SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Projekti Asia Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen Ohjausryhmän kokous Päiväys Aika Klo Paikka Toteuttaja Rantsila, Paloasema Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (koolle kutsuja) Osallistujat Siikalatvan kunta: Aimo Lehmikangas, Mikko Äijälä ja Tuomo Haapalahti Siikajoen kunta: Pekka Aitto-oja ja Vesa Ojanperä Pyhännän kunta: Timo Aitto-oja Vattenfall Oy: Elina Ojala Paikalliset edustajat: Juha Linna, Paavo Soini, Martti Partala ja Jos Kamps Jokilaaksojen pelastuslaitos: Harri Pyyhtiä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Olli Utriainen, Risto Leppänen ja Veli- Pekka Latvala Suomen ympäristökeskus: Jari Uusikivi Ramboll Finland Oy: Piia Sassi-Päkkilä Päiväys 4/9/2014 Ramboll Säterinkatu 6 FI Espoo Finland 1. Kokouksen avaus Olli Utriainen avasi kokouksen klo 10. Todettiin paikallaolijat. T F Puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä asialistan hyväksyminen Puheenjohtajaksi valittiin Olli Utriainen ja sihteeriksi Piia Sassi- Päkkilä. Kokouksen asialista hyväksyttiin. 3. Uljuan vesitilanne keväällä, alkukesästä ja nyt Olli Utriainen kertoi lyhyesti Uljuan vesitilanteesta. Uljua on tällä hetkellä noin tasolla +78, joka on luvanmukaisen säännöstelyvälin puolivälissä ( ). Uljua on hieman tavanomaista alempana, johtuen vähälumisesta keväästä ja sateettomasta kesästä. Luvan mukaisen kevätkuopan jälkeen allasta ei ole saatu ylemmäs. Utriainen näytti lyhyesti myös Uljuaa koskevan vesistömalliennusteen (internet). 4. Rambollin toimeksianto Piia Sassi-Päkkilä kävi lyhyesti läpi Rambollin saaman toimeksiannon (10 kohtaa). 1/6

2 Siikajoen tulvavaarakartat ovat valmistuneet ja ne löytyvät mm. Tulvakarttapalvelusta: Tulvariskikohteet tulevat samaan palveluun lähiaikoina. Tulvakarttapalvelu on avoin kaikille. Siikajoen ja Siikalatvan kuntien alueen riskikohteita käytiin lyhyesti läpi Exceltaulukkomuodossa. Harri Pyyhtiä kommentoi, että kartat ovat ainakin pelastuslaitokselle erittäin hyödylliset. Aikaisemmin esittelyistä osaraporteista käytiin lyhyesti läpi: Vuoden 2012 tulvavahingot ja ongelmat säännöstelyssä ja tiedottamisessa Vanhat tulvasuojelusuunnitelmat Tulvanpidätysmahdollisuudet vesistöalueella Jääpatopaikat Tavat parantaa tulvavaroituksia Iso Lamujärven kehittämistarpeet Maankäytön suunnittelussa ja siihen annettavissa ehdotuksissa tulivat etenkin riskikartoituksessa esille tulvan takia poikkimenevät tiet, saarroksiin jäävät maitotilat, tulva-alueella olevat lietesäiliöt, muuntajat, jätevedenpumppaamot ja viettoviemärit. Etenkin näissä suunnittelukohteissa on tulva otettava jatkossa huomioon. Muutoin uutta rakentamista tai tulvalle herkkää toimintaa ei tulisi osoittaa tulvariskialueelle tai tulvariskit pystyttävä hallitsemaan luotettavasti. Uljuan ranta-alueen maanomistajille suunnatussa kyselyssä (kysely lähetettiin 102 tilalle ja vastauksia saatiin 46 kappaletta) enemmistö vastaajista (30 vastaajaa) oli valinnut parhaaksi Uljuan kesäaikaiseksi säännöstelykäytännöksi nykyisen säännöstelyn, jossa Uljua pyritään kesäaikana pitämään tasolla +78,20. Toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi oli valittu mukautuva säännöstely, jossa Uljua on kesäaikana tasolla +78,20, mutta vesipinta lasketaan tasolle +77,40, jos maakosteus on korkea ja tulvanuhka todellinen. 5. Tiestöselvitykset Risto Leppänen kertoi konsultin (Ramboll) jatkavan tieselvitystä Siikajoen tulva-alueella. Ensimmäinen maastokäynti on tehty ja alustava esitys korjattavista tiekohdista. Työtä tarkennetaan toisella maastokierroksella ja myös Saarikoskella poikkimenevät tiekohdat huomioidaan suunnittelussa. Tiestöselvityksistä on oma palaverinsa , jossa suunnittelua viedään eteenpäin. 6. Uljuan voimatalouslaskelmat ja hydrologiset lisäselvitykset Jari Uusikivi esitteli lyhyesti kolme erilaista Uljuan kesäaikaista säännöstelykäytäntöä (laskettu yli 40 v. ajanjakso), joissa ilmastonmuutos oli huomioitu: 1) Nykyinen käytäntö: Uljuan kesäaikainen vesipinta tasolla +78,20 (N43) 2) Alempi taso: Uljuan kesäaikainen vesipinta tasolla +77,40 3) Mukautuva: Uljuan vesipinta lasketaan tasolta +78,20 tasolle +77,40, jos maakosteus on suuri eli maa on märkää 2/6

3 Ilmastonmuutos aiheuttaa syys- ja talvitulvien yleistymistä (vesisateet), kevättulvien pienenemistä (lunta vähemmän) ja kesien muuttumista kuivemmiksi. Vuosien välinen vaihtelu vesitilanteessa tulee kasvamaan. Kevättulvat tulevat kuitenkin säilymään vuoden suurimpina tulvina. Vaihtoehdoilla 2 ja 3 ei päästä eroon kaikista tulvista, mutta suuria tulvia (kerran sadassa vuodessa toistuvia) voidaan vähentää n. 50 m 3 /s muuttamalla säännöstelykäytäntöä. Tämä vähentäisi tulva-aluetta Mankilassa karkeasti n ha. Talvitulvat vähenevät vaihtoehdoissa 2 ja 3, koska allas ajetaan syksyllä alas. Tästä johtuen alkutalven juoksutukset pienenevät nykyisestä. Säännöstelykäytäntöä muuttamalla ei voida vaikuttaa kevättulvaan. Kuivuustilanteiden torjunta Jari Uusikivi esitteli kuivuustilanteiden torjuntaa Uljuan allasta hyödyntämällä. Siikajoen kuivumista voidaan pyrkiä torjumaan juoksuttamalla vettä Uljuasta siten, että Siikajoen virtaama Harjunivassa on suurempi kuin 4 m 3 /s, mutta Uljuaa ei kuitenkaan laskettaisi kesäaikana alle tason +77,40. Tarkastelussa olivat mukana edellä esitetyt vaihtoehdot Uljuan kesäaikaiselle vesipinnalle. Mukautuvalla alivirtaamalla, eli juoksuttamalla vettä Uljuasta, saadaan Siikajoen kuivakausia vähennettyä merkittävästi. Tällä olisi positiivinen vaikutus joen virkistyskäyttöön ja ekologiaan. Voimatalouslaskelmat Jari Uusikivi kertoi tehtyjen voimatalouslaskelmien taustatiedoista. Laskelmat on tehty säännöstelymalleihin (ilmastonmuutos huomioitu), ei havaintoihin perustuen. Laskelmissa on lisäksi käytetty yksinkertaistuksia. Uljuasta saadaan kesäkaudella enemmän sähköä ja talvikaudella vettä puolestaan on vähemmän käytössä sähköntuotantoon. Säännöstelykäytännön muutoksesta aiheutuisi n % kokonaistappiot Uljuan sähköntuotannolle ja noin 1 % kokonaistappiot Pöyryn voimalaitoksen sähköntuotannolle. Tappiolaskelmissa ei ole huomioitu esim. kesä- ja talvisähkön hintaeroa. Lisäksi Ruukinkosken voimalaitoksesta ei ole laskelmia, vaan sen on oletettu olevan samanlainen Pöyryn voimalaitoksen kanssa. Jari esitteli myös säännöstelykäytännön muutoksesta aiheutuvia ekologisia vaikutuksia lyhyesti. Kesävesipinnan laskemisessa 0,8 m nykyisestä käytännöstä voi aiheutua n m mutarantojen paljastumista. Kasvillisuudelta vie 5 10 vuotta aikaa sopeutua muutokseen. Mukautuvassa säännöstelyssä mutarantoja ei välttämättä joka vuosi paljastu, mutta kasvillisuudelta kuluu pitempi aika sopeutua muutokseen. Eri säännöstelyvaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja eikä vaikutuksia Uljuan ekologiseen tilaan. Lintujen pesinnän kannalta olisi hyvä, ettei Uljuan vesipinta nousisi enää pesinnän alettua. Siikajoen uoman ekologista tilaa on tutkittu DHRAM-mallilla. Säännöstelykäytännön vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä eroja eikä vaikutusta Siikajoen ekologiseen tilaan. 7. Voimatalouslaskelmat Vattenfall Elina Ojala (Marja Rankilan sijainen) esitteli Vattenfallin tekemiä voimatalouslaskelmia. Laskelmat perustuvat havaintoihin, eikä niissä ole huomioitu ilmastonmuutosta. Laskelmat löytyvät myös projektipankista kansiosta: Hallinto/Kokousten diaesitykset. Alempi kesäaikainen vesipinta (+77,40) aiheuttaa Uljuan voimalaitoksella vuositasolla 790 MW:n painotetun menetyksen, joka on rahassa noin /vuosi. Tämä on noin 10 3/6

4 prosentin nettotappio vuositasolla. Mukautuvaa tasoa on vaikeampi arvioida, mutta siitä aiheutuu arviolta noin vuositappiot. Vattenfallin ja SYKEn tekemät laskelmat ovat hyvin samansuuntaiset. Vattenfallin kannalta mukautuva säännöstely on parempi. Lupakäsittelyissä 5 % vuosittaista tuotannonmenetystä on voitu pitää vielä kohtuullisena. Uljuan lyhytaikaissäännöstelyn lopettamisesta on jo aiheutunut yli 10 prosentin tuotannonmenetys. Lisäksi mukautuva säännöstely ei ole Uljuan ekologisen tilan kannalta muita vaihtoehtoja huonompi. Veli-Pekka Latvala huomautti, että Koskienergia edustajaa ei ole tässä kokouksessa paikalla. Edustaja on vaihtunut, mutta kokouksen ajankohdasta on kyllä mennyt tieto. 8. Ekologiset selvitykset Jari Uusikivi kävi nämä asiat läpi lyhyesti omassa esityksessään (kohta 6). 9. Lisäselvitykset, maastokäynti Veli-Pekka Latvala esitteli toukokuussa maastokäynnillä ottamiaan valokuvia Uljuan rannoista. Vesipinta oli kuvaushetkellä ollut +77,60 ja kuvat oli otettu suuremman selän alueelta (ei Uljuan itäisimmältä rannalta). Muta- tai turverantoja ei ollut näkynyt. Joitain Uljuan pohjalta nostettuja kantokasoja on rannoilla edelleen. Muutamassa kohdassa hakoja ja juurakoita näkyi myös lähellä rantaa. 10. Lausuntokierros Keskusteltiin lausuntokierroksen järjestämisestä. Lausuntokierroksella on tarkoitus selvittää, miten hanke on vastaajien mielestä hoidettu. Lausuntoja voidaan kysyä mm. ohjausryhmän jäseniltä, voimayhtiöiltä, kylä- ja asukasyhdistyksiltä, luonnonsuojelujärjestöltä, osakaskunnilta, metsästysseuroilta jne. Sovittiin, että tehdyt selvitykset laitetaan ELY-keskuksen ja myös kuntien internet-sivustoille nähtäville. Lisäksi kunnat toimittavat tiedot niistä tahoista ELY-keskukseen Veli-Pekka Latvalalle, joille lausuntopyynnöt lähetetään. Hankkeeseen liittyvät selvitykset valmistuvat syyskuun aikana, jonka jälkeen ne voidaan asettaa näytteille. Lausunnot pyydetään lokakuun alussa ja vastausaikaa on lokakuun loppuun. ELY-keskus toimittaa lausuntopyynnöt. Lausunnot annetaan kirjallisina. Veli-Pekka Latvala muistutti, että viime kevään vesitilannetta, joka aiheutui vähälumisesta talvesta, ei pidä sekoittaa tähän hankkeeseen eli Uljuan kesäaikaisen säännöstelykäytännön muuttamiseen. Elina Ojala kommentoi, että pitäisi myös miettiä tulvasuojelutasoa, jota hankkeella haetaan. Kesätulva 2012 oli hyvin poikkeuksellinen, noin kerran 200 vuodessa toistuva kesäaikainen tulva. Keskusteltiin Uljuan vesipinnan tasosta juuri ennen kesätulvaa /6

5 11. Lupamääräyksen muutoksen hakeminen ja uuden säännöstelyohjeen laadinta Olli Utriainen painotti, että tämän hankeen ja Uljuan mahdollisen kesäaikaisen vesipintatason muuttamiseen lupamuutosta ei tarvita, sillä kesäaikainen vesipinta pidetään joka tapauksessa nykyisissä luparajoissa. Kyse on vain säännöstelykäytännön muuttamisesta. Hankkeen aikana on tullut esille muita asioita, joihin mahdollisesti lupamuutoksia on tarvetta hakea. Mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa tulevaisuudessa vähälumisia talvia, ei Uljuan kevätkuoppaa voida toteuttaa jatkossa täysimääräisenä, koska tällöin Uljuaa ei saada keväällä tarvittavalle tasolle ja kesäajan luvanmukaisia rajoja joudutaan rikkomaan. Myös Lämsänkosken juoksutuksia koskevia lupamääräyksiä on mahdotonta toteuttaa, koska juoksutusmäärä on sidottu lupaehdoissa tulvavesimäärään, mutta juoksutusrakenteet asettavat tietyt rajoitukset juoksutuksille. Uljuan säännöstelyohjeen laadinta voi alkaa lausuntokierroksen jälkeen. Säännöstelykäytännön muuttamisessa pyritään huomioimaan kaikki osapuolet. Säännöstelyohje saadaan laadittua tämän vuoden puolella. Tuomo Haapalahti kommentoi, että säännöstelykäytännön muuttamisella voidaan vähentää tulva-alueita ha, mutta entä loput tulva-alueet. Hankkeen tiimoilta asiaa ei ole loppuun saakka ratkaistu. Olli Utriainen kertoi, että Mankilassa ei kuitenkaan tulvista aiheudu rakennus- tai henkilövahinkoja, jotka ovat merkittävillä tulvariskialueilla syy toimenpiteiden priorisointiin. Uljuan säännöstelykäytännön muuttamisella haetaan sellaista kesäaikaista vesipintatasoa, että Uljuassa olisi varastokapasiteettia kesäajan tulvavesille. 12. Rahatilanne ja laskutus Hankkeen kustannusarvio on ylitetty. Yhteistyötahot ovat jo maksaneet osuutensa ja loput kustannukset suunnataan ELY-keskukseen. 13. Tiedotus Olli Utriainen totesi, että seuraava yleisölle suunnattu tiedotustilaisuus voidaan pitää, kun mahdollinen uusi säännöstelyohje on tiedossa ja hanke muutenkin toteutettuna. Tämä tarkoittaa tiedotustilaisuuden järjestämistä todennäköisesti joulukuussa. Tilaisuus pidetään todennäköisimmin Mankilassa. Lehdistötiedote hankkeesta annetaan, kun kaikki osaraportit hankeen tiimoilta ovat valmiit ja löytyvät ELY-keskuksen ja kunnan internet-sivuilta eli lokakuussa. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua tehtyihin selvityksiin. Aimo Lehmikangas ilmoitti, että Siikajokilaakson toimittaja olisi mielellään tullut jo tähän kokoukseen ja lehdestä ollaan varmaankin yhteydessä ELY-keskukseen. Juha Linna totesi, että yleisötilaisuus voi olla hyvinkin joulukuussa, pääasia on, että tilaisuus pidetään. 14. Muut asiat Timo Aitto-oja kommentoi, että Uljua on alun perin rakennettu tulvasuojeluun ja ihmiset odottavat, että Uljuan säännöstelylle tehdään jotain. 5/6

6 Juha Linna kommentoi, että myös tulva-alueella on ihmisiä ja maatalous on elinkeino, jota ei voi verrata virkistyskäyttöön. Uljuaa on käytetty kevättulvien leikkaamiseen, mutta kesätulvien ehkäisyyn Uljuaa ei ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla. Mankilalaisten kanta Uljuan kesäaikaiseen vesipinnan tasoon on taso +77,40, jolloin mahdollisille tulvavesille olisi enemmän tilavuutta käytössä. Keskusteltiin jonkinlaisen tulvaryhmän perustamisesta ja ryhmän kokoontumisesta tietyin väliajoin. Ryhmän perustamista pidettiin hyvänä ajatuksena. Monia tulvasuojeluhankkeita on lähtenyt liikkeelle kunnilta ELY-keskukselle tulleista ehdotuksista. Aimo Lehmikangas kommentoi, että myös kunnan on varattava rahaa esimerkiksi tiekunnostuksiin tai muutoin kunnostukset ovat vaarassa jäädä vain suunnitelmien tasolle, koska valtiolta ei riitä rahoitusta kaikkeen. Todettiin myös, että todennäköisesti merkittävillä tulvariskialueilla olevat tulvasuojeluhankkeet menevät etusijalle rahoituksen saannissa. Olli Utriainen totesi, että lausuntopyynnössä voidaan kysyä myös tulvaryhmän edustajia. Tulvariskien hallinnassa käytettäviä toimenpiteitä ja niiden ympäristövaikutuksia tulee seurata ja tämä olisi yksi tulvaryhmän tehtävä. 15. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:45 Oulussa Piia Sassi-Päkkilä 6/6