PrintEl. SCI-C1000 Loppuraportti. Rasmus Sipari Antti Virtanen Pasi Pyrrö Nicholas Saarela Olli Lehto

Transkriptio

1 PrintEl SCI-C1000 Loppuraportti Rasmus Sipari Antti Virtanen Pasi Pyrrö Nicholas Saarela Olli Lehto

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Ongelma ja ratkaisu 4 Ryhmän toimintatapojen kehittyminen 5 Mitä opimme aiheesta? 8 Henkilökohtainen kehittyminen 9 Rasmus 9 Pasi 9 Antti 10 Nicholas 11 Olli 12 Yhteenveto 13

3 Johdanto Raportissa käsittelemme projektikurssin aihettamme ja sen suhteen saavuttamiamme tuloksia. Tärkein osio on kuitenkin ryhmätyöskentelyssä oppimisen ja kehittymisen reflektointi. Raportin alkuosa on ryhmän yhteistä, loppuosassa jokainen ryhmän jäsen kertoo oman kantansa projektin toteutumisen ja siinä mukana tapahtuneeseen oppimiseen liittyen. Ongelma ja ratkaisu Ryhmälle annettiin projektin aiheeksi painettu elektroniikka ja ryhmän käyttöön luovutettiin vastaavan aiheen viime syksynä omanneen SCI-projektikurssiryhmän, Inkslayerin, valmistelema erikoismusteella täytetty tulostin. Koska aihealue oli laaja, kului suurin osa ajasta konkreettisen ongelman, jonka ryhmän on tarkoitus ratkaista, kartoittamiseen ja rajaamiseen kurssin alussa. Aluksi kaavailtiin jonkinlaisen tulostetun virtapiirin kehittämistä projektissa. Esimerkki sellaisesta oli hanskaan sujautettava, taipuva lämmitinvastuspiiri. Musteen johtavuuden kanssa oli kuitenkin ongelmia, eikä yksinkertaisen tulostetun virtapiirin tuottaminen kiinnostanut ryhmää erityisesti aiheena. Ryhmässä oli sen sijaan paljon tietotekniikan osaamista, joten projekti-ideaa lähdettiin viemään aivan toiseen suuntaan painetun elektroniikan suunnittelusovelluksen muodossa. Motivaationa tälle oli myös varhaisten testitulostusten ohessa ilmi käynyt tosiasia, ettei juuri tällaiseen tarkoitukseen suunniteltua sovellusta ollut vielä olemassa. Tässä vaiheessa sovelluksen käyttäjien kohderyhmäksi otettiin elektroniikan harrastajat sekä peruskoululaiset. Kerättyämme käyttäjäpalautetta elektroniikan harrastajilta ja iteroituamme projekti-ideaa edelleen ansaintamallimme avulla päädyimme rajaamaan kohderyhmän peruskoululaisiin, mikä oli myös kurssin aikarajojen puitteissa mielekäs päätös. Kun projektin aihe oli konkretisoitu, jäljelle jäi vain itse ohjelman ja palvelukonseptin kehitys. Ohjelma päädyttiin toteuttamaan verkossa, jolloin se on helppo avata selaimella mistä vaan. Ohjelma toteuttaa tarvittavat piirto-ominaisuudet, valmiit komponentti- sekä virtapiiripohjat ja tulostamis- sekä tuontitoiminnallisuudet. Ohjelman tarkoituksena on

4 siis toimia elektroniikan opetustyökaluna peruskouluissa, ja se keräsikin hyvää palautetta ja kiinnostusta ideaa kohtaan mm. Grand Finale -demoständillämme. Palvelukonseptiimme kuuluu ohjelman lisäksi tulostimen ja musteiden toimitus, automaattinen musteiden uudelleentilaus sekä asiakaspalvelu. Ratkaisullamme on omasta mielestämme ja saamamme palautteen perusteella uskottavaa liiketoimintapotentiaalia, mutta se vaatisi vielä työstämistä kustannusten alentamiseksi mm. musteiden ja kalvojen kohdalla. Ryhmän toimintatapojen kehittyminen Ryhmämme koostuu viidestä opiskelijasta muutamalta eri Perustieteiden korkeakoulun pääainealalta. Yksi kurssin tavoitteista oli päästä harjoittelemaan projektin suunnittelua ja toteutusta osana poikkitieteellistä ryhmää, mutta meidän tapauksessamme kovin moni korkeakoulumme opiskeluala ei päässyt ryhmässä edustetuksi. Kolme ryhmästämme ovat tietotekniikan puolelta ja kaksi teknillisen fysiikan ja matematiikan. Tästä huolimatta ryhmäläistemme keskuudessa kuitenkin edustettiin melko monipuolisesti eri työskentelytapoja ja -kokemuksia. Heti projektityön alkuun jo ennen ensimmäistä varsinaista tapaamistamme perustimme ryhmämme yhteisen Telegram-keskustelukanavan. Tästä kanavasta muodostui ryhmämme pääasiallinen ryhmän sisäinen tiedotusväylä ja sen avulla sovimme yhteiset tapaamiset ja myös jaoimme keskenämme mietteitä varsinaisten tapaamisten ulkopuolella. Helppokäyttöisenä puhelinsovelluksena, jota melkein kaikki olivat lisäksi käyttäneet jo entuudestaan, tämä oli selvästi luontevin tapa kommunikoida verrattuna esimerkiksi sähköpostiin. Sähköpostia käytimme kuitenkin kontaktoidessamme ryhmämme ulkopuolisia henkilöitä, kuten aiheenantajaamme, kurssihenkilökuntaa ja monia asiantuntijoita, joiden kanssa sovimme tapaamisia. Projektin alussa emme heti tehneet selvää työnjakoa ryhmäläistemme kesken. Jokaisella ryhmällä tuli kuitenkin jo heti alkuun olla ryhmänjohtaja ja meidän tapauksessamme tähän tehtävään valikoitui vapaaehtoisena Rasmus. Ryhmämme kuitenkin alkoi tutustumaan projektiaiheeseemme eli painettuun elektroniikkaan yleisesti yhdessä. Saimme aiheenatajaltamme kattavan määrän materiaalia, johon tutustua ja tätä kävimmekin jokainen läpi purkaen sitten projektin alun tapaamisissa omat ideamme ja oppimamme. Projektin alussa ryhmällämme oli hankaluuksia konkretisoida käytännön idea, jota pääsisimme kurssin puitteissa ja sen tavoitteet mielessä viemään eteenpäin. Tämä pääosin siksi, että aiheemme oli niin vieras ryhmäläisillemme, ja elektroniikkaan

5 yleensäkään ei meillä ollut kovin suurta osaamista tai tuntemusta. Pitkään mietimme mihin rahkeemme riittäisivät. Kurssin edetessä ja epätietoisuuden hieman hälvettyä tuli tarpeelliseksi alkaa pelkän aiheeseen tutustumisen lisäksi suunnittelemaan mitä käytännössä tullaan kunakin viikkona tekemään. Kurssilla oli kurssiohjelman mukaisia välitavoitteita ja tehtäviä, joiden aikatauluttamiseen suunnittelimme käyttävämme Trello-tehtävienhallintasovellusta. Loimmekin ryhmällemme yhteisen Trellon melko varhaisessa vaiheessa projektia, mutta sen käyttö jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi ja lopulta luovuimme siitä kokonaan. Tämän sovelluksen käyttö ei ollut monelle entuudestaan tuttua ja paremmin saimme asiat sovittua Telegram-kanavamme välityksellä. Toinen tärkeä projektityössä käyttämämme työkalu oli Google Drive, jonka välityksellä tallensimme ja jaoimme keskenämme projektiin liittyviä tiedostoja. Driveen luotuja dokumentteja ja diaesityksiä päästiin myös helposti näin työstämään yhdessä koko ryhmän voimin ja näin tuotimme projektin esitykset sekä raportit. Projektin edetessä ryhmäläisille alkoi muotoutua omat vastuualueet omien kiinnostuksenkohteiden mukaisesti, varsinkin kun olimme saaneet muodostettua idean lopullisesta tuotteestamme. Pasi ja Olli ottivat omaksi vastuualueekseen painetun elektroniikan piirisuunnittelutyökalun sovelluskehityksen ja Antti ja Nicholas pitivät huolta tutkimuspuolesta, kuten aiheen taustojen kartoittamisesta ja asiantuntijatapaamisten hoitamisesta myös yhdessä Rasmuksen kanssa, joka lisäksi ryhmänjohtajana piti yleiskuvaa ryhmän aikataulusta ja huolta yhteydestä kurssihenkilökuntaan. Tällä tehtävänjaolla ja projektin edetessä ryhmän työskentelyn kehittymisellä sekä yhdessä ryhmäläisten yhteen hitsautumisella tekeminen alkoi sujua ryhmältä jo oikein mallikkaasti. Ryhmätyöskentelyn haasteet koskivat pääasiassa vaikeuksia ryhmäläisten yhteisten tapaamisten sopimisessa ja välillä työskentelyn aktivoinnissa. Osa ryhmäläisistämme kävi kevään ajan koulun ohella töissä ja osa suoritti osittain projektin kanssa päällekkäin samalla toista työlästä kouluprojektia, jolloin kaikille tai edes suurimmalle osalle ryhmästä sopivan yhteisen ajan sopiminen tapaamiseen yhdessä ideointia ja työskentelyä varten oli välillä vaikeaa. Työhön liittyneet asiantuntijatapaamiset ja esimerkiksi ohjelmointi tai blogin kirjoittelu olivat tehtäviä, joita voitiin hyvin hoitaa aina muutaman hengen voimin, mutta monet kurssin välipalautukset ja ideointi olisivat vaatineet juuri yhdessä tekemistä ja parhaassa tapauksessa mahdollisimman monen mielipiteen huomioimista ja tulosten kokoamista, jolloin kaikki myös pysyvät projektissa

6 ajan tasalla. Nämä yhteiset tapaamiset olivat myös eittämättä aina kaikkein tuotteliaimmat hetket koko projektin edistymisen kannalta. Näin kurssin päätyttyä jälkikäteen ajatellen olisimme ryhmänä voineet toimia yhä paremmin, jos projektin alun epätietoisuudesta oltaisiin päästy nopeammin eroon. Eräs keino olisi ollut varmasti jo aiemmin jakaa ryhmäläisille edes jonkinlaiset vastuualueet ja lyödä ryhmässä selkeästi lukkoon tietyt määräajat myös projektin aloituksen suhteen. Työskentelyn aktivoinnin suhteen taas olisi ehkä välillä vaadittu kaikilta ryhmäläisiltä hieman paremmin vastuunkantoa omasta työskentelystä, jotta sovitut asiat tulee ajallaan huolella hoidettua eivätkä tehtävät jää roikkumaan. Lisäksi tällaisessa projektissa se tarkoittaa myös jokaisen kohdalla sen miettimistä mitä voisin tehdä seuraavaksi tai pystynkö auttamaan toista, jos oma sen hetkinen tehtävä on jo tehtynä. Osaltamme tätä haittasi käytännössä muut velvoitteet ryhmäläisten keskuudessa sekä lopullisen ideamme muotoutuminen vasta ajan kanssa. Mitä opimme aiheesta? Projektin edetessä tiimimme oppi painetun elektroniikan perusperiaatteiden lisäksi eri tulostinpaperien ja -kalvojen sekä tulostinasetusten vaikutuksesta tulosteen johtavuuteen. Olimme pitkään ymmällämme, miksi tulostamamme piirit eivät johtaneet sähköä ja tutkimme tulosteen jälkeä jopa mikroskoopilla selvittääksemme syitä huonoon johtavuuteen. Saimme muun muassa selville kuinka suuri vaikutus tulostimen DPI:llä (Dots per inch) on tulosteen jatkuvuuteen ja sitä kautta johtavuuteen. New Energy Technologiesin Alpi Rimpin avustuksella taas opimme, että myös kuvaformaatilla ja tulostettavan kuvan väriarvoilla voi olla vaikutusta johtavuuteen. Lisäksi löysimme merkittäviä eroja eri paperien ja kalvojen pinnoitteissa ja yhteensopivuudessa nanopartikkelimusteemme kanssa. Rimpin opastuksella kuumensimme tietynlaisille valokuvapapereille tulostettuja piirejä ja saimmekin parannettua piirien johtavuutta huomattavasti. Liiketoimintamallin suunnittelu oli ryhmän jäsenillemme melko vierasta ja meillä oli aluksi vaikeuksia hahmotella järkevää mallia. Tämä johtui osittain siitä, että tarvitsimme lisää tietoa painetusta elektroniikasta pystyäksemme hahmottamaan sen mahdollisuuksia. Tästä syystä ryhmällä oli aluksi vaikea hahmottaa projektin suunta.

7 Meitä kannustettiin sekä luennoilla, että palautteessa harkitsemaan palvelu muotoista ratkaisua. Mietimme erilaisia painetun elektroniikan palvelumahdollisuuksia ja kohderyhmiä. Koska liiketoimintamallit olivat monille ryhmästämme vieraita, moni ryhmämme jäsen koki palvelumahdollisuuksien ja lopullisen ratkaisun muodostamisen opettavaiseksi. Varsinkin kurssin alussa projektin luonne oli jätetty paljon avonaisemmaksi kuin yleensä muilla kursseilla ja siksi opiskelijat joutuivat tekemään itse enemmän päätöksiä ja ottamaan vastuuta, mitä pidettiin myös opettavaisena. Palvelun idean konkretisoitua työ muuttui selkeämmäksi, vaikka paljon suunnittelua ja työtä oli jäljellä. Henkilökohtainen kehittyminen Rasmus Projektiaiheemme oli itselle kiinnostava, sillä elektroniikkaa on tullut harrastettua monessa muodossa ala-asteelta saakka. Tulostetusta elektroniikasta olin kuullut ennen, mutta nyt tarjoutui mahdollisuus päästä koittamaan sitä, eikä lukea lehdestä. Kurssin edetessä näkemys aihepiiriin muuttui paljon. VTT:n tutkijalta saatu tieto kasvatti ymmärrystä niin tavalliseen mustesuihkutulostukseen, kuin elektroniikan tulostamiseen. Pisaran muodostuksen takana oleva fysiikka selitti paljon aiemmin mietityttänyttä asiaa tulostamisesta. Kuitenkin kurssin suurin opetus itselle oli laajan ryhmätyön organisointi. Team leadina olin vastuussa siitä, että asiat tapahtuu ajallaan. On yllättävän hankalaa saada viittä opiskelijaa samaan aikaan samaan paikkaan, mutta pääosin ryhmänä onnistuimme siinä hyvin. Narujen käsissäpitämisessä auttoi kuitenkin se, että vastaavaa kokemusta löytyi niin työ- kuin koulumaailmasta. Ryhmämme toimi hyvin kokonaisuutena, vaikka muut työt ja kouluprojektit rasittivatkin osaa ryhmäläisistä. Fyysiset tapaamiset olivat ehdottomia työn etenemisen kannalta, jos niissä oli pidempää taukoa laski tuottavuus hyvinkin nopeasti. Erimielisyyttä löytyi lähinnä esityksien lauserakenteista ja muusta semantiikasta, muuten kaikki toimi hyvin yhdessä.

8 Pasi Projektin aihe oli jo lähtökohtaisesti kiinnostava. Ajattelin, että työssä pääsee käytännössä soveltamaan ja suunnittelemaan elektroniikkaa, eli asiaa, josta minulla ei ole paljon aiempaa kokemusta muualta kuin peruskoulusta ja lukiosta. Nyt olisi siis oiva tilaisuus syventyä tähän usein mieltä askarruttavaan aiheeseen, rakentuuhan kuitenkin moni käyttämäni teknologia loppujen lopuksi sen päälle. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että projektin aihetta ei ollut rajattu juuri mitenkään, ja alun ongelmaksi koituikin kysymys: Niin mitä tässä nyt sitten ruvetaan tekemään? Tällainen avoin tehtävänanto ja projektityö oli minulle varsin uutta ja vaati uudenlaisia toimintamalleja ja ajattelutapoja, kuten epävarmuuden sietämistä. Oltiin tiimin kanssa monessa kohtaa aika hukassa projektin sen hetkisen suunnan kanssa, mutta onneksi lopulta idea prototyypille saatiin konkretisoitua ja varsinainen prototyypin kehitys aloitettua. Tämä oli kokemuksena varmasti hyödyllinen, sillä eihän työelämässäkään asiakas aina itsekään tiedä, mitä projektilta haluaa. Lisäksi projektissa pääsi ottamaan uudella tavalla vastuuta, esimerkiksi esiintymällä, kalvoja tilaamalla ja tapaamisia sopimalla, joita ei ole aikaisemmissa koulun ryhmäprojekteissa tarvinnut tehdä. Projekti oli siis paljon lähempänä oikeita asiakkaita ja liike-elämää kuin monien muiden kurssien leluesimerkkiprojektit, mikä antoi varmasti uutta näkökulmaa projektien tekemiseen. Lopputuotteenahan oli tällä kertaa ainakin teoriassa myytäväksi kelpaava konsepti. Onneksi projektissa oli myös teknistäkin puolta, joka on kuitenkin lähempänä omaa sydäntä kuin esimerkiksi markkinatutkimus tai esitysten pitäminen. Tein suurimman osan projektimme verkkosovelluksen toteutuksesta, missä pääsi olemaan hyvinkin luova. En ole aiemmin vastaavaa verkkosovellusta kehittänyt ja prosessissa oppi paljon uutta. Olen varsin tyytyväinen sovelluksen lopulliseen versioon, vaikka siinä varmasti onkin vielä paljon parantamisen varaa. Painetusta elektroniikastakin opin vähän yhtä sun toista tekemiemme vierailujen ja taustatutkimuksen perusteella, vaikka se jäikin vähemmälle painotukselle lopullisessa prototyypissämme. Kokonaisuudessaan projektissa oppi tietoja ja taitoja todella laaja-alaisesti, eivätkä ne varmasti mene hukkaan.

9 Antti Oman alan opiskeluissani opiskelu tuntuu usein melko teoreettiselta, vaikka jonkin näköisiä labratöitä päästäänkin myös välillä tekemään. Tähän toivoin projektiaiheemme eli painetun elektroniikan olevan hyvää vastapainoa ja loistava mahdollisuus oppia uutta tekemällä jotain käsin elektroniikan parissa. Elektroniikka ei entuudestaan ole itselleni ollut kovin tuttua siinä mielessä että harrastuneisuutta alaan ei minulla ole ollut. Usein parhaiten oppii tekemällä, mutta kokeilemaan ei ole tullut vielä ennen kunnolla ryhdyttyä. Projektin alettua tuli aiheeseemme perehdyttyä melko puhtaalta pöydältä ilman käsitystä alasta tai sen mahdollisuuksista. Projektin edetessä omaksi osa-alueekseni projektissa muodostui aiheeseen liittyvän taustatyön suorittaminen, jolloin itsenäisen perehtymisen ja asiantuntijatapaamisten kautta ymmärrykseni aiheesta kyllä kehittyi huomattavasti. Olin projektin läpi aktiivisesti mukana ottamassa osaa ryhmämme yhteisiin tapaamisiin ja pyrin myös aktiivisesti olemaan osana projektin suunnan kehittelyä. Lisäksi projektin edetessä aloin ottamaan myös enemmän vastuuta blogin puolella ja mielelläni ideoin sekä kirjoittelin uusia päivityksiä projektimme etenemisestä. Lopulta parhaat opit kurssista olivat kyllä varmasti saadut kokemukset hieman suuremman projektin läpiviennistä kokonaisuudessaan. Eli projektin, jossa aloitustilanne koko projektille on hyvin epävarma ja itse aihetta tulee ensin selkiyttää ennen kuin aletaan ideoimaan parhaita mahdollisia ratkaisuja sekä näille sovelluskohteita. Osana tätä tuli paljon opittua myös liiketoiminnan tiimoilta ja kurssin luennot käsittelivät näitä teemoja varsinkin start-up-mielessä usein mielenkiintoisesti - jotain mitä muilla käymilläni kursseilla ei ole tullut käsiteltyä tai mihin olisin muuten hakeutunutkaan. Nicholas Itselleni projektiaihe herätti mielenkiintoa jo aihevalinnan aikana, vaikka painettu elektroniikka olikin minulle käsitteenä silloin vieras. Olen ollut kiinnostunut elektroniikasta jo ala-asteikäisestä lähtien ja vierailinkin usein kouluni läheisyydessä sijaitsevassa Bebekissä tutustumassa elektroniikkaharrastelun maailmaan. Kurssin alkuosa kului pitkälti painetun elektroniikan mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtämiseen ja kamppailimme pitkään saadaksemme tulostimen tulostamaan

10 johtavia virtapiirejä. Vaikka nämä haasteet viivyttivät tiimimme liikeidean ja proton muotoutumista, uskon että ne syvensivät ymmärrystämme tulostimen toiminnasta sekä eri paperien ja tulostusasetusten vaikutuksesta lopputulokseen. Itse opin kurssin aikana paljon uusia näkökulmia elektroniikan suunnitteluun ja valmistamiseen. Erityisesti kurssin alussa sain paljon uutta tietoa painetun elektroniikan mahdollisuuksista sekä sen viimeaikaisista sovelluksista muun muassa puettavan ja taipuvan elektroniikan muodossa. Kurssin suurin anti minulle kuitenkin oli päästä muodostamaan liikeidea jonkin tosielämän ongelman ympärille ja arvioida kriittisesti sen toteutuskelpoisuutta ja kannattavuutta sekä lähteä viemään ideaa pidemmälle oman tuotteen/palvelun muodossa. Kurssin alkaessa halusin kontribuoida projektiin ensisijaisesti teknisessä roolissa. Projektin edetessä ja kypsyessä roolini tiimin jäsenenä kuitenkin painottui enemmän liikeidean kehittämiseen, kontaktien luomiseen potentiaalisten asiakkaiden kanssa sekä asiantuntijoiden konsultointiin. Koin tämän kehityksen miellyttäväksi ja opin sitä kautta paljon projektinhallinnan kaupallisista ja sosiaalisista aspekteista. Olli Projektiaihe herätti minussa kiinnostusta, koska olen aina pitänyt tee-se-itse elektroniikka harrastelusta. En kuitenkaan kurssin alussa tienny paljoakaan painetusta elektroniikasta, sen mahdollisuuksista tai rajoituksista. Kurssin alkupuolella aikaa kului printterimme sekä painetun elektroniikan mahdollisuuksia selvittäessä. Aluksi tarkoituksemme oli tehdä joku käytännön tuote ja tutkimme mahdollisuuksia toteuttaa jonkinlaista piiriä ja siihen liittyvä komponentteja painettua elektroniikkaa hyödyntäen. Kohtasimme kuitenkin teknisiä ongelmia tulostimen käytössä ja jouduimme odottamaan kalvotilausta ja tuotteen toteuttaminen oli siinä vaiheessa epävarmaa. Näistä syistä johtuen jouduimme suunnittelemaan tavoitettamme uusiksi. Tästä oli kuitenkin siinä mielessä hyötyä että saimme tulostimen ja kalvot toimimaan myöhemmin kurssin aikana. Projektin jälkimmäinen osuus meni pääosin liiketoimintamallin, ohjelmiston sekä esityksen suunnittelussa. Liiketoimintamallin suunnittelusta sai mielenkiintoista perspektiiviä siihen, että tuotteita ja palveluita voi markkinoida hyvin eri tavoin ja erilaisille toimijoille. Esityksen suunnittelussa ja pitämisessä oppi samalla hieman esittämisestä.

11 Vaikka olenkin yleensä enemmän kiinnostunut projektin teknisestä puolesta, koen oppimani kurssilla kuitenkin hyödyllisiä taitoja liikeidean kehittelystä ja projektien kaupallisesta suunnittelusta. Yhteenveto Projektissa onnistuttiin pienistä vastoinkäymisistä huolimatta varsin hyvin, ja sen lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Koko kurssista jäi kaikenkaikkiaan ihan positiivinen fiilis, kun varsin sekavista lähtökohdista saadaan kasaan jotain konkreettista, jota kehtaa sitten ihan ständille asti mennä esittelemään. Tärkeintä ei ole myöskään vain se hyvä lopputulos, vaan koko suunnitteluprosessi itsessään, jossa jokainen haasteiden ja tiimityöskentelyn kautta kehittää taitojaan ja kasvaa ihmisenä. Tiimin työskentely oli myöskin hyvin sujuvaa, mikä teki tästä suunnitteluprosessista vieläkin antoisamman kokemuksen. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa työelämän haasteisiin.