Stressi ja lapsettomuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Stressi ja lapsettomuus"

Transkriptio

1 katsaus Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Turun klinikka Jyrki Korkeila professori, ylilääkäri Harjavallan sairaala, Turku Stressi ja lapsettomuus Pitkittynyt stressi voi vaikuttaa lisääntymisterveyteen siten, että naisilla kuukautiskierron säätely häiriintyy ja miehillä sperman laatu heikkenee. Stressin aiheuttama henkinen kuormittuminen ei nykykäsityksen mukaan aiheuta naiselle pysyvää lapsettomuutta, vaikka se voi heikentää hedelmällisyyttä. Hedelmöityshoidoilla suurin osa pareista saa avun lapsettomuuteen, ja raskaus alkaa lapsettomuusstressistä riippumatta. Ahdistuneisuus ja stressi voivat saada parin lopettamaan hoidot ennen kuin optimaalinen määrä hoitoja on käyty läpi. Potilaslähtöinen työskentelytapa ja kevennetyt hoitoprotokollat voivat vähentää hoitoihin liittyvää stressiä. Vaikka lapsettomuusyksikön hoitohenkilökunnan antama ohjaus ja neuvonta koetaan usein riittäväksi psyykkiseksi tueksi, olisi tärkeää tunnistaa ne yksilöt, jotka hyötyisivät psykoterapiasta. Vertaisarvioitu VV Tahaton lapsettomuus on monelle sen kokeneelle yksi aikuiselämän suurimmista vastoinkäymisistä, joka edellyttää psykologista sopeutumista edistäviä hallintakeinoja. Ei ole siis yllättävää, että lapsettomuuden kokemiseen liittyy voimakkaita tunteita (1). Lapsettomuuden aiheuttama stressikokemus on monivaiheinen: lapsettomuuden tiedostaminen, tutkimuksiin hakeutuminen sekä tutkimustulosten odotus ja tulkinta. Edelleen, henkistä kuormitusta aiheuttavat päätökset hedelmöityshoidoista, hoitojen toteutukseen ja hoitotoimenpiteisiin liittyvät pelot sekä epäonnistumisen ja pysyvän lapsettomuuden pelko. Sopeutumisen haaste voi herättää ahdistusta ja surua (kuvio 1). Hoitoon hakeutuvia pareja kiinnostaa, voiko yksilön kokema stressi aiheuttaa lapsettomuutta tai vaikuttaako stressi, ahdistus tai suru hedelmöityshoidon tulokseen. Nykyhoidoilla suurin osa pareista saa avun lapsettomuuteen ja raskaus alkaa lapsettomuusstressistä riippumatta. Tässä katsauksessa tarkastellaan stressin merkitystä lisääntymisterveyden ja hedelmöityshoitojen kannalta. Sitä, miten lapsettomuuskokemus vaikuttaa parisuhteeseen, on käsitelty toisaalla tässä numerossa (1). Hyvä ja paha stressi Vaikka yleiskielessä puhutaan paljon stressistä, ei sillä ole täsmällistä lääketieteellistä määritelmää. Yleensä stressillä tarkoitetaan hallitsemattomaksi ja epämiellyttäväksi koettua elimistön vireystasoa (2). Ihminen stressaantuu, kun häneen kohdistuvat vaatimukset ja hänen keinonsa selviytyä niistä eivät ole tasapainossa. Stressin sietäminen on yksilöllistä: ihmiset reagoivat samoihin stressitekijöihin eri tavoin. Näin ollen pelkästään yksittäisen tilanteen perusteella ei voida arvioida siitä mahdollisesti aiheutuvan stressin määrää. Tämä pätee myös pohdittaessa tahatonta lapsettomuutta sekä hedelmöityshoitoja. Osalle naisista pitkittyneeseen stressiin liittyvä masentuneisuus ja aloitekyvyttömyys voi olla jopa este hakeutua tutkimuksiin tai tehdä päätöstä hedelmöityshoidon aloittamisesta (3). Akuutti stressivaste on evoluution aikana kehittynyt sopeutumista edistävä mekanismi, joka on auttanut lajiamme selviytymään uhkaavissa tilanteissa. Riittävä palautumisaika stressin jälkeen on välttämätön, koska palautumisjärjestelmät toimivat hitaammin kuin stressivaste eli taistelujärjestelmä. Liiallisesti kuormittava tai krooniseksi muuttunut stressi muuttaa ihmisen tapaa tuntea, ajatella ja käyttäytyä (taulukko 1). Pitkittyessään stressi voi muodostaa uhan terveydelle, jolloin seurauksena voi olla ahdistuneisuushäiriö tai masennus (kuvio 1). Lisäksi stressi vaikuttaa mm. immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille (2,4). Stressireaktiossa sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja elimistö asettuu taistele tai pakene -valmiuteen. Sympaattinen hermosto aktivoi lisämunuaisen ydintä erittämään adrenaliinia, joka mm. laukaisee fyysiset stressioireet. Autonomisen hermoston ohella stressireaktiota säätelee hypotalamus-hypofyysi- 2076

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Tulppala M. Lapsettomuus ja parisuhde. Suom Lääkäril 2012;67: Korkeila J. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Duodecim 2008;124: Herbert DL, Lucke JC, Dobson AJ. Depression: an emotional obstacle to seeking medical advice for infertility. Fertil Steril 2010;94: Korkeila K. Mikä suojaa stressiltä ja stressihaitoilta? Suom Lääkäril 2006;61: Volpi S, Rabadan-Diehl C, Aguilera G. Vasopressinergic regulation of the hypothalamic pituitary adrenal axis and stress adaptation. Stress 2004;7: Hill MN, Tasker JG. Endocannabinoid signaling, glucocorticoidmediated negative feedback, and regulation of the hypothalamic-pituitary-adrenal axis. Neuroscience 2012;204:5 16. Julkaistu verkossa Riebe CJ, Pamplona F, Kamprath K, Wotjak CT. Fear relief toward a new conceptual frame work and what endocannabinoids gotta do with it. Neuroscience 2012;204: Julkaistu verkossa Hillard CJ, Weinlander KM, Stuhr KL. Contributions of endocannabinoid signaling to psychiatric disorders in humans: genetic and biochemical evidence. Neuro science 2012;204: Julkaistu verkossa Ferin M. Stress and the Reproductive Cycle. JCEM 1999;84: Dobson H, Ghuman S, Prabhakar S, Smith R. A conceptual model of the influence of stress on female reproduction. Reproduction 2003;125: Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Distress and reduced fertility: a follow-up study of first-pregnancy planners. Fertil Steril 1999;72: Sanders KA, Bruce NW. A prospective study of psychosocial stress and fertility in women. Hum Rerod 1997;12: kuvio 1. taulukko 1. Pitkäaikaiseen stressiin liitettyjä oireita. Emotionaaliset reaktiot Ärtyneisyys, ahdistuneisuus, uniongelmat, masennus, hypokondria, eristäytyminen, loppuun palaminen ja ongelmat perhesuhteissa Kognitiiviset reaktiot Keskittymisvaikeudet, muistiongelmat sekä vaikeus oppia uusia asioita tai tehdä päätöksiä Muutokset käyttäytymisessä Päihteiden ja alkoholin väärinkäyttö, tupakointi sekä tuhoisa käytös Fyysiset reaktiot Vastustuskyvyn heikkeneminen, verenpaineen ja sykkeen nousu, rytmihäiriöt, vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen Lapsettomuustutkimusten ja hedelmöityshoitojen sekä epäonnistumisen pelon henkinen kuormittavuus. Lapsettomuuskokemuksen stressitekijöitä Tilanteen tiedostaminen Tutkimukset Diagnoosi Hedelmöityshoidot Hoidon epäonnistuminen Normaali vireys Lapsettoman stressikokemus Tunne epäonnistumisesta Tunne huonommuudesta Pelko, ahdistus Syyllisyys Epävarmuus, suru Uupumus, ahdistus, masennus Sosiaalinen tuki: Puoliso, ystävät, läheiset, vertaistuki, ammattiauttajat Riittävät Vähäiset Stressinhallintakeinot lisämunuais akselin vaste. Stressi aktivoi aivoissa hypotalamusta erittämään kortikotropiinia, joka johtaa adrenokortikotropiinin (ACTH) erittymiseen hypofyysista, joka puolestaan aktivoi lisämunuaisen kuorikerroksen kortisolierityksen (kuvio 2). Stressivasteen kokonaisuus ja sen pitkittymisen mahdolliset haitat riippuvat vasteen ja sen vastavaikuttajan, antistressijärjestelmän, välisestä tasapainosta. Parasympaattis-vagaalinen antistressijärjestelmä aktivoituu stressivasteen palautumisvaiheessa ja erilaisten rauhoittavien yllykkeitten vaikutuksesta. Kortikotropiinin vastavaikuttajina myöhäisessä palautumisvaiheessa saattavat toimia varsin hiljattain löytyneet urokortiinit. Neuropeptidit oksitosiini ja vasopressiini osallistuvat stressivasteen vaimentamiseen ja stressistä palautumiseen vähentämällä ahdistusta ja masennusta sekä lisäämällä anabolisia toimintoja (4,5). Glukokortikoidien erityksen aktivoima etuotsalohkon, mantelitumakkeen ja hypotalamuksen endokannabinoidijärjestelmä vaimentaa stressin aikana hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakselin toimintaa (6). Järjestelmä muodostaa kognitiivisia toimintoja ja emotionaalista käyttäytymistä muokkaavan stressipuskurin, joka lievittää pelkoreaktiota (7). Endokannabinoidit muokkaavat myös metaboliaa ja immuniteetin toimintaa. Endokannabinoidireseptoreita löytyy myös monosyyteistä ja makrofageista, jotka myös erittävät endokannabinoideja ja hillitsevät sytokiinien eritystä ja aktivaatiota. Näitä reseptoreita esiintyy myös sympaattisissa hermo päätteissä, joissa ne vähentävät noradrenaliinieritystä. Endokannabinoidit säätelevät näin primaarista, sytokiinitason stressivastetta (8). Stressi ja lisääntymisterveys Samalla kun stressi aktivoi hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa, tapahtuu hypotalamus-aivolisäke-gonadiakselin vaimennus. Kortikotropiini jarruttaa tehokkaasti gonadotropiineja vapauttavan hormonin (GnRH) pulsoivaa eritystä. Kortikotropiinin lisäksi stressin aktivoimat sympaattinen ja limbinen järjestemä sekä vasopressiini osallistuvat GnRH-erityksen muokkaamiseen (kuvio 2) (9,10). Koska normaaliin munarakkulan kypsymiseen ja munasolun irtoamiseen tarvitaan optimaalisesti pulsoivaa gonadotropiinieritystä, GnRH-erityshäiriön vaikeusasteesta riippuen seurauksena on eriasteisia munasolun kypsymis- ja ovulaatio-ongelmia. Stressiin näyttääkin liittyvän pitkittyneet kuukautiskierrot (11) ja raskauden viipyminen (12). Urheilijan amenorreaan liittyvä hypotalaaminen anovulaatio on ääriesimerkki stressin vaikutuksesta lisääntymisterveyteen. Urheilijan stressiä lisää fyysisen ja henkisen kuormituksen lisäksi tilapäinen tai pitkittynyt energiavaje (13). Pelkkä henkinen kuormittuminen ei nykykäsityksen mukaan aiheuta naiselle pysyvää lapsettomuutta (steriliteettiä), vaikka siihen voi liittyä hedelmällisyyden tilapäinen heikkeneminen (subfertiliteetti). 2077

3 katsaus kuvio 2. Stressin vaikutus (punaiset nuolet) neuroendokrinologisiin järjestelmiin. Antistressijärjestelmässä (merkitty sinisellä) urikortiinit toimivat CRH:n ja oksitosiini vasopresiinin vastavaikuttajina. Sympaattinen hermosto aktiivisuus Taistele-pakenevalmius Lisämunuainen Ydin: adrenaliini Stressi Hypotalamus: Hypofyysi: ACTH CRH Kuorikerros: kortisoli Hypotalamusaivolisäke-lisämunuaisakselin aktivaatio ACTH = Kortikotropiini CRH = Kortikotropiinia vapauttava hormoni FSH = Follikkelia stimuloiva hormoni LH = Luteinisoiva hormoni 13 Olive DL. Exercise and fertility: an update. Curr Opin Obstet Gynecol 2010;22: Gollenberg AL, Liu F, Brazil C ym. Semen quality in fertile men in relation to psychosocial stress. Fertil Steril 2010;93: Li Y, Lin H, Li Y, Cao J. Association between socio-psycho-behavioral factors and male semen quality: systematic review and meta-analyses. Fertil Steril 2011;95: Hall E, Byrt VK. Male fertility: psychiatric considerations. Fertil Steril 2012;97: Koszycki D, Bisserbe JC, Blier P, Bradwejn J, Markowitz J. Interpersonal psychotherapy versus brief supportive therapy for depressed infertile women: first pilot randomized controlled trial. 1. Arch Womens Ment Health 2012;15: Julkaistu verkossa Faramarzi M, Kheirkhah F, Esmaelzadeh S, Alipour A, Hjiahmadi M, Rahnama J. Is psychotherapy a reliable alternative to pharmacotherapy to promote the mental health of infertile women? A randomized clinical trial. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008;141: Mäkelä S, Pajulo M, Sourander A. Raskauden ajan psyykkinen oireilu ja lapsen kehitys. Duodecim 2010;126: Rauhoittavat yllykkeet - Parasympaattinen hermosto aktiivisuus Vasopressiini LH/FHS Gonadi: sukuhormonit Hypotalamusaivolisäke-gonadiakselin vaimennus Urokortiinit - Oksitosiini Antistessijärjestelmä palautuminen Hedelmällisten miesten lisääntymisterveyttä kartoittavassa tutkimuksessa analysoitiin 744 miehen siemennestenäytteet (14). Tässä ryhmässä miesten raportoimat kuormittavat elämänkokemukset liittyivät heikentyneeseen spermanlaatuun (14). Tuoreen meta-analyysin mukaan psykologinen stressi voi vaikuttaa negatiivisesti siittiötiheyteen ja siittiöiden liikkuvuuteen (15). Stressi liittyy myös alentuneeseen testosteronitasoon (16). Mielialalääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa viime vuosina, eikä ole tavatonta, että lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoon tuleva käyttää mielialalääkitystä. Vastaanottotilanteessa pohdinta lääkityksen jatkamisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta kohdentuu yleensä naisen lääkitykseen ja lääkkeen käyttöön raskauden aikana. Lapsettomuuteen liittyvän masennuksen hoidossa interpersoonallinen ja kognitiivinen psykoterapia ovat osoittautuneet yhtä vaikuttaviksi kuin mielialalääkitys (17,18). Jos potilaalla on lievä tai keskivaikea masennus, hänet tulisi ohjata vaikuttavaan psyko terapiaan. Jos masennusoireet ovat vaikeampia tai kestäneet pitkään (yli kaksi vuotta), on myös lääkehoito aiheellinen, mutta potilaalle on syytä kertoa mahdollisista riskeistä. Apuna tässä voi käyttää esim. Terveyskirjaston potilasohjeita ja HUS:n Teratologisen tietopalvelun apua. Mielialalääkkeen lopettamisen päätös ja sen vaikuttavuuden seuranta kuuluu hoidon aloittaneelle lääkärille. Raskausajan stressin ja psyykkisen oireilun vaikutuksia lapsen kehitykseen on käsitelty tuoreessa katsausartikkelissa (19). Stressi ja hedelmöityshoidot Stressin mahdollinen vaikutus koeputkihedelmöityksen tuloksiin on kiinnostanut tutkijoita pitkään. Krooniseen stressiin liittyvä seerumin korkea kortisolitaso voi suurentaa munarakkulanesteiden kortisolipitoisuutta ja häiritä muna solujen kypsymisympäristöä (20). Näin stressitaso voisi vaikuttaa koeputkihedelmöityshoidossa munasolujen määrään, laatuun sekä hedelmöittymiseen. Kliiniset tutkimustulokset stressin tai sen ylläpitämien tunteiden ahdistuneisuuden tai masentuneisuuden yhteydestä hoitojen onnistumiseen ovat jossain määrin ristiriitaisia. Vuonna 2005 Klonoff-Cohen arvioi 43 julkaisua ja totesi, että on olemassa vain viitteellinen näyttö stressin mahdollisesta negatiivisesta vaikutuksesta hoitotulokseen (21). Päätelmien tekemistä vaikeutti ennen kaikkea tutkimusaineistojen ja -menetel mien heterogeenisuus. Yksittäisen elämäntapatekijän vaikutusta onkin vaikea tutkia, koska koeputkihedelmöityksen tulokseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten ikä, diagnoosi, tupakointi sekä yli- ja alipaino. Verhaakin katsauksessa tarkastellaan vuosina julkaistuja tutkimuksia (n = 27), jotka käsittelevät koeputkihedelmöityshoitoa saavien naispotilaiden tunteitten hallintaa (22). Valtaosa naisista pystyy sopeutumaan hoitojen epäonnistumiseen ja sietämään perättäisiä hoitoja sekä käsittelemään tehokkaasti hoitojen ja epäonnistumisten aiheuttaman henkisen rasituksen (22). Vaikka tulokset, jotka koskivat ennen hoitoa koettua ahdistuneisuutta, olivat jossain määrin ristiriitaisia, hoidon aikaista ahdistusta ja stressiä mitattaessa löydökset olivat samansuuntaiset: stressi lisääntyy merkittävästi munasolupoiminta- ja raskaustestipäivinä (22). 2078

4 tieteessä 20 An Y, Wang Z, Ji H, Zhang Y, Wu K. Pituitary-adrenal and sympathetic nervous system responses to psychiatric disorders in women undergoing in vitro fertilization treatment. Fertil Steril 2011;96: Klonoff-Cohen H. Female and male lifestyle habits and IVF: what is known and unknown. Hum Reprod Update 2005;11: Verhaak CM, Smeenk JM, Evers AW, Kremer JA, Kraaimaat FW, Braat DD. Women s emotional adjustment to IVF: a systematic review of 25 years of research. Hum Reprod Update 2007;13: Boivin J, Griffiths E, Venetis CA. Emotional distress in infertile women and failure of assisted reproductive technologies: metaanalysis of prospective psychosocial studies. BMJ 2011;342:d223 doi: /bmj.d Matthiesen SM, Frederiksen Y, Ingerslev HJ, Zachariae R. Stress, distress and outcome of assisted reproductive technology (ART): a meta-analysis. Hum Reprod 2011;26: Nachtigall RD, Becker G, Wozny M. The effects of gender-specific diagnosis on men s and women s response to infertility. Fertil Steril 1992;57: Holter H, Anderheim L, Bergh C, Moller A. The psychological influence of gender infertility diagnoses among men about to start IVF or ICSI treatment using their own sperm. Hum Reprod 2007;22: Chachamovich JL, Chachamovich E, Ezer H ym. Psychological distress as predictor of quality of life in men experiencing infertility: a crosssectional survey. Reprod Health 2010;7: Brandes M, van der Steen JO, Bokdam SB ym. When and why do subfertile couples discontinue their fertility care? A longitudinal cohort study in a secondary subfertility population. Hum Reprod 2009;24: Olivius C, Friden B, Borg G, Bergh C. Why do couples discontinue in vitro fertilization treatment? A cohort study. Fertil Steril 2004;81: Smeenk JMJ, Verhaak CM, Stolwijk AM, Kremer JAM, Braat DDM. Reasons for dropout in an in vitro fertilization/intracytoplasmic sperm injection program. Fertil Steril 2004;81: Rajkhowa M, McConnell A, Thomas GE. Reasons for discontinuation of IVF treatment: a questionnaire study. Hum Reprod 2006;21: Verberg MFG, Eijkemans MJC, Heijnen EMEW ym. Why do couples drop-out from IVF treatment? A prospective cohort study. Hum Reprod 2008;23: Miettinen A. Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla. Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E40/2011. Väestöliitto, Helsinki Koeputkihedelmöitystä pidetään yleisesti stressaavana, koska siihen liittyy pistoksina annosteltavia lääkkeitä sekä hoitotoimenpiteitä. On arveltu, että koeputkihedelmöitykseen asti päätyneillä naisilla olisi keskimääräistä parempi stressinsietokyky. Stressiä ja koeputkihedelmöityksen tuloksellisuutta selvittäneistä tutkimusraporteista on julkaistu kaksi tuoretta meta-analyysia (23,24). Boivinin ym. analyysiin hyväksyttiin 12 julkaisua (2 700 naista) ja kaksi kokousabstraktia (884 naista), joissa arvioitiin tunneperäistä stressiä (23). Lohduttava löydös oli, että lapsettomuuteen tai muuhun hoidon aikaiseen stressiin liittyvät tunteet eivät heikentäneet raskauden alkamisen mahdollisuutta. Matthiesen ym. (24) tarkasteli stressiä hieman laajemmin: tähän meta-analyysiin hyväksyttiin 31 julkaisua (4 902 naista), joissa lapsettomuuteen liittyvää stressiä oli mitattu neljässä tutkimuksessa ja elämäntilanteisiin liittyvää stressiä kahdessa tutkimuksessa. Valtaosassa niistä arvioitiin masentuneisuuden ja/tai ahdistuneisuuden määrää (24). Tutkijat löysivät pienen, mutta tilastollisesti merkitsevän kytköksen stressin, stressiin liittyvien tunnereaktioiden ja hoidon epäonnistumisen välille, mutta pitivät sen kliinistä merkitystä vähäisenä (24). Koska hedelmöityshoitojen kohteena on nainen, valtaosa hoitoihin liittyvistä stressitutkimuksista on tehty naisen kokemuksen kautta. Jos lapsettomuus johtuu miehestä, vahvistuvat miehen kielteiset hedelmättömyyteen liittyvät emotionaaliset reaktiot (25). Miesten henkinen sopeutumiskyky hoitotilanteeseen ainakin ennen ensimmäistä koeputkihedelmöityshoitoa on hyvä (26), mutta vähäinenkin masentuneisuus ja ahdistus näyttävät heikentävän lapsettoman miehen elämänlaatua (27). Hedelmöityshoitojen keskeyttäminen Ahdistuneisuus ja stressi voivat vaikuttaa hedelmöityshoitojen epäonnistumiseen alentamalla kynnystä lopettaa hoidot ennen kuin optimaalinen määrä hoitoja on toteutettu. Kyselytutkimusten mukaan emotionaalinen stressi on tavallinen syy (21 36 %) olla jatkamatta koeputkihedelmöityshoitoja (28,29,30,31,32). Vuosina tehdyssä suomalaisessa kyselytutkimuksessa kartoitettiin lapsettomuustutkimuksiin ja hedelmöityshoitoihin hakeutuvien lapsettomien miesten (n = 154) ja naisten (n = 294) hedelmöityshoitoihin liittyviä pelkoja (33). Yli 70 % naisista ja lähes puolet miehistä tunsi suurta huolta siitä, että hoidot eivät lopulta johtaisikaan lapsen syntymään. Kaksi kolmasosaa naisista oli huolissaan hoitojen henkisestä raskaudesta ja lähes 60 % omasta jaksamisestaan. Vastaavasti lähes puolta miehistä huolestutti puolison jaksaminen sekä hoitojen henkinen raskaus (33). Tuoreessa hollantilaistutkimuksessa kartoitettiin lapsettomuustutkimusten ja -hoitojen keskeyttäjien profiilia sekä kokonaisennustetta potilaan aineistossa (28). Neljän vuoden seuranta-aikana tutkimuksista tai hedelmöityshoidoista luopui kaiken kaikkiaan 319 paria, valtaosa (77 %) oma-aloitteisesti. Tärkeimmät syyt keskeyttämiseen olivat tunnepohjainen stressi tai huono ennuste. Merkittävää on, että lähes puolet luopui leikistä ennen kuin hedelmöityshoito oli edes aloitettu ja vain noin kolmannes päätyi koeputkihedelmöityshoitoon (28). Yksi hollantilaistutkimuksen mielenkiintoisista tuloksista löytyy raskausraportoinnissa: kaiken kaikkiaan hoitoa jatkaneista 962 parista 69,2 % (95 %:n LV 66,7 71,6) ja keskeyttäneistä vain 32 paria (10,0 %; 95 %:n LV 6,7 13,3) tuli raskaaksi. Spontaanin raskauden mahdollisuus oli hivenen suurempi (11,4 %; 95 %:n LV 7,2 15,6) ennen koeputkihedelmöityshoitojen aloitusta keskeyttäneillä kuin niillä, jota keskeyttivät ennen optimaalisten hoitojen loppuun viemistä (7,0 %; 95 %:n LV 2,0 12,0) (27). Nämä luvut eivät puolla uskomusta, jonka mukaan hoidoista luopuminen ja ajatusten suuntaaminen muuhun esim. adoptioon olisi tehokas tapa hoitaa lapsettomuutta. Lopuksi Kuormittava ja pitkään jatkuva stressi on epäterveellistä. Lapsettomuuteen liittyvä stressi voi olla yksi lisätekijä monen muun stressaavan tilanteen ohella. Kun tällaiset elämäntilanteet kasautuvat, hedelmöityshoidon epäonnistumiseen riski kasvaa (34). Monissa lapsettomuusklinikoissa käyttöön otettu potilaslähtöinen työskentelytapa ja hoitojen yksilöllinen räätälöinti näyttäisi vähentävän lapsettomuusstressiä tehokkaasti (35). Myös lääkemäärien ja -pistosten vähentäminen näyttäisi lisäävän hoitomyöntyvyyttä (36). Lapsettomuusstressissä sosiaalinen tuki on tärkeä apu uupumuksen ennaltaehkäisyssä. Valtaosa naisista kokee saavansa 2079

5 katsaus 34 Ebbesen SM, Zachariae R, Mehlsen MY ym. Stressful life events are associated with a poor invitro fertilization (IVF) outcome: a prospective study. Hum Reprod 2009;24: Aarts JW, Huppelschoten AG, van Empel IW ym. How patient-centred care relates to patients quality of life and distress: a study in 427 women experiencing infertility. Hum Reprod 2012;27: Fauser BC, Nargund G, Andersen AN, Norman R, Tarlatzis B, Boivin J, Ledger W. Mild ovarian stimulation for IVF: 10 years later. Hum Reprod 2010;25: riittävästi henkistä tukea lapsettomuusyksiköiden hoitohenkilökunnan antaman neuvonnan ja ohjauksen avulla (22). On kuitenkin arvioitu, että epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen % naisista kärsii kliinisesti merkittävästä masentuneisuudesta (22). Erityisen tär keää olisi tunnistaa ne yksilöt ja parit, jotka hyötyisivät psyykkisen työn ammattilaisen tuesta. Masennuksen tunnistamisen apuna voi käyttää erilaisia seulontamenetelmiä, joista ainakin PHQ-9-, DEPS- ja Beckin masennuskysely löytyvät Terveysportista. n Sidonnaisuudet: Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Leena Anttila: Ei sidonnaisuuksia. Jyrki Korkeila: Luentopalkkiot (Pfizer, MSD, Lundbeck, GSK, AstraZeneca, Janssen-Cilag, BMS, Boehringer Ingelheim). English summary > in english Stress and childlessness promedico_165x75_final.pdf ELÄMÄSI LÄÄKÄRIKOULU Oppimismahdollisuuksia ympäri Suomen Koulutuskalenteri koulutuskalenteri.promedico.fi Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto 2080

6 tieteessä english summary Leena Anttila Docent, Head of Department Väestöliitto Fertilitiy Clinics Ltd, Turku Clinic Jyrki Korkeila Professor Harjavalta Hospital, Turku Stress and childlessness Facing childlessness and infertility are upsetting experiences for people who are trying to conceive. The diagnostic work up and treatment of infertility as well as the fears of treatment failure and of remaining childless are all powerful stressors. Chronic emotional stress causes activation of the hypothalamic-pituitary-axis, which inhibits the GnRH pulse generator by increasing CRF and vasopressin activities. This may disturb the female menstrual cycle and reduce circulating testosterone levels in men. Chronic emotional stress may exert a negative impact on sperm quality. Furthermore, elevated cortisol levels in follicular fluid might interfere with oocyte maturation and quality. Studies on the possible impact of psychosocial stress on infertility and the outcomes of infertility treatments have yielded to some extent contradictory results. However, according to existing data, emotional stress does not cause sterility, but may result in subfertility. Modern assisted reproductive technology is able to help most infertile couples and existing emotional distress does not compromise the chance of becoming pregnant. Still, anxiety and psychological stress or burden may cause early discontinuation of IVF-treatment. Furthermore, depressive mood and lack of initiative may prevent infertile women from seeking medical advice. While mild stimulation protocols for IVF-treatment along with a patient-centred approach are likely to reduce treatment related stress, health care providers should be aware that besides normal counselling additional emotional support is sometimes needed for individuals with present or previous fertility problems. 2080a

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Lapsettomuus ja parisuhde

Lapsettomuus ja parisuhde TIETEESSÄ MAIJA TULPPALA LKT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) Felicitas-klinikka Helsinki maija.tulppala@kolumbus.fi Lapsettomuus

Lisätiedot

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on Lapsettomuus Lapsettomuuden hoidon valinta Aila Tiitinen Lapsettomuuden hoito suunnitellaan ongelman syyn ja parin toiveiden mukaan. Osalle pareista paras vaihtoehto voi olla adoptio tai hoidoista pidättäytyminen.

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT?

MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? Annakaisa Tammiaho Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Naistentaudit Marraskuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot tänään

Hedelmöityshoidot tänään Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen

Lisätiedot

Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus

Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus Lapsettomuus Lapsettomuuden tuska Maija Tulppala Lapsesta saakka meitä on valmennettu aikuisen tehtävään: hoivaamaan jälkeläisiämme ja huolehtimaan heistä. Joka kuudes pari joutuu toteamaan, että raskaus

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén 13.11.1009 LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI Tiina Walldén 13.11.1009 1 LÄHTÖKOHTA paljon oppimisvaikeus/ tarkkaavaisuus/ päänsärky / käyttäytymisen säätely / kontaktiongelmaisia lapsia miten ympäristö

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus. Pori 29.10 2015 Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP

Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus. Pori 29.10 2015 Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP Pitkittynyt kipu ja monialainen kuntoutus Pori 29.10 2015 Hannu Heikkilä MD,Phd, Psykoterapeutti Kuntoutusylilääkäri SATSHP Kivun hoito eri tasoilla tasolla 2016-18 Ehdotus / kansallinen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen

Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen KATSAUS Leena Anttila Elämäntavoilla, jotka tähtäävät normaalipainoisuuteen ja tupakoimattomuuteen, on osoitettu olevan hedelmällisyyttä suojaavia vaikutuksia. Nuorille tai hedelmättömyydestä kärsiville

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot 13.11.2015 Sisältö Salutogeeninen orientaatio ja sen synty Koherenssikäsitys/koherenssintunne Tutkimustuloksia Käytännön näkökulmia Salutogeenisen

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Suvi Vahtola LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen vaikuttavista tekijöistä LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö

Sidonnaisuudet. 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Sidonnaisuudet 0 Tutkimusapuraha kaupalliselta yritykseltä, Orion-Farmos tutkimussäätiö Ennustavatko premenstruaaliset oireet vaihdevuosioireita? 0 PMS vs. menopaussi, miksi? 0 Aikaisemmat tutkimukset

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot