Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän päädokumentti on tämä web-sivusto, joka muodostaa yliopistotason laatukäsikirjan.

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto 1(29) Laatukäsikirja Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä Versio 0.1 Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän päädokumentti on tämä web-sivusto, joka muodostaa yliopistotason laatukäsikirjan. Laadunvarmistusjärjestelmää voidaan hahmottaa kuviolla. Se noudattaa pääosin arviointimalli CAFia (Common Assessment Framework), ja toisaalta sen kaikissa osissa sovelletaan Suunnittelu-Toteutus-Arviointi-Kehitys-laatuympyrää (STAK tai PDCA, Plan-Do-Check- Act). Johtajuus jakautuu CAFin mukaisiin osa-alueisiin muuten, mutta mallin kohta Kumppanuudet ja resurssit on jaettu kahtia ja nimetty Yhteistyön johtamiseksi ja Talousjohtamiseksi. Johtamisalueisiin on lisätty Laatutyön johtaminen. Prosessit eli päätehtävät noudattavat yliopiston kolmea tehtävää: tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Aikuis- ja täydennyskoulutus käsitellään koulutuksessa, vaikka sen vaikuttavuusalue on laajalti yhteiskunnallinen. STAK-kehän soveltaminen on johtanut siihen, että CAFin Tulokset-osa on sellaisenaan jätetty pois. Sen sisältämät asiasisällöt tulevat käsitellyiksi kunkin osan arviointi- ja kehittämiskohdassa. Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa yliopiston koko toiminnan tarkoituksenmukaisuus, tavoitteellisuus ja laadukkuus ja toimia jatkuvan kehittämisen perustana. Laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Kehityksestä vastaa laatupäällikkö (Suunnittelu ja kehittäminen). Yliopistotason laatukäsikirjan osat Johtaminen Strateginen johtaminen Henkilöstöjohtaminen Yhteistyön johtaminen Talousjohtaminen Laatutyön johtaminen Tutkimus Koulutus Tutkintotavoitteinen koulutus Aikuis- ja täydennyskoulutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

2 Jyväskylän yliopisto 2(29) Johtaminen Yliopiston tehtävä Yliopistojen tehtävä on määritelty yliopistolaissa (645/1997). Se on vapaan tutkimuksen sekä tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen edistäminen, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen sekä opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Jyväskylän yliopiston on tarkentanut tehtäväänsä vuoteen 2015 ulottuvassa Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa. Sen mukaan yliopiston tehtävä on tutkimukseen perustuvasti etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Sen perustana ovat vahvat perustieteet, niiden välinen yhteistyö sekä tutkimuksen ja koulutuksen yhteys. Yliopisto toimii myös asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä, innovaattorina sekä akateemisena alueensa kehittäjänä ja valtakunnan vaikuttajana. Yliopiston tulevaisuudenkuva Vuonna 2015 Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto. Sen toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, minkä tuloksena yliopisto yltää myös huippusaavutuksiin. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Korkeakoulujen rakenteellinen kehitys jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa on johtanut yliopiston uuteen kilpailutilanteeseen lukumäärältään vähentyvien, mutta kooltaan kasvavien yliopistojen joukossa. Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto muodostavat omaehtoisen kehittämisen tuloksena syntyvän yliopstoallianssin. Sen nähdään olevan vuonna 2015 sisällöllinen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka on kansainvälisesti kiinnostava ja yltää kärkialoillaan maailman huipulle. Se on Suomen johtava tiedekeskittymä, joka on profiloitunut huippututkimuksen, yliopistokoulutuksen ja innovaatioympäristöjen kehittäjäksi. Allianssi näkyy kansainvälisesti yhtenä vahvana kokonaisuuttena, joka on Suomen suosituin ja kansainvälisesti vetovoimaisin akateeminen työpaikka. Yliopiston arvot Arvo tarkoittaa tärkeänä pidettyä asiaa tai päämäärää (Arvot arjessa - virkamiehen etiikka, Valtionhallinnon käsikirja). Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen, laaja-alaiseen humanistiseen arvoperustaan. Yliopisto edistää ihmisen, luonnon, kulttuurin, talouden ja teknologian suotuisaa kehittymistä, joka perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Myös monikulttuurisuuden arvostaminen on keskeistä. Toimintaa ohjaavat myös valtionhallinnon yhteiset arvot: toiminnan tuloksellisuus

3 Jyväskylän yliopisto 3(29) avoimuus laatu ja vahva asiantuntemus luottamus palveluperiaate puolueettomuus ja riippumattomuus tasa-arvoisuus vastuullisuus Luonnollisesti toiminnassa noudatetaan lainmukaisuutta. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän johtamisosio sisältää viisi osa-aluetta: Strateginen johtaminen Strateginen johtaminen on niitä johtamisen prosesseja, joilla luodaan strateginen tulevaisuudenkuva, asetetaan tavoitteet, rakennetaan strategia, toteutetaan se ja aikaa myöten aloitetaan vision, tavoitteiden, strategian ja niiden toteuttamisen tarpeelliset muutokset (Thompson ja Strickland 2001). Strateginen johtaminen on yliopiston ylimmän johdon ydintoiminta-aluetta. Tiedekunta- ja laitosjohdossa se tarkoittaa toimintayksiköiden strategioiden kehittämistä, omien strategisten näkemysten esiintuomista yliopistotasolle ja koko yliopiston vahvistettujen, strategisten tavoitteiden jalkauttamista operatiiviseksi toiminnaksi. Yksiköiden strategiat ovat linjassa yliopiston strategioiden kanssa. Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisen kulmakiviä ovat henkilöstön rakenne ja henkilöstön kehittäminen yliopiston tavoitteisiin pääsemiseksi ja laadukkaan toiminnan takaamiseksi. Tavoitteena olisi nopea ja kehitykseen reagoiva henkilöstöjohtaminen. Tuloksellisuus ja samalla työelämän laatu ovat oleellinen osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöjohtamisen suuntaviivat ovat yliopiston henkilöstöstrategiassa, henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa sekä tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmassa. Henkilöstöjohtamisen perustana ovat valtion virkamieslaki (750/1994) ja virkamiesasetus (971/1994) sekä työsopimuslaki (55/2001). Yhteistyön johtaminen Yhteistyön johtaminen tarkoittaa yksikön sidosryhmiin kuuluvien henkilöiden tai organisaatioiden ja yksikön yhteistyön suunnittelua, järjestämistä, vastuuttamista, arviointia ja kehittämistä. Sidosryhmiä ovat mm. oman tai yliopiston muun yksikön henkilöstö, asiakkaat, omistajat (OPM ja muut maksajat), tutkimus- ja muut yhteistyökumppanit, toimittajat sekä viime kädessä yhteiskunta ja kansainvälinen tiedeyhteisö. Talousjohtaminen Talousjohtamisella tarkoitetaan voimavarojen johtamista. Siihen kuuluvat taloudelliset voimavarat, tilat ja laitteet. Yliopistotason laatukäsikirjassa tukipalvelut kuvataan lyhyesti tässä yhteydessä. Kukin tukipalveluja tuottava yksikkö kuvaa toiminnan omassa laatukäsikirjassaan.

4 Jyväskylän yliopisto 4(29) Laatutyön johtaminen Laatujohtamisella tarkoitetaan laatupolitiikkaa, laadunvarmistusjärjestelmän valmistamis- ja ylläpitotyön organisointia, järjestelmän arkistointia, laatudokumentaatiota ja viestintää. Asiakirjoja ja web-sivuja Arvot arjessa - virkamiehen etiikka. Valtionhallinnon käsikirja. (2005). 2. painos. Helsinki. Edita Prima Oy. Thompson AA, Strickland AJ. (2001). Strategic Management. Concepts and Cases. 12th Ed. New York. McGraw-Hill. Yliopistoallianssi. Suunnitteluryhmän loppuraportti. (2008). Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto. Strateginen johtaminen Versio 0.1 Jyväskylän yliopisto on monitieteinen, tulevaisuuteen suuntautuva tutkimus- ja koulutusorganisaatio, jolla on mittava historia. Toimintaa johtaa rehtori yhdessä hallituksen kanssa. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja 11 erillislaitosta. Yliopiston painoalat ovat luonnontieteet, ihmistieteet, liikunta ja terveys sekä opettajankoulutus. Valtakunnallisesti määriteltyjä tehtäviä ovat soveltavan kielentutkimuksen keskuksen tehtävät sekä kiihdytinlaboratoriotoiminta. Lisäksi ainoana Suomessa Jyväskylän yliopistossa ovat Koulutuksen tutkimuslaitos, varhaiskasvatustieteen pääainekoulutus, varhaiserityisopetuksen maisterikoulutus sekä suomalaisen viittomakielen maisteritason koulutus ja jatkokoulutus. Strategista johtamista ohjaavat yliopistolaki (645/1997) ja yliopistoasetus (115/1998) sekä valtioneuvoston tai opetusministeriön asetukset tutkinnoista tai maisteriohjelmista. Valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ja yliopiston kunkin vuoden toimintaja taloussuunnitelma konkretisoivat strategisen johtamisen ylätason tavoitteita. Kokonaisstrategiassaan yliopisto korostaa keskeisten muutostekijöiden huomioon ottamista. Yliopiston profiloituminen luonnontieteiden, ihmistieteiden, liikunnan ja terveyden sekä opettajankoulutuksen painoaloille on merkinnyt kansallisesti ja kansainvälisesti tasokasta tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa sekä monien alojen kansallisen koulutusvastuun ottamista. Viimeaikaisissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa yliopiston profiilia on suunnattu tutkimuksellisiin ja koulutuksellisiin vahvuuksiin. Monitieteisten osaamiskeskittymien kautta pyritään vastaamaan keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Teknologisia vahvuuksia hyödynnetään erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi Keski-Suomen alueella ja myös kansainvälisesti. Toiminnan rakenne- ja laajuustiedot löytyvät julkaisusta Tilastotietoa Jyväskylän yliopistosta.

5 Jyväskylän yliopisto 5(29) Strategisen johtamisen Suunnittelu Toteutus Arviointi Kehittäminen Asiakirjoja ja web-sivuja Jyväskylän yliopiston strategisia linjauksia (Hallinnon web-sivu) Jyväskylän yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. Tilastotietoa Jyväskylän yliopistosta (Suunnittelun ja kehittämisen web-sivu) Yliopistolaki (645/1997) Yliopistoasetus (115/1998) Strateginen johtaminen, suunnittelu Versio 0.1 Strategisen johtamisen suunnittelu on täsmällisten strategioiden luomista sellaisiksi, että yliopisto voi hallitusti toteuttaa tehtäväänsä ja pääsee tulevaisuudenkuvassa esittämäänsä tilaan. Tätä varten yliopiston toimintaa analysoidaan, lähivuosien muutoksia ennakoidaan ja asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita. Strategisen suunnittelun avulla yliopisto tähtää toiminnan laadukkuuteen ja tuloksellisuuteen ja siten tuottamaan valtakunnalliseen ja kansainväliseen käyttöön uutta tietoa sekä uudistamaan ja kasvattamaan sivistystä. Strategisten tavoitteiden asettaminen Yliopistolaitokselle asetetaan tavoitteita hallinnon monella tasolla. Eurooppalaisen korkeakoululaitoksen tavoitteina ovat eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (European Higher Education Area, EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä. Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteena on tieteellisen tutkimuksen voimavarojen hyödyntäminen entistä paremmin Euroopan työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla halutaan poistaa esteet rajat ylittävältä tutkimusyhteistyöltä ja lisätä kilpailua tutkimusmarkkinoilla. Koulutuksen eurooppalaisina tavoitteina ovat ymmärrettävät tutkintorakenteet (European Credit Transfer System, ECTS), yhdenmukaiset tutkintorakenteet, mitä edistää kaksiportainen koulutusjärjestelmä, liikkuvuuden lisääminen, korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus sekä laadunarviointi.

6 Jyväskylän yliopisto 6(29) Kansallisella tasolla ERA:n ja EHEA:n toimintaa koordinoivat kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusministeriö. Suomen hallitusohjelma luo yliopistojen toimintaa ohjaavat koulutus- ja tiedepoliittiset tavoitteet. Ne konkretisoituvat joka neljäs vuosi laadittavassa, valtioneuvoston hyväksymässä, koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jonka tekeminen perustuu lakiin korkeakoululaitoksen kehittämisestä (1052/1986) sekä asetukseen koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (987/1998) Yliopiston omat strategiat, ohjelmat ja politiikat sekä vuosittain uusittava toiminta- ja taloussuunnitelma ohjaavat ylemmän tason tavoitteiden jalkauttamista yliopiston hallinnon ja toimintayksiköiden tavoitteelliseksi toiminnaksi. Strategisesta suunnittelusta vastaa yliopiston johto. Hallintoviraston Suunnittelu ja kehittäminen yksikkö vastaa strategisen suunnittelun aikataulutuksesta, informoinnista ja toteutumisesta. Vuosittaista toiminnanohjausta jäsentävät useat Opetusministeriön (OPM), Valtiokonttorin ja yliopiston omat aikataulut. Opetusministeriön (OPM) ja yliopistojen välisessä tulosohjauksessa keskeistä on yliopiston ja ministeriön välisten tulosneuvottelujen perusteella laadittavissa kolmivuotisissa tulossopimuksissa sovitut toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet, tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat määrärahat, tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi sekä toiminnan kehittäminen. Tuloksena on tulossopimus, joka ohjaa toimintaa lyhyemmällä aikavälillä. Toimintakertomuspalautteessa OPM antaa yliopistolle palautetta edellisen vuoden toiminnasta. Yliopiston sisäisen rahoitusmallin perusteella OPM:n asettamien tavoitteiden mukaisesti luodaan tiedekunnille perusrahoituskehys. Tiedekunnat ja erillislaitokset asettavat tavoitteensa OPM:n kanssa neuvotellun tulossopimuksen tavoitteiden suuntaisesti. Strategiset tavoitteet Yliopiston strategiset tavoitteet on esitetty kokonaisstrategiassa, tutkimusstrategiassa, elinikäisen oppimisen strategiassa, perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategiassa, opiskelijavalintojen kehittämisstrategiassa sekä yrittäjyysstrategiassa. Lisäksi henkilöstöstrategia, tietohallintostrategia, viestinnän strategiset linjaukset ja toimitilastrategia luovat edellytykset toimintaympäristölle strategisten päätavoitteiden saavuttamiseksi. Vuosittain tarkistettava, kolmen vuoden välein uudistettava toiminta- ja taloussuunnitelma linjaa lähiaikojen tavoitteet. Toimintayksiköt operationaalistavat yliopiston strategiset tavoitteet toiminnallisiksi tavoitteiksi määrittelemällä toteuttamisvastuut ja -tavat. Tavoitteisiin liitetään toiminnan laatuvaatimukset ja mietitään kriteerit, joilla laatuvaatimuksen täyttymistä voidaan tarkastella. Laatuindikaattoriksi kutsutaan niitä mitattavia asioita, joilla tavoitteen toteutumista pystytään osoittamaan. Yliopisto haluaa olla kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto. Tieteellinen tutkimus on osaamisen perusta. Huippututkimukseen voi perustaa laadukkaan opetuksen. Tasokkaan tutkimuksen avulla Jyväskylän yliopisto voi pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa. Vastaavasti kansainvälistyminen on keino huippuosaamiseen. Strategisen johtamisen suunnittelun laatutavoite on toimintasuunnitelman toteutuminen kulloisellakin suunnittelukaudella. Koko strategisen johtamisen tavoite on yliopiston toiminnan vaikuttavuus kansainvälisessä tiede- ja koulutusyhteisössä, suomalaisessa yhteiskunnassa ja Keski-Suomen alu-

7 Jyväskylän yliopisto 7(29) eella. Tavoitteena on myös, että yliopiston toimintaedellytykset kehittyvät jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden johtaminen Strategista johtamista pidetään yliopistossa tulevaisuuden tekemisenä. Nykyisessä kilpailutilanteessa yliopisto panostaa uusien toiminta-alojen näkemykselliseen luomiseen. Tästä esimerkkinä on Sisä-Suomen yliopistoallianssin synnyttäminen. Muutosjohtaminen Yliopistot ovat pysyvän muutoksen tiellä. Pääosin toiminta muuttuu pienin askelin, mutta lähitulevaisuuden isot muutokset yliopistojen oikeudellisessa asemassa ja yliopistojen yhdistymisessä ovat isoja, yliopistohistorian vaikuttavimpia uudistuksia. Onnistuakseen muutosjohtaminen edellyttää suunniteltua, prosessimaista toteutusta, avointa viestintää sekä koko organisaation aktiivista osallistumista ja sitoutumista muutokseen. Toimintaperiaatteet Jyväskylän yliopisto kokonaisstrategiansa mukaan kunnioittaa historiaansa ja suuntautuu tulevaisuuteen. Nämä toimintaperiaatteet ohjaavat vahvasti yliopiston kehittämistä. Toiminnan perustana ovat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Yliopisto toimii omien ja valtionhallinnon arvojen mukaisesti. Yliopistossa toimitaan vastuuntuntoisesti, kommunikoidaan tietoon perustuvasti ja ymmärretään ihmisen ja hänen toimintansa perustat samoin kuin luonnonilmiöiden ja teknologian mahdollisuudet osaamisen lisäämisessä ja sen käyttöön siirtämisessä. Viestintä Viestintä tukee yliopiston perustehtävien toteuttamista sekä vahvistaa sen toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ulkoisen ja sisäisen viestinnän keinoin. Viestinnän visiona on, että se auttaa Jyväskylän yliopistoa säilymään koko vuosikymmenen Suomen kahden suosituimman tiedeyliopiston joukossa ja vahvistamaan asemaansa kansainvälisenä tiedeyliopistona. Tärkeistä strategisista päätöksistä, suunnitelmista ja kehittämishankkeista johto viestii yliopistoyhteisölle erikseen pidettävissä tiedotus- ja kyselytilaisuuksissa. Myös välittömästi sekä Opetusministeriön ja yliopiston välisen tulossopimuksen solmimisen jälkeen että yliopiston johdon ja tiedekuntien ja erillislaitosten tulossopimuksen solmimisen jälkeen pidetään yliopistoväelle informaatiotilaisuus, jossa kerrotaan sopimusten pääkohdat. Tulossopimukset ovat kaikkien luettavissa yliopiston verkossa. Asiakirjoja ja web-sivuja Jyväskylän yliopiston elinikäisen oppimisen strategia Jyväskylän yliopiston henkilöstöstrategia

8 Jyväskylän yliopisto 8(29) Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia Jyväskylän yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisstrategia Jyväskylän yliopiston perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Jyväskylän yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma Jyväskylän yliopiston tietohallintostrategia Jyväskylän yliopiston tutkimusstrategia Jyväskylän yliopiston viestinnän strategiset linjaukset Jyväskylän yliopiston yrittäjyysstrategia Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia Toiminta- ja taloussuunnittelu (Suunnittelun ja kehittämisen web-sivu) Toimitilastrategia Yliopistojen hallinto, ohjaus ja rahoitus (OPM:n web-sivu) Strateginen johtaminen, toteutus Versio 0.1 Yliopistoa johdetaan yliopiston kokonaisstrategian ja sitä täydentävien strategioiden tai ohjelmien linjaamien periaatteiden mukaisesti. Organisaatio Jyväskylän yliopiston hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston organisaation. Yliopistoa johtavat hallitus ja rehtori. Yliopistossa on kaksi vararehtoria. Hallintoa hoitavat lisäksi hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, laitosneuvostot, tiedekuntien dekaani ja laitosten johtaja, erillislaitosten johtaja ja johtokunta sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot toimivat kolmikantaperiaatteella. Seitsemän tiedekuntaa ja 11 erillislaitosta muodostavat toiminnallisen yksikkötason. Tiedekunnissa voi olla laitoksia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat dekaani, varadekaanit, tiedekuntaneuvosto ja tiedekunnan kanslia. Laitoksen hallintoa hoitavat laitoksen johtaja ja varajohtaja ja laitosneuvosto, mikäli sellainen on. Erillislaitoksen hallintoa hoitavat johtaja ja johtokunta. Rehtorin ja vararehtorit valitsee vaalikollegio. Rehtorin tehtävät on määritetty hallintojohtosäännössä. Strategisesti tärkeä rehtorin valtuus on yliopiston toiminnan kehittäminen. Vararehtoreiden tehtävistä sekä rehtorin ja vararehtoreiden tehtävien, toimivallan ja vastuun jaosta päättää rehtori. Hallituksen päätehtävänä on arvioida ja kehittää yliopiston toimintaa sekä hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat laajakantoiset suunnitelmat. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Sen sihteerinä toimii hallintojohtajan sihteeri. Hallituksen pöytäkirjat ovat luettavissa verkossa. Tiedekunnan dekaanin, tiedekuntaneuvoston, laitoksen johtajan, laitosneuvoston sekä erillislaitoksen johtajan ja johtokunnan tehtävät on määritelty hallintojohtosäännössä. Hallintovirasto on tutkimusta, koulutusta ja muuta toimintaa tukeva ja avustava, hallituksen ja rehtorin päätökset valmisteleva, esittelevä ja täytäntöönpaneva yksikkö. Myös sen tehtävät on määritelty yliopiston hallintojohtosäännössä ja tarkennettu hallintoviraston työjärjestyksessä.

9 Jyväskylän yliopisto 9(29) Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hän ratkaisee hallintovirastolle kuuluvat asiat, ellei hallintoviraston työjärjestyksessä toisin määrätä. Rehtori voi asettaa työryhmiä ja toimikuntia, jotka suunnittelevat niille määrätyn, rajatun alueen toimintaa. Työryhmien ja toimikuntien alueena voivat olla selvitykset, strategioiden laadinta tai erilaiset kehittämistehtävät. (Työryhmätyöskentelyn prosessikuvaus - puuttuu.) Yliopiston tietohallinto kehittää ja ylläpitää yliopiston tietovarantoja, tietoteknisiä palveluja ja tietoprosesseja sekä vastaa tietoturvasta. Käytännön toimijana on Tietohallintokeskus. Strategisten tavoitteiden suuntainen toiminta Toiminta- ja talousssuunnittelu Yliopisto linjaa vuosittain strategisen kehittämisen painopisteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS). Yliopiston toiminnan ohjauksen ilmentymä on tulosneuvotteluprosessi. Myös laadunvarmistusjärjestelmä kytketään oleelliseksi osaksi toiminnanohjausta. Tiedekunnnat asettavat kunkin vuoden tulossopimustavoitteensa. Yliopiston johdon ja tiedekuntien sekä erillislaitosten välisissä tulosneuvotteluissa käsitellään tuloskatsaus, tavoitteet, hankkeet ja voimavarat. Neuvottelusta pidetään pöytäkirjaa, ja neuvottelun tulos kirjoitetaan rehtorin ja tiedekunnan dekaanin tai erillislaitoksen johtajan allekirjoittamaan tulossopimukseen. Ennen tulosneuvotteluja tiedekunnat ja erillislaitokset antavat yliopiston johdolle oman toiminta- ja talousuunnitelmaluonnoksensa sekä tulossopimusehdotuksensa. Suunnittelu-, talous- ja kiinteistöpäällikön sekä henkilöstöjohtajan ja suunnittelijan muodostama työryhmä laatii tiedekunnille ja erillislaitoksille johdon tarjouksen. Tätä työryhmä tarkastelee yhdessä rehtorin kanssa ennen tiedekuntien hallintopäälliköiden ja erillislaitosten johtajien kanssa käytäviä neuvotteluja. Lopulliset tulossopimusehdotukset, joista tulosneuvotteluissa neuvotellaan, annetaan hallintopäällikköneuvottelun jälkeen tiedekunnille. Toiminnanohjaussuunnittelun vuosirengas on kuvattu liitteessä. Rehtori sopii tiedekuntien, erillislaitosten ja hallintoviraston kanssa käymissään tulosneuvotteluissa seuraavan sopimuskauden tulostavoitteet, voimavarat sekä liiketaloudellisen, maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja kannattavuustavoitteen. Tulosneuvottelujen perusteella syntyy yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS). Siinä yliopiston kustakin perustehtävästä, tutkimuksesta, koulutuksesta ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta nostetaan 3-8 tärkeintä osa-aluetta seuraavan TTS-kauden tavoitteiksi. Samalla kirjataan keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Yliopisto pyrkii päälinjauksillaan säilyttämään asemansa ja parantamaan sitä kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailussa huippututkijoista, hyvistä opiskelijoista ja toiminnan taloudellisista edellytyksistä. Päälinjauksilla tarkoitetaan voimavarojen suuntaamista tulosneuvottelujen tuloksena strategisesti tärkeille aloille ja vastaavasti muiden toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Viimeaikainen tutkimukseen ja sen kansainvälistämiseen panostaminen on jo tuottanut tulosta mm. Suomen Akatemian nimeämien tutkimuksen huippuyksiköiden määrän selvänä lisääntymisenä. Strategisen johtamisen laatutavoitteina ovat

10 Jyväskylän yliopisto 10(29) yliopiston hyvän kokonaistuloksen saavuttaminen (tulos) ja rehtorin strategisen rahoituksen myöntämisen ansiosta kehittynyt toiminta pitkällä aikavälillä (vaikuttavuus). Yliopiston hallitus arvioi nämä johdon katselmuksen tuottaman tiedon perusteella. Stategisten tavoitteiden saavuttaminen näkyy tulevaisuudentilan saavuttamisena strategiakautena hallituksen hyväksymien strategioiden toteutumisena toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisena Prosessien johtaminen Vuosittain uusittavaan, neljän toimintavuoden yli ulottuvaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjataan ne menettelytavat, joiden avulla yliopiston strategioita, ohjelmia ja politiikkoja toteutetaan. Yliopiston prosessien johtaminen on yliopistoyhteisössä toimivien henkilöiden ajattelutapaan vaikuttamista siten, että toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjoitetut ajatukset saadaan virtaamaan kaikkien tasojen ja koko yliopistoyhteisön tehtäviin. Sisäinen valvonta Toiminnan laillisuutta, tehokkuutta sekä riskien huomioonottamista ja vähentämistä valvoo sisäinen tarkastaja. Toiminnan periaatteet ovat sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä. Sisäisessä valvonnassa painotetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti riskialtteimpia toimintoja. Toiminta-ajatuksena on neuvonnan ja tarkastustoiminnan avulla tukea hyväksyttyjen yliopiston kehittämis- ja toimintaperiaatteiden sekä ohjeiden noudattamista, ehkäistä ennalta virheitä ja väärinkäytöksiä sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia toimintojen kehittämiseksi. Toiminnassa pyritään yhteistyöhön, rakentavaan vuorovaikutukseen ja keskusteluun toimintayksiköiden kanssa. Vuosittain tarkastetaan muutama toimintayksikkö, ja tarkastuksilla on tietty teema. Tarkastus raportoidaan hallintojohtajalle, tarkastuksen kohteelle sekä tarkastuksen kohteen esimiehelle, esim. tiedekunnan dekaanille. Tarkastustoiminnasta laaditaan vuosiraportti, joka annetaan tiedoksi yliopiston hallitukselle ja valtiontalouden tarkastusvirastolle. Vuosiraportti tai sen olennainen sisältö sisällytetään myös yliopiston toimintakertomuksen. Ylipistossa toimii sisäisen tarkastuksen tukena rehtorin asettama tarkastustoimikunta, jonka tehtävänä on sisäisen tarkastuksen ohjaaminen ja kehittäminen. Tarkastustoimikunta käsittelee sisäisen tarkastuksen esiintuomia kysymyksiä sekä sisäisen tarkastuksen vuosiraportin ennen sen antamista hallitukselle. Tarkastustoimikunta voi tarvittaessa sekä kuulla että pyytää selvityksiä asiantuntijoilta. Vastuut Strategisesta johtamisesta vastaa yliopiston hallitus, jolla on kiinteä yhteys rehtorin toimintaan. Rehtori on vahvasti mukana strategisten asioiden valmistelussa. Operatiivinen johto on hallintovirastolla, tiedekunnilla, erillislaitoksilla ja laitoksilla. Yksikön johdolla tarkoitetaan monijäsenistä hallintoelintä esittelijöineen. Johtaja on virkamies, jolla on kokonaisvastuu toiminnasta, henkilös-

11 Jyväskylän yliopisto 11(29) töstä ja taloudesta. Esimiehellä tarkoitetaan tehtävään ja toiminnalliseen asemaan perustuvaa ja toimivaltuuksin rajoitettua tehtävää. Johtajan ja esimiehen nimitykset voivat olla voimassa toistaiseksi tai määräajaksi ja olla koko- tai osa-aikaisia. Esittelijöiden tehtävänä on valmistella esitykset, panna toimeen tehdyt päätökset ja valvoa niiden toteutumista. Henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan yliopisto on perusluonteeltaan kollegiaalinen asiantuntijayhteisö. Toisaalta toiminnan suunnittelu, resursointi ja ohjaus edellyttävät työnjakoon ja johtamiseen perustuvaa toimivaltaa ja vastuuta. Johtajat voivat muodostaa tuekseen johtoryhmiä asioiden valmistelua, yhteistoimintaa ja vertaistukea varten. Johtoryhmässä käsitellyistä asioista vastaa kuitenkin yksikön johtaja. Viestintä Yliopiston viestinnän strategisten linjausten mukaan avoin ja tehokas viestintä on osa yliopiston strategista johtamista. Viestintää johtaa ja siitä vastaa rehtori, joka ottaa kantaa yliopiston yleistä toimintaa ja linjauksia koskeviin asioihin. Yksikköjen johtajat vastaavat yksikkönsä viestinnän sisällöstä ja organisoinnista. Strategisessa johtamisessa viestinnän pääkanava on kasvokkaisviestintä: kokoukset, tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ja työryhmätyöskentely. Muita tärkeitä viestintäkanavia ovat sähköposti ja www-sivut. Tulossa olevista toiminnanmuutoksista, tulevista tulossopimusneuvotteluista ja neuvotelluista tulossopimuksista järjestetään tiedotustilaisuuksia koko yliopistoyhteisölle. Merkittävistä toiminnanmuutoksista on mahdollisuus keskustella verkon keskustelupalstoilla. Asiakirjoja ja web-sivuja Henkilöstöpoliittinen ohjelma Jyväskylän yliopiston henkilöstöstrategia Jyväskylän yliopiston hallintojohtosääntö Jyväskylän yliopiston hallitus Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia Jyväskylän yliopiston sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Jyväskylän yliopiston strategiat Jyväskylän yliopiston viestinnän strategiset linjaukset Jyväskylän yliopiston tietohallintostrategia Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Toimitilastrategia

12 Jyväskylän yliopisto 12(29) Strateginen johtaminen, arviointi Yliopiston hallintojohtosäännön 8 :n mukaan hallituksen tehtävänä on arvioida ja kehittää yliopiston toimintaa, hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat. Hallitus myös käsittelee ja hyväksyy yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Strategian arviointi Yliopiston hallituksen hyväksymien strategioiden toteutumista arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvassa johdon katselmuksessa. Tietyn strategian toteutumista arvioi myös uutta strategiatyötä tekevä työryhmä tai virkamieskunta. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon uutta strategiaa luotaessa. Toiminta- ja taloussuunnitelman arviointi Toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin kuluessa arvioidaan monin tavoin sekä toimintayksiköiden että koko yliopiston lyhyen aikavälin tavoitteiden toteutumista. Arviointien yhteenvedon arviointi on mukana johdon katselmuksessa. Strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Rehtorin kohdentaman strategisen rahoituksen vaikuttavuutta seurataan rahoituksen kohteen tulosmittareilla. Rehtorin ja tiedekuntien tai erillislaitosten välisissä tulosneuvotteluissa analysoidaan toimintayksiköiden tulos ja edellisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutuminen. Tuloksesta raportoidaan tiedekuntien, erillislaitosten ja koko yliopiston toimintakertomuksessa. OPM seuraa tavoitteiden toteutumista ja antaa siitä kirjallisen palautteen toimintakertomuspalautteen yhteydessä. Tiedekunnat ja erillislaitokset saavat yliopiston johdolta sisäisissä tulosneuvotteluissa suullista palautetta strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Johtamisen arviointi Yliopisto pitää kokonaistuloksen arviointia samalla strategisen johtamisen arviointina. Opetusministeriön palaute on myös johtamisen arviontia. Menestystekijät Jyväskylän yliopiston menestystekijöiksi ovat listattavissa 1. Toimintaympäristön muutoksen hyvä ennakointi, 2. muutosten oikea ajoitus, 3. joustavuus muuntautumiskykyisine rakenteineen, 4. hyvät johtamisen edellytykset myös toimintayksikkötasolla,

13 Jyväskylän yliopisto 13(29) 5. yliopiston sisäinen rahoitusmalli, 6. yliopistoyhteisössä toimivien henkilöiden korkea ambitiotaso sekä 7. menestykseen johtavia tekijöitä tukeva toimintakulttuuri. Toimintakokonaisuuden arviointi Toimintakokonaisuutta arvioidaan tarkastelemalla yliopiston tuloksia ja niiden muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Johdon katselmuksessa tarkastellaan määriteltyjen tunnuslukujen avulla yliopiston toiminnan kehityssuuntaa. Kokonaisuudessa tulevat huomioonotetuiksi yliopiston tutkimus- ja koulutustulokset sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulokset ja lisäksi taloudelliset tulokset. Arviointityökalut Tärkeä seurannan väline on KOTA-tietokanta, johon on kerätty vuodesta 1981 lähtien kaikkien yliopistojen toimintatietoja. KOTAn julkinen tietokantapalvelu KOTA Online on kaikkien käytettävissä. Lisäksi yliopiston oma tutkimustietokanta TUTKA tuottaa toiminnan arviointiin ja strategista johtamista varten tuloksellisuustietoja, joita raportoidaan toimintakertomuksessa ja ns. tilastokirjassa. Strateginen johtaminen, kehittäminen Versio 0.1 Strategisen johtamisen kehittämisessä pyritään yhteiskunnallisia muutoksia ennakoivaan, tavoitteiden saavuttamista entistä paremmin arvioivaan johtamiseen. Uusi yliopistolaki ja yliopiston aseman muutos Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman sekä yliopistolain muuttuminen myös muuttavat yliopiston strategista päätöksentekoa monin tavoin. Oleellista on, että yliopiston strategiset tavoitteet keskitetään vain yhteen kokonaisstrategiaan. Yliopistossa pyritäänkin aikaa myöten, todennäköisesti yliopistolain uudistuksen yhteydessä yhteen kokonaisstrategiaan, jota ohjelmat, periaatteet jne. täydentävät. Uuteen tilanteeseen valmistaudutaan monissa työryhmissä. Strategisen johtamisen merkitys korostuu nykyisen, budjettilainsäädäntöön perustuvan opetusministeriön tulosohjauksen todennäköisen keventymisen vuoksi, jolloin yliopiston oman ohjausjärjestelmän merkitys muuttuu. Yliopiston muuttuessa tilivirastosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi myös rahoitusmuodot muuttuvat. Yliopisto voi edelleen hankkia ulkopuolista tutkimusrahoitusta, mutta se myös voi perustaa yhtiöitä, ottaa vastaan varallisuutta, kuten lahjoituksia ja testamentteja ja kasvattaa niitä.

14 Jyväskylän yliopisto 14(29) Sisä-Suomen yliopistoallianssi Toinen suuri tulossa oleva muutos on Sisä-Suomen yliopistoallianssi, jossa Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto muodostavat kiinteän liittouman. Se aloittaa toimintansa vuonna 2010 ja on tulevaisuudenkuvansa mukaan vuoteen 2015 mennessä sisällöllinen ja toiminnallinen, kansainvälisesti kiinnostava, kärkialoiltaan maailman huippua oleva kokonaisuus. Allianssi profiloituu huippututkimuksen, yliopistokoulutuksen ja innovaatioympäristöjen kehittäjäksi. Allianssi näkyy kansainvälisesti yhtenä, vahvana koulutus- ja tutkimuskokonaisuutena. Muutosprosessien johtaminen Yliopistohistorian suurimpiin muutoksiin kuuluvaan yliopistolain ja yliopiston taloudellisen aseman muutokseen valmistaudutaan koko yliopistoväen voimin. Yliopistossa perustetaan useita edustuksellisia (?) työryhmiä, joiden tehtävänä on suunnitella uuden yliopistolain edellyttämät rakenteet, muutostoimet ja -aikataulut. Yliopistolaisille järjestetään asiasta tiedotustilaisuuksia, ja Yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat -web-sivulla on myös keskustelufoorumi. Hallintojohtaja on jäsenenä yliopistolakiuudistuksen ohjausryhmässä. Hän myös johtaa yliopistossa lakimuutokseen valmistautumista. Sisä-Suomen yliopistojen sisäisten rakenteiden uudistaminen aloitetaan valmisteilla olevan uuden yliopistolain mukaisesti ja etsitään uusia innovatiivisia hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen organisoinnin tapoja. Samoin kuin yliopistolakiuudistuksessa allianssiyliopiston etenemisestä viestitään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, yliopiston tiedotusfoorumeilla kuten Tiedonjyvässä ja Sähköjyvässä. Myös web-sivulla Sisä-Suomen yliopistoallianssi viestitään ja keskustellaan uudistuksesta. Prosessijohtamisen kehittäminen Yliopiston ydinprosessit ovat tutkimus ja koulutus. Niitä kehystää ja niistä seuraa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen prosessi. Tukiprosesseina ovat hallinnolliset prosessit ja tukipalvelujen, kuten tietohallinnon prosessit. Yliopiston prosessijohtamista kehitetään siten, että luodaan järjestelmä, jossa ylin johto hyväksyy koko yliopiston kattavan prosessimallin. Ydinprosessit on vastuutettu ylimmille virkamiehille. Myös aliprosessit on vastuutettu. Prosessijohtamista käytetään toimintojen priorisoinnissa, se linkitetään tietojärjestelmien kehittämiseen, se ohjaa strategioiden luomista, ja se luo mahdollisuuden jokaisen tunnistaa oma, vastuullinen paikkansa yliopisto-organisaatiossa. Prosessit alkavat suunnittelusta ja päättyvät arviointiin. - Kuka lähtee tätä vetämään? - Toiminnanohjauksen kehittäminen Yliopiston toiminnanohjausta kehitetään yhä enemmän sellaiseksi, toiminta- ja taloussuunnittelu ja arviointi erotetaan toisistaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää vain lähitulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat niiden saavuttamiseksi, ja tulokset arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvassa johdon katselmuksessa.

15 Jyväskylän yliopisto 15(29) Yliopiston sisäisen yhteistyön kehittäminen Yhteistyöllä saavutetaan synergiaetuja ja säästetään voimavaroja. Myös tulokset paranevat, kun "yksi+yksi on enemmän kuin kaksi". Monitieteiset yhteistyöorganisaatiot, ensimmäisinä nykykulttuurin tutkimusyksikkö ja Agora Center ovat luoneet pohjan tieteidenväliseen yhteistyöhön. Monitieteisyyttä kehitetään edelleen mm. osaamiskeskittymien kautta. Opiskelijoiden vapaan sivuaineoikeuskäytännön kehittäminen on tärkeää. Arvioinnin kehittäminen Ydintehtävien, tutkimuksen ja koulutuksen arviointia kehittävät tutkimus- ja opetusneuvosto. Tutkimusstrategiaan perustuvan tutkimuksen arvioinnin ensimmäinen kierros on tehty. Samalla, kun toimintaa arvioidaan, arvioidaan myös menetelmää. Vastaava menettely koulutuksen arvioimiseksi on kehitteillä. Viestinnän kehittäminen Tärkeänä viestinnän kehittämiskohteena on valmisteilla olevista asioista viestiminen ja keskustelu. Yliopiston henkilöstöllä ja sidosryhmillä tulee olla aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia ideoida kehittämistä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän edistämiseksi järjestetään kaikille yhteisiä keskustelu- ja informaatiotilaisuuksia suurissa asioissa aina uusien muutosaskelten jälkeen ja samalla ennakoidaan seuraavia kehitysvaiheita. Yleisistä asioista informoidaan muutoinkin vähintään kerran lukukaudessa.

16 Jyväskylän yliopisto 16(29) Laatutyön johtaminen Yliopiston laatutyö perustuu yliopiston hallituksen hyväksymään laatupolitiikkaan. Laatutyö on yliopiston jokaisen toimijan asia, ja jokainen vastaa siitä omalta osaltaan. Laatutyön tausta on eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen perustamisessa ja ns. Bolognan prosessissa. Vuonna 1999 yhteensä 29 maan opetusministerit allekirjoittivat julistuksen, jossa päätettiin eurooppalaisittain ymmärrettävistä tutkintorakenteista, yhdenmukaisista tutkintorakenteista, opintojen mitoitusjärjestelmän käyttöönotosta, liikkuvuuden lisäämisestä sekä laadunarvioinnista, jonka tarkoituksena on lisätä arvioinnin eurooppalaista yhteistyötä yhteisten menetelmien ja tasomäärittelyjen löytämiseksi. Euroopan korkeakoulujärjestelmän on säilytettävä sekä koulutuksellinen että tutkimuksellinen asemansa ja vetovoimaisuutensa ja edelleen kehitettävä niitä globaalissa kilpailussa. Tärkeimpiä kilpailutekijöitä on laatu. Bolognan julistuksen perusteella eurooppalaisen laadunvarmistuksen yhteistyön edistämiseksi ja vertailtavien kriteereiden ja menetelmien kehittämiseksi synnytettiin laadunvarmistusorganisaatio European Network of Quality Assurance in Higher Education (ENQA) ja sen kansalliset sisarorganisaatiot, jollaisen tehtävää Suomessa hoitaa Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA). Bergenin-seurantakokouksessa 2005 todettiin, että Euroopan korkeakoulujen laadunvarmistus on edennyt, mutta edelleen on tehtävää. Tässä vaihessa huomiota kiinnitettiin erityisesti opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksiin ja kansainvälistymiseen. Edelleen Euroopan opetusministerien toukokuussa 2007 pidetyssä Lontoon-seurantakokouksessa todettiin, että Bergenissä päätetyt eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistuksen standardit ja suuntaviivat ovat voimakkaasti stimuloineet laadunvarmistusta. Myös opiskelijoiden sitouttaminen on onnistunut aikaisempaa paremmin. Lontoossa myös päätettiin perustaa kriteerit täyttävien eurooppalaisten laadunvarmistustoimistojen rekisteri. Asiakirjoja ja web-sivustoja: Bolognan prosessi (Opetusministeriön sivu) Bolognassa 1999 kokoontuneiden Euroopan opetusministereiden yhteinen julistus European Network of Quality Assurance in Higher Education (ENQA) European Quality Assurance Standards (lyhennelmä asiakirjasta Standards and Guidelines...) Jyväskylän yliopiston laatupolitiikka Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area

17 Jyväskylän yliopisto 17(29) Laatutyön johtaminen, suunnittelu Laatutyön johtamisen tavoitteet Yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus- ja tiedeyliopisto, joka on myös elinikäisen oppimisen merkittävä toimija. Toiminnan laadun parantamiseksi yliopisto tähtää määrätietoisesti huippuosaamiseen. Toimintoja ja rakenteita uudistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Yliopiston laadukas toiminta tarkoittaa korkeatasoista tutkimusta, hyvää, työelämärelevanttia koulutusta yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tavoitteita tukevaa johtamista. Yliopiston tulee olla tutkimuksessa ja koulutuksessa Suomen kärkeä ja kansainvälistä keskitasoa. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan yliopiston omaksumaa tapaa toteuttaa toiminnan ja talouden strateginen suunnittelu- ja arviointiprosessi. Laatupolitiikan mukaan laadunvarmistusjärjestelmä on yliopiston strategisen johtamisen väline. Päätavoitteena on laadunvarmistusjärjestelmän sulauttaminen vähitellen yliopiston toiminnanohjaukseen. Sekä yliopisto- että tiedekuntatason toimintaja taloussuunnitelmat rakennetaan laatutavoitteita silmällä pitäen niin, että tavoitteet kuvataan mahdollisimman konkreettisina ja niihin liitetään aina keinot, joilla tavoitteisin pyritään sekä mekanismit, joilla tavoitteiden toteutuminen arvioidaan. Laatutyön tavoitteet ovat käytännössä samat, jotka yliopisto on toiminnalleen asettanut. Laadunvarmistusjärjestelmän avulla voidaan kriittisesti tarkastella tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa yliopiston voimavaroihin ja toimintakulttuuriin. Kun yliopiston läpäisevästi tunnistetaan tavoitteet ja niiden realistisuus, on mahdollista tunnistaa myös tavoitteisiin pääsemisen edellytykset ja toimintatavat ja kehittämiskohteet. Yliopisto on määritellyt laatupolitiikassaan toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi eettisesti hyväksyttävän toiminnan, henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toiminnan perustumisen kestävän kehityksen periaatteelle, tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle sekä esteettömyydelle. Eurooppalaisella korkeakoulualueella toimiminen edellyttää laadunvarmistukselta jatkuvaa koulutuksen laatukulttuurin seuraamista ja kiinnittymistä laatuverkostoihin tekemällä yhteistyötä kansainvälisten ja kansallisten organisaatioiden kanssa. Yhteisen laatukielen löytäminen ja ymmärtäminen helpottaa kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä.

18 Jyväskylän yliopisto 18(29) Eettisesti hyväksyttävä toiminta Yliopistolain (645/1997) mukaan yliopiston on järjestettävä toimintansa eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Jyväskylän yliopiston henkilöstö toimii valtionhallinnon yleisten arvojen mukaan: toiminnan tuloksellisuus avoimuus laatu ja vahva asiantuntemus luottamus palveluperiaate puolueettomuus ja riippumattomuus tasa-arvo vastuullisuus Yliopistossa toimii rehtorin asettama eettinen toimikunta. Sen tehtävänä on tiedottaa etiikkaan ja erityisesti tutkimusetiikka-asioista sekä herättää ja ylläpitää eettisten asioiden keskustelua yliopistoyhteisössä. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti. Yliopistossa noudatetaan Opetusministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta sekä tarvittaessa menettelyohjeita hyvän tieteellisen käytännön loukkausten ja tieteellisessä tutkimuksessa ilmenevän vilpin ehkäisemiseksi, käsittelemiseksi ja tutkimiseksi. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden soveltamisesta vastaa rehtori. Kestävän kehityksen periaate Kestävä kehitys on maailmanlaajuista, alueellista ja paikallista, jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys on muutossarja, jossa luonnonvarojen hyödyntäminen, teknologia, sosiaaliset näkökohdat ja hallinto ovat sopusoinnussa. Yliopistossa on laadittu vuonna 1997 kestävän kehityksen toimenpideohjelma yhdessä Joensuun ja Kuopion yliopiston sekä Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa. Ohjelma keskittyi kestävän kehityksen ekologiseen aspektiin. Nykyään kehitykseen katsotaan kuuluvaksi ekologisen näkökulman lisäksi sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys. Jyväskylän yliopiston ympäristövaikutukset arvioitiin vuonna 2006 opinnäytetyönä, jota pidetään kestävän kehityksen ohjelman esiselvityksenä. Lisäksi Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän työvoimatoimiston, Jyväskylän yliopiston, Keski- Suomen ympäristökeskuksen ja Sisä-Suomen veroviraston yhteistyönä laadittiin niin ikään opinnäytteenä toimistoille ja virastoille suunnattu esite Ympäristöopas hyvät tavat toimistossa. Vuonna 2007 uusittava kestävän kehityksen ohjelma nivotaan osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Tavoitteena on lisäksi selvittää, miten kestävän kehityksen osa-alueet näkyvät työskentely- ja opiskeluympäristön laadussa ja ohjaavat yliopiston toimintaa laadukkuuteen. Tasa-arvo Tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) säädetään mm. työnantajan velvollisuudesta edistää tasa-arvoa työehdoissa,

19 Jyväskylän yliopisto 19(29) erityisesti palkkauksessa. Kaiken kaikkiaan työnantajan tulee toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Hallintoelinten sukupuolijakaumasta säädetään, että jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä virastolla, tai laitoksella on luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, siinä tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Kun ehdokkaita pyydetään nimeämään, mahdollisuuksien mukaan tulee ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Koulutuksessa ja opetuksessa tasa-arvo tarkoittaa lain (609/1986) mukaan, että naisilla ja miehillä tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat sen toteutumista. Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan valintakokeiden laatijoina ja tarkastajina on mahdollisuuksien mukaan sekä naisia että miehiä. Opiskelijavalinnoista vastaavat huolehtivat siitä, että valintakoekysymykset tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan sukupuolta. Samoin tehtävien ja testien laatija varmistaa, että eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertaiset suoriutumisedellytykset. Tasa-arvolain (609/1986) mukaan vuosittain on laadittava erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, joka voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Toisen vararehtorin johtama yliopiston tasaarvotoimikunta määrittelee Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa tavoitteeksi tasa-arvon "valtavirtaistamisen" eli hallinnon rakenteiden ja käytäntöjen kehittämisen sellaiseksi, että sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sisällyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Yliopisto myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja pyrkii ennakkoluulottomasti siihen, että sekä naiset että miehet voivat tasavertaisesti toteuttaa vanhemmuuttaan. Yliopistoyhteisö ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa häirintää tai ahdistelua. Yliopistolla ovat sekä henkilökunnalle että opiskelijoille nimetyt häirintäyhdyshenkilöt. Yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilö toimii henkilökunnan häirintäyhdyshenkilönä ja ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilönä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan välisissä tasa-arvo- ja häirintätilanteissa asia hoidetaan yhteistyössä yliopiston ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisille mahdollistetaan yhdenvertaiset lähtökohdat päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja. Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunniottamista sellaisena kuin hän on. (Työministeriön yhdenvertaisuus.fi). Yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) korostuvat syrjinnän kieltäminen sekä vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen. Yliopistossa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajatus sisällytetään luontevasti kaikkeen toimintaan erityisesti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Yliopiston yhdenvertaisuustoimintaa ohjaa Jyväskylän yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman toimeenpanoa valvoo yliopiston tasa-arvotoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii toinen vararehtoreista. Syrjintä sukupuolen, iän, seksuaalisen suuntautumisen, vam-

20 Jyväskylän yliopisto 20(29) maisuuden, terveydentilan, toimintakyvyn, etnisyyden, kansallisuuden, kielen tai vakaumuksen vuoksi on erityisesti esillä yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Esteettömyys Esteettömyys merkitsee ympäristöjä ja käytäntöjä, jotka ovat kaikkien yliopistoyhteisössä toimivien käytettävissä yhdenvertaisesti. Jyväskylän yliopiston tavoitteena onkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittäminen kaikille, niin opiskelijoille, työntekijöille kuin vierailijoillekin soveltuviksi. Esteettömyys edistyy, kun yliopisto tunnistaa ja poistaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä sekä toteuttaa ratkaisuja joustavasti ja monipuolisesti. Esteettömyys on yliopiston toiminnassa tärkeinä pidettyjen tasa-arvon ja sosiaalisesti kestävän kehityksen toteuttamista, ja siten jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen moraalinen velvollisuus on edistää esteettömyyttä. Yliopistossa on meneillään Esteetön yliopisto -hanke. Tavoitteena ovat toimintatavat ja ympäristöt, joiden käyttäjänä ja kehittäjänä mahdollisimman moni opiskelija ja henkilöstön jäsen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi sekä keskittyä toimintaansa ilman toissijaisia ongelmia. Rehtorin asettaman Esteetön yliopisto -työryhmän tehtävänä on laatia ohjeet yliopiston esteettömyyden edistämiseksi, suunnitella ja järjestää yliopiston eri hallinnonalojen esteettömät henkilöstökoulutukset, arvioida yliopiston yhdenvertaisuus ja monenlaisuus, koordinoida yliopiston eri toimijoiden ja ulkopuolisten tahojen yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi sekä tehdä yliopiston johdolle aloitteita yhdenvertaisten opiskelu- ja osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi. Henkilöstön hyvinvointi Yliopiston toiminta rakentuu osaavien asiantuntijoiden, yhteiseen tehtävään sitoutuneiden ryhmien ja koko organisaation yhteistoiminnasta kertyvän lisäarvon varaan. Työhyvinvointi on yksi henkilöstöstrategian neljästä päälinjasta. Työhyvinvointi muodostuu hyvästä johtajuudesta, osaamisen uudistamisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja toimivasta yhteisöllisyydestä. Opiskelijoiden hyvinvointi Yliopiston opetusneuvon alaisuudessa vuonna 2006 toiminut opiskelijoiden hyvinvoinnin työryhmä nimesi opiskelijan hyvinvoinnin osatekijöiksi seuraavat: hyvät opiskelutaidot, hyvän ja pätevän opetuksen, opiskeluympäristön, hyvinvoinnin ja esteettömyyden sekä yliopiston vastuun opintojen edellytyksistä.