Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus"

Transkriptio

1 Lapsettomuus Lapsettomuuden tuska Maija Tulppala Lapsesta saakka meitä on valmennettu aikuisen tehtävään: hoivaamaan jälkeläisiämme ja huolehtimaan heistä. Joka kuudes pari joutuu toteamaan, että raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Hedelmättömyys on monen parin elämässä ensimmäinen vakava vastoinkäyminen. Puolelle lasta toivovista naisista ja viidesosalle miehistä lapsettomuus on siihenastisen elämän pahin kriisi. Jokainen kokee lapsettomuuden eri tavoin. Kaikille se ei ole vaikea kriisi, mutta jokaiseen se jättää jälkensä. On hyväksyttävä, että lapsettomuus ja sen hoitaminen ovat osa parin elämäntarinaa myös silloin, kun toivottu raskaus alkaa tai pari päätyy adoptioon tai sijaisvanhemmuuteen. Lähes kaikissa kulttuureissa tahaton lapsettomuus on koettu suureksi onnettomuudeksi. Aina tälle vuosisadalle asti sitä on pidetty yksinomaan naisen ongelmana sekä fyysisesti että psyykkisesti. Myytit lapsettomuuden syistä elävät vahvoina nyky-yhteiskunnassakin, vaikka tietoa on helposti saatavilla. Lapsettomuuteen on monia ratkaisuja, mutta lääketieteelliset hoitokeinot ovat etualalla monissa länsimaissa. Suomessa lapsettomuuden hoitoihin hakeutuu vuosittain kaksi kolmesta tahattomasti lapsettomasta parista (Mäkelä 1997). Adoptioon, sijaisvanhempana toimimiseen tai kaksinoloon päädytään yleensä vasta, kun lapsettomuuden hoidot ovat päättyneet tuloksettomina. Lasten ja perheen merkitys Syntyvyyden vähenemisen myötä lasten ja perheen merkitys on korostunut. Suomessa tehdyissä arvomittauksissa perhe on ollut selvästi ensimmäisellä sijalla (Reuna 1998). Lapsia hankitaan ennen kaikkea siksi, että siten tarjoutuu mahdollisuus läheisiin ja rakkautta sisältäviin ihmissuhteisiin. Monelle lapsi merkitsee elämän jatkuvuutta ja toivoa tulevaisuudesta. Lasten saaminen mielletään myös aikuisuuden mittapuuksi ja naisen ja miehen välisen suhteen vahvistamiseksi. Äidiksi tuleminen edustaa tärkeää kokemusta pitkässä prosessissa, joka alkoi pikkutytön samaistuessa äitiinsä ja toivoessa äidin lailla voivansa joskus saada oman lapsen. Onnellisimmillaan äitiys tuottaa suuren tyydytyksen ja täyttymyksen tunteen. Raskaus ja äitiys voivat merkitä oman naiseuden varmistumista (Burns ja Covington 1999, Klockars ja Sirola 2001). Vaikka naisen toive saada lapsi olisi hyvinkin voimakas, edustaa äidiksi tulo vain yhtä osaa hänen minuudestaan. Tasapainoilu äitiyden, seksuaalisuuden ja työelämän vaatimusten ja houkutusten välillä vaatii huomattavaa kypsyyttä ja ristiriidan sietoa. Naisen identiteetin ydin rakentuu samaistumisessa oman äidin hoivaan ja huolenpitoon varhaisista vaiheista lähtien. Pettymykset ja tyydyttämättömyyden tunteet omassa äitisuhteessa saattavat vaikeuttaa oman äitiyden toteuttamista. Vauvan hankkimisen tiedostamattomat syyt voivat olla hyvin erilaisia. Halu saada lapsi ja halu hoitaa äidin tehtäviä eivät aina kulje rinnakkain. Äitiyden motiivien tiedosta- Duodecim 2002;118:

2 mattomien merkitysten myöntäminen itselle ja kumppanille voi olla vaikeaa (Mäenpää-Reenkola 1997, Klockars ja Sirola 2001). Kyky saattaa kumppaninsa raskaaksi ja jatkaa sukupolvien ketjua on monelle miehelle tärkeä osa maskuliinisuutta ja seksuaalisuutta. Aivan kuten naiselle äidiksi tuleminen on isäksi tulo tärkeä osa kasvua ja kehitystä ja monelle miehelle elämän huippukohta. Perheen perustaminen käynnistää miehen sekä tietoiset että tiedostamattomat kokemukset omasta isästä. Samaistuminen omaan isään ja hänen huolta pitäviin ominaisuuksiinsa auttaa miestä tulevassa isyydessä. Vaikeudet ovat kuitenkin tavallisia. Miehen roolissa viime vuosina tapahtunut muutos perheen toimeentulon turvaajasta vanhemman ja isän rooliin luo paineita miehen tavalle toteuttaa toivettaan (Daniluk 1997, Amnell 1998, Burns ja Covington 1999). Lapsettomuutta hoidetaan lääketieteen keinoin, mutta ei ole biologista ongelmaa ilman psykososiaalisia vaikutuksia eikä psykososiaalisia ongelmia ilman lääketieteellisiä vaikutuksia. Lapsettomuus yllättää elämänsä hallintaan tottuneen ihmisen. Ehkäisy lopetetaan, kun tuntuu, että on aika saada lapsia. Oma tahto ja suunnitelmat menettävät merkityksensä, kun elimistö ei toimikaan toivotulla tavalla. Epäonnistuminen tehtävässä, joka näyttää muilta sujuvan, voi herättää epäuskon, häpeän, kateuden ja raivon tunteita. Ystävien ajattelemattomat kommentit saattavat varsinkin alkuvaiheessa lisätä parin paineita ja johtaa vetäytymiseen sosiaalisista kontakteista. Seurustelu lapsiperheiden kanssa ja vauvojen näkeminen tuntuu vaikealta. Yhteinen kieli katoaa, ja lapsettomat parit jäävät helposti lapsiperheiden piirin ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan naiset kokevat lapsettomuuden yleensä psyykkisesti raskaammin kuin kumppaninsa. He kuvaavat miehiä enemmän negatiivisia tunteita ja tuntevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Miehillä muutos aikaisempaan nähden on vähäisempi. He ovat ensisijaisesti huolissaan siitä, miten lapsettomuus vaikuttaa heidän kumppaniinsa, parisuhteeseen ja ystävyyssuhteisiin (Wright ym. 1991, Wirtberg 1992, Mäkelä 1997, Burns ja Covington 1999, Hjelmstedt ym. 1999, Wischmann ym. 2001). Tilanne voi olla kuitenkin erilainen, kun lapsettomuuden syy on miehessä. Nämä miehet kuvaavat usein epäonnistumisen tunteita miehen roolissaan (Daniluk 1997). Kyvystä tehdä lapsi on tullut miehuuden mitta. Se, ettei pysty suomaan lasta kumppanilleen, häiritsee monin tavoin. Lapsettomuuskriisin erityispiirre on surun edestakainen, aaltomainen liike. Toivo syttyy ja sammuu joka kuukausi, vuodesta toiseen. Tahaton lapsettomuus kokemuksena Lapsettomuuden keston, syyn ja naisen iän vaikutusta lapsettomuuskokemukseen on myös selvitetty. Lapsettomuuden hoitojen pitkä kesto ja naisen korkea ikä tuovat lisäpaineita raskausyritykseen. Tuntemattomasta syystä johtuva lapsettomuus saattaa kuormittaa henkistä hyvinvointia ja parisuhdetta enemmän kuin tilanne, jossa lapsettomuuden syy on selvillä. Hoidoista luopuminen voi olla ongelmallista, koska jokainen kuukautiskierto mielen tasolla johtaa raskauteen (Burns ja Covington 1999). Lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen Lapsettomuus luo väistämättä muutoksia parisuhteeseen ja intiimiin yhteiselämään. Se voi lähentää surun ja toivon kautta. Parhaimmillaan lapsettomuus luo keskinäisen tuen ja ymmärryksen tunteen, jota puolisot eivät ennen ole kokeneet. Se voi auttaa parisuhdetta kehittymään ja johtaa lisääntyneeseen sitoutumiseen ja läheisyyteen parisuhteessa. Tutkimusten mukaan %:lla pareista yhdessä koettu kriisi on lähentänyt ja lujittanut parisuhdetta (Daniluk 1997, Burns ja Covington 1999, Wischmann ym. 2001). Toisaalta lapsettomuus saattaa tuo- 532 M. Tulppala

3 da vanhat ongelmat esiin ja aiheuttaa uusia. Läheisin ihminen, joka voisi parhaiten tukea ja lohduttaa, on se, joka myös eniten muistuttaa lapsettomuudesta ja surusta. Osa miehistä vetäytyy parisuhteessa välttääkseen avuttomuuden tunteen siitä, ettei voi poistaa lapsettomuutta eikä kumppanin tuskaa. Tämä puolestaan lisää naisen pahaa oloa, koska hän tulkitsee miehen reaktion kieltämiseksi ja välinpitämättömyydeksi. Taakka, joka ei tule yhteisesti jaetuksi, tulee silloin toisen yksin kannettavaksi. Lapsettomuus on hyvin yksityinen ja intiimi asia ja siitä puhuminen ulkopuolisille, jopa omalle kumppanille, voi olla vaikeaa. Parisuhde saattaa kärsiä puhumisen tai puhumattomuuden pelosta. Suru, hiljaisuus ja kuoreen vetäytyminen ovat mahdollisia reaktioita. Puhumattomuus johtaa herkästi itsesyytöksiin. Masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia esiintyy jopa viidesosalla lapsettomista naisista lapsettomuuden hoitojen aikana ja lapsettomilla miehillä enemmän kuin muilla miehillä (Daniluk 1997, Burns ja Covington 1999, Kerr ym. 1999). Lapsettomuuden johtuminen pelkästään toisesta osapuolesta vaikuttaa helposti parisuhteeseen. Normaali pettymysten ja kiukun käsittely hankaloituvat. Toinen voi kehottaa kumppaniaan hakeutumaan uuteen parisuhteeseen, jotta edes tämä saisi lapsen. Avioerot ovat kuitenkin tässä tilanteessa harvinaisia (Burns ja Covington 1999). Lapsettomuuden vaikutus seksuaalisuuteen Seksuaalisuus on herkin alue ihmiselämässä, ja parisuhteen vaikeudet ja elämän muut kriisit heijastuvat helposti siihen. Vaikka seksuaalialueen ongelmat ovat lapsettomuuden syynä vain noin 1 5 %:lla lapsettomista pareista, saattaa lapsettomuudella olla vaikutusta laajemminkin parin seksuaalielämään. On arvioitu, että noin 10 %:lla lapsettomuuden hoidoissa olevista miehistä on erektio-ongelmia naisen kuukautiskierron puolivälissä ja 35 % pareista ei koe seksielämäänsä tyydyttäväksi (Burns 1999). Lapsettomuuden psykologiset vaikutukset seksuaalisuuteen liittyvät minäkuvaan. Hedelmällisyys on yksi seksuaalisuuden perusilmaisu. Seksi muistuttaa kipeästi tilanteesta ja omasta kyvyttömyydestä. Lapsettomuuden hoidot tuovat mahdollisuuden raskauden alkamiseen, mutta nainen ja mies joutuvat kuitenkin suremaan sitä tosiasiaa, että he eivät pelkästään rakastelemalla keskenään kyenneet luomaan uutta elämää niin kuin heidän vanhempansa. Seksuaaliset tunteet, hellyys ja intohimo jäävät vähemmälle ja seksin osa- tai jopa päätavoitteeksi nousee raskauden alkuun saattaminen. Lapsettomuuteen usein liittyvät mielialavaihtelut vaikuttavat helposti seksuaaliseen halukkuuteen. Lapsettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset voivat entisestään vahvistaa näitä ongelmia (Wirtberg 1992, Burns 1999). Hoitojen pitkittyminen lisää seksuaalista tyytymättömyyttä molemmilla osapuolilla (Slade ym. 1997). Negatiiviset vaikutukset henkiseen hyvinvointiin, toimintakykyyn, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen voivat olla kauaskantoisia, erityisesti jos hoidot eivät johtaneet toivottuun raskauteen (Leiblum ym. 1998). Osa pareista kokee lapsettomuuden hoidot sietämättömän tunkeutuviksi. Kaikissa tutkimuksissa ei ole tullut esiin lapsettomuuden negatiivisia vaikutuksia seksielämään (Wright ym. 1991, Löfström 2000). Monet parit käsittelevät onnistuneesti seksuaalisuuteen liittyviä muutoksia lapsettomuuden hoitojen aikana, ja tilanne normaalistuu itsestään ongelman ratkettua tavalla tai toisella. Toisaalta osa pareista tarvitsee apua löytääkseen uudelleen tyydyttävän seksielämän. Lapsettomuuskriisi Psykologisesta näkökulmasta lapsettomuus on sekoitus traumaattista ja kehityskriisiä, jolloin lapsesta luopuminen suremalla käy lähes mahdottomaksi. Klassisia surutyön vaiheita on nähtävissä, mutta on hankala päättää, milloin menetys on todellisuutta. Toivon ylläpitämisestä tai surutyöstä voi tulla osa elämää (Malinen 1994) Lapsettomuuskriisin erityispiirre on surun edestakainen, aaltomainen liike. Toivo syttyy ja sammuu joka kuukausi, vuodesta toiseen. Surutyö ei monilla pääse lainkaan alkamaan, koska Lapsettomuuden tuska 533

4 uusia hoitomuotoja tulee jatkuvasti tarjolle. Hoitojen lopettaminen saattaa tuntua oman lapsen hylkäämiseltä. Koko elämä voi kietoutua lapsitoiveen ympärille. Lopullinen päätös hoitojen lopettamisesta käynnistää surutyöprosessin. Asiantila myönnetään itselle, ehkä toisillekin. Ahdistuksen ja vihan tunteet alkavat vähitellen helpottaa, ja tilalle tulee suru siitä, että yksi elämän tärkeimmistä asioista ei omalla kohdalla toteutunut. Surun lievittyessä vapautuu yhä enemmän energiaa myös tulevaisuuden suunnittelulle. Lapsettomuuskriisiä on verrattu lähiomaisen menetykseen. Lapsettomuudessa menetetään potentiaalinen lapsi tai lapset, jotka jo varhain ovat muodostuneet osaksi minäkuvaa. Lapsettomuuteen liittyy myös muita, eriasteisesti painottuvia menetyksiä: suvun jatkamisen, itsetunnon erityisesti seksuaalisen itsetunnon raskaus-, synnytys- ja imetyskokemusten menetykset. Monet parit liittävät tähän vielä tunteen oman ruumiin hallinnan menettämisestä. Lapseton voi myös kokea pettävänsä vanhempansa kieltämällä heiltä mahdollisuuden isovanhemmuuteen. Lapsettomuussurun alkua ja loppua on vaikea määrittää, sillä lapsettomat menettävät seuraavankin kierroksen ystävien saadessa lapsenlapsia (Mäenpää-Reenkola 1997, Mäkelä 1997, Burns ja Covington 1999). Lapsettomuuskriisissä, kuten missä tahansa kriisissä, selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä. Naisen ja miehen yksilöinä ja parina lapsettomuudelle antama merkitys on tärkein kriisin voimakkuuden mittari. Selviytymiseen vaikuttavat siihenastiset elämänkokemukset, nykyinen elämäntilanne ja käytettävissä oleva sosiaalinen verkosto. Ilman psykoterapeuttista työstämistä lapsettomuuden kokemus on helposti vain yritys hallita puutteita. Koko prosessin tarkoituksena on uuden tasapainon ja uusien elämänsisältöjen tavoittaminen ja sopeutuminen uudelleen ulkoisiin realiteetteihin. Lapsettomuuden kriisin ja surun kautta muut ratkaisut, kuten adoptio, sijaisvanhemmuus tai kaksinolo, tulevat tasavertaisina vaihtoehtoina mahdollisiksi. Adoptioon päätymistä rajoittavat valitettavan usein prosessin työläys, kalleus ja luovuttajamaiden usein muuttuvat säädökset (Sinkkonen 2001). Kaikille adoptiovaihtoehto ei kuitenkaan ole ratkaisu lapsettomuuteen ja sekin ulkopuolisten tulee hyväksyä. Lapsettomana elämisellä on oma rikkautensa ja merkityksensä. Kaksin elämisessä on paljon myönteisiä puolia, niistä vain ei kuule juuri koskaan puhuttavan. Lapsettomuuden psyykkinen tuki Kaksi kolmesta lapsettomasta parista kokee, että puolisolta, lähisukulaisilta ja ystäviltä saatu tuki on riittävä (Boivin ym. 1999). Hoitoihin hakeuduttaessa tiedon hakeminen lapsettomuudesta ja sen psykososiaalisista vaikutuksista sekä aktiivinen ote hoitoratkaisuja tehtäessä auttavat molempia tulemaan paremmin toimeen lapsettomuuteen liittyvän stressin kanssa. Tutkimuksissa 78 % lapsettomista on ilmoittanut seuraavansa lapsettomuudesta lehdistössä käytävää keskustelua, 69 % aihetta koskevia televisio-ohjelmia ja 69 % on toivonut saavansa mukaansa tai lainaksi materiaalia lapsettomuuden eri teemoista (Boivin 1997). Noin viidesosalle pareista lapsettomuus on syvä, vereslihalla oleva haava. He tarvitsevat tehostettua tukea lapsettomuuden hoitojen ja raskauden aikana sekä hoitojen päättyessä tuloksettomina (Boivin ym. 1999). Lapsettomuuspotilaan psykososiaalinen neuvonta on oma terapiakenttänsä, jossa integroituvat parisuhteen dynamiikan, intiimiyden, seksuaalisuuden ja surutyön tuntemus tietämykseen lapsettomuudesta, sen hoidoista ja lapsettomuuskriisistä. Suositeltavaa on, että psyykkisen työn ammattilainen olisi osa lääketieteellistä hoitoryhmää. Australiassa ja Englannissa, joissa psyykkisen tuen tarjoaminen lapsettomuuden hoidoissa oleville pareille on lakisääteistä, yli 90 %:ssa klinikoista on oma täys- tai osa-aikainen työntekijä tätä tarkoitusta varten (Covington 1999, Hammarberg ym. 2001). Psyykkistä tukea tarvitaan hoitojen kaikissa vaiheissa, mutta erityisen tärkeää se on tutkimuksiin ja hoitoihin hakeuduttaessa, hoitojen lopettamisen tullessa harkittavaksi sekä mietittäessä lahjoitettujen sukusolujen käyttöä. Noin 5 %:lle pareista lahjasukusolut (munasolut, siittiöt, alkiot) ovat ainoa mahdollisuus raskauteen (Tiitinen ym. 1998, Unkila-Kallio 2001). Ilman 534 M. Tulppala

5 lapsettomuuskriisin läpikäymistä lapsi voi pelkällä olemassaolollaan ja ulkonäöllään muistuttaa omasta hedelmättömyydestä. Tukea tarvitaan myös raskauden alkaessa lapsettomuuden hoitojen jälkeen. Raskauteen liittyvät menettämisen pelot ja vanhemmuuteen liittyvät paineet voivat olla erityisen suuret, jos raskautta on toivottu vuosia. Lapsen saamiseen luonnollisesti liittyviä ristiriitaisia tunteita voi olla vaikea työstää (Klock ja Greenfeld 2000). Lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka kohtaamisessa ei saisi painottua vain lääketieteellinen näkökulma. Suomessa psykososiaalisen tuen tarjonta lapsettomille pareille on hyvin erilaista Englantiin ja Australiaan verrattuna, koska meillä ei ole hedelmöityshoitoja säätelevää lainsäädäntöä. Psyykkisen tuen tarpeeseen ei myöskään ole otettu kantaa tuoreimmassa asiaa koskevassa lakiesityksessä. Kartoitusten mukaan Suomessa psyykkistä tukea ei ollut lainkaan tarjottu yli puolelle pareista ja kolmasosalle tukea oli annettu riittämättömästi. Vain joka kymmenennen parin toive psyykkisestä tuesta toteutui riittävänä (Saario 1999). Tukea on ollut vaikea saada hoitavien yksiköiden ulkopuolelta, koska ammattiauttajienkin tiedot lapsettomuuteen ja sen hoitoihin liittyvistä erityisongelmista ovat olleet koulutuksen puutteen vuoksi vähäiset. Psyykkistä tukea toivotaan myös lapsettomuutta hoitavalta henkilökunnalta. Työnohjaus ja koulutus vähentäisivät hoitosuhteessa koettuja paineita, lisäisivät työn mielekkyyttä ja edistäisivät potilaiden psyykkistä selviytymistä. Keväällä 2001 Suomessa toteutettiin ensimmäinen Lääkäriseura Duodecimin tukema lapsettomuusklinikoiden hoitohenkilökunnalle tarkoitettu vuorovaikutuskoulutus ja vastaanotto oli myönteinen. Lapsettomien parien toisilleen antama tuki on merkityksellistä. Vuonna 1988 perustetussa potilasjärjestössä (Lapsettomien tuki ry) ovat edustettuina monenlaiset parit: tutkimusten ja hoitojen eri vaiheissa olevat, hoitojen tai adoption avulla lapsen saaneet, adoptioprosessin käynnistäneet sekä kaksinoloon päätyneet. Keväällä 2000 on käynnistynyt Lapsettomien tuki ry:n kolmivuotinen projekti, jonka tavoitteena on luoda terveydenhuoltopalveluihin sovellettava lapsettomuuden psykososiaalisen tuen valtakunnallinen hoitomalli. Lopuksi On kipeä kokemus, jos toiveet yhteisen lapsen saamisesta jäävät täyttymättä. Lapseton ei voi suoda kumppanilleen isyyden tai äitiyden iloa. Hän saattaa kokea pettävänsä myös vanhempiensa ja appivanhempiensa toiveet. Suhde puolisoon joutuu uuteen valoon ja kysymys parisuhteen tulevaisuudesta nousee pintaan. Tulevaisuutta varten rakennetut suunnitelmat on arvioitava uudelleen. Hedelmättömyys herättää väistämättä monenlaisia tunteita: häpeää, surua ja arvottomuuden ja nöyryytyksen tunteita. Avuttomuus ja harmi siitä, että ulkopuolisia joudutaan kutsumaan parin yhteiselämän kaikkein intiimeimmälle alueelle, on tavallista. Lapsettomuuden herättämää surua ja tuskaa on raskasta työstää. Elämän ei kuitenkaan tarvitsisi olla vain ongelmien kyllästämä kertomus, joka estää muiden ulottuvuuksien näkemisen. Kummallakin puolisoista on lupa yhdessä ja erikseen löytää uusia merkityksiä elämään. Jokaisen ihmisen elämästä puuttuu jotain, mutta jäljelle jää vielä suuri joukko mahdollisuuksia. Lapsettomuuteen tulee yhä useammin ratkaisu lääketieteellisten hoitojen avulla. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli: yhä useampi pari elää vuosia jatkuvassa toivon ja pettymysten kehässä. Lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jonka kohtaamisessa ei saisi painottua vain lääketieteellinen näkökulma. Riippuvuus hoitohenkilökunnasta, lapsen saamiseen liittyvän luonnollisen ristiriitaisuuden tavoittaminen ja seksuaaliongelmien, syyllisyyden, vihan, surun Lapsettomuuden tuska 535

6 ja menetysten tunteiden käsitteleminen vaativat vankkaa ammatillista osaamista. Lapsi on suuri lahja. Elämä antaa monenlaisia lahjoja, mutta ei kenellekään kaikkea. Elämä voi olla rikasta ja monipuolista, vaikka kaikki toiveet eivät toteudu. Surun synkimpinä hetkinä kaikki muu kuitenkin menettää merkityksensä. Surutyölle on osattava antaa oma tilansa ja riittävästi aikaa. Kirjallisuutta Amnell G. Isä ja isyys. Kirjassa: Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä 3. Helsinki; Yliopistopaino, Boivin J. Is there too much emphasis on psychosocial counseling for infertility patients? J Assist Reprod Genet 1997;14: Boivin J, Scanlan LC, Walker SM. Why are infertile patients not using psychosocial counselling? Hum Reprod 1999;14: Burns LH, Covington SN. Psychology of infertility. Kirjassa: Infertility counselling: a comprehensive handbook for clinicians. UK: The Parthenon Publishing Group, 1999, s Burns LH. Sexual counseling and infertility. Kirjassa: Infertility counselling: a comprehensive handbook for clinicians 1999, s Covington SN. Integrating infertility counselling into clinical practice. Kirjassa: Infertility counselling: A comprehensive handbook for clinicians. UK: The Parthenon Publishing Group, 1999, s Daniluk JC. Gender and infertility. Kirjassa: Infertility: psychological issues and counseling strategies 1997, s Hammarberg K, Astbury J, Baker H. Women`s experience of IVF: a followup study. Hum Reprod 2001;16: Hjelmstedt A, Andersson L, Skoog-Svanberg A, ym. Gender differences in psychological reactions to infertility among couples undergoing IVF- and ICSI-treatment. Acta Obstet Gynecol Scand 1999;78: Kerr J, Brown C, Balen AH. The experiences of couples who had infertility treatment in the United Kingdom: results of a survey performed in Hum Reprod 1999;14: Klock SC, Greenfeld DA. Psychological status of in vitro fertilization patients during pregnancy: a longitudinal study. Fertil Steril 2000;73: Klockars L, Sirola R. Äidin ja tyttären rakkaussuhde. Kirjassa: Roos V, Manninen V, Välimäki J, toim. Rakkaus toive ja todellisuus. Psykoanalyyttisia tutkielmia. Helsinki: Yliopistopaino 2001, s Leiblum SR, Aviv A, Hamer R. Life after infertility treatment: a longterm investigation of marital and sexual function. Hum Reprod 1998;13: Löfström H. Tahaton lapsettomuus miehen näkökulmasta: kokemukset, itsetunto, hallintakeinot, parisuhde ja seksuaalisuus. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto, Malinen V. Tahaton lapsettomuus psykososiaalisena ilmiönä ja kriisinä. Perheterapia 1994;10:20 4. Mäenpää-Reenkola E. Naisen verhottu sisin. Helsinki: Yliopistopaino Mäkelä M. Tahaton lapsettomuus-biospykososiaalinen ilmiö. Näkökulmia hedelmöityshoitoihin. Stakesin julkaisu 1997;49:77 9. Reuna V. Perhebarometri 1998; Vastuu perheen arjesta. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Saario P. Lapsettomien tuki ry jäsenkysely: Lapsettomat toivovat kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Haikara 1/ Sinkkonen J. Adoptiolapsen psyykkisen kehityksen haasteet. Duodecim 2001;117: Slade P, Emery J, Lieberman BA. A prospective longitudinal study of emotions and relationships in in-vitro fertilization treatment. Hum Reprod 1997;12: Tiitinen A, Hovatta O, Kujansuu E, ym. Hedelmöityshoidot Suomessa. Duodecim 1998; 114: Unkila-Kallio L. Infertility and its treatment: Association with ovarian granulosa cell tumour and impact on vascular endothelial growth factor, leptin and selected tumour markers in serum. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto, Wischmann T, Stammer H, Scherg H, ym. Psychosocial characteristics of infertile couples: a study by the Heidelberg Fertility Consultation Service. Hum Reprod 2001;8: Wirtberg I. His and her childlessness. Väitöskirja. Karolinska Institutet, Wright J, Duchesne K, Sabourin S, ym. Psychological distress and infertility: men and women respond differently. Fertil Steril 1991; 55: MAIJA TULPPALA, dosentti, erikoislääkäri, perheterapeutti ET Felicitas-klinikka Urho Kekkosenkatu 4 6 A Helsinki 536

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa Yksinäisyys FINSEXaineistoissa, tutkimusprofessori Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Aineistot FINSEX-aineistot 1992 (N=22), 1999(N=196), 7 (N=29) ja 1 (N=21). Heille on esitetty muiden joukossa kysymys:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

LAPSETON ÄITIPUOLI UUSPARISUHTEESSA

LAPSETON ÄITIPUOLI UUSPARISUHTEESSA LAPSETON ÄITIPUOLI UUSPARISUHTEESSA Lipponen Tuula Kehittämistyö Uusperheneuvojakoulutus 2015, Turku SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS JA TOTEUTUS... 4 3. UUSPERHE... 5 3.1 Ideaalinen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2012 Marking Scheme Finnish Higher Level SUOMEN KIELI PISTEYTYSOHJEET 2012 Maksimipistemäärä 100 I Tehtävä : Vastaa kaikkiin

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot