Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 88. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 88 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:30-19:40 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Harri Hietanen Markku Antinoja Päivi Ahlroos Tiina Elo Lasse Kurki Mauri Hämäläinen kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 88 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Suvi Karhu tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 88 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 66 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 67 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 68 Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen 6 hyväksyminen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessa, pöydälle Matinkylä, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Saunalahti, 11 Vanttila, Kurttila, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, Matinkylä - Saunalahti metrotunneli, alue (Kh-asia) Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 28 muutokseksi, Niittykummun keskus, alue (Kh-asia) 71 5 Laaksolahti, asemakaavan muutosehdotuksen 61 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Jupperi I, muutos, alue Viherlaakso, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 66 Viherlaakso, eteläinen, alue Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 71 valituksista, jotka koskevat Kaitaa, Martinsilta I, muutos, alue , asemakaavan hyväksymispäätöstä 74 Liikenne Espoossa

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suvi Karhu

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen hyväksyminen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessa, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Annina Stadius, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy päivätyn Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti päätösehdotukseen jäsenen Nevanlinnan ja varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana seuraavia lisäyksiä: 2 päättää että kaupunkisuunnittelukeskus kerää Espoon korkean rakentamisen periaatteiden käytöstä kokemukset toteuttaa vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa sekä valmistelee niiden perusteella mahdolliset täsmennykset tähän selvitykseen ja tuo asian vuoden 2015 aikana lautakunnan käsittelyyn. 3 lähettää selvityksen kaupunginhallitukselle valtuustolle tapahtuvaa esittelyä varten. Tätä varten kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee tarvittavan havainnollisen ja tiiviin esittelymateriaalin selvityksen ydinkohdista. Jäsen Salo esitti hyväksyttäväksi jäsen Pöntysen kannattamana esittelijän päätösehdotuksen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että päätösehdotuksista on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että puheenjohtajan ehdottaman päätösehdotuksen kannalla olevat äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat jäsen Salon ehdotusta, äänestävät ei.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 88 Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät jäsenet Karhu, Lahti, Haapsaari, Nevanlinna, Ahlman, Palomäki, Oila, Kemppi-Virtanen, Lintunen, varapuheenjohtaja Louhelainen ja puheenjohtaja Markkula eli yksitoista (11) ja vastustivat jäsenet Pöntynen ja Salo eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdellätoista äänellä kahta vastaan (11/2) hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtajan esittämän lisäysehdotuksen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli voidaanko muutettu päätösehdotus lisäyksineen hyväksyä. Kun sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy päivätyn Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. 2 päättää että kaupunkisuunnittelukeskus kerää Espoon korkean rakentamisen periaatteiden käytöstä kokemukset toteuttaa vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa sekä valmistelee niiden perusteella mahdolliset täsmennykset tähän selvitykseen ja tuo asian vuoden 2015 aikana lautakunnan käsittelyyn 3 lähettää selvityksen kaupunginhallitukselle valtuustolle tapahtuvaa esittelyä varten. Tätä varten kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee tarvittavan havainnollisen ja tiiviin esittelymateriaalin selvityksen ydinkohdista. Selostus Espoon korkean rakentamisen periaatteet - selvitys on merkittävä osa yleis- ja asemakaavoitusta ja käsittelee korkean rakentamisen ohjeistusta rakennus- ja aluetasolla ottaen siten kantaa kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen. Lähtötietona selvitykselle on vuoden 2012 Espoon tornit -työ. Siinä valittiin korkean rakennuksen määritelmäksi: korkea rakennus on yli 12 kerroksinen tai yli 40 metriä korkea rakennus. Vuonna 2012 Espoossa oli tähän määritelmään lukeutuvia rakennuksia kuusitoista. Espoon korkean rakentamisen periaatteet - selvityksessä tutkittiin maantieteellisen sijainnin lisäksi sitä, miten korkeaa rakentamista voidaan ohjata kaupunkitasolla. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa sekä sijainti vyöhykekartalla että niin sanotun arviointilistan ohjaavat vaatimukset vaikuttavat rakennuksen lopulliseen toteutumiseen. Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen mukaan Espoossa korkeaksi rakennukseksi määritellään yli 12 krs ja yli 40

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 88 metriä korkea rakennus. Vastaavasti hyvin korkeaksi yli 80 metriä korkea rakennus. Taustaa ja työn kulku Espoon kaupunginvaltuusto esitti toivomuksen , että Espoon korkean rakentamisen periaatteet - selvitys valmistellaan kaupunkisuunnittelukeskuksen toimesta vuoden 2012 loppuun mennessä. Yleiskaavoituksen työohjelmassa selvitys on ajoitettu laadittavaksi vuoden 2012 aikana. Kaupunkisuunnittelukeskus pyysi tarjouksia kesällä 2012 neljältä suunnittelutoimistolta ja selvityksen tekijäksi valittiin Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy. Espoon korkean rakentamisen periaatteet - selvityksen ohjaamiseksi perustettiin kaupunkisuunnittelukeskuksessa työryhmä, joka koostui asema- ja yleiskaavayksikön sekä liikennesuunnittelun, rakennusvalvonnan, pelastuslaitoksen että Harris-Kjisikin edustajista. Työryhmä on kokoontunut syksyn 2012 aikana viisi kertaa. Lisäksi työryhmä on pitänyt suunnittelukokouksen, jonka perusteella päätettiin järjestää sekä workshop- tyyppinen työpaja kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja virkamiehille. Joulukuussa järjestettiin toinen tilaisuus- asiantuntijaseminaari, osanottajina kaupunkisuunnittelulautakunnan ja virkamiehien lisäksi eri hallintokuntien edustajia. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa järjestettiin aiheesta keskustelutilaisuus virkamiehille. Raportti valmistui vuonna Espoon korkean rakentamisen periaatteet - selvitys on merkittävä osa yleis- ja asemakaavoitusta, ja käsittelee korkean rakentamisen ohjeistusta rakennus- ja aluetasolla ja siten ottaa kantaa kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen. Lähtötietona selvitykselle on vuoden 2012 Espoon tornit työ. Siinä valittiin korkean rakennuksen määritelmäksi: korkea rakennus on yli 12 kerroksinen tai yli 40 metriä korkea rakennus. Vuonna 2012 Espoossa oli tähän määritelmään lukeutuvia rakennuksia kuusitoista. Espoon korkean rakentamisen periaatteet - selvityksessä tutkittiin maantieteellisen sijainnin lisäksi sitä, miten korkeaa rakentamista voidaan ohjata kaupunkitasolla. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa sekä sijainti vyöhykekartalla että niin sanotun arviointilistan ohjaavat vaatimukset vaikuttavat rakennuksen lopulliseen toteutumiseen. Lähtökohdat Espoon kaupunkisuunnittelukeskus laati Espoon korkean rakentamisen periaatteet yhteistyössä rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen kanssa. Tuolloin ensimmäisenä huomioitiin olemassa olevan kaavoitustilanteen mukainen aluerajaus siten, että lännestä pohjoisin salliva korkean rakentamisen alue olisi Hista- Nupurinkartano ja siitä etenisi Espoon kaupungin rajalle kehä III väylää pitkin. Siten kehä III pohjoispuoliset alueet koettiin sekä mahdottomiksi pelastustoimenpiteitä että kaupunkirakenteen kehitystä ajatellen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 88 Päätöshistoria Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvitys haluttiin laatia poikkitieteellisestä ja teoreettisesta näkökulmasta. Siten toimeksiannon toteuttajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Harris- Kijisik Oy. Teoreettinen tausta työlle saatiin tutkimalla eritoten Espoon kaupungin välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Helsingin kaupungin periaatteita sekä ilmastoolosuhteiltaan samanlaisten kaupunkien ohjaamia tavoitteita. Lähtötietona selvitystä laadittaessa on vuonna 2012 valmistunut Espoon tornit - työ, johon koottiin Espoon kaupungissa sijaitsevat, olemassa olevat korkeat rakennukset. Edellä mainittujen lisäksi työ sisälsi tiedot Euroopan korkeimmasta puurakennuksesta. Vuonna 2012 Espoossa sijaitsi edelliseen määritelmään perustuen kuusitoista rakennusta, näistä varhaisimpana vuodelta 1954 Mäntytorni, uusimpana vuodelta 2011 Sellonhuippu. Työn loppuun koottiin lisätietoa korkeista rakennelmista, joita ovat kaupungissa sijaitsevat mastot, vesitornit ja savupiiput. Sisältö Kaupunkisuunnittelulautakunta Raportti jakautuu kolmen osaan: jalustaan, runkoon ja huippuun. Runkoosassa esitetyn argumentaation perusteella muovatut korkean rakentamisen periaatteet on kerätty selvityksen huippu-kappaleseen. Korkean rakentamisen periaatteet on käsitelty siten että ne jakautuvat kolmeen kategoriaan: vyöhykekartat ohjaavat yleiskaavoitusta, lähiympäristösuunnitelma asemakaavoitusta ja arviointilista yksittäistä rakennusta. Arviointilista muodostaa pohjan uudenlaiselle ajatustavalle, koska se sallii valinnanvapauden ja pluralismin, sekä toimii samalla kattavana muistilistana siitä, mitä kaikkea on mahdollista vaatia ja toivoa. Tulevien hankkeiden ekotehokkuuteen on kiinnitetty huomiota jo senkin takia, että raportissa on pyritty menemään syvälle sisään itse rakennusten arkkitehtisuunnitteluun. Raportissa on, Espoon viranomaisten periaatteiden mukaisesti, oletettu käyttöiän, kaiken korkean tai erittäin korkean rakentamisen yhteydessä, olevan 100 vuotta. Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvitys on yleis- ja asemakaavoituksen yhtenä lähtökohtana. Selvityksessä määritellään korkean rakennuksen ja erittäin korkean rakennuksen kriteerit. Selvitykseen kuuluu olennaisena osana vyöhykekartta, lähiympäristösuunnitelma ja arviointilista. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 88 1 hyväksyy päivätyn Espoon korkean rakentamisen periaatteet selvityksen ohjeellisena noudatettavaksi yleis- ja asemakaavoituksessa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana asian jättämistä pöydälle. Julistettuaan keskustelun asian jättämisestä pöydälle päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja ehdotuksen asian jättämisestä pöydälle tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Ympäristökeskus - Tilakeskus - Rakennusvalvonta - Tekninen ja ympäristötoimi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Matinkylä, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Saunalahti, Vanttila, Kurttila, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, Matinkylä - Saunalahti metrotunneli, alue (Khasia) Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. (09) Meiri Siivola, puh. (09) Mikla Koivunen, puh. (09) Petri Suominen, puh. (09) matias.l.kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin asemakaavaehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue toteaa, että ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 88 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset osa1 - Kaavamääräykset osa2 - Kaavakartta osa1 - Kaavakartta osa2 - Kaavakartta osa3 - Kaavakartta osa4 - Kaavakartta osa5 - Kaavakartta osa6 - Kaavakartta osa7 - Kaavakartta osa8 - Havainnekuva Saunalahti - Havainnekuva Kivenlahti-Espoonlahti - Havainnekuva Espoonlahti-Kaitaa - Havainnekuva Kaitaa-Finnoo - Lisäselvitysmuistio kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat Matinkylä - Saunalahti metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Kaavalla mahdollistetaan myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihalli ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet, kuilut ja louhinta-/ajotunnelit. Kaavaan sisältyy myös maanalaisia kalliopysäköintitiloja. Kaavaehdotuksessa on kuusi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Kaavassa on varauduttu kahteen vaihtoehtoiseen varikkoalueeseen; Sammalvuoreen ja Harmaakallioon. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Seudullisissa suunnitelmissa metron seuraava rakennusvaihe länteen on esitetty välille Matinkylä - Kivenlahti. Sammalvuori on myös toiminnallisten, teknisten ja ympäristösyiden kannalta soveltuvampi vaihtoehto varikolle.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 88 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik maanalainen asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6734, käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Vireilletulo Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksen yhteydessä Espoon kaupunginvaltuusto kehotti kaupunginhallitusta aloittamaan pikaisesti Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2010 nimikkeellä Matinkylän-Iivisniemen metrotunneli, alue Laajentuneen kaavaalueen vireilletulo on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Alueen kuvaus Alue käsittää noin 9 kilometriä pitkän pääosin maanalaisen osuuden Matinkylän, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden, Saunalahden, Vanttilan ja Kurttilan kaupunginosissa. Kaava-alue on metrotunnelin osuudelta keskimäärin 120 metriä leveä.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 88 Alue on pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualue on Espoon kaupungin, Liikenneviraston ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu seutuliikenteen rata, joka on osoitettu Matinkylästä Kauklahteen ohjeellisen seutuliikenteen radan merkinnällä siten, että linjaus kulkee Kauklahdenväylän itäpuolella. Nyt laadittavan maanalaisen asemakaavan tavoite ja laajuus eivät ole ristiriidassa voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan kanssa. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama 1. vaihemaakuntakaava. Siinä tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista, mm. jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoiset sijainnit siirtoviemärivarauksineen. 2. vaihemaakuntakaava: maakuntakaavan uudistaminen. Kaavassa keskitytään erityisesti aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on edelleen pääosin taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi metrolinjan vaikutusalueella on Tiivistettävä taajamatoimintojen alue - rasterimerkintä. Kaavassa metron linjaus kulkee hankesuunnitelman mukaisesti Kauklahdenväylän länsipuolella. Myös Kirkkonummen suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarve. Nyt laadittavan maanalaisen asemakaavan tavoite ja laajuus ovat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakuntakaava: Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Kaavaan on merkitty siirtoviemärin ohjeellinen linjaus suunnittelualueen itäosaan. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa on osoitettu uudet raideverkon osuudet punaisella. Kaavamääräyksen mukaan sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Yleiskaavan yleismääräyksen mukaisesti sallitaan maanalaisten tilojen rakentaminen. Nyt laadittava maanalainen asemakaava on yleiskaavan mukainen. Finnoon osayleiskaava

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 88 Suunnittelualueella on vireillä Finnoon osayleiskaava, jonka luonnos oli nähtävillä Siinä metrolinja ja -asema ovat esitetty ohjeellisella sijainnilla. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavatavoitteiden hyväksymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Nyt laadittava maanalainen asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksymän Finnoo - vision tavoitteiden mukainen, Finnoon osayleiskaavaluonnoksen ja myös Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta ja maakuntakaavoista ovat kaavaselostuksessa. Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoitettu, alueella on voimassa useita eri vuosina laadittuja asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Asemakaavoittamattomia alueita on Matinkylässä, Kaitaalla, Sammalvuoressa, Kivenlahdessa ja Vanttilassa. Alueella on vireillä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, jotka on lueteltu asemakaavaselostuksessa. Metroasemien ympäristöjä tullaan jatkossa kehittämään ja kaavoittamaan. Finnoon aseman ympäristön kaavoitus on ehdotuksen valmisteluvaiheessa (Finnoo I, ) ja Espoonlahden aseman ympäristön luonnos on valmisteilla (Espoonlahden keskus, ).

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 88 Länsimetro ja Länsimetron jatke -hankkeet Länsimetro hanke käsittää raideyhteyden Helsingin Ruoholahdesta länteen Matinkylään. Länsimetron jatke hanke käsittää nyt suunnitteilla olevan osuuden Matinkylästä Saunalahteen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman Rakentamisen aloittamisesta päätetään erikseen valtion osallistumisen varmistuttua. Länsimetron jatkeen rakennussuunnittelu käynnistyi huhtikuussa Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista rakentaa metro Matinkylästä Kivenlahteen hyväksytyn Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) aiesopimuksen mukaisesti, jolloin varikko sijoittuu Sammalvuoreen. Kaavalliset tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Matinkylä Saunalahti metrotunnelin asemakaavoituksen pohjaksi. 1. Kaavalla mahdollistetaan metron rakentaminen; metrotunneli, lippuhalli, sisääntulohalli sekä tarvittavat kuilut ja muut yhteydet. 1.2 Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia. Jokaisesta asemasta tehdään kyseistä aluetta ilmentävä ja samalla toisiin verrattuna omaleimainen, jotta metron käyttäjä sen helposti tunnistaa. 1.3 Metro suunnitellaan siten, että se palvelee nykyistä asutusta, palveluita, työpaikka-alueita ja tulevaisuuden maankäyttöä. Kunkin aseman muodostama tunnelikokonaisuus sisäänmenojen määrän ja sijoittelun osalta suunnitellaan huolella siten, että metron käytön houkuttelevuus on suuri ja että lautakunta voi näistä kaavoituksen edetessä perustellusti päättää. 1.4 Metro suunnitellaan siten, että nykyiselle ja tulevalle asumiselle sekä muulle käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän rakentamisen ja käytön aikaisia häiriöitä. 1.5 Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuuri-, luonto- ja maisemaarvojen säilyminen. 1.6 Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota siten, että vuoropysäköintiä korostetaan ja pysäköintipaikkoja voidaan vaiheittain lisätä tarpeen mukaisesti. Tavoitteet on huomioitu maanalaisessa asemakaavassa mm. kaupunkikuvaa ja muita arvoja koskevilla määräyksillä sekä riittävän laajoilla varauksilla asemien tiloille ja sisäänkäynneille. Lisäksi on tehty

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 88 mm. selvitys pyöräilystä. Jatkossa tavoitteita tullaan käsittelemään asemien maanpäällisen kaavoituksen yhteydessä. MRA 27 :n mukainen kuuleminen, lisäselvitykset kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti: - todeta että aikaisempien päätösten ja valmisteluohjeiden mukaisesti pitää tällä asemakaavalla mahdollistaa molempien varikkovaihtoehtojen toteuttaminen. Mikäli paikka päätetään sijoittaa Harmaakallioon, niin tällöin on tarkoituksenmukaista toteuttaa myös Saunalahden metroaseman rakentaminen, - todeta että varikon sijoituspäätös edellyttää aikaisempia suunnitelmia tarkempaa selvitystyötä liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen hoitamisessa välillä Kivenlahti - Kauklahti sekä myös Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Kantatie 51:n rinnalla, - päättää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä pitää lautakunnalle tuoda toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista riittävän perusteellinen arvio koskien näitä kahta varikkovaihtoehtoa mukaan lukien arviot varikon sijaintipäätöksen vaikutuksia joukkoliikenteen määriin ja Saunalahden aleen liikennetarpeen hoitamiseen. Lisäksi on tehtävä tarvittavat täydennykset ympäristöselvityksiin ja pohjaveden vaatimat hoitosuunnitelmat. Lautakunnan päätökseen liittyvistä lisäselvityksistä on tehty erillinen muistio, joka on asian oheismateriaalina. Selvityksiä on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle infossa Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Suunnitelmiin pääsi myös tutustumaan yhdessä suunnittelijoiden kanssa Espoonlahden uimahallilla ja Kaitaan koululla. Kaavaehdotuksesta saatiin 18 kirjallista muistutusta ja 11 lausuntoa/kannanottoa. Asukkaat olivat huolestuneita mm. metron rakentamisen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista, melusta, tärinästä, vaikutuksista maalämpökaivoihin ja kiinteistöjen arvoon. Lisäksi muistutukset koskivat selvityksiä, pohjavettä ja tiedottamista. Muistutuksissa myös kyseenalaistettiin metron tarpeellisuus ja linjauksen oikeellisuus sekä vastustettiin varikon sijoitusvaihtoehtona Harmaakalliota. Lausunnoissa todetaan mm: - Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) kiinnitti huomiota bussien liityntäliikenteeseen. - Espoon ympäristökeskus lausui liito-oravien huomioimisesta, Tillinmäen jalopuumetsiköstä, rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta, ilmanvaihtokuilujen melusta ja päästöistä sekä Harmaakallion varikkovaihtoehdosta ja Brinkinmäen pohjavesialueesta. Ympäristökeskus katsoo, että Harmaakallio ei sovi metrovarikon paikaksi.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 88 - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) ja Fortum Espoo Distribution Oy ilmoittivat, että heillä ei ole huomautettavaa tai lisättävää aiempiin lausuntoihin. - Uudenmaan liitto ilmoitti, että ei anna ehdotuksesta lausuntoa. - Espoon kaupunginmuseo kiinnitti huomiota alueella sijaitseviin muinaisjäännöksiin. - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui mm. savunpoisto- ja poistumisjärjestelyistä, sammutusvesitarpeista ja metrovarikon pelastusriskeistä. Sammalvuori on pelastuslaitoksen tavoitettavuuden kannalta parempi varikkovaihtoehto. - Tekninen keskus lausui ulkoilureiteistä, Sammalvuoren virkistysalueesta ja kaavan korkeusasemista. - Kirkkonummen kunta kiinnitti huomiota liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyteen Kivenlahden ja Saunalahden asemilla. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lausui mm. liikenteestä, pohja- ja pintavesistä, melusta, tärinästä, luonnonsuojelusta, pilaantuneista maista ja kulttuuriympäristöstä. Lisäksi ELY -keskus katsoo, että huolto- ja varikkotoiminnot tulee sijoittaa Sammalvuoren alueelle eikä pohjavesialueelle Harmaakallion alueelle. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Kaavakarttaa ja -määräyksiä on tarkistettu nähtävillä olon jälkeen suunnittelun etenemisen ja palautteen pohjalta mm. seuraavasti: - tarkistettu kaavamääräyksiä kuilujen korkeuden osalta - tarkistettu Saunalahden aseman sijaintia siten, että aseman rajaus ulottuu liikekortteliin lisätty Sammalvuoren ajotunnelin toinen sijaintivaihtoehto - tarkistettu pohja- ja pintavesiä sekä melua koskevia kaavamääräyksiä Tarkistukset eivät edellytä asemakaavaehdotuksen hyväksymistä uudelleen nähtäville.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 88 Asemakaavaehdotus Yleisperustelu ja kuvaus Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksen yhteydessä Espoon kaupunginvaltuusto kehotti kaupunginhallitusta aloittamaan pikaisesti Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa. Kaava perustuu Länsimetron jatkeesta laadittuun hankesuunnitelmaan ja sen jälkeen tehtyihin suunnittelutarkennuksiin. Matinkylän Saunalahden metrotunnelin kaava laaditaan maanalaisena asemakaavana, periaatteiltaan kaava noudattaa aiemmin Länsimetroa varten tehtyä asemakaavaa. Kaavalla mahdollistetaan Matinkylä - Saunalahti metrotunnelin ja metroasemien sekä niihin liittyvien tilojen rakentaminen. Maanalaisten osuuksien lisäksi kaavassa osoitetaan tarvittavat yhteydet maanpintaan. Kaavaehdotuksessa on kuusi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti. Kaavassa on varauduttu kahteen vaihtoehtoiseen varikkoalueeseen; Sammalvuoreen ja Harmaakallioon. Kaava-alue muodostuu metrotunnelista metroasemineen sekä niiden louhinta-, huolto- ja pelastustunnelien vaatimista tilavarauksista. Kaavaalueella on myös vaihtoehtoiset varikkoaluevaraukset sekä varauksia mahdolliselle kalliopysäköinnille Finnoossa, Soukassa ja Kivenlahdessa. Maanpintaan ulottuvia yhteyksiä ovat asemien sisäänkäynnit, louhinta- / ajotunnelit sekä paineentasauskuilut ja poistumistiet. Maanpintaan nousevissa tilavarauksissa on merkintä /p. Kaavassa ei määritellä erikseen kerrosalaa. Kaavassa määritellyt tilat saa rakentaa maanpäälliseen asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi maanpäällisen kaavan käyttötarkoituksesta riippumatta. Maanpintaan nousevien tilojen suunnittelussa tulee huomioida viereiset alueet ja kaupunkikuva. Mahdollinen uudis- ja täydennysrakentaminen mahdollistetaan erikseen maanpäällisillä asemakaavoilla ja asemakaavan muutoksilla. Metrotunnelia varten varattu maanalainen tila (ma-lm) Merkintä kattaa metrotunnelin maanalaiset tilat suojavyöhykkeineen. Metrotunnelin aluevaraus pohjautuu Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman linjaukseen. Aluevaraus on pääosin noin 120 metriä leveä ja se muodostettu siten, että noin 20 metriä leveä kaksoistunneli kulkee alueen keskellä ja sen molemmin puolin on varattu vielä noin 50 metriä tilaa liikkumavaraa ja suojavyöhykettä varten. Tilaan saa sijoittaa rakentamisen, huollon, ilmastoinnin ja turvallisuusjärjestelyjen vaatimat tilat, laitteet ja yhteydet. Korkeusasema on merkitty raiteen ylimpänä likimääräisenä korkeusasemana. Korkeusasema vaihtelee välillä noin

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 88 Metrotunnelia ja metrovarikkoa varten varattu maanalainen tila (ma- LMV) Metrojunien varikkoa varten varatut vaihtoehtoiset alueet sijaitsevat Sammalvuoressa ja Harmaakalliossa. Maanpäälle tehtäviä rakenteita ovat ajotunnelin suuaukon, henkilökunnan sisäänkäynnin ja teknisten kuilujen rakennukset. Sammalvuoren varikkovaihtoehto sijaitsee Nöykkiönkadun ja Länsiväylän ramppien kainalossa. Ratalinjalta ajo varikolle tapahtuu Espoonlahden ja Kivenlahden asemien väliseltä rataosuudelta. Harmaakallion varikkovaihtoehto sijaitsee Kauklahdenväylän itäpuolella. Suunniteltuun metrolinjastoon nähden varikko sijaitsee Saunalahden aseman jälkeen. Sammalvuori on toiminnallisten, teknisten ja ympäristösyiden kannalta soveltuvampi vaihtoehto varikolle. Perustelut: - Toiminnallisesti Sammalvuoren sijainti on parempi. Tilanne on vastaava nykyisen Itäkeskuksen varikon kanssa. Sammalvuoren varikko mahdollistaa metron jatkamisen joko Kirkkonummen tai Kauklahden suuntaan paremmin kuin Harmaakallion vaihtoehto. Metron liikennöinnin kannalta saavutetaan joitakin toiminnallisia hyötyjä siitä, että varikolle menevät junat eivät joudu ajamaan koko rataosuuden päähän asti vaan varikko sijaitsee linjaosuuden varrella. - Harmaakallion varikko sijaitsee Brinkinmäen pohjavesialueella. Pohjavesialueelle rakentaminen sisältää riskejä ja edellyttää erillistä luvittamista sekä kattavaa käytönaikaista seurantaohjelmaa. - Louhittavat kalliomäärät olisivat Harmaakalliossa noin kuutiota suuremmat. Kivenlahteen päättyvän metron kustannusarvio on 767 milj. euroa. Jos rataa jatkettaisiin niin, että myös Saunalahteen tulisi asema, olisi tämän ratkaisun kustannusarvio 910 milj. euroa. Harmaakallion varikko Sammalvuoren sijaan kasvattaisi kustannusarvion 915 milj. euroon. - Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY-keskus lausuivat kaavaehdotuksesta, että varikko pitäisi sijoittaa ympäristönäkökulmien vuoksi Sammalvuoreen eikä pohjavesialueelle Harmaakallioon. Varaukset metroasemille (ma-lma) Tilat on varattu metroaseman laituritasoa, lippuhallia ja sisäänkäyntihallia varten. Tilaan saa sijoittaa aseman sisäänkäynnin vaatimat tilat, laitteet ja yhteydet. Varaus sisältää maanpintaan johtavat tilat, kuten esimerkiksi aseman sisäänkäynnit. Asemien aluevaraukset ovat laajat ja mahdollistivat sisäänkäynneille myös muitakin vaihtoehtoja kuin nyt on suunniteltu. Rakennuslupavaiheessa on neuvoteltava kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa, jotta huomioidaan mahdollinen muu rakentaminen ja suunnittelutilanne.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 88 Finnoon asema sijoittuu nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelle. Finnoon tuleva pääkatuverkko ja keskuksen maankäyttösuunnitelmat on otettu suunnittelussa huomioon. Aseman ja sisäänkäyntien sijainnit tarkentuvat jatkossa maankäyttösuunnitelmien täsmentyessä. Kaitaan asema sijoittuu lähelle Kaitaantien ja Iivisniementien liittymää. Pääsisäänkäynti sijoittuu Kaitaantien ja Iivisniemenkadun liittymän tuntumaan. Toinen sisäänkäynti sijaitsee kalliomäellä, jonne on suunnitteilla uudisrakentamista. Soukan asema sijoittuu Yläkartanontien alapuolelle Soukan kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen. Läntinen sisäänkäynti on integroitu Yläkartanontien ja Soukansillan varren liikerakennukseen. Itäinen sisäänkäynti on sijoitettu Soukantorin laidalle, Kaskivuorenraitin ja Soukanraitin risteykseen. Sisäänkäyntiin on kulkuyhteys sekä Soukantorilta, että Soukantien tasoilta. Espoonlahden asema sijoittuu kauppakeskus Lippulaivan lounaispuolelle. Sisäänkäyntejä on sijoitettu Espoonlahdenkadulle, Solmutorille ja Espoonlahdentorille. Lippuhalleja voidaan integroida myös kauppakeskus Lippulaivaan. Kivenlahden asema sijoittuu Kivenlahdentien eteläpuolelle. Aseman läntiset sisäänkäynnit sijaitsevat Kivenlahdentien pohjois- ja eteläpuolella. Itäinen sisäänkäynti ja lippuhalli on sijoitettu Merenkäynti -jalankulkureitin päätteeseen. Saunalahden aseman pohjoinen sisäänkäynti on sijoitettu Saunalahdenja Kompassikadun kiertoliittymän länsipuolelle. Eteläinen sisäänkäynti ja sen maanpäällinen lippuhalli sijaitsee Kummelivuorentien varressa. Maanpintaan johtavat ilmanvaihtokuilut ja hätäpoistumistiet (map) Metrotunnelissa on kuilurakennuksia (map-1) asemien välillä noin 600 metrin välein ja ne ovat noin 100 m² suuruisia. Kuilu toimii tunnelin ilmanvaihtokuiluna paineen tasaamiseksi. Poikkeustilanteissa kuilu on hätäpoistumistie ja savunpoistokuilu. Varikkoalueen kuilurakennuksia (map-2) voidaan käyttää myös varikolla työskentelevien ihmisten kulkuyhteytenä. Louhinta-, työ- ja huoltotunnelit (mal-1) ja niihin johtavat ajoluiskat (ma-ajo-1) Louhinta-, työ- ja huoltotunnelit on suunniteltu jokaiselle asemalle ja kummallekin varikkovaihtoehdolle. Finnoossa, Espoonlahdessa ja Sammalvuoressa työtunnelille ja/tai ajoluiskalle on kaksi vaihtoehtoista sijaintia. Pysäköintilaitokset (ma-py) Kalliopysäköintilaitoksia on suunniteltu Finnooseen, Soukkaan ja Kivenlahteen. Rakennusalalle saa sijoittaa /p merkitylle osalle myös

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 88 maanpintaan johtavat kulkuyhteydet ja ilmanvaihtokuilut. Pysäköintilaitoksiin johtavat tunnelit ja ajoluiskat on merkitty mal-2 ja maajo-2 merkinnöillä. Pysäköintilaitoksiin on tarkoitus tulla myös liityntäpysäköintipaikkoja. Selvitykset Maanalaisessa asemakaavassa käsitellään Länsimetron jatkeeseen liittyvät aihepiirit ja asiat hyvin laajalti yhtenä kokonaisuutena. Selvityksiä on selostettu erillisessä muistiossa, joka on asian oheismateriaalina. Kaavaratkaisun vaikutuksista on koottu kaavaselostukseen tiivistelmät ja yhteenvedot mm. erillisestä ympäristövaikutusselvityksestä ja hankesuunnitelmasta sekä keskitytty niihin vaikutuksiin, joita ei em. selvityksissä ole arvioitu. Kaavan liittyvät selvitykset on nähtävänä kokouksessa. Viranomaisneuvottelu Kaavan alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Sopimusneuvottelut Maanalaisten tilojen käyttöoikeuden rajoittaminen tapahtuu sopimusteitse tai maanalaisten tilojen käyttöoikeuden lunastustoimituksessa. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan selostus liitteineen Ympäristövaikutusselvitys - Matinkylä-Saunalahti metrotunneli, Maanalaisen asemakaavan ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2013) Länsimetron jatke, hanke - Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma (Konsulttiyhteenliittymä Pöyry Finland Oy - Ramboll Finland Oy, 2012) Luontoselvitykset - Länsimetron jatkeen maanalaisen asemakaavan luontoselvitys (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2012)

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 88 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaitaan ja Hannuksen alueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2013) - Sammalvuori Espoo luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2011) - Suomenojan lintualue, säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2011) - Marskiviholaisen (Myrmica gallienii) populaatiokartoitus Espoon Suomenojalla (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 2012) - Finnoon alueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro oy, 2011) Liikenneselvitykset - Pyöräilykaupungin kehittäminen Länsimetron jatkeella, Finnoo ja Kaitaa-Kivenlahti (Strafica Oy, 2012) - Länsimetron jatke Matinkylä-Kivenlahti, alustava hankearviointi (Strafica Oy, 2012) - Kivenlahden metron liityntälinjastosuunnitelman päivitys (Trafix, 2012) Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Matinkylä Saunalahti metrotunnelin asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kaavalla mahdollistetaan metron rakentaminen; metrotunneli, lippuhalli, sisääntulohalli sekä tarvittavat kuilut ja muut yhteydet. 1.2 Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia. 1.3 Metro suunnitellaan siten, että se palvelee nykyistä asutusta, palveluita, työpaikka-alueita ja tulevaisuuden maankäyttöä. 1.4 Metro suunnitellaan siten, että nykyiselle ja tulevalle asumiselle sekä muulle käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän rakentamisen ja käytön aikaisia häiriöitä. 1.5 Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuuri-, luonto- ja maisemaarvojen säilyminen. 2

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 88 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Asia käsiteltiin asian 4 (82 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - lisätään kohdan 1.2 loppuun: Jokaisesta asemasta tehdään kyseistä aluetta ilmentävä ja samalla toisiin verrattuna omaleimainen, jotta metron käyttäjä sen helposti tunnistaa. - lisätään kohdan 1.3 loppuun: Kunkin aseman muodostama tunnelikokonaisuus sisäänmenojen määrän ja sijoittelun osalta suunnitellaan huolella siten, että metron käytön houkuttelevuus on suuri ja että lautakunta voi näistä kaavoituksen edetessä perustellusti päättää. - lisätään uusi kohta 1.6: Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota siten, että vuoropysäköintiä korostetaan ja pysäköintipakkoja voidaan vaiheittain lisätä tarpeen mukaisesti. Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Matinkylä Saunalahti metrotunnelin asemakaavoituksen pohjaksi: 2. Kaavalla mahdollistetaan metron rakentaminen; metrotunneli, lippuhalli, sisääntulohalli sekä tarvittavat kuilut ja muut yhteydet. 1.2 Asemien laatutaso on korkea ja niistä tehdään moderneja, viihtyisiä ja turvallisia. Jokaisesta asemasta tehdään kyseistä aluetta ilmentävä ja samalla toisiin verrattuna omaleimainen, jotta metron käyttäjä sen helposti tunnistaa. 1.3 Metro suunnitellaan siten, että se palvelee nykyistä asutusta, palveluita, työpaikka-alueita ja tulevaisuuden maankäyttöä. Kunkin aseman muodostama tunnelikokonaisuus sisäänmenojen määrän ja sijoittelun osalta suunnitellaan huolella siten, että metron käytön houkuttelevuus on suuri ja että lautakunta voi näistä kaavoituksen edetessä perustellusti päättää. 1.4 Metro suunnitellaan siten, että nykyiselle ja tulevalle asumiselle sekä muulle käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän rakentamisen ja käytön

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 88 aikaisia häiriöitä. Kaupunkisuunnittelulautakunta Suunnittelussa turvataan merkittävien kulttuuri-, luonto- ja maisemaarvojen säilyminen. 1.6 Autojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota siten, että vuoropysäköintiä korostetaan ja pysäköintipakkoja voidaan vaiheittain lisätä tarpeen mukaisesti. 2 pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Käsittely Puheenjohtaja Markkula teki varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen päätökseen; Lautakunta päättää lisäksi: - todeta että aikaisempien päätösten ja valmisteluohjeiden mukaisesti pitää tällä asemakaavalla mahdollistaa molempien varikkovaihtoehtojen toteuttaminen. Mikäli paikka päätetään sijoittaa Harmaakallioon niin tällöin on tarkoituksenmukaista toteuttaa myös Saunalahden metroaseman rakentaminen, - todeta että varikon sijoituspäätös edellyttää aikaisempia suunnitelmia tarkempaa selvitystyötä liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 88 hoitamisessa välillä Kivenlahti-Kauklahti sekä myös Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Kantatie 51:n rinnalla, - päättää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä pitää lautakunnalle tuoda toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista riittävän perusteellinen arvio koskien näitä kahta varikkovaihtoehtoa mukaan lukien arviot mukaan lukien arviot varikon sijaintipäätöksen vaikutuksia joukkoliikenteen määriin ja Saunalahden aleen liikennetarpeen hoitamiseen. Lisäksi on tehtävä tarvittavat täydennykset ympäristöselvityksiin ja pohjaveden vaatimat hoitosuunnitelmat. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Matinkylä-Saunalahti metrotunnelin asemakaavan valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Matinkylä-Saunalahti metrotunneli metrotunneln Mattby-Bastvik asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6734, joka käsittää alueita 23. kaupunginosassa (Matinkylä), 31. kaupunginosassa (Kaitaa), 33. kaupunginosassa (Soukka), 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), 42. kaupunginosassa (Saunalahti), 43. kaupunginosassa (Vanttila) ja 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue pyytää tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Lautakunta päättää lisäksi: - todeta että aikaisempien päätösten ja valmisteluohjeiden mukaisesti pitää tällä asemakaavalla mahdollistaa molempien varikkovaihtoehtojen toteuttaminen. Mikäli paikka päätetään sijoittaa Harmaakallioon niin tällöin on tarkoituksenmukaista toteuttaa myös Saunalahden metroaseman rakentaminen, - todeta että varikon sijoituspäätös edellyttää aikaisempia suunnitelmia tarkempaa selvitystyötä liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen hoitamisessa välillä Kivenlahti-Kauklahti sekä myös Kivenlahdesta Kirkkonummen suuntaan Kantatie 51:n rinnalla, - päättää, että ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä pitää lautakunnalle tuoda toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista riittävän perusteellinen arvio koskien näitä kahta varikkovaihtoehtoa mukaan lukien arviot mukaan lukien arviot varikon sijaintipäätöksen vaikutuksia joukkoliikenteen määriin ja Saunalahden aleen liikennetarpeen hoitamiseen. Lisäksi on tehtävä tarvittavat täydennykset ympäristöselvityksiin ja pohjaveden vaatimat hoitosuunnitelmat.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 88 Tiedoksi - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunginhallitus, Kaupunginhallitus, jatkokäsittely

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Niittykummun keskus, alue (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot on annettu Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulut asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki ehdotukseen seuraavan muutoksen; Kaavamääräyksen 35 dba määräystekstistä tarkistetaan määräys Rakennusalalle ei saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle muotoon Siellä, missä meluselvityksen julkisivulaskennan mukaan julkisivulle kohdistuu yli 65 dba melutaso, ei rakennusalalle saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 88 Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti päätösehdotukseen seuraavia lisäyksiä jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana: 4 kaupunkisuunnittelukeskus täydentää asemakaavamateriaalia ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistavan esittelymuistion, jossa käsitellään myös asemakaavan eri vaiheita 5 kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee lautakunnan käsittelyyn koko Niittykummun alueen esittelyn siten, että lautakunta voi ohjeistaa Maankäytön yleissuunnitelman perusteella eri osa-alueita koskevien asemakaavojen jatkovalmistelua kiinnittäen erityistä huomiota mahdollisuuksiin lisätä liityntäpysäköinnin määrää. Jäsen Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana päätösehdotukseen muutosta, jolla 24-kerroksinen torni madalletaan enintään 20 kerroksiseksi. Tästä aiheutuvaa rakennusoikeuden väheneminen lasketaan virkatyönä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että päätösehdotuksista on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi, että ensin äänestetään jäsen Nevanlinnan tekemästä ehdotuksesta ja siinä esittelijän ehdottaman päätösehdotuksen kannalla olevat äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat jäsen Nevanlinnan ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät jäsenet Pöntynen, Karhu, Lahti, Haapsaari, Salo, Ahlman, Palomäki, Oila, Kemppi-Virtanen, Lintunen ja puheenjohtaja Markkula eli yksitoista (11) ja vastustivat jäsen Nevalainen ja varapuheenjohtaja Louhelainen eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan yhdellätoista äänellä kahta vastaan (11/2) hyväksyneen tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän tekemä muutosehdotus kaavamääräykseen ja puheenjohtajan muutettu päätösehdotus lisäyksistä hyväksyä. Kun ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot on annettu Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 88 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulut asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. 4 kaupunkisuunnittelukeskus täydentää asemakaavamateriaalia ennen kaupunginhallitus- ja valtuustokäsittelyä laatimalla asemakaavaa havainnollistavan esittelymuistion, jossa käsitellään myös asemakaavan eri vaiheita 5 kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee lautakunnan käsittelyyn koko Niittykummun alueen esittelyn siten, että lautakunta voi ohjeistaa Maankäytön yleissuunnitelman perusteella eri osa-alueita koskevien asemakaavojen jatkovalmistelua kiinnittäen erityistä huomiota mahdollisuuksiin lisätä liityntäpysäköinnin määrää. Liite Oheismateriaali Selostus 3 lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 muistutusten lyhennelmät ja vastineet - tapahtumaluettelo - kaavamääräykset - ajantasa-asemakaava - havainnekuva - perspektiivikuvakooste - kaavakartta Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuin- ja liikerakentaminen Niittykummun metroaseman yhteyteen. Uusi tori ja puisto liittävät uuden metrokeskuksen osaksi ympäröivää kaupunkitilaa. Vanhan Niittykummun kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan ja nykyisten päiväkodin sekä koulun laajentaminen mahdollistetaan. Nykyisten asunto-osakeyhtiöiden pysäköinnille mahdollistetaan korvaava ratkaisu.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 88 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Niittykummun keskus Ängskulla centrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15040, 15041, 15042, 15045, ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068), autopaikkakorttelit kortteleissa ja 15045, erityiskorttelit kortteleissa ja sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2009 nimikkeellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen kuvaus Suunnittelualue rajautuu etelässä nykyiseen Niittykummun asuin- ja työpaikka-alueeseen. Lännessä alue rajautuu Kehä II -liikenneväylään sekä nykyiseen Niittykummun asuinalueeseen. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Merituulentien pohjoisreunaan, Kotitontuntiehen ja Riihitontuntiehen. Itärajan muodostaa Merituulentien poikkikatu Niittyportti. Alueen poikki kulkee merkittävä seudullinen liikenneyhteys, Merituulentie. Alueen poikki virtaa myös osittain kaava-alueen länsirajaa myötäilevä Gräsanoja. Aluetta halkoo etelä-pohjois-suunnassa Haukilahdenkatu.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 88 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Niittykummun alue on merkitty osin keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi (C) ja osin kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi asuntoalueeksi (A). Alueelle sijoitetaan asuinkerrostaloja sekä metroasema, jonka yhteydessä on myös liike- ja asuintilaa. Asuinkerrostalojen pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Kaupunkikuvallisesti arvokkaalla alueella nykyisiä rakennuksia on osoitettu suojelumerkinnällä (sr). Yleiskaavaan on merkitty maanalainen raide, jonka sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Yleiskaavassa metron linjaus on kaava-alueen ulkopuolella, eikä alueelle ole osoitettu asemaa, mutta kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen suunnitteluvarauspäätöksellä Niittykumpuun päätettiin sijoittaa metroasema. Voidaan myös tulkita, että metroasema voidaan lukea keskustatoimintoihin (C). Voimassa olevissa asemakaavoissa korttelit ja on varattu autonsäilytyspaikkojen korttelialueeksi (AP) ja näiden välissä on yleinen pysäköimisalue (LP) sekä pallokenttä (UP). Kortteli on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL), kortteli asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKY), kortteli ja osa korttelista opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS, YO-k), osa korttelista yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), osa korttelista seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK), ja kortteli kunnallisteknisten rakennusten korttelialueeksi (YT). Alueella on myös useita erillisiä puistoalueita (P, PI, VP) sekä katualueita. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 88 samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle - metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Suunnitteluvarausta on jatkettu ja ja se on voimassa saakka. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaan tehtiin MRA 27 :n mukaisen nähtävillä olon jälkeen olennaisia muutoksia, jotka edellyttivät sen asettamista uudelleen julkisesti nähtäville. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan Niittykummun keskuksen asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Lautakunta päätti myös, että jatkovalmistelussa metrokeskuksen korkeiden rakennusten ja korttelin pistetalojen massoittelua ja kaupunkikuvallista ilmettä kehitetään. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus Kaavaehdotuksesta jätettiin 21 muistutusta sekä 8 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä. Muistutuksissa alueen tehokkuutta ja rakennusten korkeutta pidettiin edelleen liian suurina, etenkin korttelin osalta. Maankäytön suunnittelun yleiset lähtökohdat herättivät myös edelleen kritiikkiä. Nähtävillä olon jälkeen ehdotukseen on tehty jonkin verran tarkistuksia. Metrokeskuksen matalampi asuintorni on madallettu 12 kerrokseen. Tornien korkeudet ovat nyt kaupunkikuvallisesti paremmassa suhteessa keskenään, ja korttelin kokonaistoteutettavuus on parantunut. Korttelissa rakennusten kerroslukumääräykset on tarkistettu johdonmukaisesti osoittamaan kerroslukua katutasosta, ja itäisimmän rakennuksen vajaa kattokerros on tarkemmalla määräyksellä osoitettu niin, että matalampi 7-kerroksinen osa on rakennusalan itäreunalla, pilaritalon puolella. Rakennusten tarkemman viitesuunnittelun ansiosta metrokeskuksen asuinkerrosala on kuitenkin vähentynyt vain 300 k-m2, ja

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 88 korttelissa se on vastaavasti kasvanut 200 k-m2, vaikka rakennuksien kokoon ei ole tullut muutoksia. Kaavamääräyksillä määrätään myös tarkemmin rakennusten ulkoasun elävöittämisestä mm. ulokkein ja viistein. Kaavakarttaan ja määräyksiin on myös tehty lukuisia teknisluonteisia tarkistuksia, joilla muun muassa parannetaan korttelien tonttijakomahdollisuuksia, nykyisten asukkaiden pysäköintiratkaisun joustavuutta sekä varaudutaan mahdolliseen jätteen imukeräysjärjestelmään. Metrokeskuksen ja korttelin rakennusten tarkemman suunnittelun johdosta alueen kokonaisasuinkerrosala on laskenut 100 k-m2 ja liikerakentamisen kerrosala kasvanut 300 k-m2, jolloin kokonaiskerrosala on noussut 200 k-m2. Asemakaavan muutosehdotus Kaavamuutoksella mahdollistetaan tiiviin ja omaleimaisen alueen rakentaminen. Metroasema liittyy ympäröivään kaupunkitilaan liikekeskuksen sekä torin välityksellä. Alueelle osoitetaan tehokasta asuinja liikerakennusten uudisrakentamista. Vanhan Niittykummun kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 20 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 9,5 hehtaaria. Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma sekä maankäytönsuunnitelma, jotka tähtäävät muotokieleltään yhtenäiseen ja laadultaan korkeatasoiseen ympäristöön. Metrokeskuksen kortteli (15050, kaavamerkintä AL-1) sijoittuu Merituulentien ja Haukilahdenkadun kulmaan. Metrokeskus sisältää metron sisäänkäyntitilojen lisäksi kaksi noin 2000 k-m2 päivittäistavarakauppaa, muita liiketiloja noin 2000 k-m2 sekä pysäköintiä. Liike- ja pysäköintikerrosten muodostaman jalustan päältä nousee kaksi asuinrakennusta, joista Merituulentien puoleinen, Niittytoria rajaava rakennus on katutasosta lukien 12-kerroksinen ja Haukilahdentien puoleinen rakennus 24-kerroksinen. Rakennusten pihat ovat metrokeskuksen jalustan katolla. Tornien välinen osa on yksikerroksinen, ja sen päällä olevaa pihaa rajaa Merituulentien ja Haukilahdenkadun puolella 1-2-kerroksinen aputiloja ja teknisiä tiloja sisältävä rakennus. 24- kerroksisen tornin eteläpuolinen jalustan osa on kolmikerroksinen, ja siinä on maantason liike- tai pysäköintitilan päällä kaksi pysäköintikerrosta. Maan alla on lisäksi yksi kerros pysäköintiä. Merituulentien varteen sijoittuu kaksi asuinkerrostalojen korttelia (15038 ja 15049, kaavamerkintä AK), joissa on yhteensä viisi 8-kerroksista asuintaloa. Rakennusten ylin kerros on vajaa, kerrosalaltaan 3/4 suurimman kerroksen alasta. Merituulentien melun ja päästöjen johdosta pohjakerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja kadun puolelle, ja rakennusten väliin tulee rakentaa yhtenäinen aita tai talousrakennus, joka suojaa pihaa.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 88 Haukilahdentien varressa sijaitsee kaksi vastaavanlaista korttelia, joissa on yhteensä viisi 5-kerroksista asuintaloa. Myös näiden rakennusten ylin kerros on vajaa, kerrosalaltaan 3/4 suurimman kerroksen alasta. Korttelissa on myös rakennusten pohjakerroksissa Merituulentielle ja Niittytorille avautuvaa liiketilaa yhteensä 1360 k-m2. Korttelissa (entinen Niittytorin kauppakeskus, kaavamerkintä AK) on kolme 8-kerroksista asuinkerrostaloa, jotka sijoittuvat Niittykadun/Niittykummuntien reunaan. Itäisimmän, suojeltavan pilaritalon viereisen talon ylin kerros on sisäänvedetty, jolloin se jää räystäskorkeudeltaan pilaritalolle alisteiseksi. Korttelissa (kaavamerkintä AK) säilyy kolme kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää kerrostaloa ja ne osoitetaan suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr. Nykyisen päiväkodin kortteli (15042, kaavamerkintä YO-1) laajenee ja sille on osoitettu yhteensä 2400 k-m2 rakennusoikeutta mahdollistamaan tulevia laajentamistarpeita. Korttelissa (kaavamerkintä YO-2) olevan Niittykummun koulun päärakennus ja siihen liittyvä asuntolarakennus osoitetaan suojeltavaksi sr-merkinnällä ja rakennuksen länsipuolelle osoitetaan 5000 k-m2 uutta rakennusoikeutta mahdollista nelikerroksista laajennusta varten. Korttelissa oleva kappeli sekä korttelissa oleva paloasema suojellaan sr-merkinnällä ja niiden käyttötarkoitukseksi osoitetaan Y, yleisten rakennusten korttelialue. Haukilahdentien varteen on Fortumin kytkin- ja muuntamoasemalle osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue ET. Toinen, pienempi ET-alue mm. kaukolämpöä ja sähkönjakelua varten on osoitettu Kotitontuntien varteen. Kaavasuunnittelun alkuvaiheessa teetetyn kaupallisen selvityksen mukaan Niittykummun kaupallinen vaikutusalue jää paikalliseksi eikä sillä ole vaikutusta läheisiin olemassa olevien kaupallisten toimintojen toimintaedellytyksiin. Puistot ja yleiset alueet Metrokeskuksen sijoittuva Niittypuisto on alueen keskeinen puisto. Se kytkeytyy edelleen Niittytorin torialueeseen ja kevytväylien kautta alueen laajempaan virkistysalueverkostoon. Puistoon osoitetaan kulkureittien lisäksi pieni pallokenttä, Niittypuistonkenttä. Puisto toimii myös hulevesireittinä. Merituulentien varren asuinkorttelien eteläpuolella olevat Vanha Niittykummunpiha ja Ängskullanpiha kytkevät asuinkorttelit ja Niittytorin kokonaisuudeksi. Koulukorttelin eteläpuolinen Niittysillanpuisto laajentaa koulun toiminnallista aluetta. Uuden asuinkorttelin ja vanhojen Niittykummun kerrostalojen välissä oleva Niittykummunpuisto ja sen läpi kulkeva reitti jää ennalleen. Puiston pohjoisreunasta joudutaan kaatamaan muutamia puita maanalaisen pysäköinnin takia.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 88 Hulevesien hallinnan periaatteet Rakentamisen myötä uomiin saapuvien pintavesien määrä lisääntyy ja rankkasateiden aikaiset virtaamahuiput tulevat kasvamaan. Suunnittelualueesta merkittävä osa on maaperältään heikosti vettä läpäisevää savea. Niittykummun paikallinen hulevesien hallinta perustuu viivyttämiseen. Niittykummun alueella myös pohjavesi on lähellä nykyistä maanpintaa. Niittykummun koulun hulevedet ohjataan hallitusti kevyenliikenteen alikulun alle sijoitettavaan viivytysaltaaseen. Hulevesien viivytysaltaita sijoitetaan myös Niittypuistoon, Niittykummunpuistoon, Ängskullanpihaan ja Gräsankartanonpuistoon. Altaista hulevedet puretaan viivytettyinä hulevesiviemäriin. Merituulentien pohjoispuolella sijaitsevalla korttelialueen paikalla kulkenut oja siirretään putkeen. Korttelialueiden väliin sijoitetaan painanne, jossa korttelialueen hulevesiä voidaan viivyttää ennen purkamista putkessa kulkevaan ojaan. Pihasuunnittelussa korttelialueilla tulee edistää veden luonnollista kiertokulkua ympäristön kuormituksen vähentämiseksi. Hulevesiviemäreihin johdettavien hulevesien määrä tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä. Maanvaraisille pihoille tulee suunnitella hulevesiä hyödyntämällä pihan viihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja moni-ilmeisyyttä vahvistavia rakennettuja vesiaiheita. Hulevesien imeyttämiseksi kasvillisuuden käyttöön tulee pihoissa suosia mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintarakenteita. Kansirakenteiset pihat suunnitellaan viherkattoina ja kattopuutarhoina Myös muiden korttelialueiden piharakennusten ja rakenteiden katteena suositaan viherkattoja. Ajoneuvoliikenne Katuverkon rungon muodostavat pääkatuina toimivat Merituulentie ja siihen kolmihaaraliittymin liitetyt Haukilahdenkatu ja Olarinluoma. Alueen läpi kulkeva Merituulentie on peruspoikkileikkaukseltaan 3+3-kaistainen katu ja kaikki sen liittymät on valo-ohjattuja. Uusi Niittykummuntie-katu liittyy Merituulentiehen valo-ohjatun T-liittymän avulla kaava-alueen länsiosassa. Haukilahdenkatu ja Kotitontuntie ovat peruspoikkileikkaukseltaan 1+1-kaistaisia katuja, joille on lisätty kääntyviä kaistoja tarpeen mukaan. Alueen tonttikadut ovat lyhyitä eikä niille muodostu merkittävää läpiajoliikennettä. Pysäköintilaitosten sisäänajot on sijoitettu tonttien puolelle, lukuun ottamatta Niittykadulle sijoitettua kadunsuuntaista sisään/ulosajoramppia.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 88 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reitit liittyvät ympäröivään seudulliseen reitistöön tehokkaasti. Pääreitit liittävät alueen keskeiset toiminnot toisiinsa. Tärkeimmät seudulliset reittiyhteydet kulkevat Merituulentietä pitkin itälänsi suunnassa, sekä Gräsanojan vartta pitkin etelä-pohjois suunnassa. Merituulentien pohjoisreunaan sijoittuu seudullinen kevytliikenteen pääväylä. Merituulentientien ja Olarinluomaan sijoittuu alikulku, Rälssitilanportti, josta on maanalainen yhteys metrokeskukseen. Alikulku nousee Niittytorille kiertyvällä rampilla. Haukilahdenkadun metrokeskuksen kohdalla alittava yhteys mahdollistetaan. Haukilahdenkadun eteläpäässä kadun alittaa toinen katu, Niittyportti, jonka kautta on myös turvallinen yhteys koulun suuntaan. Gräsanoja muodostaa maakuntakaavan mukaisen viheryhteyden ja yleiskaavan mukaisen virkistysyhteyden Keskuspuiston ja Pohjois-Espoon suuntaan. Gräsanojan reitti kulkee myös alueen tärkeiden identiteettikohteiden, Niittykummun asuntoalueen ja Olarin kirkon tuntumassa. Pääreitit on suunniteltu niin, etteivät ne risteä ajoneuvoliikenteen kanssa. Ne toteutetaan esteettömyyden perustason mukaisina. Pääreitit ovat valaistuja ja talvikunnossapidettäviä. Kevyen liikenteen reitit jakautuvat kolmeen päätasoon: pääreitit, sisäiset reitit puistoissa ja viheralueilla sekä katujen jalkakäytävät ja pyörätiet. Melu ja päästöt Merituulentien ja Haukilahdentien sekä Kehä II:n ja Länsiväylän liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien ja Haukilahdentien varren asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Merituulentien ja Haukilahdentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja, eivätkä asunnot saa avautua pelkästään liikennemelun puolelle. Merituulentien varrella ei kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa parvekkeita. Kaikki kadun puoleiset parvekkeet on lasitettava, ja julkisivun melutason ylittäessä 65 dba parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla. Asuinrakennusten tuloilma on otettava riittävän korkealta ja mahdollisimman kaukana kadusta. Ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 dba. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Rakennusten väliin tulee rakentaa talousrakennuksia, aitoja tai vastaavia rakenteita, jotka suojaavat pihoja melulta ja päästöiltä, ja näille määrätään kaavassa minimikorkeudet. Päiväkoti- ja koulutonttien melu- ja ilmanlaatuarvot ovat sallitulla tasolla. Julkinen liikenne Kaava-alueen keskellä sijaitsee Niittykummun metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 88 Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti Asukkaiden ja liiketilojen pysäköinti sekä metron liityntäpysäköinti sijoittuvat maanalaisiin pysäköintitiloihin korttelien 15038, 15040, 15049, 15050, ja alle (kaavamerkintä ma-lpa) sekä metrokeskuksen rakennukseen korttelissa 15067, osin maan alle ja osin maanpäälliseen laitokseen. Nykyisten asunto-osakeyhtiöiden pysäköinti sijoittuu kahteen kaksikerroksiseen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen (kaavamerkintä LPA) Niittykummuntien ja Niittykujan varteen. Niittykummuntien ja Niittykadun sekä Niittyportin varrelle voidaan osoittaa kadunvarsipysäköintiä. Niittyportin ja Kappelikujan risteykseen on osoitettu pieni yleisen pysäköinnin (LP) alue. AK- ja AL-1-kortteleissa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimisto- ja pienmyymäläkerrosalan 100 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,7 ap / asunto. AL-1-korttelissa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka päivittäistavaramyymälän kerrosalan 50 m2 kohti. Y-, YO-1- ja YO-2- korttelialueilla tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka 200 k-m2 kohti. Asukkaiden pysäköinti voidaan toteuttaa vuoroittaispysäköinnin periaatteella, jolloin autopaikat ovat nimeämättömiä. Jos alueelle toteutetaan vähintään 50 autopaikkaa siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan normista antaa 10% kevennys. Rakennusluvan yhteydessä, hakijan esittäessä toimivan vuoroittaispysäköintisuunnitelman voidaan autopaikkojen pysäköintinormia lieventää suunnitelman mukaisesti. Korttelin pysäköintilaitoksiin osoitettavista liityntäpysäköintipaikoista 100 voi olla vuoroittaiskäytössä asuntojen autopaikkojen kanssa. Energiaselvitys ja energiasuunnitelma Selvitystyössä on laadittu Espoon Niittykummun metroaseman alueen kaavamuutosprosessiin liittyvä energiasuunnitelma. Se käsittelee asemakaavatason keinoja ohjata kohdealueen energiavalintoja ja nostaa esiin keinoja, miten asemakaavaa voitaisiin muuttaa paremmin energiakysymykset huomioivaksi. Selvityksessä käydään läpi energiantuotannon vaihtoehdot, joilla voitaisiin kattaa asemakaava-alueen rakennusten lämmön- ja sähköntarpeet. Asemakaavamääräyksillä on lisäksi mahdollistettu aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät rakennussuunnitteluratkaisut. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 20 ha. Siitä noin 3,2 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 1,0 ha on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta, 0,7 ha autopaikkojen korttelialuetta, 3,7 ha yleisten rakennusten aluetta, 0,7 ha yhdyskuntateknisen huollon aluetta, 0,2 ha

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 88 torialuetta, 2,8 ha puistoa sekä 7,7 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää Uusien asuinkerrostaloalueiden korttelialueilla (AK) asuinrakentamiselle on rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Lisäksi korttelissa on liiketilaa 1360 k-m2. Asuin- ja liikerakennusten korttelialueella (AL-1) rakennusoikeutta on asumiselle k-m2 ja liikerakentamiselle 6500 k- m2. Metroaseman vaatiman noin 700 k-m2 saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Uusi asuinrakennusoikeus k-m2 vastaa noin 1200 uutta asukasta (50 k-m2 / asukas). Nykyisten asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) rakennusoikeutta on 7000 k-m2. Määrässä ei ole uutta rakennusoikeutta. Niittykummun koululle (YO-2) on osoitettu suojeltavien rakennusten 4500 k-m2 lisäksi 5000 k-m2 uutta rakennusoikeutta. Päiväkodille (YO-1) on osoitettu 2400 k-m2, suojeltavalle kappelille (Y) 350 k-m2 ja suojeltavalle paloasemalle (Y) 2000 k-m2. Yhdyskuntateknisen huollon korttelialueille on osoitettu Haukilahdenkadun varteen 1000 k-m2 ja Kotitontuntien varteen 200 k-m2. Nimistö Niittykumpu Ängskulla on tullut alueennimeksi asumuksennimestä Ängskulla. Gräsan kartanosta 1926 erotettuun 21 hehtaarin kokoiseen Ängskullan tilaan kuului suuri osa nykyistä Niittykumpua. Asuinalueen suomenkielinen käännösnimi Niittykumpu on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien. Niittykummun keskusalueen kaavanimet suunniteltiin Suoraan alueennimen mukaan muodostettiin nimet Niittykummuntie ja Niittykummunpuisto. Lisäksi annettiin niitty-aiheisia nimiä, kuten kadunnimet Niittykatu ja Niittykuja. Nämä nimet säilyvät uudessakin asemakaavassa. Niittykummunpuistossa kulkevalle ulkoilutielle merkitään kaavaan aiemminkin ehdotettu nimi Niittykummunpolku. Merituulentien varressa ollut pallokenttä, Niittykummunkenttä, poistuu kaavassa, mutta osin sen alueella sijaitsevalle Niittykummuntien ja Niittykadun kulman puistolle annetaan sen muistoksi nimi Vanha Niittykummunkenttä. Tilannimen Ängskulla mukaan annetaan tilan pihakummun viereiselle pienelle puistolle nimi Ängskullanpiha. Niittykujan itäpuolella ollut puisto nimeltä Niitynlaita muuttuu pienemmäksi ja luonteeltaan erilaiseksi. Puistoksi jäävä osa saa tällöin nimen Niittypuisto Ängsparken, ja nimi Niitynlaita annetaan nyt puiston laidan jalankulkutielle. Niittypuiston eteläkulmalle nimetään Niittypuistonkuja, Niittypuistonpolku ja Niittypuistonkenttä. Merituulentien varren pieni aukio Niittykummun keskuksessa saa nimen Niittytori, joka on jo tullut tutuksi Niittykummussa nykyisin toimivan kauppakeskuksen nimenä.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 88 Niitty-nimistöä on Niittykummussa myös Haukilahdenkadun itäpuolella. Niittykummun koulun ja paloaseman luona olevan kadun nimi Niittyportti on vahvistettu asemakaavassa Uudessa kaavassa katu pitenee lounaaseen Niittykadulle asti. Samalla siirretään alikulunnimi Niittyportti Merituulentieltä itse Niittyportin kadulle (aiemmassa kaavassa ollut nimi Kouluportti poistetaan, koska Espoonlahdessa on senniminen katu). Haukilahdenkadun pohjoispään alikulun nimi Niittyojanportti säilyy. Niittysilta Ängsbron on suurkorttelinnimenä Niittykummun koulun seudulla. Nimi perustuu Niittykummun nimeen ja vanhaan pellonnimeen Spångbroåker (sana spång = 'pieni silta, joka vie ojan tms. yli'). Myös Länsiväylän ylittävä Haukilahdenkadun silta on nimeltään Niittysilta. Aiemmassa kaavassa Niittysilta oli merkitty kadunnimeksikin Länsiväylän pohjoispuolisella osuudella, mutta koska nimi Haukilahdenkatu on käytössä Merituulentien risteykseen asti, uudessa kaavassa vahvistetaan tämä käyttö. Uusi Haukilahdenkadulta Niittyportille kääntyvä katu saa nimen Niittysillankulma Ängsbrokröken ja koulun eteläpuolinen puisto nimen Niittysillanpuisto. Nimi Niittysillanmäki tarkoittaa koulun länsipuolisen mäen viheraluetta. Niittysillassa oli aiemmin myös Niittysillantie-niminen katu, mutta katu ja nimi poistettiin Niittykummun kappelin mukaan 1974 nimetty katu, Kappelitie, ja sen pohjoispuolinen puisto, Kappelinrinne sekä Kappelitien varren pieni Kappelipuisto poistetaan kaavasta. Niittyportilta etelään haarautuva Kappelitien jatke muodostuu omaksi kadukseen ja nimetään Kappelikujaksi. Pohjoispuolelle haarautuva katu ja sen jatkeena oleva kevytväylä saavat vastaavasti nimekseen Kappelirinne. Kappelitielle koillisesta tuleva jalankulkutie saa nimen Niittykappelinpolku epävirallisen kappelinnimen Niittykappeli mukaan. Alkuaikoina, luvulla, kappelia kutsuttiin Gräsan kappeliksi. Niittykummun koulun, aiemmilta nimiltään Gräsan kansakoulun ja Olarin kansakoulun, kohdalla olevan Merituulentien ylittävän kävelysillan nimi Koulusilta Skolbron säilyy. Sillan kaakkoispuolella on Koulusillankuja ja Koulusillankenttä, ja aiemman Kouluportinkujan linjalla kulkee Niittysillanpolku. Koulusillan pohjoispuolelta Tontunmäestä tähän kaavaalueeseen sisältyy osa Kotitontunpuistoa ja Tonttupolkua, joiden nimet suunniteltiin 1968 ja vahvistettiin 1970-luvun alussa. Merituulentie kuuluu Tapiolan puutarhakaupungin luonnonilmiöaiheiseen nimistöön. Se otettiin käyttöön Tapiolassa jo noin 1960 ja Niittykummun osuudella 1970-luvulla. Merituulentien alikulku Niittytorin kohdalla on Rälssitilanportti lähellä sijainneen Gräsan kartanon historian mukaan. Gräsanojan ylittävä Merituulentien silta on Niittykummunsilta. Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä on laatinut nimistösuunnitelman aiempien suunnitelmien pohjalta 12/ /2012.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 88 Kaavan valmisteluun liittyvät suunnitelmat Kaavan maankäytön suunnittelua on kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa tehnyt Arkkitehtitoimisto Sarc. Arkkitehtitoimisto on ollut mukana kaavan valmistelussa ja suunnittelussa sen vireille tulosta lähtien. Liikenne- ja maisemasuunnittelijana on toiminut Sito Oy. Kaavasuunnittelu perustuu seuraaviin selvityksiin: Niittykummun asemakaava-alueen autoliikenteen päästöjen leviämismallilaskelmat. Ilmatieteen laitos Niittykummun asemakaava-alueen luontoarvot. Enviro 2009 Niittykummun asemakaava-alueen luontoarvojen täydennysselvitys. Enviro 2010 Niittykummun luontoselvitys. Luontotieto Keiron Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma Entrecon Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Kaupallinen selvitys. Ramboll Hulevesiselvitys. Ramboll 2011 Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja: case Niittykumpu. Pyöräilyselvitys. Strafica Niittykummun ilmanlaatumallinnus. Ilmatieteen laitos Niittykummun metroasema. Arkkitehtitoimisto HKP 2012 Energiasuunnitelma. KSK 2012 Tuulisuuslausunto. WSP Finland Oy Maankäytön yleissuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Sarc, 2013 Kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Sito Oy, 2013 Viheryleissuunnitelma, Sito Oy, 2013 Viranomaisneuvottelut Kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa todettiin muun muassa, että alueen kulttuuriympäristö on inventoitava ja asemakaavaan on tehtävä tarpeelliset suojelumääräykset selvitysten perusteella. Melu- ja hiukkaspäästöselvitykset on tehtävä ja kaavassa annettava tarpeelliset määräykset haittojen torjumiseksi. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien ja sopimuskumppanien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimukset siten, että ne on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on ne hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Aluetta rasittavat seuraavat maankäytön kehittämisen haittatekijät:

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / kaava-alueen poikki kulkeva Fortumin sähkövoiman siirtolinja, joka tullaan siirtämään omaan kanavaan. Johtokanava sijoittuu voimassa olevissa asemakaavoissa joko puisto- tai katualueiden kautta. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa on huomioitu siten, että suunniteltu maankäyttö ei aiheuta ongelmaa tai ylimääräisiä siirtoja. Asiasta on sovittu neuvotteluissa Fortumin kanssa. 2. Nykyisen pallokentän ympärillä sijaitsevat LPA -alueiden pysäköintipaikat kuuluvat tällä hetkellä vanhojen taloyhtiöiden hallintaan. Nämä paikat korvataan uusilla pysäköintilaitoksilla. Ratkaisusta on käyty neuvotteluja syksyn ja talven aikana. Niittykumpu-projekti hankkeen omistajana osallistuu välillisesti näistä aiheutuviin kustannuksiin. Sopimusneuvotteluista vastaa toimialan esikunta. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannukset tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavaselostus liitteineen - Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys - Luontoselvitys - Ilmanlaatuselvitys - Pyöräilyselvitys - Kaupan selvitys - Hulevesiselvitys - Energiaselvitys - Tuulisuuslausunto Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Niittykummun asemakaavoituksen pohjaksi:

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / Kaavanmuutoksella mahdollistetaan kaupunkimainen ja toiminnallisesti monipuolinen kaupunkirakentaminen metroaseman läheisyyteen. 1.2 Kunnallisteknistä suunnittelua jatketaan esitetyn suunnitelman mukaisesti "pitkä-kapea-tunneli" - vaihtoehdon pohjalta. Kävely- ja pyöräilymahdollisuuksiin sekä poikittaisen joukkoliikenteen ja liityntäliikenteen ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen inventointityö suoritetaan työohjelman mukaisesti ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. 1.4 Niittykummun vanhojen kortteleiden korttelisuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. 1.5 Alueelle tehdään energiasuunnitelma, jossa alueen liike- ja asuinkorttelin energian yhteiskäytön mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on energiavirtojen yhteensovittamisen kautta saavuttaa sekä tehokkuus että kustannushyötyjä. 2 Järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Asia jätettiin pöydälle pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 88 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Niittykummun asemakaavoituksen pohjaksi: Kaavanmuutoksella mahdollistetaan kaupunkimainen ja toiminnallisesti monipuolinen kaupunkirakentaminen metroaseman läheisyyteen. 1.2 Kunnallisteknistä suunnittelua jatketaan esitetyn suunnitelman mukaisesti "pitkä-kapea-tunneli" - vaihtoehdon pohjalta. Kävely- ja pyöräilymahdollisuuksiin sekä poikittaisen joukkoliikenteen ja liityntäliikenteen ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen inventointityö suoritetaan työohjelman mukaisesti ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. 1.4 Niittykummun vanhojen kortteleiden korttelisuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. 1.5 Alueelle tehdään energiasuunnitelma, jossa alueen liike- ja asuinkorttelin energian yhteiskäytön mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on energiavirtojen yhteensovittamisen kautta saavuttaa sekä tehokkuus että kustannushyötyjä. 2 Järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: 1.2 kunnallisteknistä suunnittelua jatketaan esitetyn suunnitelman mukaisesti liikennevaihtoehto 1:n pohjalta siten, että myös kaduntasossa kevyelle liikenteelle varataan esteettömät yhteydet eri suuntiin. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon sekä jäsenten Lahtinen ja Seppä kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta muokkaa esittelijän ehdotusta siten, että seuraavat kaavalliset tavoitteet hyväksytään jäljempänä esitetyssä muodossa Niittykummun asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 kaavanmuutoksella mahdollistetaan kaupunkimainen ja toiminnallisesti monipuolinen kaupunkirakentaminen metroaseman läheisyyteen. Metroaseman läheisyyden kaavaratkaisusta tehdään myös vaihtoehto, jossa erillisten tornitalojen sijaan rakennuksia sijoitetaan pääkatujen

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 88 varsille siten, että lähiömäisen rakennusten sijoittelun sijaan syntyy kaupunkimaista tilaa, myös umpikortteleita 1.2 liikenteen suunnittelua jatketaan seuraavien periaatteiden mukaan: a) vaihtoehtona esittelijän ehdottamalle perusratkaisulle selvitetään se, että Merituulentien autoliikenne käyttää pääasiassa tunnelia (2+2 kaistaa) ja maanpäällä dominoivana on jalankulku ja pyöräily; molemmissa vaihtoehdoissa selvitetään myös sisään menot metroasemalle (tunnelien määrä ja sijainti), b) kävely- ja pyöräilymahdollisuuksiin sekä poikittaisen joukkoliikenteen ja liityntäliikenteen ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota, c) metroasema suunnitellaan korostetusti myös Suurpellon ja Haukilahden alueiden liityntäliikenteelle, d) autopaikoitus toteutetaan Niittykummun koko keskusta-alueella maanalaisena, e) hyvä pääseminen metroon pysäköintitiloista ja liityntäliikenteestä on ratkaisun perusedellytys, f) metroasemalle ja keskeisille bussipysäkeille laaditaan saavutettavuussuunnitelmat. 1.3 alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen inventointityö suoritetaan työohjelman mukaisesti ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. Laaditaan suunnitelma alueen rakentumisesta ja uudistumisesta vaiheittain pitkällä aikavälillä siten, että alueella korostuu myös rakennuskannan historiallinen kerrostuneisuus 1.4 Niittykummun vanhojen kortteleiden korttelisuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona 1.4a Kirkonmäkeä korostetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti 1.4b alueen kaupalliset palvelut toteutetaan maanpäällisinä pääasiassa Merituulentien eteläpuoliselle alueelle: tarvittavat päivittäistavarakaupat ja muuta pienitilaisempaa liike- ja palvelutilaa 1.4c metroaseman läheisyys soveltuu hyvin senioriasumiseen ja palveluasumisen uudentyyppisten ratkaisujen toteuttamiseen 1.4d alueelle tai sen läheisyyteen toteutetaan koirapuisto 1.5 alueelle tehdään energiasuunnitelma, jossa alueen liike- ja asuinkorttelin energian yhteiskäytön mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on energiavirtojen yhteensovittamisen kautta saavuttaa sekä tehokkuus että kustannushyötyjä 1.6 Gräsanojan itärantaa korostetaan luonnonmukaisena puistona ja siihen rajoittuvien kortteleiden rakentaminen toteutetaan valmisteluaineistoa kevyempänä 1.6a alueen toteuttamisen taloudellisista edellytyksistä tehdään peruslaskelmat

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / b ratkaisujen jatkosuunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa 1.7 alueen asemakaavaehdotukset laaditaan useina osina, joista kiireellisiä ovat metroaseman toteuttamista ohjaavat alueet. Muiden alueiden kaavoituksen aikataulut ratkaistaan tarkemmin kaavoituksen seuraavissa työohjelmissa 2 lautakunnan tämän päätöksen ja valmisteluaineistosta saatavan palautteen perusteella lautakunnalle tuodaan päätettäväksi jatkovalmistelua koskevat ohjeet 3 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Jäsen Päivinen ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä hänen ja jäsen Päivisen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä seuraavat kaavalliset tavoitteet Niittykummun asemakaavoituksen pohjaksi: kaavanmuutoksella mahdollistetaan kaupunkimainen ja toiminnallisesti monipuolinen kaupunkirakentaminen metroaseman läheisyyteen. Metroaseman läheisyyden kaavaratkaisusta tehdään myös vaihtoehto, jossa erillisten tornitalojen sijaan rakennuksia sijoitetaan pääkatujen varsille siten, että lähiömäisen rakennusten sijoittelun sijaan syntyy kaupunkimaista tilaa, myös umpikortteleita 1.2 kunnallisteknistä suunnittelua jatketaan esitetyn suunnitelman mukaisesti liikennevaihtoehto 1:n pohjalta siten, että myös kaduntasossa kevyelle liikenteelle varataan esteettömät yhteydet eri suuntiin ja liikenteen suunnittelua jatketaan seuraavien periaatteiden mukaan: a) vaihtoehtona esittelijän ehdottamalle perusratkaisulle selvitetään se, että Merituulentien autoliikenne käyttää pääasiassa tunnelia (2+2 kaistaa) ja maanpäällä dominoivana on jalankulku ja pyöräily; molemmissa vaihtoehdoissa selvitetään myös sisään menot metroasemalle (tunnelien määrä ja sijainti), b) kävely- ja pyöräilymahdollisuuksiin sekä poikittaisen joukkoliikenteen ja liityntäliikenteen ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota,

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 88 c) metroasema suunnitellaan korostetusti myös Suurpellon ja Haukilahden alueiden liityntäliikenteelle, d) autopaikoitus toteutetaan Niittykummun koko keskusta-alueella maanalaisena, e) hyvä pääseminen metroon pysäköintitiloista ja liityntäliikenteestä on ratkaisun perusedellytys, f) metroasemalle ja keskeisille bussipysäkeille laaditaan saavutettavuussuunnitelmat. 1.3 alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen inventointityö suoritetaan työohjelman mukaisesti ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. Laaditaan suunnitelma alueen rakentumisesta ja uudistumisesta vaiheittain pitkällä aikavälillä siten, että alueella korostuu myös rakennuskannan historiallinen kerrostuneisuus 1.4 Niittykummun vanhojen kortteleiden korttelisuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona 1.5 Kirkonmäkeä korostetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti 1.6 alueen kaupalliset palvelut toteutetaan maanpäällisinä pääasiassa Merituulentien eteläpuoliselle alueelle: tarvittavat päivittäistavarakaupat ja muuta pienitilaisempaa liike- ja palvelutilaa 1.7 metroaseman läheisyys soveltuu hyvin senioriasumiseen ja palveluasumisen uudentyyppisten ratkaisujen toteuttamiseen 1.8 alueelle tai sen läheisyyteen toteutetaan koirapuisto 1.9 alueelle tehdään energiasuunnitelma, jossa alueen liike- ja asuinkorttelin energian yhteiskäytön mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on energiavirtojen yhteensovittamisen kautta saavuttaa sekä tehokkuus että kustannushyötyjä 1.10 Gräsanojan itärantaa korostetaan luonnonmukaisena puistona ja siihen rajoittuvien kortteleiden rakentaminen toteutetaan valmisteluaineistoa kevyempänä 1.11 alueen toteuttamisen taloudellisista edellytyksistä tehdään peruslaskelmat 1.12 ratkaisujen jatkosuunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa alueen asemakaavaehdotukset laaditaan useina osina, joista kiireellisiä ovat metroaseman toteuttamista ohjaavat alueet. Muiden alueiden kaavoituksen aikataulut ratkaistaan tarkemmin kaavoituksen seuraavissa työohjelmissa 2 lautakunnan tämän päätöksen ja valmisteluaineistosta saatavan palautteen perusteella lautakunnalle tuodaan päätettäväksi jatkovalmistelua koskevat ohjeet

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 88 3 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy esitetyn tavoitetilan kuvauksen ja antaa seuraavat ohjeet Niittykummun keskuksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen pohjaksi: 1 Niittykummun metroaseman ympäristön katualueita kehitetään bulevardityyppisiksi runsain istutusvarauksin ja nykyisen katuverkon korkeusasema ja kokonaismitoitus säilyttäen. Yhteydet kortteleihin toteutetaan suoraan katutasosta. Kadunvarsirakennuksiin varataan tilaa liikkeille ja palveluille 1. kerrokseen. 2 Kirkon kaakkoispuolelle toteutetaan laaja aukio, joka suunnitellaan viihtyisäksi kävelyalueeksi. Aukio liittyy katuverkkoon ja ympäröiviin kortteleihin samassa tasossa. 3 Alueen katuverkon suunnittelua jatketaan nykyiseen asemakaavaan ja katujen korkeuksiin perustuvan liikennesuunnitelman kehittämisellä. Katualueelle sijoittuvat hissit tulee merkitä asemakaavaan. 4 Aseman ympäristöstä laaditaan lähiympäristösuunnitelma ja siihen kirjataan myös julkisen ympäristön olennaiset periaatteet. Pyörätiet sijoitetaan katusuunnittelussa ajoradan ja jalkakäytävien väliin ja tarvittaessa lähiympäristösuunnitelmaan tai asemakaavaan merkitään niitä koskevia periaatteita. 5 Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyörien pysäköintipaikkoja. Erityistä huomiota kiinnitetään jalankulun esteettömyyteen siirryttäessä liikkumismuodosta toiseen. 6 Asemakaavoituksen yhteydessä laadittavan energiasuunnitelman tavoitteena on uusiutuvien ja ilmaisenergialähteiden kartoittaminen sekä niiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Suunnitelmassa hyödynnetään kansainvälisiin ympäristöluokitusjärjestelmiin perustuvaa energiasuunnitelmaluonnosta. Käsittely Asia käsiteltiin asian 14 (177 ) jälkeen.

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 88 Käsittelyn alussa esittelijä muutti päätösehdotuksen ensimmäisen kappaleen kuulumaan: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy Niittykummun keskuksen alueen liikenteellisen perusratkaisun ja aiempia päätöksiä täsmentävät jatkosuunnittelua ohjaavat kaavalliset tavoitteet lisäsi päätöskohdan 1 loppuun: myös Merituulentien pohjoispuolelle lisäsi uuden päätöskohdan 2a: Alueen puistoista, leikkialueista ja pelialueista laaditaan kokonaissuunnitelma, jossa kunkin pääasiallinen käyttötarkoitus ja käyttäjäryhmät täsmennetään lisää kohdan 3 loppuun: Varaudutaan joukkoliikenne/pikaraitiotieyhteyteen Haukilahden ja Suurpellon välillä lisäsi uuden päätöskohdan 8: asemakaava laaditaan vaiheittain jakaen alue kokouksessa jaetun, korjatun karttaliitteen mukaisesti neljään osaan lisäsi listatekstiin otsikon Toiminnallinen kokonaisrakenne ja mitoitus väliotsikon Kokonaisratkaisu ensimmäisen kappaleen loppuun: Metroaseman läheisyyden kaavaratkaisusta tehdään myös vaihtoehto, jossa erillisten tornitalojen sijaan rakennuksia sijoitetaan pääkatujen varsille siten, että lähiömäisen rakennusten sijoittelun sijaan syntyy kaupunkimaista tilaa, myös umpikortteleita. poisti otsikon Esittelyaineisto kappaleesta sanat: ja aikataulu lisäsi esittelyaineistoon: Maisemasuunnitelma, alustava luonnos sekä Kortteliluonnos, katualueen alustava ideakuva lisäsi otsikon Sopimusneuvottelut väliotsikoksi: Kustannuksista sopiminen Julistettuaan keskustelun päätyneeksi puheenjohtaja Makkula tiedusteli, voidaan esittelijän korjaama ja täydentämä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: hyväksyy Niittykummun keskuksen alueen liikenteellisen perusratkaisun ja aiempia päätöksiä täsmentävät jatkosuunnittelua ohjaavat kaavalliset tavoitteet 1 Niittykummun metroaseman ympäristön katualueita kehitetään bulevardityyppisiksi runsain istutusvarauksin ja nykyisen katuverkon korkeusasema ja kokonaismitoitus säilyttäen. Yhteydet kortteleihin toteutetaan suoraan katutasosta. Kadunvarsirakennuksiin varataan tilaa liikkeille ja palveluille 1. kerrokseen myös Merituulentien pohjoispuolelle. 2 Alueen puistoista, leikkialueista ja pelialueista laaditaan kokonaissuunnitelma, jossa kunkin pääasiallinen käyttötarkoitus ja käyttäjäryhmät täsmennetään

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 88 3 Kirkon kaakkoispuolelle toteutetaan laaja aukio, joka suunnitellaan viihtyisäksi kävelyalueeksi. Aukio liittyy katuverkkoon ja ympäröiviin kortteleihin samassa tasossa. 4 Alueen katuverkon suunnittelua jatketaan nykyiseen asemakaavaan ja katujen korkeuksiin perustuvan liikennesuunnitelman kehittämisellä. Katualueelle sijoittuvat hissit tulee merkitä asemakaavaan. Varaudutaan joukkoliikenne/pikaraitiotieyhteyteen Haukilahden ja Suurpellon välillä 5 Aseman ympäristöstä laaditaan lähiympäristösuunnitelma ja siihen kirjataan myös julkisen ympäristön olennaiset periaatteet. Pyörätiet sijoitetaan katusuunnittelussa ajoradan ja jalkakäytävien väliin ja tarvittaessa lähiympäristösuunnitelmaan tai asemakaavaan merkitään niitä koskevia periaatteita. Kaupunkisuunnittelulautakunta Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyörien pysäköintipaikkoja. Erityistä huomiota kiinnitetään jalankulun esteettömyyteen siirryttäessä liikkumismuodosta toiseen. 7 Asemakaavoituksen yhteydessä laadittavan energiasuunnitelman tavoitteena on uusiutuvien ja ilmaisenergialähteiden kartoittaminen sekä niiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Suunnitelmassa hyödynnetään kansainvälisiin ympäristöluokitusjärjestelmiin perustuvaa energiasuunnitelmaluonnosta. 8 asemakaava laaditaan vaiheittain jakaen alue tässä kokouksessa jaetun, korjatun karttaliitteen mukaisesti neljään osaan. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Niittykummun keskuksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn asemakaavaluonnoksen ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / , joka käsittää seuraavat asemakaavat ja niiden asemakaavan muutokset: Tontunmäki (211800) SM Osa 15. kaupunginosa, Niittykumpu Katu- ja puistoalueet Asemakaavan muutos Tontunmäki ja Niittymaa, muutos (211822) KSL kaupunginosa, Niittykumpu Erityisalue Asemakaavan muutos Olarinluoma, Tontunmäki, muutos (212001) 15. kaupunginosa, Niittykumpu, 22. kaupunginosa, Olari Katu- ja puistoalueet Asemakaavan muutos Niittymaa (212200) YM kaupunginosa, Niittykumpu Katu- ja virkistysalue Muodostuu uusi kortteli Asemakaavan muutos Niittymaa, muutos (212201) YM kaupunginosa, Niittykumpu Kortteli Asemakaavan muutos Niittymaa, muutos (212214) KV kaupunginosa, Niittykumpu Katualue Asemakaavan muutos Niittykumpu I (212300) SM , YM kaupunginosa, Niittykumpu Korttelit 15038, 15040, 15041, 15042, 15049, 15050, osa korttelista 15040, osa kortelista sekä puisto- ja katualueet Asemakaavan muutos Niittykumpu I, muutos (212302) YM kaupunginosa, Niittykumpu Kortteli ja katualue asemakaavan muutos Niittykumpu Ib, muutos (212400) YM kaupunginosa, Niittykumpu Katualue Asemakaavan muutos Niittysilta (231400) YM

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / kaupunginosa, Niittykumpu katualue 14. kaupunginosa, Haukilahti Liikennealue ja katualue Kaupunginosan rajan siirto Asemakaavan muutos Gräsansolmu (312200) 14. kaupunginosa, Haukilahti Liikennealueet Kaupunginosan rajan siirto Asemakaavan muutos Lystimäki (321200) SM kaupunginosa, Olari Liikennealue Asemakaavan muutos Olarinluoma (321500) 15. kaupunginosa, Olari Osa korttelia 15037, katu-, puistoalueet Asemakaavan muutos Olarinluoma II (321501) 22. kaupunginosa Puisto- ja katualue Asemakaavan muutos Olarinluoma, muutos (321519) 15. kaupunginosa, Niittykumpu Osa korttelia Asemakaavan muutos Maanalainen asemakaava. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston- Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten ja myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot 4 edellyttää käynnistettäväksi Espoon kaupungin ja maanomistajien kesken maankäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimuksen valmistelun 5 hyväksyy asemakaavaa täydentävän liiteaineiston ja valitsee katusuunnitelmista vaihtoehdoista toteutettavaksi A - vaihtoehdon

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 88 6 päättää Lähiympäristösuunnitelman ja Kunnallistekniikan yleissuunnitelman sidottavaksi kaavan toteuttamisohjeisiin. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä poisti päätösehdotuksestaan kohdat 4, 5 ja 6 lisäsi päätöskohdaksi 4: järjestää Niittykummun kehittämisestä avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajiksi ja muuttaa väliotsikon Asemakaavan muutos- kappaleeseen sisältyvän alueiden laadintajärjestyksen siten, että se kuuluu: 1. Niittykummun keskus Ängskulla centrum 5/2012, 2. Riihitonttu - Rietomten 10/2012, 3. Niittykallio - Ängsberget 4/2013 ja 4. Gräsankartano - Gräsagården 10/2013. Vastaava korjaus tehdään esityslistatekstiin siltä osin kun on kysymys edellä mainitusta listauksesta (Kaavoitusvaiheet ja ehdotusten aikataulu). Keskustelun kuluessa jäsen Päivinen ehdotti jäsen Pöntysen kannattamana, että avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajiksi valitaan puheenjohtaja Markkula ja varapuheenjohtaja Elo. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus sekä jäsen Päivisen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Niittykummun keskuksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn asemakaavaluonnoksen ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää seuraavat asemakaavat ja niiden asemakaavan muutokset: Tontunmäki (211800) SM Osa 15. kaupunginosa, Niittykumpu Katu- ja puistoalueet Asemakaavan muutos Tontunmäki ja Niittymaa, muutos (211822) KSL kaupunginosa, Niittykumpu

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 88 Erityisalue Asemakaavan muutos Olarinluoma, Tontunmäki, muutos (212001) 15. kaupunginosa, Niittykumpu, 22. kaupunginosa, Olari Katu- ja puistoalueet Asemakaavan muutos Niittymaa (212200) YM kaupunginosa, Niittykumpu Katu- ja virkistysalue Muodostuu uusi kortteli Asemakaavan muutos Niittymaa, muutos (212201) YM kaupunginosa, Niittykumpu Kortteli Asemakaavan muutos Niittymaa, muutos (212214) KV kaupunginosa, Niittykumpu Katualue Asemakaavan muutos Niittykumpu I (212300) SM , YM kaupunginosa, Niittykumpu Korttelit 15038, 15040, 15041, 15042, 15049, 15050, osa korttelista 15040, osa kortelista sekä puisto- ja katualueet Asemakaavan muutos Niittykumpu I, muutos (212302) YM kaupunginosa, Niittykumpu Kortteli ja katualue asemakaavan muutos Niittykumpu Ib, muutos (212400) YM kaupunginosa, Niittykumpu Katualue Asemakaavan muutos Niittysilta (231400) YM kaupunginosa, Niittykumpu katualue 14. kaupunginosa, Haukilahti Liikennealue ja katualue Kaupunginosan rajan siirto Asemakaavan muutos Gräsansolmu (312200) 14. kaupunginosa, Haukilahti Liikennealueet

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 88 Kaupunginosan rajan siirto Asemakaavan muutos Lystimäki (321200) SM kaupunginosa, Olari Liikennealue Asemakaavan muutos Olarinluoma (321500) 15. kaupunginosa, Olari Osa korttelia 15037, katu-, puistoalueet Asemakaavan muutos Olarinluoma II (321501) 22. kaupunginosa Puisto- ja katualue Asemakaavan muutos Olarinluoma, muutos (321519) 15. kaupunginosa, Niittykumpu Osa korttelia Asemakaavan muutos Maanalainen asemakaava. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston-Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten ja myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot 4 järjestää Niittykummun kehittämisestä avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajiksi Markku Markkulan ja Tiina Elon. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot on annettu Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 88 2 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari) Käsittely Merkittiin että jäsen Kemppi-Virtanen poistui ja hänen tilalleen saapui varajäsen Raili Päivinen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot on annettu Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari).

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 88 Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula jäsenten Lindberg, Rastimon ja Lahden kannattamana esitti asian panemista pöydälle seuraavaan kokoukseen, jota kukaan ei vastustanut. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot on annettu Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Käsittely Jäsen Laura Kiijärvi poistui esteellisenä käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klarinkannattamana keskustelu- ja tiedotustilaisuuden järjestämistä sekäpäätösehdotuksen 1. kohdaksi seuraavan lisäyksen: KSL päättää että asemakaavan jatkovalmistelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1 tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee kevään 2013 aikana myönteisen päätöksen Niittykummun metroaseman rakentamisesta siten, että se on käytössä, kun metro avataan käyttöön. tavoitteena on, että Niittykummun keskusta-alueen uudistuminen käynnistyy metroaseman kiinteistöstä ja täten tuo koko alueelle tarvittavia peruspalveluja kaikkien käyttöön. lautakunnalle esiteltyjä uusittuja suunnitelmia ja niitä koskevia havaintokuvia kehitetään edelleen siten, että kokonaisuus saadaan lautakunnan edellisessä asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamiskäsittelyssä olleita suunnitelmia paremmaksi.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 88 Uusi nähtäville asetettava asemakaavaehdotus sisältää alueen nykyisten asukkaiden intressien kannalta parannuksia ja joustavuutta erityisesti olemassa olevien kiinteistöjen pysäköinnin järjestämisessä sekä metroaseman korkeiden rakennusten ja korttelin pistetalojen massoittelussa ja kaupunkikuvallisessa ilmeessä. Nähtäville asetettava ehdotus perustuu lautakunnalle esitettyyn metrokeskukseen (16 ja 24 kerroksiset asuintalot) ja 3 asuinpistetaloon korttelissa kahdeksankerroksisina, joissa ylin kerros toteutetaan vain osittaisena korostaen rakennusten kaupunkikuvallista ilmettä. Näin asukkailta saatava palaute ja heidän tekemänsä priorisointi voidaan ottaa asemakaavan viimeistelyssä huomioon ilman tarvetta laittaa ehdotus uudelleen nähtäville Yksityiskohtien osalta kaupunkisuunnittelulautakunta painottaa sitä, että tavoitteena on saada aikaan riittävä yhteisymmärrys, jolla välttämättömät taloudelliset reunaehdot saadaan toteutumaan ja jossa autopaikoitus voidaan asemakaavan puitteissa toteuttaa nykyisen asutuksen velvoitteiden osalta mahdollisimman suurelta osin maanalaisena pysäköintinä ja näin vapautuva maanpinta voidaan tehdä korkeatasoisena puisto-, leikki-, ja asukastoiminta- alueena. Kaupunkisuunnittelukeskus valtuutetaan tekemään päätöksen johdosta tarpeelliset täsmennykset nähtäville laitettavaan asemakaavaehdotukseen. Lisäksi tämän johdosta muutetaan kohtien numerointia ja kohdan 3 sanamuoto tarkistetaan seuraavaksi. 3 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun ja tarkistetun Niittykummun keskus Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo esitti,että kaupunkisuunnittelupäällikön ehdotus hyväksytään kohdan 2 osalta muutettuna siten, että korttelissa15040 talot madalletaan 7- kerroksisiksi. Nähtävillä olon aikana tutkitaan edelleen massoitteluvaihtoehtoja kaupunkikuvallisen ilmeen parantamiseksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi varapuheenjohtaja Elon esityksen raukeavan kannattamattomana.tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut lisäyksiä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Puheenjohtaja tiedusteli, että sopiiko lautakunnalle, että hän ja varapuheenjohtaja Tiina Elo toimisivat tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajina, eikä ehdotusta vastustettu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 88 1 päättää että jatkovalmistelussa noudatetaan seuraavia periaatteita: Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee kevään 2013 aikana myönteisen päätöksen Niittykummun metroaseman rakentamisesta siten, että se on käytössä, kun metro avataan käyttöön. Tavoitteena on, että Niittykummun keskusta-alueen uudistuminen käynnistyy metroaseman kiinteistöstä ja täten tuo koko alueelle tarvittavia peruspalveluja kaikkien käyttöön Lautakunnalle esiteltyjä uusittuja suunnitelmia ja koskevia havaintokuvia kehitetään edelleen siten, että kokonaisuus saadaan lautakunnan edellisessä asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamiskäsittelyssä olleita suunnitelmia paremmaksi. Uusi nähtäville asetettava asemakaavaehdotus sisältää alueen nykyisten asukkaiden intressien kannalta parannuksia ja joustavuutta erityisesti olemassa olevien kiinteistöjen pysäköinnin järjestämisessä sekä metroaseman korkeiden rakennusten ja korttelin pistetalojen massoittelussa ja kaupunkikuvallisessa ilmeessä. Nähtäville asetettava ehdotus perustuu lautakunnalle esitettyyn metrokeskukseen (16 ja 24 kerroksiset asuintalot) ja 3 asuinpistetaloon korttelissa kahdeksankerroksisina, joissa ylin kerros toteutetaan vain osittaisena korostaen rakennusten kaupunkikuvallista ilmettä. Näin asukkailta saatava palaute ja heidän tekemänsä priorisointi voidaan ottaa asemakaavan viimeistelyssä huomioon ilman tarvetta laittaa ehdotus uudelleen nähtäville. Yksityiskohtien osalta kaupunkisuunnittelulautakunta painottaa sitä, että tavoitteena on saada aikaan riittävä yhteisymmärrys, jolla välttämättömät taloudelliset reunaehdot saadaan toteutumaan ja jossa autopaikoitus voidaan asemakaavan puitteissa toteuttaa nykyisen asutuksen velvoitteiden osalta mahdollisimman suurelta osin maanalaisena pysäköintinä ja näin vapautuva maanpinta voidaan tehdä korkeatasoisena puisto-, leikki-, ja asukastoiminta-alueena. Kaupunkisuunnittelukeskus valtuutetaan tekemään päätöksen johdosta tarpeelliset täsmennykset nähtäville laitettavaan asemakaavaehdotukseen. 2 Yhtyy vastineeseen, jotka ilmenevät asian liitteestä. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot on annettu Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun ja tarkistetun Niittykummun keskus Ängskulla centrum, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari).

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 88 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajiksi Markku Markkulan ja Tiina Elon. Tiedoksi - hakijat - vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tekninen ja ympäristötoimi, Tekninen ja ympäristötoimi, Laskutus, teknisen ja ympäristötoimen talousyksikkö - Kaupunginhallitus, Kaupunginhallitus, toimenpiteet, jatkokäsittely kaupunginhallitukseen

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / / / Laaksolahti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Jupperi I, muutos, alue Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. (09) etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Jupperi I, muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Jupperi I, muutos Jupper I, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6744, joka käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Laaksolahti), alue pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa edellytykset Pitkäjärven VPK:n toiminnan säilymiselle alueella. Kaavamuutoksella

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 88 muutetaan alueen käyttötarkoitus yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi sekä nostetaan rakennusoikeus vastaamaan tehokkuutta e=0.30. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Jupperi I, muutos Jupper I, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6744, käsittää osan korttelia kaupunginosassa (Laaksolahti), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 60059/54 omistaja, Pitkäjärven Vapaaehtoinen Palokunta ry. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Pitkäjärven VPK:n nykyiset toimitilat ovat ahtaat ja toimisto-, koulutus- ja kokoontumistiloille sekä kaluston säilytystiloille on välitöntä tarvetta. Tällä hetkellä osa kuljetus-, sammutus- ja esittelykalustosta (museoauto) on vailla hallisäilytystilaa. Vireilletulosta on tiedotettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Pitkäjärventien eteläpuolella ja Laaksolahdentien länsipuolella.

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 88 Suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti yleisten rakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (YTY). Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1989 valmistunut, kerrosalaltaan 510 m2 kokoinen halli, jossa toimii Pitkäjärven VPK, Laaksolahden Sähkö Oy, Fixus autohuolto, RJV Autohuolto Oy sekä matkapuhelintukiasema. Lisäksi tontilla sijaitsee muuntamo ja matkapuhelintukiasemaan liittyvä 30 m korkea masto. Tontille on myönnetty vuonna 2005 poikkeuslupa paloaseman 153 k-m2 suuruista laajennusta varten, jolloin kaavan mukainen rakennusoikeus ylittyy 63 k-m2:llä. Rakennuslupaa ei ole haettu. Osa tontista on kaavan mukaisesti pysäköimisaluetta. Pysäköimisalue on päällystämätön. Tontille kulku on mahdollista joko Laaksolahdentieltä Palokunnanpuiston kautta tai Laaksolahdentieltä Kahdeksannelle huvilatielle ja sieltä Huvilamäki -nimisen kadun kautta. Palokunnanpuiston kautta liikennettä ohjaa tontille ajo sallittu -liikennemerkki. Jälkimmäistä reittiä kuljettaessa ennen tonttia on moottoriajoneuvolla ajon kieltävä kyltti sekä sulkueste. Tontin läpi kulkee yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka yhdistyy idässä Palokunnanpuisto -nimiseen katuun ja edelleen Laaksolahdentielle ja lännessä Huvilamäki -nimiseen katuun. Alueella on valmis kunnallistekniikka. Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Jupperi I, muutos -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alue on osoitettu yleisten rakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (YTY). Rakennusoikeutta on osoitettu 600 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Kaavassa on määrätty rakennusala. Rakennusoikeudesta enintään 10 % saadaan käyttää liiketilana ja enintään 50 % saadaan käyttää toimisto-, pienteollisuus- ja työtilana. Korttelialueelle saa rakentaa yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Pääasiallisesti maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: Yleiset rakennukset: Käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Autopaikkoja on rakennettava kuitenkin vähintään 1 autopaikka kerrosalan 200 neliömetriä kohti. Muut rakennukset: - 1 autopaikka/asunto - 1 autopaikka/50 k-m2 liiketilaa kohti - 1 autopaikka/65 k-m2 toimisto-, pienteollisuus- ja työtilaa kohti Kaavassa on osoitettu istutettavan alueen osat, muuntamon rakennusala, pysäköimispaikka sekä yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 88 MRA 30 :n mukainen kuuleminen Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi mielipide (10 henkilön allekirjoitus), jossa vastustetaan kaavamuutosta. Mielipiteessä otettiin kantaa pysäköintipaikkojen riittävyyteen, ajoneuvoliikenteen lisääntymiseen sekä rakentamisen sopimiseen ympäristöön. Tonttiyksikkö antoi kannanoton. Heillä ei ollut huomautettavaa kaavan valmisteluaineiston sisällöstä. Kaavamuutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston kaavamääräyksiä ja - merkintöjä on tarkistettu ja kaavaselostusta täydennetty. Asemakaavamerkintöihin sekä -määräyksiin tehdään seuraavat tarkistukset: - käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi - 3 muutetaan siten, että rakennusoikeudesta enintään 10 % saadaan käyttää liiketilana ja enintään 25 % pienteollisuus- ja työtilana - lisätään rakennusalan rajat pp- ja pp/t -merkintöjen molemmin puolin 2 metrin päähän merkinnästä - lisätään rakennusala, jolle saa sijoittaa maston (et-merkintä) - lisätään määräys (7 ) julkisivun enimmäiskorkeudesta, joka saa olla enintään 8 metriä. Asemakaavan muutos Suunnittelualue muutetaan yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (YTY). Rakennusoikeusmerkintä muutetaan nykyisestä merkintään, joka osoittaa rakennusoikeuden määrän tehokkuusluvulla e=0.30. Tämä tarkoittaa rakennus-oikeuden kasvua 537 k-m2:llä. Kerroslukumerkintä (II) säilyy ennallaan. Julkisivun korkeus saa olla enintään 8 metriä. Rakennusoikeudesta enintään 10 % saadaan käyttää liiketilana ja enintään 25 % pienteollisuus- ja työtilana. Korttelialueelle saa sijoittaa yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa tai korttelissa sijaitsevan laitoksen henkilökuntaa varten. Asuinrakennusten ulkokuoren ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 db(a). Alueelta häviää pysäköimispaikaksi osoitettu alue, joka muutetaan rakennusalaksi. Rakennusalan rajoihin tehdään tarkistuksia. Kaavaan sijoitetaan et-merkinnöin erillinen rakennusala, jolle saa sijoittaa maston. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: Yleiset rakennukset:

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 88 Käyttötarkoituksen edellyttämä määrä rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Autopaikkoja on rakennettava kuitenkin vähintään 1 ap/ kerrosalan 150 neliömetriä kohti. Muut rakennukset: 1 ap/ asunto 1 ap / 50 k-m2 liike- ja työtilaa kohti 1 ap / 100 k-m2 pienteollisuustilaa kohti. Kaavasta poistetaan merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta. Kaavaan lisätään n. 8 m leveä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Läntisin osa tästä alueesta on ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua aluetta. Kaavassa on merkitty pensailla istutettava alueen osa. Tontille voidaan sijoittaa muuntamo, jonka saa rakentaa asemakaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamon saa sijoittaa pensailla istutettavan alueen osalle. Tontilla sijaitsevien johtojen sijainti on tutkittava rakennussuunnittelun yhteydessä. Määräys pääasiallisesti maanpäällisestä kellarista poistetaan. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavan muutosehdotuksen kartta Asemakaavan muutosehdotuksen selostus liitteineen Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ja kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Tekninen keskus, Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / / /2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Viherlaakso, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Viherlaakso, eteläinen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh. (09) Tarja Pennanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto ja muistutukset on annettu Viherlaakso, eteläinen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy päivätyn ja muutetun Viherlaakso, eteläinen - Gröndal, södra delen, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6599, joka käsittää puisto- ja katualueet 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue Käsittely Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana lisäystä muista tarvittavista jatkotoimista; kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa tekniselle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle, että tämän asemakaava-alueen ja sen ympäristön katuverkon toimivuuden kannalta Turuntienportti tulisi rakentaa mahdollisimman pikaisesti, jolloin liikenteellisesti vaarallinen liittymä Turuntielle (Vanha Turuntien liittymä) voidaan poistaa käytöstä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus lisäyksineen hyväksyä. Kun sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto ja muistutukset on annettu Viherlaakso, eteläinen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 88 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Viherlaakso, eteläinen - Gröndal, södra delen, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6599, joka käsittää puisto- ja katualueet 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa tekniselle lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle, että tämän asemakaava-alueen ja sen ympäristön katuverkon toimivuuden kannalta Turuntienportti tulisi rakentaa mahdollisimman pikaisesti, jolloin liikenteellisesti vaarallinen liittymä Turuntielle (Vanha Turuntien liittymä) voidaan poistaa käytöstä. Liitteet Oheismateriaali Selostus 6 Lausunnon lyhennelmä ja vastine 7 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet - tapahtumaluettelo - kaavamääräykset - kaavakartta - ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Lindstedtintien katualue puistoalueeksi rakentamattomalta osuudelta välillä Kavallinmäki Kavallintie. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Viherlaakso, eteläinen Gröndal, södra delen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6599, käsittää puisto- ja katualueet 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue