Käyttäjätestausraportti

Transkriptio

1 Käyttäjätestausraportti Prototyypin kehitys Projektin aihe ei ollut alussa tarkasti rajattu, joten haluttu lopputuote ei ollut heti selvillä. Ryhmämme lähti liikkeelle painettuun elektroniikkaan tutustumisella ja ryhmän käyttöön annetun tulostimen testaamisella. Alussa oli suurena haasteena aiheen rajaus ja tuotettavan prototyypin fokusointi. Suunnittelimme alussa printatun elektroniikan käyttöä lämmittimenä hanskassa tai polkupyörän penkissä, mutta tästä ideasta luovuttiin. Kohtasimme ongelmia musteen johtavuuden kanssa, eikä idea vastannut tiimin intressejä, eikä ydinosaamista. Seuraavana ideana oli painetun elektroniikan suunnittelua helpottava sovellus, sillä tulostinta testatessa törmäsimme siihen, ettei mitään olemassa olevaa sovellusta juuri tähän käyttötarkoitukseen löytynyt. Aluksi ryhmämme ideoiman tuotteen käyttäjäkunnaksi suunniteltiin kuuluvaksi niin elektroniikan konkarit, kuin vasta-alkajat. Ryhmän ensimmäinen prototyyppi oli mockup-kuva suunnitellusta verkkosovelluksesta, johon oli ideoitu tulevia toiminnallisuuksia, mutta kokonaisuus haki vielä lopullista muotoaan. Tämän prototyypin avulla

2 pääsimme kuitenkin keräämään ensimmäisiä käyttäjäpalautteita Aalto-yliopiston Elepajalaisilta eli oikeilta elektroniikan harrastajilta. Elepajalta saatiin huomattavan paljon palautetta, jonka varassa sovellusta oli helppo kehittää eteenpäin. Nämä harrastajat esimerkiksi olivat jo ennen käyttäneet piirisuunnitteluun kehitettyjä ohjelmia, kuten KiCad, mutta olivat yhtä mieltä siitä, että painetulle elektroniikalle tällaista valmista sovellusta ei varmasti vielä löydy. Ryhmällemme ehdotettiin keskittymistä helppokäyttöiseen käyttöliittymään ja inspiraation lähteeksi mainittiin esimerkiksi käyttöliittymältään intuitiivinen piirtämiseen suunniteltu draw.io-sovellus. Itse toiminnallisuuksien osalta ehdotettiin tähtäämistä jopa sellaisiin harrastajia hyödyttäviin ominaisuuksiin, kuten mahdollisuus laskea sovelluksella piirrettyjen johtimien resistansseja sekä piirin virransietokykyä ohjelman sisällä. Näitä ominaisuuksia ryhmämme voisi pohtia sovelluksessa toteutettavaksi myöhemmin, kun itse piirto-ominaisuudet ovat ensisijaisesti saatu toteutettua. Ryhmämme alkoi siirtyä tämän jälkeen kohti seuraavaa prototyypin vaihetta, joka oli itse verkkosovelluksen ohjelmointi. Jo aikaisin tässä vaiheessa osana keskusteluja sekä kurssihenkilökunnan, että asiantuntijoiden kanssa, päätimme panostaa täysin sovelluksellamme elektroniikkaa opetteleviin vasta-alkajiin. Varsinkin keräämämme asiantuntijapalautteen avulla ryhmällemme kävi selväksi, että peruskoulut ovat meille mielekkäin asiakaskunta ja nuoret lapset se loppukäyttäjäkunta, jonka oppimista haluamme edistää, sekä helpottaa. Tämä ohjasi ryhmämme prototyypin kehitystä myös kohti mahdollisimman selkeää sovelluksen ulkoasun toteutusta. Sovelluksen

3 tulee olla kenelle vain helposti lähestyttävä. Ammattimaisten suunnitteluohjelmistojen vaikeaselkoiset ja mitä erilaisempia toimintoja täyteen ahdetut käyttöliittymät eivät ole meitä varten. Haastattelimme seuraavaksi Tuorilan koulun rehtori Eija Hopeaa sekä Askolan koulun luonnontieteiden opettaja Petri Hopeaa tuotteemme soveltuvuudesta peruskoulun opetuksen työkaluna. Kiinnostusta projektiamme kohtaan löytyi, mutta tuotteen/palvelun kustannukset herättivät huolta varsinkin pienten koulujen tapauksessa. Siispä otimme tehtäväksemme tarkastella eri keinoja saada tuotteestamme kustannustehokkaamman. Aloimme muun muassa tarkastella edullisempien paperien ja kalvojen yhteensopivuutta tulostimemme kanssa. Saimme selville, että halvempaa tulostusmateriaalia lämpökäsittelemällä päästään samoihin johtavuuslukemiin, kuin kalliimpia ja tarkoitukseen varta vasten suunniteltuja piirikalvoja käyttämällä, jotka on valmistanut painettuun elektroniikkaan erikoistunut japanilainen yritys AgIC. Lisäksi saimme Eija ja Petri Hopealta kehitysideoita, joilla tuotteemme soveltuisi paremmin peruskouluopetukseen. Petri Hopean mukaan oppilaat voisivat itse tulostaa valmiita piirisuunnitelmia, joihin oppilaat voisivat asentaa itse tarvittavat komponentit. Näin voitaisiin korvata kalliit rakennussarjat, joita nykyään käytetään. Lisäksi palautteen mukaan piirien suunnitteleminen itse voisi olla liian haasteellista peruskoulun oppilaille, ja jopa osalle opettajista. Tämä sai meidät pohtimaan mahdollisuutta tarjota valmiita piirisuunnitelmia suunnitteluohjelmassamme, joita käyttäjät voisivat tulostaa ilman tarvetta suunnitella piiriä itse.

4 Mitä vielä opittavana? Käyttäjien lopulliset vaatimukset kehittyvät varmasti vielä kun ohjelma kehittyy ja sitä testataan perusteellisemmin. Kehityksessä on toistaiseksi keskitytty tärkeimpiin perusominaisuuksiin ja jatkokehitykselle on tilaa. Mielenkiintoista olisi vielä saada palautetta valmiille sovellukselle, johon on saatu valmiit virtapiiripohjat toteutettua ja käyttäjä voisi itse keksiä keinoja muutella niitä omanlaisikseen ja kehittää eteenpäin. Tähän testaukseen voisimme pyytää oikeastaan ketä vaan ryhmämme ulkopuolelta näkökulmia tarjoamaan. Itse loppukäyttäjäkuntamme, nuoret koululaiset, varmasti osaavat myös tällaisia yksinkertaisia piirto-ohjelmia käyttää yhtä lailla. Ulkopuolelta olemmekin juuri saaneet myös nykyisellle prototyyppimme vaiheelle palautetta ohjlemistosuunnittelijalta, joka opasti meitä vielä käyttöliittymän siistimisessä. Painetun elektroniikan suunnitteluprosessia ohjelmallamme olisi lisäksi hyvä yhä tutkia, jotta saataisiin selville voidaanko prosessia edelleen kehittää merkittävästi helpommaksi tai tehokkaammaksi. Myös painetun elektroniikan eräs vahvuus, eli muokattavuus, on sellainen ominaisuus, johon ryhmämme sovelluksella on annettavaa. Monimuotoisia ja näyttäviä kuvioita voidaan piirtää virtapiireinä ja näistä voisimme tehdä joitain malleja sovellukseen valmiiksi suunniteltuina. Ne saisivat varmasti lapsetkin paremmin innostumaan piirien suunnittelusta ja kokeilemaan omia luomuksiaan.

5 Jos prototyypin kehittelyyn olisi käytettävissä vielä huomattavasti enemmän aikaa, olisi myös mahdollista tutkia tarkemmin erilaisia ratkaisuja joita voitaisiin hyödyntää itse elektroniikan opettamisessa. Olisko esimerkiksi nyt mahdollisuus tehdä samalla suurempiakin muokkauksia tapaan, jolla aihetta opetetaan? Mahdollista olisi kehittää erilaisia valmiita piirisuunnitelmia sekä komponentteja, joiden toteuttamisessa voidaan hyödyntää tehokkaasti juuri painettua elektroniikkaa. Projektin jatkokehitysarvio Sovelluksen kehitys on jo tällä hetkellä hyvällä mallilla ohjelman perustoiminnallisuuksien osalta, joten projektin loppuvaiheet keskittyvät tuotteemme varsinaisten avainominaisuuksien, eli valmiiden mallikomponenttien ja -virtapiirien kehittämiseen ja lisäämiseen sovellukseen. Näitä ominaisuuksia esittelemällä ryhmämme myös lopulta demoaa sovelluksen kurssin lopulla projektista kiinnostuneelle yleisölle. Ideaalitilanteessa ohjelmassa pystyttäisiin myös säätämään valmiiden komponenttien sähköisiä ominaisuuksia. Tämä vaatisi kuitenkin tarkkaa kalibrointia oikeiden tulosteiden avulla ja voi osoittautua haasteelliseksi kurssin aikarajojen puitteissa.