasperäiset paiseet ovat yleensä suun normaaliin mikrobistoon kuuluvien aerobisten ja anaerobisten bakteerien aiheuttamia sekainfektioita. Leukojen alueen paise Ensisijainen antibiootti G-penisilliini 2 4 milj yks. x 4 6 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. Penisilliiniallergia (ei anafylaksiaa) Penisilliiniallergia (anafylaksia) Kefuroksiimi 1,5 g x 3 i.v. + metronidatsoli 500 mg x 3 i.v. Klindamysiini 600 mg x 3 4 i.v. Kaulan alueelle levinnyt syvä infektio tai syvästi immuunivajeinen potilas Piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 i.v. 38

39 16. PNEUMOCYSTIS KEUHKOKUUME (PCP) Aiheuttajana Pneumocystis jirovecii Henkeä uhkaava opportunistinen sieni-infektio immunosuppressoiduilla potilailla Riskitekijät HIV CD4 alle 0,200 x 10 9 /l hematologiset ja muut maligniteetit elinsiirto glukokortikoidit tai muu immunosuppressiivinen tila tai lääkitys, esimerkiksi prednisoni yli 20 mg päivässä yli kuukauden Diagnoosi riskitekitekijät oireet: kuume, kuiva yskä, hengitysvajaus keuhkojen TT/HRTT (mattalasimuutokset) BAL, bronkuseritenäytteen tai yskösnäytteen -PncaNhO (4446) HIV-potilaalla taudinkuva on lievempi, hitaammin kehittyvä, kopiomäärä suurempi ja ennuste parempi Hoidon indikaatio arvioitava yksilöllisesti infektiolääkäriä konsultoiden jos PncaNhO heikosti tai erittäin heikosti positiivinen ja riskitekijät ja muut löydökset ovat vähäiset Hoito Hoidon kesto on 21 päivää. Lievä taudinkuva TMP-SMX (Cotrim forte) 160/800 mg 2x3 Vaikea taudinkuva, hypoksemia (PaO 2 < 93 % tai ab-po 2 < 9 kpa) TMP-SMX mg/kg/vrk iv 6 8 h välein, jatkohoito per os Prednison 40 mg x2 5 päivää, 40 mg x1 5 päivää, 20 mg x1 11 päivää Cotrim 3 4 ampullaa 4 kertaa vuorokaudessa Ensimmäinen annos minuuttia ennen mikrobilääkealoitusta Vaihtoehtoja Klindamysiini mg po tai 600 mg iv x4 + primakiini mg x1 Pentamidiini 4 mg/kg/vrk Atovakoni 750 mg x 2 po 39

40 Profylaksia Indikaatiot HIV ja CD4 alle 0,200, profylaksia jatkuu kunnes CD4 > 0,200 3 kk Elinsiirron jälkeen 6 12 kk, keuhkosiirron jälkeen elinikäinen profylaksia Hematologiset maligniteetit ad 3 6 kk hoitojen jälkeen Profylaksia harkittava jos prednisoni > 20 mg/vrk yli 4 viikkoa JA o muu immunosuppressiivinen tila o muu immunosuppressiivinen lääkitys o CD4 alle 0,200 Alemtuzumab, temozolomide tai fludarabine -lääkkeitä käyttävät potilaat Ensisijainen profylaksia TMP-SMX 80 mg (Cotrim) x1 TMP-SMX 160 mg (Cotrim forte) x1 kolme kertaa viikossa Tehossa ei eroa näiden välillä Vaihtoehtoja Pentamidiini mg inhalaatio 4 viikon välein Atovakoni 750 mg x2 tai 1500 mg x1 Dapsoni 50 mg x2 tai 100 mg x1 Lisätietoa: immuunipuutteisen_keuhkoinfektiot 40

41 17. BORRELIOOSI Aihe Lääke ja annos hoidon kesto Huomattava Erythema migrans ja lymfosytooma Amoksisilliini mg x 3 500mg x4 Doksisykliini mg x2 Allergisille: Kefuroksiimiaksetiili 500mg x2 2(-3) viikkoa 1000 mg annos, jos paino yli 100 kg, 4 kertaa päivässä annostelu raskaana olevalle Jos hoito viivästynyt useita viikkoja, 3 viikon hoito 2(-3) viikkoa 150mg annos, jos paino yli 100 kg Jos hoito viivästynyt useita viikkoja, 3 viikon hoito 2(-3) viikkoa Jos hoito viivästynyt useita viikkoja, 3 viikon hoito Atsitromysiini 500mg x1 yhteensä 3-5g Hoidon epäonnistumisia kuvattu Varhainen leviäminen Yleisoireet: artralgia, myalgia, päänsärky, lämpöily Doksisykliini 100mg x2 4 viikkoa (3-4 viikkoa) 4 viikon hoito, jos oireet ovat kestäneet pitkään Kasvohermon tai muun aivohermon halvaus Radikuliitti, meningiitti Sydänoireet Silmäoireet Doksisykliini 100mg x2 tai Keftriaksoni 2g x 1 iv Keftriaksoni 2g x1 iv tai Doksisykliini 100mg x2 Kuten yllä Kuten yllä 4 viikkoa (3-4 viikkoa) 3 viikkoa (2-3 viikkoa) 3 viikkoa 4 viikkoa Myöhäisoireet Enkefaliitti, myeliitti Keftriaksoni 2g x1 iv 3 viikkoa Perifeerinen neuropatia Acrodermatitis chronica atrophicans (ACA) Artriitti Keftriaksoni 2g x1 iv Doksisykliini 100mg x2 Doksisykliini 100mg x2 tai Amoksisilliini mg x3 tai Keftriaksoni 2g x1 iv Kuten ACA 3 viikkoa 4 viikkoa 4 viikkoa 3 viikkoa Lisätietoa 41

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen mukainen

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS)... 4 II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME,

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Päivystäjän antibiootit

Päivystäjän antibiootit Päivystäjän antibiootit Päivystys 2016 Jyväskylän Paviljonki Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka AMINOGLYKOSIDI T -tobra/gentamysiini β-laktaamit GLYKOPEPTIDIT -vankomysiini PENISILLIINIT -kapea/laajakirjoiset

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.10.2017 1A Pinnallinen leikkaushaavainfektio 1A1 Varsinainen leikkausalue 1A2 Siirteen ottokohta 1B Syvä leikkaushaavainfektio 1B1 Varsinainen leikkausalue 1B2 Siirteen ottokohta

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011 1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella poistettu kuvat, potilastapaus infektiolääkäri Kirsi Skogberg 18-65v naiset, näytteenotto? Tyypilliset rakkotason infektion oireet perusterveellä: ei näytteitä

Lisätiedot

Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus

Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus Mikrobiologian laboratorio ja antibioottihoidon ohjaus Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen kevätseminaari 14.3.18 Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks kliininen mikrobiologia Sidonnaisuudet Päätoimi Tyks Laboratoriotoimialue/Kliininen

Lisätiedot

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset. 1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään 11.4.2010 kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Infektio vai kolonisaatio?

Infektio vai kolonisaatio? Infektio vai kolonisaatio? 44. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 26.-27.3.19 Kaisu Rantakokko-Jalava, Tyks kl. mikrobiologia 2.4.2019 Infektio vai kolonisaatio? Infektio tartunta mikrobin joutuminen

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit. Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin

Lisätiedot

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas

Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Kirurginen antibioottiprofylaksi

Kirurginen antibioottiprofylaksi AMMATTILAISOHJE 1 (6) INFEKTIOYKSIKKÖ /RUS YHTEISTYÖSSÄ OPERATIIVISEN TOIMIALUEEN KANSSA Kirurginen antibioottiprofylaksi YLEISET PERIAATTEET Profylaksin tavoite: Vähentää leikkausalueen infektioita. Oikein

Lisätiedot

Pneumonia ja tuberkuloosi

Pneumonia ja tuberkuloosi Pneumonia ja tuberkuloosi vs. prof. Marjukka Myllärniemi Sidonnaisuudet: Palkkio, apuraha, kongressimatka: Intermune, Boehringer Ingelheim, GSK, Pfizer, AZ Kysymyksiä saa esittää koko luennon ajan Pneumonia

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit

Beetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti

Lisätiedot

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti

Avoterveydenhuollon antibiootit. Risto Renkonen Haartman instituutti Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Avoterveydenhuollon antibiootit

Avoterveydenhuollon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot