Tilaisuus tekee varkaan. Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin.

Transkriptio

1 Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n ja Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 1/ Maksuongelmat on ratkaistava ajoissa Hyvä myyntisopimus antaa turvaa riskeiltä Perusohje yrittäjälle: Tunne ajoissa oma tilasi Konkurssi päättyy akordiinkin Takaisinsaanti voi tulla yllätyksenä Hyvä luottopolitiikka auttaa riskienhallinnassa 10 Tilaisuus tekee varkaan Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin.

2 Pääkirjoitus Kansakuntamme talous kävi syvässä kuopassa, josta jo on onneksi tehty pientä nousua. Oliko se tässä vai tuleeko vielä jotakin takapakkia? Sitä ei tiedä varmuudella kukaan. Onneksi pahimmat uhkakuvat työttömyyden ja konkurssien osalta eivät ole toteutuneet. Suhdannekuoppa on kohdellut eri toimialoja ja yrityksiä hyvin eri tavoin. On yrityksiä, joihin se ei ole vaikuttanut juuri mitenkään ja sitten on niitä, joiden matka loppui siihen. Yritysten vahva tase on ollut kullan arvoinen. Toivottavasti päättäjät muistavat tämän, kun tehdään seuraavaa verouudistusta. Tämän teemanumeron tarkoitus on tuoda esiin niitä asioita, jotka koskevat liiketoimintaan liittyviä maksuvaikeuksia. Tällaisia ovat mm. luottomyynti ja perintä sekä asiakasyritysten konkurssi- ja yrityssaneerausasiat. Maksuvaikeudet voivat koskea myös omia asiakkaitamme jopa siinä määrin, että yrityssaneeraus tai konkurssi jäävät ainoiksi vaihtoehdoiksi. Myös näissä tapauksissa meiltä löytyy apua ja neuvoja. Kannattaa vain olla yhteydessä ajoissa, jolloin mahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtojakin on jäljellä enemmän. Velkojiltakin löytyy yleensä enemmän ymmärrystä, kun asioista aletaan puhua avoimesti silloin, kun vielä jotakin on tehtävissä. Näiden vakavien asioiden merkeissä toivotamme asiakkaillemme voimia ja menestystä vuodelle 2011! Timo heikkilä Päätoimittaja Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, Turku, Puh , Fax. (02) Heikkilä & Co Helsinki: Bulevardi 46, Helsinki, Puh. (09) , Fax (09) Heikkilä & Co Tampere: Keskustori 1, (II kerros), Tampere, Puh , Fax Yrittäjien Oikeussuoja: Bulevardi 46, Helsinki, Puh (09) , Fax (09) Jos maksuvaikeuksia ilmenee, voidaan kertaluonteisesta luottotappiosta johtuvaa tilapäistä maksukyvyttömyyttä hallita sopimalla velkojien kanssa rahoitusehtojen helpotuksista. Sopiminen on yleensä molempien osapuolten intressissä, sillä tilapäisillä myönnytyksillä pystytään välttämään suuremmat ongelmat ja maksukatkokset. Esimerkiksi tavarantoimittajat suostuvat useimmiten maksusopimuksiin, kun tästä sovitaan ennen laskun eräpäivää. Perintätoimiin ryhtyneen velkojan kanssa tilanne on jo mutkikkaampi ja aiheuttaa lisäkuluja. Velkojakohtainen sopiminen on hyödyllistä siksi, että järjestely ei karkota tai pelota mahdollisia muita yhteistyökumppaneita. Varsinaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä esimerkiksi velkojen leikkaaminen voi heijastua negatiivisesti yrityksen liikesuhteisiin, sillä liikekumppanit Monet yritykset, elleivät jopa kaikki, ovat jossain vaiheessa yritystoimintaansa törmänneet maksuvaikeuksiin. Useat selviävät niistä sen suuremmitta ongelmitta, mutta joissakin tapauksissa tilanne voi laittaa liikkeelle yllättäviin mittoihin paisuvan lumipallon. Yleensä syynä on liian myöhäinen reagointi. voivat muuttua tappion pelossa yhteistyöhaluttomiksi eivätkä myy enää luotolla. Tilanteen tervehdyttämiseen käytettävissä olevien keinojen kannalta onkin ehdottoman tärkeää olla ajoissa liikkeellä. Vapaaehtoisella saneerauksella lisäaikaa Joskus veloista erikseen sopiminen ei ole mahdollista. Silloin voi olla syytä harkita vapaaehtoista yrityssaneerausta, joka on virallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä miedompi ja taloudellisempi vaihtoehto. Vapaaehtoinen, sopimiseen perustuva menettely ei vahingoita yrityksen imagoa eikä rasita kohtuuttomasti sen liikesuhteita. Vaikka vapaaehtoinen menettely edellyttää yrityksen kaikkien velkojien tukea, johtaa se yleensä virallismenettelyjä parempaan lopputulokseen, mikä osaltaan jo madaltaa velkojien suostumiskynnystä. Vapaaehtoinen saneeraus mahdollistaa mm. sopimisen rauhoitusajasta, joka antaa velalliselle tilaa järjestää taloutensa maksuaikataulun mukaiseksi. Menettely on myös verrattain nopea mm. siksi, ettei siihen liity tuomioistuinkäsittelyä. Vapaaehtoisen saneerauksen vahvuudeksi ja heikkoudeksi voi nimetä juuri mahdollisuuden poiketa lain mukaisesta menettelystä. Vaikka tahdonvaltaisuus osaltaan joustavoittaa menettelyä, tuo se mukanaan myös epävarmuutta ja epäselvyyttä aina ei ole selvää, ovatko sopimukset esimerkiksi rauhoitusajasta päteviä, mikäli joku velkojista haluaakin hakea velallisyrityksen viralliseen yrityssaneeraus- tai konkurssimenettelyyn. 2 3

3 Konkurssi ei ole häpeä Konkurssi on joskus väistämätön ja toisinaan myös saneerausta parempi vaihtoehto. Väkisin ei saneeraus onnistu. Usein saneeraus on epäonnistunut varsinkin sellaisissa yrityksissä, joiden taustalla on jo ollut konkurssihakemuksia tai muita maksuhäiriöitä. Ajan, voimavarojen ja varallisuuden tuhlaaminen yrityssaneeraukseen ei ole kannattavaa, mikäli yritys ei ole elinkelpoinen. Tilanteeseen kannattaakin aina suhtautua realistisesti. Vapaaehtoisen saneerauksen keinoja ovat esimerkiksi divestoinnit eli omaisuuden myymiset velkojen kattamiseksi myynnistä saaduilla varoilla, velkojen leikkaaminen velkojien suostumuksella tai vieraan pääoman muuntaminen omaksi pääomaksi. Velkojen määrään tai laatuun puututtaessa sovintoon pääseminen edellyttää usein myös pääomistajien lisäpanostusta yritykseen. Toimenpiteiden yhteydessä kannattaa varmistaa myös se, ettei syyllisty velkojainsuosintaan. Velkojia on kohdeltava tasapuolisesti. Vapaaehtoisen menettelyn onnistumisen kannalta on muutenkin keskeistä, että asianosaisten välillä vallitsee luottamus ja että toiminta tapahtuu yhteistyön pohjalta. Lakiin perustuva saneeraus voi tervehdyttää Yksi vaihtoehto on turvautua lain mukaiseen yrityssaneeraukseen. Menettelyn selviä etuja verrattuna esimerkiksi vapaaehtoiseen saneeraukseen ovat ainakin vahva suoja velkojien perintätoimia vastaan ja se, että suurimpien velkojien suostumus riittää menettelyn aloittamiseen. Saneeraus ei poista yrityksen oikeutta päättää tavanomaisista liiketoimistaan, vaikka sen liiketoimintaa valvotaankin menettelyn aikana. Virallinen saneerausmenettely nähdään usein pelkästään lakimääräisenä keinona leikata velkoja pois. Näin ei ole, vaan saneeraus vaatii niin vapaaehtoisessa kuin virallisessakin menettelyssä hyvää suunnittelua ja toteutusta onnistuakseen. Onnistuneissa saneerauksissa on myös usein ehdotettu suunnittelu- ja valvontajärjestelmien kehittämistä. Vaasan yliopiston professorin Erkki K. Laitisen suorittaman pieniä yrityksiä koskeneen tutkimuksen mukaan erityisesti suunnittelujärjestelmien kehittäminen ja ydinliiketoimintaan keskittyminen ovat liittyneet onnistuneisiin yrityssaneerauksiin. Tulosten perusteella saneeraus onnistuu paremmin aktiivisilla kuin passiivisilla keinoilla. Myös yrityksen nopea reagointiaika näkyy onnistumisten määrässä ja laadussa, sillä heikompia tuloksia on saatu ryhdyttäessä toimenpiteisiin keskimäärin vasta yli vuoden kuluttua kriisin ensimerkeistä. Suuret yritykset onnistuvat saneerauksissa yleensä paremmin kuin pienemmät, mikä liittyy arvatenkin liiketoiminnan elinkelpoisuuteen. Yrityksen elinkelpoisuutta voidaankin pitää saneerauksen onnistumisen tärkeimpänä edellytyksenä. Jos kassavirtaa ei ole, ei saneerauskaan tule onnistumaan. Onnistumista on konkreettisissa tilanteissa tukenut myös kannattamattomien tuotteiden karsiminen ja toisaalta tuotteiden hintatason nostaminen kannattavuuden parantamiseksi. Uusia tuotteita kehittelemällä ja realisoimalla omaisuutta, kuten varastoja, on päädytty heikompiin tuloksiin. Parhaan ratkaisun löytäminen ei ole aina yksinkertaista. Kokemuksesta ja ammattitaidosta on paljon apua mietittäessä tapauskohtaisia toimintamalleja. Ota siis asiantuntijaan yhteyttä, jos ongelmat mietityttävät tervehdyttämisessä on syytä toimia ajoissa. Janne Röytiö Kirjoittaja on asianajaja ja Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n osakas. Hän on perehtynyt mm. konkurssi- ja yrityssaneerausasioihin. 4 5

4 Huolellisesti tehty myyntisopimus on ensisijainen keino myyntisaatavien turvaamiseksi. Yritystoimintaan kuuluu luonnollisena riskitekijänä epävarmuus siitä, kykeneekö sopimuskumppani kaikissa olosuhteissa vastaamaan velvoitteistaan. Erityisesti aloilla, joissa yrityksen tuotteistaan saamat katteet ovat pieniä, yksikin iso luottotappio voi vaikuttaa merkittävästi koko vuoden tulokseen. Huolellisesti laadittu myyntisopimus on tässä paras turva. Siinä voidaan määrittää tarkat ehdot kauppahinnan maksusta, suorittamisajankohdasta ja tavasta sekä niistä seuraamuksista, jotka aiheutuvat maksua koskevista laiminlyönneistä. Tällaisina ehtoina voidaan käyttää esimerkiksi suorituksesta pidättäytymistä tai suorituksen keskeyttämistä, mikäli ostaja ei kykene täyttämään velvoitteitaan. Yleisen ennakkomaksukäytännön lisäksi myyntisaatavien turvaamiseksi voidaan myyntisopimukseen ottaa omistuksen pidätystä koskeva ehto, jonka mukaan omistus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle vasta sitten, kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Tämän käyttäminen ei kuitenkaan pienennä vahinkoriskiä silloin, kun sopimusobjekti on laadultaan sellainen (esimerkiksi neuvontapalvelus tai jo hyödynnetty käyttöoikeus), jota ei voida palauttaa. Jälleenmyytäväksi tarkoitettujen tavaroiden kaupassa omistuksenpidätysehdon käyttäminen ei myöskään ole tehokasta silloin, kun sopimuskumppani ajautuu konkurssiin. Pankkitakaus ja remburssi Pankkitakausta käyttämällä yritys voi varmistua sopimuskumppanin kyvystä toimia sopimuksen edellyttämällä tavalla erityisesti silloin, kun tämä on tuntematon. Pankkitakauksen enimmäismäärä sekä voimassaoloaika on kuitenkin rajattu. Kotimaan pankkitakaukset ovat lähes aina omavelkaisia. Tällöin saatava voidaan vaatia takaajalta eli pankilta heti, kun se on erääntynyt ilman, että suoritusta on ensin yritetty saada takauksenottajalta. Pankkitakauksia voidaan käyttää vakuutena esimerkiksi erilaisissa urakoissa ja toimituksissa, yksittäisen kauppahintasaatavan turvaamiseksi tai useita hankintoja varten myönnetyn tililuoton maksamisen vakuutena. Erityisesti kansainvälisessä kaupassa hyväksyttynä maksutapana käytetään ns. remburssia. Siinä osapuolten sopimia remburssiasiakirjoja vastaan ostajan pankki antaa kirjallisen sitoumuksen kauppahinnan maksamisesta myyjälle tai myyjän pankille jo ennen tavaran toimittamista. Remburssi voi olla joko vahvistettu tai vahvistamaton. Vahvistetussa remburssissa myyjän pankki ottaa saman vastuun maksamisesta kuin ostajan pankki eli avaajapankki. Vahvistamattomassa remburssissa ostajan pankki on yksin vastuussa suorituksesta myyjälle. Apua factoring -toiminnasta Yrityksen myynnistä syntyvät laskusaatavat voidaan muuttaa rahaksi myös erityisen rahoitusyhtiön avulla. Tällöin kyseessä on ns. factoring toiminta, jossa yritys saa välittömästi käyttöönsä osan (usein 80 prosenttia) myyntisaatavan pääomasta. Yritys saa loput kauppahinnasta luonnollisesti rahoitusyhtiön veloittamaa palkkiota lukuun ottamatta - sitten, kun asiakas on maksanut laskun. Tällä järjestelyllä yrityksen saatava voidaan turvata, kun se saadaan siirrettyä kokonaisuudessaan rahoitusyhtiölle. Erityisesti kansainvälisessä factoringissa käytetään menettelyä, jossa rahoitusyhtiö ostaa laskusaatavat kokonaisuudessaan asiakasyritykseltään. Tällöin rahoittaja kantaa yleensä riskin ostajien maksukyvystä. Mikäli ostaja riitauttaa saatavan, siirtyy riski kauppahintasaatavasta kuitenkin takaisin myyjälle. Uutuutena luottovakuutukset Koko ajan suosiotaan kasvattanut väline luottotappioiden riskienhallinnassa ja myynnin kasvattamisessa on myyntisaatavien vakuuttaminen luottovakuutuksella. Kaikki kaupalliset myyntisaatavat ovat periaatteessa vakuutuskelpoisia, lukuun ottamatta tilanteita, jossa ostaja on luottokelvoton. Hyväksytyille yrityksille määritellään luottoraja, johon asti vakuutusyhtiö on valmis kattamaan riskin. Vakuutuksenottajan omavastuu on sopimuksesta riippuen yleensä prosenttia. Luottovakuutuksella on mahdollista vakuuttaa yrityksen koko liikevaihto tai selkeä osa siitä, esimerkiksi vienti, kotimaankauppa tai tietyn toimialan kauppa. Myyntisaatavat voivat muodostaa hyvinkin suuren osan taseen loppusummasta. Kun riskitekijät kauppahinnan viivästymisestä tai mahdollisesta ostajan maksukyvyttömyydestä on huomioitu jo sopimuksentekovaiheessa, voi yritys toteuttaa samalla kertaa sekä suunnitelmallista riskienhallintaa että myynnin kasvattamisen strategiaa. Silja Takalo-Eskola OTM Silja Takalo-Eskola on aloittanut avustavana lakimiehenä Helsingin toimistossa Tehtävään hän siirtyi Oulun Osuuspankista. Takalo-Eskola on työskennellyt sekä pankkilakimiehenä että toisessa asianajotoimistossa. Hän on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän on opiskellut myös Nottinghamin yliopistossa Iso-Britanniassa perehtyen erityisesti immateriaalioikeuteen sekä kansainvälisiin kysymyksiin. Tällä hetkellä hän työskentelee pääasiallisesti erilaisten liikejuridiikan alaan kuuluvien tehtävien parissa. 6 7

5 Tärkeimmät tunnusluvut Kannattavuus: Käyttökateprosentti = Liikevoitto + poistot x Liikevaihto teollisuus n % kauppa n % palvelut n % Maksuvalmius: Oman yrityksen taloudellisen tilanteen seuraaminen on menestymisen elinehto. Tähän on olemassa omat konstinsa. Quick ratio = Rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit + lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma > 1 hyvä 0,5-1 tyydyttävä < 0,5 heikko Liikekumppanilla saattaa olla taloudellisia vaikeuksia, ja yrityksen on hyvä suojautua niitä vastaan. Yhtä tärkeää on oman yrityksen taloudellisen tilanteen aktiivinen seuraaminen. Vaikka pk-yrityksessä yrittäjän tärkein tehtävä onkin tuottavan työn tekeminen ja operatiivisen toiminnan johtaminen, tulisi hänen kuitenkin aktiivisesti seurata myös yrityksensä taloudellista asemaa ja sen kehitystä. Olennaista on ennen muuta omaksua tietyt perustaidot yrityksen tilanteen analysoimiseksi. Vaikka usein ajatellaan, että tilitoimisto hoitaa kaikki kirjanpitoon ja talouteen liittyvät asiat, ei tämä kuitenkaan korvaa yrittäjän omaa aktiivista seurantaa. Toimiva suhde tilitoimiston kanssa on tietenkin välttämätöntä. Yrittäjällä tulee olla mahdollisimman reaaliaikainen tieto kirjanpidosta. Lisäksi ideaalitilanteessa analysoidaan tilitoimiston kanssa viimeisimmät luvut useampaankin kertaan vuodessa. Vakavaraisuus on tukipilari Yrityksen taloudellista tilaa seurataan erilaisia tunnuslukuja käyttämällä. Tärkeimmät kohteet ovat kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Vaikka näillä mitataan eri asioita, ovat ne kuitenkin olennaisesti liitoksissa toisiinsa. Kannattavuus on normaalin liiketoiminnan jatkuvuuden ehdoton edellytys, ja kannattavuus on myös käytännössä yksi yrityksen tärkeimmistä tunnusluvuista. Kannattavakaan yritys ei ole kuitenkaan välttämättä maksukykyinen. Maksukyky tarkoittaa yksinkertaisimmillaan yrityksen kykyä selviytyä juoksevista liiketoiminnan velvoitteistaan aikataulussa. Mikäli rahaa on sitoutunut esimerkiksi pitkäksi venyneisiin myynti- tai muihin lainasaataviin tai vaihtoehtoisesti investointeihin, voi kannattavakin yritys ajautua maksuvaikeuksiin. Vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut osoittavat yrityksen velkaantumisasteen. Vakavaraisuuden sanotaan olevan tunnusluvuista se tukipilari, jonka varaan yritys voi nojata jonkin kahdesta edellä mainitusta osa-alueesta pettäessä. Jos yritys on joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin vaikkapa investointiensa vuoksi, pankki tutkii ensimmäiseksi yrityksen vakavaraisuuden luottoa myöntäessään. Seurannan oltava jatkuvaa Taloudellista tilannetta ja sen kehitystä tulisi seurata jatkuvasti ei pelkästään silloin kun on tiukkaa. Kontrolli on tärkeää myös positiivisessa nosteessa. Valitettavan usein yritykset ovat ajautuneet vaikeuksiin vahvan kasvun myötä, kun ei ole osattu varautua kaikkiin sen tuomiin haasteisiin. Ajan tasalla oleminen ja ennen muuta tulevaisuuteen kohdistuva arviointi ovat olennainen osa yrityksen hallittua kasvua. Kirjanpidosta saatavat tunnusluvut ovat aina historiaa koskevia tietoja. Tuoreet tunnusluvut kertovat, missä juuri nyt mennään. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. On arvioitava myös tulevaisuutta tehdyn liiketoimintasuunnitelman ja budjetin kautta. Ideaalitilanteessa ongelmakohtiin reagoidaan jo ennakolta. Säännöllinen, esimerkiksi kuukausitasolla tapahtuva seuranta ja tilanteen analysointi mahdollistavat oikea-aikaiset korjausliikkeet. Lisärahoituksen tarve nähdään hyvissä ajoin, ja rahoituksen järjestäminen tai velkojen maksuohjelmien uudelleen neuvottelu kyetään suunnittelemaan ja toteuttamaan hallitusti. Kannattavan yrityksen maksuvalmiusongelmat voivat johtua ainoastaan myyntisaatavien kiertonopeuden kasvamisesta. Perintää tehostamalla tilanne on mahdollista saada pienellä vaivalla hallintaan. Korjaustoimet ottavat aikansa Kannattavuutta parantavien säästötoimien toimeenpano vie usein aikaa, ja säästöjen vaikutukset alkavat näkyä vasta tietyn ajan kuluttua. Esimerkkinä voidaan mainita henkilöstöön liittyvät toimet, joiden täytäntöönpanoa saattaa edeltää useita viikkoja kestävät yt-neuvottelut. Tällöinkin oikeaaikainen reagointi säästää huomattavia summia ja saattaa joskus olla koko toimenpiteen onnistumisen edellytys. Yrittäjältä ei voi vaatia kaiken osaamista. Riittää, että muutamat perusasiat tuloslaskelman ja taseen lukemiseksi ovat hallussa. Tärkeintä on aktiivinen kiinnostus seurata yrityksen kehitystä ja tilaa. Apua yrittäjä saa yhteistyökumppaneiltaan, esimerkiksi tilitoimistolta sekä oikeudelliselta neuvonantajalta. Olennaisinta on, että yrittäjä pystyy tunnistamaan ongelmatilanteensa riittävän aikaisin. Silloin avunpyyntökin kyetään tekemään ajoissa. Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset ostovelat saadut ennakot Vakavaraisuus: Omavaraisuusaste = Oma pääoma x Taseen loppusumma >40 % hyvä % tyydyttävä <20 % heikko Timo huhtala Kirjoittaja on asianajajana ja osakkaana Heikkilän Helsingin toimistossa. Hänen erikoisalaansa ovat sopimus- ja työoikeus, yritysjärjestelyt, kansainväliset asiat ja riita-asiat. Hän toimi aikaisemmin yhdeksän vuotta vero- ja yritysjuridiikkaan erikoistuneen lakiasiaintoimiston palveluksessa. 8 9

6 Tilaisuus tekee varkaan Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin. Siellä jos missä tiedetään, kuinka pahasti harmaa talous nakertaa tervettä taloutta. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen kertoo, että pesänhoitajat ovat oppineet käyttämään konkurssiasiamiehen toimiston palveluja viimeisen 15 vuoden aikana. Pesänhoito sujuu myös useimmiten mallikkaasti. Konkurssiasiamiehen toimiston alkuperäinen ja pääasiallinen tehtävä on ollut konkurssipesien hallinnon valvonta. Käytännössä tämä on tarkoittanut pesänhoitajien toiminnan valvontaa. Koska pesänhoitajat toimivat tämän päivän Suomessa yli 90 prosenttisesti kuten pitääkin, on konkurssiasiamiehen toimiston työ siirtynyt yhä enemmän velallisten asioihin, kertoo konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Turusta. Konkurssiasiamiehen 10 hengen toimistoa vastassa on nykyään myös yhä selvemmin valtava ongelmavyyhti nimeltä harmaa talous. Niin kauan kuin lainsäädäntö ja käytännöt mahdollistavat harmaan talouden rehottamisen, ei nykyinen tilanne korjaannu. Harmaan talouden kitkemiseen ei riitä, että pystymme puuttumaan talousrikollisuuteen vain jälkijättöisesti esimerkiksi konkurssien yhteydessä, Hämäläinen toteaa. 90-luvun lama synnytti toimiston Konkurssiasiamiehen virka ja toimisto perustettiin 15 vuotta sitten pesänhoidon valvontaa varten kolmeen kaupunkiin: Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. 90-luvun laman eräs lieveilmiö kun oli ollut, että liian useissa konkursseissa pesänhoitaja oli velallisen luottohenkilö, jonka tehtävä oli lakaista roskat maton alle. Juristi Hämäläinen vertaa konkurssiylitarkastajan työtä verkonpaikkaajan ammattiin: Etsii, etsii vaan ei soisi löytävänsä, naurahtaa Hämäläinen. Konkurssiasiamiehen toimistossa ollaan pitkälti jo siinä tilanteessa, että pesänhoitajat soittavat sinne omaaloitteisesti ongelmatilanteissa. Ei pelätä enää lainkaan sitä, että valvontaviranomainen ryhtyy heti nuuskimaan pesänhoitajan virheitä, kun viranomaiseen ottaa yhteyttä. Näin valvova viranomainen on muuttanut roolinsa yhä selvemmin neuvovaksi viranomaiseksi. Myös isot velkojat ja velalliset osaavat käyttää konkurssiasiamiehen toimiston palveluja Apuna erityistilintarkastus Toki meillä on laaja tiedonsaantioikeus konkurssipesistä ja jokaisen pesänhoitajan kuuluu lähettää meille jokaisesta konkurssista erinäisiä asiakirjoja, Hämäläinen jatkaa. Hämäläisen mukaan valtaosa pesänhoitajista toimii tänä päivänä hyvin ammattimaisesti ja rehellisesti. Suomessa tehdään noin konkurssia vuodessa. Käytännössä kaikki konkurssit tehdään pk-sektorilla. Hämäläisellä on mutu-tuntuma sen suhteen, että talousrikollisuuden osuus tehdyissä konkursseissa ei olisi kasvanut viimeisen taantuman aikana

7 päättyy akordiinkin Tilaisuus tekee varkaan Konkurssi ei aina toteudu täysimittaisena eli pääty omaisuuden Konkurssiasiamiehen toimisto voi teettää konkurssitilanteessa erityistilintarkastuksen silloin kuin epäillään, että konkurssissa on mukana laitonta toimintaa. Tarkistutamme noin 100 konkurssia vuodessa. Pesänhoitajat yleensä ilmoittavat meille, kun havaitsevat velallisen toiminnassa jotain filunkia, jonka jälkeen voimme käynnistää erityistilintarkastuksen. Usein erityistilintarkastuksissa paljastuu yksinkertaisia ja epätoivoisiakin tekoja. Yrittäjä saattaa yrittää hädissään pelastaa yrityksestä itselleen rahaa tai siirtää sitä läheisten nimiin juuri ennen konkurssia. Näistä jäädään poikkeuksetta kiinni. Julkisselvityksillä hyvä osumatarkkuus Eräs konkurssiasiamiehen työkalu ovat julkisselvitykset, joiden käyttöön voidaan turvautua, mikäli konkurssipesässä on merkkejä vakavista talousrikoksista. Julkisselvitysten osumatarkkuus on ollut tähän mennessä hyvä. Julkisselvitysten idea on, että konkurssi viedään loppuun yhteiskunnan rahoilla. Esimerkiksi vuoden 2010 alkupuoliskolla lopetetuista 10 julkisselvityksestä rikostuomiot tulivat pääosin törkeistä talousrikoksista ja yhdeksässä velallisen edustaja määrättiin liiketoimintakieltoon. Joistakin pesistä on saatu samalla perittyä rahaa enemmän kuin mitä julkisselvitysten tekeminen on maksanut. Myös velkojat ovat saaneet rahojaan pois. Konkursseihin voi liittyä monenlaista rikollisuutta kuten laitonta varallisuuden siirtoa veroparatiiseihin, kuittikauppaa tai bulvaanien käyttöä. Olen erittäin huolestunut erityisesti harmaan talouden ilmiöistä, sillä ne vaikuttavat yhteiskunnan perusrakenteisiin. Ongelma on se, että ns. virallinen koneisto, kuten poliisi, verottaja, tulli ja myös me, tulee aina jäljessä. Onko velkavastuu liian ankara? Harmaassa taloudessa on usein kyse siitä, että tilaisuus tekee varkaan. Systeemissä on Hämäläisen mukaan ikään kuin valuvika, joka mahdollistaa talousrikollisuuden. Kyse on siitä, että yhteiskunnalle tilitettäväksi tarkoitetut rahat kuten ennakonpidätykset, alvit, sotut ja eläkemaksut ovat ensin aina firman käsissä. Jos yritys haluaa toimia epärehellisesti, pitää se rahat itsellään ja jättää tilitykset tekemättä. Hämäläisellä on tilanteen korjaamiseksi periaatteessa yksinkertainen idea. Kannatan ajatusta siitä, että yhteiskunnalle kuuluva osuus pitäisi tilittää jo siinä vaiheessa, kun raha on vielä ostajan käsissä. Silloin pitkissä alihankintaketjuissa toimittaisiin ikään kuin neton varassa. Uudelleen yrittäminen on Suomessa ollut usein mahdotonta pitkän perintäajan ja muutenkin tiukan velkavastuun takia. Monissa maissa on mahdollista tehdä myös veloista vapauttava konkurssi. Velkajärjestelyä voitaisiin kehittää niin, että se olisi mahdollista myös liiketoimintaa jatkavalle yrittäjälle. TIINA RUULIO KUVA: Mika Okko rahaksi muuttamiseen ja lopputilitykseen. Se voi päättyä akordiin. Konkurssin raukeamisen tai peruuntumisen ohella on olemassa myös vaihtoehtoja, joissa velallisen velkavastuu toteutuu ainakin jossakin laajuudessa. Konkurssi voi päättyä velallisen ja velkojien väliseen sovintoon. Konkurssi voi myös päättyä akordiin, joka tarkoittaa velallisen ja velkojien välistä sopimusta velkojen osittaisesta tai täydellisestä anteeksiantamisesta jo konkurssin uhatessa tai sen aikana. Sopia voidaan velan pääoman, korkojen tai molempien anteeksiantamisesta. Akordi saneerauksen vaihtoehtona Akordimenettely muistuttaa saneerausmenettelyä. Myös siinä velallinen saa velkoja kokonaan tai osittain anteeksi. Kumpaakin menettelyä voidaan käyttää elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamiseen. Akordimenettelyä koskevia lainsäännöksiä ei ole olemassa. Ns. pakkoakordia koskeva laki kumottiin yrityssaneerauslain tullessa voimaan vuonna Akordien määrästä ei ole täsmällistä tietoa, koska menettelystä ei tehdä merkintää yrityksen luottotietoihin. Tämä on velallisyrityksen kannalta etu yrityssaneeraukseen verrattuna. Akordimenettelyä aloitettaessa velkojaa ei kuitenkaan koske saneerausmenettelyn mukainen perintäkielto. Akordisopimuksen syntymiseen saakka velalliseen saa ja kannattaakin kohdistaa perimistoimia. Akordin toteuttamismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin menettely aloitetaan. Liikkeelle ajoissa Velallisen kannattaa toimia avoimesti velkojiaan kohtaan ja neuvotella näiden kanssa ajoissa. Velallisen kannattaa myös laatia kirjallinen akordiehdotus, jonka pohjalta sopimus voidaan tehdä. Akordi sitoo vain velkojaa, joka siihen suostuu. Akordisopimuksessa ei yleensä anneta maksettavalle osuudelle lisämaksuaikaa, vaan se on maksettava hyvin pian. Lisäksi voidaan sopia akordin raukeamisesta siinä tapauksessa, ettei maksuosuutta hoideta sovitussa ajassa. Vuonna 2008 käräjäoikeudet käsittelivät loppuun konkurssihakemusta. Konkurssin käsittely keskeytyi konkurssipesän varattomuudesta johtuen 872 tapauksessa ja hakemuksen peruuttamisesta johtuen 865 tapauksessa. Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssin peruuttamisia tehtiin 89. Siltä osin kuin asia on edennyt viranomaismenettelyyn asti, akordeja sisältynee peruuttamisia koskeviin lukuihin. Muilta osin akordien määrä on, kuten sanottu, arvailujen varassa. Kirsi Raivio Kirjoittaja tekee töitä Asianajotoimisto Heikkilä & CO:n palveluksessa Tampereella. Hän on perehtynyt monipuolisesti yleisjuridiikkaan

8 Konkurssiin menneen yrityksen velkojat voivat vaatia konkurssipesään takaisin yrityksen varoja, joita on siirretty pois yrityksestä yleensä juuri vähän ennen konkurssia. Pesään voidaan joutua palauttamaan sinänsä aivan päteväkin velan maksu. Marja-Liisa Pajunen Takaisinsaannissa on kyse velallisen ennen konkurssia tekemien sinänsä pätevien oikeustoimien peräyttämisestä konkurssipesään. Takaisinsaantia voidaan vaatia myös yrityssaneerauksen, yksityishenkilön velkajärjestelyn ja ulosmittauksen yhteydessä. Konkurssiin menneeltä asiakkaalta varoja saaneelle yritykselle tulee pesänhoitajan vaatimus takaisinsaannista usein yllätyksenä. Yleisimmin vaatimus koskee vähän ennen konkurssia tehtyjä velkojen maksuja. Asiakkaan tekemä aivan vilpitönkin velan maksu saattaa peräytyä asiakkaan konkurssissa, kun se on tehty vain muutama kuukausi ennen konkurssia. Toisaalta juuri ennen konkurssia tehdyn jo erääntyneen pienehkön velan maksu rahalla ei juuri voine peräytyä. Velkojien suosimista ei hyväksytä Erityisen alttiita takaisinsaannille ovat sellaiset järjestelyt, joissa konkurssia ennakoiden on pyritty suosimaan joitain velkojia joko maksamalla vain heidän velkojaan tai siirtämällä velallisen varoja muutoin pois tarkoituksena suojata ne konkurssin vaikutuksilta. Tällaisiin vilpillisiin järjestelyihin voidaan takaisinsaannilla puuttua jopa ilman ajallista takarajaa. Takaisinsaantia voivat vaatia pesänhoitaja ja velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa tai jonka saatava on otettu muuten huomioon jakoluettelossa. Takaisinsaantia vaaditaan nostamalla kanne käräjäoikeudessa tai tekemällä muistutus konkurssivalvontaa vastaan. Takaisinsaantikanne tulee nostaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssivalvonnan määräpäivästä tai kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun konkurssipesä havaitsi tai sen olisi pitänyt havaita takaisinsaannin peruste. Takaisinsaannin perusteiden tulee täyttyä Velallisen oikeustoimi voi peräytyä konkurssipesään vain laissa säädettyjen edellytysten eli niin sanottujen takaisinsaantiperusteiden täyttyessä. Nämä jaetaan yleiseen takaisinsaantiperusteeseen ja erityisiin takaisinsaantiperusteisiin. Yleinen takaisinsaantiperuste tarkoittaa velallisen takaisinsaantiaikana (eli myöhemmin kuin viisi vuotta ennen konkurssihakemuksen jättämispäivää) tekemää oikeustointa, joka on ollut laissa kuvaillulla tavalla muita velkojia kohtaan sopimaton. Sopimaton on sellainen toimenpide, joka on tehty mahdollisen konkurssin vaikutusten kiertämiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita velan maksu, jolla on sopimattomasti suosittu yhtä velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Yleisen takaisinsaantiperusteen täyttyminen edellyttää velallisen maksukyvyttömyyttä tai silloin, kun kyse on lahjasta, lahjanluonteisesta oikeustoimesta tai osituksesta, ylivelkaisuutta oikeustoimen hetkellä. Edellytyksenä on myös, että oikeustoimen toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää velallisen maksukyvyttömyydestä ja oikeustoimen sopimattomuudesta. Mikäli toinen osapuoli on ollut velallisen läheinen, myös aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen konkurssihakemusta tehty oikeustoimi voi peräytyä. Kriittinen 10 prosenttia Tiettyjen, velallisen ennen konkurssia tekemien oikeustoimien osalta on laissa säädetty lisäksi erityisistä takaisinsaantiperusteista. Tällaisia oikeustoimia ovat lahja ja lahjanluonteinen sopimus, kohtuuton etuus, ositus, velan maksu, vekselin tai shekin maksu, ulosmittauksella saatu maksu, kuittaus ja vakuus. Näiden oikeustoimien osalta laissa säädetty takaisinsaantiaika on yleensä noin kolme kuukautta. Yleisesti käytetty peruste takaisinsaannille on pesän varoihin nähden huomattavan velan maksu. Huomattavana määränä pidetään yleensä noin 10 prosenttia pesän varoista. Pesän varoihin lasketaan pesässä konkurssin alkaessa olleet vapaat varat. Pantattua omaisuutta ei siis lasketa mukaan. Mikäli takaisinsaantikanne menestyy, velalliselta saadut varat tai niiden arvo tulee palauttaa konkurssipesään. Vastaavasti konkurssipesän tulee palauttaa mahdollisesti saamansa vastike. Takaisinsaannilla pyritään siten saavuttamaan tilanne, joka vallitsi ennen muita velkojia loukkaavan oikeustoimen tapahtumista. Yritys voi suojata saatavansa asiakkaan konkurssin varalta vain velasta alun perin sovittaessa. Tällöin on jo sovittava riittävistä vakuuksista. Lähellä asiakasyrityksen konkurssia on velkaa suojaaviin järjestelyihin sen sijaan yleensä liian myöhäistä ryhtyä. Kirjoittaja on ollut Asianajotoimisto Heikkilässä vuodesta 2006 lähtien. Hän on perehtynyt erityisesti perhe- ja perintöoikeuteen, sopimusoikeuteen sekä vero-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä yhtiö maksoi noin puoli vuotta ennen konkurssia määrältään huomattavan velan kokonaisuudessaan. Velan takaajina olivat yhtiön läheisinä pidettävät kolme henkilöä. Yhtiön useat muut velkojat jäivät vaille merkittäviä suorituksia. Korkein oikeus katsoi, että saatavia oli suoritettu valikoiden, ja että velan maksu oli tehty yhtiön läheisinä olevien takaajien suosimiseksi. Korkein oikeus peräytti velan maksun takaisin konkurssipesään. (KKO 2009:69) 14 15