Miten kansainvälinen spermakauppa toimii näkökulma leviämiseen sperman välityksellä?

Transkriptio

1 Mycoplasma bovis Miten kansainvälinen spermakauppa toimii näkökulma leviämiseen sperman välityksellä? Tässä esityksessä Toimintaympäristön kuvaus Eläinperäinen tuotanto säädösten perustasolla Siementuotantoketju pääpiirteissään Vallitseva näkemys KS-toimialalla Euroopassa Esimerkkejä toimenpiteistä eräiden muiden tautien osalta Diagnostiset ongelmakohdat Sperman epidemiologinen rooli tartunnan leviämisen kannalta? 1

2 Toimintaympäristö: valintaa laajasta peruspopulaatiosta Valinnan kriteerinä yksinomaan korkea geneettinen taso Eläintauteja ei valintavaiheessa huomioida ollenkaan Karjanomistajien hallinnoimaa 6000 (0,6 %) vasikkaa genomitestiin 400 (0,04 %) sonnia ostetaan 200 uutta sonnia käyttöön vuosittain Isot toimijat: Euroopan laajuinen tai globaali valinta Toiminta mahdollista vain direktiivisääteisellä perustasolla, elinkeinon alueellisesti vastustamia tauteja mahdoton huomioida 2

3 MILJOONAT Tuotanto direktiivin perustasolla 88/407/EEC TAUTIVAPAUS TUBERKULOOSI LUOMISTAUTI TUBERKULOOSI LUOMISTAUTI LEUKOOSI IBR BVD (SERO+ OK) KARANTEENI LUOMISTAUTI IBR BVD (SERO+ OK) CAMPYLOBACTER TRITRICHOMONAS ± VÄLIKASVATTAMO SIEMENTUOTANTOASEMA LYPSYKARJATILA Kansainvälinen kauppa fi PAKASTETTU SPERMA Antibioottilisä BVD PCR BLUETONGUE Kansainvälinen kauppa 1 0,9 0,8 SPERMAN TUONTI ETT:N TILASTO 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 tuonnin osuus n. 70% tyypillinen eräkoko ± 100 annosta n erää / sonni 0,2 0,

4 Vallitseva näkemys KS-toimialalla Euroopassa M. bovis rooli sperman tuotantoketjussa hyvin vähäinen Erittyminen spermaan harvinaista, satunnaista, määrät hyvin pieniä Antibioottilisä bakteriostaattisella antibioottiseoksella työkalu, jolla hallitaan mahdollisesti esiintyvä pieni bakteerimäärä Levinnyt muiden eurooppalaisten toimijoiden alueilla laajalti -> ei ole mahdollista huomioida eläinliikenteen ketjussa karsivana tekijänä Eläinliikenteen ketjuissa huomio kokonaan lakisääteisesti vastustettavissa taudeissa (= ongelmia on): BVD, IBR, Campylo, Tritricho, tuberkuloosi, bluetongue suhteen Siementuonnin suuri merkitys -> kotimaisen tuotannon toimenpiteillä vähäinen vaikutus kokonaisuuteen Muita tauteja kuinka toimitaan? Leukoosi pos. tiloilta voidaan ostaa sonneja eläimet testataan yksilöllisesti karanteenissa -> SPF sonniasemat BVD seropos. sonneja voidaan ottaa siementuotantoon -> ensimmäinen ejakulaatti kontrolloidaan PCR menetelmällä Bluetongue rajoitusalueen (myös pos.) sonneja voidaan ottaa siementuotantoon -> kaikki yksikön sonnit tutkitaan q 7d virusisolaatiolla tai q 28d PCR, koko tuotantojakson ajan M.a. sp paratuberculosis, M. bovis, M. bovigenitalium, U. diversum, C. burnetii -> ei toimenpiteitä Parainfluenssa-, korona-, RS, Schmallenbergvirukset -> ei toimenpiteitä 4

5 Diagnostiset ongelmakohdat Erittäjäeläimet kliinisesti terveitä Erittyminen ajoittaista Analyysituloksissa vaihtelua menetelmien ja laboratorioiden välillä Projektista opittua: VR Fontainin koko tuotanto PCR menetelmällä sertifioidusti mykoplasmavapaata siementä Viljelymenetelmällä kahdessa erässä löydös 10-3 laimennoksessa, erät keskellä tuotantoa mitä tarkoittaa, mikä on tartunnanaiheutuskyky? sonni kliinisesti terve ko. ejakulaatit kliinisissä ja in vitro parametreissä täysin normaalit erien uusimattomuusprosentit normaalit Sperman epidemiologinen rooli tartunnan leviämisen kannalta? Millä frekvenssillä M. bovis esiintyy kaupallisessa siemennesteessä? Millaisia pitoisuuksia kun esiintyy? Mikä on annostason esiintymän infektiokyky (bakteriostaattinen antibioottiseos mukana)? Mikä tartunnan saavien tilojen osuus per infektiokykyinen sperma-annos? Tartunnan todennäköisyys siemenen välityksellä? Retrospektiivisesti << 4x10-5 vai <

6 Sperman epidemiologinen rooli tartunnan leviämisen kannalta? Onko riski tarkkaan määriteltävissä? Onko käytettävissä luotettavaa diagnostiikkaa riskin poistamiseksi? Onko tartunta endeeminen tarkasteltavassa populaatiossa? Esiintyykö ollenkaan? Mihin toimenpiteisiin kannattaa KS-toimialalla ryhtyä? 6