Johdatus kaupungin talouteen. Kaupunginvaltuuston seminaari Ari Hirvensalo Talousjohtaja

Transkriptio

1 Johdatus kaupungin talouteen Kaupunginvaltuuston seminaari Ari Hirvensalo Talousjohtaja

2

3 1) Kaupungin talouden tasapaino 2) Vuoden 2018 talousarvion valmistelu Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus talouteen 3) Kaupunkikonsernin rakenne, omistajaohjaus ja talous

4

5

6

7

8 Yleisperustelut Käyttötalousosa Toimielin C Toimielin B Toimielin A Tehtävä 2 Tehtävä 1 Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tuloslaskelmaosa Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Investointiosa Toimielin C Toimielin B Toimielin A Hanke 2 Hanke 1 Menot Tulot Netto Rahoitusosa Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv. menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Liitteet

9 TILINPÄÄTÖS 2016 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä euroa TP TP Muutos % Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet ,7 % ,9 % ,0 % ,5 % ,3 % ,4 % Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ,4 % Muut rahoitustulot ,0 % Korkomenot ,7 % Muut rahoitusmenot ,0 % VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot Lisäpoistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ ,3 % ,3 % ,1 % ,0 % ,0 % ,4 % ,0 % ,0 % ,9 % ,9 %

10 RAHOITUSLASKELMA 2016 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä euroa TA+M TP Poikkeama % TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate ,4 % Satunnaiset erät ,0 % Tulorahoituksen korjauserät ,1 % Toiminnan rahavirta ,9 % Investointimenot ,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0 % Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot ,2 % Investointien rahavirta ,5 % Toiminnan ja investointien rahavirta ,5 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset ,0 % Antolainasaamisten vähennykset ,3 % Antolainauksen muutokset ,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 % Pitkäaik. lainojen vähennys ,0 % Lyhytaikaisten lainojen muutos ,0 % Lainakannan muutokset ,9 % Oman pääoman muutokset ,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset ,0 % Rahoituksen rahavirta ,3 % Rahavarojen muutos ,0 %

11 Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Velkaantuminen? Vuosikate = poistot tai suurempi Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu

12

13 Tilikauden tulos 2016, /as. Kannonkoski Joutsa Kuhmoinen Hankasalmi Äänekoski Multia Pihtipudas Viitasaari Luhanka Kinnula* MANNER-SUOMI (tpa) Uurainen KESKI-SUOMI Jyväskylä Toivakka Muurame Karstula Laukaa Jämsä* Saarijärvi Konnevesi Petäjävesi Keuruu Kivijärvi Kyyjärvi Tilikauden tulos 2016 /as (tpa 36) *Jämsä: alijäämä poistoeron muutoksen jälkeen -24 /as. Kinnula: ylijäämä poistoeron muutoksen jälkeen 121 /as.

14 Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2016, /as. Kivijärvi Kinnula Luhanka Pihtipudas Petäjävesi Kuhmoinen Konnevesi Viitasaari Joutsa Uurainen Muurame Karstula Keuruu Kannonkoski KESKI-SUOMI Kyyjärvi Saarijärvi Laukaa Jyväskylä Multia Jämsä Toivakka Äänekoski Hankasalmi Kumulatiivinen yli- /alijäämä 2016, /as

15

16 Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Vuosikate = poistot tai suurempi Vain jos poistot ovat oikealla tasolla Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu

17

18

19 Vuosikate 2016, /as. Kannonkoski Kuhmoinen Äänekoski Joutsa Hankasalmi Pihtipudas Kinnula Viitasaari Multia Karstula MANNER-SUOMI (tpa) KESKI-SUOMI Jyväskylä Saarijärvi Muurame Keuruu Jämsä Uurainen Kivijärvi Luhanka Toivakka Laukaa Konnevesi Petäjävesi Kyyjärvi -632 Vuosikate 2016, /as (tpa 405) Yhteenlaskettuna kuntien vuosikatteet paranivat sekä Keski-Suomessa että koko maassa. Tilinpäätösarvioiden mukaan koko maassa oli v negatiivisen vuosikatteen kuntaa. Määrä kasvoi hieman edellisvuodesta

20 Milloin kaupungin talous on tasapainossa? Yli-/alijäämä = 0 tai suurempi Vuosikate = poistot tai suurempi Lainakannan muutos = 0 tai lainakanta supistuu Elinkaari- ja vuokrahankkeet?

21

22

23

24 Lainakanta 2016, /as. Lainakanta 2016, /as. Kyyjärvi Konnevesi Kannonkoski Keuruu Laukaa Kivijärvi Äänekoski Pihtipudas Kinnula Viitasaari Uurainen Karstula KESKI-SUOMI MANNER-SUOMI (tpa) Jyväskylä Saarijärvi Joutsa Toivakka Muurame Petäjävesi Hankasalmi Jämsä Luhanka Multia Kuhmoinen (tpa 2 902)

25

26 ereita_5_valkama.pdf

27 Vuoden 2018 TA-kehyksen valmistelutilanne

28

29 Asuntorakentaminen on ennätyksellisen vilkasta, kausipuhdistetut luvut Minna Punakallio Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

30 Kuluttajien luottamus talouteen on ennätystasolla Minna Punakallio Lähde: Tilastokeskus

31 Hypetyksestä huolimatta talouden tilannekuva vielä vaimea Kuluvana ja ensi vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1-2 prosentin vauhtia» Kasvua pitävät yllä edelleen yksityinen kulutus ja investoinnit» Kasvupohja laajenee hitaasti myös vientikysyntään» Kasvua hidastaa kuitenkin työikäisen väestön määrän supistuminen ja elinkeinoelämän rakennemuutosten jatkuminen Viimeisen vuoden aikana työllisyydessä käänne parempaan. Hallituksen työllisyysastetavoite on kuitenkin kaukana.» työttömyysaste alenee, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kuitenkin edelleen. Hintojen ja ansioiden nousu maltillista» Kilpailukykysopimus parantaa kustannuskilpailukykyä Minna Punakallio

32 Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma Jouko Narikka

33 Hallitusohjelman liitteen 6 toimenpiteitä Toimenpide Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus Esiopetuksen tilalla maksullinen kerhotoiminta Perusopetuksen ryhmäkoot Yleissivistävän koulutuksen avustukset Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus Sote-suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen Erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmä Erikoissairaanhoidon tehostaminen Sote-asiakasmaksujen korottaminen Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen Koululaisten ap- ja ip-toiminnan maksut Omais- ja perhehoidon kehittäminen Tilanne Toteutettu Toteutettu Luovuttu Toteutettu Toteutettu Toteutettu Toteutus kesken Luovuttu Toteutettu osin Toteutettu Luovuttu Toteutettu Toteutettu!

34 Kilpailukyky-sopimus etenee, vuonna 2018 kiky-leikkaus kasvaa Kuntatalousvaikutusarviot viime syksyltä, ilman ns. dynaamisia vaikutuksia Kuntien työvoimakustannukset Työnantajamaksujen alentaminen Lomarahojen leikkaus Työajan pidennys Veronkevennysten vaikutus kunnallisveroon palkkatulon verotus -211 eläketulon verotus -62 Veronkevennyksen kompensaatio kunnille Verotuksen kautta tulevat epäsuorat vaikutukset Ta-maksujen alentamisen vaikutus yhteisöveron tuottoon Työntekijämaksujen korotusten vaikutus kunnallisveron tuottoon Lomarahaleikkauksen vaikutus verotuloihin Työajanpidennyksen vaikutus verotuloihin Valtionosuuksien vähennys ta-maksujen alentaminen / ei leikata 0 0 lomarahaleikkaus 100 % työajan pidennys 100 % Huom. KTO kevät 2017: Lomarahaleikkaus kohdistui suoriteperusteisesti jo vuodelle Lomarahojen leikkaus laskee palkkamenoja 2017 vajaalla 40 milj lomarahoja palautuu vajaat 120 milj. kuntatalouden maksettavaksi. Vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan ilman positiivisia vaikutuksia taloudellisen aktiviteetin kasvun kautta Valtionosuusindeksin aleneneminen työnantajamaksujen alenemisen seurauksena Nettovaikutus ml. vos-indeksin muutos Minna Punakallio

35 Kehyksen linjaukset Talouden tulee toteutua tasapainossa => Vuosikate = Poistot Veroja ei koroteta Talousarvion rakenne vuoden 2019 tilanteen mukaiseksi: Muut kuin maakuntaan siirtyvät toiminnot pois Petusta Maakuntaan siirtyvät hallinto- ja tukipalvelut Petuun jo 2018

36 VEROTULOARVIO 2018 Miljoonaa euroa TA Arvio Muutos Ennakonpidätykset 397,0 405,0 8,0 2,0% Tilitykset ed. vuodelta 50,0 52,0 2,0 4,0% Yhteensä 447,0 457,0 10,0 2,2 % Maksuunpanotilitys -36,6-34,0 2,6-7,1% Aik. vuosien tilitykset 15,5 15,0-0,5-3,2% KUNNALLISVEROT 425,9 438,0 12,1 2,8 % Yhteisövero 22,3 22,8 0,5 2,2 % Kiinteistövero 48,3 49,0 0,7 1,4 % YHTEENSÄ 496,5 509,8 13,3 2,7 %

37 Valtionosuudet TA+M Arvio Muutos Tuloslaskelmaosa Peruspalvelujen valtionosuus Lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuksien tasaus YHTEENSÄ Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os Valtionosuudet Käyttötalousosa Kasvu ja oppiminen Saatavat kotikuntakorvaukset Maksettavat kotikuntakorvaukset YHTEENSÄ Yhteensä

38

39

40 Käyttötalouden suunnittelukehys 2018 TA+M Kehys Muutos NETTOKAYTTÖMENOT % Konsernihallinto ja kilpailukyky ,1 % Perusturvapalvelut ,7 % Sivistyspalvelut ,5 % Kaupunkirakennepalvelut ,8 % Toimialueiden nettomenot ,1 % TA+M Kehys KÄYTTÖMENOT Tilapalvelu ,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,7 % Talouskeskus ,1 % Altek Aluetekniikka ,7 % Kylän Kattaus ,5 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,5 % Liikelaitosten menot ,5 %

41 Käyttötalouden muutos Netto Kunnallisvaalit Presidentinvaalit (ja mahdolliset maakuntavaalit) K-S Pelastuslaitos Office 365 käyttöönotto Tapahtumat ja suhdetoiminta (Suomi 100) Kangas Yritysneuvonta Muut muutokset Konsernihallinto 680 Varhaiskasvatus, tulojen vähennys Opetuksen resurssit, oppilasmäärän lisäys ym Lukiotoiminnan tuki, arvio lisätarpeesta Muut muutokset Sivistys Kehitysvammaisten ostetut asumis- ja laitoskuntoutuspalvelut Lastensuojelun ostetun laitospalvelun asiakasmäärän kasvu Vanhuspalvelut, ostopalvelujen hintojen tarkistus Erikoissairaanhoito Vammaispalvelun indeksikorotukset - sopimukset Henkilökohtaisen avun ostopalveluiden lisätarve Hoitotarvikkeet: Verensokerin jatkuva seuranta Muut hoitotarvikkeet Apuvälineet Muut muutokset Perusturva Hulevesi, eurot alustavia arvioita Prosenttikulttuurin maksut kankaan maakaupoista Kertaluonteiset tulot v.2017, vähennetään Indeksikorotukset ja pinta-alojen kasvu Maankäyttösopimusmaksut Muut muutokset Kaupunkirakenne 395 YHTEENSÄ

42 Käyttötalouden nettomenojen muutos TA+M Sisäiset Muutokset KiKy Kehystavoite Kehys Muutos % Konsernihallinto ,1 % Perusturva ,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut ,9 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut ,4 % Kaupunkirakenne ,8 % Nettomenot ,1 % Tilapalvelu ,9 % Työterveys Aalto ,9 % Talouskeskus ,6 % Altek Aluetekniikka % Kylän Kattaus ,8 % Keski-Suomen pelastuslaitos ,0 % Nettomenot Liikelaitokset ,0 % Nettomenot yhteensä ,1 %

43 Tulossuunnitelma Jyväskylän kaupunki Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M Toimintatulot Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot/arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ Vuosikate % poistoista 108,1 % 114,0 % 100,0 % 101,3 % 103,6 % Vuosik. % poist.al.inv. 156 % 98 % 68 % 84 % 79 % Kumulatiivinen ali-/ylijäämä, M 36,8 44,3 44,6 45,6 47,7

44 Tulossuunnitelman muutos 1000 euroa TA+M Kehys Ero Toimintatulot Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot/arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄ Vuosikate % poistoista 114 % 100 % -14,0 %

45 Liikelaitokset K-S Pelastuslaitos Vuoden 2018 lopussa ei saa olla ali-/ylijäämää Käyttömenot saavat kasvaa korkeintaan 2,0 % => lausuntopyyntö Kylän Kattaus Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Sisäisten veloitusten tulee laskea vuoden 2017 tasosta Talouskeskus Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Sisäisten veloitusten tulee laskea vuoden 2017 tasosta Työterveys Aalto Altek Talousarvioon tulee sisällyttää markkinaperusteisen toiminnan tuottovaatimus Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Tilapalvelu Liikelaitoksen ylijäämän tulee poistua kahden vuoden kuluessa Sisäiset vuokrat ja siivouskorvaukset ovat vuoden 2017 tasolla Ei indeksikorotuksia, vain tilamuutokset huomioidaan

46 Erikoissairaanhoito 2018 Sairaanhoitopiirin tulee suunnitella vuoden 2018 talousarvionsa siten että: Talousarvio perustuu realistisille suoritemäärille Jäsenkuntien maksuosuudet saavat kasvaa korkeintaan 3 % verrattuna vuoden 2017 talousarvioon Kaupungin maksuosuus on enintään 158 M Vuoden 2018 lopussa SHP:llä ei ole yli-/alijäämää

47 Vuoden 2018 TA-kehyksen rakentaminen Pelastuslaitos Ylijäämän purkaminen? Työterveys Aalto Ylijäämän purkaminen? K-S Liitto Ylijäämän purkaminen? KiKy vaikutukset Palkankorotukset 2018? Työajan pidennys? Sivukulut? Lukiokoulutuksen tuki Neuvottelu syksyllä? Koulutuskuntayhtymä Peruspääoman korko? Maan myyntitulot? Valtionosuudet? Verot Vuoden 2017 toteutuminen? Arvio 2018? SHP Vuoden 2017 toteutuminen? Ylijäämän purkaminen?

48 Vuoden 2018 talousarvion valmisteluaikataulu, syksy VM:n esitys valtion talousarvioksi Kaupunginvaltuuston kokous Yhteistyötoimikunta KH ja lautakunnat seminaari - lautakuntien talousarviovalmistelun tilanne KH:n seminaari 18.9 Valtioneuvoston budjettiesityksen julkistaminen 22.9 Lautakuntien TA-esitykset - Toiminnalliset tavoitteet Palveluiden muutokset Kaupunginvaltuuston kokous Yhteistyötoimikunta Johtoryhmän talousarvioseminaari - TA-esityksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari KH:n seminaari TA-info medialle ja KH:lle - KJ:n TA-esitys Kaupunginvaltuuston kokous - Strategian päivitys - Talousarvion lähetekeskustelu - Vuoden 2017 talousarvion muutokset - Vuoden 2018 veropäätökset Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallituksen TA-seminaari - KH:n TA-esityksen valmistelu Kaupunginhallituksen TA-esitys valtuustolle Kaupunginvaltuuston seminaari Yhteistyötoimikunta Kaupunginvaltuuston kokous - Talousarvion käsittely Kaupunginvaltuuston kokous Yhteistyötoimikunta

49 Sote-uudistuksen vaikutus talouteen

50 Mitä soten siirto tarkoittaa kunnan taloudelle? Kunnilta poistuu se osa kustannuksista, mikä on viimeisen n. 10 vuoden aikana kasvanut 3,5% ja kasvaisi ensi vuosikymmenellä vielä nopeammin (kunnittaiset vaihtelut suuria) Tarve ylläpitää kunnallisverotulojen nopeaa kasvua matalan BKT-kasvun oloissa vähenee Paineet verotuksen kiristymiseen pienemmät Jäljelle jäävissä palveluissa väestötekijöistä johtuvat kasvupaineet keskimäärin hyvin pienet Etenkin investointitarpeissa kunnittaisia eroja mrd Koulutuspalvelut Sote VM Kunta- ja aluehallinto-osasto

51 Miten rahoituksen siirto maakuntiin toteutetaan? LÄHTÖKOHTA: Jotta kokonaisveroaste ei nousisi, vastaavan suuruinen rahoitus tulee siirtää kunnilta > kustannusten ja tulojen siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali Siirtyvät kustannukset 17,42 mrd. euroa Siirrettävät valtionosuudet 5,8 mrd. euroa - soten osuus 2/3 laskennallisista kustannuksista, valtionosuuksina 4,7 mrd. euroa - loput 1,1 mrd. euroa vähennetty laskennallisten sote-kustannusten osuuden mukaisesti lisäosista ja muista vos-lisäyksistä ja vähennyksistä ( esim. tuloverokevennysten kompensaatioista) Siirrettävät verotulot 11,14 mrd. euroa - merkittävä osa kunnallisverosta - siirto n. 12,47 %-yksikköä - tuloverotukseen asteikkomuutos kuntien efektiiviset veroprosentit nousevat (lievästi) - Yhteisöverosta siirretään n. 0,5 mrd. REUNAEHTONA: Kuntien väliset kunnallisveroprosenttien vaihteluvälit ja kuntalaisten veroasteet pysyvät ennallaan 12,47 %:n siirron jälkeen Yhteisöveron kuntaosuuden alennus - 10,54 %-yks. * Peruste epävakaus, suhdanneherkkyys ja vähentää vastaavasti kunnallisveron leikkaustarvetta VM Kunta- ja aluehallinto-osasto

52

53

54 Yksittäisen kunnan rahoituksen muutos Lähtökohtaisesti kuntakohtaiset muutokset talouden tasapainotilaan merkittävät eli siirtyvät kustannukset poikkeavat siirtyvistä tuloista Nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä tasapainotilan muutosten vaihteluväli olisi /asukas > kestämätön lopputulema Suuret muutokset johtuvat: sote-kustannusten vaihteluväli suuri ( /as) kunnallisveron tuoton vaihteluväli suuri ( /as) kuntiin jäljelle jäävien kustannusten vaihteluväli suuri ( /as) lisäksi yhteisöveron määrän vaihtelee verotulojen alenema vaikuttaa merkittävästi verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen > järjestelmä ei enää toimi sote-valtionosuuksien määrä voi poiketa kunnan todellisista sotekustannuksista VM Kunta- ja aluehallinto-osasto

55 Valtionosuusjärjestelmän kautta toteutettavat tasausmekanismit 1. Ensimmäinen tasaus toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvän verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausprosentteja muuttamalla. 2. Toinen tasausvaikutus tulee siitä, että kiinteistövero otetaan mukaan valtinosuuden tasauksen laskentaperusteeksi. 3. Kolmas tasaus toteutetaan mekaanisella sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvalla muutoksen rajoittimella. Rajoittimen (60 %) avulla sekä tulojen ja kustannusten siirrosta aiheutuvasta positiivisesta että negatiivisesta kuntakohtaisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jää 40 prosenttia. 4. Neljäs tasaus toteutetaan siirtymäajalle jakautuvalla muutoksen siirtymätasauksella. Siirtymäkausi kestää viisi (5) vuotta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapaino ei muutu (tasaus +/-0). Seuraavien neljän vuoden aikana hyväksytään (+/- 25 /as - vuosittainen muutos). 5. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos on enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Viidenneksi tasaukseksi voidaankin kutsua pysyvää +/-100 euroa/asukas-tasoon rajattua kunnan tasapainotilan muutosta.

56 Muutosrajoitin Sote-tehtävien siirrosta aiheutuvien kustannusten ja tulojen muutoksen rajoittimella lievennetään pysyvästi kunnan kustannusten ja tulojen siirron epäsuhtaa. Rajoittimessa ei huomioida valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-siirrosta aiheutuvat muutokset. Rajoittimen suuruus on symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jää 40 prosenttia. Muutosrajoitin on kunta-valtio-suhteessa neutraali. Muutosrajoittimen muodostamisessa lasketaan ensiksi kunnasta siirtyvien kustannusten ja tulojen erotus. Tähän summaan lisätään verotuloihin perustuvan tasauksen muutos sekä uudistuksesta aiheutuva verokustannusten alenema. Näin saadaan uudistuksesta aiheutuvien kustannusten ja tulojen muutos, jota rajataan symmetrisesti

57 Uudistuksen voimaantulon jälkeen..kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtökohtatilanne. Käytännössä kunnan tasapainotilan maksimimuutoksen rajaaminen tarkoittaa sitä, että kuntien taloudellinen asema pysyy laskennallisesti lähes uudistusta edeltävän vuoden tilanteen mukaisena. Tämä koskee niin tasapainossa olevia kuntia kuin myös sellaisia kuntia, joissa talous on lähtökohtaisesti epätasapainossa. Siirtymätasauksella ei siis käännetä kuntien uudistusta edeltävää isoa, yli -100 /as, epätasapainotilannetta tasapainoon uudistuksen jälkeen. Uudistuksella ei myöskään kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää. Siirtymätasausmenettely sisältää kunnille kannusteen tasapainottaa talouttaan uudistuksen voimaantuloon mennessä. Olennaisin asia muutoksissa on lopullinen tasapaino uudistuksen siirtymäkauden päättyessä. Lopullinen tasapainotilanne on paras, mikäli kunta pystyy tasapainottamaan talouttaan sote-kustannuksia tehostamalla. Heikko taloudellinen tilanne jää perinnöksi myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. Se ei korjaannu automaattisesti siirtymäkauden aikana, mutta kuntien omat toimet vaikuttavat luonnollisesti tasapainotilanteen muutokseen uudistuksen jälkeenkin.

58 Lainvalmistelun aikataulu ja käytettävissä olevat kuntien talous- ja toimintatiedot Lainvalmistelun aikataulu 2015 HE valmistelussa 8/2016 HE lausunnoille 11/2016 6/2017 HE eduskunnalle ja esityksen käsittely eduskunnassa 1/2019 Uusi valtionosuus-laki voimaan Laskennan eri vaiheet HE:n valmistelu vuoden 2014 lopullisten kustannustietojen perusteella, jotka arvioitu vuoden 2016 tasolle 11/2017 Siirtolaskelman laadinta vuosien 2015 ja 2016 lopullisten kustannustietojen perusteella, jotka arvioidaan vuoden 2018 tasolle. 11/2019 Laskelmien tarkistus vuosien 2017 ja 2018 lopullisten kustannus-tietojen perusteella Uudet laskelmat järjestelmämuutoksen tasauksesta sekä vuonna 2019 maksettujen tasausten tarkistus ja korjaus Valtion-osuuksien määräytyminen arviotietojen perusteella Valtionosuuksien määräytyminen lopullisen tilanteen perusteella 11/2016 Kustannustiedot /2017 Kustannustiedot 2016 Käytettävissä olevat kuntien talous- ja toimintatiedot 6/2016 Tilinpäätöstiedot /2016 Vero-% 2017 ja VOS /2017 Talousarviotiedot /2017 Tilinpäätöstiedot /2017 Vero-% 2018 ja VOS /2018 Talousarviotiedot /2018 Tilinpäätöstiedot /2018 Kustannustiedot /2019 Kustannustiedot 2018 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q VM Kunta- ja aluehallinto-osasto

59

60 VM/KAO Jyväskylä asukasluku Valitse kunta: Jyväskylä Tuloslaskelma Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio /asukas /asukas /asukas Sote-kustannukset (netto) % Muut kustannukset (netto) % % 0 Toimintakate (pl. poistot) Verotulot Kunnallisvero % Yhteisövero % % Kiinteistövero % % 0 Valtionosuudet Peruspalveluiden vos % Vos VM Muutosrajoitin Järjestelmätasaus OKM vos % 0 Verorahoitus Käyttökate Rahoitustuotot/-kulut % % 0 Verotuskustannusten alenema Vuosikate Sote-tehtävien poistot ja arvonalen % Muiden-tehtävien poistot ja arvonale % % 0 Suunnitelman mukaiset Vuosikate - poistot Satunnaiset tuotot* Satunnaiset kulut* Tilikauden tulos

61

62

63 Maakunnalle siirtyvien menojen muutoksen vaikutus Jos maakunnalle siirtyvät menot kasvavat vuonna 2018 miljoona euroa: Vaikutus talouteen 2018 on 1 miljoona Vaikutus talouteen 2023 ja eteenpäin euroa Jos maakunnalle siirtyvät menot laskevat vuonna 2018 miljoona euroa: Vaikutus talouteen 2018 on + 1 miljoona Vaikutus talouteen 2023 ja eteenpäin euroa

64 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne ja ohjaus

65 Julkisen toiminnan organisointi Taloudellinen liikkumavara TYTÄRYHTEISÖ LIIKELAITOS / MUU TASEYKSIKKÖ OSAKKUUUSYHTEISÖ YKSITYISTÄMINEN / ULKOISTAMINEN OMA NETTOYKSIKKÖ OMA TUOTANTO Poliittinen liikkumavara

66

67 Organisoinnin vaihtoehdot

68 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2016 Kunnat Tilapalvelu Talouspalv. Työterveys Altek Kattaus Pelastus Elimi- Yhdistetty 1000 euroa noinnit talousarvio Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Peruspääoman korko Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ Kumulatiivinen yli-/alijäämä

69 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TP 2016 JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt 12 kpl Alakonsernit Jyväskylän Energia Oy 100 % Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 90,0 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 100 % Jykes Kiinteistöt Oy 84,9 % Jyväs-Parkki Oy 100 % Education Facilities Oy 100 % Mustankorkea Oy 81,4 % Jyv seudun keh.yhtiö Jykes Oy 80,1 % Jyv Seudun Puhdistamo Oy 87 % Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4+28,3=72,7 % Jyväskylän Paviljonkisäätiö Alakonsernien tytäryhtiöt 32 kpl Muut tytäryhtiöt 7 kpl Muut säätiöt 4 kpl Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 50,9 % Kuntayhtymät Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 59,1 % Keski-Suomen liitto 50,7 % Kaupungin osakkuusyhtiöt 21 kpl Tytäryhtiöiden osakkuusyhtiöt 10 kpl

70 JYVÄSKYLÄ-KONSERNI Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän kaupunki Talouskeskus Tilapalvelu Työterveys Aalto Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Kuntayhtymät Säätiöt Kiinteistöyhtiöt Muut yhtiöt Asunto- ja kiinteistöyhtiöt Education Facilities Oy 100 % Jykes Kiinteistöt Oy 84,9 % Jyväskylän Jäähalli Oy 44,4+28,3=72,7 % Ki Oy Jyv Huhtasuon koulukeskus 100 % Korpilahden Virastokeskus Oy 100 Ki Oy Korp % Raharanta 100 % Ki Oy Tikkakosken Tereveysasema 100 % Tikkakosken Teollis.talo Oy 62,3 % Ki Oy Jyv Lääkäritalo 56,4 % Ki Oy Kinkomaan Vitapolis (eso) 54,3 % Jyväskylän Energia Oy 100 % Jyväskylän Vuokraasunnot Oy 100 % Jyväs-Parkki Oy 100 % Total Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Mustankorkea Oy 81,4 % Jyv Ammattikorkeakoulu Oy 90 % Jyv Seudun Puhdistamo Oy 87 % Jyv seudun keh.yhtiö Jykes Oy 80,1 % Ki Oy Säynätsalon Palvelukeskus 48,1 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 % As Oy Koskentörmä 28,4 % As Oy Jyväskylän Kuras 39,5 % Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 % As Oy Pupusoppi 29,2 % As Oy Jyv Kauppakatu 23; 25,0 % As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 % As Oy Pappilanraitti 24,6 % Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 % As Oy Jyv Säästökeskus 31,9 % Ki Oy Riikankulma 48,0 % Keljonkankaan Palv.keskus Oy 44,8 % Huhtakeskus Oy 41,1 % As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 % Muut yhtiöt Jyv Hippoksen Kehitys Oy 33,3 % Kankaan Palvelu Oy 33,3 % Korpilahden Satama Oy 49,9 % Korpilahden Paikallislehti Oy 40 % Jyvässeud Ajoharj.rata Oy 28,2 % Jyväskylän Messut Oy 26,5 % Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä 59,1 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 50,9 Keski-Suomen % liitto 50,7 % Jyv Paviljonkisäätiö Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Jyv Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö Jyv mlk:n Veteraanien Asuntosäätiö Jyväskylän Asumispalvelusäätiö

71 Jyväskylän kaupunki 2016 Muutos % 2016 Muutos % Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt Muut tytäryhtiöt Jyväskylän Energia Oy * 100,0 % Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus 0,0 % -100,0 % JE-Siirto Oy 100,0 % Ki Oy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus 100,0 % Jyväskylän Energiatuotanto Oy 100,0 % Ki Oy Jyväskylän Lääkäritalo 56,4 % Jyväskylän Voima Oy 81,4 % Ki Oy Kinkomaan Vitapolis (ei suoraa omistusta) 54,3 % KS Energiavälitys Oy 44,7 % Ki Oy Korpilahden Raharanta 100,0 % C-Ella Oy 33,3 % Ki Oy Tikkakosken Terveysasema 100,0 % Ilovirta Oy 100,0 % Korpilahden Virastokeskus Oy 100,0 % Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy * 90,0 % Tikkakosken Teollisuustalo Oy (30,9%+31,7%) 62,6 % Jyväskylän Turbiini Oy 100,0 % JAMK Turbiini-Rahasto Oy 100,0 % Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy * 100,0 % Muut säätiöt As Oy Jyväskylän Alasintie 3 100,0 % Jyväskylän Asumispalvelusäätiö As Oy Jyv mlk:n Jokileinikki 100,0 % Jyväskylän maalaiskunnan Veteraanien Asuntosäätiö As Oy Jyv mlk:n Norolankuja 1 100,0 % Jyväskylän Rintamamiesveteraanien Asuntosäätiö As Oy Jyv Noukanniementie 4 96,3 % -3,7 % Keski-Suomen Sairaskotisäätiö As Oy Mutkaperä ,0 % As Oy Tuulenkylä 51,5 % As Oy Vastatuuli 41,0 % -3,0 % Ki Oy Jyv Palokunnanmäen Autoparkki 34,6 % -0,4 % Osakkuusyhtiöt Halssilan Huolto Oy 35,0 % As Oy Jyväskylän Kuras 39,5 % As Oy Muurarinmäki 25,5 % -5,5 % As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo 33,9 % Sulun Kiinteistöhoito Oy 28,6 % As Oy Jyv Säästökeskus 31,9 % As Oy Puolukankukka 21,3 % As Oy Jyv Kauppakatu 23 25,0 % As Oy Saratie 6 20,6 % As Oy Koskentörmä 28,4 % Total Kiinteistöpalvelut Oy 100,0 % As Oy Kuokkalan Toritalo 24,8 % Mustankorkea Oy 81,4 % -10,2 % As Oy Pappilanraitti 24,6 % Education Facilities Oy * 100,0 % As Oy Pupusoppi 29,2 % Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan VPT:n siipi 100,0 % Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy 33,3 % 33,3 % Jykes Kiinteistöt Oy * 84,9 % Huhtakeskus Oy 41,1 % Ki Oy Asekatu 3 100,0 % Jyväskylän Messut Oy 26,5 % Ki Oy Jykeskeljo 90,0 % Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy 28,2 % Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 5 100,0 % Kankaan Palvelu Oy 33,3 % 33,3 % Ki Oy Jyväskylän Härköojantie 7 100,0 % Keljonkankaan Palvelukeskus Oy 44,8 % Ki Oy Jyväskylän Tourula 100,0 % Ki Oy Alkioranta 0,0 % -45,0 % Ki Oy Konekeskus 100,0 % Ki Oy Jyskän Palvelukeskus 47,9 % Ki Oy Konttisentie 2 100,0 % Ki Oy Palokan Liikekeskus 32,7 % Ki Oy Muuramen Keljonportti 100,0 % Ki Oy Palokan Nisulankulma 23,6 % Ki Oy Muuramen Punasilta 100,0 % Ki Oy Riikankulma 48,0 % Ki Oy Muuramen Virastotie 100,0 % Ki Oy Säynätsalon Palv.keskus 48,1 % Ki Oy Palokärjentie 2 100,0 % Korpilahden Paikallislehti Oy 40,0 % Ki Oy Terässammon Yrityskeskus 100,0 % Korpilahden Satama Oy 49,9 % Ki Oy Tikkakosken Mekaanikontie 100,0 % Kortepohjan Matkailualue Oy 100,0 % Kuntayhtymät Ki Oy Yrityspaja 100,0 % Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä * 59,1 % Ki Oy Keski-Suomen Talo 95,7 % ao-koulutus Oy 100,0 % (Jyväskylän Jäähalli Oy) 33,3 % Viitasaaren koulutuskiinteistö Oy 24,0 % (Ki Oy Kinkomaan Vitapolis) 40,0 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 50,9 % (Tikkakosken Teollisuustalo Oy) 37,4 % Keski-Suomen Sairaalakahviot Oy 0,0 % -100,0 % Jyväs-Parkki Oy * 100,0 % (Ki Oy Kinkomaan Vitapolis) 40,0 % Ki Oy Jyv Vapaudenkatu 55 85,0 % Fimlab laboratoriot Oy 24,9 % Ki Oy Jyväskylän Rahtiasema 70,9 % Keski-Suomen liitto 50,7 % Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 80,1 % Jykes Sankt Petersburg ZAO 100,0 % * Yhtiöllä tai kuntayhtymällä alakonserni Jyväskylän Kongressikeskus Oy 29,2 % Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87,0 % Jyväskylän Paviljonkisäätiö 72 Jyväskylän Jäähalli Oy (44,4%+28,3%) 72,7 %

72 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 25,2 % 26,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 101,0 % 97,7 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

73 KONSERNITULOSLASKELMA Muutos (milj. euroa) % Toimintatuotot 591,5 544,5 536,8 553,7 562,4 8,7 1,6 % Toimintakulut , , , , ,2-18,5 1,6 % Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 1,7 0,4 0,8 0,3 0,5 0,3 117,2 % Toimintakate -535,0-602,8-594,7-592,8-602,3-9,5 1,6 % Verotulot 440,5 478,1 483,7 490,5 507,0 16,5 3,4 % Valtionosuudet 197,7 250,1 247,9 254,1 271,3 17,2 6,8 % Rahoitustuotot ja -kulut -23,7-21,0-19,9-18,7-15,2 3,5-18,9 % Korkotuotot 0,8 0,5 0,5 0,6 2,7 2,1 350,0 % Muut rahoitustuotot 1,1 0,6 0,7 1,2 0,7-0,5-41,7 % Korkokulut -25,1-21,3-20,1-19,5-16,8 2,8-14,2 % Muut rahoituskulut -0,5-0,8-1,0-1,0-1,8-0,9 89,5 % Vuosikate 79,5 104,4 116,9 133,2 160,9 27,7 20,8 % Poistot ja arvonalentumiset -111,0-137,3-128,0-122,5-118,3 4,2-3,4 % Suunnitelman mukaiset poistot -110,9-136,5-123,9-122,6-118,4 4,2-3,4 % Omistuksen eliminointierot -0,1 0,0-4,1 0,3 0,0-0,3-100,0 % Arvonalentumiset 0,0-0,8 0,0-0,2 0,1 0,3-150,0 % Satunnaiset erät 1,2 0,0 0,9 0,0 3,9 3,9 Tilikauden tulos -30,3-32,9-10,2 10,7 46,5 35,8 336,2 % Tilinpäätössiirrot -8,4 2,8-2,9-0,9 0,0 0,9-100,0 % Tilikauden verot -1,1-1,5-4,7-3,2 213,3 % Laskennalliset verot -1,6-2,0-2,9-0,9 47,3 % Vähemmistöosuudet -0,3-0,1-0,2 0,1-1,0-1,1-1100,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -39,0-30,3-16,0 6,4 37,8 31,5 495,4 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 52,4 % 47,4 % 47,4 % 48,3 % 48,3 % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % 71,6 % 76,0 % 90,5 % 108,7 % 136,0 % Vuosikate, Euroa/asukas ,6 % Asukasmäärä ,03 % * Vuodesta 2013 alkaen ammattikorkeakoulun valtionosuudet on kirjattu toimintatuottojen sijasta kaupunkikonsernin valtionosuuksiin. * Tilikauden verot ovat sisältyneet vuosina toimintakuluihin * Tilinpäätössiirrot sisältävät vuodesta 2014 alkaen vain rahastojen muutokset 74 * Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on vuodesta 2014 alkaen jaettu laskennallisten verojen muutokseen ja tilikauden yli- tai alijäämään

74 YHDISTETTY KONSERNITULOSLASKELMA 2016 (Milj. euroa) Kunta JE JAMK JVA JyKi Parkki EF MKO K-S Koul. Eliminointi KONSERNI (kons) (kons) (kons) (kons) (kons) (kons) Oy SHP KY ja muut Jyväskylän osuus 50,9 % 59,1 % Toimintatuotot (Liikevaihto) 187,9 198,0 11,8 53,4 11,3 9,8 10,0 11,3 190,8 11,0-132,9 562,4 Toimintakulut (Käyttökulut) -819,7-130,5-53,3-38,0-4,9-4,0-5,7-8,6-178,7-58,1 136, ,2 osuus osakkuusyht.voitosta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,5 Toimintakate -631,8 67,5-41,5 15,4 6,4 5,8 4,3 2,7 12,1-47,1 3,9-602,3 Verotulot 507,4 0,0 0,0 0,0 0,0-0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 507,0 Valtionosuudet 176,7 0,0 42,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 52,1 0,0 271,3 Rahoitustuotot ja -kulut 7,0-15,6 0,1-2,0 0,2-0,3-0,6 0,0-0,2-0,3-3,5-15,2 Vuosikate 59,3 51,9 1,1 13,4 6,7 5,1 3,7 2,7 11,9 4,7 0,4 160,9 Kokonaispoistot -54,9-31,1-0,7-8,8-4,2-3,4-3,7-1,4-7,8-5,4 3,1-118,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9 0,0 0,0 0,0 3,9 Tilikauden tulos 4,4 20,8 0,4 4,6 2,5 1,7 0,0 5,2 4,0-0,7 3,5 46,5 Tilinpäätössiirrot 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,6-3,4 0,0 0,0 3,7 0,0 Tilikauden verot 0,0-3,2 0,0 0,0-0,6-0,3 0,0-0,6 0,0 0,0 0,0-4,7 Lask verovelan muutos 0,0-1,3 0,0-0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,7-2,9 Osuus vähemmistölle 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-1,0-1,0 Tilikauden yli-(ali)jääm 4,8 16,3 0,4 3,7 1,9 1,4-0,6 1,2 4,0-0,7 5,4 37,8 Vuosikate/poistot % 108,1 % 167 % 157 % 152 % 159 % 150 % 100 % 193 % 152 % 87 % 136,0 % 75

75 76

76 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2017 talousarviossa Kuntalaissa on määritelty valtuuston kuntakonsernin johtamiseen liittyvät tehtävät. Sen mukaan valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista. Vuoden 2017 talousarviossa on asetettu valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin tärkeimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2017 kolmannesvuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laadittaessa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkastaja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla. Kaikkien tytäryhteisöjen tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta pitkällä aikavälillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteisöllä tulee olla kumulatiivista ylijäämää. Yksittäisen vuoden tulos voi olla tällöin myös negatiivinen edellyttäen, että kumulatiivista alijäämää ei synny

77 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuoden 2017 talousarviossa Mustankorkea Oy Yhtiön tulee hoitaa sille siirrettävät jätehuollon palvelutehtävät taloudellisesti ja tehostaa Jyväskylän seudun jätehuoltoa aiempaan toimintamalliin verrattuna. Yhtiön tulee kerätä jätemaksulla kohtuullinen tuotto pääomalle. Biokaasulaitos tulee toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön uusi organisaatio on muodostettu ja uudet jätehuoltopalvelut (kuljetukset, asiakasrekisteri, neuvonta, laskutus) on saatu käyntiin heti vuodenvaihteesta. Yhtiön liikevaihto ja -tulos ovat hieman budjetoitua pienempiä, mutta tulos on kuitenkin selvästi positiivinen. Biokaasulaitoksen rakentaminen on kutakuinkin aikataulussa. Kolmannesvuosiraportti

78 Konserniohjauksen sääntö- ja ohjeperusta 1. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä (KV ) - Määritelty toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen ohjauksessa sekä lainan takauksien periaatteet. Samalla päätetty omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä (Strateginen/Taloudellinen intressi). 2. Konserniohje ja ohjeen liitteenä oleva hyvä hallinto ja hallintatapa ohje (KH ) - Määritellään miten tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty. Keskeisin sisältö on pykälä 9 ennakkolupamenettely. - Hyvä hallintoapa ohjeen pääasiallisena tarkoituksena on täsmentää osakkeenomistajan, yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan roolit ja selkeyttää roolien välistä työnjakoa rajapinnoissa. 3. Omistajaohjauksen toimivallan käyttäminen (KH ) - Määritelty yhteisökohtaisesti viranomainen, minkä toimivaltaan kuuluu edustajien nimeäminen ja ohjeistaminen yhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin ja ohjeiden antaminen yhteisöjen hallintoelimissä kaupunkia edustaville henkilöille.

79 Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (1/3) Kaupunginvaltuusto päättää kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Linjaukset tuodaan valtuustoon päätettäväksi vähintäänkin kunkin valtuustokauden alussa tai kun tytäryhteisöjen toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia päättää kaupunkikonsernin kuuluvien keskeisten tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa tarkastuslautakunnan, joka arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupunkikonsernissa. päättää strategisten tytäryhtiöiden osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä Kaupunginhallitus päättää kuntayhtymien, tytär-, osakkuus- ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksen toimivallan käyttämisestä päättää yhteisöjen jäsenyydestä sekä kaupungin edustajan nimeämisestä sellaiseen yhteisöön, jossa kaupunki on jäsenenä, ellei nimeäminen kuulu lautakunnan, johtokunnan tai viranhaltijan tehtäviin päättää taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden osakkeiden tai liiketoiminnan myynnistä

80 Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (2/3) Konsernijaosto vastaa konsernirakenteen strategisesta kehittämisestä ohjaa ja valvoo omistajana konserniyhteisöjä siten, että nämä toimivat kaupunkikonsernin kokonaisedun, valtuuston hyväksymän omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen sekä valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti vastaa omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan täytäntöönpanosta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden seurannasta, tytäryhteisöjen ja soveltuvin osin säätiöiden osalta nimeää ehdokkaat konserniyhteisöjen ja soveltuvin osin säätiöiden hallituksiin ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt nimeää edustajat yhtiökokouksiin ja antaa ohjeet yhtiökokouksia varten ellei kaupunginhallitus ole toisin päättänyt päättää kaupungin ennakkokäsityksen antamisesta konserniyhteisöille merkittävissä asioissa

81 Konserniohjauksen toimivalta ja tehtävät (3/3) Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen ja konsernijaoston alaisena kaupunkikonsernia ja antaa kaupunginvaltuuston hyväksymään konserniohjeeseen perustuen kaupunkikonsernin johtamisen kannalta tarpeelliseksi katsomiaan ja täydentäviä ohjeita nimeää konserniohjausryhmän nimeää tytäryhteisöön controllerin, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Kaupunginjohtajan nimeämä konserniohjausryhmä osallistuu konsernijohdon tukena sille konserniohjeessa määrättyjen ennakkolupamenettelyyn liittyvien asioiden valmisteluun ja antaa tarvittaessa lausunnon valmisteltavasta asiasta seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeen toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. Kaupunginjohtajan nimeämä tytäryhteisön controller toimii konsernijohdon ja tytäryhteisön välisenä yhteyshenkilönä ja valvoo valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seuraa konserniohjauksen toimivuutta tytäryhteisössä ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle.

82 Tytäryhteisöjen uusien hallitusten kokoonpano (1/2) Kaupungin tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet valitaan kevään varsinaisissa yhtiökokouksissa aiemman käytännön mukaisesti. Kuntavaalien takia kaupungin edustajat valitaan hallitusten jäseniksi saakka kestävälle toimikaudelle. Kaupungin konserniohjeen mukaan yhteisön hallitukseen on mahdollista nimittää jäseniä myös muilla kuin poliittisilla perusteilla. Kuntalain 47 :n mukaan Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Markkinoilla toimiviin taloudellisesti ja strategisesti merkittäviin tytäryhteisöihin valitaan yksi hallituksen jäsen muilla kuin poliittisilla perusteilla. Muilla kuin poliittisilla perusteilla valittavien jäsenten valinta valmistellaan konsernijaostossa.

83 Tytäryhteisöjen uusien hallitusten kokoonpano (2/2) Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen koko on 10 jäsentä, joista yksi jäsen on henkilöstön edustaja ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen koko on 9 jäsentä, joista kaksi jäsentä on asukkaiden nimeämiä ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväs-Parkki Oy:n hallituksen koko on 7 jäsentä, joista yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Total Kiinteistöpalvelut Oy:n hallituksen koko on 7 jäsentä, joista yksi jäsen on henkilöstön edustaja ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jykes Kiinteistöt Oy:n hallituksen koko on 5 jäsentä, joista kaksi jäsentä on muiden omistajakuntien edustajia ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen koko on 9 jäsentä, joista yksi jäsen on henkilöstön edustaja, yksi jäsen opiskelijoiden edustaja, kaksi jäsentä muiden omistajien nimeämiä sekä kaksi jäsentä valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n hallituksen koko on 9 jäsentä, joista kaksi jäsentä on muiden omistajien nimeämiä ja yksi jäsen valitaan muilla kuin poliittisilla perusteilla.

84 Omistajapoliittiset linjaukset (1/2) Kaupungin omistajapoliittisen linjaus tytäryhteisössä perustuu omistusintressin määrittelyyn. Omistajan kokonaisintressi kaupungin omistamissa tytäryhteisöissä muodostuu kahdesta osatekijästä: Taloudellinen intressi, jolloin kaupungin tavoitteena omistajana on pääomasijoitukselleen saama tuotto Strateginen intressi, jolloin kaupungin tavoitteena omistajana on, että yhteisön toiminta tukee kaupungin toimintaa ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteisön toiminnalla on silloin yhteiskunnallinen rooli. Kaupunki on mukana liiketoiminnassa, kun jompikumpi tai molemmat edellä mainituista intresseissä toteutuu ja omistaminen tukee kunnan toimintaa ja kehitystä. Omistajaintressi vaikuttaa ensisijaisesti toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin

85 Omistajapoliittiset linjaukset (2/2) Niissä yhteisöissä, jotka toimivat täysin kilpailluilla markkinoilla ja joissa kaupungin omistajaintressi on yksinomaan taloudellinen, omistuksen kannattavuutta ja riskejä arvioidaan jatkuvasti. Aina kun yhteisö toimii markkinoilla ja kaupungin intressi omistajana on taloudellinen, sen ohjaus pidetään erillään sääntelystä ja viranomaistehtävistä, jotta yhteisön talous ja toiminta ovat läpinäkyvää eikä omistaja aiheuta markkinahäiriöitä yhteisön toimintaympäristössä. Jos kaupungin intressi on yksinomaan taloudellinen, voidaan omistuksesta luopua osittain tai kokonaan. Jos intressi on strateginen, se tulee ottaa huomioon yhteisön omistusta koskevissa arvioissa ja päätöksissä

86 KONSERNIOHJAUSRYHMÄ Tehtävät: 1) osallistuu konsernijohdon tukena sille konserniohjeessa määrättyjen ennakkolupamenettelyyn liittyvien asioiden valmisteluun ja antaa tarvittaessa lausunnon valmisteltavasta asiasta 2) seuraa kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista 3) seuraa kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle 4) ylläpitää ja kehittää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua

87 Konserniohje mm: Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa: 1. liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen 2. merkittävä tai poikkeuksellinen investointi 3. yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4. osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen 5. liiketoiminnan tai kiinteistön myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely 6. lainanotto tai vakuuden antaminen 7. hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8. tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9. vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10.toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11.tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja siinä tehtävät muutokset 12.muu yhtiön tulokseen, pääoman tuottoon tai riskiin olennaisesti vaikuttava tapahtuma.

88 Kuntakonsernin johtamisen ongelmia: Jos kaupunki ei johda tyttäriään niin ne alkavat johtamaan kaupunki Konsernin ja tytäryhtiön etu ei voi olla ristiriidassa Omistajan ja hallituksen tai omistajan ja toimitusjohtajan eri linjat/epäluottamus Yhtiön heikko hallitus, toimitusjohtajan rooli kasvaa Hallitus puuttuu operatiivisiin tehtäviin Hallituksessa ajetaan yksittäisiä etuja Hallituksen jäsenien etäisyys omistajasta / konsernijohdosta (jääviyskysymykset) Omistajan / hallituksen löysät tavoitteet Omistajan antama taloudellinen tuki (pääomaa, osakaslainaa, avustuksia, takauksia) Raportointi / viestintä puutteellista Hallintokulttuuri ><yrityskulttuuri