Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus"

Transkriptio

1 Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus

2 Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta Mikrobiologisten näytteiden otosta... 4 II INFEKTIOSAIRAUKSIEN HOITO-OHJEITA... 6 Keskushermostoinfektiot Bakteerimeningiitti Muut keskushermostoinfektiot Suositeltavat likvortutkimukset eri tilanteissa... 9 Sepsis Kotialkuisen sepsiksen epäily a Terveydenhuoltoalkuisen sepsiksen epäily, ei edeltävää pitkää ab-hoitoa b Terveydenhuoltoalkuisen sepsiksen epäily, kun potilas on saanut pitkään edeltävästi antibioottihoitoa c Edeltävästi mikrobilääkehoitoa saaneen potilaan vakavan sepsiksen epäily Antibiootin valinta bakteeriviljelyvastauksen perusteella Gram-negatiiviset sauvat Gram-positiivinen diplokokki Gram-negatiivinen diplokokki Gram-positiivinen ketjukokki Gram-positiivinen ryhmäkokki Gram-positiivinen sauva Kandidasepsis Hematologisen potilaan empiirinen antibioottihoito Henkeä uhkaavaa infektio Tarpeelliset selvittelyt Empiirinen aloitusantibiootti Empiirisen antibioottihoidon modifiointi löydösten perusteella Ab-hoidon kesto: nopea hoitovaste ja kuumeelle ei selvää syytä Ab-hoidon kesto: kuume jatkuu >3-4 vrk aloitushoidosta huolimatta Sienilääkityksen aloitus Verisuonikatetri-infektiot Oireet Diagnoosi Empiirinen hoito Ulostulokohdan infektio (veriviljely negatiivinen) Septinen katetri-infektio ja komplisoitumaton taudinkuva Septinen katetri-infektio ja komplisoitunut taudinkuva Antibiotic lock -hoito (ALT) Endokardiitti Empiirinen hoito natiiviläppä Empiirinen hoito proteesiläppä Hoito aiheuttajan mukaan, natiiviläppä Hoito aiheuttajan mukaan, proteesiläppä Kirurgisen hoidon indikaatiot Tahdistininfektiot Luu- ja nivelinfektiot Osteomyeliitti Spondylodiskiitti Purulentti artriitti Nivelnesteen tulkinta Tekonivelinfektiot Mahasuolikanavan infektiot Clostridium Difficile Helikobakteeri Suolistoinfektiot Ruuansulatuskanavan kirurgiset infektiot Keuhkoinfektiot Pneumonia Bronkoalveolaarinen lavaatio (BAL) ja suojattu harjanäyte (PSB) Pleuranestetutkimukset Pneumocystis Jirovecii (ent. P. Carinii), PCP Ihon ja pehmytkudosten infektiot

3 Diabeetikon jalkainfektiot Osteomyeliitti Ihoinfektiot Nekrotisoiva faskiitti MUITA INFEKTIOTAUTIEN HOITO-OHJEITA Lymen borrelioosi Difteria Gynekologisten infektioiden empiirinen ab-hoito HIV -potilaan hoito-ohjeita päivystysaikana Matkalta palaavan infektiot Matotaudit Peritoneaalidialyysipotilaan peritoniitti Rabies Sukupuolitaudit Sytomegalovirusinfektiot Syyhy (Sarcoptes Scabiei) Tuberkuloosin lääkehoito Tutkimukset ja eristys Lääkehoito Tb-hoidon seuranta Lääkkeiden haittavaikutukset Toimenpiteet tb-lääkkeisiin liittyvän maksareaktion yhteydessä Lääkkeiden uudelleen aloitus Lääkkeiden yhteisvaikutukset Tularemia Virtsatieinfektiot III ANTIBIOOTTIHOIDON KESTO VALIKOIDUISSA TILANTEISSA IV MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ ASIOITA Mikrobilääkkeiden pitoisuusmittaukset Mikrobilääkkeiden käytössä huomioitavat laboratoriokokeet Oys:n miljoonapiirin käytössä olevat mikrobilääkkeet A. Bakteerilääkkeet B. Sienilääkkeet C. Viruslääkkeet Mikrobilääkkeiden annostus munuaisen vajaatoiminnassa Mikrobilääkkeiden annostus munuaisen korvaushoitojen yhteydessä Mikrobilääkkeiden käyttö raskauden aikana V INFEKTIOSAIRAUKSIEN PROFYLAKSIOHJEITA Kirurginen antimikrobiprofylaksi Knk-leikkausten profylaksi Gynekologian profylaksi Kardiologisten toimenpiteiden profylaksia Meningokokki-infektion profylaksi Endokardiittiprofylaksi Pernanpoistopotilaiden rokotukset ja muu profylaksia Perusterveiden aikuisten rokotukset Pohjoisella ERVA - alueella Erityisryhmiin kuuluvien aikuisten rokotukset Pohjoisella ERVA-alueella VI TARTUNTATAUTILÄÄKKEIDEN MÄÄRÄÄMINEN JA TOIMITTAMINEN VII TARTUNTATAUTIEN ILMOITTAMINEN VIII YHTEYSTIEDOT

4 Saatteeksi Antibiootti 2011 on tarkoitettu jokapäiväiseen potilastyöhön. Se sisältää yleisimpien infektiosairauksien mikrobilääkehoitosuositukset ja sen avulla hoitavan lääkärin tulisi selvitä myös päivystysajan tavallisimmista infektiosairauksien ongelmatilanteista. OYS:ssa noudatetaan suunnattua mikrobilääkepolitiikkaa, mikä perustuu bakteerien herkkyystilanteen seurannan ja omien käyttökokemusten lisäksi kansainvälisen kirjallisuuden seurantaan sekä lääkkeiden kustannusvertailuihin. Tämä opas on laadittu infektiolääkäreiden toimesta yhteistyössä eri alojen erikoislääkäreiden, OYS:n mikrobiologian laboratorion ja apteekin kanssa. Opasta on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet OYS:n infektiolääkäreiden (Timo Hautala, Heikki Kauma, Minna Marttila-Vaara, Terhi Partanen, Teija Puhto, Marko Rahkonen, Elina Saarela, Lotta Simola, Hannu Syrjälä, Terhi Tapiainen, Matti Uhari, Antti Väänänen, Pekka Ylipalosaari) lisäksi Tero Ala-Kokko (tehohoitoon liittyvät näkökulmat), Terttu Harju (BAL), Päivi Hägg (ihoinfektiot ja sukupuoli taudit), Risto Ikäheimo ja Jutta Huhti (CAPD -peritoniitti), Timo Kaukonen (nekrotisoiva faskiitti), Ari-Pekka Puhto (tekonivelinfektiot), Shirley Johnson (tuberkuloosi), Seppo Niemelä (helikobakteeri) ja Pirjo Koistinen (hematologisen potilaan empiirinen ab-hoito). Varsinaisen toimitustyön on tehnyt Teija Puhto. Antibiootti 2011 on suunniteltu OYS:aa varten hankintakaudelle, joka loppuu 2013 vuoden lopussa. Oppaan pitäisi olla helposti käytettävissä ja hyödyllinen. Mikäli se ei lukijoiden mielestä täytä tätä tavoitetta, toivoisimme palautetta ja korjausehdotuksia (kasvotusten, puhelimella tai sähköpostilla). Kiitämme hyvästä yhteistyöstä OYS:n lääkehuollon apteekkari Sirpa Ämmälää ja proviisoreita Outi Hartikainen ja Susanna Nieminen. Lisäksi esitämme kiitokset Markku Koskelalle erinomaisista oppaan kannen kuvista Antibiootti 2011 työryhmän puolesta Teija Puhto Heikki Kauma Hannu Syrjälä Muutokset 2014 painokseen Vuoden 2014 oppaaseen on uutena kappaleena lisätty tahdistininfektiot ja aikuisten rokotustaulukot. Sen lisäksi vanhoja kappaleita on päivitetty ja muokattu. Ohjeisto on suunniteltu lääkehankintakaudelle Kiitokset kaikille päivitykseen osallistuneille. Toimitustyön ovat tehneet Lotta Simola ja Helena Junell. Copyright: Infektioiden torjuntayksikkö, OYS 3

5 I Infektiosairauksien yleisiä hoitoperiaatteita 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta Voivatko potilaalla todetut oireet ja löydökset selittyä infektiolla? Mikäli kyseessä on infektio, on oleellista tunnistaa vakava, tehohoitoa vaativa infektio, johon viittaavat: tiheä hengitystaajuus (> 20/min) hypotonia (systolinen verenpaine < 90 mmhg) takykardia (p > 120/min) happeutumisongelma (happisaturaatio huoneilmalla < 90 % sairaalahoito, lisähapellakin < 90 % tehostetun hoidon tarve) hypotermia (< 36 C) tajunnan tason lasku tai sekavuus alentunut Glasgow coma scale arvo (GCS<13) niukkeneva diureesi (< 200 ml viimeisen 4 tunnin aikana) leukopenia (B-leuk < 3.0 x 10 9 /l) trombosytopenia (B-tromb < x 10 9 /l) astrupissa todettu selvästi negatiivinen BE (< -2) laktatemia (> 2 mmol/l) Näissä tilanteissa aloitetaan asianmukaiset tukitoimet ja konsultoidaan herkästi tehon lääkäriä. Mikäli potilas päädytään ottamaan vuodeosastolle, tehohoidon tarvetta tulee arvioida toistuvasti seuraavina tunteina. Vakavien infektioiden mikrobilääkehoito aloitetaan välittömästi näytteiden oton jälkeen tämän oppaan suositusten mukaisesti. Jos oireet ovat kehittyneet viikkojen kuluessa, mikrobilääkehoidon aloituksella ei ole yleensä kiirettä. Ennen hoidon aloitusta selvitetään diagnoosi. Pitkään jatkuneiden oireiden yhteydessä on muistettava myös subakuutin endokardiitin ja tuberkuloosin mahdollisuus. Taustalla voi olla muu sairaus, kuten vaskuliitti tai maligniteetti. Mikrobilääkehoidon valintaan ja taudinaiheuttajien kirjoon vaikuttavat edeltävät sairaalahoidot, viimeisten kuukausien aikana saadut mikrobilääkehoidot, ulkomaanmatkat ja riskikäyttäytyminen. 2. Mikrobiologisten näytteiden otosta Ennen hoitoa on otettava veriviljelyt ja muut kliinisen tilanteen perusteella tarpeelliset viljelyt (virtsa, likvori, yskös, UÄ/CT -ohjatut punktiot). Potilas ei ole saanut edeltävästi antibioottia: B-VerVi1 (10489) ja B-VerVi2 (10490) x2. Potilas on saanut edeltävästi sytostaatteja tai antibioottia (iv/po yhdenkin annoksen, myös kirurginen mikrobilääkeprofylaksi), B-VerVi2 (10490) ja B-VerVi3 (10491) (BverVi3 inkuboidaan 14 vrk). Veriviljelyitä otetaan kaksi pulloparia, endokardiittia epäiltäessä useampikin. Epäselvissä tilanteissa ja endokardiittia epäiltäessä kannattaa ensisijaisesti ottaa veriviljely 2 ja 3. Koska laboratorion toiminnan kannalta on helpompaa ottaa samalla kerralla molemmat veri-viljelypulloparit, ne otetaan samanaikaisesti kahdesta eri laskimosta. Jos epäilet sepsistä, ota aina veriviljely ilman kuumerajaa. Kriittisesti sairaat sepsispotilaat ovat usein hypotermisia. 4

6 3. Infektiohoidon toteutus Vaikeissa infektioissa mikrobilääkehoito aloitetaan aina suonensisäisesti. Jos potilas on kuivunut, hänelle annetaan riittävästi nestettä, jolloin myös infektioalueen perfuusio ja mikrobilääkkeen pääsy infektiofokukseen tehostuu. Selvät absessit on tyhjennettävä joko radiologisesti tai operatiivisesti. Aloituslääkitys tarkistetaan 1. kerran bakteerivärjäyksen valmistuttua ja uudelleen herkkyysmääritystulosten valmistuttua. Tavoitteena on suunnattu ja mahdollisimman kapeakirjoinen kokonaistilanteen ja infektiofokuksen huomioon ottava mikrobilääkitys. Mikäli toivottua hoitovastetta ei saavuteta, tarkennetaan anamneesia, tehdään tarvittavat kuvantamistutkimukset sekä uusitaan mikrobiologiset ja sytologiset tutkimukset mahdollisista infektiofokuksista ja otetaan uudet veriviljelyt. Kyseessä voi olla sieni-infektio tai resistentin bakteerin aiheuttama infektio. Kuume voi liittyä myös elimistön yleiseen tulehdusreaktioon, kuten vaskuliittiin tai neoplastiseen kuumeeseen. Mikrobilääkehoidon kesto joudutaan arvioimaan aina tapauskohtaisesti. Hoidon kesto riippuu mm. aiheuttajamikrobista, infektiofokuksesta ja hoitovasteesta. Meidän jokaisen iholla kasvaa erilaisia mikrobeja, tyypillisesti koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja - Staphylococcus epidermidis tärkeimpänä. Mieti mikrobivastausta tulkitessasi, onko kyseessä todellinen infektio vai pelkästään kolonisaatio, jota ei pidä hoitaa mikrobilääkkeillä. Tarpeettomasta mikrobilääkkeiden käytöstä on vain haittaa, koska se lisää resistenssiongelmaa. Konsultoi aina epäselvissä tilanteissa infektiolääkäriä. 5

7 II Infektiosairauksien hoito-ohjeita Keskushermostoinfektiot 1. Bakteerimeningiitti Hoidolla on useimmiten erittäin kiire Aloita hoito 30 minuutissa ainakin niillä potilailla, joilla on vähintään yksi seuraavista löydöksistä I Alkututkimukset Ensitutkimukset tulee suorittaa siten, että ne eivät viivytä hoidon aloitusta Jos potilaalla on: fokaalioireita kouristelua tai kohonneen aivopaineen merkkejä tajunnan tason lasku (uneliaisuus, desorientaatio, kooma) kouristuskohtaus systolisen verenpaineen lasku < 90 mmhg tai > 40 mmhg lasku aikaisemmasta tasosta veriviljely x 2 (samalla kertaa eri pistokohdista) (B-VerVi ja B-VerVi ) likvor, josta solut (Li-Solut 2655), bakteerivärjäys ja -viljely (Li-BaktVi 1154), proteiini (Li-Prot 2514), sokeri (Li-Gluk 1470) sekä varaputki mahdollisia lisätutkimuksia varten tavanomaiset verikokeet P-CRP (4594), B-pvk+T (2474), nestearvot ym. pään CT -tutkimus kiireellisesti ennen likvoria vahvassa bakteerimeningiittiepäilyssä deksametasoni- ja antibioottihoito on aloitettava jo ennen CT:tä. Likvortutkimus heti CT:n jälkeen, ellei CT -tutkimuksessa ilmene tälle estettä Milloin likvortutkimus pitää uusia? bakteerimeningiitin alkuvaiheessa likvor voi olla täysin normaali, joten tarvittaessa likvortutkimus on uusittava 2-6 tunnin kuluttua jos 2 vrk:n asianmukaisen mikrobilääke- ja steroidihoidon jälkeen potilaan tila ei ole korjaantunut II Hoito 1. Kortisoni Deksametasoni Oradexon liitetään bakteerimeningiitin hoitoon (myös hypofyysikirurgian jälkeisissä meningiittiepäilyissä) annos on 10 mg x 4 iv (>60-kiloiselle, <60-kiloiselle 0,15 mg / kg x 4 iv) 2-4 vrk:n ajan ensimmäinen annos minuuttia ennen ensimmäistä antibioottiannosta 6

8 2. Antibiootin valinta Potilas aikaisemmin terve Potilas yli 50-vuotias, immuunipuutteinen tai perussairauksia esim. diabetes, maksasairaus, munuaissairaus, reuma, alkoholismi Postoperatiivinen tai traumapotilas keftriaksoni 2 g x 2 iv - tarkista viljely- ja herkkyysvastauksen mukaan, esim. jos herkkyys penisilliinille tai kefalosporiineille on alentunut - pneumokokki on yleisin aiheuttaja, sitten meningokokki (nuorilla aikuisilla toisinpäin) - hoitoon liitetään vankomysiini (1 g x 2 iv), mikäli epäillään resistenttiä pneumokokkia (esim. edeltävästi ulkomaan matka tai taudin alku ulkomailla) keftriaksoni 2 g x 2 iv + ampisilliini 2 g x 6 iv - aiheuttajana myös muita bakteereja, etenkin listeria. Listeriat ovat resistenttejä kefalosporiineille. - ampisilliinin voi lopettaa, kun on varmistunut, ettei aiheuttaja ole listeria meropeneemi 2 g x 3 iv + vankomysiini 1 g x 2 iv - gramnegatiiviset sauvat ja stafylokokit yleisiä aiheuttajia - jatkohoidosta aina infektiolääkärin konsultaatio Meningiittipotilaiden likvorviljelyvastauksista on aina syytä tarkistaa bakteerin nimen lisäksi lääkeherkkyys, joka määritetään ns. MIC-arvoina. Mikäli keftriaksoni-mic on yli 1, liitetään hoitoon vankomysiini ja konsultoidaan infektiolääkäriä. 3. Mikrobilääkehoidon kesto Neisseria meningitidis, Haemophilus influenzae Streptococcus pneumoniae Gramnegatiiviset sauvat Listeria monocytogenes Staphylococcus aureus Postoperatiiviset meningiitit 7 vrk 14 vrk 21 vrk > 21 vrk > 4 viikkoa (infektiolääkäri arvioi aina tapauskohtaisesti) 14 vrk Lähde: Tunkel et al. Practice guidelines for the management of bacterial meningitis. CID 2004:39;

9 2. Muut keskushermostoinfektiot Akuutti meningiitti Akuutti meningeaalinen oireisto: kuume päänsärky ja niskajäykkyys tajunnantaso normaali tai alentunut Akuutti meningoenkefaliitti Menigeaalinen oireisto alentunut tajunnantaso (uneliaisuudesta koomaan) ja/tai fokaalioireita tai löydöksiä sekä kouristelua. Immuunipuutteisen potilaan akuutti meningoenkefaliitti Krooninen meningoenkefaliitti Vähintään 4 vk kestänyt keskushermostoinfektioon sopiva oireisto + poikkeava likvor Toistuva seröösi meningiitti likvor hoito bakteerimeningiitin ohjeella Aseptisen meningiitin hoito on oireenmukainen likvor pään CT/MRI mahdollisesti EEG mikäli likvorilöydös on poikkeava (esim. pleosytoosi), mutta Li-HSVNhO (4404) on negatiivinen, otetaan uusi likvorinäyte 1-2 vrk:n kuluttua uusi näyte myös, jos kliinisesti tai esim. EEG:n/ MRI:n perusteella on edelleen vahva enkefaliittiepäily eikä etiologia ole selvinnyt hoito: aloitetaan aina asikloviirihoito 10 mg / kg x 3 vrk, esim. 75 kg painoiselle 750 mg x 3 iv muista bakteerimeningiitin mahdollisuus lopullinen hoito riippuu aiheuttajasta immuunipuutteisilla potilailla meningiitin/enkefaliitin aiheuttajakirjo on laajempi kuvantamistutkimukset (CT/MRI) tulee aina tehdä likvor; infektiolääkärin konsultaatio otettavien näytteiden suunnittelussa. hoidosta tulee konsultoida infektiolääkäriä mahdollisimman pikaisesti aiheuttajakirjo on hyvin laaja ja ei-infektiöösien aiheuttajien osuus on merkittävä, mm. maligniteetit, vaskuliitit, lääkkeet jne. suositetaan infektiolääkärin ja neurologin konsultaatiota tarvittavista näytteistä ja kuvantamistutkimuksista hoitoa ei kannata pääsääntöisesti aloittaa ennen näytteiden ottoa edellyttää mahdollisen immuniteetin häiriön selvittämistä infektiolääkärin toimesta 8

10 3. Suositeltavat likvortutkimukset eri tilanteissa X= näyte suositellaan otettavaksi (X)= ota näyte harkinnanvaraisesti, esim. immuunipuutteisilta Tutkimus Lyhenne Tutkimuskoodi Ak. menin giitti Ak. enkefaliitti Immuunipuutteisen enkefaliitti Kr. meningoenkefaliitti Huom! solut Li-Solut X X X X proteiini Li-Prot X X X X glukoosi Li-Gluk X X X X Samanaikainen veren glukoosi tarpeellinen, likvor/veri-suhde <0,6-0,3 poikkeava. bakteeriviljely Li-BaktVi X X X X Sisältää rutiinisti värjäyksen ja antigeeni osoitukset, erillistä listeriaviljelyä ei tarvita. sieniviljely Pu-SienVi X X Sisältää tussivärjäyksen (kryptokokkoosi) bakteerien NHO-osoitus (PCR) Li-BaktNhO (X) (X) (X) (X) Ns. yleisbakteeri-pcr. Tapauskohtaisesti, esim. jos edeltävä antibioottihoito, jolloin bakteeriviljely saattaa jäädä negatiiviseksi enterovirusten osoitus Li-EvirNhO (X) X X X Seröösissä meningiitissä. Voivat aiheuttaa immuunipuutteisella potilaalla kroonisen etenevän taudin. vesirokkovirusosoitus Li-VZVNhO X X X herpesvirusten osoitus Li-HSVNhO (X) X X X Myös toistuvissa serööseissä meningiiteissä (Mollaret'n meningiitti). Enkefaliitissa voi olla negatiivinen <48 tuntia oireiden alusta. tbc-tutkimukset ADA Li-ADA X X X Jos tbc-epäily likvorin (matala sokeri+ korkea proteiini) tai oirekuvan perusteella. tbc-viljely Li-TbVi X X X Tbc-epäilyssä syytä ottaa useita likvornäytteitä (ohjeellisesti x 3). tbc-osoitus Li-TbNhO X X X Epstein-Barr virusosoitus Li-EBVNhO (X) X X Ak. enkefaliitissa harkinnan mukaan 9

11 Tutkimus Lyhenne Tutkimuskoodi Ak. menin giitti Ak. enkefaliitti Immuunipuutteisen enkefaliitti Kr. meningoenkefaliitti Huom! syfiliskokeet S-TrpaAb X X X S-TPHA X X X Li-TPHA (X) X X borreliaosoitukset S-BorrAb 3552 (X) X X X Intratekaalisen vasta-ainetuotannon osoittaminen seerumi+ likvornäytteistä. Li-BorrAb (X) X X X Li-BorrNhO (X) X X X mykoplasma S-MypnAb X (X) (X) 2. näyte toipumisvaiheessa Li- MypnNho (X) - - adenovirus S-AdenAb X (X) (X) 2. näyte toipumisvaiheessa punkkienkefaliitti S-TBEAb Li-TBEAb (X) X (X) (X) kesä lokakuussa endeemisillä alueilla olleilta, 2. näyte toipumisvaiheessa HIV S-HIVAgAb (X) X X Li-HIVAgAb 4813 kryptokokkoosi Li-CrneAg X X S-CrneAg X X toksoplasmoosi S-ToxoAb X X X Tyyppilöydös kuvantamistutkimuksissa tilaa vievä kallonsisäinen prosessi. Li-ToxoNhO X X NHO-osoitus epäherkkä, mutta positiivisena spesifinen sytomegalovirus Li- CMVNhO X (X) Immuunipuutteiset potilaat P-CMVNh X (X) Immuunipuutteiset potilaat nokardioosi Li-NocaVi X X 10

12 Tutkimus Lyhenne Tutkimuskoodi Ak. menin giitti Ak. enkefaliitti Immuunipuutteisen enkefaliitti Kr. meningoenkefaliitti Huom! HHV-6 Li-HHV6NhO X (X) Immuunipuutteiset potilaat JCV-virus Li-PovNhO (X) Immuunipuutteiset potilaat, erityisesti HIVpotilaat likvorin sytologia Li-Syto X Maligniteettien etsimiseksi likvorin LELY-tyypitys Li-Leukemia/ Lymfoomatyypitys (X) Jos lymfoomaepäily likvorin ACE Li-ACE X Neurosarkoidoosi likvorin IgG-indeksi (osatutkimukset: Li-Alb, Li-IgG, S -Alb ja S IgG) Li-IgG-Ind X Suurentuneita indeksejä todetaan yleensä kroonisissa keskushermostosairauksissa, joihin liittyy paikallinen immuunivaste. likvorin oligoklonaliteetti (sisältää S -Ig-Oc) Li-Ig-Oc X Voi olla positiivinen MS-taudissa, keskushermoston tulehduksellisissa sairauksissa, kuten virusenkefaliiteissa, meningiiteissä, neurosyfiliksessä ja SSPE:ssä sekä harvoin degeneratiivisissa sairauksissa, tuumoreissa, verisuonisairauksissa ja perifeerisessä neuropatiassa. Jos seeruminäytteessä todetaan samankaltaisuus selkäydinnesteen oligoklonaliteetin kanssa, pidetään selkäydinnesteen muutoksia seerumiperäisinä, jolloin selkäydinnesteen löydös vastataan negatiiviseksi. 1 = Li-Solut, Li-Prot, Li-Gluk otetaan samaan putkeen, näytettä vähintään 1 ml 2 = Li-BaktVi, Pu-SienVi, Li-TbVi, Li-NocaVi otetaan samaan putkeen, näytettä vähintään 1 ml 3 = kullekin näytteelle oma näyteputki, näytettä vähintään 0.5 ml 4 = Li-TPHA, Li-BorrAb otetaan samaan putkeen, näytettä vähintään 1 ml 11

13 Sepsis Sepsiksellä ymmärretään mikrobin aiheuttamaa elimistön tulehdusvastetta, jonka yhteydessä veressä voidaan todeta mikrobi (veriviljelypositiivinen sepsis) tai kyseessä on kliininen sepsis (veriviljely jää negatiiviseksi). Tällainen elimistön tulehdusreaktio voi aiheutua infektion lisäksi myös muusta syystä kuten pankreatiitista tai palovammasta. Seuraavien ohjeiden tavoitteena on auttaa sepsisepäilyn mikrobilääkehoidon valinnassa. Sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon neljä keskeistä asiaa: 1. Mikä on potilaan yleistila? 2. Missä infektio on saatu (kotona/terveydenhuollon jossakin yksikössä, vrt. alla)? 3. Onko potilas saanut edeltävästi mikrobilääkehoitoa? 4. Onko potilaalla sepsikseen liittyen joku infektiofokus, jolloin hoito suunnataan sen mukaisesti? Mikrobien herkkyystilanne on oleellisesti huonontunut myös Pohjois-Suomessa. Potilaat liikkuvat hoitoyksiköiden välillä ja perinteinen jako koti- ja sairaala-alkuisiin infektioihin ei enää toimi. Aloitushoidon suunnittelussa on oleellista: mitä potilaalle on edellisinä kuukausina tapahtunut? Onko hän saanut 3 kk:n aikana edeltävästi mikrobilääkkeitä? Onko potilas ollut hoidossa esim. terveyskeskuksen vuodeosastolla tai käykö hän esim. dialyysihoidossa? Näissä tilanteissa potilaan infektio on ajateltava ns. sairaalasyntyiseksi sepsikseksi, vaikka hän hakeutuisikin hoitoon kotoa. Suositukset koskevat hoidon aloitusta ja mikrobilääkkeiden aloitushoito tulee tarkistaa viimeistään tunnin kuluessa kliinisen kuvan, mikrobiologisten vastausten ja muiden tutkimustulosten perusteella. Immuunipuutteisilla potilailla katso myös: Hematologisen potilaan empiirinen antibioottihoito. 1. Kotialkuisen sepsiksen epäily alku kotona ei infektiofokusta ei neutropeniaa ei edeltäviä mikrobilääkehoitoja. Ei merkittäviä perus sairauksia, yleistila hyvä Vaikea infektio (esim. tehohoitoa vaativa) Merkittäviä perussairauksia tai äskettäin sairaalahoidossa Kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv Piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 3 iv (tai meropeneemi 1g x 3 iv) Piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 2 iv annetaan jatkuvana infuusiona tehohoidossa olevilla potilailla Piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 3 iv TAI Meropeneemi 1 g x 3 iv Todennäköisimmät aiheuttajat: E. coli, Staphylococcus aureus, streptokokit Etsi mahdollista fokusta (virtsatiet, iho, hengitystiet, vatsan alue) oireiden, statuslöydösten ja kuvantamistutkimusten avulla. Ota veriviljelyt, virtsanäyte ja viljelynäytteet mahdollisesti dreneerattavista/operoitavista infektiofokuksista 12

14 2a Terveydenhuoltoalkuisen sepsiksen epäily, ei edeltävää pitkää ab-hoitoa alku sairaalassa tai muu hoitoon liittyvä infektio ei infektiofokusta ei neutropeniaa ei edeltäviä mikrobilääkehoitoja. Ensisijainen hoito Hyväkuntoisella potilaalla voi harkita kefuroksiimin käyttöä Piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 3 iv Kanyyli- tai vierasesineinfektioepäily (esim. verisuoniproteesi-infektio) Aloitushoitoon on liitettävä vankomysiini 1 g x2 iv Potilas on leikattu Epäile ensisijaisesti leikkausalueen infektiota Muista myös kanyyli-infektion, pneumonian ja virtsatieinfektion mahdollisuus Huolellinen leikkausalueen status ja kuvantamistutkimukset (thx-rtg, uä, CT) ja kirurgisen intervention tarpeen arvio ovat oleellisia Mahan alueen kirurgia: piperasilliini/tatsobaktaami Ortopedia: kefuroksiimi (lisäksi vankomysiini, jos epäillään vierasesineinfektiota) 2b Terveydenhuoltoalkuisen sepsiksen epäily, kun potilas on saanut pitkään edeltävästi antibioottihoitoa Bakteerilääkkeen vaihto Sienilääke, jos potilaalla on parenteraalinen nutritio tai hänelle on tehty leikkauksia Vaihda bakteerilääke toiseen ryhmään, esim. piperasilliini/tatsobaktaami meropeneemi Flukonatsolin aloitusannos on 800 mg x 1 iv ja seuraavat annokset 400 mg x 1 iv 1-3 vrk:n välein riippuen munuaisten toiminnasta Jos neutropenia tai edeltävä flukonatsolihoito: lipidikompleksi amfoterisiini B (Abelcet ) mg x 1 iv tai ekinokandiini (mikafungiini/anidulafungiini/kaspofungiini) 13

15 2c Edeltävästi mikrobilääkehoitoa saaneen potilaan vakavan sepsiksen epäily Vaikeasti sairaiden infektiopotilaiden mikrobilääkityksen on osuttava heti kohdalleen, koska toista mahdollisuutta ei välttämättä enää tule. Aloitushoidossa on otettava huomioon myös resistenttien mikrobien (pseudomonas, enterokokki) mahdollisuus. Siksi aloitushoito on poikkeuksellisen laajakirjoinen, mutta sitä pyritään kaventamaan heti, kun mikrobiologisten tutkimusten tulokset antavat siihen mahdollisuuden. Potilaalle ei saa aloittaa samaa tai saman ryhmän mikrobilääkettä, jota hän on edeltävästi saanut. Jos potilas on saanut esim. piperasilliini/tatsobaktaamia viite keuhkojen, hengitysteiden tai mahan ongelmasta: meropeneemi 1 g x 3 iv solunsalpaajahoidon jälkeinen infektio: meropeneemi 1 g x 3 iv keskushermostoinfektioon viittaava tilanne (+ postoperatiivinen): meropeneemi Mikäli edeltävissä viljelynäytteissä on todettu meropeneemiresistentti gramnegatiivinen sauva, pyritään löytämään sopiva yhdistelmähoito Vaikean sepsiksen / septisen sokin hoitoon kannattaa yhdistää aina myös sienilääkitys (+ vankomysiini 1 g x 2 iv) keftatsidiimi 2 g x 3 iv + siprofloksasiini 400 mg x 2 iv tai keftatsidiimi 2 g x 3 iv + tobramysiini mg x1 iv ja enterokokki-infektiota epäiltäessä lääkitykseen lisätään vankomysiini 1g x 2 iv ja anaerobi-infektiota epäiltäessä metronidatsoli 500 mg x 3 iv Ellei edeltävää sienilääkitystä, eikä neutropeniaa: flukonatsoli 400 mg x 1 iv (aloitusannos 800 mg) Jos potilas on saanut edeltävästi flukonatsolia: lipidikompleksi amfoterisiini B (Abelcet ) mg x 1 iv tai ekinokandiini (mikafungiini /anidulafungiini/kaspofungiini) 14

16 Antibiootin valinta bakteeriviljelyvastauksen perusteella Alla olevat antibioottisuositukset ovat ohjeellisia ja hoitopäätöksissä tulisi aina huomioida potilaan aikaisemmat antibioottihoidot, sairaudet, sairaalahoidot sekä mahdollinen mikrobi kolonisaatio. Hoitolinja tulee tarkistaa heti lopullisen veriviljelyvastauksen ja diagnoosin tarkennuksen jälkeen. 1. Gram-negatiiviset sauvat Gramnegatiiviset sauvat ovat harvoin kontaminaatioita veriviljelyssä. Värjäyksen perusteella ei ole mahdollista luotettavasti erottaa eri gramnegatiivisia sauvoja toisistaan. 1A. Empiirinen hoito, jos veriviljelyn värjäyksessä gram-negatiivinen sauva infektio lähtöisin INFEKTIO virtsatiet vatsa - sappi pneumonia epäselvä Kotialkuinen kefuroksiimi piperasilliini/ kefuroksiimi kefuroksiimi tatsobaktaami Sairaalaalkuinen piperasilliini/ tatsobaktaami tai aikaisemman herkkyyden mukaan piperasilliini/ tatsobaktaami kuten sairaala pneumoniassa piperasilliini/ tatsobaktaami tai aikaisemman herkkyyden mukaan Empiirisen hoidon valinnassa kannattaa huomioida aikaisemmat viljelyt. Esim. mikäli potilaalla aikaisempi ESBL-löydös tai Pseudomonas-kolonisaatio virtsateissä, tulee hoito suunnata siihen. Hematologiset potilaat: katso hematologisen potilaan empiirinen antibioottihoito 1B. Ab-hoito lopullisen viljelyvastauksen perusteella Jos infektion lähtökohta selvillä, katso hoito kyseisestä kohdasta. Jos bakteerille tehty jo herkkyys, valitse antibiootti sen mukaan. E. coli, Proteus mirabilis, Klebsiellat Salmonellat Pseudomonas aeruginosa Enterobacter cloacae Bacteroides fragilis (anaerobi) Kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv Piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 3 iv ESBL kolonisaatio: meropeneemi 1 g x 3 iv Matkaajan infektio: keftriaksoni 2 g x 1 iv Siprofloksasiini 400 mg x 2 iv tai 500 mg x 2 po Keftatsidiimi 2 g x 3 iv Piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 3 iv Meropeneemi 1 g x 3 iv Siprofloksasiini 400 mg x 2-3 iv Harkitse yhdistelmähoitoa herkkyyden mukaisesti Meropeneemi Hoito herkkyyden mukaan pyrkien yhdistelmähoitoon Anaerobibakteeri veriviljelyssä on usein viite sekainfektiosta ja siksi hoidettava laajakirjoisella antibiootilla Piperasilliini/tatsobaktaami tai meropeneemi Hoitoyhdistelmissä kefuroksiimin/siprofloksasiinin kanssa voi käyttää: metronidatsoli 500 mg x3 iv tai po tai klindamysiini 600 mg x3 iv tai 300 mg x3 po 15

17 2. Gram-positiivinen diplokokki Streptococcus pneumoniae (pneumokokki) 3. Gram-negatiivinen diplokokki Neisseria meningitidis (meningokokki) 4. Gram-positiivinen ketjukokki G-penisilliini 5 milj yks x 4 iv Kefuroksiimi 1,5 g x 3-4 iv Ei saa hoitaa pelkällä makrolidilla (resistenssiä) Matkailijan pneumonia: liitä levofloksasiini 500 x 1 iv Meningiitissä keftriaksoni 2 g x 2 G-penisilliini 5 milj yks x 4 iv Meningiitissä keftriaksoni 2 g x 2 Huomioi profylaksiohjeet altistuneille 4A. Empiirinen hoito, jos veriviljelyn värjäyksessä Gram-positiivinen ketjukokki Infektion lähtökohta INFEKTIO epäselvä iho-pehmytkudos endokardiittiepäily Kotialkuinen kefuroksiimi + katso kefuroksiimi vankomysiini endokardiittiohje Sairaala-alkuinen piperasillini/ piperasilliini/ katso tatso-baktaami + tatso-baktaami + endokardiittiohje vankomysiini vankomysiini VRE linetsolidi 600 mg x 2 linetsolidi linetsolidi kolonisoitunut 4B. Ab-hoito lopullisen viljelyvastauksen perusteella Jos infektion lähtökohta selvillä, katso hoito kyseisestä kohdasta. Jos bakteerille tehty jo herkkyys, valitse antibiootti sen mukaan. Beetahemo lyyttiset streptokokit (A-G) Alfahemolyyttiset streptokokit Enterococcuslajit G-penisilliini 5 milj ky x 4 iv Kefuroksiimi 1,5 g x 3-4 iv Pehmytkudosinfektiossa voi liittää: klindamysiini 600 mg x 3 iv G-penisilliini 5 milj ky x 4 iv Kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv Bakteremiassa tehdään sydänecho-tutkimus ja endokardiitin löytyessä toteutetaan hoito endokardiittiohjeella Ampisilliini 2 g x 4 iv (ensisijainen valinta) Vankomysiini 1 g x 2 iv (jos kanta on resistentti tai potilas ei siedä ampisilliinia) Jos sepsiksen lähtökohta on vatsan alueella, antibioottina piperasilliini/tatsobaktaami Bakteremiassa tehdään sydänecho-tutkimus ja endokardiitin löytyessä toteutetaan hoito endokardiittiohjeella Muita vaihtoehtoja herkkyysmäärityksen mukaisesti: piperasilliini/ tatsobaktaami, linetsolidi Konsultoi infektiolääkäriä vankomysiinille resistenttien (VRE) kantojen hoidosta 16

18 5. Gram-positiivinen ryhmäkokki 5A. Empiirinen hoito, jos veriviljelyn värjäyksessä Gram-positiivinen ryhmäkokki infektion lähtökohta INFEKTIO epäselvä luu-nivel iho-pehmytkudos vierasesine Kotialkuinen kefuroksiimi + kefuroksiimi tai kefuroksiimi kefuroksiimi + klindamysiini iv (kloksasilliini) vankomysiini tai po Sairaalaalkuinen kefuroksiimi tai kloksasilliini + vankomysiini kefuroksiimi + vankomysiini kefuroksiimi + klindamysiini kefuroksiimi + vankomysiini 5B. Ab-hoito lopullisen viljelyvastauksen perusteella Jos infektion lähtökohta selvillä, katso hoito kyseisestä kohdasta. Jos bakteerille tehty jo herkkyys, valitse antibiootti sen mukaan. Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus veriviljelyssä viittaa yleensä todelliseen bakteremiaan. Staphylococcus epidermidis / muu koagulaasi negatiivinen stafylokokki - Jos bakteeri kasvaa vain yhdessä veriviljelypullossa, kyseessä on usein kontaminaatio Kloksasilliini 2 g x 4-6 iv Kefuroksiimi 1,5 g x 3-4 iv Harkitse rifampisiinin 300/450* mg x2 po lisäystä. Tarkista interaktiot! Bakteremiassa tehdään echo-tutkimus Epäilyttävä verisuonikanyyli täytyy poistaa Konsultoi infektiolääkäriä MRSA-kantojen (OKSA/R) hoidosta Toisen linjan lääkkeitä: linetsolidi, vankomysiini Hoitoaika vähintään 4 viikkoa (komplisoitumaton, ilman syvää fokusta vähintään 2 viikkoa) Vankomysiini 1 g x 2 iv Vaihtoehtoina linetsolidi 600 mg x 2 Poikkeustapauksissa muita lääkkeitä käytettäessä tulee kombinoida kaksi eri ryhmän lääkettä herkkyyden mukaisesti. Tarkista kanyylit/vierasesineet Sepsiksen hoitoaika iv 7-10 vrk ellei merkittäviä komplikaatioita *rifampisiinin annos 70 kg on 300 mg x 2, > 70 kg on 450 mg x 2 6. Gram-positiivinen sauva Suuri osa löydöksistä on propionibakteereita tai difteroideja, jotka ovat usein kontaminaatioita. Osa difteroideista on kuitenkin Corynebacterium jeikeiumia, joka voi aiheuttaa immuunipuutteisilla vakavia infektioita. Corynebacterium jeikeium Vankomysiini 1 g x 2 iv Listeria monocytogenes Ampisilliini 2 g x 4-6 iv Penisilliiniyliherkkä: meropeneemi, sulfatrimetopriimi Tarvittaessa lisätään tobramysiini 240 mg x 1 iv 17

19 7. Kandidasepsis 7A. Empiirinen hoito potilaalla, jolla veriviljelyn värjäyksessä hiiva: Yleistila hyvä, ei immunosupressiota, Flukonatsoli 400 mg x 1 (aloitusannos 800 mg) ei aiempaa sienilääkeanamneesia tai mikafungiini iv (Mycamineâ 100 mg x 1) TAI anidulafungiini iv (Ecaltaâ aloitusannos 200 mg, ylläpito 100 mg x 1) TAI kaspofungiini iv (Cancidasâ, aloitusannos 70 mg x1 iv, ylläpito alle 80 kg painaville 50 mg x1 Alentunut yleistila ja/tai neutropenia tai muu immunosupressio, aiempi flukonatsoli 7B. Ab-hoito lopullisen viljelyvastauksen perusteella iv, yli 80 kg 70 mg x 1 iv). mikafungiini iv (Mycamineâ 100 mg x 1) TAI anidulafungiini iv (Ecaltaâ, aloitusannos 200 mg, ylläpito 100 mg x 1) TAI kaspofungiini iv (Cancidasâ, aloitusannos 70 mg x1 iv, ylläpito alle 80 kg painaville 50 mg x1 iv, yli 80 kg 70 mg x 1 iv). neutropenisillä potilailla kaspofungiini/mikafungiini Veriviljelyssä kasvava kandida edellyttää aina hoitoa. Hoito herkkyysmäärityksen mukaan. Verisuonikanyylit vaihdettava! Hoidon kesto on yksilöllinen. Jos hoitovaste on hyvä ja potilas ei ole immuunipuutteinen ja merkkejä syvästä infektiosta ei todeta, antibioottihoito 2 vk negatiivisesta veriviljelystä. Sydämen ultraäänitutkimus endokardiitin poissulkemiseksi ja silmälääkärin suorittama silmänpohjien tutkimus endoftalmiitin poissulkemiseksi. 18

20 Hematologisen potilaan empiirinen antibioottihoito 1. Henkeä uhkaavaa infektio B-neutro < 1.0 B-neutro < 0.5 Kuume ja solutaso laskussa solusalpaajan jälkeen syvä neutropenia (<0.1) lisää selvästi vakavia komplikaatioita 38.5 kertamittaus tai 38.0 yli tunnin ajan 2. Tarpeelliset selvittelyt muista kuitenkin nopea antibiootin aloitus! Oireiden ja kliinisten Hengitys ja verenkierto: RR, syketaso, hengitysfrekvenssi löydösten kartoitus Tajunnantaso Vatsa: palpaatio, ripulointi, kipu? Iho ja limakalvot: suu, nielu, hampaat, anaalialue Kuumeeton potilas Infektion oireet: osa septisistä potilaista on kuumeettomia! Sentraaliset kanyylit? Infektioportti: katso sivut Limakalvovaurio? Riski bakteeri- ja kandidainfektioille Limakalvoleesiosta: Kandidaviljely (-CandVi 1628) ja HSVAg (1614) Ihon leesio/haava Bakteeriviljely Pu-BaktVi2 (3492) Erityisesti ihon abskesseista: Kandidaviljely (-CandVi 1628) Kuvantamistutkimukset Thx-rtg viimeistään seuraavana aamuna Natiivimaha-rtg: harkitse suolisto-oireisilta Vatsan uä: harkitse vatsaoireisilta Harkitse vartalon CT Veriviljelyt B-VerVi2 (10490) ja B-VerVi3 (10491) x2 perifeerisestä laskimosta Molemmat veriviljelypulloparit otetaan samanaikaisesti kahdesta eri laskimosta tai yksi pullopari perifeerisestä laskimosta ja 1 pullopari sentraalisesta verisuonikatetrista. Virtsanäyte Kaikilta potilailta Ulostenäytteet Kaikilta ripuloivilta F-CldTNhO-tutkimus (6141) F-NoroAg (8302) epidemia-aikaan Influenssaoireet? Respiratoriset virukset RVirNhO (8340), InfAgP (8116) epidemiaaikaan 3. Empiirinen aloitusantibiootti Ensisijainen valinta Vaikea penisilliiniallergia ESBL kolonisaatio? Ihoreaktio? keftatsidiimi 2 g x 3 iv vankomysiini 1 g x 2 iv + atstreonaami 2 g x 3 iv meropeneemi 1 g x 3 iv ihoreaktio yhdelle kefalosporiinille ei välttämättä ole este käyttää toista kefalosporiinia 19

21 4. Empiirisen antibioottihoidon modifiointi löydösten perusteella Pneumonia: empiirinen hoito Pneumonia: täsmähoitoja Tyfliitti: Perianaalileesio Ripuli ilman tyfliittiä Stomatiitti Esofagiitti Veriviljelypositiivinen infektio Katetri-infektio Suositellaan herkästi thx-ct tutkimusta ja harkitaan BAL-tutkimusta ja/tai mahdollisen konsolidaatin biopsiaa Lisätään lipidi-amfoterisiini B (Abelcetâ 5 mg/kg/vrk x 1 ) Pneumocystis jirovecii: katso kyseinen kappale Aspergillus: vorikonatsoli (Vfendâ) 400 mg x 2 iv aloitus ja 200 mg x2 ylläpitoannos Mucor-laji: lipidikompleksi-amfoterisiini B (Abelcetâ) 5 mg/kg ja/tai posakonatsoli (Noxafilâ) 400 mg x 2 po rasvaisen aterian yhteydessä tai 200 mg x 4, jos potilas ei syö Piperasilliini-tazobaktaami 4 g x 3 iv tai meropeneemi 1 g x 3 iv + kaspofungiini (Cancidasâ) aloitusannos 70 mg x 1 iv, ylläpito alle 80 kg painaville 50 mg x 1 iv, yli 80 kg 70 mg x 1 iv. Syvä kandidainfektio alkaa lähes aina ruoansulatuskanavan limakalvoilta! Harkitse: UÄ tai CT-kuvantaminen Konsultoi kirurgia herkästi Metronidatsoli 400 mg x 3 po liitetään empiiriseen antibioottihoitoon tai piperasilliini/tatsobaktaami 4 g x 3 iv yksinään meropeneemi 1 g x 3 iv yksinään Pidä mielessä kandidainfektion mahdollisuus Empiiriseen hoitoon liitetään metronidatsoli 400 mg x 3 po Ota leesiosta HSV-Ag (1614) ja harkitse empiirisen hoidon rinnalle asikloviiri 800 mg x 5 po tai 5mg/kg x 3 iv Harkitse empiirisen hoidon rinnalle flukonatsoli 400 mg x 1 po (aloitusannos 800 mg) suun kandidainfektioepäilyssä tai jos C. krusei tai C. glabrata: kaspofungiini (Cancidasâ) aloitusannos 70 mg x1 iv, ylläpito alle 80 kg painaville 50 mg x1 iv, yli 80 kg 70 mg x1 iv. Kandida-esofagiitissa leesioita usein suussa: ota näyte! Vaikeissa oireissa harkitse gastroskopiaa Empiiriseen ab-hoitoon liitetään flukonatsoli 400 mg x 1 po (aloitusannos 800 mg) tai jos C. krusei tai C. glabrata tiedossa: kaspofungiini (Cancidasâ) aloitusannos 70 mg x 1 iv, ylläpito alle 80 kg painaville 50 mg x 1 iv, yli 80 kg 70 mg x1 iv. Katso: Antibiootin valinta bakteeriviljelyvastauksen perusteella Veriviljelylöydöksen lisäksi sekainfektion mahdollisuus, jonka vuoksi antibioottihoidon tulee olla laajakirjoinen kattaen aina gramnegatiiviset sauvat. Hoitoon lisätään vankomysiini 1 g x 2 iv Vankomysiini lopetetaan 3-4 pv, mikäli sen tarve ei perusteltu ks. sivut

22 5. Ab-hoidon kesto: nopea hoitovaste ja kuumeelle ei selvää syytä B-neutr > 0.5 Antibiootin voi yleensä lopettaa 7 vrk kohdalla B-neutr < 0.5 Matala riski (ei mukosiittia tai alkuvaiheen shokkia, B-neutr > 0.1): antibiootin lopetus kun 5-7 kuumeetonta päivää Korkea riski (B-neutr < 0.1, mukosiitti tai muu paikallisoire): antibioottia jatketaan yksilöllisen harkinnan mukaan 6. Ab-hoidon kesto: kuume jatkuu >3-4 vrk aloitushoidosta huolimatta Hidas hoitovaste? Esimerkkejä persistoivan kuumeen mahdollisista syistä Etsi infektiofokuksia Jatka aloitushoitoa, jos: Muokkaa aloitushoitoa, jos: Neutropeniassa kuume voi kestää 4-5 vrk adekvaatista hoidosta huolimatta Onko potilas stabiloitumassa: hengitys? verenkierto? Syvä fokus: esim. abskessi, katetri-infektio, vierasesine Resistentti bakteeri: pseudomonas, enterokokki, ESBL? Muu mikrobi: virus (HSV, CMV, influenssa) tai sieni (kandida tai rihmasieni) Väärä / riittämätön ab: penetraatio kohteeseen? pitoisuus? imeytyminen? Lääkkeen aiheuttama kuume? Uudet veriviljelyt x 2, myös CVK:sta Viljelyt paikallisista muutoksista Kuvantaminen Potilaan tila on kohentunut ja Ei syytä muuttaa hoitoa (esim. ei uutta infektiofokusta tai mikrobiologiaa) Neutropenia jatkuu ja tilanne progredioi hoidoksi vaihdetaan piperasilliini/tatsobaktaami tai meropeneemi aloita sienilääkitys Uusitussa veriviljelyssä Gram + kokki: lisää vankomysiini 1 g x 2 iv Uusitussa veriviljelyssä Gram neg sauva: hoidoksi meropeneemi 1 g x 3 iv 7. Sienilääkityksen aloitus Persistoiva kuume aloitushoidosta huolimatta Jos merkittävä limakalvovaurio tai C. glabrata tai C. krusei kolonisaatio tai infektio Aspergillus epäily tai infektio Mucor-epäily tai infektio Mahdollisia rihmasienifokuksia Mahdollisia kandidafokuksia Aloita ensisijainen sieniantibiootti: lipidikompleksi-amfoterisiini B (Abelcet â ) 5 mg / kg x 1 iv. Hidas infuusio ja parasetamoli vähentävät kuumereaktioita. Kaspofungiini (Cancidasâ) aloitusannos 70 mg x 1 iv ylläpito alle 80 kg painaville 50 mg x1 iv, yli 80 kg 70 mg x1 iv Vorikonatsoli (Vfendâ) aloitusannos 400 mg x2 iv, ylläpitoannos 200 mg x 2 iv Posakonatsoli (Noxafilâ) 400 mg x2 po rasvaisen aterian yhteydessä tai 200 mg x4 po, mikäli potilas ei syö hyvin Keuhkot ja sivuontelot Suu, ruokatorvi, maksa-perna, iholeesiot, silmänpohja 21

23 Verisuonikatetri-infektiot 1. Oireet Voivat vaihdella pienestä lämpöilystä ja crp:n koholla pysymisestä vaikeaan sepsikseen. Katetri ja sen ulostulokohta voivat olla päällepäin siistit. 2. Diagnoosi Kliininen epäily. Veriviljelyt: 2 pulloparia perifeerisestä suonesta Mikäli epäillään infektiota verisuonikatetrissa, jota ei poisteta (Groshong, Vascuport, dialyysikatetri yms.), otetaan myös katetrin kautta yksi pullopari veriviljelyä varten Jos veriviljelyissä on kasvua vain verisuonikatetrin kautta otetuissa pulloissa, mutta perifeerisestä verisuonesta otetut veriviljelyt ovat negatiivisia, on verisuonikatetri kolonisoitunut, mutta kyseessä ei ole sepsis Verisuonikatetrin bakteeriviljely, jos katetri poistetaan infektioepäilyn vuoksi. Jos ulostulokohdan infektio: bakteeriviljely märkäeritteestä. 3. Empiirinen hoito Vankomysiini 1 g x 2 iv ja kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv. Jos neutropeeninen potilas: vankomysiini + keftatsidiimi. Jos pitkä antibioottialtistus, TPN, hematologiset potilaat, elin/kantasolusiirron saaneet, lisää sienilääkitys. Ab-hoitoon vaikuttavat myös edeltävä muu antibioottihoito ja viljelylöydökset. 4. Ulostulokohdan infektio (veriviljely negatiivinen) Katetrin poisto, tarvittaessa inkisio. Ab-hoito 10 vrk. 22

24 5. Septinen katetri-infektio ja komplisoitumaton taudinkuva (positiivinen veriviljely tai septinen taudinkuva ilman veriviljelylöydöstä ja muuta oireita selittävää infektiota) 5A. Väliaikainen cvk/ arteriakanyyli/ perifeerinen verisuonikatetri Komplisoitumaton taudinkuva (kuume pois < 3 vrk:ssa, ei verisuoni- tai läppäproteesia tai tahdistinta, ei merkkejä syvästä fokuksesta kuten endokardiitista tai tromboflebiitistä) Aiheuttaja Kanyylin poisto Ab-hoidon kesto tehoavalla antibiootilla S. epidermidis tai koagulaasinegatiiviset stafylokokit Kanyyli poistetaan Kanyyliä ei poisteta (poikkeustapauksessa) 5 7 vrk vrk (+ antibiotic lock-hoito* vrk) S. aureus Kanyyli poistettava 14 vrk komplisoitumaton taudinkuva (kts. yllä) ei diabetesta ei immunosupressiota Muussa tapauksessa hoito 4-6 vk Enterokokki Kanyyli poistettava 7 14 vrk Gram-negatiiviset sauvat Kanyyli poistettava 7 14 vrk (mm. E. coli, Pseudomonas) Candida Kanyyli poistettava 14 vrk negatiivisesta veriviljelystä Bacillus, Micrococcus, Propionibacterium (varmistet tava, ettei kontaminaatio) 5B. Tunneloitu katetri/vascuport Kanyyli poistettava vrk Komplisoitumaton taudinkuva (kuume pois < 3 vrk:ssa, ei verisuoni- tai läppäproteesia tai tahdistinta, ei merkkejä syvästä fokuksesta kuten endokardiitista tai tromboflebiitistä) Aiheuttaja Katetrin poisto Ab-hoito tehoavalla antibiootilla S. epidermidis tai koagulaasi negatiiviset stafylokokit Katetrin voi säilyttää (poistettava, jos hoitovaste huono) vrk (+ antibiotic lock-hoito* vrk) S. aureus Katetri poistettava 14 vrk, jos komplisoitumaton taudinkuva (kts. yllä) ei diabetesta ei immunosupressiota Muussa tapauksessa hoito 4-6 vk Enterokokki Gram-negatiiviset sauvat (mm. E. coli, Pseudomonas) Bacillus, Micrococcus, Propionibakteeri (varmistettava, ettei kontaminaatio) Katetrin voi säilyttää (poistettava, jos hoitovaste huono) Katetri poistetaan Katetrin voi säilyttää (muut kuin Pseudomonas-lajit) (poistettava, jos hoitovaste huono) Pseudomonas-lajit: katetri poistettava Katetri poistettava vrk (+ antibiotic lock-hoito* vrk) 7 14 vrk vrk (+ antibiotic lock -hoito* vrk) 14 vrk 7 14 vrk Candida Katetri poistettava 14 vrk negatiivisesta veriviljelystä

25 5C. Hemodialyysikatetri Komplisoitumaton taudinkuva (kuume pois < 3 vrk:ssa, ei verisuoni- tai läppäproteesia, ei merkkejä syvästä fokuksesta kuten endokardiitista tai tromboflebiitistä) Aiheuttaja Katetrin poisto Ab-hoito tehoavalla antibiootilla S. epidermidis tai koagulaasi negatiiviset stafylokokit Katetrin voi säilyttää (poistettava, jos hoitovaste huono) S. aureus Katetri poistettava 3 vk Enterokokki Katetrin voi säilyttää (poistettava, jos hoitovaste huono) Gram-negatiiviset sauvat (mm. E. coli, Pseudomonas ym.) Bacillus, Micrococcus, Propionibakteeri (varmistettava, ettei kontaminaatio) Katetrin voi säilyttää (muut kuin Pseudomonas-lajit) (poistettava, jos hoitovaste huono) Pseudomonas-lajit: katetri poistettava Katetri poistettava vrk (+ antibiotic lock -hoito* vrk) vrk (+ antibiotic lock hoito* vrk) vrk (+ antibiotic lock -hoito* vrk) 14 vrk 5 7 vrk Candida Katetri poistettava 14 vrk negat. veriviljelystä Kun HD-katetri joudutaan poistamaan, väliaikainen laitetaan toiseen paikkaan (Katetri voidaan vaihtaa ohjausvaijerin avulla, jos muuta paikkaa ei ole tai on merkittävä vuotoriski, infektio voi siirtyä vaijerin välityksellä uuteen katetriin.) Uuden pitkäaikaisen voi laittaa, kun veriviljelyt ovat negatiiviset ja infektio kliinisesti rauhoittumassa. 5D. Jos katetria ei poisteta (koskee kaikkia katetrityyppejä) Otettava kontrolliveriviljelyitä hoidon alussa. Jos ne ovat vielä positiiviset 72 tunnin hoidon jälkeen, yleensä katetri syytä poistaa. Otettava kontrolliveriviljelyt myös 1 viikon kuluttua antibiootin loppumisesta. Jos nämä positiiviset, katetri poistettava. 6. Septinen katetri-infektio ja komplisoitunut taudinkuva Komplisoitunut taudinkuva [kuumeilee/veriviljelyt positiiviset yli 3 vrk hoidon alusta, syvä fokus (endokardiitti, osteomyeliitti, suppuratiivinen tromboflebiitti)] Aiheuttaja/katetri mikä tahansa Poista katetri Ab-hoito vähintään 4 6 viikkoa tai pitempään syvän fokuksen ja aiheuttajamikrobin mukaan 7. Antibiotic lock -hoito (ALT) ALT:ssä katetriin laitetaan antibiotti-hepariiniliuosta silloin, kuin katetri ei ole käytössä Antibiootti penetroituu paremmin kanyylissä olevaan biofilmiin HD:ssä liuos uusitaan jokaisen dialyysin jälkeen, muissa kanyyleissä 48 h:n välein Liuoksen valmistaminen: Vankomysiini 500 mg infuusiokuiva-aine liuotetaan ensin 10 mg:aan steriiliä vettä (Pharmaca Fennican ohjeen mukaan). Tästä liuoksesta otetaan 2 ml ja siihen lisätään vielä 8 ml 0.9 % NaClliuosta, jolloin saadaan vahvuus 10 mg/ml. Tätä 10 mg/ml-vahvuista liuosta otetaan 1 ml ja sekoitetaan 1 mg:aan 5000 IU/ml hepariinia= 2ml valmista ALT-liuosta. Lähde: IDSA Guidelines 2009, Clinical Infectious Diseases 2009; 49:1 45

26 Endokardiitti Diagnoosi Endokardiittia epäiltäessä tilataan B-VerVi2 (10490) ja B-VerVi3 (10491) vähintään kolmesti. Diagnoosi perustuu positiiviseen veriviljelyyn ja vegetaation tai uuden läppävuodon osoittamiseen sydämen uä-tutkimuksella Läppäproteesin yhteydessä koagulaasinegatiiviset stafylokokit merkittävä aiheuttaja Muista S. aureus endokardiitin mahdollisuus iv-huumeiden käyttäjillä. ECHO tehtävä aina, jos veriviljelyssä todetaan: S. aureus, alfa-hemolyyttinen streptokokki, enterokokki tai candida. Endokardiittipotilaasta tulisi konsultoida infektiolääkäriä ja kardiologia, lisäksi tarvittaessa thx-kirurgin konsultaatio. Hoito Ab-hoidon aloituksen jälkeen otettava seurantaveriviljelyitä. Hoitoaika lasketaan ensimmäisestä negatiivisesta seurantaveriviljelystä. Hoidon aikana läpän tilannetta seurattava uä-tutkimuksin. Etsi herkästi systeemistä embolisaatiota: aivot, perna, munuaiset jne., erityisesti, jos veriviljelyssä kasvaa S. aureus. Jos hoidossa mukana rifampisiini, interaktioiden vuoksi varfariinin (Marevanâ) käyttö voi olla hankalaa ja tällöin se voidaan korvata pienimolekulaarisella hepariinilla. Rifampisiinilla on myös useita muita merkittäviä interaktioita, mm. kortisoni, verenpainelääkkeet. Jos hoitona gentamisiini, muista pitoisuusmittaukset. Endokardiittia hoidettaessa mitataan 0-pitoisuuden lisäksi myös huippupitoisuus. 1. Empiirinen hoito natiiviläppä Klassinen subakuutti endokardiitti (oireita >1-2 vk) Akuutti taudinkuva G-penisilliini 4 milj. ky x6 iv + gentamisiini 3 mg/kg yhtenä annoksena vuorokaudessa Lievä penisilliiniallergia: kefuroksiimi 1,5 g x4 (sic!) iv + gentamisiini vakava penisilliiniallergia: vankomysiini 1g x 2 iv + gentamisiini Kefuroksiimi 1,5 g x4 (sic!) iv + gentamisiini 3 mg/kg yhtenä annoksena vuorokaudessa Jos vakava penisilliini-/kefalosporiiniallergia: vankomysiini 1 g x2 iv + gentamisiini 2. Empiirinen hoito proteesiläppä <2 kk leikkauksesta >2 kk leikkauksesta Vankomysiini 1 g x 2 iv + meropeneemi 1 g x 3 iv + rifampisiini 300/450* mg x 2 po Vankomysiiniallergia: daptomysiini (Cubicin ) 6 mg/kg/vrk + meropeneemi + rifampisiini Beetalaktaamiallergia: vankomysiini + atstreonaami (Azactam ) 2 g x3 iv + rifampisiini Vankomysiini 1 g x 2 iv + meropeneemi 1 g x 3 iv Vankomysiiniallergia: daptomysiini (Cubicin ) 6 mg/kg/vrk + meropeneemi Beetalaktaamiallergia: vankomysiini + atstreonaami (Azactam ) 2 g x 3 iv 25

27 3. Hoito aiheuttajan mukaan, natiiviläppä Streptokokit G-penisilliini 4 milj. ky x 6 iv 4 vk + gentamisiini 3 mg/kg yhtenä annoksena vuorokaudessa 2 vk hoidon alussa Lievä penisilliiniallergia: kefuroksiimi 1,5 g x 4 (sic!) iv + gentamisiini Vakava penisilliiniallergia: vankomysiini + gentamisiini S. aureus (oksasilliini herkkä) Kloksasilliini 2 g x 6 iv 6 vk + rifampisiini 300/450* mg x 2 po 6 vk Lievä penisilliiniallergia: kefuroksiimi 1,5 g x 4 (sic!) iv + rifampisiini Vakava penisilliiniallergia: vankomysiini 1 g x 2 iv 6 viikkoa + rifampisiini 6 vk TAI daptomysiini (Cubicin ) 6 mg/kg/vrk + rifampisiini TAI linetsolidi (Zyvoxid ) 600 mg x 2 S. epidermidis/ MRSA Vankomysiini 1 g x 2 iv 6 vk + rifampisiini 300/450* mg x 2 po 6 vk. (jos vankomysiini MIC <1.0 mg/l) Jos vankomysiini MIC ³ 1.0 mg/l, hoito infektiolääkärin kons. perusteella daptomysiini 6 mg /kg /vrk + rifampisiini Enterokokit (ampisilliinille herkät, MIC 8) Enterokokit (ampisilliinille resistentit, MIC > 8) Ampisilliini 2 g x 6 iv 4 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk Jos hi-genta resistentti: ampisilliini + vankomysiini 1 g x 2 iv 4 vk Penisilliiniallergisille: vankomysiini 4 vk + gentamisiini 2 vk Vankomysiini 1 g x 2 iv 4 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk Jos hi-genta resistentti: vankomysiini + linetsolidi (Zyvoxid ) 600 mg x2 4 vk TAI daptomysiini (Cubicin ) 6 mg/kg/rk 4 vk Jos allergia vankomysiinille tai kanta resistentti vankomysiinille (VRE): linetsolidi TAI daptomysiini + gentamisiini HACEK Keftriaksoni 2 g x1 iv 4 viikkoa TAI ampisilliini 2 g x 6 iv Beetalaktaamiallergisille: siprofloksasiini 400 mg x 2 iv Veriviljely negatiivinen Keftriaksoni 2 g x1 iv 6 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk *rifampisiinin annos 70 kg on 300 mg x2, > 70 kg on 450 mg x2 4. Hoito aiheuttajan mukaan, proteesiläppä konsultoi aina infektiolääkäriä Streptokokit G-penisilliini 4 milj. ky x 6 iv 6 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk iv yhtenä annoksena vuorokaudessa 2 vk hoidon alussa lievä penisilliiniallergia: kefuroksiimi 1,5 g x4 (sic!) iv 6 vk + gentamisiini 2 vk vakava penisilliiniallergia: vankomysiini 6 vk + gentamisiini 2 vk S. aureus (oksasilliini herkkä) S. epidermidis / MRSA Enterokokit (ampisilliinille herkät, MIC 8) kloksasilliini 2 g x 6 iv 6 vk + rifampisiini 300/450* mg x 2 6 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk lievä penisilliiniallergia: kefuroksiimi 1,5 g x4 (sic!) iv + rifampisiini + gentamisiini vakava penisilliiniallergia: vankomysiini 1 g x2 iv 6 viikkoa + rifampisiini + gentamisiini vankomysiini 1 g x 2 iv 6vk + rifampisiini 300 mg/450* mg x2 6 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk (jos vankomysiini MIC <1.0 mg/l) jos vankomysiini MIC >1.0 mg/l: daptomysiini (Cubicin ) 10 mg/kg/vrk 6 vk + rifampisiini 6 vk TAI linetsolidi 600 mg x2 + rifampisiini 6 vk ampisilliini 2 g x6 iv 6 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk hoidon alussa jos hi-genta resistentti: ampisilliini + vankomysiini 1 g x2 iv 6 vk penisilliiniallergisille: vankomysiini 1 g x2 iv 6 vk + gentamisiini 3 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen vuorokaudessa 2 vk 26

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS)... 4 II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME,

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen mukainen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden

Hoitoon liittyvien infektioiden Hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus HUS-alueen terveyskeskussairaaloissa Mari Kanerva oyl, HYKS Infektiosairauksien klinikka ja Mobiiliyksikkö Mobiiliyksikkö = liikkuva sairaalainfektioiden

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT 4.10.2017 1A Pinnallinen leikkaushaavainfektio 1A1 Varsinainen leikkausalue 1A2 Siirteen ottokohta 1B Syvä leikkaushaavainfektio 1B1 Varsinainen leikkausalue 1B2 Siirteen ottokohta

Lisätiedot

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017 MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

Päivystäjän antibiootit

Päivystäjän antibiootit Päivystäjän antibiootit Päivystys 2016 Jyväskylän Paviljonki Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka AMINOGLYKOSIDI T -tobra/gentamysiini β-laktaamit GLYKOPEPTIDIT -vankomysiini PENISILLIINIT -kapea/laajakirjoiset

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset. 1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään 11.4.2010 kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011 1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot