Psykososiaaliset tekijät ja terveys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykososiaaliset tekijät ja terveys"

Transkriptio

1 Psykososiaaliset tekijät ja terveys 2012 Markku Koskenvuo

2 Psykososiaaliset tekijät Sosiaalinen pääoma Kasvuympäristö: perhe, toveripiiri, koulu Sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tuki Voimavaratekijät: koulutus, ammatti, sosiaaliasema Kuormitustekijät: elämänmuutokset, masennus, stressi, vihamielisyys

3 Mitä on stressi? Akuutti stressi: odottamaton menetys tai väkivallan kohteeksi joutuminen, jossa reaktiona lamaantuninen, pelko tai viha Krooninen stressi: vaikea ongelma, ristiriitatilanne tai pysyvä surureaktio, jossa reaktiona käyttäytymisen muutos ja elimistön liiallinen kuormittuminen

4 Miten stressi aiheuttaa sairauden? Sairauden käynnistävä tekijä Sairauden etenemistä vauhdittava tekijä Sairauden parantumista estävä tekijä

5

6 Psykososiaalisten tekijöiden vaikutusmekanismit Terveyskäyttäytymismalli: Vaikutus menee päihteiden käytön, tupakoinnin, liikunnan puutteen jne. kautta Psykososiaalinen malli: Vaikutus masennuksen, huonon sosiaalisen tuen, syrjäytymisen jne. kautta Psykofysiologinen malli: Vaikutus menee autonomisen hermoston kuormituksen kautta. Esim. katekolimyrsky, immunologinen puolustus heikkenee

7 Elämätapahtumat (Life events) Lapsen kuolema Puolison kuolema Muun läheisen kuolema Avioero Työpaikan menetys Väkivallan kohteeksi joutuminen

8 Vihamielisyys (Hostility) Tunnetila (emootio): lievä ärtyminen, täysi raivo Tajunnan sisältö (kognitio): kyynisyys (eli välinpitämättömyys, kylmyys, säälimättömyys), epäluuloisuus, panettelu Käyttäytyminen: verbaalinen, motorinen

9 Vihamielisyyden mittaaminen Haastattelu tai kysely Komponentit: anger-in, anger-out, intensiteetti, valmius, frekvenssi, kyynisyys

10 Vihamielisyyden mittauksen ongelmia Toistettavuus Pysyvyys Mikä jää raportoimatta? Mikä jää alitajuntaa? Mikä olisi reaktio äärimmäisessä tilanteessa? Mikä on todellinen fysiologinen vaste?

11 Minäkuva Harvoin riitautuva Dummy Ei suutu helposti Dummy Helposti ärtyvä Melko usein riitautuva Dummy Helposti suuttuva Dummy Ei ärry helposti

12 Katekoli-myrskyn syyt Voidaanko katekoli-myrskyä ennustaa? Onko seurauksena koronaarispasmi ja koronaariplakin repeytyminen vai fataali rytmihäiriö vai molemmat Voidaanko prosessiin vaikuttaa?

13 Masennuksen mittaus Beck Depression Inventory Mood, Pessimism, Sense of failure, Lack of satisfaction, Guilt feelings, Sense of punishment, Self-dislike, Self-accusation, Suicidal wishes, Crying, Irritability, Social withdrawal, Indencisiveness, Distortion of body image, Work inhibition, Sleep disturbance, Fatigability, Loss of appetite, Weight loss, Somatic preoccupation, Loss of libido Sisältää kaksi faktoria: 1) somaattisten oireideen fatori, 2) itsesyytös-faktori Laihtuminen ei kuuluisi asteikkoon

14 Elämänmuutokset ja masennus Elämänmuutokset tärkein masennuksen riskitekijä Muita riskitekijöitä ovat sosiaalisen tuen puute ja somaattinen sairaus Geneettinen alttius?

15 Miesten masennusindeksin keskiarvo ja ikä Ikä Yhteensä Itsesyytös Somaattiset oireet p-arvon trendi < <

16 Masennus-indeksin keskiarvo ja elämäntapahtumat Miehet Naiset Elämäntapahtumien kvartiilit Vähän Melko vähän Melko paljon Paljon

17 Elämäntapahtumat ja masennuksen riski, 10 muuttujaa vakioitu Elämäntapahtumia Lievä masennus Vähintään keskivaikea masennus ns tai enemmän

18 Masennus-indeksin keskiarvo ja sosiaalinen tuki Miehet Naiset Sosiaalisen tuen laatu Hyvä (84%) Keskiryhmä (10%) Huono (6%)

19 Masennus-indeksin keskiarvo ja sosiaalisen verkoston koko Miehet Naiset Sosiaalisen verkoston koko Suuri (8%) Melko suuri (22%) Keskiryhmä (27%) Melko pieni (34%) Pieni (9%)

20 Masennus-indeksin keskiarvo ja siviilisääty Miehet Naiset Siviilisääty Kumppanin kanssa asuvat Yksin asuvat

21 Masennus-indeksin keskiarvo ja sosiaaliasema Miehet Naiset Sosiaaliasema White collar (9%) Keskiryhmä (45%) Blue collar (46%)

22 Masennusindeksin keskiarvo ja somaattinen sairaus Somaattinen sairaus Miehet Naiset Ei Kyllä p-arvon trendi <0.001 <

23 Masennuksen suhteen diskordantit kaksosparit, pareja 634 Elämäntapahtumat Identtiset Epäidenttiset * 2.86 * * 8.60 * Sosiaalinen tuki hyvä huono *

24 Masennuksen riski aikuisena (BDI>9) ja suhde vanhempiin lapsuudessa Suhde äitiin Suhde isään Ikä ja sukupuoli vakioitu Kaikki tekijät vakioitu Ikä ja sukupuoli vakioitu Läheinen Kaikki tekijät vakioitu 1.26 * * 1.23 * Etäinen 1.68 * 1.34 * 1.57 * 1.31 *

25 Tupakoinnin riski aikuisiässä ikäryhmittäin ja läheisten tupakointi kouluiässä, N= Äiti Isä Veli Sisko Paras ystävä

26 Naisten tupakoinnin riski aikuisena ja suhde äitiin kouluiässä, N = Suhde äitiin Erittäin hyvä 1.00 Hyvä 1.02 Keskiryhmä 1.18 Melko huono 1.26 Huono 2.42 * Ei äitiä 3.61 *

27 Miesten tupakoinnin riski aikuisena ja suhde isään kouluiässä, N = Suhde isään Erittäin hyvä 1.00 Hyvä 1.02 Keskiryhmä 0.96 Melko huono 1.19 Huono 1.48 Ei isää 1.77 *

28 Tupakoinnin riski aikuisiässä ja vanhempien avioero kouluiässä, N = Naiset Vanhemmilla ei eroa 1.00 Vanhemmilla ero 1.68 ( ) Miehet Vanhemmilla ei eroa 1.00 Vanhemmilla ero 1.57 ( )

29 Yksinhuoltajaperheiden lasten terveys (Ringbäck ym. Lancet 2003; 361: ) Niiden ruotsalaisten perheiden lapset, joilla oli sama yksinhuoltaja vuosina 1985 ja 1990 (lapsia ) Näille perheille valittiin verrokkiperheet vanhempien iän perusteella (lapsia ) Vanhemmista hankittiin seuraavat tiedot: sosiaaliluokka, syntymämaa, asuinalue, perheen lasten lukumäärä, sosiaalituki, psykiatriset ja päidesairaudet Seuranta kuolleisuudesta ja sairaalahoidoista vuosina Tulos: yksinhuoltajaperheiden lapsilla päidesairauksien riski yli 2-kertainen, itsemurhariski 2-kertainen ja masennuksen riski lähes 2-kertainen

30 Lapsen kuoleman vaikutus vanhempien kuolleisuuteen (Li ym. Lancet 2003; 361: ) Niitä tanskalaisia vanhempia (N = 21062), joiden lapsi oli kuollut vuosina , verrattiin vanhempiin, joiden lapsi ei ollut kuollut Vanhemmista hankittin seuraavat taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus, asuinalue, lasten lukumäärä ja yksinhuoltajuus Vanhempien kuolleisuutta seurattiin huomioiden lapsen kuolemansyy, seuranta-aika sekä vanhempien sukupuoli ja kuolemansyy

31 Lapsensa menettäneiden vanhempien kuolemansyy ja riski Isät Äidit Kaikki *** Luonnolliset ** Syövät * Verenkierto Liikenne *** Itsemurhat ***

32 Lapsensa menettäneiden vanhempien kuoleman luokka ja riski Lapsen kuolinikä Luonnolliset Väkivaltaiset < kuukausi kk vuotta ** 3-9 vuotta ** vuotta 1.53 *** 2.54 **

33 Lapsensa menettäneiden äitien kuoleman riski ja seuranta-aika Luonnolliset kuolemat 1-3 vuotta vuotta vuotta 1.44 ** Väkivaltaiset kuolemat 1-3 vuotta 3.84 *** 4-8 vuotta 1.91 * 9-18 vuotta

34

35

36

37 Itsemurhaa ja tapaturmaa ennustavat tekijät, miehen 4 vuoden seuranta, cases= 475 Vihamielisyys: pieni 1.00 keskim suuri 1.51 * Alkogr. / kk: > * Asuu yksin: ei 1.00 kyllä 1.47 * Sosiaaliasema: korkea 1.00 keskim alhainen 1.64 *

38 Itsemurhaa ennustavat tekijät, miehen 4 vuoden seuranta, cases= 51 Vihamielisyys: pieni 1.00 keskim * suuri 3.59 * Alkogr. / kk: > * Asuu yksin: ei 1.00 kyllä 1.60 Sosiaaliasema: korkea 1.00 keskim alhainen

39

40 Childhood adversities, HeSSup-study 6-item scale of occurrence of adversities in the childhood family. The re-test after 5 years. Divorce or separation of parents Long-term financial difficulties Serious conflicts Serious illness Alcohol problem Frequent fear for a family member

41 Childhood adversities and height (cm). Age-adjusted. Number of childhood adversities Males Females * *

42 Childhood adversities and smoking, age and sex adjusted. Smoking status Mean number of adversities Non-smokers N= % confidence interval Ex-smokers N=6546 Current smokers N=

43 Childhood adversities and alcohol use, age and sex adjusted. Alcohol use Mean number of adversities 95% confidence interval No heavy drinking and no pass-outs, N= Heavy drinking and no pass-outs N=14184 Heavy drinking and pass-outs N=

44 Childhood adversities and BMI, age and sex adjusted. BMI Mean number of adversities 95% confidence interval <25 N= N=7472 >30 N=

45 Childhood adversities and physical activity, age and sex adjusted. MET hours/day Mean number of adversities 95% confidence interval <1.50 N= N= and more N=

46 Childhood adversities and use of psycho-trophic drugs, age and sex adjusted. Days of use during the last year Mean number of adversities 95% confidence interval No N= <10 N= N= N= >180 N=

47 Childhood adversities and education. N = 25533, aged Finns, adjusted by age and sex. Occupational training University degree Higher occupational Lower occupaational Mean number of adversities 95% confidence interval No / short

48 Childhood adversities and marital status. N = 25806, aged Finns, adjusted by age. Marital status Mean number of adversities 95% confidence interval Single Married Newly married Cohabitation Divorced Widoved

49 Childhood adversities and quality of sleep. N = 25766, aged Finns, adjusted by age and sex. Quality of sleep Mean number of childhood adversities 95% confidence interval Good (N=9282) Quite good (N=12836) Quite poor (N=2795) Poor (N=692) 49

50 Quality of sleep and childhood adversities. Multinomial regression, ORs (95% CI). N=25605, aged Finns Quality of sleep, ref=good Childhood adversities (0/1-2/3-6) Model 0: age & gender Model 1: 0+work status Model 2: 0+psychotrophic drugs Model 3: 0+health behaviour (alco, smoke, bmi, met) Model 4: 0+recent life events (6 events) Quite good ( ) 1.18 ( ) 1.17 ( ) 1.17 ( ) 1.18 ( ) ( ) 1.36 ( ) 1.33 ( ) 1.32 ( ) 1.37 ( ) Quite poor ( ) 1.64 ( ) 1.58 ( ) 1.62 ( ) 1.66 ( ) ( ) 2.54 ( ) 2.23 ( ) 2.41 ( ) 2.58 ( ) Poor ( ) 1.83 ( ) 1.71 ( ) 1.95 ( ) 1.91 ( ) ( ) 3.30 ( ) 2.60 ( ) 3.33 ( ) 3.54 ( )

51 Childhood adversities and daytime tiredness. N = 25766, aged Finns, adjusted by age and sex. Frequency of daytime tiredness Mean number of childhood adversities 95% confidence interval Less than once a month (N=9282) Less than once a week (12836) During 1-2 days a week (N=2795) During 3-5 days a week (N=692) Allmost every day (N=161)

52 Childhood adversities and psychological symptoms. Age and sex adjusted means and 95% CI. Number of childhood adversities Sense of coherence (Antonovsky) Cynical hostility (Cook-Medley) Depression (Beck) Stress (Reeder) ( ) 8.94 ( ) 4.49 ( ) 8.91 ( ) ( ) 9.47 ( ) 5.99 ( ) 9.35 ( ) ( ) 10.2 ( ) 7.98 ( ) 9.99 ( )

53 Childhood adversities, adult risk factors and depressiveness (BDI>18), full model Childhood adversities Recent death or illness in family OR for BDI for MEN OR for BDI No No for WOMEN No Yes 1.80 ns 1.02 ns Yes No Yes Yes

54 Childhood adversities, experience of violence and depressiveness (BDI>18), full model Childhood adversities Recent violence OR for BDI for MEN OR for BDI No No No Yes not estimable 6.45 Yes No for WOMEN Yes Yes

55 Childhood adversities, recent financial difficulties and depressiveness (BDI>18), full model Childhood adversities Recent financial difficulties OR for BDI for MEN OR for BDI No No No Yes 1.45 ns 3.77 Yes No Yes Yes for WOMEN

56 RR for Disability retirement and Childhood adversities and depressiveness. 5-year follow-up of HeSSup-Study. Full model adjusted also by education, somatic disease medication, smoking, alcohol use and obesity N of childhood adversities = 0 Age-sex adjusted Full model ns ns BDI BDI BDI >

57 Childhood adversities (ch), marital status (ms) and RR of mortality among Finns aged 24 to 54 years, 322 deaths, adjusted by age and sex. Model 1: Ch and ms in separate models Model 2: Ch and ms in the same model Model 3: Model 2 + education No childhood adversities * 1.80 * 1.66 * 1.54 * Married Single 3.39 * 3.23 * 2.99 * 2.17 * Newly married 1.87 * 1.79 * 1.77 * 1.29 Cohabitation 1.95 * 1.89 * 1.75 * 1.37 Model 3 + obesity, smoking, alcohol pass-outs and physical activity Divorced and 2.12 * 1.94 * 1.78 * widoved

58 Childhood adversities and RR of mortality among Finns aged 24 to 54 years, 322 deaths during , adjusted by age, sex, marital status, education, obesity, heavy alcohol use, smoking. and physical activity. No of childhood adversities Total mortality Disease mortality Violent mortality ( ) ( ) 0.94 ( ) 1.27 ( ) 1.52 ( ) 2.40 ( )

59 Childhood adversities and RR of mortality, Males, 174 deaths Adversities in the childhood family Age-adjusted Adjusted for seven risk factors Parental divorce 1.59 * 0.95 Financial difficulties Interpersonal conflicts Fear of a family member 1.53 * 1.26 Longstanding illness 1.64 * 1.91 * Alcohol problems 2.01 * 1.51 *

60 Childhood adversities and RR of mortality, Females, 97 deaths Adversities in the childhood family Age-adjusted Adjusted for seven risk factors Parental divorce Financial difficulties Interpersonal conflicts Fear of a family member 2.02 * 1.65 * Longstanding illness Alcohol problems

61 Life satisfaction See Koivumaa-Honkanen et al. Do you feel that your life at present is: Very intersting...very boring Very happy...very sad Very easy...very hard Do you feel that at present moment you are: Very lonely...not al all lonely Correlations between 1975, 1981 and 1990 moderately stable

62

63

64 Happiness and suicide, 20-year follow-up in Finnish twins Happiness in 1975 N of suicides Subjects Hazard ratio Very happy Fairly happy Cannot say Fairly unhappy Very unhappy

65 Stressi ja somaattiset sairaudet Tutkimustiedot koskevat lähinnä miehiä ja valkoista rotua Lisää tutkimuksia tarvitaan seuraavissa sairauksissa: verenpainetauti, aivohalvaus, lihavuus, naisten rintasyöpä, ulkustaudit

66 Sepelvaltimotauti ja stressi A-tyyppinen käyttäytyminen: kiireellisyys, kunnianhimoisuus, vihamielisyys Elämänmuutokset Ahdistuneisuus Masennus Sosiaalisen tuen puute

67 Risk of ischemic heart disease mortality after the death of spouse widowed persons in Finland Naise t Miehet 0-7 days 8-31 days 2-6 months 7-12 months 2 years 3 years 4 years

68

69 Sydäninfarkti, vuotiaat miehet, Suomi 1972, per Naimatto mat Naimisis sa Eronneet Lesket Ilmaantuvuus Kuolleisuus Äkillinen kuolleisuus Elossa vuo- den jälkeen Äkkikuolemat sairastuneista Äkkikuolemat % 65% 45% 62% 37% 20% 35% 24% kuolleista 67% 55% 56% 62%

70 Depression and serum cholesterol Juhani Julkunen and coworkers, multivariate model adjusting all relevant confounding factors. Depression increases LDL-cholesterol Depression decreases HDL-cholesterol

71

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa seminaari 14.2.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 27.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.

Hyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11. Hyvinvointia työstä Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.2012 Harri Vainio 1 Miksi nousimme kahdelle jalalle 6-4,2 miljoonaa vuotta sitten? Ihmisapinoiden

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus

Osallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö

Sidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Sidonnaisuudet 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Ennustavatko premenstruaaliset oireet vaihdevuosioireita? 0 PMS vs. menopaussi, miksi? 0 Aikaisemmat tutkimukset

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

TALVI JA IHMISEN TERVEYS

TALVI JA IHMISEN TERVEYS TALVI JA IHMISEN TERVEYS Talvitutkimuspäivät 26-27..2009 Simo Näyhä Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Työterveyslaitos Paleltumat Vuodenaika, lämpötila ja sairaudet Finriski-kylmätutkimus HYPOTERMIAKUOLLEISUUS

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012 RAKLI KTI Barometer Survey Autumn Market rents 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (autumn 2013) eur/sqm/ month 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Market rents Retail in Helsinki

Lisätiedot

Data quality points. ICAR, Berlin,

Data quality points. ICAR, Berlin, Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto pekka.martikainen@helsinki.fi Ei saa lainata ilman lupaa Pitkäaikaisen laitoshoivan

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in

Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in Ukraine Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

HARJOITUS- PAKETTI A

HARJOITUS- PAKETTI A Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen

Lisätiedot

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in 10-11- year old children Carola Ray, väitös 22.3.2013 Kansanterveystiede, Helsingin yliopisto Sosioekologinen

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)

Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Click here if your download doesn"t start automatically Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

FSD1242. Finnish Sex Survey 1971. Codebook

FSD1242. Finnish Sex Survey 1971. Codebook FSD1242 Finnish Sex Survey 1971 Codebook FINNISH SOCIAL SCIENCE DATA ARCHIVE c Finnish Social Science Data Archive, 2003 The bibliographic citation for this codebook: Finnish Sex Survey 1971 [codebook].

Lisätiedot

Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007*

Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007* Taulukko 1: Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin vuosina 1969-1970, 1975-2007* Tabell 1: Aborter efter åldersgrupp 1969-1970, 1975-2007* Table 1: Induced abortions by age, 1969-1970, 1975-2007* Vuosi Keskey-

Lisätiedot

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 28.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name

Business Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name - Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot