Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri

Transkriptio

1 MUISTIO Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri Paikka POPELY, E-talo, Potero Päivämäärä (klo 13-16) Läsnäolijat Siikalatvan kunta: Aimo Lehmikangas Pyhännän kunta: Jouko Nissinen Siikajoen kunta: Pekka Aitto-oja Paikalliset edustajat: Mika Räbinä ja Juha Linna SYKE: Bertel Vehviläinen (videoyhteys) ja Jari Uusikivi (videoyhteys) POP ELY: Veli-Pekka Latvala, Kaisa Kettunen, Eero Nuortimo, Jukka Tuohino, Risto Leppänen ja Marjo Paavola Ramboll Finland Oy: Johanna Korkiakoski (osan aikaa) ja Piia Sassi-Päkkilä 1. Kokouksen avaus Veli-Pekka Latvala toimi palaverin koollekutsujana ja avasi kokouksen klo 13. Päivämäärä 3/4/ Puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä asialistan hyväksyminen Veli-Pekka Latvala toimi puheenjohtajana ja Piia Sassi-Päkkilä sihteerinä. Asialista hyväksyttiin sellaisenaan. Todettiin, että kohta 6 joudutaan jättämään pois, koska Seppo Hellsten ja Jaana Rääpysjärvi eivät päässeet paikalle esittelemään ekologisia selvityksiä. Ramboll Finland Oy Kiviharjuntie OULU T F Todettiin, että Siikajoen edustajana on ollut ensimmäisessä kokouksessa Vesa Ojanperä, nyt edustajana toimii kuitenkin Pekka Aitto-oja, jolla on jo mm. tunnukset projektipankkiin. Ramboll toimittaa tunnukset uudelleen Aitto-ojalle. 3. Tulvakarttapalvelu ja tulvariskikartat Kaisa Kettunen esitteli tulvakarttapalvelua, joka löytyy internetosoitteesta: Palvelussa näkyvät mm. havaitut tulvat ja tulvavaarakartat nyt myös Siikajoen alueelta. Johanna Korkiakoski kertoi parhaillaan käynnissä olevasta tulvariskikartoituksesta. Riskikohteet tulevat näkyviin lopullisessa tulvariskikartassa punaisella symbolilla, jolloin riskikohde on jo varmennettu esim. kunnassa tai mittaamalla. Riskikartoitustyön ollessa käynnissä aineistopohjaiset riskikohteet, jotka eivät ole tulva-alueella tai joihin muutoin ei riskiä aiheudu, näkyvät tällä hetkellä vihreällä 1/6 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 symbolilla. Epävarmat kohteet, jotka on syytä varmistaa eri sidosryhmätasoilla (vesilaitos, rakennusvalvonta, sähkölaitos jne.) ovat tällä hetkellä keltaisella symbolilla merkittyinä. Sovittiin, että Ramboll toimittaa epävarmoista kohteista karttatulosteet kuntien edustajille ja nämä toimittavat tulosteet edelleen tarvittaville osapuolille tarkastettavaksi. Keskusteltiin tulvan aikana saarroksiin jäävistä (tiet menevät poikki) maitotiloista sekä lietesäiliöistä ja niiden asettamisesta riskikohteiksi. Juha Linna kommentoi asiaa, että lietesäilöt on osattu rakentaa niin korkealle, että tulvat eivät niitä huuhdo. Samaten rakennukset ovat tulvalta turvassa, mutta liikennöinti on aina tulva-aikaan ongelma. Liikennöintiongelma ei koske pelkästään maitokuljetuksia, vaan myös mm. työ- ja koulumatkaliikennettä ja esimerkiksi vanhuksille järjestettyä kotipalvelua. Mika Räbinä kommentoi, että maitotiloilla vanhinko aiheutuu siitä, että maito joudutaan kaatamaan maahan, ellei sitä saada kuljetettua pois. Pelloille voi olla jo levettynä lietettä, joka kyllä tulvan mukana huuhtoutuu. Myös alueen ratsutiloille on jouduttu esimerkiksi kuljettamaan rehua ja tarvikkeita veneillä. Erityisen tärkeää olisi järjestää kulkumahdollisuus jotakin kautta, vaikka kiertoteitse. Keskusteltiin tulvariskien arvioinnissa käytettävästä tulvaskenaariosta. Tulvalaissa sekä asetuksessa puhutaan vain 1/50 ja 1/100 vuoden ja tulvadirektiivissä 1/100 vuoden tulvatoistuvuuksista ja niiden käytöstä riskikartoitukseen. Koska Siikajoen alue ei ole valtakunnallisesti merkittävää tulvariskialuetta, niin nämä todennäköisyydet ovat riittävät tulvariskikohteiden määrittämisessä. Kaisa Kettunen kommentoi, että nyt myös harvemmin sattuville tulvaskenaarioille (1/250 ja 1/1000) tehdyt tarkastelut olisi syytä säilyttää, koska Siikajoen alue voi jossain vaiheessa siirtyäkin luokkaan valtakunnallisesti merkittävät tulvariskialueet. Lopullisissa tulvariskikartoissa tulevat näkyviin vain asukasruudut, eivät yksittäiset asuinrakennukset. Tässä työssä kuitenkin kartoitetaan mahdollisesti kastuvat asuinrakennukset RHR-rekisteritietojen perusteella ja paikkatiedot rakennuksista toimitetaan kuhunkin kuntaan, joissa rakennusvalvonta tarkastaa lupakuvista todelliset riskikohteet. Edelleen epäselvien kohteiden mittauksista (sokkelin alin korkeus) sovitaan jatkossa, kun tarkemittavien kohteiden määrä selviää. Sovittiin, että poikkimenevistä teistä merkitään lopulliseen tulvatietojärjestelmässä näkyvään riskikarttaan vain 1-, 2- ja 3-numeroiset tiet, jotka menevät poikki, punaisella symbolilla. Eri tulvaskenaarioilla kaikki poikkimenevät tiet näkyvät tulvatietojärjestelmässä violetilla viivalla. Alueella on lukuisia pienempiä teitä, jotka menevät poikki. Näistä toimitetaan tienpitäjälle (ELYn Liikenne-vastuualueelle) kooste ja liikennepuoli yhdessä kuntien kanssa miettii tieosuuksien priorisoinnin. ELYn Liikenne-vastuualueella on erikseen varattuna rahaa tähän työhön. Ramboll toimittaa liikennepuolelle (Marjo Paavola) ja kuntiin tulosteet mottiin jäävistä asuinrakennuksista tai muista merkittävistä rakennuksista (eläinsuojat) sekä Juha Linnan aikaisemmin toimittaman aineiston mahdollisista tiekohdista, joissa tulva huuhtoo tiemateriaalia mennessään (kohteet joihin tarvitaan rumpu). Tästä suunnittelua viedään eteenpäin liikennepuolen ja kuntien yhteistyössä. 4. Kansalais- ja muut aloitteet, Made in Uljua ja tiedotustilaisuus Käytiin läpi työn aikana ja yleisötilaisuuksissa esille tulleita aloitteita. Edustajia ohjausryhmään Kerälän kylästä, Uljuan altaan alueelta tai Saarikoskelta ei ole ilmoittautunut. Ohjausryhmä kokoontuu vielä pari kertaa, joten Aimo Lehmikangas ja Pekka Aitto-oja kyselevät vielä mahdollisia halukkaita ohjausryhmään. 2/6

3 Aloitteesta, joka käsitteli koskikunnostuskohteiden padottavaa vaikutusta, todettiin, että kaikkien kunnostuskohteiden tarkkailu on käynnissä. Lupamääräysten mukaisesti Autionkosken kunnostusten padottavaa vaikutusta seurataan mittauksilla kunnostuskohteen yläpuolella ja niistä tehdään mittausten valmistuttua mallinnus. Muita kohteita Mankilassa tarkkaillaan kevyemmin. Yleensä padotusvaikutus rajautuu korkeintaan yläpuoliseen koskiosuuteen. Kuivatusojien liettymisestä todettiin, että ojien kunnossapito kuuluu ojitusyhtiölle tai jollei ojitusyhtiötä ole, niin alueen isännille. Bifurgaatiosta todettiin, että tulvahaittoja ei voida siirtää toiseen vesistöön. Ajatuksia vesien johtamisesta oli esitetty Mustajoen ja Temmesjoen suuntiin. Uljuan lisäaltaasta, Uljuan korotuksesta ja Leuvan altaasta todettiin, että nämä ovat hankkeita, joiden valmiiksi saattaminen veisi aikaa ja rahaa, joten näillä ei saada ratkaisua tämän päivän tulvaongelmiin. Tieyhteyksien kuntoon hoitaminen ja Uljuan säännöstelyn muuttaminen ovat lyhyellä aikavälillä toteutettavia toimia, joilla on merkittävä vaikutus tulvariskeihin. Siikajoen ruoppauksesta todettiin, että yli 10 km jokiosuuden ruoppaus maksaisi useita miljoonia euroja. Ruoppaus ei ole kustannustehokas tapa poistaa tulvaongelmia. Ojien suille asennettavista tulvaluukuista todettiin, että niillä tulvaongelmaa siirretään vain vesistössä alaspäin. Viimeistään Saarikoskella, jossa Siikajoen reunapenkereet ovat matalat, tulvat lisääntyisivät, kun vesi ei pääsisikään leviämään yläpuolen metsä- ja peltoalueille. Uljuan rannan karkaamisesta kauemmas säännöstelykäytännön muuttamisessa todettiin, että ranta-asukkaiden olisi pitänyt olla tietoisia tekojärven rannalle rakentamisesta ja Uljuan vesipinnan säännöstelyrajoista (selvilleottovelvollisuus). Altaan rakentamisen päätarkoitusta ei voida unohtaa. Tiedottamisesta todettiin, että hankkeesta on tiedotettu kahdessa yleisötilaisuudessa (Made in Uljua ja Mankilan kylätalolla järjestetty tilaisuus) sekä annettu kunta- ja lehdistötiedotteita. ELY-keskuksen www-sivuilla on myös tiedotettu hankkeesta. Lisäksi Siikalatvan kunnan sivuilla on ollut hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjoja ja yleisötilaisuusesityksiä saatavilla. Myös paikallista edustusta ohjausryhmiin on pyydetty mukaan. 5. Uljuan hydrologiset selvitykset Uljuan säännöstelykäytännön muuttamisesta tehty raportti löytyy projektipankista. Jari Uusikivi esitteli kolmea erilaista säännöstelykäytäntömallia, joissa ilmastonmuutos oli huomioitu: 1) Nykyinen käytäntö: Uljuan kesäaikainen vesipinta +78,20 (N43) 2) Alempi taso: Uljuan kesäaikainen vesipinta +77,40 3) Mukautuva: Uljuan vesipinta lasketaan tasolta +78,20 tasolle +77,40, jos maakosteus on suuri eli maa on märkää 3/6

4 Ilmastonmuutoksen myötä kevättulvat tulevat edelleen säilymään suurimpina tulvina, mutta tulvahuiput pienenevät lumen vähenemisen vuoksi. Toisaalta kesä-, syys- ja talvitulvat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. SYKEn suosittelema vaihtoehto on Uljuan vesipinnan pitäminen alempana koko kesäajan (+77,40 taso), jolloin voidaan merkittävästi vähentää Mankilan alueen tulvia (n ha tulva-alueita poistuu) ja toisaalta virhetulkintojen ja epävarmuuksien riski vähenee toisin kuin mukautuvan mallin vaihtoehdossa. Vaihtoehdolla 2 ei ole vaikutusta Harjunivan keskimääräisiin virtaamiin. Kevättulva säilyy nykyisellään ja kesä-, syys- ja talvitulvat pienenevät. Pakollinen kevätkuoppa on poistettu ja tähän jouduttaneen hakemaan lupamuutosta. Vähälumisesta talvesta johtuen kevätkuoppa voi jäädä vähäiseksi. 6. Ekologiset selvitykset raportti Veli-Pekka Latvala totesi, että raportti ekologisista vaikutuksista on valmistumassa ja se lisätään projektipankkiin. 7. Muut selvitykset ja niiden tilanne Vattenfallin edustajalta Marja Rankilalta oli tullut tieto, että säännöstelykäytännön muuttamisesta aiheutuvat voimataloudelliset selvitykset ovat vielä työn alla. SYKEllä on vielä rahaa jäljellä Siikajoen projektiin, joten SYKE tekee laskelmat voimayhtiön laskelmien rinnalle. Lähtötietoja laskelmiin löytyy mm. Uljuan vuoden 2000 päätöksestä ja siihen liittyvästä hakemussuunnitelmasta (lyhytaikaissäännöstelystä luopuminen). Piia Sassi-Päkkilä kertoi, että tulvariskikartoitus on parhaillaan työn alla ja se vie vielä aikaa. Alustavat riskikohteet varmennetaan kunnissa, tarvittaessa tarkemitataan ja vasta tämän jälkeen tallennetaan varsinaisille riskikartoille. Alustavan arvion mukainen tuntimäärä tulee tulvariskikartoitusosiossa ylittymään. Muita tekemättä olevia työvaiheita ovat riskikohteiden maastomittaukset, joihin on alustavasti arvioitu kuluvan 30 tuntia sekä ehdotukset maankäytön suunnitteluun, johon on alustavasti varattu 20 tuntia. Kuntien kaavoituksen avuksi tehdään listaus asioista, jotka on ainakin syytä huomioida kaavoitusprosesseissa. Toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi, varattu 45 tuntia, kokoaa lopuksi työn aikana esille tulleet ajatukset ja ideat. Maastomittausten toteutuva työmäärä riippuu mitattavien kohteiden lukumäärästä. Muut työosiot pysyvät arvioiduissa tuntimäärissä. 8. Lisäselvitykset Veli-Pekka Latvala totesi, että koska hankkeessa ei ole enää paljoa rahaa käytettävissä, ei esimerkiksi Uljuan rannan vetäytymistä voida tutkia mittauksin. Alueen laserkeilaus on suoritettu aikana, jolloin allas on ollut lähes täynnä, joten laserkeilausaineistoakaan ei voida hyödyntää. SYKE tekee edellä sovitusti voimatalouslaskelmat Uljuan säännöstelykäytännön muuttamisesta. Poikkimenevät tiealueet selvitetään edellä esitetyn mukaisesti. Ramboll toimittaa saarroksiin jäävät tärkeät (asuintalot, navetat) alueet, joihin ELY ja kunnat miettivät priorisoinnin kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Liikenne-vastuualueella on lisäksi tietoa mm. maito-, turve- 4/6

5 ym. kuljetuksista, jotka on myös tässä yhteydessä huomioitava. Kunnilla on näkemystä mistä kautta kiertotie on järkevintä järjestää taloudellisesti. Aimo Lehmikangas kommentoi Pasontielle kulkuyhteyden järjestämistä Savalo-ojan kautta, vaikkakin kiertotiestä tulee pitkä, niin korotukset ovat kuitenkin vähäisempiä. Teiden korotuksissa on huomioitava myös kuivatusasiat (rummut, sillat), jotta ei aiheuteta lisää tulvavahinkoja jollekin alueelle (tie ei saa padottaa). Keskusteltiin Uljuan ranta-asukkaille mahdollisesti suunnattavasta nettikyselystä. Todettiin, että kysely ei ole tähän tarkoitukseen sopiva. Parempi vaihtoehto olisi ottaa ranta-asukas mukaan ohjausryhmään. Säännöstelykäytännön muuttamisessa pysytään kuitenkin edelleenkin kesäaikaisissa luparajoissa ja Uljuan ensi sijainen tarkoitus on tulvasuojelu. 9. Lupamääräyksen muutoksen hakeminen ja uuden säännöstelyohjeen laadinta Päätös tehdään lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntoa pyydetään kunnilta ja voimayhtiöiltä. Tämän jälkeen ELY tekee ratkaisun Uljuan säännöstelykäytännön muuttamisesta ja laatii uuden säännöstelyohjeen. Pakollisen kevätkuopan poistamiseen ELY hakee lupamääräyksen muutosta. 10. Rahatilanne ja laskutus Todettiin, että projektiin varatut rahat on aikalailla käytetty. Työn alkuvaiheen jokiuoman mittausten maastotöiden budjetti ylittyi merkittävästi n eurolla. Syitä olivat mm. alkuperäiseen tarjoukseen sisältymättömät pohjapato- ja siltamittaukset, jotka oli kuitenkin pakko tehdä työn eteenpäin viemiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaan ELY-keskus vastaa mahdollisista kustannusten ylityksistä. Työhön ei voida enää sisällyttää enempää lisätöitä, koska rahaa ei ole jäljellä. Siikalatvan kunta ja Vattenfall ovat jo maksaneet oman osuutensa. Seuraava lasku jakaantuu Siikajoen ja Pyhännän kunnille ja ELY-keskukselle. 11. Seuraavan kokous ja sinne valmisteltavat asiat Seuraava suunnittelukokous pidetään Rambollilla (Medipoliksen talo, Kiviharjuntie 11, Oulu) klo 9 alkaen. Kokouksessa käydään vielä läpi ohjausryhmälle esiteltävät vaihtoehdot Uljuan säännöstelyn muuttamisesta (hydrologia ja ekologia), korotettavien tieosuuksien priorisointi, voimatalouslaskelmat sekä kartoitetut tulvariskikohteet. 5/6

6 12. Ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat, esitykset sinne ja kokouspaikka ALUSTAVAT esitykset: Uljuan säännöstelykäytännön muutos, vaihtoehdot: Hydrologia ja voimatalouslaskelmat: Jari Uusikivi (SYKE) Ekologia: Jaana Rääpysjärvi (SYKE) Tiekorotukset: Risto Leppänen tai Marjo Paavola (ELY) Tulvariskikohteet: Piia Sassi-Päkkilä (Ramboll) Tarvittaessa muita esityksiä. Kokous järjestetään Rantsilassa. Aimo Lehmikangas ilmoittaa paikan myöhemmin. 13. Tiedotus Hankkeesta voidaan tehdä lehdistötiedotus seuraavaan Siikajokilaaksoon (ilmestyy ). Lehdessä tiedote saadaan laajemmalle alueelle kuin pelkällä kuntatiedotteella. Piia Sassi-Päkkilä laatii alustavan tekstin, jota Veli-Pekka Latvala ja Aimo Lehmikangas täydentävät. Hankkeen viimeinen yleisötilaisuus voitaisiin pitää kesäkuun alussa. Tästä sovitaan myöhemmin tarkemmin. 14. Aikataulu Työ valmistuu mennessä, kuten on alun perin sovittu. 15. Muut asiat Piia Sassi-Päkkilä kertoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksella koekäytössä olleesta tulvatilannepalvelusta, jota ylläpitää Dimenteq Oy. Kirjautunut käyttäjä voi tilata haluamastaan ennustepisteestä tulvahälytyksen puhelimeen, sähköpostiin tai molempiin. Palvelun pitäisi aueta yleisölle toukokuun aikana. Palvelun toimivuudesta ja hinnasta voidaan kysellä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta lisää. 16. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Oulussa Piia Sassi-Päkkilä 6/6