Lapsettomuus ja parisuhde
|
|
- Kai Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ MAIJA TULPPALA LKT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) Felicitas-klinikka Helsinki Lapsettomuus ja parisuhde Lapsettomuus herättää hankalia tunteita, joista on vaikea kertoa ulkopuolisille. Yksilön oman kokemuksen lisäksi lapsettomuus on parisuhteen ongelma, joka joko yhdistää kumppanit tai etäännyttää heidät toisistaan. Nykyaikaiset lapsettomuushoidot ovat tehokkaita, mutta ulkopuolisen puuttuminen parin yhteiselämän intiimille alueelle saa aikaan avuttomuutta ja hämmennystä. Hedelmöityshoidon onnistuminen pitkän lapsettomuuden jälkeen ei muodosta riskitekijää vanhemmuudelle. Sen sijaan raskauteen ja synnytykseen liittyvissä seikoissa nämä parit ovat haavoittuvaisia. Yli 70 % pareista toivoo mahdollisuutta psyykkiseen tukeen lapsettomuushoitojen aikana. VERTAISARVIOITU VV Parisuhde on aikuisen elämässä tärkein ihmissuhde, johon latautuu paljon odotuksia ja toiveita. Se on yksi elämän haastavimmista, mutta myös palkitsevimmista suhteista. Lasten kautta parisuhteeseen tulee uusi ulottuvuus. Syntyvyyden vähenemisen myötä lasten ja perheen merkitys on entisestään korostunut. Jopa noin 95 prosentille ihmisistä lapset ja perhe ovat tärkein asia elämässä (1). Monikaan tuleva vanhempi ei pysähdy miettimään, miksi oikeasti haluaa lapsia. Lasten saaminen tuntuu itsestään selvältä, elämän normaaliin kulkuun kuuluvalta asialta. Monet toteavat, että lasten kautta elämä muuttuu rikkaammaksi ja saa tarkoituksen. Biologisessa mielessä lapsen saamiseen liittyy suvun jatkuminen, omien geenien siirtyminen. Lapsitoiveessa on mukana myös narsistinen puoli; vanhempi etsii lapsesta omia, myönteiseksi koettuja piirteitään. Lasten saaminen mielletään myös aikuisuuden mittapuuksi, miehen ja naisen välisen rakkaussuhteen vahvistamiseksi. Noin joka viides lasta haluava pari joutuu sen kipeän tosiasian eteen, että raskaus ei ole alkanut vuodenkaan yrittämisen jälkeen. Tahattomasti lapsettomien tarkkaa lukumäärää on mahdotonta arvioida, mutta arvioiden mukaan se koskettaa tällä hetkellä noin paria Suomessa (2,3,4). Yhtenä tekijänä tahattoman lapsettomuuden yleistymiseen on, että lapsia aletaan hankkia yhä myöhemmällä iällä. Toiveikä ensimmäisen lapsen saannille Suomessa on naisilla 25 vuotta ja miehillä vuotta. Toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa: ensi synnyttäjien keski-ikä on noussut neljän vuosikymmenen aikana lähes kuusi vuotta ja lähenee kohta 30 ikävuotta. Raskaustoiveiden siirtäminen tuonnemmaksi voi vaikeuttaa raskauden alkamista ja toiveet halutun kokoisesta perheestä saattavat romuttua (5,6,7). Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuu noin % tahattomasti lapsettomista pareista (4,8). Adoptioon, sijaisvanhemmuuteen tai kaksinoloon päädytään yleensä vasta, kun lapsettomuushoidot ovat päättyneet tuloksettomina (9). Noin 40 % pareista ei hakeudu lapsettomuushoitoihin. Kotimaisen tutkimuksen mukaan tällaisia pareja ovat vähän koulutetut, iältään nuoremmat (alle 30-vuotiaat) ja ne parit, joista jommallakummalla on jo aikaisemmasta liitosta syntynyt lapsia. Päätös hoitoihin hakeutumisesta ei aina ole helppo, ja puolisoiden kannat saattavat poiketa toisistaan ja jopa estää avun hakemisen (10). Parisuhteen merkitys elämän kriiseistä selviämisessä Lapsuuden kokemukset muovaavat tapoja selvitä elämän kriiseistä ja menetyksistä. Kiintymyssuhteen laatu varhaisissa suhteissamme vaikuttaa kykyyn rakastaa, koskettaa, antaa, ottaa vastaan, olla lähellä ja sitoutua. Näiden sisäistysten ja myöhempien kokemuksiemme pohjalta mielessämme on oletuksia siitä, miten parisuhteet toimivat; onko läheisyys, intiimiys ja itselle vaikeiden asioiden jakaminen parisuhteessa turvallista tai edes mahdollista. Olennaista kokemuksen muodostumisen kannalta on se, ovatko kumppanit voineet käydä läpi ja prosessoida näitä aikaisempia menetyksiä ja vaille jäämisiä, vai siirtyvätkö ne parisuhteen näyttämölle ratkaistaviksi (11). Kumppanit pyrkivät toistensa avulla saamaan yhteyden itsen niihin puoliin, jotka ovat kasvu- 2081
2 Suurta avuttomuutta ja hämmennystä aiheuttaa, että ulkopuolisia tarvitaan avuksi jakamaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeintä aluetta. KIRJALLISUUTTA 1 Lainiala L. Perhepolitiikan uudet tuulet perheen paluu. Perhebarometri Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos julkaisuja. Katsauksia E39. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos Nuojua-Huttunen S, Anttila L. Lapsettomuuden ensivaiheen tutkimukset selvittävät pysyvää hedelmättömyyttä ja heikentynyttä lisääntymiskykyä. Suom Lääkäril 2009;64: Luoto R, Kinnunen TI, Koponen P ym. Naisten lisääntymisterveys Suomessa. Tuloksia Finriski tutkimuksesta. Suom Lääkäril 2004;59: Boivin J, Bunting L, Collins JA, Nygren KG. International estimates of infertility prevalence and treatment-seeking: potential need and demand for infertility medical care. Hum Reprod 2007;22: Anttila L. Huoli hedelmällisyydestä on aiheellinen. Suom Lääkäril 2006;61: Schmidt L, Sobotka T, Bentzen JG, Andersen AN. Demographic and medical consequences of the postponement of parenthood. Hum Reprod Update 2012;18: Klemetti R, Sihvo S, Koponen P. Tahaton lapsettomuus ja hedelmöityshoidot. Kirjassa: Koponen P, Luoto R, toim. Lisääntymisterveys Suomessa, Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5. Helsinki: Kansanterveyslaitos Toivanen R, Vilska S, Tulppala M. Sylillinen surua lapsettomuuden kokemus. Suom Lääkäril 2004;59: Miettinen A, Rotkirch A. Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos julkaisuja. Katsauksia E 34. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos Tulppala M. Näkökulmia parisuhteeseen ja lapsettomuuteen kiintymyssuhdeteorian pohjalta. Perheterapia 2002;2:50 7. historiassa tai aiemmissa suhteissa jääneet toteutumatta. Puolisoilla on suhteessa toisiinsa tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi erilaisine puolineen. Antamisen ja saamisen vuorottelu voivat vinoutua, jos parilla on paljon samanlaisia tarpeita toisiinsa nähden. Tällöin suhteessa on vähemmän tilaa vastavuoroisuudelle ja eläytyvälle vuorovaikutukselle (12). Onnellisimmillaan parisuhteessa yhdistyvät keskinäinen luottamus, turvallisuuden tunne, toinen toisensa ymmärtäminen, kokemusten keskinäinen jakaminen ja syvä eroottinen kiintymys. Rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen parisuhteessa antavat ihmiselle ainutlaatuisuuden tunteen, jota muilla elämänalueilla on vaikea tavoittaa, ja tämä auttaa pääsemään elämän kriiseissä eteenpäin (13). Lapsettomuus: naisen ja miehen kokemus Lapsettomuus koskettaa ihmisen kaikkein yksityisimpiä asioita: lisääntymistä ja seksuaalisuutta. Pelko yksin jäämisestä ja perheettömyydestä on lapsettomuuden kriisin keskeinen huoli. Lapsettomuus merkitsee menetystä toiveille tulla vanhemmaksi äidiksi tai isäksi oman kumppanin kanssa. Nainen ja mies saattavat kokea pettävänsä myös vanhempiensa ja appivanhempiensa toiveet. Lapsettomuuteen liittyy myös muita eriasteisesti painottuvia menetyksiä: itsetunnon, erityisesti seksuaalisen itsetunnon, raskaus-, synnytys- ja imetyskokemusten menetykset. Moni lapseton pari tuntee myös, että ei voi kontrolloida kehonsa toimintaa (9,11,14). Lapsettomuuden kokemiseen liittyy useita vaikeasti siedettäviä ja käsiteltäviä tunteita: häpeä, arvottomuus ja nöyryytys. Suurta avuttomuutta ja hämmennystä aiheuttaa, että ulkopuolisia tarvitaan avuksi jakamaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeintä aluetta. Lapsettomuushoitojen aikana nainen ja mies joutuvat hyväksymään, että hoidon lopputulosta ei voi tietää etukäteen. Hoitojen aikana kumpikin puolisoista voi saada traumaattista tietoa lisääntymisfysiologiastaan. Lapsettomuuskriisissä puolisoilta vaaditaan kykyä surra, prosessoida menetyksiä ja sopeutua uusiin tilanteisiin (9,11,14). Lapsettomat naiset tuntevat enemmän ahdistusta, stressiä ja masennusoireita kuin miehet ja kokevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Haastattelututkimuksen mukaan 50 %:lle naisista ja 15 %:lle miehistä lapsettomuus oli siihenastisen elämän vaikein asia, joka oli verrattavissa lähiomaisen menetykseen (15). Lapsettomuus voi olla naiselle syvä narsistinen haava, josta keho muistuttaa joka kuukausi kuukautisvuodon alkaessa. Odottavien äitien näkeminen ja toisten vauvaonnen seuraaminen tuntuvat raskailta. Monet naiset kuvaavat kivuliaita ulkopuolisuuden ja huonommuuden tunteita ollessaan toisten naisten seurassa. Lapsettomuuskokemus erottaa jyvät akanoista; osa ystävyyssuhteista katkeaa ystävien ajattelemattomien kommenttien ja myötäelämisen puutteen vuoksi (9,11,14). Miesten tapa reagoida lapsettomuuteen on erilainen kuin naisten. Kyky saattaa kumppaninsa raskaaksi, jatkaa sukupolvien ketjua ja tulla isäksi ovat keskeisiä tekijöitä miehen reaktioiden taustalla (9,11,14). Miehen ahdistus ja stressi lisääntyvät epäonnistuneen hedelmöityshoidon jälkeen, ja erityisesti hoitojen epäonnistuessa toistuvasti (16). Miehet ovat huolissaan lapsettomuuden vaikutuksista kumppaniin, pari- ja ystävyyssuhteisiin sekä näiden heijastumista omaan elämäänsä (9,11,14). Kun lapsettomuuden syy on miehessä, voivat vaikutukset itsetuntoon ja miehisyyteen olla suuret. Nämä miehet kuvaavat itseään seksuaalisesti epäonnistuneiksi (17). Masennusta ja itsetuhoajatuksia esiintyy jopa %:lla lapsettomista naisista lapsettomuushoitojen aikana ja lapsettomilla miehillä useammin kuin niillä, joilla ei ole lapsettomuusongelmaa (18). Epäonnistuneet hoidot lisäävät vakavien masennusoireiden esiintyvyyttä molemmilla puolisoilla, erityisesti silloin kun puolisot eivät saa arvostusta ja tukea toisiltaan (19). Lähisukulaisten ja ystävien odotukset hoitojen onnistumiselle ja eläytyvän tuen puute lisäävät kummankin puolison ahdistus- ja masennusoireilua (19). Ammattiauttajan apua lapsettomuuteen liittyvien tunteiden käsittelyssä arvioi tarvitsevansa yli 19 % naisista ja lähes 15 % miehistä lapsettomuushoitojen aikana (20). Vaikutukset parisuhteeseen Yksilön oman kokemuksen lisäksi lapsettomuus on parisuhteen ongelma, joka joko yhdistää kumppanit tai etäännyttää heidät toisistaan. Näitä kahta kokemusta on mahdoton erottaa 2082
3 TIETEESSÄ 12 Tuhkasaari P. Parisuhteen ja paripsykoterapian prosessista. Kirjassa: Malinen V, Alkio P, toim. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus. Helsinki: Väestöliitto 2007; Roos E. Mitä on rakkaus? Kirjassa: Roos E, Manninen V, Välimäki J, toim. Rakkaus, toive ja todellisuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia. Helsinki: Yliopistopaino 2001; Wirtberg I. His and her childlessness. Väitöskirja. Stockholm: Karolinska Institutet Freeman EW, Boxer AS, Rickels K, Tureck R, Mastroianni L Jr. Psychological evaluation and support in a program of in vitro fertilization and embryo transfer. Fertil Steril 1985;43(Suppl): Verhaak CM, Smeenk JM, van Minnen A, Kremer JAM, Kraaimaat FW. A longitudinal, prospective study on emotional adjustment before, during and after consecutive fertility treatment cycles. Hum Reprod 2005;20: Hammarberg K, Baker HWG, Fisher JRW. Men s experiences of infertility and infertility treatment 5 years after diagnosis of male factor infertility: a retrospective cohort study. Hum Reprod 2010;25: Kerr J, Brown C, Balen AH. The experiences of couples who had infertility treatment in the United Kingdom: results of a survey performed in Hum Reprod 1999;14: Lund R, Seibaek CS, Christensen U, Schmidt L. The impact of social relations on the incidence of severe depressive symptoms among infertile women and men. Hum Reprod 2009;24: Boivin J, Scanlan LC, Walker SM. Why are infertile patients not using psychosocial counseling? Hum Reprod 1999;14: Schmidt L, Holstein B, Christensen U, Boivin J. Does infertility cause marital benefit? An epidemiological study of 2250 women and men in infertility treatment. Patient Educ Couns 2005;59: Leiblum SR, Aviv A, Hamer R. Life after infertility treatment: a long-term investigation of marital and sexual function. Hum Reprod 1998;13: Sydsjö G, Skoog Svanberg A, Lampic C, Jablonowska B. Relationships in IVF couples 20 years after treatment. Hum Reprod 2011;26: Miettinen Anneli. Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla. Helsinki: Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Schmidt L, Holstein BE, Christensen U, Boivin J. Communication and coping as predictors of fertility problem stress: cohort study of 816 participants who did not achieve a delivery after 12 months of fertility treatment. Hum Reprod 2005;20: Peterson BD, Pirritano M, Block JM, Schmidt L. Marital benefit and coping strategies in men and women undergoing unsuccessful fertility treatments over a 5-year period. Fertil Steril 2011;95: toisistaan, koska puolisojen tapa käsitellä yksilö kokemusta vaikuttaa parisuhteeseen ja päinvastoin. Parhaimmillaan lapsettomuus luo keskinäisen tuen ja ymmärryksen tunteen, jota puolisot eivät ennen ole kokeneet (11). Laajan tanskalaisen kartoituksen mukaan neljänneksellä naisista ja viidenneksellä miehistä yhdessä koettu kriisi lähensi ja lujitti parisuhdetta (21). Vaikeista asioista oli pakko oppia puhumaan kumppanin kanssa. Toisaalta lapsettomuus saattaa tuoda vanhat ongelmat esiin ja aiheuttaa uusia. Kolmasosa pareista koki, että lapsettomuus vaikutti kielteisesti parisuhteeseen (22). Suhde puolisoon joutuu uuteen valoon ja kysymys parisuhteen tulevaisuudesta saattaa nousta pohdittavaksi. Parisuhteen päättyminen avioeroon lapsettomuuden vuoksi on kuitenkin harvinaista (23). Ihmiselle on tyypillistä etsiä syitä ja syyllisiä omalle kohdalle osuvaan vastoinkäymiseen. Lapsettomuuden johtuminen vain toisesta osapuolesta, samoin kuin jos toisella puolisoista on aikaisemmasta liitosta lapsia, vaikuttaa helposti parisuhteeseen (9,11,14). Normaali pettymyksen ja kiukun käsittely saattavat silloin hankaloitua. Toinen puolisoista voi kehottaa kumppaniaan hakeutumaan uuteen parisuhteeseen, jotta edes tämä saisi lapsen. Tällöin unohtuu, minkä vuoksi ollaan yhdessä eli parisuhteen perusta. Kumppani valitaan itselle sopivaksi, ei tulevan lapsen isäksi tai äidiksi. Lapsettomuus on syvästi henkilökohtainen asia ja siitä ulkopuolisille, jopa omalle kumppanille puhuminen voi olla vaikeaa. Ystävien ajattelemattomat kommentit voivat lisätä parin paineita ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin kielteisesti. Kotimaisen tutkimuksen mukaan 53 % naisista kertoi lapsettomuudesta ja hedelmöityshoidoista vain muutamalle läheiselleen ja 13 % ei ollut kertonut kenellekään. Miehistä lähes 40 % ei ollut kertonut asiasta kenellekään ulkopuoliselle (24). Elämä saattaa käpertyä lapsen hankinnan ympärille, eikä voimia riitä tavallisiin tyydytystä tuottaviin asioihin. Hoidoissa olevat kuvaavat aikaa hoitoputkessa oloksi ajaksi, jossa nainen ja mies yrittävät selviytyä hoidoista. Hoitojen alkuvaiheessa tiedon hakeminen lapsettomuudesta ja sen psykososiaalisista vaikutuksista auttaa osallistumaan hoitoratkaisuihin ja tulemaan paremmin toimeen lapsettomuuteen liittyvän stressin ja ahdistuksen kanssa. Lisäksi se antaa tunteen, että asia on enemmän omissa kuin vieraissa käsissä (25). Hoitojen pitkittyessä aktiivinen tai passiivinen välttely (esim. raskaana olevien välttäminen, antaa ajan kulua ja toivotaan ihmeen tapahtuvan -filosofia) lisäävät stressiä yksilö- ja parisuhdetasolla sekä sosiaalisissa suhteissa (20). Puolisoiden optimismi, hyvä itsetunto ja taipumus käyttää rakentavia puolustuskeinoja auttavat heitä käsittelemään vaikeita tunteita ja tukemaan toisiaan. Lapsettomuuskriisissä on mahdollista päästä eteenpäin, jos parisuhteessa on vastavuoroisuutta, kykyä ilmaista itseään ja kuunnella toista (26). Vaikutus seksuaalisuuteen Seksuaalisuus kuuluu naisen ja miehen elämään parhaimmillaan suurta tyydytystä ja mieli hyvää tuottavana voimana, mutta se on samalla herkin alue ihmiselämässä. Vaikka seksuaalielämän ongelmat ovat lapsettomuuden syynä vain noin 1 5 %:lla lapsettomista pareista, saattaa lapsettomuus vaikuttaa laajemminkin parin seksuaalielämään. Seksi muistuttaa kipeästi lapsettomuudesta ja omasta kyvyttömyydestä. Käsiteltäviksi nousevat tunteet naiseudesta ja miehisyydestä (9,11,14). Seksuaaliset tunteet, hellyys ja intohimo jäävät helposti vähemmälle kun yhdyntöjen päätavoitteeksi nousee raskauden alkuun saattaminen (14,22). Hedelmällisyys on seksuaalisuuden perusilmaisu. Naista, joka ei saa lasta, kutsutaan usein mahoksi. Sanana se riistää kaikki seksuaa liset mielleyhtymät (9,11,14). Miehestä johtuva lapsettomuus voi vaikuttaa kielteisesti parisuhteeseen (17). Kolmasosa miehistä kuvasi tutkimuksessa itseään tuhkamuniksi sekä sek suaalisesti epäonnistuneiksi. Yhdyntöjen ajoittaminen voi aiheuttaa suorituspaineita ja erektio-ongelmia. Lapsettomuuteen liittyy usein mielialavaihteluja, masennusta ja surua, ja ne voivat vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Lapsettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset voivat entisestään vahvistaa näitä ongelmia. On arvioitu, että noin 10 %:lla lapsettomuushoidoissa olevista miehistä on erektio-ongelmia naisen kuukautiskierron puolivälissä, ja 35 % pareista ei koe seksielämäänsä tyydyttäväksi (27). Seksuaalista tyytyväisyyttä kartoittavien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Wirtbergin (14) seurantatutkimuksessa havaittiin, että lap- 2083
4 Yhdessä koettu lapsettomuuskriisi lähensi ja lujitti parisuhdetta. Vaikeista asioista oli pakko oppia puhumaan kumppanin kanssa. 27 Hammer Burns L. Sexual counseling and infertility. Kirjassa: Hammer Burns L, Covington SN, toim. Infertility counseling. A comprehensive handbook for clinicians 2006; Wirtberg I, Möller A, Hogström L, Tronstad SE, Lalos A. Life 20 years after unsuccesful infertility treatment. Hum Reprod 2007;22: Sundby J, Schmidt L, Heldaas K, Bugge S, Tanbo T. Consequences of IVF among women: 10 years posttreatment. J Psychosomatic Obstet Gynaecol 2007;28: Brandes M, van der Steen JOM, Bokdam SB ym. When and why do subfertile couples discontinue their fertility care? A longitudinal cohort study in a secondary care subfertility population. Hum Reprod 2009;24: Pinborg A, Hougaard CO, Nyboe Andersen A, Molbo D, Schmidt L. Prospective longitudinal cohort study on cumulative 5-year delivery and adoption rates among 1338 couples initiating infertility treatment. Hum Reprod 2009;24: Verhaak CM, Smeenk JM, Evers AW ym. Women s emotional adjustment to IVF: a systematic review of 25 years of research. Hum Reprod Update 2007;13: Johansson M, Adolfsson A, Berg M ym. Gender perspective on quality of life, comparisons between groups years after unsuccessful or successful IVF treatment. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89: Poikkeus P, Saisto T, Unkila- Kallio L ym. Fear of childbirth and pregnancy-related anxiety in women conceiving with assisted reproduction. Obstet Gynecol 2006;108: Repokari L, Punamäki R, Poikkeus P ym. The impact of successful assisted reproduction treatment on female and male mental health during transition to parenthood: a prospective controlled study. Hum Reprod 2005;20: settomuus vaikutti monella tavalla naisten ja miesten seksuaalielämään. Toive raskauden alkamisesta johti roolien vaihtumiseen aloitteenteossa. Nainen vastasi siitä, että seksiä oli riittävän usein ja oikeaan aikaan. Miehen siemensyöksy on välttämätön raskauden aikaansaamiseksi, mutta naisen orgasmi ei, joten se jäi usein toisarvoiseksi. Lapsettomuus näkyi myös seksuaalisena haluttomuutena; seksi oli muuttunut halusta pakoksi. Hoitojen pitkittyminen lisäsi molempien osapuolten seksuaalista tyytymättömyyttä. Seurantatutkimuksissa osa naisista kertoi, että vaikutukset seksuaalisuuteen ja haluttomuuteen olivat kielteiset ja kauaskantoiset, kun hoidot eivät johtaneet toivottuun loppu tulokseen (22,28). Kaikissa tutkimuksissa tätä kielteistä vaikutusta seksuaalisuuteen ei ole voitu vahvistaa (23,29). Nykyaikaiset lapsettomuushoidot ovat tehokkaita, mutta ne rikkovat kehon intimiteettiä ja rajoja. Hoitojen pitkittyessä erityisesti naiselle tehdään monenlaisia toimenpiteitä. Kehon muisti on meille uskollinen sekä hyvässä että pahassa. Erityisesti, jos raskaus ei lainkaan ala, moni nainen ja mies tuntee kehonsa toimimattomaksi ja arvottomaksi. Lapsettomuushoitojen aikana ja niiden jälkeen puolisot voivat auttaa toinen toistaan toipumisprosessissa. Hellä, rakastava, toisen huomioon ottava kosketus parantaa kehon saamia kolhuja, muistoja ja haavoja. Kaikella tällä on tärkeä merkitys, jotta parit voisivat jälleen löytää yhdessä mielihyvän ja läheisyyden. Miten lapsettomuushoidot aloittaneiden parien käy? Jopa % pareista saa lapsen hedelmöityshoidoilla, jos kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä mukaan lukien luovutetut sukusolut käytetään (2). Hoitojen tiukka aikataulutus ja teknisyys saavat raskausyrityksen tuntumaan todelliselta työltä. Monelle parille tulee yllätyksenä hoitojen vaatimien työstä poissaolojen määrä. Naista hoidot kuormittavat myös fyysisesti, mutta tunteiden vuoristoradan puolisot jakavat yhdessä. Hedelmöityshoidot aloittaneista pareista 23 % keskeyttää hedelmöityshoidot, ja tärkeimpänä syynä ovat hoitojen henkinen ja fyysinen kuormittavuus (30). Parien tekemistä valinnoista hedelmöityshoitojen aloittamisen jälkeen tiedetään yllättävän vähän. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan viiden vuoden seuranta-aikana hedelmöityshoidot aloittaneista 69 % sai biologisia lapsia, ja valtaosa näistä raskauksista oli alkanut hedelmöityshoidoilla. Adoptiolapsia oli 6 %:lla pareista ja lapsettomiksi tuossa vaiheessa jäi 25 % hedelmöityshoidot aloittaneista (31). Kaksinolo Aikuisuuteen kuuluu kyky luopua ja surra menetettyä. Tätä kykyä vaaditaan pareilta, jotka päättävät olla kokeilematta hedelmöityshoitoja tai jotka hoidoista huolimatta jäävät lapsettomiksi. Lapsettomuus on erittäin kipeä asia, ja se kertautuu elämänkaaren eri vaiheissa, esimerkiksi ystävien saadessa lapsenlapsia (28,32). Päätös hedelmöityshoitojen lopettamisesta on usein raskas. Luopumisen prosessissa auttaa tieto, että kaikki tehtävissä oleva on tehty raskauden alkuun saattamiseksi. Hoitavan lääkärin tärkeä tehtävä on sanoa rehellisesti missä vaiheessa hoitoja ei enää kannata jatkaa. Lopullinen päätös hoitojen lopettamisesta käynnistää yleensä surutyöprosessin (9). Lapsettomuuskriisistä selviytyy itseään kuunnellen, aikaa ja tilaa itselleen antaen sekä keskustelemalla kumppanin, läheisten ja vertaisten kanssa. Luopuminen on suuri suru, mutta sen kautta voi löytää uusia tapoja toteuttaa itseään siten, että puolisot eivät jää kiinni suruun ja katkeruuteen. Tässä vaiheessa parit hyötyisivät paripsykoterapeuttisesta avusta. Psykoterapeutin tehtävänä on auttaa suremaan syntymätöntä lasta ja auttaa paria löytämään elämäänsä uusia sisältöjä (9). Lapsettomien parien toisilleen antamalla tuella on suuri merkitys. Lapsettomien yhdistys Simpukassa (perustettu 1988, ovat edustettuina monenlaiset parit: tutkimusten ja hoitojen eri vaiheissa olevat, hoitojen tai adoption avulla lapsen saaneet, adoptioprosessin käynnistäneet sekä kaksinoloon päätyneet. Seurantatutkimusten mukaan valtaosa pareista sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen hyvin ja jatkaa elämäänsä tyytyväisinä parisuhteeseensa ja löytää uusia elämänsisältöjä (23,29). Osa lapsettomuushoitojen jälkeen lapsettomiksi jääneistä pareista kuvaa, että lapsettomuudella oli kielteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen vielä pitkän aikaa hedelmöityshoitojen loppumisen jälkeen (28,33). 2084
5 TIETEESSÄ 36 Repokari L, Punamäki RL, Unkila- Kallio L ym. Infertility treatment and marital relationships: a 1-year prospective study among successfully treated ART couples and their controls. Hum Reprod 2007;22: Repokari L, Punamäki RL. Poikkeus P ym. Ante- and perinatal factors and child characteristics predicting parenting experiences among formerly infertile couples during the child s first year: a controlled study. J Fam Psychol 2006;20: Repokari L. Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: follow-up study of singleton pregnancies. Dissertation. Helsinki: University of Helsinki Tulppala M. Rakkaus on verta sakeampaa: Neuvonta ja vertaistuki luovutetuilla sukusoluilla tehtävien hoitojen yhteydessä. Opinnäytetyö. Helsinki: Vuorovaikutusprosessien Tutkimuskeskus Söderström-Anttila V, Sälevaara M, Suikkari AM. Increasing openness in oocyte donation families regarding disclosure over 15 years. Hum Reprod 2010;25: Daniels K, Gillet W, Grace V. Parental information sharing with donor insemination conceived offspring: a follow-up study. Hum Reprod 2009;5: Sinkkonen J. Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet. Duodecim 2001;117: SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia Parista perheeksi lapsettomuuden jälkeen Raskaus alkaa yhä useammin hedelmöityshoidon tuloksena. Suomessa on syntynyt jo lähes lasta hedelmöityshoidoilla. Parisuhteen ja vanhemmuuden roolien samanaikaisuus haastaa puolisoiden aikuisuuden. Vanhemmuuteen liittyvät paineet voivat olla erityisen suuret, jos raskautta on toivottu vuosia ja lapsettomuushoitoja on jouduttu toistamaan useita kertoja. Siirtyminen lapsettoman identiteetistä lapselliseen identiteettiin ei aina ole helppoa. Elämä vauvan kanssa voi tuntua epä todelliselta ja omaan kykyyn vanhempana ei aina ole helppoa luottaa (9). Hedelmöityshoidolla raskaaksi tulleet naiset ovat raskausaikana huolestuneempia lapsensa terveydentilasta ja he pelkäävät enemmän lapsen vaurioitumista synnytyksessä kuin muut. Hoidolla alkaneesta raskaudesta naiset kertoivat ulkopuolisille myöhemmin kuin ne naiset, joilla ei ollut hedelmättömyysongelmaa (9). Pitkäkestoinen lapsettomuus on myös synnytyspelon riskitekijä (34). Laajan kotimaisen seurantatutkimuksen mukaan hedelmöityshoidolla raskaaksi tulleilla naisilla oli vähemmän masennusoireita raskausaikana ja synnytyksen jälkeen kuin ilman hedelmöityshoitoa raskaaksi tulleilla, mutta ero tasoittui lapsen ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä (35). Lapsettomuuskokemuksella ei ollut kielteisiä vaikutuksia parisuhteen laatuun raskausaikana ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, toisin kuin ilman hoitoa raskaaksi tulleilla pareilla, joilla tyytyväisyys parisuhteeseen väheni. Vanhempien keskenään jakama lapsettomuuskokemus vahvisti parisuhdetta ja lisäsi elämään liittyvää stressikestävyyttä (36). Hedelmöityshoidoissa olleiden äitien kokemukset omasta vanhemmuudesta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana olivat myönteisempiä kuin ilman hedelmöityshoitoa raskaaksi tulleiden naisten. Samana ajanjaksona isien kokemus lapsesta muuttui molemmissa ryhmissä positiivisemmaksi. Lapsen vaikeahoitoisuus ja itkuisuus vaikutti vähemmän hedelmöityshoitoryhmän vanhempien vanhemmuuskokemukseen. Hedelmöityshoidoissa olleet parit osoittivat positiivisempia tunteita lastaan kohtaan, mutta pitivät lastaan haavoittuvaisempana kuin ilman hedelmöityshoitoa lapsen saaneet vanhemmat (37). Pitkän lapsettomuuden ja toistettujen epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen äitien oli raskausaikana vaikea luoda mielikuvia lapsesta raskauden keskeytymiseen liittyvien pelkojen vuoksi. Lapsen synnyttyä tilanne tasaantui ja äitien mielikuvat lapsesta olivat realistisia, myönteisiä ja eläviä. Hedelmöityshoitoja saaneiden äitien ja isien sensitiivisyys lisääntyi lapsen kasvaessa taaperoikäiseksi (38). Lapsettomuuskokemus usein lievittyy toivotun raskauden alkaessa ja lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmat sopeutuvat hyvin vanhemmuuden alkuvaiheen haasteisiin. Rohkaisevista tuloksista huolimatta on syytä pitää mielessä, että lapsettomuus ja hedelmöityshoidot koetaan yleensä hyvin kuormittaviksi, ja terveydenhuollon haasteena on havaita ne parit, jotka tarvitsevat apua päästääkseen raskaiden kokemusten yli. Usein vasta raskauden alettua tai lapsen synnyttyä tulee tilaa lapsettomuuteen liittyville tunteille (9). Lahjasukusoluhoidot Luovutetuilla sukusoluilla (luovutettu munasolu, siittiö tai alkio) vanhemmaksi tulemiseen liittyy samankaltaista kasvukipua kuin vanhemmuuteen yleensä, sekä samanlaisia ilonhetkiä ja huolen aiheita. Luovutetuilla sukusoluilla tehtävät hoidot eroavat muista lapsettomuushoidoista siinä, että raskauden alkuunsaamiseksi tarvitaan kolmatta osapuolta, sukusolujen luovuttajaa tai paria, joka luovuttaa omista lapsettomuushoidoistaan yli jääneitä alkioita. Päätös luovutettujen sukusolujen käytöstä vaatii pysähtymistä, huolellista harkintaa ja rehellisyyttä. Päätös kypsyy vähitellen, ja hoitoon hakeutumista edeltää syvästi henkilökohtainen menetyksen tunne. Toisaalta luovutushoidolla mahdollistuu unelma yhteisestä lapsesta. Monet parit pitävät myönteisenä asiana sitä, että ainakin toisen vanhemman perimä jatkuu lapsessa ja että naisen raskaus mahdollistuu. Erityisesti munasolujen luovutushoidolla alkaneella raskaudella on tärkeä, syntyvän lapsen ja vanhempien suhdetta vahvistava merkitys (39, 40). Vauvan syntymän jälkeen on tavallista, että mies kokee helposti ulkopuolisuuden tunteita. Lapsen saatua alkunsa luovutetuilla siittiöillä nämä tunteet voivat korostua ja heijastua parisuhteeseen (39, 41). Keskeisiä haasteita luovutetuilla sukusoluilla raskaaksi tulleille pareille ovat lapselle ja ulkopuolisille lapsen alkuperästä kertominen. Ny- 2085
6 kyään lapsen alkuperän salassa pitäminen on lähes mahdotonta. Jo raskauden seurannan kannalta neuvolan ja synnytyssairaalan on tärkeää tietää, miten raskaus on saanut alkunsa (39,40,41). Lapselle avoimesti kertominen estää perhesalaisuuksien muodostumisen ja asian esiintulon esimerkiksi riitatilanteissa. Biologisen alkuperän tietäminen on tärkeää lapsen identiteetin kehittymiselle (42). Vain lapsi voi päättää, onko biologista alkuperää koskeva tieto hänelle tärkeä. Lapsen kannalta on ilman muuta selkeintä, että hän tietää alkuperänsä ja että hän voi puhua siitä avoimesti omien vanhempiensa ja lähisukulaisten kanssa. Valtaosa vanhemmista kertoo asiasta lapsilleen näiden ollessa alle viisivuotiaita. Tämä edellyttää vanhemmilta asian käsittelyä siten, että siihen on mahdollista suhtautua luonnollisesti ja rauhallisesti, ilman suuria tunteita. Silloin asian merkitystä ei tarvitse kieltää eikä se myöskään kasva liian suureksi (1,39,40). Lopuksi Lapsen saaminen ja perheen perustaminen ovat perustavaa laatua olevia oikeuksia, joihin kaikilla tulee olla varallisuudesta riippumaton mahdollisuus. Suomessa lapsettomuuden hoito kuuluu hoitotakuun piiriin ja lapsettomuuteen saa hoitoa tasa-arvoisesti niin halutessaan. Parit tekevät erilaisia ratkaisuja lapsettomuusongelman ilmetessä: yhden lähtiessä välittömästi ratkaisemaan ongelmaa ja ottaessa yhteyttä lapsettomuusklinikkaan, toinen käy läpi yksinäisen surun ja luopumisen tien ennen kuin voi edes harkita lapsettomuushoitoihin hakeutumista. Osa pareista valitsee adoption, sijaisvanhemmuuden tai päättää yksinkertaisesti jäädä vaille omaa lasta. Adoption valinneiden taival on viime vuosina pitkittynyt ja vaikeutunut. Ei ole tavatonta, että parit käyvät ensin usean vuoden ajan hedelmöityshoidoissa ja sen jälkeen vielä samanmittaisen ajan adoptioneuvonnassa. Kuluvana vuonna voimaan tulevan uuden adoptiolain tavoitteena on selkiyttää adoptioon liittyviä käytännön ongelmia ja tuoda tämä vaihtoehto useammalle parille mahdolliseksi. Lapsiunelmasta luopuminen on yksi elämän suurista päätöksistä. Lapsettomuuden herättämää menetystä voi suremalla työstää. Psykoterapiasta ja vertaistuesta on apua tässä luopumisprosessissa. Kummallakin puolisolla on lupa yhdessä ja erikseen löytää uusia merkityksiä ja iloa elämään. Jokaisen ihmisen elämästä puuttuu jotain, mutta jäljelle jää vielä suuri joukko mahdollisuuksia. Elämän kauniit asiat ja mahdollisuudet näyttäytyvät paljon selkeämpinä, kun ne saa jakaa kumppanin kanssa. English summary > in english Childlessness and the couple relationship 2086
7 TIETEESSÄ ENGLISH SUMMARY MAIJA TULPPALA M.D., Ph.D., Docent, Specialist in Gynaecology, Obstetrics and Gynaecological Endocrinology, Psychotherapist (VET) The Felicitas Clinic Helsinki Childlessness and the couple relationship Infertility is a major life stressor for couples who want to have children. It may have short- and longterm psychological effects on one or both members of a couple. Women seem to find infertility more stressful than do men and are more vulnerable than men to mental health problems like anxiety, depression and low self-esteem. For men, inability to fulfil the male role and the social role of becoming a father are central to the experience of infertility. Generally, couples who enter infertility treatments seem to be quite well adjusted and stable in their relationships. The experience of infertility and the struggle to conceive may bring the partners even closer together; this happens in a quarter of women and in a fifth of men. It can also bring up new problems or can lead to exacerbation of the old ones. The ability to reproduce is intimately tied to sexuality, self-image and self-esteem. During infertility treatment the pleasurable experience of sexual intimacy may be negatively affected, and this may contribute to marital distress. Modern infertility treatments have made parenthood possible for many couples who previously would have remained childless. Recent follow-up studies indicate that successful infertility treatments do not have harmful effects on individual psychological well-being, on marital relations or on parenting experiences. Remaining childless is a painful experience but with time most couples find ways to cope with it and find new direction in their lives. Counselling and patient support services should be available at all steps of the infertility struggle. 2087
Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus
Lapsettomuus Lapsettomuuden tuska Maija Tulppala Lapsesta saakka meitä on valmennettu aikuisen tehtävään: hoivaamaan jälkeläisiämme ja huolehtimaan heistä. Joka kuudes pari joutuu toteamaan, että raskaus
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotSuomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa
LisätiedotLataa Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla - Anneli Miettinen. Lataa
Lataa Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla - Anneli Miettinen Lataa Kirjailija: Anneli Miettinen ISBN: 9789522260741 Sivumäärä: 69 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.38 Mb Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotKosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana
Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotUusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotMonikkovanhemmuuden ilot ja haasteet
Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotLataa Halut jäissä? Lataa
Lataa Halut jäissä? Lataa ISBN: 9789522260956 Sivumäärä: 114 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.82 Mb Puolisoiden erilaiset seksuaaliset halut ovat parisuhteiden yleisin seksuaaliongelma. Ajoittainen halun
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotMiten lapsia tehdään?
2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotHyvät tulevat vanhemmat!
Hyvät tulevat vanhemmat! Vauvan odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ilon lisäksi se tuo kuitenkin myös mukanaan uusia haasteita perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyen. Olisi hienoa jos näiden
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotKeskustele tahattomasta lapsettomuudesta kumppanisi kanssa
Keskustele tahattomasta lapsettomuudesta kumppanisi kanssa Puheeksi ottamisen apu pareille, jotka miettivät lapsettomuushoitoihin hakeutumista, ja pareille, jotka ovat jo lapsettomuushoidoissa. Elämä parisuhteessa
LisätiedotIKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA
IKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, THL 30.10.2018 Ikääntyvä vanhemmuus / Reija Klemetti 1 KAIKKIEN SYNNYTTÄJIEN JA ENSISYNNYTTÄJIEN
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotVauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi
Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN
ADOPTIO-ODOTUS KASVUA VANHEMMUUTEEN Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 3.4.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Odotan vai odotanko? Saako / voiko
LisätiedotALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa
LisätiedotARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja
ARKI & RAKKAUS Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja 1 Parisuhdevaiheista Symbioosivaihe Rakastuneena oleminen Sulautuminen, honey moon, olemme yhtä Kiintymyksen ja huolehtimisen eli tunnesiteen
LisätiedotLAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA
Suvi Vahtola LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen vaikuttavista tekijöistä LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotMonimuotoiset perheet
Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotHALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela
HALUT JÄISSÄ Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014 Tuula Korpela SEKSUAALITERVEYS osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia vapaus ja kyky kokea ja ilmaista seksuaalista halua ja nautintoa,
LisätiedotPienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotMonikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?
Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus
LisätiedotMaija Tulppala. Opas luovutetuilla sukusoluilla hoitoja harkitseville tai niillä jo lapsen saaneille
Maija Tulppala Opas luovutetuilla sukusoluilla hoitoja harkitseville tai niillä jo lapsen saaneille KIRJOITTAJA: Maija Tulppala, dos, erikoislääkäri, psykoterapeutti, Helminauha-verkoston jäsen Kiitokset
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotIRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer
IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotSEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK
SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi TEORIAPOHJAA PERUSTEOKSET: David Schnarch: Constructing the Sexual Crucible. An Integration
Lisätiedot12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista
12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotMiten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?
Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotLapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan
Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen
LisätiedotYksinäisyys FINSEXaineistoissa
Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:
Lisätiedot