FELASAn uudet terveystarkkailusuositukset jyrsijöiden ja kaniinien tuotanto- ja tutkimusyksiköille
|
|
- Ismo Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FELASAn uudet terveystarkkailusuositukset jyrsijöiden ja kaniinien tuotanto- ja tutkimusyksiköille (Recommendations for the health monitoring of rodent and rabbit colonies in breeding and experimental units, Laboratory Animals 36, 20-42, 2002, lyhennetty ja vapaasti suomennettu) Satu Mering, FT Valtakunnallinen koe-eläinkeskus, Kuopion yliopisto FELASAn jyrsijöiden ja kaniinien terveystarkkailu -työryhmä julkaisi uudet terveystarkkailusuositukset keväällä Nämä suositukset korvasivat aikaisemmat vuonna 1994 ja 1996 julkaistut. Tämän kirjoituksen tarkoitus on esitellä näiden uusien suositusten periaatteet. Julkaisussa itsessään jo mainitaan, että kyse on suosituksista, ei määräyksistä. Vaikka yleisesti puhutaankin FELASAn mukaisista terveystarkkailuista, jokaisen terveystarkkailuja suorittavan laitoksen täytyy viimekädessä itse määrittää käytäntönsä ja tarpeensa omista lähtökodista riippuen (riippuu esimerkiksi laitostyypistä, tutkimustavoitteista, eri organismien paikallisesta esiintymisestä, kansallisista ohjeistuksista, tai seerumi- ja rokotetuotteiden valmistussäännöistä). Suositusten tarkoituksena on lähinnä vakioida käytäntöjä ja raportointitapoja ja sitä kautta vaikuttaa eläinten mikrobiologisen laadun vakioimiseen. Useat erilaiset mikro-organismit (virukset, mykoplasmat, bakteerit, sienet ja loiset) aiheuttavat infektioita jyrsijöissä ja kaniineissa. Infektiot eivät useinkaan aiheuta sairautta kliinisin, näkyvin oirein, vaan ne esiintyvät yleensä piilevinä. Tästä syystä oireiden tai tautien puuttuminen eläimistä ei takaa taudinaiheuttajien poissaoloa. Piilevillä infektioilla voi olla huomattava vaikutus eläinkokeista saataviin tutkimustuloksiin. Infektiot lisäävät todennäköisesti biologista hajontaa ja siten lisäävät kokeissa tarvittavien eläinten määrää. Terveystarkkailujen suorittaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että jotkut koeeläimissä esiintyvistä mikro-organismeista ovat zoonooseja eli voivat aiheuttaa tauteja myös ihmisissä, mm. Salmonella spp. ja Hantaan-virus. Suosituksessa käytetään sanaa yksikkö, jolla tarkoitetaan itsenäistä mikrobiologista kokonaisuutta. Rakenteelliset ratkaisut sekä henkilökunta- ja tavaraliikenne pääasiallisesti erottavat yksiköt toisistaan. Riippuen tilanteesta, yksikkö voi olla kokonainen eläinyksikkö; eri rakennuksessa olevat eläinhuoneet, joissa käyvät tietyt samat ihmiset; perinteinen barrieri-yksikkö; yksittäinen eläinhuone, joka on suojattu erilaisilla toimenpiteillä kuten vaatteiden vaihdolla; isolaattori; tai IVC-häkki (individually ventilated cage). Kasvatusyksikkönä (breeding unit) pidetään itsenäistä mikrobiologista kokonaisuutta, jossa eläimiä tuotetaan tieteellisiä tarkoituksia varten. Vain tuotannosta vastaavilla ihmisillä on pääsy yksikköön, ja sinne siirretään harvoin eläimiä ja silloinkin tarkkojen mikrobiologisten turvaohjeiden mukaan. Tutkimusyksikkönä 7
2 (experimental unit) pidetään itsenäistä mikrobiologista kokonaisuutta, jossa eläimiä ylläpidetään ja käytetään tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusyksikköön yleensä tulee eläimiä myös ulkopuolelta (esim. kaupalliset toimittajat), ja yksikössä liikkuu myös muuta kuin laitoksen omaa henkilökuntaa. Turvatoimenpiteet (kuten isolaattorit, IVC), joilla pyritään estämään infektioiden leviäminen, saattavat lopulta jakaa yksikön useampaan pienempään yksikköön, joista kaikista pitäisi erikseen tehdä terveystarkkailu. Saman laitoksen sisällä saattaa siis olla erilaisia tarkkailuohjelmia erilaisille yksiköille. Laitoksella tulisi olla dokumentoidut toimintaperiaatteet sekä terveystarkkailujen toteuttamiselle että eläinten ja biologisten materiaalien tuomiselle laitokseen. Mikäli laitoksessa todetaan taudinaiheuttajia, jotka eivät ole FELASAn listaamia, mutta joilla saattaa olla merkitystä, myös nämä tulee raportoida terveystarkkailutuloksissa ja niiden esiintyvyyttä seurata. Riski ei-toivottujen mikro-organismien pääsystä Kasvatusyksiköllä on yleensä pienempi riski kuin tutkimusyksiköllä saada eläimiinsä ei-toivottuja mikro-organismeja. Taudinaiheuttajien yksikköön pääsyn syynä on yleensä yksi tai useampi seuraavista tekijöistä: eläimet, biologinen materiaali, tavarat/laitteet ja ihmiset. Eläimet Tutkimusyksiköissä on yleensä useita eri eläinlajeja ja kantoja, jotka ovat peräisin eri lähteistä. Suosituksen mukaan yksikköön tulevien eläinten tulisi tulla paikoista, jotka noudattavat vähintään näitä FELASAn suosituksia. Tämä ei välttämättä ole mahdollista esim. transgeenisten eläinten kohdalla. Tällöin taudinaiheuttajariskiä voidaan vähentää kannanpuhdistuksen, karanteenin, tai jonkun muun keinon avulla. Biologiset materiaalit Esimerkiksi solut, seerumi, kantasolut ja sperma voivat välittää ei-toivottuja mikroorganismeja. Sen vuoksi suositellaan, että biologista materiaalia käsitellään siten kuin se olisi kontaminoitunut, ellei sitä ole testattu ja puhtaaksi todettu. Henkilökunta Henkilöstö (niin tutkijat kuin laitoksen oma henkilökuntakin) voi toimia tehokkaana infektioiden kantajana yksiköstä toiseen. Mikro-organismit voivat kulkeutua ihmisten hiuksissa, käsissä ja vaatteissa. Laitoksella tulisikin olla henkilöstölle karanteenisäännöt kontaminoitumisriskin pienentämiseksi. Yleensäkin on suositeltavaa laatia periaatteet eläinyksikköön sisääntulolle. Infektoituneet eläimet levittävät taudinaiheuttajia edelleen jo ennen kuin varsinaisia kliinisiä oireita esiintyy ja erityisesti ennen kuin taudinaiheuttajille on muodostunut vasta-aineita. Siksi henkilökunnan ja tavaroiden liikkuminen yksikössä eri huoneiden tai alayksiköiden välillä voi toimia tartunnan levittäjänä tai lähteenä ennen kuin varsinaisesta tartunnasta on mitään merkkejä. Useimmat infektiot jäävät pysyviksi jos uusia, tartunnoille herkkiä eläimiä tuodaan jatkuvasti yksikköön. Tartuntakierre voidaan katkaista poistamalla kaikki eläimet yksiköstä kokeen jälkeen ja puhdistamalla eläinhuoneet ennen uusien eläinten saapumista (kaikki sisään kaikki ulos -periaate). Tämä käytäntö vähentää tartunnan leviämisen riskiä lyhyissä (alle 6 viikon) tutkimuksissa. Tarkkailutiheys ja näytekoko Eläinkoloniat tulisi tarkkailla vähintään neljännesvuosittain. Riippuen paikallisista 8
3 olosuhteista ja tarpeista, tiheämpikin tarkkailu voi olla paikallaan joillekin taudinaiheuttajille. Sairaille ja kuolleille eläimille tulisi tehdä ruumiinavaus. Koska tartuntojen isäntäspesifisyyttä ei tarkkaan tunneta, tulisi jokainen eläinlaji tarkkailla erikseen. Eläinkantojen välillä voi myös olla eroja herkkyydessä tartunnoille ja serologisissa vasteissa, joten jos yksikössä on useampia eläinkantoja, jokainen kanta tulisi tarkkailla mahdollisuuksien mukaan vähintään kerran vuodessa. Jos mikrobiologinen yksikkö koostuu useammasta eläinhuoneesta, tulisi näytteet kerätä mahdollisimman monesta huoneesta. Yhden tartunnan saaneen eläimen toteamisen todennäköisyys tietyllä luotettavuustasolla (confidence level) sekä eläinmäärä, joka tämän yhden löytymiseen tarvitaan, on käänteisesti verrannollinen ei-infektoituneiden eläinten prosenttiosuuteen eläinkoloniassa (Taulukko 1). Todennäköisyyttä nostettaessa tarvittava eläinmäärä nousee myös oleellisesti. Kaava toimii kuitenkin vain populaatioissa, joissa on vähintään 100 eläintä, tartunta leviää satunnaisesti ja eläimistä otetaan näytteet satunnaisesti (Taulukko 1). Taulukko 1. Tarkkailuun tarvittavien eläinten lukumäärän laskeminen Tautien, joiden tartuntakyky (infection rate) on 50% tai enemmän (Sendai, MHV) toteamiseksi tarvitaan paljon vähemmän eläimiä kuin tautien, joiden tartuntakyky on alhaisempi. Oletukset 1. Molemmat sukupuolet saavat tartunnan samassa suhteessa 2. Populaation koko > 100 eläintä 3. Satunnaisnäytteet 4. Tartunnan satunnainen leviäminen Näytekoko lasketaan kaavalla: log 0.05/ log N = näytekoko N = terveiden eläinten %-osuus 0.05 = 95 % todennäköisyys (confidence level) Näytekoon suhde esiintyvyyteen (prevalence rate) Oletettu esiintyvyys % Tarvittavien eläinten lkm eri todennäköisyyksillä 95 % 99 % 99.9 % Esimerkki: 10 eläintä pitäisi tarkkailla, jotta havaitaan vähintään yksi positiivinen eläin, kun esiintyvyys on 30% ja todennäköisyys 95%. Suositus on ottaa tarkkailuun vähintään 10 eläintä kustakin mikrobiologisesta yksiköstä. Jos kuitenkin infektion esiintyvyys on alle 30%, välttämättä ei löydy yhtään infektoitunutta eläintä 95% todennäköisyystasolla. Todennäköisyys löytää ainakin yksi infektoitunut eläin riippuu myös käytetystä testausmenetelmästä. 9
4 Serologisiin menetelmiin liittyy suurempi todennäköisyys kuin itse taudinaiheuttajia analysoiviin menetelmiin. Tutkimusyksiköissä, joissa on suurempi tartuntariski, noudatetaan joskus myös käytäntöä, jossa tutkitaan pienempi eläinmäärä kerrallaan, mutta tiheämmin. Tällöin eläinkolonian sen hetkinen terveystilanne on paremmin selvillä ja tartuntojen havaitseminen on nopeampaa. Pienempi näytekoko kuitenkin myös vähentää todennäköisyyttä havaita tartuntoja, joilla on alhainen esiintyvyys. Sentinel-eläimet Joskus yksiköstä ei löydy tarvittavaa määrää koloniaeläimiä tarkkailua varten tai sellainen testaus ei ole asianmukaista (esimerkiksi puutteellisen immuunisysteemin omaavien eläinten serologinen testaus voi antaa harhaanjohtavia tuloksia). Silloin tarkkailu voidaan suorittaa sentineleläimillä, jotka toimivat varsinaisten koloniaeläinten korvikkeena. Yllämainittu laskukaava ei silloin välttämättä toimi. Sentinel-eläinten tulee olla vapaita tutkittavista mikro-organismeista. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa mukana olevat sentineleläimet voidaan pitää kolonia/tutkimuseläinten joukossa alusta asti koko ajan, jotta varmistetaan tarvittavan eläinmäärän saatavuus. Vaihtoehtoisesti sentinel-eläimet voidaan tuoda yksikköön aika-ajoin. Sentinel-eläimet tulisi sijoittaa eläinhuoneessa eri häkkitelineisiin ja niiden tulisi olla tutkimuseläinten joukossa avoimissa häkeissä vähintään 6 viikkoa. Sentinel-eläinten altistumista tartunnanaiheuttajille voidaan edistää sijoittamalla ne avoimissa häkeissä ympäri yksikköä paikkoihin, joissa mahdollinen tartuntariski on suurin. Tartunnanaiheuttajien siirtymistä voidaan myös edistää altistamalla sentinel-eläimet tutkimuseläinten häkeistä otetulle likaiselle kuivikkeelle, ruualle tai vedelle, tai sijoittamalla sentinel-eläimet samoihin häkkeihin tutkimuseläinten kanssa. Jotkut tartunnanaiheuttajat eivät kuitenkaan leviä helposti likaisen kuivikkeen välityksellä (kuten Sendai virus ja CAR bacillus). Alhaisen vastustuskyvyn omaavia eläimiä voidaan käyttää joidenkin virus-, bakteeri- ja alkueläintartuntojen toteamisessa, mutta tällaiset eläimet eivät välttämättä anna luotettavia vasta-ainevasteita ja ovat sen vuoksi sopimattomia serologiseen testaukseen. Sentinel-eläimet voivat myös itse olla riski koloniaeläimille levittämällä jo itseensä mahdollisesti tarttuneita taudinaiheuttajia. Yllämainittu näytekoon laskukaava ei päde, kun käytetään isolaattoreita ja IVChäkkejä, tai mikrobiologisessa yksikössä on alle 100 eläintä. Tällaisissa tapauksissa suositellaan pienempää näytekokoa (3-5 eläimen otosta) kunhan riittävä taudinaiheuttajien leviäminen sentinel-eläimiin on varmistettu. Yleispäteviä suosituksia on mahdoton tehdä, mutta Liitteessä 1 on annettu joitakin ohjeita. Taulukossa 2 on yhteenveto suositelluista näytteenottotiheyksistä, eläinten iästä ja näytekoosta. Suosituksesta poikkeava ikä saattaa olla parempi tiettyjen taudinaiheuttajien toteamiseksi (esim. <8 vk Spironucelus sp.:n toteamiseksi). Kaniineilta näytteet voidaan ottaa eläviltä eläimiltä (veri- tai seeruminäytteet, viljelyt nenästä, vaginasta tai esinahasta ja ulostenäytteet), mutta tämä menetelmä ei välttämättä ole yhtä herkkä kuin juuri lopetetuista eläimistä otetut näytteet, sen vuoksi näyte/eläinmäärän tulisi olla suurempi. 10
5 Taulukko 2. Suositellut vähimmäisnäytteenottotiheys ja näytekoko jyrsijä- ja kaniiniyksiköille Ikä Eläinten lkm Virologia Loiset Näytetiheys Bakteriologia Patologia Joka 3 kk >8 vk Testimenetelmät ja näytteet 1) FELASA painottaa terveystarkkailuihin osallistuvien laboratorioiden laatusysteemiä kirjallisine toimintaohjeineen, henkilökunnan pätevyyttä, laboratorionsisäistä testimenetelmien validointia, sekä osallistumista laboratorioiden väliseen validointiin (ISO 17025). Testaukset tulisi tapahtua akateemisen tutkinnon (eläinlääketieteellinen, mikrobiologinen tai vastaava) omaavan henkilön valvonnassa, jolla on myös koe-eläintieteellistä kokemusta FELASAn D-kategorian mukaisesti. 2) Tartunta voidaan havaita suorilla menetelmillä (esim. viljely, histopatologia) tai epäsuorilla menetelmillä (serologia). Sopiva testausmenetelmä ei vielä takaa luotettavia tuloksia, sillä eri laboratorioiden tulokset saattavat vaihdella huomattavastikin. 3) Näytteet tulee ottaa satunnaisesti valituista koloniaeläimistä tai sentinel-eläimistä, eikä niitä tulisi yhdistää. 4) Serologisia menetelmiä käytetään virusinfektioiden toteamisessa. Testimenetelmiä ovat ELISA (enzyme linked immunosorbent assay), IFA (indirect immunofluorescence antibody test) ja HI (hemagglutination inhibition test). ELISA ja IFA ovat herkempiä kuin HI, joten niitä suositellaan käytettäväksi ensisijaisina testeinä. ELISA ja IFA mittaavat esimerkiksi ristireaktiovasta-aineita useille parvoviruksille, kun taas HI on virus-spesifinen (esim. MVM ja Toolan H-1 virus). 5) Bakteereiden viljelynäytteet otetaan ylemmistä hengitysteistä (nielu, henkitorvi), suolistosta (umpisuolen sisältöä tai ulosteita) ja sukuelimistä (esinahka/emätin). Myös molekulaarisia testejä, kuten PCR, voidaan käyttää havaitsemisessa ja tunnistamisessa. Serologisia menetelmiä (lähinnä ELISA ja IFA) on myös joidenkin bakteereiden vasta-aineille, mutta virusvasta-ainemäärityksiin verrattuna niissä on suurempi riski saada väärä positiivinen tulos. 6) Eläinten turkki tulee tutkia ulkoloisten varalta. Märkälevitteet ohut- ja paksusuolesta sekä ulosteista tutkitaan sisäloisten varalta. Vanhemmat eläimet eivät välttämättä ole parhaimpia loistutkimuksiin, koska niillä on parempi vastustuskyky. Löydetyt loiset tulisi nimetä mahdollisuuksien mukaan lajinimeen saakka. Joidenkin loisten suhteen löytyy myös serologinen vasta-ainetesti. Serologiset tulokset tulisi varmistaa sopivalla vaihtoehtomenetelmällä. 7) Serologisen testin spesifisyyden ja herkkyyden varmistaa pääasiassa sopivan antigeenin valinta ja valmistaminen. Vasta-aineiden löytyminen seerumista on vain viite aikaisemmasta tai sen hetkisestä tartunnasta. Positiiviset tulokset tulisi vahvistaa myös toisella menetelmällä, kuten viljely, PCR, histopatologia tai toinen serologinen menetelmä. Suositeltavaa on myös varmistaa positiivinen tulos toisessa laboratoriossa, ja tulokset tulisi myös varmistaa uusintanäytteiden avulla. Mikäli eri laboratorioista saadaan ristiriitaiset tulokset, lopullinen diagnoosi voidaan tehdä vain muun kuin serologisen 11
6 menetelmän perusteella. Serologiset testit voivat vaihdella suuresti herkkyyden ja spesifisyyden suhteen. Nämä tekijät sekä vasta-ainereaktion esiintyvyys koloniassa määräävät tulosten ennustavuusarvon. 8) Täydellinen rutiini ruumiinavaus tulee tehdä epänormaalisuuksien havaitsemiseksi: iho, suu, sylkirauhaset (rotalta), hengitystiet, aortta (kanilta), sydän, maksa, perna, ruuansulatuskanava, munuaiset, lisämunuaiset, urogenitaalielimet (mukaan lukien kivekset) ja imusolmukkeet. Tarpeen mukaan kudos- ja elinmuutokset tulee tutkia histopatologisesti ja mikrobiologisesti. Tarkkailtavat taudinaiheuttajat Suosituksen Liitteessä 3 on annettu terveystarkkailuraporttimallit eri eläinlajeille sekä lueteltu tarkkailtavat virukset, bakteerit (myös mykoplasmat) ja loiset sekä suositellut tarkkailutiheydet (Tämän tekstin liitteenä hiiri, rotta ja kani). Kasvatusyksikön toiminnan alkaessa yksikkö tulee tarkkailla vähintään listattujen taudinaiheuttajien suhteen eläinlajeittain. Sen jälkeen yksiköt tulee tarkkailla vähintään neljännesvuosittain kaikkein relevanteimpien taudinaiheuttajien suhteen sekä muiden suhteen vähintään kerran vuodessa. Samanlaista tarkkailusysteemiä suositellaan tutkimusyksiköille, joissa eläimet vaihtuu jatkuvasti. Muita taudinaiheuttajia voidaan myös tarkkailla ja raportoida, mikäli havaitaan esimerkiksi muutoksia (lesions), kliinisiä taudin oireita, kun on viitteitä häiriöistä lisääntymisessä tai fysiologisissa muuttujissa, tai kun käytetään puutteellisen vastustuskyvyn omaavia eläimiä. Biologinen materiaali tulee tutkia relevanttien taudinaiheuttajien suhteen, mukaan lukien laktaattidehydrogenaasia kohottavan viruksen suhteen (LDV). Tämä tapahtuu tavallisesti käyttämällä hiiren, rotan tai hamsterin vasta-aineen tuottamistestiä (MAP, RAP, HAP). Molekulaarista testausta voidaan käyttää vaihtoehtoisesti. Tulosten raportointi 1) Tarkkailutulokset tulee olla eläimiä käyttävien tutkijoiden saatavilla. Tulokset ovat osa tutkimustyötä ja niiden vaikutukset tutkimustuloksiin tulee arvioida sekä sisällyttää tieteellisiin raportteihin ja julkaisuihin osana eläintietoja. 2) Jotta eri tuottajien ja käyttäjien tarkkailuraportteja olisi helppo vertailla, tulee käyttää FELASAn raporttimallia (Liite 3). 3) Yksikön terveystarkkailuraportin tulee sisältää seuraavat tiedot: -Yksikön kuvaus (ei-barrieri, barrieri, IVC, isolaattori). -Kaikki yksikössä olevat lajit ja kannat, joihin raportti pätee sekä raportin päiväys. -Muiden yksikössä ylläpidettyjen eläinlajien positiiviset tulokset. -Kaikki virukset, mykoplasmat, bakteerit ja sienet, jotka kerrottu suosituksissa (aakkosjärjestyksessä) sekä lajitasolla tunnistetut ulko- ja sisäloiset. -Viimeisimmän tarkkailun päivämäärä (lajeittain), käytetty menetelmä, serologiassa käytetty vasta-aine, analyysilaboratorion nimi. -Viimeisimmän tarkkailun tulokset sekä kumulatiivisesti 18 kuukauden tulokset: positiivisten eläinten lkm / tutkittujen eläinten lkm. Myös tulokset jotka saatu rutiinitarkkailujen lisäksi tulee ilmoittaa. -Patologisten tutkimusten tulokset: patologisia makroskooppisia löydöksiä oli/ei ollut tutkituissa elimissä. -Patologiset muutokset tulee luetella erikseen kullekin lajille ja kannalle. 4) On syytä korostaa, että negatiiviset tulokset tarkoittavat vain, että kyseistä mikro-organismia ei ole havaittu tutkituissa eläimissä ja käytetyillä testimenetelmillä. Tulokset eivät välttämättä kuvaa kaikkien yksikössä olevien eläinten olotilaa. 12
7 5) Taudinaiheuttaja katsotaan olevan yksikössä, jos se löydetään yhdestä tai useammasta tutkitusta eläimestä. Sama pätee positiivisiin varmistettuihin serologiatuloksiin. 6) Aikaisemmin löydettyjä ei tarvitse tarkkailla seuraavien tarkkailujen yhteydessä, ne tulee kuitenkin ilmoittaa raportoinnissa. Yksikkö ilmoitetaan positiiviseksi taudinaiheuttajan suhteen, kunnes organismi on hävitetty esim. kannanpuhdistuksen tai uusitun eläinkolonian avulla. Taudinaiheuttajasta eroon pääseminen varmistetaan seuraavien testausten avulla. Jos eläimiä on hoidettu jollain tapaa (rokotukset, lääkitykset), tämä täytyy mainita raportissa. 7) Taudinaiheuttajan voidaan myös katsoa hävinneen yksiköstä jos tarkkailutulokset positiivisesta löydöksestä ovat seuraavien 18 kk ajalta kaikki negatiivisia. Aikajakso vastaa 6 seuraavaa testausta, jotka on tehty kolmen kuukauden välein. Liite 1. Harkitsemisen arvoisia asioita, kun terveystarkkailua tehdään tutkimusyksikön eläimille tai eläimille erilaisissa kasvatussysteemeissä Tarkkailutiheys Tutkimusyksiköille suositellaan samanlaista tarkkailutiheyttä ja näytekokoa kuin kasvatusyksiköille, kun eläimiä pidetään avoimissa häkeissä barrieri- tai konventionaaliolosuhteissa, tai yksiköissä, joihin eläimiä tulee vain satunnaisesti tai joissa tehdään vain pitkäaikaisia kokeita. Tiheämpi tarkkailu on tarpeen silloin, kun yksikköön tuodaan jatkuvasti eläimiä tai biologista materiaalia. Infektoituneet eläimet luonnollisesti lisäävät tartuntariskiä. Kuukausittainen tai jopa tiheämpi tarkkailu saattaa olla paikallaan luotettavan senhetkisen tilanteen kartoittamiseksi. Tällaisessa tilanteessa suositellaan vähintään 3-5 eläintä tarkkailtavaksi kuukausittain. Tarkkailutiheys riippuu riskistä tuoda yksikköön taudinaiheuttajia (Taulukko 3.). Tarkkailutulosten oletetaan koskevan yksikön kaikkia saman lajin eläimiä, riippumatta siitä millaisessa kokeessa ne ovat. Taulukko 3. Tekijöitä, jotka lisäävät riskiä saada yksikköön taudinaiheuttajia ja sen vuoksi vaativat tiheämmän tarkkailun. Suuri riski C Yksiköt, joissa useita erilaisia tutkimuksia C Eläimiä tuodaan yksikköön jatkuvasti (>1 x kk) C Tutkimushenkilöstöä ja hoitohenkilöstöä käy jatkuvasti yksikössä C Yksikössä työskentelevä henkilöstö vaihtuu jatkuvasti C Yksikköön tulee eläimiä eri kasvatusyksiköistä (yhdeltä tai useammalta tuottajalta) C Yksikköön tulee biologista materiaalia (seerumia, kasvaimia, kudoksia, kantasoluja), joka on samasta eläinlajista kuin yksikön eläimet C Yksikössä on tartunnan saaneita eläimiä Kohtalainen riski C Eläimiä tuodaan yksikköön satunnaisesti C Yhden tai muutaman tyyppisiä kokeita C Pitkäaikaiset kokeet (eläimiä tuodaan yksikköön vain satunnaisesti) C Kaikki sisään kaikki ulos systeemi C Biologista materiaalia ei tuoda yksikköön, ainoastaan kemikaaleja 13
8 Näytekoko Yleensä suositellaan 10 eläintä per mikrobiologinen yksikkö. Yksiköissä, joissa on tutkimuseläimiä tai geenimuunnettuja eläimiä, voi olla vaikeaa saada riittävää määrä eläimiä tarkkailuun. Puutteellisen vastustuskyvyn omaavien eläinten sekä useiden geenimuunnettujen eläinkantojen serologinen testaus voi antaa vääriä negatiivisia tuloksia, koska eläimet eivät aina tuota riittävästi vasta-aineita. Usein tutkittava populaatio on pieni (isolaattori, IVC). Tällaisissa tapauksissa satunnaisotos ei ole mahdollinen tai järkevää (Taulukko 4) eikä taulukossa 1 annettu laskukaava päde. Silloin pienempi näytekoko (3-5 eläimen otos) tiheämmin tarkkailtuna on sopiva tarkkailutapa, kunhan käytetään asianmukaista sentinel-systeemiä, joka edistää taudinaiheuttajien leviämisen todennäköisyyttä sentinel-eläimiin. Kliinisiä oireita (ei tutkimukseen liittyviä) omaavat eläimet tulee tarkastaa ruumiinavauksella sekä tutkia histopatologisesti, mikrobiologisesti, serologisesti ja loisten varalta erikseen tarkkailuaikataulusta. Eläinten tarkkailu erilaisissa ylläpitosysteemeissä Konventionaali- ja barrieriyksiköiden tarkkailu ei yleensä ole ongelma riittävän eläinmäärän vuoksi. Tarvittaessa yleensä löytyy riittävästi tilaa sentinel-eläinten ylläpitämiseen. Tila saattaa kuitenkin olla rajoittava tekijä suodatinkaapeissa tai huoneissa, isolaattoreissa tai suodatinhäkeissä (staattinen ilmanvaihto tai IVC). Tarkkailtaessa isolaattoreissa tai suodatinkaapeissa olevia eläimiä on asianmukainen sentinel-toiminta tärkeää (likaisen kuivikkeen ja ruuan kierto). Jos taudinaiheuttajista vapaita (germ-free) tai gnotobioottisia eläimiä ylläpidetään isolaattoreissa, on bakteereiden tarkkailu tärkeämpää kuin eläinten virusten ja loisten tarkkailu. Tilarajoituksen takia isolaattoreista on yleensä saatavilla vain 3-5 eläintä tarkkailuun. Luotettavan tiedon saaminen tartuntatasosta suodatinhäkeissä tai IVCssä olevista eläimistä saattaa olla vaikeaa. Jos häkkejä on käsitelty oikein, kukin häkki edustaa omaa mikrobiologista yksikköään ja järjestelmät estävät taudinaiheuttajien siirtymisen tai leviämisen häkistä toiseen. Sentinel-eläimet pidetään omassa, erillisessä häkissään, johon laitetaan likaista kuiviketta mahdollisimman monesta häkistä. Vaihtamalla häkkejä joista likainen kuivike tulee saadaan parempi kuva koloniaeläinten tilasta. Muita tarkkailumenetelmiä ovat kontaktisentinel-eläinten käyttö sekä poistoilmasuodattimien testaus tai häkin pintojen testaus PCR:llä. Taulukko 4. Näytteiden otto terveystarkkailuun Barrierit: tuotanto Barrierit: kokeet Isolaattorit Suodatinkannelliset häkit, IVC Riittävä eläinmäärä per yksikkö Saatavilla Yleensä saatavilla Yleensä ei saatavilla Ei Satunnaisotos Mahdollista Yleensä mahdotonta Yleensä mahdotonta Ei 14
9 Liite 2. Kommentteja taudinaiheuttajista Suosituksen liitteenä 2 on kommentteja joistakin taudinaiheuttajista. Nämä kommentit lisättiin, koska osa aikaisemmin tarkkailtavista taudinaiheuttajista on nyt poistettu listalta, tarkkailutiheys on muuttunut, ja joitakin uusia taudinaiheuttajia on lisätty listalle. Tähän olemme poimineet joitakin taudinaiheuttajia, joiden suhteen arvelemme suomalaisissa yksiköissä olevan yleisempää mielenkiintoa. Bakteerit, sienet Bordetella bronchiseptica: subkliininen tartunta on yleisin kaneilla ja esiintyy satunnaisesti marsuilla ja rotilla. Clostridium piliforme: Tyzzer in taudin aiheuttaja (aikaisemmin Bacillus piliformis) ei kasva bakteerien elatusaineessa. Tyzzer in taudin toteaminen histopatologian avulla ei ole herkkä. Positiivisia serologisia reaktioita ilmenee säännöllisesti ilman kliinisiä sairauden oireita ja voivat olla merkki äskettäisestä infektiosta. Serologisten tulosten tulkinta on kiistanalaista. PCR-testauksen sopivuus on vielä epäselvää. Merkkinä taudinaiheuttajan läsnäolosta on käytetty vastustuskyvyn heikkenemistä merkittävällä osalla eläimistä. Helicobacter spp.: tähän sukuun kuuluvia lajeja on löydetty useita sen jälkeen kun ne ensimmäisen kerran eristettiin jyrsijöistä n. 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä on viitteitä siihen, että jotkut lajit voivat aiheuttaa kliinisen taudin tai niillä voi olla vaikutusta eläinkokeisiin (mm. H. hepaticus, H. bilis, H.typholonicus), kun taas joillakin lajeilla näitä vaikutuksia ei ole pystytty osoittamaan (mm. H. rodentium). Lisää lajeja tunnistetaan todennäköisesti lähiaikoina, joten yleisiä suosituksia siitä mitä lajeja pitäisi tarkkailla ei vielä voida antaa. Mycoplasma spp.: M. pulmonis on tällä hetkellä kaikkein tärkein laji hiirillä ja rotilla. Tarkkailu tapahtuu yleensä serologisesti, mutta vastaainevasteet vaihtelevat suuresti eri kantojen välillä. Viljely on hankalaa, mutta voi tuoda esiin muita mykoplasmalajeja. PCR:n käyttö on mahdollista. Pasteurellaceae: Kaikkien pasteurellalajien tarkkailua suositellaan. Pasteurella pneumotropica kuvaa ryhmää geneettisesti vaihtelevia organismeja. Toistuvasti on osoitettu, että eri laboratoriot tulevat eri tulokseen samasta jyrsijöiden Pasteurella-kannasta, ja kaupalliset identifiointikitit eivät tunnista näitä kantoja kunnolla. Salmonella spp.: silloin tällöin löytyy kaikilta eläinlajeilta. Tartunnan saaneet jyrsijät ja muut eläimet sekä ihmiset voivat olla tartuntalähteitä. Riski on suuri erityisesti yksiköissä, joissa paljon erilaisia toimintoja ja erilaisen terveydellisen statuksen omaavia eläimiä. Staphylococcus aureus: tämä bakteerilaji on läsnä kaikissa jyrsijäkolonioissa, joissa eläimet ja ihmiset ovat suorassa kontaktissa. Voi aiheuttaa kliinisiä oireita (paiseet, haavatulehdukset). Poikkeustilanteissa voivat muutkin Staphylococcus-lajit aiheuttaa kliinisiä oireita, ainakin puutteellisen vastustuskyvyn omaavilla eläimillä. Streptococcus spp.: ("-hemolyyttinen S. pneumoniae ja ß-hemolyyttiset muut lajit) aiheuttavat harvoin kliinistä tautia ja ovat lähinnä tärkeitä alentuneen vastustuskyvyn omaavilla eläimillä, saattavat aiheuttaa myös oireita immunologisen vastustuskyvyn omaavilla eläimillä. Virukset Corona-virukset (MHV hiirillä, RCV/SDAV rotilla): havaitaan säännöllisesti ja ovat voimakkaasti immunologiaa moduloivia. Tartunnat ovat yleensä itserajoittavia mutta voivat olla pysyviä vastustuskyvyltään alhaisilla eläimillä. Ectromelia-virus: viimeaikaiset tartunnat ovat tulleet lähinnä kontaminoituneesta biologisesta materiaalista (seerumi, solut), villihiiristä sekä lemmikeistä. Herkkyys ja vasta-ainevasteet vaihtelevat suuresti eri hiirikannoilla. Hanta-virukset: villit jyrsijät ovat tähän ryhmään kuuluvien zoonoottisten virusten luonnollisia lähteitä. Laboratoriorotat ja rottaperäiset materiaalit ovat toistuvasti olleet lähteenä Seoul serotyypin Hantavirus-tartunnoille tutkimushenkilöstössä. Muita serotyyppejä (esim. Puumala) ei ole toistaiseksi havaittu laboratorioeläimissä. Hantavirustartunnat rotissa ovat epätodennäköisiä. Lactate dehydrogenase elevating virus (LDV): tartuttaa vain hiiriä ja siirtyy populaatiossa vain vertikaalisesti tai suoran kosketuksen kautta (veri). Tärkein siirtymistapa on tutkimustoimenpiteiden kautta (injektiot, eläin-eläin -kasvainten siirrot, mikro-organismit, loiset jne.). Sitä tuskin löytyy kasvatusyksiköistä, mutta on merkittävä biologisten materiaalien kontaminoija. Tulisi sisällyttää biologisen materiaalin tarkkailuohjelmaan ja tarkkailla hiiristä, joihin sellaista materiaalia laitetaan. Mouse adenovirus: on osoitettu, että hiiren adenovirukset eivät aina ristireagoi serologisissa testeissä. Siksi molempia kantoja (FL, K87) tulisi käyttää antigeeneinä. Positiivisia tuloksia on löydetty myös rotilla, joten nekin suositellaan tarkkailtavaksi tämän viruksen suhteen. 15
10 Parvovirukset: aikaisempien tunnettujen parvovirusten (MVM, KRV, H-1) lisäksi on löydetty uusia viimeisen kymmenen vuoden aikana (mouse parvovirus MPV; rat parvovirus RPV). Näillä viruksilla on eri kantoja ja niiden lisääminen soluviljelmissä ei ole helppoa. Tämän vuoksi antigeeneja on vaikea saada ja vain muutamat laboratoriot kykenevät testaamaan näitä taudinaiheuttajia spesifisillä testeillä. Rabbit haemorrhagic disease virus (RHDV): tämä erittäin tarttuva calici-virus aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta kaniinipopulaatioissa. Myös tautia aiheuttamattomia calici-viruksia esiintyy, jotka sekoittavat serologisia testituloksia. Positiiviset serologiset RHDV-tulokset saattavat siis johtua näiden viruskantojen aiheuttamista ristireaktioista. Positiivisten tulosten tulkinnassa tulee noudattaa varovaisuutta. Rabbit parvovirus: tartuntoja näyttäisi tapahtuvan säännöllisesti kanikasvattomoissa. Tarkkailu suositellaan tehtäväksi heti kun antigeeni on saatavilla. Rabbit box virus (myxomatosis): aikaisemmin suositeltiin tarkkailtavaksi, mutta koska hyönteiset ovat sen luonnollinen siirtymisreitti, tartuntoja ei pitäisi löytyä hyvinhoidetusta koloniasta. Diagnosointi voidaan tehdä helposti kliinisistä oireista ja ruumiinavauksessa. Loiset Amoebae (Entamoeba sp.): kommensaalinen alkueläin, joka löytyy paksusuolesta. Tartunnat ovat subkliinisiä eikä niiden ole raportoitu vaikuttavan tutkimustuloksiin. Ne saattavat kuitenkin olla merkki hygienian epäonnistumisesta tai kontakteista villeihin tai infektoituneisiin eläimiin. Coccidia: nämä isäntäspesifiset alkueläimet ovat yleisiä kaniineilla ja marsuilla ja voivat aiheuttaa suolitulehduksia tai kuolemaa, lähinnä nuorilla eläimillä. Coccidia-tartuntoja voi olla myös hiirillä ja rotilla, mutta ne ovat harvinaisia. Ectoparasites (ulkoloiset): laboratorioeläin kolonioissa voi olla voimakkaitakin ulkoloistartuntoja (punkit, kirput, täi, väiveet). Encephalitozoon cuniculi: tätä mikrosporidiaanista loista tavataan kaikilla lajeilla, mutta lähinnä kaniineilla ja marsuilla. Se aiheuttaa monipesäkkeistä munuaistulehdusta ja aivotulehdusta (yleensä subkliinisiä). Tartuttavia itiöitä erittyy virtsaan. Nematodes (Sukkulamadot): useita lajeja on raportoitu useimmilta laboratorioeläimiltä. Niitä saattaa olla eri kohdissa ruuansulatuskanavaa (esim. mahalaukussa, maksassa, umpisuolessa, paksusuolessa) ja jopa virtsarakossa rotilla (Trichosomoides crassicauda). Elinkiertoeroista sekä mieltymyksistä tiettyihin isäntäeläimen paikkoihin johtuen useita erilaisia tarkkailumenetelmiä (esim. peräaukon tutkiminen teippimenetelmällä, flotaatio, märkälevite umpisuolesta) voi olla tarpeen käyttää, jotta hiirten ja rottien kihomatotartunnat (Syphacia sp., Aspiculuris) löydetään riittävän luotettavasti. Toxoplasma gondii: tarkkailua suositeltiin aikaisemmin, mutta koska tarttuvaa muotoa erittävät vain kissaeläimet (Felidae), tartuntojen leviämistä ei tapahdu jyrsijä- ja kaniinikolonioissa. Trichomonads: tällä hetkellä ei ole todisteita siitä että nämä apatogeeniset flagellaatat vaikuttaisivat isäntäeläintensä fysiologisiin muuttujiin. Ne ovat kuitenkin todennäköisesti lajispesifisiä, joten voivat olla merkki barrierisysteemin vuotamisesta tai suorasta/epäsuorasta kontaktista villeihin jyrsijöihin. 16
11 Liite 3. Terveystarkkailuraportit (hiiri, rotta, kaniini) Location: HEALTH MONITORING REPORT: Date of issue: Species: Mouse Strains: Other species and strains present within the unit: Housing: (Barrier/Non-barrier/IVC/Isolator) Viruses Mouse hepatitis virus Mouse rotavirus (EDIM) Parvoviruses Minute virus of mice Mouse parvovirus Pneumonia virus of mice Sendai virus Theiler's murine encephalomyelitis virus Ectromelia virus Lymphocytic choriomeningitis virus Mouse adenovirus type 1 (FL) Mouse adenovirus type 2 (K87) Mouse cytomegalovirus Reovirus type 3 Additional organisms tested: Frequency Latest Test Date Latest Results (1) Testing Laboratory (2) Test Method (3) Historical Results (# 18 months) Bacteria, mycoplasma and fungi Citrobacter rodentium Clostridium piliforme (Tyzzer's disease) Corynebacterium kutscheri Helicobacter spp. Mycoplasma spp. Pasteurellacae Salmonella spp. Streptococci $-haemolytic(not group D) Streptococcus pneumoniae Streptobacillus moniliformis Additional organisms tested: Parasites Ectoparasites: Species designation Endoparasites: Species designation Pathological lesions observed Positive findings in other species in the same unit: 1. Historical and latest test results: Number of animals positive / number of tested animals; NT not tested. 2. Abbreviations of laboratories: BioDoc: Biomedical Diagnostics, Hannover; SVA: Statens Veterinärmedicinska Anstalt, Uppsala; NVFRI: National Veterinary and Food Research Institute, Kuopio; NLAC: National Laboratory Animal Center, Kuopio; SD: Surrey Diagnostics Limited, UK 3. Abbreviations of methods: ELISA: Enzyme-linked immunosorbent assay; IFA: Immunofluorescence assay, HAI: Haemaglutination inhibition assay; CULT: Culture; PCR: Polymerase Chain Reaction; MICR: Microscopy. 17
12 HEALTH MONITORING REPORT: Location: Housing: Date of issue: Species: Rat Strains: Species and strains present within the unit: Viruses Parvoviruses Kilham rat virus Rat parvovirus Toolan's H1 virus Pneumonia virus of mice Sendai virus Sialodacryoadenitis/Rat coronavirus Hantaviruses Mouse adenovirus type 1 (FL) Mouse adenovirus type 2 (K87) Reovirus type 3 Additional organisms tested: Frequency Lates t Test Date Latest Results (1) Testing Laboratory (2) Test Method (3) Historical Results (# 18 months) Bacteria, mycoplasma and fungi Bordetella bronchiseptica Clostridium piliforme (Tyzzer's disease) Corynebacterium kutscheri Helicobacter spp. Mycoplasma spp. Pasteurellacae Salmonella spp. Streptobacillus moniliformis Streptococci $-haemolytic (not group D) Streptococcus pneumoniae Additional organisms tested: Parasites Ectoparasites: Species designation Endoparasites: Helminths Protozoas Pathological lesions observed Positive findings in other species in the same unit: 1. Historical and latest test results: Number of animals positive / number of tested animals; NT not tested. 2. Abbreviations of laboratories: BioDoc: Biomedical Diagnostics, Hannover; SVA: Statens Veterinärmedicinska Anstalt, Uppsala; NVFRI: National Veterinary and Food Research Institute, Kuopio; NLAC: National Laboratory Animal Center, Kuopio; SD: Surrey Diagnostics Limited, UK 3. Abbreviations of methods: ELISA: Enzyme-linked immunosorbent assay; IFA: Immunofluorescence assay, HAI: Haemaglutination inhibition assay; CULT: Culture; PCR: Polymerase Chain Reaction; MICR: Microscopy. 18
13 HEALTH MONITORING REPORT: Location: Housing: Date of issue: Species: Rabbit Strains: Species and strains present within the unit: Viruses Rabbit haemorrhagic disease (RHDV) Rabbit rotavirus Additional organisms tested: Frequen cy Latest Test Date Latest Results (1) Testing Labora-tory (2) Test Method (3) Historical Results (# 18 months) Bacteria, mycoplasma and fungi Bordetella bronchiseptica Clostridium piliforme (Tyzzer's disease) Pasteurella multocida Salmonella spp. Dermatophytes Additional organisms tested: Parasites Ectoparasites: Species designation Endoparasites: Helminths Protozoas Encephalitozoon cuniculi Pathological lesions observed Positive findings in other species in the same unit: 1. Historical and latest test results: Number of animals positive / number of tested animals; NT not tested. 2. Abbreviations of laboratories: BioDoc: Biomedical Diagnostics, Hannover; SVA: Statens Veterinärmedicinska Anstalt, Uppsala; NVFRI: National Veterinary and Food Research Institute, Kuopio; NLAC: National Laboratory Animal Center, Kuopio; SD: Surrey Diagnostics Limited, UK 3. Abbreviations of methods: ELISA: Enzyme-linked immunosorbent assay; IFA: Immunofluorescence assay, HAI: Haemaglutination inhibition assay; CULT: Culture; PCR: Polymerase Chain Reaction; MICR: Microscopy. 19
Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys
Eläinten mikrobiologinen laatu Koe-eläinten mikrobiologinen laatu Kuvaa eläinten mikrobiologista tilaa Virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit Suurin osa infektiosta on subkliinisiä Koe-eläinkurssi tutkijoille
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotKoe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus
Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 9.10.2013 1 Eläinten hankinta Kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles River, Taconic, Scanbur, Jackson Laboratory Hyvä laatu,
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotBioturvakoulutus Kalaterveyspäivä
Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä 28.3. 2019 Anna Maria Eriksson-Kallio Kalaterveyspäivä 28.3.2019 Erikoistutkija Eläintautibakteriologian ja -patologian tutkimusyksikkö, Villi- ja vesieläinpatologian
LisätiedotVirusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa
Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen
LisätiedotSuojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.
Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta
LisätiedotVasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.
Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere 26.9. ja Iisalmi 5.10.2017 2 Vasikkakasvatuksen tautiongelmat 1) Ripulit (Rota, Corona,
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotKoagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotÄlä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke
Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta
LisätiedotNaudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki
6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy
Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista
1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista
1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen
LisätiedotTaulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet
4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin
LisätiedotTestataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotT Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1
T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 10.2.2004, 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotUUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotHengitystiesairaudet ja niiden torjunta
Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten
LisätiedotNorovirustartunnat ja niiden estäminen
Norovirustartunnat ja niiden estäminen Hoitoon liittyvät infektiot ja sairaalahygienia ilman rajoja, Evira/Helsingin yliopisto Esityksen aiheita Noroviruksen esiintyminen pintanäytteissä Noroviruksen siirtymiskokeet
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
Lisätiedot! kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles
HYKEK 121012 kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles Koe-eläinten hankinta,saatavuus ja kuljetus River, Taconic, Scanbur... hyvä laatu, terveystodistukset myös muita koe-eläinpalveluita saatavana yhteistyönä
LisätiedotLampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY
Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja
LisätiedotTärkeimmät sisäloiset
Lampaan sisäloiset Tärkeimmät sisäloiset Meillä? Muualla? Teladorsagia circumcinta (ent. Oestertagia) Trichostrongylus vitrinus Haemonchus cntortus Nematodirus battus = maha ja suolistomadot Kuva: Teara/US
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA
T022/A19/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VALIO OY, T&K, KEMIA JA MIKROBIOLOGIA VALIO LTD, R&D, CHEMISTRY AND MICROBIOLOGY Tunnus
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
Lisätiedot- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto
- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotLuomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri
Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino
LisätiedotNOPEAT KASETTI-PCR TESTIT
NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden
Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotTOKES Tilinpäätös. Outi Vainio TOKES puheenjohtaja Eläinlääketieteellisen farmakologian professori
TOKES Tilinpäätös Outi Vainio TOKES puheenjohtaja Eläinlääketieteellisen farmakologian professori 21.5.2015 *Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES 1.
LisätiedotS.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotBakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä
Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät
LisätiedotHiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät
Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKoe-eläinyksikön työterveys & -turvallisuus. Niina Kemppinen Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus
Koe-eläinyksikön työterveys & -turvallisuus Niina Kemppinen Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus Työsuojelu Lakisääteistä: Työturvallisuuslaki 738/2002 http://www.finlex.fi/pdf/sk/02/vihko109.pdf Työnantaja
LisätiedotKoe-eläinyksikön työterveys & -turvallisuus
Koe-eläinyksikön työterveys & -turvallisuus Niina Kemppinen Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus 2012 Työsuojelu Lakisääteistä: Työturvallisuuslaki 738/2002 http://www.finlex.fi/pdf/sk/02/vihko109.pdf
LisätiedotKuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki
Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotHelposti leviävien eläintautien vastustaminen
Helposti leviävien eläintautien vastustaminen Hanna Lounela Ylitarkastaja Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö 21.1.2019 Helposti leviävät eläintaudit Eläintauti, joka merkittävästi vaikeuttaa kotieläintuotannon
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotOluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta
Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta 13.2.2018 Mikrobiologia - termejä mikrobi, mikro-organismi = mikroskooppisen pieni organismi/eliö, jotka kuuluvat ryhmiin alkueläimet, arkit,
LisätiedotPROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA
PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä
LisätiedotSuomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total.
SUOMI 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiintoimenpiteissä käytetyt Hiiret Mice 2413 38131 15245 5199 60988 Rotat Rats 735 10352 4608 1960 17655 Marsut Guinea-Pigs 15 9 9 33 Kultahamsterit
LisätiedotLihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa
Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa Nettiversio 5.2.2018: Joitain dioja / tietoja poistettu ja muutettu M. bovis -hankkeen päätösseminaari Valio 17.1.2018 ELL Vera Haapala,
LisätiedotMMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007
MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007 Jos P. larvae bakteereja on todettu hunajanäytteestä, on kunnaneläinlääkärin viipymättä suoritettava tarhan sikiökakkujen kliininen tutkimus. Jos kliinisen
LisätiedotAllergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1
Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotKoko Suomi TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit
1.1. Eläinlaji Koko Suomi 2009 8.6.2010 TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit 1.2. Yhteensä 1.3. Raportoivan maan rekisteröidyistä eläimiä kasvattavista
LisätiedotOhje laboratorioille mikrobikantojen ja positiivisten näytteiden lähettämisestä tutkittaessa ilmoitettavia eläintauteja
Vastuuhenkilö Sinikka Pelkonen Sivu/sivut 1 / 5 Ohje laboratorioille mikrobikantojen ja positiivisten näytteiden lähettämisestä tutkittaessa 1 Kantojen ja näytteiden lähettämiseen velvoittava lainsäädäntö
LisätiedotMiten kansainvälinen spermakauppa toimii näkökulma leviämiseen sperman välityksellä?
Mycoplasma bovis Miten kansainvälinen spermakauppa toimii näkökulma leviämiseen sperman välityksellä? Tässä esityksessä Toimintaympäristön kuvaus Eläinperäinen tuotanto säädösten perustasolla Siementuotantoketju
LisätiedotItuepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö
Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta
LisätiedotOriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015
Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotTAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen
TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? 15.1.2018 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen 1 JÄTEVESIÄ KÄSITTELEVÄT ja/tai TUOTTAVAT: Yhdyskuntien jv-puhdistamot Teollisuus Haja-asutuksen
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter
Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotKalataudit vuonna 2017
Kalataudit vuonna 2017 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 22.3.2015 Helsinki Vuonna 2017 valmistetun ja maahan tuodun antibioottirehun käyttömäärä tuotettua ruokakalakiloa
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotMenestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
Lisätiedot