Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Transkriptio

1 Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki

2 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT

3 3 3.3 ESTEETTÖMYYS Asianajajan on tehtävää vastaanottaessaan ja sitä hoitaessaan oltava esteetön. Asianajajan tulee voida suorittaa tehta va nsa vapaana sopimattomista sivuvaikutteista ja parhaan kykynsa mukaan Asianajaja voi olla esteeto n tehta va a vastaanottaessaan, mutta tilanne saattaa muuttua, jolloin ha nen tulee luopua tehta va n hoitamisesta Esteetto myysvaatimus koskee seka sopimuksenvaraisia tehta via etta ma a ra yksen- ja nimityksenvaraisia tehta via

4 4 3.3 ESTEETTÖMYYS Esteetto myysvaatimus suojaa sita, etta asianajaja ei joudu paljastamaan tehta va a hoitaessaan muiden asiakkaiden asianajosalaisuuksia tai rikkomaan omaa salassapito- tai vaitiolovelvollisuuttaan Esteetto myys varmistaa, etta asianajaja voi aina valvoa ta ysipainoisesti asiakkaansa etua ja oikeutta Esteellisyystilanteita varten on tapaohjeissa pyritty antamaan tarkempia sa a nto ja, mutta esteetto myys on niin laaja ka site, ettei sitä voida sa a nnella aukottomasti Vaikka mikään tapaohjeiden 6 luvun säännöistä ei soveltuisi, asianajajan esteellisyys voi perustua 3.3 kohdan yleiseen sääntöön esteettömyydestä Vaikka asianajaja täyttäisi esteettömyyden osalta lainsäädännössä asetetut vaatimukset, on mahdollista, että hän on esteellinen tehtävään hyvän asianajajatavan perusteella

5 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 6.7 TOIMISTOVAIHDOS

6 6 6.7 TOIMISTOVAIHDOS Kun asianajaja tai muu lakimies on siirtynyt uuteen toimistoon, uuden toimiston asianajajien on esteellisyysarvioinnissaan otettava huomioon ne tehta va t, joita siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on hoitanut aiemmin henkilo kohtaisesti tai joita koskevia salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on muutoin saanut. Siirtyneen asianajajan henkilo kohtainen esteellisyys Siirtynyt asianajaja ei saa henkilo kohtaisesti uudessa toimistossa hoitaa tehta va a, jos: 1. uuden toimiston asiakkaan vastapuolen tehta va a hoitaa siirtyneen asianajajan aikaisempi asianajotoimisto; ja 2. vastapuolen tehta va oli annettu aikaisemmalle asianajotoimistolle ennen asianajajan siirtymista uuteen toimistoon. Ta ssa sanottu ei esta asianajajan uudessa toimistossa tyo skenteleva a toista, henkilo kohtaisesti esteeto nta asianajajaa hoitamasta tehta va a.

7 7 6.7 TOIMISTOVAIHDOS Esteellisyys uudessa toimistossa Uudessa toimistossa on esteellisyyttä arvioitaessa otettava huomioon: - ne tehtävät, joita siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on aiemmin hoitanut henkilökohtaisesti ja - ne tehtävät, joita koskevia salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja siirtynyt on muutoin aikaisemmassa toimistossaan saanut Jos uudessa toimistossa on edellä todettujen edellytysten täyttyessä hoidettavana tehtävä, jossa: - siirtynyt asianajaja tai muu lakimies on ollut laatimassa riidan kohteena olevaa sopimusta tai - uuden toimiston asiakkaan vastapuolena on taho, jota kohtaan siirtyneen asianajajan tai lakimiehen lojaalisuusvelvollisuus on edelleen voimassa tai - uuden toimiston asiakkaan vastapuolena on taho, jolta saaduista tiedoista siirtynyt asianajaja tai lakimies on salassapito- tai vaitiolovelvollinen, ovat uuden toimiston muut asianajajat ja lakimiehet esteellisiä hoitamaan kyseessä olevaa tehtävää, ellei esteellisyyttä kyetä poistamaan suostumuksen avulla.

8 8 6.7 TOIMISTOVAIHDOS Esteettömyysarviointiin vaikuttavista seikoista tiedottaminen Jos asianajaja pitää itseään esteettömänä, mutta asianajajan tiedossa on seikkoja, jotka voivat aiheuttaa perusteltuja epäilyksiä hänen esteettömyydestään, asianajajan on ilmoitettava näistä seikoista asiakkaalle. Ilmoitusvelvollisuus on täytettävä rikkomatta asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Esteellisyys aikaisemmassa toimistossa Asianajajan siirtymisesta huolimatta on asianajajan aikaisemmassa toimistossa toimivien asianajajien otettava esteellisyysarvioinnissaan huomioon siirtyneen asianajajan ta ssa toimistossa hoitamat tehta va t.

9 9 6.7 TOIMISTOVAIHDOS OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Valvontalautakunta 2008 Kantelija ja eräs toinen henkilö myyjinä ja osakeyhtiö ostajana olivat solmineet vuokramökkitoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeiden kauppaa koskevan sopimuksen, siihen liittyvän palvelusopimuksen ja kaksi takaussitoumusta. Asianajaja A:n kanssa samassa asianajotoimistossa nyttemmin työskenteleva ja osakkaana oleva asianajaja oli aikaisemmassa työpaikassaan osallistunut mainittujen asiakirjojen laatimiseen. Kantelijan ja osakkeiden ostajana olleen osakeyhtiön välilla oli tullut yllämainittuihin sopimuksiin perustuvia käräjäoikeudessa vireilla olleita riita-asioita, joissa asianajaja A toimi osakkeiden ostajan ja takaajan avustajana. Valvontalautakunta havaitsi, etta asianajaja A:n yhtiökumppani oli aikaisemmin avustanut vastapuolta samassa asiassa. Valvontalautakunta katsoi, etta asianajaja A oli ollut esteellinen ja etta hän oli siten menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Varoitus.

10 TOIMISTOVAIHDOS OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Valvontalautakunta 2012 Kantelijat omistivat yhdessä neljän muun henkilön kanssa yhtiön, joka oli rakennuttanut ullakkoasuntoja asunto-osakeyhtiön omistamaan rakennukseen. Osakkaiden välille syntyi v ullakkorakennusprojektiin liittyneitä erimielisyyksiä. AA A oli vuodesta 2007 avustanut riitaisuuksissa kahta vähemmistöosakasta ja AA B lokakuun 2008 ja tammikuun 2009 välisenä aikana A:n päämiesten vastapuolena olleita kahta osakasta/yhtiötä. Kantelijat katsoivat, että A oli esteellinen jatkamaan kantelijoiden vastapuolen avustajana, koska AA B oli siirtynyt työskentelemään AA A:n toimistoon. Kantelijoiden ilmoituksen mukaan B oli toiminut riitaisuuksissa kantelijoiden ja yhtiön avustajana. A:n mukaan B oli avustanut ainoastaan yhtiötä. Myös osapuolten näkemykset hoidettavana olleen toimeksiannon sisällöstä poikkesivat tosistaan. Valvontalautakunta totesi, että osapuolten väliset erimielisyydet liittyivät samaan asiaan eli ullakkorakennushankkeeseen. A:n esteellisyyttä arvioitaessa ei ollut merkitystä sillä, oliko B toiminut asiassa yhtiön vai kantelijoiden avustajana. Merkitystä ei ollut myöskään sillä, mitä B:n toimeksiannon sisällöksi oli tuolloin katsottu. B:n mukaan hän oli laaja-alaisesti perehtynyt osapuolten välisiin riitaisuuksiin ja näin väistämättä saanut tässä yhteydessä salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. B:n ennen A:n toimistoon siirtymistään hoitama tehtävä oli ollut sen kaltainen, että A:n olisi tapaohjeiden 6.7 kohdan mukaisesti esteellisyyttään arvioidessaan pitänyt havaita olevansa esteellinen jatkamaan hoidettavanaan olleen tehtävän hoitamista. A:n olisi tullut luopua hoidettavanaan olleen tehtävän hoitamisesta viimeistään Varoitus (Valvontalautakunta 2. jaosto ).

11 TOIMISTOVAIHDOS OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ Asianajaja A toimi konkurssipesän hoitajana X Oy:n konkurssissa. Konkurssia oli edeltänyt yhtiön saneerausmenettely, joka oli alkanut vuonna Selvittäjänä oli toiminut asianajaja B. Saneerausohjelma vahvistettiin heinäkuussa B toimi yrityssaneerauksen valvojana ja maksuohjelma olisi päättynyt X Oy asetettiin omasta hakemuksestaan konkurssiin toukokuun lopussa 2012 ja A määrättiin konkurssipesän hoitajaksi. B:n työsuhde A:n toimiston avustavana lakimiehenä alkoi A katsoi, ettei hän ollut esteellinen toimimaan X Oy:n konkurssipesän pesänhoitajana ottaen huomioon saneerauksen päättymisestä kulunut pitkä aika ja se, että B ei tullut toimiston osakkaaksi vaan osa-aikaiseksi työntekijäksi. Esteellisyyttä harkittaessa A vetosi myös siihen, mitkä ovat selvittäjän oikeudet ja toimivalta (veto-oikeus) hänen suorittaessaan selvittäjän tehtävää. Selvittäjällä on ainoastaan puhevalta velallisyrityksen toimielinten kokouksissa, ei valtaa päättää yhtiön asioista. Se, että B toimi valvojana, ei voinut muodostaan jääviysperustetta. Valvontalautakunta totesi, että B:n siirtyminen A:n toimiston palvelukseen heti konkurssiin asettamisen jälkeen oli seikka, joka oli omiaan vaarantamaan konkurssipesän pesänhoitajan riippumattomuuden. B oli konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen nro 16 kohdan 8.2 mukaan esteellinen pesänhoitajaksi. B:n esteellisyys oli omiaan vaarantamaan konkurssipesän pesänhoitajan riippumattomuuden velalliseen nähden, vaikka yrityssaneerauksen päättymisestä oli kulunut lähes neljä vuotta ja pesänhoitajan määräys on henkilökohtainen. Lisäksi B oli toiminut vahvistetun maksuohjelman valvojana. Yrityssaneerauslain mukaan valvojan tehtävänä on mm. velkojien lukuun valvoa ohjelman toteuttamista. Valvoja voi vaatia saneerausohjelman muuttamista taikka saneerausohjelman mukaisen velkajärjestelyn tai koko saneerausohjelman määräämistä raukeamaan. Pesänhoitajan tehtävänä saattaa olla myös valvojan toiminnan arvioiminen. A ei käräjäoikeudelle antamassaan esteettömyysilmoituksessa ilmoittanut samaan asianajotoimistoon avustavaksi lakimieheksi tulevan B:n asemaa yrityssaneerauksen selvittäjänä tai saneerausmenettelyssä vahvistetun maksuohjelman valvojana. A oli esteellinen toimimaan pesänhoitajana X Oy:n konkurssipesässä. Varoitus (4. jaosto ).

12 12 YHTEYSTIEDOT VALVONTALAUTAKUNTA PL 13 (SIMONKATU 12 B) HELSINKI Valvontayksikön vaihde Puh. (09) Kanteluneuvonta arkisin klo 9-11 Puh. (09) Sähköposti:

13