10 Tilaisuus tekee varkaan. Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset. konkurssit perin juurin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 Tilaisuus tekee varkaan. Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset. konkurssit perin juurin."

Transkriptio

1 Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n ja Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 1/ Maksuongelmat on ratkaistava ajoissa myyntisopimus 6 Hyvä antaa turvaa riskeiltä yrittäjälle: 8 Perusohje Tunne ajoissa oma tilasi voi 13 Konkurssi päättyä akordiinkin 14 Takaisinsaanti voi tulla yllätyksenä luottopolitiikka 18 Hyvä auttaa riskienhallinnassa 10 Tilaisuus tekee varkaan Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin.

2 Pääkirjoitus Kansakuntamme talous kävi syvässä kuopassa, josta jo on onneksi tehty pientä nousua. Oliko se tässä vai tuleeko vielä jotakin takapakkia? Sitä ei tiedä varmuudella kukaan. Onneksi pahimmat uhkakuvat työttömyyden ja konkurssien osalta eivät ole toteutuneet. Suhdannekuoppa on kohdellut eri toimialoja ja yrityksiä hyvin eri tavoin. On yrityksiä, joihin se ei ole vaikuttanut juuri mitenkään ja sitten on niitä, joiden matka loppui siihen. Yritysten vahva tase on ollut kullan arvoinen. Toivottavasti päättäjät muistavat tämän, kun tehdään seuraavaa verouudistusta. Tämän teemanumeron tarkoitus on tuoda esiin niitä asioita, jotka koskevat liiketoimintaan liittyviä maksuvaikeuksia. Tällaisia ovat mm. luottomyynti ja perintä sekä asiakasyritysten konkurssi- ja yrityssaneerausasiat. Maksuvaikeudet voivat koskea myös omia asiakkaitamme jopa siinä määrin, että yrityssaneeraus tai konkurssi jäävät ainoiksi vaihtoehdoiksi. Myös näissä tapauksissa meiltä löytyy apua ja neuvoja. Kannattaa vain olla yhteydessä ajoissa, jolloin mahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtojakin on jäljellä enemmän. Velkojiltakin löytyy yleensä enemmän ymmärrystä, kun asioista aletaan puhua avoimesti silloin, kun vielä jotakin on tehtävissä. Näiden vakavien asioiden merkeissä toivotamme asiakkaillemme voimia ja menestystä vuodelle 2011! TIMO HEIKKILÄ Päätoimittaja 2 Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, Turku, Puh , Fax. (02) Heikkilä & Co Helsinki: Bulevardi 46, Helsinki, Puh. (09) , Fax (09) Heikkilä & Co Tampere: Keskustori 1, (II kerros), Tampere, Puh , Fax Yrittäjien Oikeussuoja: Bulevardi 46, Helsinki, Puh (09) , Fax (09)

3 Monet yritykset, elleivät jopa kaikki, ovat jossain vaiheessa yritystoimintaansa törmänneet maksuvaikeuksiin. Useat selviävät niistä sen suuremmitta ongelmitta, mutta joissakin tapauksissa tilanne voi laittaa liikkeelle yllättäviin mittoihin paisuvan lumipallon. Yleensä syynä on liian myöhäinen reagointi. Jos maksuvaikeuksia ilmenee, voidaan kertaluonteisesta luottotappiosta johtuvaa tilapäistä maksukyvyttömyyttä hallita sopimalla velkojien kanssa rahoitusehtojen helpotuksista. Sopiminen on yleensä molempien osapuolten intressissä, sillä tilapäisillä myönnytyksillä pystytään välttämään suuremmat ongelmat ja maksukatkokset. Esimerkiksi tavarantoimittajat suostuvat useimmiten maksusopimuksiin, kun tästä sovitaan ennen laskun eräpäivää. Perintätoimiin ryhtyneen velkojan kanssa tilanne on jo mutkikkaampi ja aiheuttaa lisäkuluja. Velkojakohtainen sopiminen on hyödyllistä siksi, että järjestely ei karkota tai pelota mahdollisia muita yhteistyökumppaneita. Varsinaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä esimerkiksi velkojen leikkaaminen voi heijastua negatiivisesti yrityksen liikesuhteisiin, sillä liikekumppanit voivat muuttua tappion pelossa yhteistyöhaluttomiksi eivätkä myy enää luotolla. Tilanteen tervehdyttämiseen käytettävissä olevien keinojen kannalta onkin ehdottoman tärkeää olla ajoissa liikkeellä. Vapaaehtoisella saneerauksella lisäaikaa Joskus veloista erikseen sopiminen ei ole mahdollista. Silloin voi olla syytä harkita vapaaehtoista yrityssaneerausta, joka on virallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä miedompi ja taloudellisempi vaihtoehto. Vapaaehtoinen, sopimiseen perustuva menettely ei vahingoita yrityksen imagoa eikä rasita kohtuuttomasti sen liikesuhteita. Vaikka vapaaehtoinen menettely edellyttää yrityksen kaikkien velkojien tukea, johtaa se yleensä virallismenettelyjä parempaan lopputulokseen, mikä osaltaan jo madaltaa velkojien suostumiskynnystä. Vapaaehtoinen saneeraus mahdollistaa mm. sopimisen rauhoitusajasta, joka antaa velalliselle tilaa järjestää taloutensa maksuaikataulun mukaiseksi. Menettely on myös verrattain nopea mm. siksi, ettei siihen liity tuomioistuinkäsittelyä. Vapaaehtoisen saneerauksen vahvuudeksi ja heikkoudeksi voi nimetä juuri mahdollisuuden poiketa lain mukaisesta menettelystä. Vaikka tahdonvaltaisuus osaltaan joustavoittaa menettelyä, tuo se mukanaan myös epävarmuutta ja epäselvyyttä aina ei ole selvää, ovatko sopimukset esimerkiksi rauhoitusajasta päteviä, mikäli joku velkojista haluaakin hakea velallisyrityksen viralliseen yrityssaneeraus- tai konkurssimenettelyyn. 3

4 Vapaaehtoisen saneerauksen keinoja ovat esimerkiksi divestoinnit eli omaisuuden myymiset velkojen kattamiseksi myynnistä saaduilla varoilla, velkojen leikkaaminen velkojien suostumuksella tai vieraan pääoman muuntaminen omaksi pääomaksi. Velkojen määrään tai laatuun puututtaessa sovintoon pääseminen edellyttää usein myös pääomistajien lisäpanostusta yritykseen. Toimenpiteiden yhteydessä kannattaa varmistaa myös se, ettei syyllisty velkojainsuosintaan. Velkojia on kohdeltava tasapuolisesti. Vapaaehtoisen menettelyn onnistumisen kannalta on muutenkin keskeistä, että asianosaisten välillä vallitsee luottamus ja että toiminta tapahtuu yhteistyön pohjalta. 4 Lakiin perustuva saneeraus voi tervehdyttää Yksi vaihtoehto on turvautua lain mukaiseen yrityssaneeraukseen. Menettelyn selviä etuja verrattuna esimerkiksi vapaaehtoiseen saneeraukseen ovat ainakin vahva suoja velkojien perintätoimia vastaan ja se, että suurimpien velkojien suostumus riittää menettelyn aloittamiseen. Saneeraus ei poista yrityksen oikeutta päättää tavanomaisista liiketoimistaan, vaikka sen liiketoimintaa valvotaankin menettelyn aikana. Virallinen saneerausmenettely nähdään usein pelkästään lakimääräisenä keinona leikata velkoja pois. Näin ei ole, vaan saneeraus vaatii niin vapaaehtoisessa kuin virallisessakin menettelyssä hyvää suunnittelua ja toteutusta onnistuakseen. Onnistuneissa saneerauksissa on myös usein ehdotettu suunnittelu- ja valvontajärjestelmien kehittämistä. Vaasan yliopiston professorin Erkki K. Laitisen suorittaman pieniä yrityksiä koskeneen tutkimuksen mukaan erityisesti suunnittelujärjestelmien kehittäminen ja ydinliiketoimintaan keskittyminen ovat liittyneet onnistuneisiin yrityssaneerauksiin. Tulosten perusteella saneeraus onnistuu paremmin aktiivisilla kuin passiivisilla keinoilla. Myös yrityksen nopea reagointiaika näkyy onnistumisten määrässä ja laadussa, sillä heikompia tuloksia on saatu ryhdyttäessä toimenpiteisiin keskimäärin vasta yli vuoden kuluttua kriisin ensimerkeistä.

5 Konkurssi ei ole häpeä Konkurssi on joskus väistämätön ja toisinaan myös saneerausta parempi vaihtoehto. Väkisin ei saneeraus onnistu. Usein saneeraus on epäonnistunut varsinkin sellaisissa yrityksissä, joiden taustalla on jo ollut konkurssihakemuksia tai muita maksuhäiriöitä. Ajan, voimavarojen ja varallisuuden tuhlaaminen yrityssaneeraukseen ei ole kannattavaa, mikäli yritys ei ole elinkelpoinen. Tilanteeseen kannattaakin aina suhtautua realistisesti. Suuret yritykset onnistuvat saneerauksissa yleensä paremmin kuin pienemmät, mikä liittyy arvatenkin liiketoiminnan elinkelpoisuuteen. Yrityksen elinkelpoisuutta voidaankin pitää saneerauksen onnistumisen tärkeimpänä edellytyksenä. Jos kassavirtaa ei ole, ei saneerauskaan tule onnistumaan. Onnistumista on konkreettisissa tilanteissa tukenut myös kannattamattomien tuotteiden karsiminen ja toisaalta tuotteiden hintatason nostaminen kannattavuuden parantamiseksi. Uusia tuotteita kehittelemällä ja realisoimalla omaisuutta, kuten varastoja, on päädytty heikompiin tuloksiin. Parhaan ratkaisun löytäminen ei ole aina yksinkertaista. Kokemuksesta ja ammattitaidosta on paljon apua mietittäessä tapauskohtaisia toimintamalleja. Ota siis asiantuntijaan yhteyttä, jos ongelmat mietityttävät tervehdyttämisessä on syytä toimia ajoissa. JANNE RÖYTIÖ Kirjoittaja on asianajaja ja Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n osakas. Hän on perehtynyt mm. konkurssi- ja yrityssaneerausasioihin. 5

6 Huolellisesti tehty myyntisopimus on ensisijainen keino myyntisaatavien turvaamiseksi. Yritystoimintaan kuuluu luonnollisena riskitekijänä epävarmuus siitä, kykeneekö sopimuskumppani kaikissa olosuhteissa vastaamaan velvoitteistaan. Erityisesti aloilla, joissa yrityksen tuotteistaan saamat katteet ovat pieniä, yksikin iso luottotappio voi vaikuttaa merkittävästi koko vuoden tulokseen. Huolellisesti laadittu myyntisopimus on tässä paras turva. Siinä voidaan määrittää tarkat ehdot kauppahinnan maksusta, suorittamisajankohdasta ja tavasta sekä niistä seuraamuksista, jotka aiheutuvat maksua koskevista laiminlyönneistä. Tällaisina ehtoina voidaan käyttää esimerkiksi suorituksesta pidättäytymistä tai suorituksen keskeyttämistä, mikäli ostaja ei kykene täyttämään velvoitteitaan. Yleisen ennakkomaksukäytännön lisäksi myyntisaatavien turvaamiseksi voidaan myyntisopimukseen ottaa omistuksen pidätystä koskeva ehto, jonka mukaan omistus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle vasta sitten, kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Tämän käyttäminen ei kuitenkaan pienennä vahinkoriskiä silloin, kun sopimusobjekti on laadultaan sellainen (esimerkiksi neuvontapalvelus tai jo hyödynnetty käyttöoikeus), jota 6 ei voida palauttaa. Jälleenmyytäväksi tarkoitettujen tavaroiden kaupassa omistuksenpidätysehdon käyttäminen ei myöskään ole tehokasta silloin, kun sopimuskumppani ajautuu konkurssiin. Pankkitakaus ja remburssi Pankkitakausta käyttämällä yritys voi varmistua sopimuskumppanin kyvystä toimia sopimuksen edellyttämällä tavalla erityisesti silloin, kun tämä on tuntematon. Pankkitakauksen enimmäismäärä sekä voimassaoloaika on kuitenkin rajattu. Kotimaan pankkitakaukset ovat lähes aina omavelkaisia. Tällöin saatava voidaan vaatia takaajalta eli pankilta heti, kun se on erääntynyt ilman, että suoritusta on ensin yritetty saada takauksenottajalta. Pankkitakauksia voidaan käyttää vakuutena esimerkiksi erilaisissa urakoissa ja toimituksissa, yksittäisen kauppahintasaatavan turvaamiseksi tai useita hankintoja varten myönnetyn tililuoton maksamisen vakuutena. Erityisesti kansainvälisessä kaupassa hyväksyttynä maksutapana käytetään ns. remburssia. Siinä osapuolten sopimia remburssiasiakirjoja vastaan ostajan pankki antaa kirjallisen sitoumuksen kauppahinnan maksamisesta myyjälle tai myyjän pankille jo ennen tavaran toimittamista. Remburssi voi olla joko vahvistettu tai vahvistamaton. Vahvistetussa remburssissa myyjän pankki ottaa saman vastuun maksamisesta kuin ostajan pankki eli avaajapankki. Vahvistamattomassa remburssissa ostajan pankki on yksin vastuussa suorituksesta myyjälle. Apua factoring -toiminnasta Yrityksen myynnistä syntyvät laskusaatavat voidaan muuttaa rahaksi myös erityisen rahoitusyhtiön avulla. Tällöin kyseessä on ns. factoring toiminta, jossa yritys saa välittömästi käyttöönsä osan (usein 80 prosenttia) myyntisaatavan pääomasta. Yritys saa loput kauppahinnasta luonnollisesti rahoitusyhtiön veloittamaa palkkiota lukuun ottamatta - sitten, kun asiakas on maksanut laskun. Tällä järjestelyllä yrityksen saatava voidaan turvata, kun se saadaan siirrettyä kokonaisuudessaan rahoitusyhtiölle. Erityisesti kansainvälisessä factoringissa käytetään menettelyä, jossa rahoitusyhtiö ostaa laskusaatavat kokonaisuudessaan asiakasyritykseltään. Tällöin rahoittaja kantaa yleensä riskin ostajien maksukyvystä. Mikäli ostaja riitauttaa saatavan,

7 siirtyy riski kauppahintasaatavasta kuitenkin takaisin myyjälle. Uutuutena luottovakuutukset Koko ajan suosiotaan kasvattanut väline luottotappioiden riskienhallinnassa ja myynnin kasvattamisessa on myyntisaatavien vakuuttaminen luottovakuutuksella. Kaikki kaupalliset myyntisaatavat ovat periaatteessa vakuutuskelpoisia, lukuun ottamatta tilanteita, jossa ostaja on luottokelvoton. Hyväksytyille yrityksille määritellään luottoraja, johon asti vakuutusyhtiö on valmis kattamaan riskin. Vakuutuksenottajan omavastuu on sopimuksesta riippuen yleensä prosenttia. Luottovakuutuksella on mahdollista vakuuttaa yrityksen koko liikevaihto tai selkeä osa siitä, esimerkiksi vienti, kotimaankauppa tai tietyn toimialan kauppa. Myyntisaatavat voivat muodostaa hyvinkin suuren osan taseen loppusummasta. Kun riskitekijät kauppahinnan viivästymisestä tai mahdollisesta ostajan maksukyvyttömyydestä on huomioitu jo sopimuksentekovaiheessa, voi yritys toteuttaa samalla kertaa sekä suunnitelmallista riskienhallintaa että myynnin kasvattamisen strategiaa. 7

8 Oman yrityksen taloudellisen tilanteen seuraaminen on menestymisen elinehto. Tähän on olemassa omat konstinsa. Liikekumppanilla saattaa olla taloudellisia vaikeuksia, ja yrityksen on hyvä suojautua niitä vastaan. Yhtä tärkeää on oman yrityksen taloudellisen tilanteen aktiivinen seuraaminen. Vaikka pk-yrityksessä yrittäjän tärkein tehtävä onkin tuottavan työn tekeminen ja operatiivisen toiminnan johtaminen, tulisi hänen kuitenkin aktiivisesti seurata myös yrityksensä taloudellista asemaa ja sen kehitystä. Olennaista on ennen muuta omaksua tietyt perustaidot yrityksen tilanteen analysoimiseksi. Vaikka usein ajatellaan, että tilitoimisto hoitaa kaikki kirjanpitoon ja talouteen liittyvät asiat, ei tämä kuitenkaan korvaa yrittäjän omaa aktiivista seurantaa. Toimiva suhde tilitoimiston kanssa on tietenkin välttämätöntä. Yrittäjällä tulee olla mahdollisimman reaaliaikainen tieto kirjanpidosta. Lisäksi ideaalitilanteessa analysoidaan tilitoimiston kanssa viimeisimmät luvut useampaankin kertaan vuodessa. Vakavaraisuus on tukipilari Yrityksen taloudellista tilaa seurataan erilaisia tunnuslukuja käyttämällä. Tärkeimmät kohteet ovat kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Vaikka näillä mitataan eri asioita, ovat ne kuitenkin olennaisesti liitoksissa toisiinsa. Kannattavuus on normaalin liiketoiminnan jatkuvuuden ehdoton edellytys, ja kannattavuus on myös käytännössä yksi yrityksen tärkeimmistä tunnusluvuista. Kannattavakaan yritys ei ole kuitenkaan välttämättä maksukykyinen. Maksukyky tarkoittaa yksinkertaisimmillaan yrityksen kykyä selviytyä juoksevista liiketoiminnan velvoitteistaan aikataulussa. Mikäli rahaa on sitoutunut esimerkiksi pitkäksi venyneisiin myynti- tai muihin lainasaataviin tai vaihtoehtoisesti investointeihin, voi kannattavakin yritys ajautua maksuvaikeuksiin. Vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut osoittavat yrityksen velkaantumisasteen. Vakavaraisuuden sanotaan olevan tunnusluvuista se tukipilari, jonka varaan yritys voi nojata jonkin kahdesta edellä mainitusta osa-alueesta pettäessä. Jos yritys on joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin vaikkapa investointiensa vuoksi, pankki tutkii ensimmäiseksi yrityksen vakavaraisuuden luottoa myöntäessään. Seurannan oltava jatkuvaa Taloudellista tilannetta ja sen kehitystä tulisi seurata jatkuvasti ei pelkästään silloin kun on tiukkaa. Kontrolli on tärkeää myös positiivisessa nosteessa. Valitettavan usein yritykset ovat ajautuneet vaikeuksiin vahvan kasvun myötä, kun ei ole osattu varautua kaikkiin sen tuomiin haasteisiin. Ajan tasalla oleminen ja ennen muuta tulevaisuuteen kohdistuva arviointi ovat olennainen osa yrityksen hallittua kasvua. Kirjanpidosta saatavat tunnusluvut ovat aina historiaa koskevia tietoja. Tuoreet tunnusluvut kertovat, missä juuri nyt mennään. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. On arvioitava myös tulevaisuutta tehdyn liiketoimintasuunnitelman ja budjetin kautta. Ideaalitilanteessa ongelmakohtiin reagoidaan jo ennakolta. Säännöllinen, esimerkiksi kuukausitasolla tapahtuva seuranta ja tilanteen analysointi mahdollistavat oikea-aikaiset korjausliikkeet. Lisärahoituksen tarve nähdään hyvissä ajoin, ja rahoituksen järjestäminen tai velkojen maksuohjelmien uudelleen neuvottelu kyetään suunnittelemaan ja toteuttamaan hallitusti. 8

9 Tärkeimmät tunnusluvut Kannattavuus: Käyttökateprosentti = Liikevoitto + poistot x Liikevaihto teollisuus n % kauppa n % palvelut n % Maksuvalmius: Quick ratio = Rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit + lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma > 1 hyvä 0,5-1 tyydyttävä < 0,5 heikko Kannattavan yrityksen maksuvalmiusongelmat voivat johtua ainoastaan myyntisaatavien kiertonopeuden kasvamisesta. Perintää tehostamalla tilanne on mahdollista saada pienellä vaivalla hallintaan. Korjaustoimet ottavat aikansa Kannattavuutta parantavien säästötoimien toimeenpano vie usein aikaa, ja säästöjen vaikutukset alkavat näkyä vasta tietyn ajan kuluttua. Esimerkkinä voidaan mainita henkilöstöön liittyvät toimet, joiden täytäntöönpanoa saattaa edeltää useita viikkoja kestävät yt-neuvottelut. Tällöinkin oikeaaikainen reagointi säästää huomattavia summia ja saattaa joskus olla koko toimenpiteen onnistumisen edellytys. Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset ostovelat saadut ennakot Vakavaraisuus: Omavaraisuusaste = Oma pääoma x Taseen loppusumma >40 % hyvä % tyydyttävä <20 % heikko Yrittäjältä ei voi vaatia kaiken osaamista. Riittää, että muutamat perusasiat tuloslaskelman ja taseen lukemiseksi ovat hallussa. Tärkeintä on aktiivinen kiinnostus seurata yrityksen kehitystä ja tilaa. Apua yrittäjä saa yhteistyökumppaneiltaan, esimerkiksi tilitoimistolta sekä oikeudelliselta neuvonantajalta. Olennaisinta on, että yrittäjä pystyy tunnistamaan ongelmatilanteensa riittävän aikaisin. Silloin avunpyyntökin kyetään tekemään ajoissa. 9

10 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen kertoo, että pesänhoitajat ovat oppineet käyttämään konkurssiasiamiehen toimiston palveluja viimeisen 15 vuoden aikana. Pesänhoito sujuu myös useimmiten mallikkaasti.

11 Tilaisuus tekee varkaan Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin. Siellä jos missä tiedetään, kuinka pahasti harmaa talous nakertaa tervettä taloutta. Konkurssiasiamiehen toimiston alkuperäinen ja pääasiallinen tehtävä on ollut konkurssipesien hallinnon valvonta. Käytännössä tämä on tarkoittanut pesänhoitajien toiminnan valvontaa. Koska pesänhoitajat toimivat tämän päivän Suomessa yli 90 prosenttisesti kuten pitääkin, on konkurssiasiamiehen toimiston työ siirtynyt yhä enemmän velallisten asioihin, kertoo konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Turusta. Konkurssiasiamiehen 10 hengen toimistoa vastassa on nykyään myös yhä selvemmin valtava ongelmavyyhti nimeltä harmaa talous. Niin kauan kuin lainsäädäntö ja käytännöt mahdollistavat harmaan talouden rehottamisen, ei nykyinen tilanne korjaannu. Harmaan talouden kitkemiseen ei riitä, että pystymme puuttumaan talousrikollisuuteen vain jälkijättöisesti esimerkiksi konkurssien yhteydessä, Hämäläinen toteaa. 90-luvun lama synnytti toimiston Konkurssiasiamiehen virka ja toimisto perustettiin 15 vuotta sitten pesänhoidon valvontaa varten kolmeen kaupunkiin: Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. 90-luvun laman eräs lieveilmiö kun oli ollut, että liian useissa konkursseissa pesänhoitaja oli velallisen luottohenkilö, jonka tehtävä oli lakaista roskat maton alle. Juristi Hämäläinen vertaa konkurssiylitarkastajan työtä verkonpaikkaajan ammattiin: Etsii, etsii vaan ei soisi löytävänsä, naurahtaa Hämäläinen. Konkurssiasiamiehen toimistossa ollaan pitkälti jo siinä tilanteessa, että pesänhoitajat soittavat sinne omaaloitteisesti ongelmatilanteissa. Ei pelätä enää lainkaan sitä, että valvontaviranomainen ryhtyy heti nuuskimaan pesänhoitajan virheitä, kun viranomaiseen ottaa yhteyttä. Näin valvova viranomainen on muuttanut roolinsa yhä selvemmin neuvovaksi viranomaiseksi. Myös isot velkojat ja velalliset osaavat käyttää konkurssiasiamiehen toimiston palveluja Apuna erityistilintarkastus Toki meillä on laaja tiedonsaantioikeus konkurssipesistä ja jokaisen pesänhoitajan kuuluu lähettää meille jokaisesta konkurssista erinäisiä asiakirjoja, Hämäläinen jatkaa. Hämäläisen mukaan valtaosa pesänhoitajista toimii tänä päivänä hyvin ammattimaisesti ja rehellisesti. Suomessa tehdään noin konkurssia vuodessa. Käytännössä kaikki konkurssit tehdään pk-sektorilla. Hämäläisellä on mutu-tuntuma sen suhteen, että talousrikollisuuden osuus tehdyissä konkursseissa ei olisi kasvanut viimeisen taantuman aikana. 11

12 Tilaisuus tekee varkaan Konkurssiasiamiehen toimisto voi teettää konkurssitilanteessa erityistilintarkastuksen silloin kuin epäillään, että konkurssissa on mukana laitonta toimintaa. Tarkistutamme noin 100 konkurssia vuodessa. Pesänhoitajat yleensä ilmoittavat meille, kun havaitsevat velallisen toiminnassa jotain filunkia, jonka jälkeen voimme käynnistää erityistilintarkastuksen. Usein erityistilintarkastuksissa paljastuu yksinkertaisia ja epätoivoisiakin tekoja. Yrittäjä saattaa yrittää hädissään pelastaa yrityksestä itselleen rahaa tai siirtää sitä läheisten nimiin juuri ennen konkurssia. Näistä jäädään poikkeuksetta kiinni. Julkisselvityksillä hyvä osumatarkkuus Eräs konkurssiasiamiehen työkalu ovat julkisselvitykset, joiden käyttöön voidaan turvautua, mikäli konkurssipesässä on merkkejä vakavista talousrikoksista. Julkisselvitysten osumatarkkuus on ollut tähän mennessä hyvä. Julkisselvitysten idea on, että konkurssi viedään loppuun yhteiskunnan rahoilla. Esimerkiksi vuoden 2010 alkupuoliskolla lopetetuista 10 julkisselvityksestä rikostuomiot tulivat pääosin törkeistä talousrikoksista ja yhdeksässä velallisen edustaja määrättiin liiketoimintakieltoon. Joistakin pesistä on saatu samalla perittyä rahaa enemmän kuin mitä julkisselvitysten tekeminen on maksanut. Myös velkojat ovat saaneet rahojaan pois. Konkursseihin voi liittyä monenlaista rikollisuutta kuten laitonta varallisuuden siirtoa veroparatiiseihin, kuittikauppaa tai bulvaanien käyttöä. Olen erittäin huolestunut erityisesti harmaan talouden ilmiöistä, sillä ne vaikuttavat yhteiskunnan perusrakenteisiin. Ongelma on se, että ns. virallinen koneisto, kuten poliisi, verottaja, tulli ja myös me, tulee aina jäljessä. Onko velkavastuu liian ankara? Harmaassa taloudessa on usein kyse siitä, että tilaisuus tekee varkaan. Systeemissä on Hämäläisen mukaan ikään kuin valuvika, joka mahdollistaa talousrikollisuuden. Kyse on siitä, että yhteiskunnalle tilitettäväksi tarkoitetut rahat kuten ennakonpidätykset, alvit, sotut ja eläkemaksut ovat ensin aina firman käsissä. Jos yritys haluaa toimia epärehellisesti, pitää se rahat itsellään ja jättää tilitykset tekemättä. Hämäläisellä on tilanteen korjaamiseksi periaatteessa yksinkertainen idea. Kannatan ajatusta siitä, että yhteiskunnalle kuuluva osuus pitäisi tilittää jo siinä vaiheessa, kun raha on vielä ostajan käsissä. Silloin pitkissä alihankintaketjuissa toimittaisiin ikään kuin neton varassa. Uudelleen yrittäminen on Suomessa ollut usein mahdotonta pitkän perintäajan ja muutenkin tiukan velkavastuun takia. Monissa maissa on mahdollista tehdä myös veloista vapauttava konkurssi. Velkajärjestelyä voitaisiin kehittää niin, että se olisi mahdollista myös liiketoimintaa jatkavalle yrittäjälle. 12

13 voi päättyä akordiinkin Konkurssi ei aina toteudu täysimittaisena eli pääty omaisuuden rahaksi muuttamiseen ja lopputilitykseen. Se voi päättyä akordiin. Konkurssin raukeamisen tai peruuntumisen ohella on olemassa myös vaihtoehtoja, joissa velallisen velkavastuu toteutuu ainakin jossakin laajuudessa. Konkurssi voi päättyä velallisen ja velkojien väliseen sovintoon. Konkurssi voi myös päättyä akordiin, joka tarkoittaa velallisen ja velkojien välistä sopimusta velkojen osittaisesta tai täydellisestä anteeksiantamisesta jo konkurssin uhatessa tai sen aikana. Sopia voidaan velan pääoman, korkojen tai molempien anteeksiantamisesta. Akordi saneerauksen vaihtoehtona Akordimenettely muistuttaa saneerausmenettelyä. Myös siinä velallinen saa velkoja kokonaan tai osittain anteeksi. Kumpaakin menettelyä voidaan käyttää elinkelpoisen yritystoiminnan jatkamiseen. Akordimenettelyä koskevia lainsäännöksiä ei ole olemassa. Ns. pakkoakordia koskeva laki kumottiin yrityssaneerauslain tullessa voimaan vuonna Akordien määrästä ei ole täsmällistä tietoa, koska menettelystä ei tehdä merkintää yrityksen luottotietoihin. Tämä on velallisyrityksen kannalta etu yrityssaneeraukseen verrattuna. Akordimenettelyä aloitettaessa velkojaa ei kuitenkaan koske saneerausmenettelyn mukainen perintäkielto. Akordisopimuksen syntymiseen saakka velalliseen saa ja kannattaakin kohdistaa perimistoimia. Akordin toteuttamismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin menettely aloitetaan. Liikkeelle ajoissa Velallisen kannattaa toimia avoimesti velkojiaan kohtaan ja neuvotella näiden kanssa ajoissa. Velallisen kannattaa myös laatia kirjallinen akordiehdotus, jonka pohjalta sopimus voidaan tehdä. Akordi sitoo vain velkojaa, joka siihen suostuu. Akordisopimuksessa ei yleensä anneta maksettavalle osuudelle lisämaksuaikaa, vaan se on maksettava hyvin pian. Lisäksi voidaan sopia akordin raukeamisesta siinä tapauksessa, ettei maksuosuutta hoideta sovitussa ajassa. Vuonna 2008 käräjäoikeudet käsittelivät loppuun konkurssihakemusta. Konkurssin käsittely keskeytyi konkurssipesän varattomuudesta johtuen 872 tapauksessa ja hakemuksen peruuttamisesta johtuen 865 tapauksessa. Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssin peruuttamisia tehtiin 89. Siltä osin kuin asia on edennyt viranomaismenettelyyn asti, akordeja sisältynee peruuttamisia koskeviin lukuihin. Muilta osin akordien määrä on, kuten sanottu, arvailujen varassa. 13

14 Takaisinsaannissa on kyse velallisen ennen konkurssia tekemien sinänsä pätevien oikeustoimien peräyttämisestä konkurssipesään. Takaisinsaantia voidaan vaatia myös yrityssaneerauksen, yksityishenkilön velkajärjestelyn ja ulosmittauksen yhteydessä. Konkurssiin menneeltä asiakkaalta varoja saaneelle yritykselle tulee pesänhoitajan vaatimus takaisinsaannista usein yllätyksenä. Yleisimmin vaatimus koskee vähän ennen konkurssia tehtyjä velkojen maksuja. Asiakkaan tekemä aivan vilpitönkin velan maksu saattaa peräytyä asiakkaan konkurssissa, kun se on tehty vain muutama kuukausi ennen konkurssia. Toisaalta juuri ennen konkurssia tehdyn jo erääntyneen pienehkön velan maksu rahalla ei juuri voine peräytyä. Velkojien suosimista ei hyväksytä Erityisen alttiita takaisinsaannille ovat sellaiset järjestelyt, joissa konkurssia ennakoiden on pyritty suosimaan joitain velkojia joko maksamalla vain heidän velkojaan tai siirtämällä velallisen varoja muutoin pois tarkoituksena suojata ne konkurssin vai- 14 kutuksilta. Tällaisiin vilpillisiin järjestelyihin voidaan takaisinsaannilla puuttua jopa ilman ajallista takarajaa. Takaisinsaantia voivat vaatia pesänhoitaja ja velkoja, joka on valvonut saatavansa konkurssissa tai jonka saatava on otettu muuten huomioon jakoluettelossa. Takaisinsaantia vaaditaan nostamalla kanne käräjäoikeudessa tai tekemällä muistutus konkurssivalvontaa vastaan. Takaisinsaantikanne tulee nostaa kuuden kuukauden kuluessa konkurssivalvonnan määräpäivästä tai kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun konkurssipesä havaitsi tai sen olisi pitänyt havaita takaisinsaannin peruste. Takaisinsaannin perusteiden tulee täyttyä Velallisen oikeustoimi voi peräytyä konkurssipesään vain laissa säädettyjen edellytysten eli niin sanottujen takaisinsaantiperusteiden täyttyessä. Nämä jaetaan yleiseen takaisinsaantiperusteeseen ja erityisiin takaisinsaantiperusteisiin. Yleinen takaisinsaantiperuste tarkoittaa velallisen takaisinsaantiaikana (eli myöhemmin kuin viisi vuotta en- nen konkurssihakemuksen jättämispäivää) tekemää oikeustointa, joka on ollut laissa kuvaillulla tavalla muita velkojia kohtaan sopimaton. Sopimaton on sellainen toimenpide, joka on tehty mahdollisen konkurssin vaikutusten kiertämiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita velan maksu, jolla on sopimattomasti suosittu yhtä velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Yleisen takaisinsaantiperusteen täyttyminen edellyttää velallisen maksukyvyttömyyttä tai silloin, kun kyse on lahjasta, lahjanluonteisesta oikeustoimesta tai osituksesta, ylivelkaisuutta oikeustoimen hetkellä. Edellytyksenä on myös, että oikeustoimen toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää velallisen maksukyvyttömyydestä ja oikeustoimen sopimattomuudesta. Mikäli toinen osapuoli on ollut velallisen läheinen, myös aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen konkurssihakemusta tehty oikeustoimi voi peräytyä. Kriittinen 10 prosenttia Tiettyjen, velallisen ennen konkurssia tekemien oikeustoimien osalta on laissa säädetty lisäksi erityisistä takaisinsaantiperusteista. Tällaisia oikeustoimia ovat lahja ja lahjanluonteinen

15 Konkurssiin menneen yrityksen velkojat voivat vaatia konkurssipesään takaisin yrityksen varoja, joita on siirretty pois yrityksestä yleensä juuri vähän ennen konkurssia. Pesään voidaan joutua palauttamaan sinänsä aivan päteväkin velan maksu. sopimus, kohtuuton etuus, ositus, velan maksu, vekselin tai shekin maksu, ulosmittauksella saatu maksu, kuittaus ja vakuus. Näiden oikeustoimien osalta laissa säädetty takaisinsaantiaika on yleensä noin kolme kuukautta. Yleisesti käytetty peruste takaisinsaannille on pesän varoihin nähden huomattavan velan maksu. Huomattavana määränä pidetään yleensä noin 10 prosenttia pesän varoista. Pesän varoihin lasketaan pesässä konkurssin alkaessa olleet vapaat varat. Pantattua omaisuutta ei siis lasketa mukaan. Mikäli takaisinsaantikanne menestyy, velalliselta saadut varat tai niiden arvo tulee palauttaa konkurssipesään. Vastaavasti konkurssipesän tulee palauttaa mahdollisesti saamansa vastike. Takaisinsaannilla pyritään siten saavuttamaan tilanne, joka vallitsi ennen muita velkojia loukkaavan oikeustoimen tapahtumista. Yritys voi suojata saatavansa asiakkaan konkurssin varalta vain velasta alun perin sovittaessa. Tällöin on jo sovittava riittävistä vakuuksista. Lähellä asiakasyrityksen konkurssia on velkaa suojaaviin järjestelyihin sen sijaan yleensä liian myöhäistä ryhtyä. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä yhtiö maksoi noin puoli vuotta ennen konkurssia määrältään huomattavan velan kokonaisuudessaan. Velan takaajina olivat yhtiön läheisinä pidettävät kolme henkilöä. Yhtiön useat muut velkojat jäivät vaille merkittäviä suorituksia. Korkein oikeus katsoi, että saatavia oli suoritettu valikoiden, ja että velan maksu oli tehty yhtiön läheisinä olevien takaajien suosimiseksi. Korkein oikeus peräytti velan maksun takaisin konkurssipesään. (KKO 2009:69) 15

16 Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy NIMITYKSIÄ Asianajosihteeri Hanna Suominen aikoo ottaa eläkepäivänsä rennosti hoitaa muun muassa puutarhaa ja olla kunnon mummu viidelle lapsenlapselleen. Mia Holst on aloittanut asianajosihteerinä Turun toimistossa Hän seuraa tehtävässä Hanna Suomista, joka jää eläkkeelle Asianajosihteeri Hanna Suominen on helmikuussa viimeistä kuukautta töissä Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa. Edessä häämöttävät eläkepäivät. Aluksi vain olen ja lähden lomamatkalle. Jatkossa matkustelen, vietän aikaa lastenlasten kanssa, teen vihdoin puutarhatöitä, luettelee Hanna tulevaisuuden suunnitelmiaan. Hanna Suominen tuli töihin Heikkilän toimistoon kesäkuussa 1997 sen jälkeen kun Timo Heikkilä oli hänelle asiasta soittanut. Hän oli laittanut hakemuksen Heikkilän toimistoon sen jälkeen kun työt olivat loppuneet edellisessä asianajotoimistossa. 16 Toimisto on kasvanut viime vuosina ja työtkin muuttuneet yhä selvemmin taloushallinnon ja kirjanpidon tehtäviksi. Myös perintätoimeksiannot ovat työllistäneet. Vanhassa työpaikassa asianajosihteeri muun muassa purki juristien nauhoja, mutta nykyään juristit kirjoittavat kirjelmänsä itse. Muutakin tekemistä on toki ollut. Olen luultavasti tehnyt toimistolla kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, tarpeen mukaan siivonnutkin. Hanna on pitänyt työnsä vapaudesta ja itsenäisyydestä. Tämä on ollut hengeltään kiva työpaikka. Koko tiimi puhaltaa yhteen hiileen. Omakaan työ ei ole junnannut koskaan paikallaan, sillä jokainen päivä on erilainen. Tuntuu aina hyvältä, kun löydän vaikkapa kirjanpidosta pitkään hakemani ongelman. Hannan mies jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa, mikä auttaa sopeutumista uuteen arkeen. Nautin siitä, että voin lähteä eläkkeelle terveenä. Silloin voi tehdä oikeastaan kaikkea sitä, mitä haluaa. TIINA RUULIO

17 Luotonvalvonta ja perintä maksuton aamiaiskoulutus Järjestämme reskontranhoitajille ja muille luotonvalvontaa ja perintää hoitaville koulutustilaisuuden Rakennusalan alv kääntyy Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verovelvollinen on ostaja eikä myyjä. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun verovelvollisuus on syntynyt tai sen jälkeen. Alennettu alv jatkuu Alennetun 9 % arvonlisäverokannan soveltamista parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin jatketaan vuoden 2011 loppuun. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien ja nahkatavaroiden sekä vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Suojaamaton verkko vapaaksi Hallituksen esityksessä (HE 277/2010 vp) ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi niin, että suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä ei pidetä luvattomana käyttönä. Lailla suljetaan nimenomaisesti pois suojaamattoman wlanin tms. langattoman tietoverkon käyttämisen sekä sen kautta tapahtuvan internet-yhteyden luvattoman käytön rangaistavuus. Pätkätöille raja-arvot Hallituksen esityksessä (HE 239/2010 vp) työsopimuslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn sisältöä ei muuteta. Paikka: Svenska Klubben 5th Floor Osoite: Aurakatu 1B, Turku Aika: tiistai klo Ohjelma: Tervetuloa toimitusjohtaja, asianajaja Timo Heikkilä Toimiva luotonvalvonta ja perintä varatuomari Nina Sillanpää Tilaisuuden lopuksi kiertokäynti toimistollamme, jossa naistenpäivän kunniaksi tarjolla kuohuvaa! Ilmoittautumiset mennessä, 20 ensimmäistä mahtuu mukaan! Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy Puh Fax Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus maksuton aamiaiskoulutus Uusi käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla tulee voimaan eli asia on erittäin ajankohtainen. Aamukahvitilaisuudessa käydään läpi mitä muutos käytännössä tarkoittaa rakennusalan yrityksille sekä millaisiin tilanteisiin uudet säännökset käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta soveltuvat. Paikka: Svenska Klubben 5th Floor Osoite: Aurakatu 1B, Turku Aika: torstaina klo Ohjelma: Tervetuloa toimitusjohtaja, asianajaja Timo Heikkilä Rakennusalan käännetty ALV -velvollisuus OTK, veroasiantuntija Susanna Uusitalo llmoittautumiset mennessä, 50 ensimmäistä mahtuu mukaan! Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy Puh Fax

18 Jokaisella luottokauppaa käyvällä yrityksellä tulisi olla hyvin suunniteltu luottopolitiikka. Sen ei tarvitse olla pitkä ohjenuora luottoriskien hallinnasta, mutta sen täytyy sisältää yrityksen luotonannon kannalta olennaiset asiat. Luottopolitiikalla määritellään, kenen kanssa ja millä ehdoilla yritys on valmis käymään luottokauppaa. Yrityksen koosta ja rakenteesta riippuen luottopolitiikka voi olla vain suullisesti annettu ohje tai yksityiskohtainen kirjallisesti laadittu muistio. Tärkeintä on se, että luottopolitiikka on olemassa ja että sitä myös noudatetaan. Kun henkilöstölle on laadittu johdon hyväksymät ja yhteisesti noudatetut pelisäännöt, yrityksen rahankierto nopeutuu ja luottotappioiden riski vähenee. NINA SILLANPÄÄ Kirjoittaja toimii Heikkilä & Co:n Turun toimistossa. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu yritysperintä sekä perhe- ja perintöoikeus. Luottopolitiikan laatiminen alkaa yrityksen henkilöstön tehtävien ja vastuiden määrittelemisestä. On tärkeää, että myyntitiimin jäsenten ja taloushallinnon henkilöstön välillä vallitsee selvyys tehtävien jaosta ja toimintamalleista eri tilanteissa. Jokaisen luottokauppaa tekevän myyjän on oltava perillä niistä ohjeista, joiden mukaan kauppaa tehdään, miten esimerkiksi menetellään uusien asiakkaiden kanssa. Luotonvalvojan on puolestaan oltava perillä luotonvalvonnan säännöistä, esimerkiksi siitä, miten usein seurataan, onko erääntyneille laskuille tullut suorituksia. Eri toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun pitää myös olla kunnossa. Tehokas luotonvalvonta edellyttää, että myyjät tiedottavat taloushallinnolle, jos jokin projekti on kesken tai asiakas on esimerkiksi reklamoinut laskua. Arvokasta työaikaa kuluu hukkaan, mikäli luotonvalvoja joutuu jokaisen avoimen laskun kohdalla kysymään erikseen kultakin myyjältä, onko lasku maksamatta pätevän syyn vuoksi. 18

19 Perintä on nopeuslaji Tehokkaaseen luottopolitiikkaan kuuluu myös hyvin suunniteltu perintäaikataulu. Jos kirjallinen maksumuistutuskaan ei tehoa, on syytä siirtää lasku perintään mahdollisimman pian. Yleinen virhe tehdään siinä, että asiakkaalle lähetetään kaksi tai jopa kolmekin maksuvaatimusta ja vielä soitellaan perään, ellei suoritusta kuulu. Tällöin huonosti maksava asiakas oppii, että kyseiseltä yritykseltä saa helposti lisää maksuaikaa. Saataviaan ripeästi perivä yritys saa puolestaan todennäköisemmin suorituksen ajoissa. Hyvä nyrkkisääntö yritysten välisessä kaupassa on laittaa lasku perintään viimeistään 14 päivän kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä. Kun perii samassa aikataulussa kuin laskuttaakin, ei perintä jää jälkijunaan. Asiakasvalinta vähentää riskiä Asiakasvalinta on olennainen osa yrityksen toimivaa luottopolitiikkaa. Jo ennen myyntitapahtumaa ja markkinointia yrityksen tulisi varmistua siitä, että resurssit kohdistetaan oikein maksaviin asiakkaisiin. Ennakoivalla asiakasvalinnalla saadaan arvokasta tietoa esimerkiksi yritysten maksukyvystä ja myös siitä, onko kyseessä juuri toimintansa aloittanut yritys. Ennen kuin kaupat lyödään lukkoon, on tarkistettava asiakkaan luottokelpoisuus ja yhteystiedot. Kokonaiskuva yrityksen luottokelpoisuudesta saadaan yhdistämällä useasta eri lähteestä saatavissa olevaa informaatiota kuten luottotietoyhtiöiden raportteja, kaupparekisterin tietoja tai vaikkapa markkinoilla kiertäviä huhuja. Kattavan tiedon perusteella tehty päätös myydä luotolla riskiasiakkaalle ei välttämättä ole huono päätös taitamaton se on silloin, kun päätös perustuu puutteelliseen tiedonhankintaan. Maksuaika kannattaa pitää lyhyenä Toimivan luottopolitiikan yksi olennainen osatekijä on huolella laaditut luottokaupan sopimusehdot. Siinä kannattaa kääntyä asiantuntevan juristin puoleen. Laskujen maksuajat on syytä pitää lyhyinä yritysten välisessä kaupassa eräpäivä kannattaa sopia maksimissaan 14 päivän päähän. Laskutus on hoidettava säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Maksamattomista laskuista on muistutettava nopeasti, mielellään jo 7 päivän kuluessa eräpäivästä. Luotonhallinnan muistilista Määrittele tarkoin luottokauppaa käyvien myyjien ja taloushallinnon henkilöstön tehtävät ja vastuut. Käy kaikki potentiaaliset asiakkaat läpi ennen myynti- ja markkinointitoimia. Tarkista asiakkaan luottokelpoisuus aina ennen tavaran tai palvelun myyntiä. Selvitä lisäksi vähintään yrityksen yhteystiedot, Y-tunnus ja vastuuhenkilöt. Hoida laskutus säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Lähetä yritysasiakkaalle kirjallinen maksumuistutus 7 vuorokauden kuluttua laskun eräpäivästä. Yksi maksumuistutus riittää. Etene perintään ripeästi, jo 7-14 päivän kuluttua kirjallisen maksumuistutuksen jälkeen. Seuraa, että laadittua luottopolitiikkaa myös noudatetaan. 19

20 Osoitelähde: Heikkilä & Co asiakasrekisterit ja Suomen Asiakastieto Oy Työsuhdejuridiikkaa ja yritysverotusta -seminaari Paikka: IF:n toimitalo, Kalevantie 3, Turku Aika: keskiviikko klo Ohjelma: Ajankohtaista yritysverotuksesta OTK, veroasiantuntija Susanna Uusitalo, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Yrittäjän riskiturva Yhteyspäällikkö Matti Lepistö, Mandatum Life Työsuhdejuridiikan katsaus Asianajaja, varatuomari Jaska Ikäheimonen, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Kahvitarjoilu, tilaisuus on maksuton Ilmoittautumiset mennessä: Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy Puh Fax Perimme saatavanne nopeasti! Yhteyshenkilönne perintäasioissa on Nina Sillanpää puh Heikkilä & Co hoitaa yritysperintää lähes 20 vuoden kokemuksella. Palvelumme on yksilöllistä ja tehokasta. Mikäli olette tottuneet käyttämään suuria perintätehtaita, huomaatte varmasti eron toiminnassamme. ASIANAJOTOIMISTO

Tilaisuus tekee varkaan. Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin.

Tilaisuus tekee varkaan. Konkurssiasiamiehen toimistossa tunnetaan suomalaiset konkurssit perin juurin. Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n ja Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2011 3 6 8 13 14 18 Maksuongelmat on ratkaistava ajoissa Hyvä myyntisopimus antaa turvaa riskeiltä Perusohje

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää

Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle. Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Opas tehokkaaseen perintään PK-yritykselle Seitsemän vaihetta, joilla tehostat yrityksesi erääntyneiden saatavien perintää Johdanto Tämä perinnän pikaopas on kirjoitettu kaikille yrityksille, jotka myyvät

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Rikosoikeus viimesijainen keino Yhteiskunnallisiin ongelmiin tulisi ensisijaisesti löytää

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Laskutus- ja perintäohjeet 6.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus 11.4.2000 Viimeksi muutettu 1.12.2008 Voimaan 1.1.2009 1 Periaate Kaupungin saatavat on laskutettava ja

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Tekes projekti 40024 Yrityksen maksukyky & strateginen johtamien Jenny Väyrynen 20.11.2009 Lähtökohta Mitä valvonta on? Kenen hyödyksi valvonta on tarkoitettu?

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 9 1 (6) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 9 1 (6) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 9 1 (6) NEUVOTTELUKUNTA 28.9.2004 TAKAISINSAANNISTA KONKURSSISSA Sisältöä muutettu 5.3.2013; muutokset lihavoitu 1 YLEISTÄ Konkurssivelallisen ennen konkurssia tekemät velkojien

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

IntruM JustItIa LuOttOtIetOPaLveLu

IntruM JustItIa LuOttOtIetOPaLveLu INTRUM JUSTITIA LUOTTOTIETOPALVELU Luottotietopalvelu kun halutaan ennakoivaa tietoa riskien hallintaa varten Antaa ennakoivaa tietoa asiakkaiden, sidosryhmien, alihankkijoiden, tavaran toimittajien ja

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen

Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä -

Lisätiedot

Selkeät pelisäännöt - kaiken a ja o

Selkeät pelisäännöt - kaiken a ja o Selkeät pelisäännöt - kaiken a ja o 1) Kauppakirja Sopimukset sekä tarvittaessa esisopimus jos hevonen ostetaan perustettavan kimpan lukuun Huom! Omistajanvaihdosilmoitus ei ole kauppakirja, vain ilmoitus

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 KAUPAN KOHDE... 4 1.1 Liiketoiminta...

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun

Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun Tästä oppaasta saat vinkit tehokkaan B2B perintäprosessin suunnitteluun ja tietoa käytössä olevista perintäkeinoista Johdanto Tämä opas on tehty kaikille yrityksille,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Visma Duetto Oy. Parannamme luottokaupan tulosta. Luottokaupan riskienhallintaa yli 20 vuoden kokemuksella

Visma Duetto Oy. Parannamme luottokaupan tulosta. Luottokaupan riskienhallintaa yli 20 vuoden kokemuksella Visma Duetto Oy Parannamme luottokaupan tulosta Luottokaupan riskienhallintaa yli 20 vuoden kokemuksella Asiat Visma Dueton esittely Huomautus- ja perintäpalvelut Duetto -asiakasliittymä Perinnästä yleisesti

Lisätiedot

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki 3.10.2014 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT 3 3.3 ESTEETTÖMYYS

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Yritysten aamukahvit Raahe Kari Ollikainen ja Esko Kujala Oulun yrityskonttori Eurolaina Yleisimmin käytetty perustuote investointien ja

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat X:N KÄRÄJÄOIKEUDELLE KONKURSSIASIA 18.8.2001 01/xxx 1 LUETTELO KONKURSSIVALVONNOISTA Velallinen Velallinen Oy, kotipaikka Y- tai henkilötunnus xxxxxxx Takaisinsaannin määräpäivä eli hakemuksen vireilletuloajankohta

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS. Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) 1 (5) 1. SOPIJAOSAPUOLET OSTAJA: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, jäljempänä YTHS Yhteystiedot: OSTAJAN YHTEYSHENKILÖ: Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti) (Yhteystiedot, jos poikkeavat

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Maksukyky vs. maksukyvyttömyys

Maksukyky vs. maksukyvyttömyys Maksukyky vs. maksukyvyttömyys Tarkoitus: Selvittää maksukyky-, maksukyvyttömyys- ja maksukyvyttömyysriski-käsitteiden keskinäistä suhdetta, käsitteiden sisältöä, käyttöä ja ongelmia. Näkökulmat: - Osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Vientisaatavien rahoitus - Saatavat kassaan nopeasti ja turvallisesti

Vientisaatavien rahoitus - Saatavat kassaan nopeasti ja turvallisesti Vientisaatavien rahoitus - Saatavat kassaan nopeasti ja turvallisesti Viennin rahoituksen päivä Perjantai 8.5.2015, Jyväskylä Pyry Huhtanen Tuotepäällikkö Nordea Rahoitus Suomi Oy pyry.huhtanen@nordea.com

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Jukka Mononen 1 27.4.2010

Jukka Mononen 1 27.4.2010 Verojen perintä Jukka Mononen 1 Verohallinto 1.1.2010 1 Pääjohtaja Veronkantokeskus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallitus Tietohallinto Hallintopalvelu Verovirastot Jukka Mononen 2 Verohallinto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen- seminaari 8.5.2009 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

INFORMAATION MERKITYS SANEERAUKSEN ONNISTUMISEN ENNUSTAMISESSA

INFORMAATION MERKITYS SANEERAUKSEN ONNISTUMISEN ENNUSTAMISESSA 1 Erkki K. Laitinen, professori Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Vaasan yliopisto INFORMAATION MERKITYS SANEERAUKSEN ONNISTUMISEN ENNUSTAMISESSA Tavoitteena esitellä: - Suomen Akatemian yrityssaneeraus

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet...2 2. Soveltamisala...2 3. Laskutuksen suorittaja...2 4. Laskut...2

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012 Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lisäselvitykset Lapin ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen - lisäselvitykset Tämä lisäselvitys perustuu 29.6.2012 päivättyyn yhtiöittämisselvitys raporttiin. Omistajavalmisteluryhmä

Lisätiedot

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot