Stressi ja lapsettomuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stressi ja lapsettomuus"

Transkriptio

1 katsaus Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Turun klinikka Jyrki Korkeila professori, ylilääkäri Harjavallan sairaala, Turku Stressi ja lapsettomuus Pitkittynyt stressi voi vaikuttaa lisääntymisterveyteen siten, että naisilla kuukautiskierron säätely häiriintyy ja miehillä sperman laatu heikkenee. Stressin aiheuttama henkinen kuormittuminen ei nykykäsityksen mukaan aiheuta naiselle pysyvää lapsettomuutta, vaikka se voi heikentää hedelmällisyyttä. Hedelmöityshoidoilla suurin osa pareista saa avun lapsettomuuteen, ja raskaus alkaa lapsettomuusstressistä riippumatta. Ahdistuneisuus ja stressi voivat saada parin lopettamaan hoidot ennen kuin optimaalinen määrä hoitoja on käyty läpi. Potilaslähtöinen työskentelytapa ja kevennetyt hoitoprotokollat voivat vähentää hoitoihin liittyvää stressiä. Vaikka lapsettomuusyksikön hoitohenkilökunnan antama ohjaus ja neuvonta koetaan usein riittäväksi psyykkiseksi tueksi, olisi tärkeää tunnistaa ne yksilöt, jotka hyötyisivät psykoterapiasta. Vertaisarvioitu VV Tahaton lapsettomuus on monelle sen kokeneelle yksi aikuiselämän suurimmista vastoinkäymisistä, joka edellyttää psykologista sopeutumista edistäviä hallintakeinoja. Ei ole siis yllättävää, että lapsettomuuden kokemiseen liittyy voimakkaita tunteita (1). Lapsettomuuden aiheuttama stressikokemus on monivaiheinen: lapsettomuuden tiedostaminen, tutkimuksiin hakeutuminen sekä tutkimustulosten odotus ja tulkinta. Edelleen, henkistä kuormitusta aiheuttavat päätökset hedelmöityshoidoista, hoitojen toteutukseen ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät pelot sekä epäonnistumisen ja pysyvän lapsettomuuden pelko. Sopeutumisen haaste voi herättää ahdistusta ja surua (kuvio 1). Hoitoon hakeutuvia pareja kiinnostaa, voiko yksilön kokema stressi aiheuttaa lapsettomuutta tai vaikuttaako stressi, ahdistus tai suru hedelmöityshoidon tulokseen. Nykyhoidoilla suurin osa pareista saa avun lapsettomuuteen ja raskaus alkaa lapsettomuusstressistä riippumatta. Tässä katsauksessa tarkastellaan stressin merkitystä lisääntymisterveyden ja hedelmöityshoitojen kannalta. Sitä, miten lapsettomuuskokemus vaikuttaa parisuhteeseen, on käsitelty toisaalla tässä numerossa (1). Hyvä ja paha stressi Vaikka yleiskielessä puhutaan paljon stressistä, ei sillä ole täsmällistä lääketieteellistä määritelmää. Yleensä stressillä tarkoitetaan hallitsemattomaksi ja epämiellyttäväksi koettua elimistön vireystasoa (2). Ihminen stressaantuu, kun häneen kohdistuvat vaatimukset ja hänen keinonsa selviytyä niistä eivät ole tasapainossa. Stressin sietäminen on yksilöllistä: ihmiset reagoivat samoihin stressitekijöihin eri tavoin. Näin ollen pelkästään yksittäisen tilanteen perusteella ei voida arvioida siitä mahdollisesti aiheutuvan stressin määrää. Tämä pätee myös pohdittaessa tahatonta lapsettomuutta sekä hedelmöityshoitoja. Osalle naisista pitkittyneeseen stressiin liittyvä masentuneisuus ja aloitekyvyttömyys voi olla jopa este hakeutua tutkimuksiin tai tehdä päätöstä hedelmöityshoidon aloittamisesta (3). Akuutti stressivaste on evoluution aikana kehittynyt sopeutumista edistävä mekanismi, joka on auttanut lajiamme selviytymään uhkaavissa tilanteissa. Riittävä palautumisaika stressin jälkeen on välttämätön, koska palautumisjärjestelmät toimivat hitaammin kuin stressivaste eli taistelujärjestelmä. Liiallisesti kuormittava tai krooniseksi muuttunut stressi muuttaa ihmisen tapaa tuntea, ajatella ja käyttäytyä (taulukko 1). Pitkittyessään stressi voi muodostaa uhan terveydelle, jolloin seurauksena voi olla ahdistuneisuushäiriö tai masennus (kuvio 1). Lisäksi stressi vaikuttaa mm. immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille (2,4). Stressireaktiossa sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja elimistö asettuu taistele tai pakene -valmiuteen. Sympaattinen hermosto aktivoi lisämunuaisen ydintä erittämään adrenaliinia, joka mm. laukaisee fyysiset stressioireet. Autonomisen hermoston ohella stressireaktiota säätelee hypotalamus-hypofyysi- 2076

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Tulppala M. Lapsettomuus ja parisuhde. Suom Lääkäril 2012;67: Korkeila J. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Duodecim 2008;124: Herbert DL, Lucke JC, Dobson AJ. Depression: an emotional obstacle to seeking medical advice for infertility. Fertil Steril 2010;94: Korkeila K. Mikä suojaa stressiltä ja stressihaitoilta? Suom Lääkäril 2006;61: Volpi S, Rabadan-Diehl C, Aguilera G. Vasopressinergic regulation of the hypothalamic pituitary adrenal axis and stress adaptation. Stress 2004;7: Hill MN, Tasker JG. Endocannabinoid signaling, glucocorticoidmediated negative feedback, and regulation of the hypothalamic-pituitary-adrenal axis. Neuroscience 2012;204:5 16. Julkaistu verkossa Riebe CJ, Pamplona F, Kamprath K, Wotjak CT. Fear relief toward a new conceptual frame work and what endocannabinoids gotta do with it. Neuroscience 2012;204: Julkaistu verkossa Hillard CJ, Weinlander KM, Stuhr KL. Contributions of endocannabinoid signaling to psychiatric disorders in humans: genetic and biochemical evidence. Neuro science 2012;204: Julkaistu verkossa Ferin M. Stress and the Reproductive Cycle. JCEM 1999;84: Dobson H, Ghuman S, Prabhakar S, Smith R. A conceptual model of the influence of stress on female reproduction. Reproduction 2003;125: Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Distress and reduced fertility: a follow-up study of first-pregnancy planners. Fertil Steril 1999;72: Sanders KA, Bruce NW. A prospective study of psychosocial stress and fertility in women. Hum Rerod 1997;12: kuvio 1. taulukko 1. Pitkäaikaiseen stressiin liitettyjä oireita. Emotionaaliset reaktiot Ärtyneisyys, ahdistuneisuus, uniongelmat, masennus, hypokondria, eristäytyminen, loppuun palaminen ja ongelmat perhesuhteissa Kognitiiviset reaktiot Keskittymisvaikeudet, muistiongelmat sekä vaikeus oppia uusia asioita tai tehdä päätöksiä Muutokset käyttäytymisessä Päihteiden ja alkoholin väärinkäyttö, tupakointi sekä tuhoisa käytös Fyysiset reaktiot Vastustuskyvyn heikkeneminen, verenpaineen ja sykkeen nousu, rytmihäiriöt, vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen Lapsettomuustutkimusten ja hedelmöityshoitojen sekä epäonnistumisen pelon henkinen kuormittavuus. Lapsettomuuskokemuksen stressitekijöitä Tilanteen tiedostaminen Tutkimukset Diagnoosi Hedelmöityshoidot Hoidon epäonnistuminen Normaali vireys Lapsettoman stressikokemus Tunne epäonnistumisesta Tunne huonommuudesta Pelko, ahdistus Syyllisyys Epävarmuus, suru Uupumus, ahdistus, masennus Sosiaalinen tuki: Puoliso, ystävät, läheiset, vertaistuki, ammattiauttajat Riittävät Vähäiset Stressinhallintakeinot lisämunuais akselin vaste. Stressi aktivoi aivoissa hypotalamusta erittämään kortikotropiinia, joka johtaa adrenokortikotropiinin (ACTH) erittymiseen hypofyysista, joka puolestaan aktivoi lisämunuaisen kuorikerroksen kortisolierityksen (kuvio 2). Stressivasteen kokonaisuus ja sen pitkittymisen mahdolliset haitat riippuvat vasteen ja sen vastavaikuttajan, antistressijärjestelmän, välisestä tasapainosta. Parasympaattis-vagaalinen antistressijärjestelmä aktivoituu stressivasteen palautumisvaiheessa ja erilaisten rauhoittavien yllykkeitten vaikutuksesta. Kortikotropiinin vastavaikuttajina myöhäisessä palautumisvaiheessa saattavat toimia varsin hiljattain löytyneet urokortiinit. Neuropeptidit oksitosiini ja vasopressiini osallistuvat stressivasteen vaimentamiseen ja stressistä palautumiseen vähentämällä ahdistusta ja masennusta sekä lisäämällä anabolisia toimintoja (4,5). Glukokortikoidien erityksen aktivoima etuotsalohkon, mantelitumakkeen ja hypotalamuksen endokannabinoidijärjestelmä vaimentaa stressin aikana hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakselin toimintaa (6). Järjestelmä muodostaa kognitiivisia toimintoja ja emotionaalista käyttäytymistä muokkaavan stressipuskurin, joka lievittää pelkoreaktiota (7). Endokannabinoidit muokkaavat myös metaboliaa ja immuniteetin toimintaa. Endokannabinoidireseptoreita löytyy myös monosyyteistä ja makrofageista, jotka myös erittävät endokannabinoideja ja hillitsevät sytokiinien eritystä ja aktivaatiota. Näitä reseptoreita esiintyy myös sympaattisissa hermo päätteissä, joissa ne vähentävät noradrenaliinieritystä. Endokannabinoidit säätelevät näin primaarista, sytokiinitason stressivastetta (8). Stressi ja lisääntymisterveys Samalla kun stressi aktivoi hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa, tapahtuu hypotalamus-aivolisäke-gonadiakselin vaimennus. Kortikotropiini jarruttaa tehokkaasti gonadotropiineja vapauttavan hormonin (GnRH) pulsoivaa eritystä. Kortikotropiinin lisäksi stressin aktivoimat sympaattinen ja limbinen järjestemä sekä vasopressiini osallistuvat GnRH-erityksen muokkaamiseen (kuvio 2) (9,10). Koska normaaliin munarakkulan kypsymiseen ja munasolun irtoamiseen tarvitaan optimaalisesti pulsoivaa gonadotropiinieritystä, GnRH-erityshäiriön vaikeusasteesta riippuen seurauksena on eriasteisia munasolun kypsymis- ja ovulaatio-ongelmia. Stressiin näyttääkin liittyvän pitkittyneet kuukautiskierrot (11) ja raskauden viipyminen (12). Urheilijan amenorreaan liittyvä hypotalaaminen anovulaatio on ääriesimerkki stressin vaikutuksesta lisääntymisterveyteen. Urheilijan stressiä lisää fyysisen ja henkisen kuormituksen lisäksi tilapäinen tai pitkittynyt energiavaje (13). Pelkkä henkinen kuormittuminen ei nykykäsityksen mukaan aiheuta naiselle pysyvää lapsettomuutta (steriliteettiä), vaikka siihen voi liittyä hedelmällisyyden tilapäinen heikkeneminen (subfertiliteetti). 2077

3 katsaus kuvio 2. Stressin vaikutus (punaiset nuolet) neuroendokrinologisiin järjestelmiin. Antistressijärjestelmässä (merkitty sinisellä) urikortiinit toimivat CRH:n ja oksitosiini vasopresiinin vastavaikuttajina. Sympaattinen hermosto aktiivisuus Taistele-pakenevalmius Lisämunuainen Ydin: adrenaliini Stressi Hypotalamus: Hypofyysi: ACTH CRH Kuorikerros: kortisoli Hypotalamusaivolisäke-lisämunuaisakselin aktivaatio ACTH = Kortikotropiini CRH = Kortikotropiinia vapauttava hormoni FSH = Follikkelia stimuloiva hormoni LH = Luteinisoiva hormoni 13 Olive DL. Exercise and fertility: an update. Curr Opin Obstet Gynecol 2010;22: Gollenberg AL, Liu F, Brazil C ym. Semen quality in fertile men in relation to psychosocial stress. Fertil Steril 2010;93: Li Y, Lin H, Li Y, Cao J. Association between socio-psycho-behavioral factors and male semen quality: systematic review and meta-analyses. Fertil Steril 2011;95: Hall E, Byrt VK. Male fertility: psychiatric considerations. Fertil Steril 2012;97: Koszycki D, Bisserbe JC, Blier P, Bradwejn J, Markowitz J. Interpersonal psychotherapy versus brief supportive therapy for depressed infertile women: first pilot randomized controlled trial. 1. Arch Womens Ment Health 2012;15: Julkaistu verkossa Faramarzi M, Kheirkhah F, Esmaelzadeh S, Alipour A, Hjiahmadi M, Rahnama J. Is psychotherapy a reliable alternative to pharmacotherapy to promote the mental health of infertile women? A randomized clinical trial. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008;141: Mäkelä S, Pajulo M, Sourander A. Raskauden ajan psyykkinen oireilu ja lapsen kehitys. Duodecim 2010;126: Rauhoittavat yllykkeet - Parasympaattinen hermosto aktiivisuus Vasopressiini LH/FHS Gonadi: sukuhormonit Hypotalamusaivolisäke-gonadiakselin vaimennus Urokortiinit - Oksitosiini Antistessijärjestelmä palautuminen Hedelmällisten miesten lisääntymisterveyttä kartoittavassa tutkimuksessa analysoitiin 744 miehen siemennestenäytteet (14). Tässä ryhmässä miesten raportoimat kuormittavat elämänkokemukset liittyivät heikentyneeseen spermanlaatuun (14). Tuoreen meta-analyysin mukaan psykologinen stressi voi vaikuttaa negatiivisesti siittiötiheyteen ja siittiöiden liikkuvuuteen (15). Stressi liittyy myös alentuneeseen testosteronitasoon (16). Mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa viime vuosina, eikä ole tavatonta, että lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoon tuleva käyttää mielialalääkitystä. Vastaanottotilanteessa pohdinta lääkityksen jatkamisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta kohdentuu yleensä naisen lääkitykseen ja lääkkeen käyttöön raskauden aikana. Lapsettomuuteen liittyvän masennuksen hoidossa interpersoonallinen ja kognitiivinen psykoterapia ovat osoittautuneet yhtä vaikuttaviksi kuin mielialalääkitys (17,18). Jos potilaalla on lievä tai keskivaikea masennus, hänet tulisi ohjata vaikuttavaan psyko terapiaan. Jos masennusoireet ovat vaikeampia tai kestäneet pitkään (yli kaksi vuotta), on myös lääkehoito aiheellinen, mutta potilaalle on syytä kertoa mahdollisista riskeistä. Apuna tässä voi käyttää esim. Terveyskirjaston potilasohjeita ja HUS:n Teratologisen tietopalvelun apua. Mielialalääkkeen lopettamisen päätös ja sen vaikuttavuuden seuranta kuuluu hoidon aloittaneelle lääkärille. Raskausajan stressin ja psyykkisen oireilun vaikutuksia lapsen kehitykseen on käsitelty tuoreessa katsausartikkelissa (19). Stressi ja hedelmöityshoidot Stressin mahdollinen vaikutus koeputkihedelmöityksen tuloksiin on kiinnostanut tutkijoita pitkään. Krooniseen stressiin liittyvä seerumin korkea kortisolitaso voi suurentaa munarakkulanesteiden kortisolipitoisuutta ja häiritä muna solujen kypsymisympäristöä (20). Näin stressitaso voisi vaikuttaa koeputkihedelmöityshoidossa munasolujen määrään, laatuun sekä hedelmöittymiseen. Kliiniset tutkimustulokset stressin tai sen ylläpitämien tunteiden ahdistuneisuuden tai masentuneisuuden yhteydestä hoitojen onnistumiseen ovat jossain määrin ristiriitaisia. Vuonna 2005 Klonoff-Cohen arvioi 43 julkaisua ja totesi, että on olemassa vain viitteellinen näyttö stressin mahdollisesta negatiivisesta vaikutuksesta hoitotulokseen (21). Päätelmien tekemistä vaikeutti ennen kaikkea tutkimusaineistojen ja -menetel mien heterogeenisuus. Yksittäisen elämäntapatekijän vaikutusta onkin vaikea tutkia, koska koeputkihedelmöityksen tulokseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten ikä, diagnoosi, tupakointi sekä yli- ja alipaino. Verhaakin katsauksessa tarkastellaan vuosina julkaistuja tutkimuksia (n = 27), jotka käsittelevät koeputkihedelmöityshoitoa saavien naispotilaiden tunteitten hallintaa (22). Valtaosa naisista pystyy sopeutumaan hoitojen epäonnistumiseen ja sietämään perättäisiä hoitoja sekä käsittelemään tehokkaasti hoitojen ja epäonnistumisten aiheuttaman henkisen rasituksen (22). Vaikka tulokset, jotka koskivat ennen hoitoa koettua ahdistuneisuutta, olivat jossain määrin ristiriitaisia, hoidon aikaista ahdistusta ja stressiä mitattaessa löydökset olivat samansuuntaiset: stressi lisääntyy merkittävästi munasolupoiminta- ja raskaustestipäivinä (22). 2078

4 tieteessä 20 An Y, Wang Z, Ji H, Zhang Y, Wu K. Pituitary-adrenal and sympathetic nervous system responses to psychiatric disorders in women undergoing in vitro fertilization treatment. Fertil Steril 2011;96: Klonoff-Cohen H. Female and male lifestyle habits and IVF: what is known and unknown. Hum Reprod Update 2005;11: Verhaak CM, Smeenk JM, Evers AW, Kremer JA, Kraaimaat FW, Braat DD. Women s emotional adjustment to IVF: a systematic review of 25 years of research. Hum Reprod Update 2007;13: Boivin J, Griffiths E, Venetis CA. Emotional distress in infertile women and failure of assisted reproductive technologies: metaanalysis of prospective psychosocial studies. BMJ 2011;342:d223 doi: /bmj.d Matthiesen SM, Frederiksen Y, Ingerslev HJ, Zachariae R. Stress, distress and outcome of assisted reproductive technology (ART): a meta-analysis. Hum Reprod 2011;26: Nachtigall RD, Becker G, Wozny M. The effects of gender-specific diagnosis on men s and women s response to infertility. Fertil Steril 1992;57: Holter H, Anderheim L, Bergh C, Moller A. The psychological influence of gender infertility diagnoses among men about to start IVF or ICSI treatment using their own sperm. Hum Reprod 2007;22: Chachamovich JL, Chachamovich E, Ezer H ym. Psychological distress as predictor of quality of life in men experiencing infertility: a crosssectional survey. Reprod Health 2010;7: Brandes M, van der Steen JO, Bokdam SB ym. When and why do subfertile couples discontinue their fertility care? A longitudinal cohort study in a secondary subfertility population. Hum Reprod 2009;24: Olivius C, Friden B, Borg G, Bergh C. Why do couples discontinue in vitro fertilization treatment? A cohort study. Fertil Steril 2004;81: Smeenk JMJ, Verhaak CM, Stolwijk AM, Kremer JAM, Braat DDM. Reasons for dropout in an in vitro fertilization/intracytoplasmic sperm injection program. Fertil Steril 2004;81: Rajkhowa M, McConnell A, Thomas GE. Reasons for discontinuation of IVF treatment: a questionnaire study. Hum Reprod 2006;21: Verberg MFG, Eijkemans MJC, Heijnen EMEW ym. Why do couples drop-out from IVF treatment? A prospective cohort study. Hum Reprod 2008;23: Miettinen A. Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla. Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E40/2011. Väestöliitto, Helsinki Koeputkihedelmöitystä pidetään yleisesti stressaavana, koska siihen liittyy pistoksina annosteltavia lääkkeitä sekä hoitotoimenpiteitä. On arveltu, että koeputkihedelmöitykseen asti päätyneillä naisilla olisi keskimääräistä parempi stressinsietokyky. Stressiä ja koeputkihedelmöityksen tuloksellisuutta selvittäneistä tutkimusraporteista on julkaistu kaksi tuoretta meta-analyysia (23,24). Boivinin ym. analyysiin hyväksyttiin 12 julkaisua (2 700 naista) ja kaksi kokousabstraktia (884 naista), joissa arvioitiin tunneperäistä stressiä (23). Lohduttava löydös oli, että lapsettomuuteen tai muuhun hoidon aikaiseen stressiin liittyvät tunteet eivät heikentäneet raskauden alkamisen mahdollisuutta. Matthiesen ym. (24) tarkasteli stressiä hieman laajemmin: tähän meta-analyysiin hyväksyttiin 31 julkaisua (4 902 naista), joissa lapsettomuuteen liittyvää stressiä oli mitattu neljässä tutkimuksessa ja elämäntilanteisiin liittyvää stressiä kahdessa tutkimuksessa. Valtaosassa niistä arvioitiin masentuneisuuden ja/tai ahdistuneisuuden määrää (24). Tutkijat löysivät pienen, mutta tilastollisesti merkitsevän kytköksen stressin, stressiin liittyvien tunnereaktioiden ja hoidon epäonnistumisen välille, mutta pitivät sen kliinistä merkitystä vähäisenä (24). Koska hedelmöityshoitojen kohteena on nainen, valtaosa hoitoihin liittyvistä stressitutkimuksista on tehty naisen kokemuksen kautta. Jos lapsettomuus johtuu miehestä, vahvistuvat miehen kielteiset hedelmättömyyteen liittyvät emotionaaliset reaktiot (25). Miesten henkinen sopeutumiskyky hoitotilanteeseen ainakin ennen ensimmäistä koeputkihedelmöityshoitoa on hyvä (26), mutta vähäinenkin masentuneisuus ja ahdistus näyttävät heikentävän lapsettoman miehen elämänlaatua (27). Hedelmöityshoitojen keskeyttäminen Ahdistuneisuus ja stressi voivat vaikuttaa hedelmöityshoitojen epäonnistumiseen alentamalla kynnystä lopettaa hoidot ennen kuin optimaalinen määrä hoitoja on toteutettu. Kyselytutkimusten mukaan emotionaalinen stressi on tavallinen syy (21 36 %) olla jatkamatta koeputkihedelmöityshoitoja (28,29,30,31,32). Vuosina tehdyssä suomalaisessa kyselytutkimuksessa kartoitettiin lapsettomuustutkimuksiin ja hedelmöityshoitoihin hakeutuvien lapsettomien miesten (n = 154) ja naisten (n = 294) hedelmöityshoitoihin liittyviä pelkoja (33). Yli 70 % naisista ja lähes puolet miehistä tunsi suurta huolta siitä, että hoidot eivät lopulta johtaisikaan lapsen syntymään. Kaksi kolmasosaa naisista oli huolissaan hoitojen henkisestä raskaudesta ja lähes 60 % omasta jaksamisestaan. Vastaavasti lähes puolta miehistä huolestutti puolison jaksaminen sekä hoitojen henkinen raskaus (33). Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa kartoitettiin lapsettomuustutkimusten ja -hoitojen keskeyttäjien profiilia sekä kokonaisennustetta potilaan aineistossa (28). Neljän vuoden seuranta-aikana tutkimuksista tai hedelmöityshoidoista luopui kaiken kaikkiaan 319 paria, valtaosa (77 %) oma-aloitteisesti. Tärkeimmät syyt keskeyttämiseen olivat tunnepohjainen stressi tai huono ennuste. Merkittävää on, että lähes puolet luopui leikistä ennen kuin hedelmöityshoito oli edes aloitettu ja vain noin kolmannes päätyi koeputkihedelmöityshoitoon (28). Yksi hollantilaistutkimuksen mielenkiintoisista tuloksista löytyy raskausraportoinnissa: kaiken kaikkiaan hoitoa jatkaneista 962 parista 69,2 % (95 %:n LV 66,7 71,6) ja keskeyttäneistä vain 32 paria (10,0 %; 95 %:n LV 6,7 13,3) tuli raskaaksi. Spontaanin raskauden mahdollisuus oli hivenen suurempi (11,4 %; 95 %:n LV 7,2 15,6) ennen koeputkihedelmöityshoitojen aloitusta keskeyttäneillä kuin niillä, jota keskeyttivät ennen optimaalisten hoitojen loppuun viemistä (7,0 %; 95 %:n LV 2,0 12,0) (27). Nämä luvut eivät puolla uskomusta, jonka mukaan hoidoista luopuminen ja ajatusten suuntaaminen muuhun esim. adoptioon olisi tehokas tapa hoitaa lapsettomuutta. Lopuksi Kuormittava ja pitkään jatkuva stressi on epäterveellistä. Lapsettomuuteen liittyvä stressi voi olla yksi lisätekijä monen muun stressaavan tilanteen ohella. Kun tällaiset elämäntilanteet kasautuvat, hedelmöityshoidon epäonnistumiseen riski kasvaa (34). Monissa lapsettomuusklinikoissa käyttöön otettu potilaslähtöinen työskentelytapa ja hoitojen yksilöllinen räätälöinti näyttäisi vähentävän lapsettomuusstressiä tehokkaasti (35). Myös lääkemäärien ja -pistosten vähentäminen näyttäisi lisäävän hoitomyöntyvyyttä (36). Lapsettomuusstressissä sosiaalinen tuki on tärkeä apu uupumuksen ennaltaehkäisyssä. Valtaosa naisista kokee saavansa 2079

5 katsaus 34 Ebbesen SM, Zachariae R, Mehlsen MY ym. Stressful life events are associated with a poor invitro fertilization (IVF) outcome: a prospective study. Hum Reprod 2009;24: Aarts JW, Huppelschoten AG, van Empel IW ym. How patient-centred care relates to patients quality of life and distress: a study in 427 women experiencing infertility. Hum Reprod 2012;27: Fauser BC, Nargund G, Andersen AN, Norman R, Tarlatzis B, Boivin J, Ledger W. Mild ovarian stimulation for IVF: 10 years later. Hum Reprod 2010;25: riittävästi henkistä tukea lapsettomuusyksiköiden hoitohenkilökunnan antaman neuvonnan ja ohjauksen avulla (22). On kuitenkin arvioitu, että epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen % naisista kärsii kliinisesti merkittävästä masentuneisuudesta (22). Erityisen tär keää olisi tunnistaa ne yksilöt ja parit, jotka hyötyisivät psyykkisen työn ammattilaisen tuesta. Masennuksen tunnistamisen apuna voi käyttää erilaisia seulontamenetelmiä, joista ainakin PHQ-9-, DEPS- ja Beckin masennuskysely löytyvät Terveysportista. n Sidonnaisuudet: Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Leena Anttila: Ei sidonnaisuuksia. Jyrki Korkeila: Luentopalkkiot (Pfizer, MSD, Lundbeck, GSK, AstraZeneca, Janssen-Cilag, BMS, Boehringer Ingelheim). English summary > in english Stress and childlessness promedico_165x75_final.pdf ELÄMÄSI LÄÄKÄRIKOULU Oppimismahdollisuuksia ympäri Suomen Koulutuskalenteri koulutuskalenteri.promedico.fi Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto 2080

6 tieteessä english summary Leena Anttila Docent, Head of Department Väestöliitto Fertilitiy Clinics Ltd, Turku Clinic Jyrki Korkeila Professor Harjavalta Hospital, Turku Stress and childlessness Facing childlessness and infertility are upsetting experiences for people who are trying to conceive. The diagnostic work up and treatment of infertility as well as the fears of treatment failure and of remaining childless are all powerful stressors. Chronic emotional stress causes activation of the hypothalamic-pituitary-axis, which inhibits the GnRH pulse generator by increasing CRF and vasopressin activities. This may disturb the female menstrual cycle and reduce circulating testosterone levels in men. Chronic emotional stress may exert a negative impact on sperm quality. Furthermore, elevated cortisol levels in follicular fluid might interfere with oocyte maturation and quality. Studies on the possible impact of psychosocial stress on infertility and the outcomes of infertility treatments have yielded to some extent contradictory results. However, according to existing data, emotional stress does not cause sterility, but may result in subfertility. Modern assisted reproductive technology is able to help most infertile couples and existing emotional distress does not compromise the chance of becoming pregnant. Still, anxiety and psychological stress or burden may cause early discontinuation of IVF-treatment. Furthermore, depressive mood and lack of initiative may prevent infertile women from seeking medical advice. While mild stimulation protocols for IVF-treatment along with a patient-centred approach are likely to reduce treatment related stress, health care providers should be aware that besides normal counselling additional emotional support is sometimes needed for individuals with present or previous fertility problems. 2080a

Hedelmällisyys ja lapsettomuus miten ottaa puheeksi? Erikoislääkäri Leena Anttila, Turun Gynekologikeskus

Hedelmällisyys ja lapsettomuus miten ottaa puheeksi? Erikoislääkäri Leena Anttila, Turun Gynekologikeskus Hedelmällisyys ja lapsettomuus miten ottaa puheeksi? Erikoislääkäri Leena Anttila, Turun Gynekologikeskus Kyselytutkimus lapsettomuudesta, kevät 2009 (Schering-Plough) Verkkokysely -kohderyhmänä naiset,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus. Pori 29.10 2015 Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP

Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus. Pori 29.10 2015 Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus Pori 29.10 2015 Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP Kivun hoito eri tasoilla tasolla 2016-18 Ehdotus / kansallinen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Elämisen taitoja

TE5 Terveystiedon abikurssi. Elämisen taitoja TE5 Terveystiedon abikurssi Elämisen taitoja Aiheet Aikuistumista ja arjen arvoja Iloa ihmissuhteista Stressi hallintaan Vaikeuksia ja selviytymisen taitoja Eettinen ajattelu Arvot ohjaavat arjen valintoja

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa

Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja 6.5.2015 Työpajojen tavoite ja ohjelma Keskustelu ja esimerkkien työstäminen: Miten voimme seurata ja mitata järjestöjen aikaansaamaa muutosta asenteissa? Työpaja

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Suvi Vahtola LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen vaikuttavista tekijöistä LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN. KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti

LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN. KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti Mikä auttaa lasta oppimaan? Motivaatio, innostuneisuus Myönteinen, levollinen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot