Lapsettomuus ja parisuhde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsettomuus ja parisuhde"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ MAIJA TULPPALA LKT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) Felicitas-klinikka Helsinki Lapsettomuus ja parisuhde Lapsettomuus herättää hankalia tunteita, joista on vaikea kertoa ulkopuolisille. Yksilön oman kokemuksen lisäksi lapsettomuus on parisuhteen ongelma, joka joko yhdistää kumppanit tai etäännyttää heidät toisistaan. Nykyaikaiset lapsettomuushoidot ovat tehokkaita, mutta ulkopuolisen puuttuminen parin yhteiselämän intiimille alueelle saa aikaan avuttomuutta ja hämmennystä. Hedelmöityshoidon onnistuminen pitkän lapsettomuuden jälkeen ei muodosta riskitekijää vanhemmuudelle. Sen sijaan raskauteen ja synnytykseen liittyvissä seikoissa nämä parit ovat haavoittuvaisia. Yli 70 % pareista toivoo mahdollisuutta psyykkiseen tukeen lapsettomuushoitojen aikana. VERTAISARVIOITU VV Parisuhde on aikuisen elämässä tärkein ihmissuhde, johon latautuu paljon odotuksia ja toiveita. Se on yksi elämän haastavimmista, mutta myös palkitsevimmista suhteista. Lasten kautta parisuhteeseen tulee uusi ulottuvuus. Syntyvyyden vähenemisen myötä lasten ja perheen merkitys on entisestään korostunut. Jopa noin 95 prosentille ihmisistä lapset ja perhe ovat tärkein asia elämässä (1). Monikaan tuleva vanhempi ei pysähdy miettimään, miksi oikeasti haluaa lapsia. Lasten saaminen tuntuu itsestään selvältä, elämän normaaliin kulkuun kuuluvalta asialta. Monet toteavat, että lasten kautta elämä muuttuu rikkaammaksi ja saa tarkoituksen. Biologisessa mielessä lapsen saamiseen liittyy suvun jatkuminen, omien geenien siirtyminen. Lapsitoiveessa on mukana myös narsistinen puoli; vanhempi etsii lapsesta omia, myönteiseksi koettuja piirteitään. Lasten saaminen mielletään myös aikuisuuden mittapuuksi, miehen ja naisen välisen rakkaussuhteen vahvistamiseksi. Noin joka viides lasta haluava pari joutuu sen kipeän tosiasian eteen, että raskaus ei ole alkanut vuodenkaan yrittämisen jälkeen. Tahattomasti lapsettomien tarkkaa lukumäärää on mahdotonta arvioida, mutta arvioiden mukaan se koskettaa tällä hetkellä noin paria Suomessa (2,3,4). Yhtenä tekijänä tahattoman lapsettomuuden yleistymiseen on, että lapsia aletaan hankkia yhä myöhemmällä iällä. Toiveikä ensimmäisen lapsen saannille Suomessa on naisilla 25 vuotta ja miehillä vuotta. Toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa: ensi synnyttäjien keski-ikä on noussut neljän vuosikymmenen aikana lähes kuusi vuotta ja lähenee kohta 30 ikävuotta. Raskaustoiveiden siirtäminen tuonnemmaksi voi vaikeuttaa raskauden alkamista ja toiveet halutun kokoisesta perheestä saattavat romuttua (5,6,7). Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuu noin % tahattomasti lapsettomista pareista (4,8). Adoptioon, sijaisvanhemmuuteen tai kaksinoloon päädytään yleensä vasta, kun lapsettomuushoidot ovat päättyneet tuloksettomina (9). Noin 40 % pareista ei hakeudu lapsettomuushoitoihin. Kotimaisen tutkimuksen mukaan tällaisia pareja ovat vähän koulutetut, iältään nuoremmat (alle 30-vuotiaat) ja ne parit, joista jommallakummalla on jo aikaisemmasta liitosta syntynyt lapsia. Päätös hoitoihin hakeutumisesta ei aina ole helppo, ja puolisoiden kannat saattavat poiketa toisistaan ja jopa estää avun hakemisen (10). Parisuhteen merkitys elämän kriiseistä selviämisessä Lapsuuden kokemukset muovaavat tapoja selvitä elämän kriiseistä ja menetyksistä. Kiintymyssuhteen laatu varhaisissa suhteissamme vaikuttaa kykyyn rakastaa, koskettaa, antaa, ottaa vastaan, olla lähellä ja sitoutua. Näiden sisäistysten ja myöhempien kokemuksiemme pohjalta mielessämme on oletuksia siitä, miten parisuhteet toimivat; onko läheisyys, intiimiys ja itselle vaikeiden asioiden jakaminen parisuhteessa turvallista tai edes mahdollista. Olennaista kokemuksen muodostumisen kannalta on se, ovatko kumppanit voineet käydä läpi ja prosessoida näitä aikaisempia menetyksiä ja vaille jäämisiä, vai siirtyvätkö ne parisuhteen näyttämölle ratkaistaviksi (11). Kumppanit pyrkivät toistensa avulla saamaan yhteyden itsen niihin puoliin, jotka ovat kasvu- 2081

2 Suurta avuttomuutta ja hämmennystä aiheuttaa, että ulkopuolisia tarvitaan avuksi jakamaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeintä aluetta. KIRJALLISUUTTA 1 Lainiala L. Perhepolitiikan uudet tuulet perheen paluu. Perhebarometri Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos julkaisuja. Katsauksia E39. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos Nuojua-Huttunen S, Anttila L. Lapsettomuuden ensivaiheen tutkimukset selvittävät pysyvää hedelmättömyyttä ja heikentynyttä lisääntymiskykyä. Suom Lääkäril 2009;64: Luoto R, Kinnunen TI, Koponen P ym. Naisten lisääntymisterveys Suomessa. Tuloksia Finriski tutkimuksesta. Suom Lääkäril 2004;59: Boivin J, Bunting L, Collins JA, Nygren KG. International estimates of infertility prevalence and treatment-seeking: potential need and demand for infertility medical care. Hum Reprod 2007;22: Anttila L. Huoli hedelmällisyydestä on aiheellinen. Suom Lääkäril 2006;61: Schmidt L, Sobotka T, Bentzen JG, Andersen AN. Demographic and medical consequences of the postponement of parenthood. Hum Reprod Update 2012;18: Klemetti R, Sihvo S, Koponen P. Tahaton lapsettomuus ja hedelmöityshoidot. Kirjassa: Koponen P, Luoto R, toim. Lisääntymisterveys Suomessa, Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5. Helsinki: Kansanterveyslaitos Toivanen R, Vilska S, Tulppala M. Sylillinen surua lapsettomuuden kokemus. Suom Lääkäril 2004;59: Miettinen A, Rotkirch A. Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos julkaisuja. Katsauksia E 34. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos Tulppala M. Näkökulmia parisuhteeseen ja lapsettomuuteen kiintymyssuhdeteorian pohjalta. Perheterapia 2002;2:50 7. historiassa tai aiemmissa suhteissa jääneet toteutumatta. Puolisoilla on suhteessa toisiinsa tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi erilaisine puolineen. Antamisen ja saamisen vuorottelu voivat vinoutua, jos parilla on paljon samanlaisia tarpeita toisiinsa nähden. Tällöin suhteessa on vähemmän tilaa vastavuoroisuudelle ja eläytyvälle vuorovaikutukselle (12). Onnellisimmillaan parisuhteessa yhdistyvät keskinäinen luottamus, turvallisuuden tunne, toinen toisensa ymmärtäminen, kokemusten keskinäinen jakaminen ja syvä eroottinen kiintymys. Rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen parisuhteessa antavat ihmiselle ainutlaatuisuuden tunteen, jota muilla elämänalueilla on vaikea tavoittaa, ja tämä auttaa pääsemään elämän kriiseissä eteenpäin (13). Lapsettomuus: naisen ja miehen kokemus Lapsettomuus koskettaa ihmisen kaikkein yksityisimpiä asioita: lisääntymistä ja seksuaalisuutta. Pelko yksin jäämisestä ja perheettömyydestä on lapsettomuuden kriisin keskeinen huoli. Lapsettomuus merkitsee menetystä toiveille tulla vanhemmaksi äidiksi tai isäksi oman kumppanin kanssa. Nainen ja mies saattavat kokea pettävänsä myös vanhempiensa ja appivanhempiensa toiveet. Lapsettomuuteen liittyy myös muita eriasteisesti painottuvia menetyksiä: itsetunnon, erityisesti seksuaalisen itsetunnon, raskaus-, synnytys- ja imetyskokemusten menetykset. Moni lapseton pari tuntee myös, että ei voi kontrolloida kehonsa toimintaa (9,11,14). Lapsettomuuden kokemiseen liittyy useita vaikeasti siedettäviä ja käsiteltäviä tunteita: häpeä, arvottomuus ja nöyryytys. Suurta avuttomuutta ja hämmennystä aiheuttaa, että ulkopuolisia tarvitaan avuksi jakamaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeintä aluetta. Lapsettomuushoitojen aikana nainen ja mies joutuvat hyväksymään, että hoidon lopputulosta ei voi tietää etukäteen. Hoitojen aikana kumpikin puolisoista voi saada traumaattista tietoa lisääntymisfysiologiastaan. Lapsettomuuskriisissä puolisoilta vaaditaan kykyä surra, prosessoida menetyksiä ja sopeutua uusiin tilanteisiin (9,11,14). Lapsettomat naiset tuntevat enemmän ahdistusta, stressiä ja masennusoireita kuin miehet ja kokevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Haastattelututkimuksen mukaan 50 %:lle naisista ja 15 %:lle miehistä lapsettomuus oli siihenastisen elämän vaikein asia, joka oli verrattavissa lähiomaisen menetykseen (15). Lapsettomuus voi olla naiselle syvä narsistinen haava, josta keho muistuttaa joka kuukausi kuukautisvuodon alkaessa. Odottavien äitien näkeminen ja toisten vauvaonnen seuraaminen tuntuvat raskailta. Monet naiset kuvaavat kivuliaita ulkopuolisuuden ja huonommuuden tunteita ollessaan toisten naisten seurassa. Lapsettomuuskokemus erottaa jyvät akanoista; osa ystävyyssuhteista katkeaa ystävien ajattelemattomien kommenttien ja myötäelämisen puutteen vuoksi (9,11,14). Miesten tapa reagoida lapsettomuuteen on erilainen kuin naisten. Kyky saattaa kumppaninsa raskaaksi, jatkaa sukupolvien ketjua ja tulla isäksi ovat keskeisiä tekijöitä miehen reaktioiden taustalla (9,11,14). Miehen ahdistus ja stressi lisääntyvät epäonnistuneen hedelmöityshoidon jälkeen, ja erityisesti hoitojen epäonnistuessa toistuvasti (16). Miehet ovat huolissaan lapsettomuuden vaikutuksista kumppaniin, pari- ja ystävyyssuhteisiin sekä näiden heijastumista omaan elämäänsä (9,11,14). Kun lapsettomuuden syy on miehessä, voivat vaikutukset itsetuntoon ja miehisyyteen olla suuret. Nämä miehet kuvaavat itseään seksuaalisesti epäonnistuneiksi (17). Masennusta ja itsetuhoajatuksia esiintyy jopa %:lla lapsettomista naisista lapsettomuushoitojen aikana ja lapsettomilla miehillä useammin kuin niillä, joilla ei ole lapsettomuusongelmaa (18). Epäonnistuneet hoidot lisäävät vakavien masennusoireiden esiintyvyyttä molemmilla puolisoilla, erityisesti silloin kun puolisot eivät saa arvostusta ja tukea toisiltaan (19). Lähisukulaisten ja ystävien odotukset hoitojen onnistumiselle ja eläytyvän tuen puute lisäävät kummankin puolison ahdistus- ja masennusoireilua (19). Ammattiauttajan apua lapsettomuuteen liittyvien tunteiden käsittelyssä arvioi tarvitsevansa yli 19 % naisista ja lähes 15 % miehistä lapsettomuushoitojen aikana (20). Vaikutukset parisuhteeseen Yksilön oman kokemuksen lisäksi lapsettomuus on parisuhteen ongelma, joka joko yhdistää kumppanit tai etäännyttää heidät toisistaan. Näitä kahta kokemusta on mahdoton erottaa 2082

3 TIETEESSÄ 12 Tuhkasaari P. Parisuhteen ja paripsykoterapian prosessista. Kirjassa: Malinen V, Alkio P, toim. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus. Helsinki: Väestöliitto 2007; Roos E. Mitä on rakkaus? Kirjassa: Roos E, Manninen V, Välimäki J, toim. Rakkaus, toive ja todellisuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia. Helsinki: Yliopistopaino 2001; Wirtberg I. His and her childlessness. Väitöskirja. Stockholm: Karolinska Institutet Freeman EW, Boxer AS, Rickels K, Tureck R, Mastroianni L Jr. Psychological evaluation and support in a program of in vitro fertilization and embryo transfer. Fertil Steril 1985;43(Suppl): Verhaak CM, Smeenk JM, van Minnen A, Kremer JAM, Kraaimaat FW. A longitudinal, prospective study on emotional adjustment before, during and after consecutive fertility treatment cycles. Hum Reprod 2005;20: Hammarberg K, Baker HWG, Fisher JRW. Men s experiences of infertility and infertility treatment 5 years after diagnosis of male factor infertility: a retrospective cohort study. Hum Reprod 2010;25: Kerr J, Brown C, Balen AH. The experiences of couples who had infertility treatment in the United Kingdom: results of a survey performed in Hum Reprod 1999;14: Lund R, Seibaek CS, Christensen U, Schmidt L. The impact of social relations on the incidence of severe depressive symptoms among infertile women and men. Hum Reprod 2009;24: Boivin J, Scanlan LC, Walker SM. Why are infertile patients not using psychosocial counseling? Hum Reprod 1999;14: Schmidt L, Holstein B, Christensen U, Boivin J. Does infertility cause marital benefit? An epidemiological study of 2250 women and men in infertility treatment. Patient Educ Couns 2005;59: Leiblum SR, Aviv A, Hamer R. Life after infertility treatment: a long-term investigation of marital and sexual function. Hum Reprod 1998;13: Sydsjö G, Skoog Svanberg A, Lampic C, Jablonowska B. Relationships in IVF couples 20 years after treatment. Hum Reprod 2011;26: Miettinen Anneli. Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla. Helsinki: Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Schmidt L, Holstein BE, Christensen U, Boivin J. Communication and coping as predictors of fertility problem stress: cohort study of 816 participants who did not achieve a delivery after 12 months of fertility treatment. Hum Reprod 2005;20: Peterson BD, Pirritano M, Block JM, Schmidt L. Marital benefit and coping strategies in men and women undergoing unsuccessful fertility treatments over a 5-year period. Fertil Steril 2011;95: toisistaan, koska puolisojen tapa käsitellä yksilö kokemusta vaikuttaa parisuhteeseen ja päinvastoin. Parhaimmillaan lapsettomuus luo keskinäisen tuen ja ymmärryksen tunteen, jota puolisot eivät ennen ole kokeneet (11). Laajan tanskalaisen kartoituksen mukaan neljänneksellä naisista ja viidenneksellä miehistä yhdessä koettu kriisi lähensi ja lujitti parisuhdetta (21). Vaikeista asioista oli pakko oppia puhumaan kumppanin kanssa. Toisaalta lapsettomuus saattaa tuoda vanhat ongelmat esiin ja aiheuttaa uusia. Kolmasosa pareista koki, että lapsettomuus vaikutti kielteisesti parisuhteeseen (22). Suhde puolisoon joutuu uuteen valoon ja kysymys parisuhteen tulevaisuudesta saattaa nousta pohdittavaksi. Parisuhteen päättyminen avioeroon lapsettomuuden vuoksi on kuitenkin harvinaista (23). Ihmiselle on tyypillistä etsiä syitä ja syyllisiä omalle kohdalle osuvaan vastoinkäymiseen. Lapsettomuuden johtuminen vain toisesta osapuolesta, samoin kuin jos toisella puolisoista on aikaisemmasta liitosta lapsia, vaikuttaa helposti parisuhteeseen (9,11,14). Normaali pettymyksen ja kiukun käsittely saattavat silloin hankaloitua. Toinen puolisoista voi kehottaa kumppaniaan hakeutumaan uuteen parisuhteeseen, jotta edes tämä saisi lapsen. Tällöin unohtuu, minkä vuoksi ollaan yhdessä eli parisuhteen perusta. Kumppani valitaan itselle sopivaksi, ei tulevan lapsen isäksi tai äidiksi. Lapsettomuus on syvästi henkilökohtainen asia ja siitä ulkopuolisille, jopa omalle kumppanille puhuminen voi olla vaikeaa. Ystävien ajattelemattomat kommentit voivat lisätä parin paineita ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin kielteisesti. Kotimaisen tutkimuksen mukaan 53 % naisista kertoi lapsettomuudesta ja hedelmöityshoidoista vain muutamalle läheiselleen ja 13 % ei ollut kertonut kenellekään. Miehistä lähes 40 % ei ollut kertonut asiasta kenellekään ulkopuoliselle (24). Elämä saattaa käpertyä lapsen hankinnan ympärille, eikä voimia riitä tavallisiin tyydytystä tuottaviin asioihin. Hoidoissa olevat kuvaavat aikaa hoitoputkessa oloksi ajaksi, jossa nainen ja mies yrittävät selviytyä hoidoista. Hoitojen alkuvaiheessa tiedon hakeminen lapsettomuudesta ja sen psykososiaalisista vaikutuksista auttaa osallistumaan hoitoratkaisuihin ja tulemaan paremmin toimeen lapsettomuuteen liittyvän stressin ja ahdistuksen kanssa. Lisäksi se antaa tunteen, että asia on enemmän omissa kuin vieraissa käsissä (25). Hoitojen pitkittyessä aktiivinen tai passiivinen välttely (esim. raskaana olevien välttäminen, antaa ajan kulua ja toivotaan ihmeen tapahtuvan -filosofia) lisäävät stressiä yksilö- ja parisuhdetasolla sekä sosiaalisissa suhteissa (20). Puolisoiden optimismi, hyvä itsetunto ja taipumus käyttää rakentavia puolustuskeinoja auttavat heitä käsittelemään vaikeita tunteita ja tukemaan toisiaan. Lapsettomuuskriisissä on mahdollista päästä eteenpäin, jos parisuhteessa on vastavuoroisuutta, kykyä ilmaista itseään ja kuunnella toista (26). Vaikutus seksuaalisuuteen Seksuaalisuus kuuluu naisen ja miehen elämään parhaimmillaan suurta tyydytystä ja mieli hyvää tuottavana voimana, mutta se on samalla herkin alue ihmiselämässä. Vaikka seksuaalielämän ongelmat ovat lapsettomuuden syynä vain noin 1 5 %:lla lapsettomista pareista, saattaa lapsettomuus vaikuttaa laajemminkin parin seksuaalielämään. Seksi muistuttaa kipeästi lapsettomuudesta ja omasta kyvyttömyydestä. Käsiteltäviksi nousevat tunteet naiseudesta ja miehisyydestä (9,11,14). Seksuaaliset tunteet, hellyys ja intohimo jäävät helposti vähemmälle kun yhdyntöjen päätavoitteeksi nousee raskauden alkuun saattaminen (14,22). Hedelmällisyys on seksuaalisuuden perusilmaisu. Naista, joka ei saa lasta, kutsutaan usein mahoksi. Sanana se riistää kaikki seksuaa liset mielleyhtymät (9,11,14). Miehestä johtuva lapsettomuus voi vaikuttaa kielteisesti parisuhteeseen (17). Kolmasosa miehistä kuvasi tutkimuksessa itseään tuhkamuniksi sekä sek suaalisesti epäonnistuneiksi. Yhdyntöjen ajoittaminen voi aiheuttaa suorituspaineita ja erektio-ongelmia. Lapsettomuuteen liittyy usein mielialavaihteluja, masennusta ja surua, ja ne voivat vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Lapsettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset voivat entisestään vahvistaa näitä ongelmia. On arvioitu, että noin 10 %:lla lapsettomuushoidoissa olevista miehistä on erektio-ongelmia naisen kuukautiskierron puolivälissä, ja 35 % pareista ei koe seksielämäänsä tyydyttäväksi (27). Seksuaalista tyytyväisyyttä kartoittavien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Wirtbergin (14) seurantatutkimuksessa havaittiin, että lap- 2083

4 Yhdessä koettu lapsettomuuskriisi lähensi ja lujitti parisuhdetta. Vaikeista asioista oli pakko oppia puhumaan kumppanin kanssa. 27 Hammer Burns L. Sexual counseling and infertility. Kirjassa: Hammer Burns L, Covington SN, toim. Infertility counseling. A comprehensive handbook for clinicians 2006; Wirtberg I, Möller A, Hogström L, Tronstad SE, Lalos A. Life 20 years after unsuccesful infertility treatment. Hum Reprod 2007;22: Sundby J, Schmidt L, Heldaas K, Bugge S, Tanbo T. Consequences of IVF among women: 10 years posttreatment. J Psychosomatic Obstet Gynaecol 2007;28: Brandes M, van der Steen JOM, Bokdam SB ym. When and why do subfertile couples discontinue their fertility care? A longitudinal cohort study in a secondary care subfertility population. Hum Reprod 2009;24: Pinborg A, Hougaard CO, Nyboe Andersen A, Molbo D, Schmidt L. Prospective longitudinal cohort study on cumulative 5-year delivery and adoption rates among 1338 couples initiating infertility treatment. Hum Reprod 2009;24: Verhaak CM, Smeenk JM, Evers AW ym. Women s emotional adjustment to IVF: a systematic review of 25 years of research. Hum Reprod Update 2007;13: Johansson M, Adolfsson A, Berg M ym. Gender perspective on quality of life, comparisons between groups years after unsuccessful or successful IVF treatment. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89: Poikkeus P, Saisto T, Unkila- Kallio L ym. Fear of childbirth and pregnancy-related anxiety in women conceiving with assisted reproduction. Obstet Gynecol 2006;108: Repokari L, Punamäki R, Poikkeus P ym. The impact of successful assisted reproduction treatment on female and male mental health during transition to parenthood: a prospective controlled study. Hum Reprod 2005;20: settomuus vaikutti monella tavalla naisten ja miesten seksuaalielämään. Toive raskauden alkamisesta johti roolien vaihtumiseen aloitteenteossa. Nainen vastasi siitä, että seksiä oli riittävän usein ja oikeaan aikaan. Miehen siemensyöksy on välttämätön raskauden aikaansaamiseksi, mutta naisen orgasmi ei, joten se jäi usein toisarvoiseksi. Lapsettomuus näkyi myös seksuaalisena haluttomuutena; seksi oli muuttunut halusta pakoksi. Hoitojen pitkittyminen lisäsi molempien osapuolten seksuaalista tyytymättömyyttä. Seurantatutkimuksissa osa naisista kertoi, että vaikutukset seksuaalisuuteen ja haluttomuuteen olivat kielteiset ja kauaskantoiset, kun hoidot eivät johtaneet toivottuun loppu tulokseen (22,28). Kaikissa tutkimuksissa tätä kielteistä vaikutusta seksuaalisuuteen ei ole voitu vahvistaa (23,29). Nykyaikaiset lapsettomuushoidot ovat tehokkaita, mutta ne rikkovat kehon intimiteettiä ja rajoja. Hoitojen pitkittyessä erityisesti naiselle tehdään monenlaisia toimenpiteitä. Kehon muisti on meille uskollinen sekä hyvässä että pahassa. Erityisesti, jos raskaus ei lainkaan ala, moni nainen ja mies tuntee kehonsa toimimattomaksi ja arvottomaksi. Lapsettomuushoitojen aikana ja niiden jälkeen puolisot voivat auttaa toinen toistaan toipumisprosessissa. Hellä, rakastava, toisen huomioon ottava kosketus parantaa kehon saamia kolhuja, muistoja ja haavoja. Kaikella tällä on tärkeä merkitys, jotta parit voisivat jälleen löytää yhdessä mielihyvän ja läheisyyden. Miten lapsettomuushoidot aloittaneiden parien käy? Jopa % pareista saa lapsen hedelmöityshoidoilla, jos kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä mukaan lukien luovutetut sukusolut käytetään (2). Hoitojen tiukka aikataulutus ja teknisyys saavat raskausyrityksen tuntumaan todelliselta työltä. Monelle parille tulee yllätyksenä hoitojen vaatimien työstä poissaolojen määrä. Naista hoidot kuormittavat myös fyysisesti, mutta tunteiden vuoristoradan puolisot jakavat yhdessä. Hedelmöityshoidot aloittaneista pareista 23 % keskeyttää hedelmöityshoidot, ja tärkeimpänä syynä ovat hoitojen henkinen ja fyysinen kuormittavuus (30). Parien tekemistä valinnoista hedelmöityshoitojen aloittamisen jälkeen tiedetään yllättävän vähän. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan viiden vuoden seuranta-aikana hedelmöityshoidot aloittaneista 69 % sai biologisia lapsia, ja valtaosa näistä raskauksista oli alkanut hedelmöityshoidoilla. Adoptiolapsia oli 6 %:lla pareista ja lapsettomiksi tuossa vaiheessa jäi 25 % hedelmöityshoidot aloittaneista (31). Kaksinolo Aikuisuuteen kuuluu kyky luopua ja surra menetettyä. Tätä kykyä vaaditaan pareilta, jotka päättävät olla kokeilematta hedelmöityshoitoja tai jotka hoidoista huolimatta jäävät lapsettomiksi. Lapsettomuus on erittäin kipeä asia, ja se kertautuu elämänkaaren eri vaiheissa, esimerkiksi ystävien saadessa lapsenlapsia (28,32). Päätös hedelmöityshoitojen lopettamisesta on usein raskas. Luopumisen prosessissa auttaa tieto, että kaikki tehtävissä oleva on tehty raskauden alkuun saattamiseksi. Hoitavan lääkärin tärkeä tehtävä on sanoa rehellisesti missä vaiheessa hoitoja ei enää kannata jatkaa. Lopullinen päätös hoitojen lopettamisesta käynnistää yleensä surutyöprosessin (9). Lapsettomuuskriisistä selviytyy itseään kuunnellen, aikaa ja tilaa itselleen antaen sekä keskustelemalla kumppanin, läheisten ja vertaisten kanssa. Luopuminen on suuri suru, mutta sen kautta voi löytää uusia tapoja toteuttaa itseään siten, että puolisot eivät jää kiinni suruun ja katkeruuteen. Tässä vaiheessa parit hyötyisivät paripsykoterapeuttisesta avusta. Psykoterapeutin tehtävänä on auttaa suremaan syntymätöntä lasta ja auttaa paria löytämään elämäänsä uusia sisältöjä (9). Lapsettomien parien toisilleen antamalla tuella on suuri merkitys. Lapsettomien yhdistys Simpukassa (perustettu 1988, ovat edustettuina monenlaiset parit: tutkimusten ja hoitojen eri vaiheissa olevat, hoitojen tai adoption avulla lapsen saaneet, adoptioprosessin käynnistäneet sekä kaksinoloon päätyneet. Seurantatutkimusten mukaan valtaosa pareista sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen hyvin ja jatkaa elämäänsä tyytyväisinä parisuhteeseensa ja löytää uusia elämänsisältöjä (23,29). Osa lapsettomuushoitojen jälkeen lapsettomiksi jääneistä pareista kuvaa, että lapsettomuudella oli kielteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen vielä pitkän aikaa hedelmöityshoitojen loppumisen jälkeen (28,33). 2084

5 TIETEESSÄ 36 Repokari L, Punamäki RL, Unkila- Kallio L ym. Infertility treatment and marital relationships: a 1-year prospective study among successfully treated ART couples and their controls. Hum Reprod 2007;22: Repokari L, Punamäki RL. Poikkeus P ym. Ante- and perinatal factors and child characteristics predicting parenting experiences among formerly infertile couples during the child s first year: a controlled study. J Fam Psychol 2006;20: Repokari L. Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: follow-up study of singleton pregnancies. Dissertation. Helsinki: University of Helsinki Tulppala M. Rakkaus on verta sakeampaa: Neuvonta ja vertaistuki luovutetuilla sukusoluilla tehtävien hoitojen yhteydessä. Opinnäytetyö. Helsinki: Vuorovaikutusprosessien Tutkimuskeskus Söderström-Anttila V, Sälevaara M, Suikkari AM. Increasing openness in oocyte donation families regarding disclosure over 15 years. Hum Reprod 2010;25: Daniels K, Gillet W, Grace V. Parental information sharing with donor insemination conceived offspring: a follow-up study. Hum Reprod 2009;5: Sinkkonen J. Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet. Duodecim 2001;117: SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia Parista perheeksi lapsettomuuden jälkeen Raskaus alkaa yhä useammin hedelmöityshoidon tuloksena. Suomessa on syntynyt jo lähes lasta hedelmöityshoidoilla. Parisuhteen ja vanhemmuuden roolien samanaikaisuus haastaa puolisoiden aikuisuuden. Vanhemmuuteen liittyvät paineet voivat olla erityisen suuret, jos raskautta on toivottu vuosia ja lapsettomuushoitoja on jouduttu toistamaan useita kertoja. Siirtyminen lapsettoman identiteetistä lapselliseen identiteettiin ei aina ole helppoa. Elämä vauvan kanssa voi tuntua epä todelliselta ja omaan kykyyn vanhempana ei aina ole helppoa luottaa (9). Hedelmöityshoidolla raskaaksi tulleet naiset ovat raskausaikana huolestuneempia lapsensa terveydentilasta ja he pelkäävät enemmän lapsen vaurioitumista synnytyksessä kuin muut. Hoidolla alkaneesta raskaudesta naiset kertoivat ulkopuolisille myöhemmin kuin ne naiset, joilla ei ollut hedelmättömyysongelmaa (9). Pitkäkestoinen lapsettomuus on myös synnytyspelon riskitekijä (34). Laajan kotimaisen seurantatutkimuksen mukaan hedelmöityshoidolla raskaaksi tulleilla naisilla oli vähemmän masennusoireita raskausaikana ja synnytyksen jälkeen kuin ilman hedelmöityshoitoa raskaaksi tulleilla, mutta ero tasoittui lapsen ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä (35). Lapsettomuuskokemuksella ei ollut kielteisiä vaikutuksia parisuhteen laatuun raskausaikana ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, toisin kuin ilman hoitoa raskaaksi tulleilla pareilla, joilla tyytyväisyys parisuhteeseen väheni. Vanhempien keskenään jakama lapsettomuuskokemus vahvisti parisuhdetta ja lisäsi elämään liittyvää stressikestävyyttä (36). Hedelmöityshoidoissa olleiden äitien kokemukset omasta vanhemmuudesta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana olivat myönteisempiä kuin ilman hedelmöityshoitoa raskaaksi tulleiden naisten. Samana ajanjaksona isien kokemus lapsesta muuttui molemmissa ryhmissä positiivisemmaksi. Lapsen vaikeahoitoisuus ja itkuisuus vaikutti vähemmän hedelmöityshoitoryhmän vanhempien vanhemmuuskokemukseen. Hedelmöityshoidoissa olleet parit osoittivat positiivisempia tunteita lastaan kohtaan, mutta pitivät lastaan haavoittuvaisempana kuin ilman hedelmöityshoitoa lapsen saaneet vanhemmat (37). Pitkän lapsettomuuden ja toistettujen epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen äitien oli raskausaikana vaikea luoda mielikuvia lapsesta raskauden keskeytymiseen liittyvien pelkojen vuoksi. Lapsen synnyttyä tilanne tasaantui ja äitien mielikuvat lapsesta olivat realistisia, myönteisiä ja eläviä. Hedelmöityshoitoja saaneiden äitien ja isien sensitiivisyys lisääntyi lapsen kasvaessa taaperoikäiseksi (38). Lapsettomuuskokemus usein lievittyy toivotun raskauden alkaessa ja lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmat sopeutuvat hyvin vanhemmuuden alkuvaiheen haasteisiin. Rohkaisevista tuloksista huolimatta on syytä pitää mielessä, että lapsettomuus ja hedelmöityshoidot koetaan yleensä hyvin kuormittaviksi, ja terveydenhuollon haasteena on havaita ne parit, jotka tarvitsevat apua päästääkseen raskaiden kokemusten yli. Usein vasta raskauden alettua tai lapsen synnyttyä tulee tilaa lapsettomuuteen liittyville tunteille (9). Lahjasukusoluhoidot Luovutetuilla sukusoluilla (luovutettu munasolu, siittiö tai alkio) vanhemmaksi tulemiseen liittyy samankaltaista kasvukipua kuin vanhemmuuteen yleensä, sekä samanlaisia ilonhetkiä ja huolen aiheita. Luovutetuilla sukusoluilla tehtävät hoidot eroavat muista lapsettomuushoidoista siinä, että raskauden alkuunsaamiseksi tarvitaan kolmatta osapuolta, sukusolujen luovuttajaa tai paria, joka luovuttaa omista lapsettomuushoidoistaan yli jääneitä alkioita. Päätös luovutettujen sukusolujen käytöstä vaatii pysähtymistä, huolellista harkintaa ja rehellisyyttä. Päätös kypsyy vähitellen, ja hoitoon hakeutumista edeltää syvästi henkilökohtainen menetyksen tunne. Toisaalta luovutushoidolla mahdollistuu unelma yhteisestä lapsesta. Monet parit pitävät myönteisenä asiana sitä, että ainakin toisen vanhemman perimä jatkuu lapsessa ja että naisen raskaus mahdollistuu. Erityisesti munasolujen luovutushoidolla alkaneella raskaudella on tärkeä, syntyvän lapsen ja vanhempien suhdetta vahvistava merkitys (39, 40). Vauvan syntymän jälkeen on tavallista, että mies kokee helposti ulkopuolisuuden tunteita. Lapsen saatua alkunsa luovutetuilla siittiöillä nämä tunteet voivat korostua ja heijastua parisuhteeseen (39, 41). Keskeisiä haasteita luovutetuilla sukusoluilla raskaaksi tulleille pareille ovat lapselle ja ulkopuolisille lapsen alkuperästä kertominen. Ny- 2085

6 kyään lapsen alkuperän salassa pitäminen on lähes mahdotonta. Jo raskauden seurannan kannalta neuvolan ja synnytyssairaalan on tärkeää tietää, miten raskaus on saanut alkunsa (39,40,41). Lapselle avoimesti kertominen estää perhesalaisuuksien muodostumisen ja asian esiintulon esimerkiksi riitatilanteissa. Biologisen alkuperän tietäminen on tärkeää lapsen identiteetin kehittymiselle (42). Vain lapsi voi päättää, onko biologista alkuperää koskeva tieto hänelle tärkeä. Lapsen kannalta on ilman muuta selkeintä, että hän tietää alkuperänsä ja että hän voi puhua siitä avoimesti omien vanhempiensa ja lähisukulaisten kanssa. Valtaosa vanhemmista kertoo asiasta lapsilleen näiden ollessa alle viisivuotiaita. Tämä edellyttää vanhemmilta asian käsittelyä siten, että siihen on mahdollista suhtautua luonnollisesti ja rauhallisesti, ilman suuria tunteita. Silloin asian merkitystä ei tarvitse kieltää eikä se myöskään kasva liian suureksi (1,39,40). Lopuksi Lapsen saaminen ja perheen perustaminen ovat perustavaa laatua olevia oikeuksia, joihin kaikilla tulee olla varallisuudesta riippumaton mahdollisuus. Suomessa lapsettomuuden hoito kuuluu hoitotakuun piiriin ja lapsettomuuteen saa hoitoa tasa-arvoisesti niin halutessaan. Parit tekevät erilaisia ratkaisuja lapsettomuusongelman ilmetessä: yhden lähtiessä välittömästi ratkaisemaan ongelmaa ja ottaessa yhteyttä lapsettomuusklinikkaan, toinen käy läpi yksinäisen surun ja luopumisen tien ennen kuin voi edes harkita lapsettomuushoitoihin hakeutumista. Osa pareista valitsee adoption, sijaisvanhemmuuden tai päättää yksinkertaisesti jäädä vaille omaa lasta. Adoption valinneiden taival on viime vuosina pitkittynyt ja vaikeutunut. Ei ole tavatonta, että parit käyvät ensin usean vuoden ajan hedelmöityshoidoissa ja sen jälkeen vielä samanmittaisen ajan adoptioneuvonnassa. Kuluvana vuonna voimaan tulevan uuden adoptiolain tavoitteena on selkiyttää adoptioon liittyviä käytännön ongelmia ja tuoda tämä vaihtoehto useammalle parille mahdolliseksi. Lapsiunelmasta luopuminen on yksi elämän suurista päätöksistä. Lapsettomuuden herättämää menetystä voi suremalla työstää. Psykoterapiasta ja vertaistuesta on apua tässä luopumisprosessissa. Kummallakin puolisolla on lupa yhdessä ja erikseen löytää uusia merkityksiä ja iloa elämään. Jokaisen ihmisen elämästä puuttuu jotain, mutta jäljelle jää vielä suuri joukko mahdollisuuksia. Elämän kauniit asiat ja mahdollisuudet näyttäytyvät paljon selkeämpinä, kun ne saa jakaa kumppanin kanssa. English summary > in english Childlessness and the couple relationship 2086

7 TIETEESSÄ ENGLISH SUMMARY MAIJA TULPPALA M.D., Ph.D., Docent, Specialist in Gynaecology, Obstetrics and Gynaecological Endocrinology, Psychotherapist (VET) The Felicitas Clinic Helsinki Childlessness and the couple relationship Infertility is a major life stressor for couples who want to have children. It may have short- and longterm psychological effects on one or both members of a couple. Women seem to find infertility more stressful than do men and are more vulnerable than men to mental health problems like anxiety, depression and low self-esteem. For men, inability to fulfil the male role and the social role of becoming a father are central to the experience of infertility. Generally, couples who enter infertility treatments seem to be quite well adjusted and stable in their relationships. The experience of infertility and the struggle to conceive may bring the partners even closer together; this happens in a quarter of women and in a fifth of men. It can also bring up new problems or can lead to exacerbation of the old ones. The ability to reproduce is intimately tied to sexuality, self-image and self-esteem. During infertility treatment the pleasurable experience of sexual intimacy may be negatively affected, and this may contribute to marital distress. Modern infertility treatments have made parenthood possible for many couples who previously would have remained childless. Recent follow-up studies indicate that successful infertility treatments do not have harmful effects on individual psychological well-being, on marital relations or on parenting experiences. Remaining childless is a painful experience but with time most couples find ways to cope with it and find new direction in their lives. Counselling and patient support services should be available at all steps of the infertility struggle. 2087

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Suvi Vahtola LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen vaikuttavista tekijöistä LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen

Lisätiedot

Vuoropuhelu perheiden kanssa

Vuoropuhelu perheiden kanssa Vuoropuhelu perheiden kanssa OHOI Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Prof. Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Asiantuntija, PsT Kaisa Malinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Raamittaa vuoropuhelun erityispiirteitä

Lisätiedot

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä

JAKSO 4. Kolmenlaista seksiä JAKSO 4 Kolmenlaista seksiä Parisuhteeseen kuuluu tunneside, toisesta huolehtiminen sekä seksuaalisuus. Nämä kaikki voivat toteutua myös toisistaan irrallaan. Voimme ensinnäkin harrastaa seksiä satunnaisen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Vauvavuodet kerralla ohi?

Vauvavuodet kerralla ohi? Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot