SOPIMUS ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ TYÖSSÄOPPIMISEN EDISTÄMISEKSI VARSINAIS-SUOMESSA

Transkriptio

1 1 / SOPIMUS ALUEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ TYÖSSÄOPPIMISEN EDISTÄMISEKSI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Sopijapuolet S. ja A. Bovalliuksen säätiö / Bovallius-ammattiopisto Turku Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Peimarin koulutuskuntayhtymä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä / Salon seudun ammattiopisto Turun kristillisen opiston säätiö Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi / Ammatillinen koulutus, Turun ammattiinstituutti 2. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja kehittää työssäoppimisen yhtenäistä toteutusta Varsinais-Suomessa. 3. Sopimuksessa sovitaan seuraavista asioista 1. Perustetaan Varsinais-Suomen Laakeri-tiimi, jonka muodostavat a. koulutuksen järjestäjien työssäoppimisen koordinaattorit (topkoordinaattorit), joista yksi toimii puheenjohtajana b. koulutuskoordinaattori c. verkkopalvelun ylläpitäjä 2. Sovitaan Laakeri-tiimin tehtäviksi seuraavat: a. koordinoi laadukasta työpaikkaohjaajan koulutusta yhdessä sovittujen yhtenäisten mallien mukaan b. valmistelee ja suunnittelee ehdotukset yhtenäisistä työpaikkaohjauksen käytännöistä palvelemaan alueen työelämää ja oppilaitoksia c. välittää tietoa työssäoppimisesta ja sen kehittämisestä (mm. hankkeet) alueelliselle verkostolle ja oman organisaation yksiköille d. ylläpitää ja kehittää alueellista työssäoppimisen verkkopalvelua e. valmistelee ja toimeenpanee suosituksia työssäoppimisen edistämiseksi alueella 3. Sovitaan top-koordinaattorin tehtäviksi seuraavat: a. toimii koulutuksen järjestäjän yhteyshenkilönä alueellisessa verkostossa b. toimii yhteyshenkilönä oman organisaation johdon ja Laakeri-tiimin välillä päätöksiä tehtäessä c. informoi oman organisaation opettajia yhteisistä käytännöistä d. osallistuu aktiivisena toimijana verkoston kokouksiin

2 e. markkinoi työpaikkaohjaajakoulutuksia f. osallistuu työelämäyhteistyön kehittämiseen g. valmistelee ja toimeenpanee oman organisaation kehittämisehdotuksia työssäoppimisen käytäntöihin ja alueellisen yhteistyön muotoihin h. laatii pieniä tiedotteita oppilaitoksen työssäoppimiseen liittyvistä tapahtumista ja raportoi kehittämistoimista yhteisesti sovitulla tavalla 4. Sovitaan koulutuskoordinaattorin tehtäviksi seuraavat: a. koordinoi koulutusten järjestämistä b. kehittää koulutussisältöjä ja toteutusta yhdessä kouluttajien kanssa c. toimii alueen työpaikkaohjaajakouluttajien tukihenkilönä 5. Sovitaan verkkopalvelun ylläpitäjän tehtäviksi seuraavat: a. ylläpitää koulutus- ja muita tietoja sivustolla b. muokkaa sivuston ulkoasua käyttäjien tarpeet huomioiden c. tekee ehdotuksia Laakeri-tiimille sivuston kehittämiseksi d. kehittää uusia välineitä tiedotuksen edistämiseksi esim. uutiskirje 2 / 3 6. Sovitaan tiimin resursseista a. top-koordinaattorin / koulutuskoordinaattorin / verkkopalvelun ylläpitäjän kokousresurssin ja oman organisaation sisällä tapahtuvaan tiedonvälitykseen käytössä olevan resurssin sopii koulutuksen järjestäjä asianomaisen kanssa. b. koulutuskoordinaattorin resurssi lukuvuodeksi on 40 tuntia opettajan työtä c. verkkopalvelun ylläpitäjän resurssi lukuvuodeksi on 60 tuntia opettajan työtä 7. Hyväksytään sopimuksen liitteenä olevat työpaikkaohjaajakoulutuksen mallit ja opettajan työelämäosaamisen kehittämismalli sekä näiden kustannusten laskentaperusteet 4. Sopimuksen velvoitteet 1. Sopijapuolet nimeävät edustajansa Laakeri-tiimiin ja varaavat heille sovitun kokousresurssin. 2. Sopimuksesta aiheutuu yhteisiä kustannuksia koulutuskoordinaattorin ja verkkopalvelun ylläpitäjän palkkakuluina sekä kehittämispäivän tai vastaavien järjestelykuluista. Arvioitu palkkakustannus on yhteensä noin 5000 / vuosi. Muihin Laakeri-tiimin toiminnasta aiheutuviin kuluihin varataan tällä sopimuksella 2000 / vuosi. Yhteiset kustannukset (yhteensä enintään 7000 / vuosi) jaetaan sopijapuolten kesken nuorisoasteen opiskelijapaikkojen suhteessa, ellei kustannukselle tai sen osalle saada muuta rahoitusta (esim. hankerahoitusta). Kulut tasataan sopijapuolten kesken vuoden lopussa. 5. Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa vuoden kerrallaan elleivät osapuolet toisin sovi.

3 6. Sopimuksen liitteet 1. Työpaikkaohjaajakoulutuksen (2 ov) perusmalli, ryhmämuotoinen toteutus 2. Työpaikkaohjaajakoulutus (2 ov) työpaikalla (sisältää osaamisen kartoituksen, tunnustamisen ja osaamisen kertymisen dokumentoinnin) 3. Opettajan työelämäjakso kehittämisen välineenä (haku ja tuloksista kertominen) 4. Kustannusten laskentaperusteet työpaikkaohjaajakoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja opettajan työelämäjaksoon 3 / 3

4 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä hetkellä yhteistyössä Laakeri-hankkeen sekä yhteistyössä muiden varsinais-suomen yhteistyökoulujen kanssa saman perusmallin mukaisesti. Koulutusta toteutetaan kolmena lähipäivänä. Koulutukseen kuuluu tämän lisäksi itsenäistä opiskelua 15 tuntia. Koulutus tapahtuu ryhmäopetuksena. Kontaktijaksojen välinen aika on noin 2-3 viikkoa. Väliaikana opiskelijat tekevät etätehtäviä seuraavaan jaksoon. Koulutuksen kohderyhmänä ovat alueen työpaikkaohjaajat jotka oman työnsä ohella ohjaavat ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on osa työyhteisön arkipäivää. Tavoitteellinen oppiminen työpaikoilla edellyttää rakentavaa keskustelua ja kumppanuutta työpaikan ja koulutuksen järjestäjän välillä Keskustelu tavoitteista, mahdollisuuksista, vaatimuksista ja edellytyksistä edistää oppimisen suunnittelua ja hyvien oppimistulosten saavuttamista. Näitä kaikki seikkoja edistetään koulutuksen avulla yhteistyössä työelämän edustajien ja kouluttajien kesken. 2. Koulutuksen sisällöt ja teemat Koulutus toteutetaan työpaikkaohjaajien koulutusohjelman 2 ov:n laajuisena. Koulutus on jaettu kolmeen päivään oheisen suunnitelman mukaisesti 1.TAPAAMISKERTA 8 t Osaamisen tunnistaminen ja työpaikan mahdollisuudet - Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet - Tunnistetaan aiempi osaaminen - Työpaikan mahdollisuudet toimia työssäoppimispaikkana

5 2 - Sovitaan jatkosta Koulutusjärjestelmä ja työssäoppiminen - Koulutusjärjestelmä ja tutkinnot - Oman alan tutkintorakenne - Oppisopimuskoulutus - Työssäoppiminen: Tavoitteet, osapuolten tehtävät ja sopimus - Perehdyttäminen: Työpaikkaan, työtehtäviin ja työturvallisuuteen 2.TAPAAMISKERTA 5 t Oppiminen ja ohjaaminen - Oppiminen: Tavat ja tyylit - Ohjaaminen: Erilaiset ohjaustavat - Kehittävä palaute - Vuorovaikutustaidot 3.TAPAAMISKERTA 5 t Arviointi - Arviointiprosessi: Tehtävät, tavoitteet ja periaatteet - Arvioinnin kohteet, kriteerit ja asteikot - Mukautettu arviointi - Ammattiosaamisen näyttö - Tutkintotilaisuus näyttötutkinnossa 3. Koulutusohjelman rakenne ja koulutusmuodot Koulutusta toteutetaan kolmena lähipäivänä. Koulutukseen kuuluu tämän lisäksi itsenäistä opiskelua 15 tuntia. Koulutus tapahtuu ryhmäopetuksena. Kontaktijaksojen välinen aika on noin 2-3 viikkoa. Väliaikana opiskelijat tekevät etätehtäviä seuraavaan jaksoon. Sopivimman ryhmän koko on noin 18 henkeä. 1. Ennakkotehtävä Mitä työtehtäviä työhönne kuuluu? Millaista ammattitaitoa työnne edellyttää? Mitkä työturvallisuusasia pitää huomioida työssänne? 2. 2 Etätehtävä Oppimistyylitesti, Pohdi työpaikkasi perehdytystä sekä miten työssäoppijan

6 3 perehdyttäminen eroaa uuden työntekijän perehdytyksestä Etätehtävä Mitä arvioit? Miten arvioit? Miksi arvioit? Mihin arviointisi perustuu? Koulutuspäivistä on kouluttajan käyttöön tehty manuaali, jota noudattamalla uuden kouluttajan on helpompi saada käsitys koulutuksesta kokonaisuutena. 4. Koulutusmateriaali Koulutuksessa käytetään materiaalina Laakeri-työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais- Suomessa hankkeen tuottamaa koulutusmappia TYÖPAIKKAOHJAAJALLE. Tämän lisäksi koulutuksen aikana jaetaan alakohtaista materiaalia esim. tutkinnosta ja arvioinnista. Mappia täydennetään alakohtaisesti. Tämä mappi on käytössä perusmateriaalina kaikissa koulutuksissa. 5. Koulutuksessa käytetyt teknologiset ratkaisut Sähköistä oppimisalustaa ei ole käytössä. Koulutusten perus markkinointi tapahtuu pääosin netissä. Koulutuksiin voi ilmoittautua sähköisesti verkkosivujen kautta. Koulutusmappi on ladattavissa netistä. Kouluttajilla on oma moodle- sivusto jossa on perusmateriaalia kouluttajille. 6. Koulutuksen suunnittelu Yksittäisen koulutuksen suunnitteluun ei kulu paljon aikaa. Koulutukset toteutetaan perusrakenteeltaan joka kerta samansisältöisinä. Alojen erityispiirteet toki otetaan aina huomioon. Koulutusten määrä suunnitellaan aina noin puolta vuotta etukäteen tarvekartoitusten mukaan. Ryhmiä toteutetaan alakohtaisina sekä sekaryhminä joihin voi osallistua työelämän edustajille eri aloilta. Keskimäärin koulutuksia toteutetaan noin viisi -kuusi lukukausittain. Ryhmän keskimääräinen koko on 18 koulutettavaa. 7. Resursointi Peruskoulutuksen( 2 ov) resurssointi on opettajan työtä aloituspäivään 8 tuntia sekä molempiin jatkopäiviin 5 tuntia. Yhteensä 18 tuntia.

7 4 Tämän lisäksi aloituspäivään voi osallistua myös alakohtainen opettaja. Hänelle resurssi on silloin 8 tuntia. Etätöiden tarkistukseen ja organisointiin on varattu 4 tuntia vastuuopettajalle. Tämän lisäksi koulutusvastuussa oleva opettaja saa koulutuksen suunnitteluun ja käytännön junailuihin 8 tunnin resurssin. Tämän lisäksi kouluttaja voi saada resurssia myös markkinointiin jos se katsotaan koulutuksen onnistumisen kannalta tarpeelliseksi. Tilavuokria on yhteen koulutuskokonaisuuteen varattu noin 300 ja koulutusmateriaaleihin noin 11 / opiskelija. Koulutuksen aikana tarjotaan opiskelijoille aloituspäivänä aamupala, lounas- ja iltapäiväkahvit. Jatkopäivissä tarjotaan kahvi ja sämpylä. Näistä kustannuksia syntyy yhteensä noin 40 /opiskelija. 18 opiskelijan ryhmälle kustannukset ovat yhteensä noin 2700 eli noin 150 / opiskelija. 8. Koulutuksen markkinointi Turun ammatti-instituutissa on eri tutkinnoille yhteensä noin 15 top-koordinaattoria joiden tehtävänä on markkinoida oman alansa koulutuksia. Koulutusten varsinainen markkinointi tapahtuu ohjaavien opettajien toimesta. Turun ammatti-instituutin nettisivuilla on tiedot kaikista toteutettavista koulutuksista. Samoin koulutuksia markkinoidaan sivuston kautta. 9. Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen Kunkin koulutuksen (2 ov) jälkeen kerätään palaute. Palautteista tehdään puolivuosittain kooste. Koostetta käsitellään kouluttajatiimissä. Saadun palautteen pohjalta muutetaan toimintatapoja havaittujen kehittämistarpeiden mukaisesti. Palautteeseen voidaan toki reagoida myös heti seuraavassa koulutuksessa. Palautteen yhteydessä kysellään osallistuneilta myös lisäkoulutustarpeista. Haluamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä koulutusta yhteistyössä alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. 10. Suositukset ja vinkkejä työpaikkaohjaajien koulutuksen suunnittelijoille ja toteuttajille kokemustenne pohjalta Yhteinen koulutusmateriaali alueen kaikkien työpaikkaohjaajien kouluttajien käyttöön selkeyttää alueen työssäoppimisen kuvaa. Täytyy varmentaa aina että noudatetaan 2 ov:n sisältöä. TPO koulutuksista ei saa tehdä missään nimessä liian koulumaista. Keskusteleva ja ohjaajien omasta kokemuspiiristä lähtevä keskustelu tuo parhaan lopputuloksen.

8 5 Ryhmämuotoisen koulutuksen ehdottomana etuna on osallistujien vuorovaikutus toistensa kanssa koulutuksen aikana. Haluamme antaa osaamisemme ja kokemuksemme kaikkien koulutuksenjärjestäjien käyttöön. Vastavuoroisesti haluamme hyödyntää kaiken olemassa olevan kokemuksen ja tiedon muilta koulutuksenjärjestäjiltä oman osaamisemme kehittämiseksi. 11. Kehittäjäorganisaation nimi ja yhteystiedot Laakeri-hanke Turun ammatti-instituutti Kellonsoittajankatu 9-11 PL Turku 12. www-osoite verkkosivuille, joilta löytyy lisätietoa kuvatusta työpaikkaohjaajien koulutuksesta Kuvauksen laatijan nimi ja yhteystiedot Jarmo Linkosaari Turun ammatti-instituutti Liitteet Perusrunko Resurssikaavio Mappi sähköisessä muodossa Palautelomake

9 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä hetkellä yhteistyössä Laakeri-hankkeen sekä yhteistyössä muiden varsinais-suomen yhteistyökoulujen kanssa saman perusmallin mukaisesti. Koulutusta toteutetaan neljänä tapaamiskertana koulutukseen osallistuvan omalla työpaikalla. Koulutukseen kuuluu tämän lisäksi itsenäistä opiskelua 12 tuntia. Tapaamiskertojen välinen aika on noin 2-3 viikkoa. Väliaikana opiskelija tekee etätehtäviä seuraavaan tapaamiskertaan. Koulutuksen kohderyhmänä ovat alueen työpaikkaohjaajat jotka oman työnsä ohella ohjaavat ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen erityisenä kohderyhmänä ovat pienyrittäjät sekä muut työntekijäryhmät joiden on vaikea irrottautua ryhmämuotoiseen opiskeluun. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on osa työyhteisön arkipäivää. Tavoitteellinen oppiminen työpaikoilla edellyttää rakentavaa keskustelua ja kumppanuutta työpaikan ja koulutuksen järjestäjän välillä Keskustelu tavoitteista, mahdollisuuksista, vaatimuksista ja edellytyksistä edistää oppimisen suunnittelua ja hyvien oppimistulosten saavuttamista. Näitä kaikki seikkoja edistetään koulutuksen avulla yhteistyössä työelämän edustajien ja kouluttajien kesken. Työpaikalla tapahtuvalla koulutusmallilla päästään pureutumaan tehokkaasti ko. työpaikan työssäoppimisen toiminnan kehittämiseen. 2. Koulutuksen sisällöt ja teemat Koulutus toteutetaan työpaikkaohjaajien koulutusohjelman 2 ov:n laajuisena. Koulutus on jaettu neljään tapaamiseen oheisen suunnitelman mukaisesti. 1.TAPAAMISKERTA 1 t Osaamisen tunnistaminen ja työpaikan mahdollisuudet - Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet - Tunnistetaan aiempi osaaminen - Työpaikan mahdollisuudet toimia työssäoppimispaikkana - Sovitaan jatkosta

10 2 2.TAPAAMISKERTA 2 t Koulutusjärjestelmä ja työssäoppiminen - Koulutusjärjestelmä ja tutkinnot - Oman alan tutkintorakenne - Oppisopimuskoulutus - Työssäoppiminen: Tavoitteet, osapuolten tehtävät ja sopimus - Perehdyttäminen: Työpaikkaan, työtehtäviin ja työturvallisuuteen 3.TAPAAMISKERTA 2 t Oppiminen ja ohjaaminen - Oppiminen: Tavat ja tyylit - Ohjaaminen: Erilaiset ohjaustavat - Kehittävä palaute - Vuorovaikutustaidot 4.TAPAAMISKERTA 2 t Arviointi - Arviointiprosessi: Tehtävät, tavoitteet ja periaatteet - Arvioinnin kohteet, kriteerit ja asteikot - Mukautettu arviointi - Ammattiosaamisen näyttö - Tutkintotilaisuus näyttötutkinnossa 3. Koulutusohjelman rakenne ja koulutusmuodot Koulutusta toteutetaan neljänä tapaamiskertana. Koulutukseen kuuluu tämän lisäksi itsenäistä opiskelua 14 tuntia. Koulutus tapahtuu yksilöopetuksena työpaikalla. Kontaktijaksojen välinen aika on noin 2-3 viikkoa. Väliaikana opiskelijat tekevät etätehtäviä seuraavaan jaksoon. 1. Ennakkotehtävä Annetaan ennen ensimmäistä tapaamista Mitä työtehtäviä työhönne kuuluu? Millaista ammattitaitoa työnne edellyttää? Mitkä työturvallisuusasia pitää huomioida työssänne? 2. 2 Etätehtävä Annetaan ennen kolmatta tapaamiskertaa

11 3 Oppimistyylitesti, Pohdi työpaikkasi perehdytystä sekä miten työssäoppijan perehdyttäminen eroaa uuden työntekijän perehdytyksestä. Mitkä työturvallisuusasia pitää huomioida työssänne? Etätehtävä Annetaan ennen neljättä tapaamiskertaa Mitä arvioit? Miten arvioit? Miksi arvioit? Mihin arviointisi perustuu? Tapaamiskerroista on kouluttajan käyttöön tehty manuaali, jota noudattamalla uuden kouluttajan on helpompi saada käsitys koulutuksesta kokonaisuutena. Kouluttajia perehdytetään tähän koulutusmuotoon yhden päivän koulutuksella. Työpaikkaohjaajan osaamisen kertyminen - vihkoseen kerätään suoritukset kustakin tapaamiskerrasta. 4. Koulutusmateriaali Koulutuksessa käytetään materiaalina Laakeri-työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais- Suomessa hankkeen tuottamaa koulutusmappia TYÖPAIKKAOHJAAJALLE. Tämän lisäksi koulutuksen aikana jaetaan alakohtaista materiaalia esim. tutkinnosta ja arvioinnista. Mappia täydennetään alakohtaisesti. Tämä mappi on käytössä perusmateriaalina kaikissa koulutuksissa. 5. Koulutuksessa käytetyt teknologiset ratkaisut Sähköistä oppimisalustaa ei ole käytössä. Koulutusten perus markkinointi tapahtuu pääosin netissä. Koulutusmappi on ladattavissa netistä. Kouluttajilla on oma moodle- sivusto jossa on perusmateriaalia kouluttajille. 6. Koulutuksen suunnittelu Kukin koulutuskokonaisuus suunnitellaan ja aikataulutetaan yksilöllisesti huomioiden työpaikkaohjaajan ja työpaikan tarpeet. Kukin koulutus toteutetaan yhteisen perusmallin mukaisesti. Kouluttaja voi kuitenkin kohdentaa koulutusta niin työpaikan kuin myös työpaikkaohjaajan toivomusten mukaisesti. Yhteisesti sovitut asiat tulee kuitenkin suorittaa jokaisen opiskelijan ennen kuin hänelle voidaan antaa todistus suoritetusta työpaikkaohjaajakoulutuksesta.

12 4 Todistuksen antaa Työpaikkaohjaajan osaamisen kertyminen - vihkosen mukaan se oppilaitos, jonka toimesta suurin osa koulutuksista/ tapaamisista on järjestetty. Osa neljästä jaksosta voidaan tunnistaa myös muista koulutuksista. 7. Resursointi Peruskoulutuksen (2ov) resurssointi tällä mallilla on opettajan työtä yhteensä 7 tuntia. Ensimmäiseen tapaamiseen on varattu yksi tunti. Seuraaviin tapaamisiin on varattu kuhunkin kaksi tuntia. Tämän lisäksi koulutusvastuussa oleva opettaja saa koulutuksen suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin noin 5 tunnin resurssin. Tämän lisäksi kouluttaja voi saada resurssia myös markkinointiin, jos se katsotaan koulutuksen onnistumisen kannalta tarpeelliseksi. Muut kustannukset on arvioitu yhteensä noin 11 ja koulutuksen kokonaiskustannukseksi noin Koulutuksen markkinointi Turun ammatti-instituutissa on eri tutkinnoille yhteensä noin 15 työssäoppimisen koordinaattoria joiden tehtävänä on markkinoida oman alansa koulutuksia. Tämän koulutusmallin markkinointiin osallistuvat myös kouluttajakouluttajiksi koulutetut oman alansa opettajat. 9. Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen Kunkin koulutuksen (2 ov) jälkeen kerätään palaute. Palautteista tehdään puolivuosittain kooste. Koostetta käsitellään kouluttajatiimissä. Saadun palautteen pohjalta muutetaan toimintatapoja havaittujen kehittämistarpeiden mukaisesti. Palautteeseen voidaan toki reagoida myös heti seuraavassa koulutuksessa. Palautteen yhteydessä kysellään osallistuneilta myös lisäkoulutustarpeista. Haluamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä koulutusta yhteistyössä alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. 10. Suositukset ja vinkkejä työpaikkaohjaajien koulutuksen suunnittelijoille ja toteuttajille kokemustenne pohjalta Yhteinen koulutusmateriaali alueen kaikkien työpaikkaohjaajien kouluttajien käyttöön selkeyttää alueen työssäoppimisen kuvaa. Täytyy varmentaa aina että noudatetaan 2 ov:n sisältöä. TPO koulutuksista ei saa tehdä missään nimessä liian koulumaista. Tapaamiset tulee toteuttaa keskustelevina ja ohjaajien omasta kokemuspiiristä lähtevä keskustelu tuo parhaan lopputuloksen. Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa ja kannustaa halukkaita opettajia työpaikoilla

13 5 tapahtuvan koulutuksen toteuttajiksi. Tällä mallilla saadaan yrittäjät ja pienten työpaikkojen edustajat koulutettua työpaikkaohjaajiksi. Haluamme antaa osaamisemme ja kokemuksemme kaikkien koulutuksenjärjestäjien käyttöön. Vastavuoroisesti haluamme olla imemässä kaiken olemassa olevan kokemuksen ja tiedon muilta koulutuksenjärjestäjiltä oman osaamisemme kehittämiseksi. 11. Kehittäjäorganisaation nimi ja yhteystiedot Laakeri-hanke Turun ammatti-instituutti Kellonsoittajankatu 9-11 PL Turku 12. www-osoite verkkosivuille, joilta löytyy lisätietoa kuvatusta työpaikkaohjaajien koulutuksesta Kuvauksen laatijan nimi ja yhteystiedot Jarmo Linkosaari Turun ammatti-instituutti Liitteet Perusrunko Resurssikaavio Mappi sähköisessä muodossa Palautelomake Työpaikkaohjaajan osaamisen kertyminen - vihkonen

14 1 Liite 3 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSON Nimeä opettajien työelämäjakso sisältöä kuvaavasti OPETTAJAN TYÖELÄMÄJAKSO KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ VARSINAIS- SUOMESSA 1. Opettajien työelämäjakson kuvaus pähkinänkuoressa ja mahdollinen kaavio tai kuvio toteutuksesta Työelämäjaksoon liittyvä kehitystehtävä hyödyttää eri osapuolia, työpaikkaa, koulutuksen järjestäjää ja opettajaa. Kehittämisen kohteena ovat olleet usein työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutus työpaikalla, uusien koulutusohjelmien työssäoppimispaikkojen ja työtehtävien kartoitus sekä opetuksen kehittäminen ajantasaisen tiedon perusteella. Myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajat ovat olleet tekemässä työtä, mitä myös opiskelijat tekevät työssäoppimisjakson aikana. Jaksojen pituudet ovat vaihdelleet neljästä kahdeksaan viikkoon. Varsinais-Suomen eri oppilaitoksissa käytettiin yhteistä tapaa hakeutua jaksolle, resurssoida jakso ja raportoida kehitystehtävän tuloksista.

15 2 2. Opettajien työelämäjakson toteutus 2.1 Ennen työelämäjaksoa (esim. työelämäjakson suunnitteluvaihe, tiedotus ja markkinointi) Työelämäjaksoista tiedotetaan rehtoreille ja koulutuspäälliköille uuden lukuvuoden suunnittelun käynnistyessä. Koulutuspäälliköt markkinoivat jaksoja opettajilleen. Koulutuspäällikkö pyytää opettajaa täyttämään hakukaavakkeen ja ilmoittaa yhdyshenkilölle halukkaan nimen. Yhdyshenkilö tarkastaa suunnitellun kehitystehtävän ja pyytää siihen tarvittaessa tarkennusta ennen kuin lähettää hakukaavakkeen rehtorille hyväksyttäväksi. Hyväksytystä työelämäjaksosta tiedotetaan asianosaisille ja myös palkanlaskennalle. Ennen jakson alkua yhdyshenkilö perehdyttää opettajan työelämäjakson prosessiin, sopimus-, raportointi- ja työajanseurantalomakkeisiin sekä kertoo jaksoon liittyvästä tiedotusvelvollisuudesta. Työelämäjakson paikan eli yrityksen tai muun organisaation, jossa jakso toteutuu, hankkii opettaja itse. 2.2 Työelämäjakson alussa Opettaja laatii palkanlaskentaa varten toimenkuvan, täyttää hanketta varten aloituslomakkeen itsestään ja pyytää vastaavat tiedot ohjaajastaan työpaikalla. Työpaikan edustaja allekirjoittaa sopimuksen opettajan työelämäjaksosta. 2.3 Työelämäjakson aikana Opettaja tutustuu työpaikkaan ja sen työtehtäviin. Opettaja ja ohjaaja yhdessä suunnittelevat tarkemmin esim. työssäoppimisjakson toteutukseen liittyvän kehittämisen. Tähän voi liittyä perehdytysaineiston tai näyttötehtävän laadintaa. 2.4 Työelämäjakson lopussa Opettaja laatii raportin jaksosta, jossa hän kuvaa hyödyt työpaikan kannalta, oppilaitoksen kannalta ja omalta kannaltaan. Raportissa hän kertoo myös mahdolliset ongelmat ja suositukset jakson toteutukseen liittyen. 2.5 Työelämäjakson jälkeen Opettaja lähettää raportin jaksosta yhdyshenkilölle ja esimiehelle sekä kertoo jaksosta kollegoilleen. Pyydettäessä opettaja on velvollinen kertomaan jaksosta oppilaitoksen tai Varsinais-Suomen yhteisissä kehittämistilaisuuksissa. 3. Työelämäjakson toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi Työelämäjaksojen kehitystehtävät on ryhmitelty Opetushallituksen opettajan työelämäosaamisen perusteet huomioiden ja ne ovat edistäneet opettajan oppimista ja ongelmanratkaisua sekä edistäneet yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikan kanssa. Keskeisiä työpaikan hyötyjä ovat: 1. Työpaikkaohjaajan tuki (ohjaamiseen liittyvän tukimateriaalin laadinta, perehdytys työssäoppimiseen, arviointiin ja tutkinnon perusteisiin, vertaistuki verkostoitumisen avulla) 2. Työpaikkaohjaajien koulutus ja täydennyskoulutus (varsinainen tpo-koulutus ja arviointi, ohjaus, vieras kieli, selkokieli, työvälineohjelmat, musiikkiterapia, lääkelaskut)

16 3 Keskeisiä oppilaitoksen hyötyjä ovat: 1. Opetuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat työelämälähtöisesti 2. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen yhdessä työpaikan edustajien kanssa (vaihtoehtoiset työssäoppimispolut, työpaikan valmentaminen työssäoppimispaikaksi ja näyttöjen vastaanottajaksi, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioiminen, näyttötehtävien laadinta) Työelämäjaksojen vaikuttavuus on lisääntynyt esim. Varsinais-Suomen alakohtaisissa työssäoppimisen kehittämistilaisuuksissa ja uusien työelämäjaksolle lähtevien opettajien perehdytystilaisuuksissa, joissa jaksolla jo olleet opettajat ovat kertoneet kokemuksistaan. Alan sisällä työelämäjaksojen tulosten jakaminen on jäänyt opettajan ja koulutuspäällikön vastuulle. 4. Onko opettajien työelämäjaksot mainittu koulutuksen järjestäjän henkilöstöstrategiassa? Miten asia todentuu käytännössä? Strategisessa palvelusopimuksessa on asetettu tavoitteet opettajien työelämäjaksojen määrälle tuleville vuosille. 5. Suosituksia ja vinkkejä opettajien työelämäjaksojen suunnittelijoille ja toteuttajille kokemustenne pohjalta Keskeinen valmisteluvaihe organisaation työelämäjaksojen toteutuksessa on uuden lukuvuoden suunnittelu. Tulosalueelle kohdennettujen jaksojen määrä tulisi olla tiedossa aikaisin keväällä, jotta jaksot voidaan jakaa yksiköihin ja koulutuspäälliköt voivat huomioida ne kehityskeskusteluissa ja opettajien työmäärien suunnittelussa. Opettajille on usein epäselvää kuinka jakso vaikuttaa hänen palkkaansa ja työmääräänsä. Käytetyssä mallissa opettajalle maksettiin 100 opetustuntia vastaava palkka ja häneltä edellytettiin 150 tunnin työpanosta. Mikäli työelämäjakso oli huomioitu lukuvuoden suunnittelussa ja opettajan koko vuoden tuntikertymässä, opettaja sai normaalin palkan työelämäjakson ajalta. Hämminkiä aiheutti tilanne, missä kesken lukuvuoden, suunnittelematta opettaja lähti jaksolle. Opettajalle oli epäselvää millaisen työmäärän hän tekee, koska hänellä olisi ollut ilman jaksoa esim. paljon vähemmän opetustunteja. Kokemuksen perusteella opettajat kertovat raportissaan hyvin eri tavalla (jopa suppeasti) jaksojen tuloksista, vaikka raporttilomake on etukäteen esitelty ja sen täyttö ohjeistettu. Enimmillään opettaja oli jakson aikana neljässä työpaikassa, mutta suositeltavaa on olla neljä viikkoa yhdessä tai kahdessa työpaikassa. Jakso on myös mahdollista toteuttaa siten, että opettaja on osan viikosta oppilaitoksessa muussa työssä ja osan viikkoa työelämäjaksolla. ESR-työajanseuranta oli ylivoimaisesti vaikeimmaksi koettu asia, vaikka käytössä oli esimerkkiaineistoakin. Opettajat osaavat olla luovia!

17 4 6. Kehittäjäorganisaation nimi ja yhteystiedot Laakeri-hanke Turun ammatti-instituutti Kellonsoittajankatu 9-11 PL Turku 7. www-osoite verkkosivuille, joilta löytyy lisätietoa kuvatusta työelämäjaksosta 8. Kuvauksen laatijan nimi ja yhteystiedot Rolf Holmberg, 9. Liitteet, esim. materiaalit, välineet jne.

18 1 Liite 4 Työssäoppimisen alueelliseen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUKSEN, -TÄYDENNENNYSKOULUTUKSEN JA OPETTAJAN TYÖELÄMÄJAKSON KUSTANNUSTEN LASKENTAPERUSTEET Työpaikkaohjaajakoulutuksen (2 ov) kustannukset, perusmalli 18 opiskelijan ryhmä opetus, 30 x muu työ, 8 x materiaalikansiot 18 x kirjeet, todistukset 18 x 5 90 risteilymatka tai vastaava 18 x tarjoilut 18 x 40 (yksi koko ja kaksi puolta päivää) 720 yhteensä 2708 eli 150 / opisk Työpaikkaohjaajakoulutuksen (2 ov) kustannukset, työpaikalla yksi opiskelija opetus, 7 x muu työ ja matka-aika, 5 x materiaalikansiot 1 x 6 6 muu materiaali 1 x 4 4 yhteensä 490 / opisk Työpaikkaohjaajan täydennyskoulutuksen kustannukset (1 x 4 tuntia) 10 opiskelijan ryhmä opetus 4 x muu työ 4 x materiaalit 10 x 5 50 tarjoilut 10 x yhteensä 470 eli 47 / opisk Opettajan työelämäjakso Työelämäjaksolle lähtevälle opettajalle varataan vuosisuunnitelmaan 25 opetustuntia viikkoa kohden ja opettaja vastaavasti tekee työtä jakson aikana 1,5-kertaisesti. Jos jakson pituus on neljä viikkoa, siitä aiheutuva kulu on noin 4500.