Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus"

Transkriptio

1 Lapsettomuus Lapsettomuuden tuska Maija Tulppala Lapsesta saakka meitä on valmennettu aikuisen tehtävään: hoivaamaan jälkeläisiämme ja huolehtimaan heistä. Joka kuudes pari joutuu toteamaan, että raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Hedelmättömyys on monen parin elämässä ensimmäinen vakava vastoinkäyminen. Puolelle lasta toivovista naisista ja viidesosalle miehistä lapsettomuus on siihenastisen elämän pahin kriisi. Jokainen kokee lapsettomuuden eri tavoin. Kaikille se ei ole vaikea kriisi, mutta jokaiseen se jättää jälkensä. On hyväksyttävä, että lapsettomuus ja sen hoitaminen ovat osa parin elämäntarinaa myös silloin, kun toivottu raskaus alkaa tai pari päätyy adoptioon tai sijaisvanhemmuuteen. Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus on koettu suureksi onnettomuudeksi. Aina tälle vuosisadalle asti sitä on pidetty yksinomaan naisen ongelmana sekä fyysisesti että psyykkisesti. Myytit lapsettomuuden syistä elävät vahvoina nyky-yhteiskunnassakin, vaikka tietoa on helposti saatavilla. Lapsettomuuteen on monia ratkaisuja, mutta lääketieteelliset hoitokeinot ovat etualalla monissa länsimaissa. Suomessa lapsettomuuden hoitoihin hakeutuu vuosittain kaksi kolmesta tahattomasti lapsettomasta parista (Mäkelä 1997). Adoptioon, sijaisvanhempana toimimiseen tai kaksinoloon päädytään yleensä vasta, kun lapsettomuuden hoidot ovat päättyneet tuloksettomina. Lasten ja perheen merkitys Syntyvyyden vähenemisen myötä lasten ja perheen merkitys on korostunut. Suomessa tehdyissä arvomittauksissa perhe on ollut selvästi ensimmäisellä sijalla (Reuna 1998). Lapsia hankitaan ennen kaikkea siksi, että siten tarjoutuu mahdollisuus läheisiin ja rakkautta sisältäviin ihmissuhteisiin. Monelle lapsi merkitsee elämän jatkuvuutta ja toivoa tulevaisuudesta. Lasten saaminen mielletään myös aikuisuuden mittapuuksi ja naisen ja miehen välisen suhteen vahvistamiseksi. Äidiksi tuleminen edustaa tärkeää kokemusta pitkässä prosessissa, joka alkoi pikkutytön samaistuessa äitiinsä ja toivoessa äidin lailla voivansa joskus saada oman lapsen. Onnellisimmillaan äitiys tuottaa suuren tyydytyksen ja täyttymyksen tunteen. Raskaus ja äitiys voivat merkitä oman naiseuden varmistumista (Burns ja Covington 1999, Klockars ja Sirola 2001). Vaikka naisen toive saada lapsi olisi hyvinkin voimakas, edustaa äidiksi tulo vain yhtä osaa hänen minuudestaan. Tasapainoilu äitiyden, seksuaalisuuden ja työelämän vaatimusten ja houkutusten välillä vaatii huomattavaa kypsyyttä ja ristiriidan sietoa. Naisen identiteetin ydin rakentuu samaistumisessa oman äidin hoivaan ja huolenpitoon varhaisista vaiheista lähtien. Pettymykset ja tyydyttämättömyyden tunteet omassa äitisuhteessa saattavat vaikeuttaa oman äitiyden toteuttamista. Vauvan hankkimisen tiedostamattomat syyt voivat olla hyvin erilaisia. Halu saada lapsi ja halu hoitaa äidin tehtäviä eivät aina kulje rinnakkain. Äitiyden motiivien tiedosta- Duodecim 2002;118:

2 mattomien merkitysten myöntäminen itselle ja kumppanille voi olla vaikeaa (Mäenpää-Reenkola 1997, Klockars ja Sirola 2001). Kyky saattaa kumppaninsa raskaaksi ja jatkaa sukupolvien ketjua on monelle miehelle tärkeä osa maskuliinisuutta ja seksuaalisuutta. Aivan kuten naiselle äidiksi tuleminen on isäksi tulo tärkeä osa kasvua ja kehitystä ja monelle miehelle elämän huippukohta. Perheen perustaminen käynnistää miehen sekä tietoiset että tiedostamattomat kokemukset omasta isästä. Samaistuminen omaan isään ja hänen huolta pitäviin ominaisuuksiinsa auttaa miestä tulevassa isyydessä. Vaikeudet ovat kuitenkin tavallisia. Miehen roolissa viime vuosina tapahtunut muutos perheen toimeentulon turvaajasta vanhemman ja isän rooliin luo paineita miehen tavalle toteuttaa toivettaan (Daniluk 1997, Amnell 1998, Burns ja Covington 1999). Lapsettomuutta hoidetaan lääketieteen keinoin, mutta ei ole biologista ongelmaa ilman psykososiaalisia vaikutuksia eikä psykososiaalisia ongelmia ilman lääketieteellisiä vaikutuksia. Lapsettomuus yllättää elämänsä hallintaan tottuneen ihmisen. Ehkäisy lopetetaan, kun tuntuu, että on aika saada lapsia. Oma tahto ja suunnitelmat menettävät merkityksensä, kun elimistö ei toimikaan toivotulla tavalla. Epäonnistuminen tehtävässä, joka näyttää muilta sujuvan, voi herättää epäuskon, häpeän, kateuden ja raivon tunteita. Ystävien ajattelemattomat kommentit saattavat varsinkin alkuvaiheessa lisätä parin paineita ja johtaa vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista. Seurustelu lapsiperheiden kanssa ja vauvojen näkeminen tuntuu vaikealta. Yhteinen kieli katoaa, ja lapsettomat parit jäävät helposti lapsiperheiden piirin ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan naiset kokevat lapsettomuuden yleensä psyykkisesti raskaammin kuin kumppaninsa. He kuvaavat miehiä enemmän negatiivisia tunteita ja tuntevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Miehillä muutos aikaisempaan nähden on vähäisempi. He ovat ensisijaisesti huolissaan siitä, miten lapsettomuus vaikuttaa heidän kumppaniinsa, parisuhteeseen ja ystävyyssuhteisiin (Wright ym. 1991, Wirtberg 1992, Mäkelä 1997, Burns ja Covington 1999, Hjelmstedt ym. 1999, Wischmann ym. 2001). Tilanne voi olla kuitenkin erilainen, kun lapsettomuuden syy on miehessä. Nämä miehet kuvaavat usein epäonnistumisen tunteita miehen roolissaan (Daniluk 1997). Kyvystä tehdä lapsi on tullut miehuuden mitta. Se, ettei pysty suomaan lasta kumppanilleen, häiritsee monin tavoin. Lapsettomuuskriisin erityispiirre on surun edestakainen, aaltomainen liike. Toivo syttyy ja sammuu joka kuukausi, vuodesta toiseen. Tahaton lapsettomuus kokemuksena Lapsettomuuden keston, syyn ja naisen iän vaikutusta lapsettomuuskokemukseen on myös selvitetty. Lapsettomuuden hoitojen pitkä kesto ja naisen korkea ikä tuovat lisäpaineita raskausyritykseen. Tuntemattomasta syystä johtuva lapsettomuus saattaa kuormittaa henkistä hyvinvointia ja parisuhdetta enemmän kuin tilanne, jossa lapsettomuuden syy on selvillä. Hoidoista luopuminen voi olla ongelmallista, koska jokainen kuukautiskierto mielen tasolla johtaa raskauteen (Burns ja Covington 1999). Lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen Lapsettomuus luo väistämättä muutoksia parisuhteeseen ja intiimiin yhteiselämään. Se voi lähentää surun ja toivon kautta. Parhaimmillaan lapsettomuus luo keskinäisen tuen ja ymmärryksen tunteen, jota puolisot eivät ennen ole kokeneet. Se voi auttaa parisuhdetta kehittymään ja johtaa lisääntyneeseen sitoutumiseen ja läheisyyteen parisuhteessa. Tutkimusten mukaan %:lla pareista yhdessä koettu kriisi on lähentänyt ja lujittanut parisuhdetta (Daniluk 1997, Burns ja Covington 1999, Wischmann ym. 2001). Toisaalta lapsettomuus saattaa tuo- 532 M. Tulppala

3 da vanhat ongelmat esiin ja aiheuttaa uusia. Läheisin ihminen, joka voisi parhaiten tukea ja lohduttaa, on se, joka myös eniten muistuttaa lapsettomuudesta ja surusta. Osa miehistä vetäytyy parisuhteessa välttääkseen avuttomuuden tunteen siitä, ettei voi poistaa lapsettomuutta eikä kumppanin tuskaa. Tämä puolestaan lisää naisen pahaa oloa, koska hän tulkitsee miehen reaktion kieltämiseksi ja välinpitämättömyydeksi. Taakka, joka ei tule yhteisesti jaetuksi, tulee silloin toisen yksin kannettavaksi. Lapsettomuus on hyvin yksityinen ja intiimi asia ja siitä puhuminen ulkopuolisille, jopa omalle kumppanille, voi olla vaikeaa. Parisuhde saattaa kärsiä puhumisen tai puhumattomuuden pelosta. Suru, hiljaisuus ja kuoreen vetäytyminen ovat mahdollisia reaktioita. Puhumattomuus johtaa herkästi itsesyytöksiin. Masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia esiintyy jopa viidesosalla lapsettomista naisista lapsettomuuden hoitojen aikana ja lapsettomilla miehillä enemmän kuin muilla miehillä (Daniluk 1997, Burns ja Covington 1999, Kerr ym. 1999). Lapsettomuuden johtuminen pelkästään toisesta osapuolesta vaikuttaa helposti parisuhteeseen. Normaali pettymysten ja kiukun käsittely hankaloituvat. Toinen voi kehottaa kumppaniaan hakeutumaan uuteen parisuhteeseen, jotta edes tämä saisi lapsen. Avioerot ovat kuitenkin tässä tilanteessa harvinaisia (Burns ja Covington 1999). Lapsettomuuden vaikutus seksuaalisuuteen Seksuaalisuus on herkin alue ihmiselämässä, ja parisuhteen vaikeudet ja elämän muut kriisit heijastuvat helposti siihen. Vaikka seksuaalialueen ongelmat ovat lapsettomuuden syynä vain noin 1 5 %:lla lapsettomista pareista, saattaa lapsettomuudella olla vaikutusta laajemminkin parin seksuaalielämään. On arvioitu, että noin 10 %:lla lapsettomuuden hoidoissa olevista miehistä on erektio-ongelmia naisen kuukautiskierron puolivälissä ja 35 % pareista ei koe seksielämäänsä tyydyttäväksi (Burns 1999). Lapsettomuuden psykologiset vaikutukset seksuaalisuuteen liittyvät minäkuvaan. Hedelmällisyys on yksi seksuaalisuuden perusilmaisu. Seksi muistuttaa kipeästi tilanteesta ja omasta kyvyttömyydestä. Lapsettomuuden hoidot tuovat mahdollisuuden raskauden alkamiseen, mutta nainen ja mies joutuvat kuitenkin suremaan sitä tosiasiaa, että he eivät pelkästään rakastelemalla keskenään kyenneet luomaan uutta elämää niin kuin heidän vanhempansa. Seksuaaliset tunteet, hellyys ja intohimo jäävät vähemmälle ja seksin osa- tai jopa päätavoitteeksi nousee raskauden alkuun saattaminen. Lapsettomuuteen usein liittyvät mielialavaihtelut vaikuttavat helposti seksuaaliseen halukkuuteen. Lapsettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset voivat entisestään vahvistaa näitä ongelmia (Wirtberg 1992, Burns 1999). Hoitojen pitkittyminen lisää seksuaalista tyytymättömyyttä molemmilla osapuolilla (Slade ym. 1997). Negatiiviset vaikutukset henkiseen hyvinvointiin, toimintakykyyn, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen voivat olla kauaskantoisia, erityisesti jos hoidot eivät johtaneet toivottuun raskauteen (Leiblum ym. 1998). Osa pareista kokee lapsettomuuden hoidot sietämättömän tunkeutuviksi. Kaikissa tutkimuksissa ei ole tullut esiin lapsettomuuden negatiivisia vaikutuksia seksielämään (Wright ym. 1991, Löfström 2000). Monet parit käsittelevät onnistuneesti seksuaalisuuteen liittyviä muutoksia lapsettomuuden hoitojen aikana, ja tilanne normaalistuu itsestään ongelman ratkettua tavalla tai toisella. Toisaalta osa pareista tarvitsee apua löytääkseen uudelleen tyydyttävän seksielämän. Lapsettomuuskriisi Psykologisesta näkökulmasta lapsettomuus on sekoitus traumaattista ja kehityskriisiä, jolloin lapsesta luopuminen suremalla käy lähes mahdottomaksi. Klassisia surutyön vaiheita on nähtävissä, mutta on hankala päättää, milloin menetys on todellisuutta. Toivon ylläpitämisestä tai surutyöstä voi tulla osa elämää (Malinen 1994) Lapsettomuuskriisin erityispiirre on surun edestakainen, aaltomainen liike. Toivo syttyy ja sammuu joka kuukausi, vuodesta toiseen. Surutyö ei monilla pääse lainkaan alkamaan, koska Lapsettomuuden tuska 533

4 uusia hoitomuotoja tulee jatkuvasti tarjolle. Hoitojen lopettaminen saattaa tuntua oman lapsen hylkäämiseltä. Koko elämä voi kietoutua lapsitoiveen ympärille. Lopullinen päätös hoitojen lopettamisesta käynnistää surutyöprosessin. Asiantila myönnetään itselle, ehkä toisillekin. Ahdistuksen ja vihan tunteet alkavat vähitellen helpottaa, ja tilalle tulee suru siitä, että yksi elämän tärkeimmistä asioista ei omalla kohdalla toteutunut. Surun lievittyessä vapautuu yhä enemmän energiaa myös tulevaisuuden suunnittelulle. Lapsettomuuskriisiä on verrattu lähiomaisen menetykseen. Lapsettomuudessa menetetään potentiaalinen lapsi tai lapset, jotka jo varhain ovat muodostuneet osaksi minäkuvaa. Lapsettomuuteen liittyy myös muita, eriasteisesti painottuvia menetyksiä: suvun jatkamisen, itsetunnon erityisesti seksuaalisen itsetunnon raskaus-, synnytys- ja imetyskokemusten menetykset. Monet parit liittävät tähän vielä tunteen oman ruumiin hallinnan menettämisestä. Lapseton voi myös kokea pettävänsä vanhempansa kieltämällä heiltä mahdollisuuden isovanhemmuuteen. Lapsettomuussurun alkua ja loppua on vaikea määrittää, sillä lapsettomat menettävät seuraavankin kierroksen ystävien saadessa lapsenlapsia (Mäenpää-Reenkola 1997, Mäkelä 1997, Burns ja Covington 1999). Lapsettomuuskriisissä, kuten missä tahansa kriisissä, selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä. Naisen ja miehen yksilöinä ja parina lapsettomuudelle antama merkitys on tärkein kriisin voimakkuuden mittari. Selviytymiseen vaikuttavat siihenastiset elämänkokemukset, nykyinen elämäntilanne ja käytettävissä oleva sosiaalinen verkosto. Ilman psykoterapeuttista työstämistä lapsettomuuden kokemus on helposti vain yritys hallita puutteita. Koko prosessin tarkoituksena on uuden tasapainon ja uusien elämänsisältöjen tavoittaminen ja sopeutuminen uudelleen ulkoisiin realiteetteihin. Lapsettomuuden kriisin ja surun kautta muut ratkaisut, kuten adoptio, sijaisvanhemmuus tai kaksinolo, tulevat tasavertaisina vaihtoehtoina mahdollisiksi. Adoptioon päätymistä rajoittavat valitettavan usein prosessin työläys, kalleus ja luovuttajamaiden usein muuttuvat säädökset (Sinkkonen 2001). Kaikille adoptiovaihtoehto ei kuitenkaan ole ratkaisu lapsettomuuteen ja sekin ulkopuolisten tulee hyväksyä. Lapsettomana elämisellä on oma rikkautensa ja merkityksensä. Kaksin elämisessä on paljon myönteisiä puolia, niistä vain ei kuule juuri koskaan puhuttavan. Lapsettomuuden psyykkinen tuki Kaksi kolmesta lapsettomasta parista kokee, että puolisolta, lähisukulaisilta ja ystäviltä saatu tuki on riittävä (Boivin ym. 1999). Hoitoihin hakeuduttaessa tiedon hakeminen lapsettomuudesta ja sen psykososiaalisista vaikutuksista sekä aktiivinen ote hoitoratkaisuja tehtäessä auttavat molempia tulemaan paremmin toimeen lapsettomuuteen liittyvän stressin kanssa. Tutkimuksissa 78 % lapsettomista on ilmoittanut seuraavansa lapsettomuudesta lehdistössä käytävää keskustelua, 69 % aihetta koskevia televisio-ohjelmia ja 69 % on toivonut saavansa mukaansa tai lainaksi materiaalia lapsettomuuden eri teemoista (Boivin 1997). Noin viidesosalle pareista lapsettomuus on syvä, vereslihalla oleva haava. He tarvitsevat tehostettua tukea lapsettomuuden hoitojen ja raskauden aikana sekä hoitojen päättyessä tuloksettomina (Boivin ym. 1999). Lapsettomuuspotilaan psykososiaalinen neuvonta on oma terapiakenttänsä, jossa integroituvat parisuhteen dynamiikan, intiimiyden, seksuaalisuuden ja surutyön tuntemus tietämykseen lapsettomuudesta, sen hoidoista ja lapsettomuuskriisistä. Suositeltavaa on, että psyykkisen työn ammattilainen olisi osa lääketieteellistä hoitoryhmää. Australiassa ja Englannissa, joissa psyykkisen tuen tarjoaminen lapsettomuuden hoidoissa oleville pareille on lakisääteistä, yli 90 %:ssa klinikoista on oma täys- tai osa-aikainen työntekijä tätä tarkoitusta varten (Covington 1999, Hammarberg ym. 2001). Psyykkistä tukea tarvitaan hoitojen kaikissa vaiheissa, mutta erityisen tärkeää se on tutkimuksiin ja hoitoihin hakeuduttaessa, hoitojen lopettamisen tullessa harkittavaksi sekä mietittäessä lahjoitettujen sukusolujen käyttöä. Noin 5 %:lle pareista lahjasukusolut (munasolut, siittiöt, alkiot) ovat ainoa mahdollisuus raskauteen (Tiitinen ym. 1998, Unkila-Kallio 2001). Ilman 534 M. Tulppala

5 lapsettomuuskriisin läpikäymistä lapsi voi pelkällä olemassaolollaan ja ulkonäöllään muistuttaa omasta hedelmättömyydestä. Tukea tarvitaan myös raskauden alkaessa lapsettomuuden hoitojen jälkeen. Raskauteen liittyvät menettämisen pelot ja vanhemmuuteen liittyvät paineet voivat olla erityisen suuret, jos raskautta on toivottu vuosia. Lapsen saamiseen luonnollisesti liittyviä ristiriitaisia tunteita voi olla vaikea työstää (Klock ja Greenfeld 2000). Lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka kohtaamisessa ei saisi painottua vain lääketieteellinen näkökulma. Suomessa psykososiaalisen tuen tarjonta lapsettomille pareille on hyvin erilaista Englantiin ja Australiaan verrattuna, koska meillä ei ole hedelmöityshoitoja säätelevää lainsäädäntöä. Psyykkisen tuen tarpeeseen ei myöskään ole otettu kantaa tuoreimmassa asiaa koskevassa lakiesityksessä. Kartoitusten mukaan Suomessa psyykkistä tukea ei ollut lainkaan tarjottu yli puolelle pareista ja kolmasosalle tukea oli annettu riittämättömästi. Vain joka kymmenennen parin toive psyykkisestä tuesta toteutui riittävänä (Saario 1999). Tukea on ollut vaikea saada hoitavien yksiköiden ulkopuolelta, koska ammattiauttajienkin tiedot lapsettomuuteen ja sen hoitoihin liittyvistä erityisongelmista ovat olleet koulutuksen puutteen vuoksi vähäiset. Psyykkistä tukea toivotaan myös lapsettomuutta hoitavalta henkilökunnalta. Työnohjaus ja koulutus vähentäisivät hoitosuhteessa koettuja paineita, lisäisivät työn mielekkyyttä ja edistäisivät potilaiden psyykkistä selviytymistä. Keväällä 2001 Suomessa toteutettiin ensimmäinen Lääkäriseura Duodecimin tukema lapsettomuusklinikoiden hoitohenkilökunnalle tarkoitettu vuorovaikutuskoulutus ja vastaanotto oli myönteinen. Lapsettomien parien toisilleen antama tuki on merkityksellistä. Vuonna 1988 perustetussa potilasjärjestössä (Lapsettomien tuki ry) ovat edustettuina monenlaiset parit: tutkimusten ja hoitojen eri vaiheissa olevat, hoitojen tai adoption avulla lapsen saaneet, adoptioprosessin käynnistäneet sekä kaksinoloon päätyneet. Keväällä 2000 on käynnistynyt Lapsettomien tuki ry:n kolmivuotinen projekti, jonka tavoitteena on luoda terveydenhuoltopalveluihin sovellettava lapsettomuuden psykososiaalisen tuen valtakunnallinen hoitomalli. Lopuksi On kipeä kokemus, jos toiveet yhteisen lapsen saamisesta jäävät täyttymättä. Lapseton ei voi suoda kumppanilleen isyyden tai äitiyden iloa. Hän saattaa kokea pettävänsä myös vanhempiensa ja appivanhempiensa toiveet. Suhde puolisoon joutuu uuteen valoon ja kysymys parisuhteen tulevaisuudesta nousee pintaan. Tulevaisuutta varten rakennetut suunnitelmat on arvioitava uudelleen. Hedelmättömyys herättää väistämättä monenlaisia tunteita: häpeää, surua ja arvottomuuden ja nöyryytyksen tunteita. Avuttomuus ja harmi siitä, että ulkopuolisia joudutaan kutsumaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeimmälle alueelle, on tavallista. Lapsettomuuden herättämää surua ja tuskaa on raskasta työstää. Elämän ei kuitenkaan tarvitsisi olla vain ongelmien kyllästämä kertomus, joka estää muiden ulottuvuuksien näkemisen. Kummallakin puolisoista on lupa yhdessä ja erikseen löytää uusia merkityksiä elämään. Jokaisen ihmisen elämästä puuttuu jotain, mutta jäljelle jää vielä suuri joukko mahdollisuuksia. Lapsettomuuteen tulee yhä useammin ratkaisu lääketieteellisten hoitojen avulla. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli: yhä useampi pari elää vuosia jatkuvassa toivon ja pettymysten kehässä. Lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka kohtaamisessa ei saisi painottua vain lääketieteellinen näkökulma. Riippuvuus hoitohenkilökunnasta, lapsen saamiseen liittyvän luonnollisen ristiriitaisuuden tavoittaminen ja seksuaaliongelmien, syyllisyyden, vihan, surun Lapsettomuuden tuska 535

6 ja menetysten tunteiden käsitteleminen vaativat vankkaa ammatillista osaamista. Lapsi on suuri lahja. Elämä antaa monenlaisia lahjoja, mutta ei kenellekään kaikkea. Elämä voi olla rikasta ja monipuolista, vaikka kaikki toiveet eivät toteudu. Surun synkimpinä hetkinä kaikki muu kuitenkin menettää merkityksensä. Surutyölle on osattava antaa oma tilansa ja riittävästi aikaa. Kirjallisuutta Amnell G. Isä ja isyys. Kirjassa: Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 3. Helsinki; Yliopistopaino, Boivin J. Is there too much emphasis on psychosocial counseling for infertility patients? J Assist Reprod Genet 1997;14: Boivin J, Scanlan LC, Walker SM. Why are infertile patients not using psychosocial counselling? Hum Reprod 1999;14: Burns LH, Covington SN. Psychology of infertility. Kirjassa: Infertility counselling: a comprehensive handbook for clinicians. UK: The Parthenon Publishing Group, 1999, s Burns LH. Sexual counseling and infertility. Kirjassa: Infertility counselling: a comprehensive handbook for clinicians 1999, s Covington SN. Integrating infertility counselling into clinical practice. Kirjassa: Infertility counselling: A comprehensive handbook for clinicians. UK: The Parthenon Publishing Group, 1999, s Daniluk JC. Gender and infertility. Kirjassa: Infertility: psychological issues and counseling strategies 1997, s Hammarberg K, Astbury J, Baker H. Women`s experience of IVF: a followup study. Hum Reprod 2001;16: Hjelmstedt A, Andersson L, Skoog-Svanberg A, ym. Gender differences in psychological reactions to infertility among couples undergoing IVF- and ICSI-treatment. Acta Obstet Gynecol Scand 1999;78: Kerr J, Brown C, Balen AH. The experiences of couples who had infertility treatment in the United Kingdom: results of a survey performed in Hum Reprod 1999;14: Klock SC, Greenfeld DA. Psychological status of in vitro fertilization patients during pregnancy: a longitudinal study. Fertil Steril 2000;73: Klockars L, Sirola R. Äidin ja tyttären rakkaussuhde. Kirjassa: Roos V, Manninen V, Välimäki J, toim. Rakkaus toive ja todellisuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia. Helsinki: Yliopistopaino 2001, s Leiblum SR, Aviv A, Hamer R. Life after infertility treatment: a longterm investigation of marital and sexual function. Hum Reprod 1998;13: Löfström H. Tahaton lapsettomuus miehen näkökulmasta: kokemukset, itsetunto, hallintakeinot, parisuhde ja seksuaalisuus. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto, Malinen V. Tahaton lapsettomuus psykososiaalisena ilmiönä ja kriisinä. Perheterapia 1994;10:20 4. Mäenpää-Reenkola E. Naisen verhottu sisin. Helsinki: Yliopistopaino Mäkelä M. Tahaton lapsettomuus-biospykososiaalinen ilmiö. Näkökulmia hedelmöityshoitoihin. Stakesin julkaisu 1997;49:77 9. Reuna V. Perhebarometri 1998; Vastuu perheen arjesta. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saario P. Lapsettomien tuki ry jäsenkysely: Lapsettomat toivovat kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Haikara 1/ Sinkkonen J. Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet. Duodecim 2001;117: Slade P, Emery J, Lieberman BA. A prospective longitudinal study of emotions and relationships in in-vitro fertilization treatment. Hum Reprod 1997;12: Tiitinen A, Hovatta O, Kujansuu E, ym. Hedelmöityshoidot Suomessa. Duodecim 1998; 114: Unkila-Kallio L. Infertility and its treatment: Association with ovarian granulosa cell tumour and impact on vascular endothelial growth factor, leptin and selected tumour markers in serum. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto, Wischmann T, Stammer H, Scherg H, ym. Psychosocial characteristics of infertile couples: a study by the Heidelberg Fertility Consultation Service. Hum Reprod 2001;8: Wirtberg I. His and her childlessness. Väitöskirja. Karolinska Institutet, Wright J, Duchesne K, Sabourin S, ym. Psychological distress and infertility: men and women respond differently. Fertil Steril 1991; 55: MAIJA TULPPALA, dosentti, erikoislääkäri, perheterapeutti ET Felicitas-klinikka Urho Kekkosenkatu 4 6 A Helsinki 536

Lapsettomuus ja parisuhde

Lapsettomuus ja parisuhde TIETEESSÄ MAIJA TULPPALA LKT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) Felicitas-klinikka Helsinki maija.tulppala@kolumbus.fi Lapsettomuus

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

LAPSETTOMUUDESTA PUHUMINEN JA TUEN SAAMINEN LÄHEISILTÄ

LAPSETTOMUUDESTA PUHUMINEN JA TUEN SAAMINEN LÄHEISILTÄ LAPSETTOMUUDESTA PUHUMINEN JA TUEN SAAMINEN LÄHEISILTÄ Johanna Mäkelä Puheviestinnän pro gradu -tutkielma Syksy 2007 Puheopin laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry.

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Mitä tehdä jos tahtoo lapsen Tärkeintä olla iloinen ja opfmisfnen: elokuvat, naurujooga, usko Arkiliikuntaa,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

LAPSETON ÄITIPUOLI UUSPARISUHTEESSA

LAPSETON ÄITIPUOLI UUSPARISUHTEESSA LAPSETON ÄITIPUOLI UUSPARISUHTEESSA Lipponen Tuula Kehittämistyö Uusperheneuvojakoulutus 2015, Turku SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS JA TOTEUTUS... 4 3. UUSPERHE... 5 3.1 Ideaalinen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on Lapsettomuus Lapsettomuuden hoidon valinta Aila Tiitinen Lapsettomuuden hoito suunnitellaan ongelman syyn ja parin toiveiden mukaan. Osalle pareista paras vaihtoehto voi olla adoptio tai hoidoista pidättäytyminen.

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot