Lapsettomuus ja parisuhde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsettomuus ja parisuhde"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ MAIJA TULPPALA LKT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) Felicitas-klinikka Helsinki Lapsettomuus ja parisuhde Lapsettomuus herättää hankalia tunteita, joista on vaikea kertoa ulkopuolisille. Yksilön oman kokemuksen lisäksi lapsettomuus on parisuhteen ongelma, joka joko yhdistää kumppanit tai etäännyttää heidät toisistaan. Nykyaikaiset lapsettomuushoidot ovat tehokkaita, mutta ulkopuolisen puuttuminen parin yhteiselämän intiimille alueelle saa aikaan avuttomuutta ja hämmennystä. Hedelmöityshoidon onnistuminen pitkän lapsettomuuden jälkeen ei muodosta riskitekijää vanhemmuudelle. Sen sijaan raskauteen ja synnytykseen liittyvissä seikoissa nämä parit ovat haavoittuvaisia. Yli 70 % pareista toivoo mahdollisuutta psyykkiseen tukeen lapsettomuushoitojen aikana. VERTAISARVIOITU VV Parisuhde on aikuisen elämässä tärkein ihmissuhde, johon latautuu paljon odotuksia ja toiveita. Se on yksi elämän haastavimmista, mutta myös palkitsevimmista suhteista. Lasten kautta parisuhteeseen tulee uusi ulottuvuus. Syntyvyyden vähenemisen myötä lasten ja perheen merkitys on entisestään korostunut. Jopa noin 95 prosentille ihmisistä lapset ja perhe ovat tärkein asia elämässä (1). Monikaan tuleva vanhempi ei pysähdy miettimään, miksi oikeasti haluaa lapsia. Lasten saaminen tuntuu itsestään selvältä, elämän normaaliin kulkuun kuuluvalta asialta. Monet toteavat, että lasten kautta elämä muuttuu rikkaammaksi ja saa tarkoituksen. Biologisessa mielessä lapsen saamiseen liittyy suvun jatkuminen, omien geenien siirtyminen. Lapsitoiveessa on mukana myös narsistinen puoli; vanhempi etsii lapsesta omia, myönteiseksi koettuja piirteitään. Lasten saaminen mielletään myös aikuisuuden mittapuuksi, miehen ja naisen välisen rakkaussuhteen vahvistamiseksi. Noin joka viides lasta haluava pari joutuu sen kipeän tosiasian eteen, että raskaus ei ole alkanut vuodenkaan yrittämisen jälkeen. Tahattomasti lapsettomien tarkkaa lukumäärää on mahdotonta arvioida, mutta arvioiden mukaan se koskettaa tällä hetkellä noin paria Suomessa (2,3,4). Yhtenä tekijänä tahattoman lapsettomuuden yleistymiseen on, että lapsia aletaan hankkia yhä myöhemmällä iällä. Toiveikä ensimmäisen lapsen saannille Suomessa on naisilla 25 vuotta ja miehillä vuotta. Toiveet ja todellisuus eivät kuitenkaan kohtaa: ensi synnyttäjien keski-ikä on noussut neljän vuosikymmenen aikana lähes kuusi vuotta ja lähenee kohta 30 ikävuotta. Raskaustoiveiden siirtäminen tuonnemmaksi voi vaikeuttaa raskauden alkamista ja toiveet halutun kokoisesta perheestä saattavat romuttua (5,6,7). Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuu noin % tahattomasti lapsettomista pareista (4,8). Adoptioon, sijaisvanhemmuuteen tai kaksinoloon päädytään yleensä vasta, kun lapsettomuushoidot ovat päättyneet tuloksettomina (9). Noin 40 % pareista ei hakeudu lapsettomuushoitoihin. Kotimaisen tutkimuksen mukaan tällaisia pareja ovat vähän koulutetut, iältään nuoremmat (alle 30-vuotiaat) ja ne parit, joista jommallakummalla on jo aikaisemmasta liitosta syntynyt lapsia. Päätös hoitoihin hakeutumisesta ei aina ole helppo, ja puolisoiden kannat saattavat poiketa toisistaan ja jopa estää avun hakemisen (10). Parisuhteen merkitys elämän kriiseistä selviämisessä Lapsuuden kokemukset muovaavat tapoja selvitä elämän kriiseistä ja menetyksistä. Kiintymyssuhteen laatu varhaisissa suhteissamme vaikuttaa kykyyn rakastaa, koskettaa, antaa, ottaa vastaan, olla lähellä ja sitoutua. Näiden sisäistysten ja myöhempien kokemuksiemme pohjalta mielessämme on oletuksia siitä, miten parisuhteet toimivat; onko läheisyys, intiimiys ja itselle vaikeiden asioiden jakaminen parisuhteessa turvallista tai edes mahdollista. Olennaista kokemuksen muodostumisen kannalta on se, ovatko kumppanit voineet käydä läpi ja prosessoida näitä aikaisempia menetyksiä ja vaille jäämisiä, vai siirtyvätkö ne parisuhteen näyttämölle ratkaistaviksi (11). Kumppanit pyrkivät toistensa avulla saamaan yhteyden itsen niihin puoliin, jotka ovat kasvu- 2081

2 Suurta avuttomuutta ja hämmennystä aiheuttaa, että ulkopuolisia tarvitaan avuksi jakamaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeintä aluetta. KIRJALLISUUTTA 1 Lainiala L. Perhepolitiikan uudet tuulet perheen paluu. Perhebarometri Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos julkaisuja. Katsauksia E39. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos Nuojua-Huttunen S, Anttila L. Lapsettomuuden ensivaiheen tutkimukset selvittävät pysyvää hedelmättömyyttä ja heikentynyttä lisääntymiskykyä. Suom Lääkäril 2009;64: Luoto R, Kinnunen TI, Koponen P ym. Naisten lisääntymisterveys Suomessa. Tuloksia Finriski tutkimuksesta. Suom Lääkäril 2004;59: Boivin J, Bunting L, Collins JA, Nygren KG. International estimates of infertility prevalence and treatment-seeking: potential need and demand for infertility medical care. Hum Reprod 2007;22: Anttila L. Huoli hedelmällisyydestä on aiheellinen. Suom Lääkäril 2006;61: Schmidt L, Sobotka T, Bentzen JG, Andersen AN. Demographic and medical consequences of the postponement of parenthood. Hum Reprod Update 2012;18: Klemetti R, Sihvo S, Koponen P. Tahaton lapsettomuus ja hedelmöityshoidot. Kirjassa: Koponen P, Luoto R, toim. Lisääntymisterveys Suomessa, Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5. Helsinki: Kansanterveyslaitos Toivanen R, Vilska S, Tulppala M. Sylillinen surua lapsettomuuden kokemus. Suom Lääkäril 2004;59: Miettinen A, Rotkirch A. Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet. Perhebarometri Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos julkaisuja. Katsauksia E 34. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos Tulppala M. Näkökulmia parisuhteeseen ja lapsettomuuteen kiintymyssuhdeteorian pohjalta. Perheterapia 2002;2:50 7. historiassa tai aiemmissa suhteissa jääneet toteutumatta. Puolisoilla on suhteessa toisiinsa tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi erilaisine puolineen. Antamisen ja saamisen vuorottelu voivat vinoutua, jos parilla on paljon samanlaisia tarpeita toisiinsa nähden. Tällöin suhteessa on vähemmän tilaa vastavuoroisuudelle ja eläytyvälle vuorovaikutukselle (12). Onnellisimmillaan parisuhteessa yhdistyvät keskinäinen luottamus, turvallisuuden tunne, toinen toisensa ymmärtäminen, kokemusten keskinäinen jakaminen ja syvä eroottinen kiintymys. Rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen parisuhteessa antavat ihmiselle ainutlaatuisuuden tunteen, jota muilla elämänalueilla on vaikea tavoittaa, ja tämä auttaa pääsemään elämän kriiseissä eteenpäin (13). Lapsettomuus: naisen ja miehen kokemus Lapsettomuus koskettaa ihmisen kaikkein yksityisimpiä asioita: lisääntymistä ja seksuaalisuutta. Pelko yksin jäämisestä ja perheettömyydestä on lapsettomuuden kriisin keskeinen huoli. Lapsettomuus merkitsee menetystä toiveille tulla vanhemmaksi äidiksi tai isäksi oman kumppanin kanssa. Nainen ja mies saattavat kokea pettävänsä myös vanhempiensa ja appivanhempiensa toiveet. Lapsettomuuteen liittyy myös muita eriasteisesti painottuvia menetyksiä: itsetunnon, erityisesti seksuaalisen itsetunnon, raskaus-, synnytys- ja imetyskokemusten menetykset. Moni lapseton pari tuntee myös, että ei voi kontrolloida kehonsa toimintaa (9,11,14). Lapsettomuuden kokemiseen liittyy useita vaikeasti siedettäviä ja käsiteltäviä tunteita: häpeä, arvottomuus ja nöyryytys. Suurta avuttomuutta ja hämmennystä aiheuttaa, että ulkopuolisia tarvitaan avuksi jakamaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeintä aluetta. Lapsettomuushoitojen aikana nainen ja mies joutuvat hyväksymään, että hoidon lopputulosta ei voi tietää etukäteen. Hoitojen aikana kumpikin puolisoista voi saada traumaattista tietoa lisääntymisfysiologiastaan. Lapsettomuuskriisissä puolisoilta vaaditaan kykyä surra, prosessoida menetyksiä ja sopeutua uusiin tilanteisiin (9,11,14). Lapsettomat naiset tuntevat enemmän ahdistusta, stressiä ja masennusoireita kuin miehet ja kokevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Haastattelututkimuksen mukaan 50 %:lle naisista ja 15 %:lle miehistä lapsettomuus oli siihenastisen elämän vaikein asia, joka oli verrattavissa lähiomaisen menetykseen (15). Lapsettomuus voi olla naiselle syvä narsistinen haava, josta keho muistuttaa joka kuukausi kuukautisvuodon alkaessa. Odottavien äitien näkeminen ja toisten vauvaonnen seuraaminen tuntuvat raskailta. Monet naiset kuvaavat kivuliaita ulkopuolisuuden ja huonommuuden tunteita ollessaan toisten naisten seurassa. Lapsettomuuskokemus erottaa jyvät akanoista; osa ystävyyssuhteista katkeaa ystävien ajattelemattomien kommenttien ja myötäelämisen puutteen vuoksi (9,11,14). Miesten tapa reagoida lapsettomuuteen on erilainen kuin naisten. Kyky saattaa kumppaninsa raskaaksi, jatkaa sukupolvien ketjua ja tulla isäksi ovat keskeisiä tekijöitä miehen reaktioiden taustalla (9,11,14). Miehen ahdistus ja stressi lisääntyvät epäonnistuneen hedelmöityshoidon jälkeen, ja erityisesti hoitojen epäonnistuessa toistuvasti (16). Miehet ovat huolissaan lapsettomuuden vaikutuksista kumppaniin, pari- ja ystävyyssuhteisiin sekä näiden heijastumista omaan elämäänsä (9,11,14). Kun lapsettomuuden syy on miehessä, voivat vaikutukset itsetuntoon ja miehisyyteen olla suuret. Nämä miehet kuvaavat itseään seksuaalisesti epäonnistuneiksi (17). Masennusta ja itsetuhoajatuksia esiintyy jopa %:lla lapsettomista naisista lapsettomuushoitojen aikana ja lapsettomilla miehillä useammin kuin niillä, joilla ei ole lapsettomuusongelmaa (18). Epäonnistuneet hoidot lisäävät vakavien masennusoireiden esiintyvyyttä molemmilla puolisoilla, erityisesti silloin kun puolisot eivät saa arvostusta ja tukea toisiltaan (19). Lähisukulaisten ja ystävien odotukset hoitojen onnistumiselle ja eläytyvän tuen puute lisäävät kummankin puolison ahdistus- ja masennusoireilua (19). Ammattiauttajan apua lapsettomuuteen liittyvien tunteiden käsittelyssä arvioi tarvitsevansa yli 19 % naisista ja lähes 15 % miehistä lapsettomuushoitojen aikana (20). Vaikutukset parisuhteeseen Yksilön oman kokemuksen lisäksi lapsettomuus on parisuhteen ongelma, joka joko yhdistää kumppanit tai etäännyttää heidät toisistaan. Näitä kahta kokemusta on mahdoton erottaa 2082

3 TIETEESSÄ 12 Tuhkasaari P. Parisuhteen ja paripsykoterapian prosessista. Kirjassa: Malinen V, Alkio P, toim. Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus. Helsinki: Väestöliitto 2007; Roos E. Mitä on rakkaus? Kirjassa: Roos E, Manninen V, Välimäki J, toim. Rakkaus, toive ja todellisuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia. Helsinki: Yliopistopaino 2001; Wirtberg I. His and her childlessness. Väitöskirja. Stockholm: Karolinska Institutet Freeman EW, Boxer AS, Rickels K, Tureck R, Mastroianni L Jr. Psychological evaluation and support in a program of in vitro fertilization and embryo transfer. Fertil Steril 1985;43(Suppl): Verhaak CM, Smeenk JM, van Minnen A, Kremer JAM, Kraaimaat FW. A longitudinal, prospective study on emotional adjustment before, during and after consecutive fertility treatment cycles. Hum Reprod 2005;20: Hammarberg K, Baker HWG, Fisher JRW. Men s experiences of infertility and infertility treatment 5 years after diagnosis of male factor infertility: a retrospective cohort study. Hum Reprod 2010;25: Kerr J, Brown C, Balen AH. The experiences of couples who had infertility treatment in the United Kingdom: results of a survey performed in Hum Reprod 1999;14: Lund R, Seibaek CS, Christensen U, Schmidt L. The impact of social relations on the incidence of severe depressive symptoms among infertile women and men. Hum Reprod 2009;24: Boivin J, Scanlan LC, Walker SM. Why are infertile patients not using psychosocial counseling? Hum Reprod 1999;14: Schmidt L, Holstein B, Christensen U, Boivin J. Does infertility cause marital benefit? An epidemiological study of 2250 women and men in infertility treatment. Patient Educ Couns 2005;59: Leiblum SR, Aviv A, Hamer R. Life after infertility treatment: a long-term investigation of marital and sexual function. Hum Reprod 1998;13: Sydsjö G, Skoog Svanberg A, Lampic C, Jablonowska B. Relationships in IVF couples 20 years after treatment. Hum Reprod 2011;26: Miettinen Anneli. Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla. Helsinki: Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Schmidt L, Holstein BE, Christensen U, Boivin J. Communication and coping as predictors of fertility problem stress: cohort study of 816 participants who did not achieve a delivery after 12 months of fertility treatment. Hum Reprod 2005;20: Peterson BD, Pirritano M, Block JM, Schmidt L. Marital benefit and coping strategies in men and women undergoing unsuccessful fertility treatments over a 5-year period. Fertil Steril 2011;95: toisistaan, koska puolisojen tapa käsitellä yksilö kokemusta vaikuttaa parisuhteeseen ja päinvastoin. Parhaimmillaan lapsettomuus luo keskinäisen tuen ja ymmärryksen tunteen, jota puolisot eivät ennen ole kokeneet (11). Laajan tanskalaisen kartoituksen mukaan neljänneksellä naisista ja viidenneksellä miehistä yhdessä koettu kriisi lähensi ja lujitti parisuhdetta (21). Vaikeista asioista oli pakko oppia puhumaan kumppanin kanssa. Toisaalta lapsettomuus saattaa tuoda vanhat ongelmat esiin ja aiheuttaa uusia. Kolmasosa pareista koki, että lapsettomuus vaikutti kielteisesti parisuhteeseen (22). Suhde puolisoon joutuu uuteen valoon ja kysymys parisuhteen tulevaisuudesta saattaa nousta pohdittavaksi. Parisuhteen päättyminen avioeroon lapsettomuuden vuoksi on kuitenkin harvinaista (23). Ihmiselle on tyypillistä etsiä syitä ja syyllisiä omalle kohdalle osuvaan vastoinkäymiseen. Lapsettomuuden johtuminen vain toisesta osapuolesta, samoin kuin jos toisella puolisoista on aikaisemmasta liitosta lapsia, vaikuttaa helposti parisuhteeseen (9,11,14). Normaali pettymyksen ja kiukun käsittely saattavat silloin hankaloitua. Toinen puolisoista voi kehottaa kumppaniaan hakeutumaan uuteen parisuhteeseen, jotta edes tämä saisi lapsen. Tällöin unohtuu, minkä vuoksi ollaan yhdessä eli parisuhteen perusta. Kumppani valitaan itselle sopivaksi, ei tulevan lapsen isäksi tai äidiksi. Lapsettomuus on syvästi henkilökohtainen asia ja siitä ulkopuolisille, jopa omalle kumppanille puhuminen voi olla vaikeaa. Ystävien ajattelemattomat kommentit voivat lisätä parin paineita ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin kielteisesti. Kotimaisen tutkimuksen mukaan 53 % naisista kertoi lapsettomuudesta ja hedelmöityshoidoista vain muutamalle läheiselleen ja 13 % ei ollut kertonut kenellekään. Miehistä lähes 40 % ei ollut kertonut asiasta kenellekään ulkopuoliselle (24). Elämä saattaa käpertyä lapsen hankinnan ympärille, eikä voimia riitä tavallisiin tyydytystä tuottaviin asioihin. Hoidoissa olevat kuvaavat aikaa hoitoputkessa oloksi ajaksi, jossa nainen ja mies yrittävät selviytyä hoidoista. Hoitojen alkuvaiheessa tiedon hakeminen lapsettomuudesta ja sen psykososiaalisista vaikutuksista auttaa osallistumaan hoitoratkaisuihin ja tulemaan paremmin toimeen lapsettomuuteen liittyvän stressin ja ahdistuksen kanssa. Lisäksi se antaa tunteen, että asia on enemmän omissa kuin vieraissa käsissä (25). Hoitojen pitkittyessä aktiivinen tai passiivinen välttely (esim. raskaana olevien välttäminen, antaa ajan kulua ja toivotaan ihmeen tapahtuvan -filosofia) lisäävät stressiä yksilö- ja parisuhdetasolla sekä sosiaalisissa suhteissa (20). Puolisoiden optimismi, hyvä itsetunto ja taipumus käyttää rakentavia puolustuskeinoja auttavat heitä käsittelemään vaikeita tunteita ja tukemaan toisiaan. Lapsettomuuskriisissä on mahdollista päästä eteenpäin, jos parisuhteessa on vastavuoroisuutta, kykyä ilmaista itseään ja kuunnella toista (26). Vaikutus seksuaalisuuteen Seksuaalisuus kuuluu naisen ja miehen elämään parhaimmillaan suurta tyydytystä ja mieli hyvää tuottavana voimana, mutta se on samalla herkin alue ihmiselämässä. Vaikka seksuaalielämän ongelmat ovat lapsettomuuden syynä vain noin 1 5 %:lla lapsettomista pareista, saattaa lapsettomuus vaikuttaa laajemminkin parin seksuaalielämään. Seksi muistuttaa kipeästi lapsettomuudesta ja omasta kyvyttömyydestä. Käsiteltäviksi nousevat tunteet naiseudesta ja miehisyydestä (9,11,14). Seksuaaliset tunteet, hellyys ja intohimo jäävät helposti vähemmälle kun yhdyntöjen päätavoitteeksi nousee raskauden alkuun saattaminen (14,22). Hedelmällisyys on seksuaalisuuden perusilmaisu. Naista, joka ei saa lasta, kutsutaan usein mahoksi. Sanana se riistää kaikki seksuaa liset mielleyhtymät (9,11,14). Miehestä johtuva lapsettomuus voi vaikuttaa kielteisesti parisuhteeseen (17). Kolmasosa miehistä kuvasi tutkimuksessa itseään tuhkamuniksi sekä sek suaalisesti epäonnistuneiksi. Yhdyntöjen ajoittaminen voi aiheuttaa suorituspaineita ja erektio-ongelmia. Lapsettomuuteen liittyy usein mielialavaihteluja, masennusta ja surua, ja ne voivat vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Lapsettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset voivat entisestään vahvistaa näitä ongelmia. On arvioitu, että noin 10 %:lla lapsettomuushoidoissa olevista miehistä on erektio-ongelmia naisen kuukautiskierron puolivälissä, ja 35 % pareista ei koe seksielämäänsä tyydyttäväksi (27). Seksuaalista tyytyväisyyttä kartoittavien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Wirtbergin (14) seurantatutkimuksessa havaittiin, että lap- 2083

4 Yhdessä koettu lapsettomuuskriisi lähensi ja lujitti parisuhdetta. Vaikeista asioista oli pakko oppia puhumaan kumppanin kanssa. 27 Hammer Burns L. Sexual counseling and infertility. Kirjassa: Hammer Burns L, Covington SN, toim. Infertility counseling. A comprehensive handbook for clinicians 2006; Wirtberg I, Möller A, Hogström L, Tronstad SE, Lalos A. Life 20 years after unsuccesful infertility treatment. Hum Reprod 2007;22: Sundby J, Schmidt L, Heldaas K, Bugge S, Tanbo T. Consequences of IVF among women: 10 years posttreatment. J Psychosomatic Obstet Gynaecol 2007;28: Brandes M, van der Steen JOM, Bokdam SB ym. When and why do subfertile couples discontinue their fertility care? A longitudinal cohort study in a secondary care subfertility population. Hum Reprod 2009;24: Pinborg A, Hougaard CO, Nyboe Andersen A, Molbo D, Schmidt L. Prospective longitudinal cohort study on cumulative 5-year delivery and adoption rates among 1338 couples initiating infertility treatment. Hum Reprod 2009;24: Verhaak CM, Smeenk JM, Evers AW ym. Women s emotional adjustment to IVF: a systematic review of 25 years of research. Hum Reprod Update 2007;13: Johansson M, Adolfsson A, Berg M ym. Gender perspective on quality of life, comparisons between groups years after unsuccessful or successful IVF treatment. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89: Poikkeus P, Saisto T, Unkila- Kallio L ym. Fear of childbirth and pregnancy-related anxiety in women conceiving with assisted reproduction. Obstet Gynecol 2006;108: Repokari L, Punamäki R, Poikkeus P ym. The impact of successful assisted reproduction treatment on female and male mental health during transition to parenthood: a prospective controlled study. Hum Reprod 2005;20: settomuus vaikutti monella tavalla naisten ja miesten seksuaalielämään. Toive raskauden alkamisesta johti roolien vaihtumiseen aloitteenteossa. Nainen vastasi siitä, että seksiä oli riittävän usein ja oikeaan aikaan. Miehen siemensyöksy on välttämätön raskauden aikaansaamiseksi, mutta naisen orgasmi ei, joten se jäi usein toisarvoiseksi. Lapsettomuus näkyi myös seksuaalisena haluttomuutena; seksi oli muuttunut halusta pakoksi. Hoitojen pitkittyminen lisäsi molempien osapuolten seksuaalista tyytymättömyyttä. Seurantatutkimuksissa osa naisista kertoi, että vaikutukset seksuaalisuuteen ja haluttomuuteen olivat kielteiset ja kauaskantoiset, kun hoidot eivät johtaneet toivottuun loppu tulokseen (22,28). Kaikissa tutkimuksissa tätä kielteistä vaikutusta seksuaalisuuteen ei ole voitu vahvistaa (23,29). Nykyaikaiset lapsettomuushoidot ovat tehokkaita, mutta ne rikkovat kehon intimiteettiä ja rajoja. Hoitojen pitkittyessä erityisesti naiselle tehdään monenlaisia toimenpiteitä. Kehon muisti on meille uskollinen sekä hyvässä että pahassa. Erityisesti, jos raskaus ei lainkaan ala, moni nainen ja mies tuntee kehonsa toimimattomaksi ja arvottomaksi. Lapsettomuushoitojen aikana ja niiden jälkeen puolisot voivat auttaa toinen toistaan toipumisprosessissa. Hellä, rakastava, toisen huomioon ottava kosketus parantaa kehon saamia kolhuja, muistoja ja haavoja. Kaikella tällä on tärkeä merkitys, jotta parit voisivat jälleen löytää yhdessä mielihyvän ja läheisyyden. Miten lapsettomuushoidot aloittaneiden parien käy? Jopa % pareista saa lapsen hedelmöityshoidoilla, jos kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä mukaan lukien luovutetut sukusolut käytetään (2). Hoitojen tiukka aikataulutus ja teknisyys saavat raskausyrityksen tuntumaan todelliselta työltä. Monelle parille tulee yllätyksenä hoitojen vaatimien työstä poissaolojen määrä. Naista hoidot kuormittavat myös fyysisesti, mutta tunteiden vuoristoradan puolisot jakavat yhdessä. Hedelmöityshoidot aloittaneista pareista 23 % keskeyttää hedelmöityshoidot, ja tärkeimpänä syynä ovat hoitojen henkinen ja fyysinen kuormittavuus (30). Parien tekemistä valinnoista hedelmöityshoitojen aloittamisen jälkeen tiedetään yllättävän vähän. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan viiden vuoden seuranta-aikana hedelmöityshoidot aloittaneista 69 % sai biologisia lapsia, ja valtaosa näistä raskauksista oli alkanut hedelmöityshoidoilla. Adoptiolapsia oli 6 %:lla pareista ja lapsettomiksi tuossa vaiheessa jäi 25 % hedelmöityshoidot aloittaneista (31). Kaksinolo Aikuisuuteen kuuluu kyky luopua ja surra menetettyä. Tätä kykyä vaaditaan pareilta, jotka päättävät olla kokeilematta hedelmöityshoitoja tai jotka hoidoista huolimatta jäävät lapsettomiksi. Lapsettomuus on erittäin kipeä asia, ja se kertautuu elämänkaaren eri vaiheissa, esimerkiksi ystävien saadessa lapsenlapsia (28,32). Päätös hedelmöityshoitojen lopettamisesta on usein raskas. Luopumisen prosessissa auttaa tieto, että kaikki tehtävissä oleva on tehty raskauden alkuun saattamiseksi. Hoitavan lääkärin tärkeä tehtävä on sanoa rehellisesti missä vaiheessa hoitoja ei enää kannata jatkaa. Lopullinen päätös hoitojen lopettamisesta käynnistää yleensä surutyöprosessin (9). Lapsettomuuskriisistä selviytyy itseään kuunnellen, aikaa ja tilaa itselleen antaen sekä keskustelemalla kumppanin, läheisten ja vertaisten kanssa. Luopuminen on suuri suru, mutta sen kautta voi löytää uusia tapoja toteuttaa itseään siten, että puolisot eivät jää kiinni suruun ja katkeruuteen. Tässä vaiheessa parit hyötyisivät paripsykoterapeuttisesta avusta. Psykoterapeutin tehtävänä on auttaa suremaan syntymätöntä lasta ja auttaa paria löytämään elämäänsä uusia sisältöjä (9). Lapsettomien parien toisilleen antamalla tuella on suuri merkitys. Lapsettomien yhdistys Simpukassa (perustettu 1988, ovat edustettuina monenlaiset parit: tutkimusten ja hoitojen eri vaiheissa olevat, hoitojen tai adoption avulla lapsen saaneet, adoptioprosessin käynnistäneet sekä kaksinoloon päätyneet. Seurantatutkimusten mukaan valtaosa pareista sopeutuu uuteen elämäntilanteeseen hyvin ja jatkaa elämäänsä tyytyväisinä parisuhteeseensa ja löytää uusia elämänsisältöjä (23,29). Osa lapsettomuushoitojen jälkeen lapsettomiksi jääneistä pareista kuvaa, että lapsettomuudella oli kielteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen vielä pitkän aikaa hedelmöityshoitojen loppumisen jälkeen (28,33). 2084

5 TIETEESSÄ 36 Repokari L, Punamäki RL, Unkila- Kallio L ym. Infertility treatment and marital relationships: a 1-year prospective study among successfully treated ART couples and their controls. Hum Reprod 2007;22: Repokari L, Punamäki RL. Poikkeus P ym. Ante- and perinatal factors and child characteristics predicting parenting experiences among formerly infertile couples during the child s first year: a controlled study. J Fam Psychol 2006;20: Repokari L. Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: follow-up study of singleton pregnancies. Dissertation. Helsinki: University of Helsinki Tulppala M. Rakkaus on verta sakeampaa: Neuvonta ja vertaistuki luovutetuilla sukusoluilla tehtävien hoitojen yhteydessä. Opinnäytetyö. Helsinki: Vuorovaikutusprosessien Tutkimuskeskus Söderström-Anttila V, Sälevaara M, Suikkari AM. Increasing openness in oocyte donation families regarding disclosure over 15 years. Hum Reprod 2010;25: Daniels K, Gillet W, Grace V. Parental information sharing with donor insemination conceived offspring: a follow-up study. Hum Reprod 2009;5: Sinkkonen J. Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet. Duodecim 2001;117: SIDONNAISUUDET Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia Parista perheeksi lapsettomuuden jälkeen Raskaus alkaa yhä useammin hedelmöityshoidon tuloksena. Suomessa on syntynyt jo lähes lasta hedelmöityshoidoilla. Parisuhteen ja vanhemmuuden roolien samanaikaisuus haastaa puolisoiden aikuisuuden. Vanhemmuuteen liittyvät paineet voivat olla erityisen suuret, jos raskautta on toivottu vuosia ja lapsettomuushoitoja on jouduttu toistamaan useita kertoja. Siirtyminen lapsettoman identiteetistä lapselliseen identiteettiin ei aina ole helppoa. Elämä vauvan kanssa voi tuntua epä todelliselta ja omaan kykyyn vanhempana ei aina ole helppoa luottaa (9). Hedelmöityshoidolla raskaaksi tulleet naiset ovat raskausaikana huolestuneempia lapsensa terveydentilasta ja he pelkäävät enemmän lapsen vaurioitumista synnytyksessä kuin muut. Hoidolla alkaneesta raskaudesta naiset kertoivat ulkopuolisille myöhemmin kuin ne naiset, joilla ei ollut hedelmättömyysongelmaa (9). Pitkäkestoinen lapsettomuus on myös synnytyspelon riskitekijä (34). Laajan kotimaisen seurantatutkimuksen mukaan hedelmöityshoidolla raskaaksi tulleilla naisilla oli vähemmän masennusoireita raskausaikana ja synnytyksen jälkeen kuin ilman hedelmöityshoitoa raskaaksi tulleilla, mutta ero tasoittui lapsen ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä (35). Lapsettomuuskokemuksella ei ollut kielteisiä vaikutuksia parisuhteen laatuun raskausaikana ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, toisin kuin ilman hoitoa raskaaksi tulleilla pareilla, joilla tyytyväisyys parisuhteeseen väheni. Vanhempien keskenään jakama lapsettomuuskokemus vahvisti parisuhdetta ja lisäsi elämään liittyvää stressikestävyyttä (36). Hedelmöityshoidoissa olleiden äitien kokemukset omasta vanhemmuudesta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana olivat myönteisempiä kuin ilman hedelmöityshoitoa raskaaksi tulleiden naisten. Samana ajanjaksona isien kokemus lapsesta muuttui molemmissa ryhmissä positiivisemmaksi. Lapsen vaikeahoitoisuus ja itkuisuus vaikutti vähemmän hedelmöityshoitoryhmän vanhempien vanhemmuuskokemukseen. Hedelmöityshoidoissa olleet parit osoittivat positiivisempia tunteita lastaan kohtaan, mutta pitivät lastaan haavoittuvaisempana kuin ilman hedelmöityshoitoa lapsen saaneet vanhemmat (37). Pitkän lapsettomuuden ja toistettujen epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen äitien oli raskausaikana vaikea luoda mielikuvia lapsesta raskauden keskeytymiseen liittyvien pelkojen vuoksi. Lapsen synnyttyä tilanne tasaantui ja äitien mielikuvat lapsesta olivat realistisia, myönteisiä ja eläviä. Hedelmöityshoitoja saaneiden äitien ja isien sensitiivisyys lisääntyi lapsen kasvaessa taaperoikäiseksi (38). Lapsettomuuskokemus usein lievittyy toivotun raskauden alkaessa ja lapsen syntymän jälkeen. Vanhemmat sopeutuvat hyvin vanhemmuuden alkuvaiheen haasteisiin. Rohkaisevista tuloksista huolimatta on syytä pitää mielessä, että lapsettomuus ja hedelmöityshoidot koetaan yleensä hyvin kuormittaviksi, ja terveydenhuollon haasteena on havaita ne parit, jotka tarvitsevat apua päästääkseen raskaiden kokemusten yli. Usein vasta raskauden alettua tai lapsen synnyttyä tulee tilaa lapsettomuuteen liittyville tunteille (9). Lahjasukusoluhoidot Luovutetuilla sukusoluilla (luovutettu munasolu, siittiö tai alkio) vanhemmaksi tulemiseen liittyy samankaltaista kasvukipua kuin vanhemmuuteen yleensä, sekä samanlaisia ilonhetkiä ja huolen aiheita. Luovutetuilla sukusoluilla tehtävät hoidot eroavat muista lapsettomuushoidoista siinä, että raskauden alkuunsaamiseksi tarvitaan kolmatta osapuolta, sukusolujen luovuttajaa tai paria, joka luovuttaa omista lapsettomuushoidoistaan yli jääneitä alkioita. Päätös luovutettujen sukusolujen käytöstä vaatii pysähtymistä, huolellista harkintaa ja rehellisyyttä. Päätös kypsyy vähitellen, ja hoitoon hakeutumista edeltää syvästi henkilökohtainen menetyksen tunne. Toisaalta luovutushoidolla mahdollistuu unelma yhteisestä lapsesta. Monet parit pitävät myönteisenä asiana sitä, että ainakin toisen vanhemman perimä jatkuu lapsessa ja että naisen raskaus mahdollistuu. Erityisesti munasolujen luovutushoidolla alkaneella raskaudella on tärkeä, syntyvän lapsen ja vanhempien suhdetta vahvistava merkitys (39, 40). Vauvan syntymän jälkeen on tavallista, että mies kokee helposti ulkopuolisuuden tunteita. Lapsen saatua alkunsa luovutetuilla siittiöillä nämä tunteet voivat korostua ja heijastua parisuhteeseen (39, 41). Keskeisiä haasteita luovutetuilla sukusoluilla raskaaksi tulleille pareille ovat lapselle ja ulkopuolisille lapsen alkuperästä kertominen. Ny- 2085

6 kyään lapsen alkuperän salassa pitäminen on lähes mahdotonta. Jo raskauden seurannan kannalta neuvolan ja synnytyssairaalan on tärkeää tietää, miten raskaus on saanut alkunsa (39,40,41). Lapselle avoimesti kertominen estää perhesalaisuuksien muodostumisen ja asian esiintulon esimerkiksi riitatilanteissa. Biologisen alkuperän tietäminen on tärkeää lapsen identiteetin kehittymiselle (42). Vain lapsi voi päättää, onko biologista alkuperää koskeva tieto hänelle tärkeä. Lapsen kannalta on ilman muuta selkeintä, että hän tietää alkuperänsä ja että hän voi puhua siitä avoimesti omien vanhempiensa ja lähisukulaisten kanssa. Valtaosa vanhemmista kertoo asiasta lapsilleen näiden ollessa alle viisivuotiaita. Tämä edellyttää vanhemmilta asian käsittelyä siten, että siihen on mahdollista suhtautua luonnollisesti ja rauhallisesti, ilman suuria tunteita. Silloin asian merkitystä ei tarvitse kieltää eikä se myöskään kasva liian suureksi (1,39,40). Lopuksi Lapsen saaminen ja perheen perustaminen ovat perustavaa laatua olevia oikeuksia, joihin kaikilla tulee olla varallisuudesta riippumaton mahdollisuus. Suomessa lapsettomuuden hoito kuuluu hoitotakuun piiriin ja lapsettomuuteen saa hoitoa tasa-arvoisesti niin halutessaan. Parit tekevät erilaisia ratkaisuja lapsettomuusongelman ilmetessä: yhden lähtiessä välittömästi ratkaisemaan ongelmaa ja ottaessa yhteyttä lapsettomuusklinikkaan, toinen käy läpi yksinäisen surun ja luopumisen tien ennen kuin voi edes harkita lapsettomuushoitoihin hakeutumista. Osa pareista valitsee adoption, sijaisvanhemmuuden tai päättää yksinkertaisesti jäädä vaille omaa lasta. Adoption valinneiden taival on viime vuosina pitkittynyt ja vaikeutunut. Ei ole tavatonta, että parit käyvät ensin usean vuoden ajan hedelmöityshoidoissa ja sen jälkeen vielä samanmittaisen ajan adoptioneuvonnassa. Kuluvana vuonna voimaan tulevan uuden adoptiolain tavoitteena on selkiyttää adoptioon liittyviä käytännön ongelmia ja tuoda tämä vaihtoehto useammalle parille mahdolliseksi. Lapsiunelmasta luopuminen on yksi elämän suurista päätöksistä. Lapsettomuuden herättämää menetystä voi suremalla työstää. Psykoterapiasta ja vertaistuesta on apua tässä luopumisprosessissa. Kummallakin puolisolla on lupa yhdessä ja erikseen löytää uusia merkityksiä ja iloa elämään. Jokaisen ihmisen elämästä puuttuu jotain, mutta jäljelle jää vielä suuri joukko mahdollisuuksia. Elämän kauniit asiat ja mahdollisuudet näyttäytyvät paljon selkeämpinä, kun ne saa jakaa kumppanin kanssa. English summary > in english Childlessness and the couple relationship 2086

7 TIETEESSÄ ENGLISH SUMMARY MAIJA TULPPALA M.D., Ph.D., Docent, Specialist in Gynaecology, Obstetrics and Gynaecological Endocrinology, Psychotherapist (VET) The Felicitas Clinic Helsinki Childlessness and the couple relationship Infertility is a major life stressor for couples who want to have children. It may have short- and longterm psychological effects on one or both members of a couple. Women seem to find infertility more stressful than do men and are more vulnerable than men to mental health problems like anxiety, depression and low self-esteem. For men, inability to fulfil the male role and the social role of becoming a father are central to the experience of infertility. Generally, couples who enter infertility treatments seem to be quite well adjusted and stable in their relationships. The experience of infertility and the struggle to conceive may bring the partners even closer together; this happens in a quarter of women and in a fifth of men. It can also bring up new problems or can lead to exacerbation of the old ones. The ability to reproduce is intimately tied to sexuality, self-image and self-esteem. During infertility treatment the pleasurable experience of sexual intimacy may be negatively affected, and this may contribute to marital distress. Modern infertility treatments have made parenthood possible for many couples who previously would have remained childless. Recent follow-up studies indicate that successful infertility treatments do not have harmful effects on individual psychological well-being, on marital relations or on parenting experiences. Remaining childless is a painful experience but with time most couples find ways to cope with it and find new direction in their lives. Counselling and patient support services should be available at all steps of the infertility struggle. 2087

Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus

Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus Lapsettomuus Lapsettomuuden tuska Maija Tulppala Lapsesta saakka meitä on valmennettu aikuisen tehtävään: hoivaamaan jälkeläisiämme ja huolehtimaan heistä. Joka kuudes pari joutuu toteamaan, että raskaus

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja ARKI & RAKKAUS Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja 1 Parisuhdevaiheista Symbioosivaihe Rakastuneena oleminen Sulautuminen, honey moon, olemme yhtä Kiintymyksen ja huolehtimisen eli tunnesiteen

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA

LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Suvi Vahtola LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen vaikuttavista tekijöistä LAPSETTOMUUSHOITOJEN LOPETTAMINEN TULOKSETTOMINA Kirjallisuuskatsaus lopettamispäätökseen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela

HALUT JÄISSÄ. Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014. Tuula Korpela HALUT JÄISSÄ Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2014 Tuula Korpela SEKSUAALITERVEYS osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia vapaus ja kyky kokea ja ilmaista seksuaalista halua ja nautintoa,

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika

Seksuaalisuus parisuhteen arjessa. 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 24.10.2014 Perheaika Seksuaalisuus parisuhteen arjessa 1. Parisuhde on jatkuva prosessi: virittäytymistä toiseen, eksymistä, uudelleen yhteyden löytämistä 2. Vauvan tulo

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ja he rakastavat ruumistaan he katselevat toisiaan ylhäältä alas saakka. He kuuntelevat ääntä, askelta, he aistivat tuoksua kuin kukinnoista, he

Ja he rakastavat ruumistaan he katselevat toisiaan ylhäältä alas saakka. He kuuntelevat ääntä, askelta, he aistivat tuoksua kuin kukinnoista, he Seksuaalisuus SISÄLTÖ Mitä seksuaalisuus on? Mitä tuomme mukanamme? Seksuaalisuuden vuodenaikoja Seksuaalisuuden arkihaasteita Sytykkeitä Sammuttajia Hyviä valintoja Ja he rakastavat ruumistaan he katselevat

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi TEORIAPOHJAA PERUSTEOKSET: David Schnarch: Constructing the Sexual Crucible. An Integration

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Stressi ja lapsettomuus

Stressi ja lapsettomuus katsaus Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Turun klinikka leena.anttila@vaestoliitto.fi Jyrki Korkeila professori, ylilääkäri Harjavallan sairaala, Turku Stressi ja lapsettomuus

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot