Sähköisten hoitosuositusten käytössä Suomi. Tietoverkot ja sähköinen maailma hoitosuositusten toteuttamisessa. Käypä hoito 10 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköisten hoitosuositusten käytössä Suomi. Tietoverkot ja sähköinen maailma hoitosuositusten toteuttamisessa. Käypä hoito 10 vuotta"

Transkriptio

1 Käypä hoito 10 vuotta ILKKA KUNNAMO JA JUKKAPEKKA JOUSIMAA Tietoverkot ja sähköinen maailma hoitosuositusten toteuttamisessa Painettujen hoitosuositusten ongelmina ovat niiden nopea vanheneminen, päivittämisen hankaluus ja vaikeudet löytää tietoa nopeasti vastaanottotilanteessa. Sähköisten hoitosuositusten paremmuudesta painettuihin verrattuina ei toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä. Suomessa sähköiset suositukset ovat laajassa käytössä ja käyttö lisääntyy edelleen. Raja sähköisten hoitosuositusten ja päätöksentukijärjestelmien välillä on häilyvä. Passiivisilla päätöksentukijärjestelmillä tarkoitetaan tietokantoja, jotka lääkäri voi halutessaan no peasti löytää tietokoneeltaan sopivia hakutermejä käyttäen. Aktiiviset päätöksentukijärjestelmät antavat potilaan esitietojen ja tutkimustulosten perusteella yksilöityjä hoitosuosituksia. Tulevaisuuden kehityssuuntaus on kohti aktiivisia päätöksentukijärjestelmiä, jotka ovat kuitenkin ohjelmointiteknisesti haastavia ja edellyttävät suunnittelijoilta koko vastaanottoprosessin syvällistä ymmärtämistä. Sähköisten hoitosuositusten käytössä Suomi on edelläkävijä. Lääkärin käsikirjan (YKT) ensimmäinen sähköinen versio ilmestyi vuonna 1989 ja ensimmäinen Käypä hoito -suositus vuonna Duodecimin jäsenkyselyiden mukaan suomalainen lääkärikunta pitää sähköisiä hoitosuosituksia yhtenä tärkeimmistä työvälineistään. Samaa todistaa hoitosuositusten ahkera käyttö. Odotukset siitä, että sähköiset työvälineet helpottaisivat olennaisesti lääkärin työtä, eivät kuitenkaan vielä ole täyttyneet. Lähivuodet näyttävät, toteutuvatko tässä artikkelissa esitetyt tulevaisuuden visiot. Sähköisten hoitosuositusten käyttö Suomessa Suurin osa perusterveydenhuollon lääkäreistä käytti sähköisiä hoitosuosituksia säännöllisesti jo 1990-luvun lopussa Lääkärin CD:ltä. Terveysportin ja Käyvän hoidon Internet-sivujen avaamisen jälkeen vuodesta 2000 lähtien käyttö Duodecim 2004;120: on lisääntynyt nopeasti (kuva 1). Keväällä 2004 Lääkärin tietokannoista luettiin kuukaudessa lähes artikkelia ja julkisilta Käypä hoito -sivuilta samassa ajassa hoitosuositusta tai niihin linkitettyä dokumenttia. Tämän lisäksi Luettujen artikkeleiden määrä KUVA 1. Lääkärin tietokannoista vuoden aikana luettujen artikkelien määrä. 2977

2 suosituksia luetaan Lääkärin CD:ltä, joka vielä keväällä 2004 oli terveyskeskuksissa yhtä suosittu kuin Lääkärin tietokantojen Internet-versio. Myös suositusten lukeminen mobiililaitteilla on yleistymässä. Kun yli puolet kaikista luetuista artikkeleista on Lääkärin käsikirjan artikkeleita, Käypä hoito -suosituksia tai alueellisia hoito-ohjelmia, lukee jokainen suomalainen lääkäri keskimäärin yhtä sähköistä hoitosuositusta työpäivänsä aikana. Suomella lieneekin hallussaan hoitosuositusten sähköisen käytön maailmanennätys. Esimerkiksi koko maailman vapaassa käytössä olevilta Yhdysvaltain National Guideline Clearinghousen sivuilta luetaan kuukaudessa noin dokumenttia (NGC:n tiedote, kesäkuu 2004), ja yksin Yhdysvaltain asukaslukuun suhteutettuna tämä määrä on vain murto-osa suomalaisten hoitosuositusten käytöstä. Kymmenen Internetin kautta eniten luettua Käypä hoito -suositusta on lueteltu taulukossa. Taulukosta käy ilmi, että julkisilla Käypä hoito -sivuilla suosituimmuusjärjestys on erilainen kuin pääasiassa lääkäreiden käytössä olevissa Lääkärin tietokannoissa. Julkisten Käypä hoito -sivujen lukijoista merkittävä osa lienee potilaita. Suositusten potilasversioita luetaan hieman vähemmän kuin varsinaisia suosituksia. Alueellisia hoito-ohjelmia oli Terveysportissa keväällä 2004 lähes 500. Niiden määrä ja käyttö ovat lisääntyneet suhteellisesti vielä nopeammin kuin Käypä hoito -suositusten ja Lääkärin käsikirjan artikkelien (Nuutinen ym., tässä numerossa). Lääkärin tietokantojen kautta alueellisia hoito-ohjelmia luetaan jopa enemmän kuin Käypä hoito -suosituksia. Hoitosuositusten taustalla olevan tutkimustiedon tiivistävät ja sen varmuuden kirjainkoodilla ilmoittavat näytönastekatsaukset ovat kuuluneet Käypä hoito -suosituksiin alusta lähtien. Vaikka niitä luetaan paljon vähemmän kuin hoitosuosituksia, on näytön asteen ABCD-luokitus tullut tutuksi lähes kaikille lääkäreille, ja näytönastekatsauksia pidetään tärkeänä hoitosuositusten laadun varmistajana. Hoitosuosituksiin linkitetyt täydentävät artikkelit, potilasohjeet ja eettiset katsaukset (Pasternack 2004) tuovat lisäarvoa, joka painetuista hoitosuosituksista puuttuu. Sähköiset tiedonlähteet muualla maailmassa Kattavin hoitosuosituksia sisältävä portaali on Yhdysvaltain National Guideline Clearinghouse ( joka sisältää yli yhtenäiseen muotoon toimitettua hoitosuositusta. Äskettäin perustettu hoitosuositusten tuottajien kansainvälinen verkosto Guidelines Inter national Network ( ylläpitää jäsen sivuillaan nopeasti karttuvaa kokoelmaa linkkejä eri maiden hoitosuosituksiin. Hoitosuositusten tärkein kansainvälinen tukiaineisto on Cochrane-kirjasto, johon on rakennettu suorat linkit suomalaisten hoitosuositusten näytönastekatsauksista ja joka on kokonaisuudessaan Terveysportin tilaajien saatavilla. Yhdysvalloissa ja Kanadassa suosituin lääkärin sähköinen tiedonlähde on UptoDate ( jossa on melko perusteellisia käytännön hoito-ohjeita useilta erikoisaloilta. Iso-Britannia on käynnistänyt maailman mittavimman ja kalleimman terveydenhuollon tiedonhallintahankkeen, jonka tavoitteena on tarjota näyttöön perustuva, ajantasainen tietämys sekä terveydenhuollon työntekijöille että kansalaisille ja kytkeä se valtakunnallisesti yhtenäiseen»potilaskertomuskirjastoon». Yksi osa uudistusta on laaja tietämyskokoelma National Electronic Library for Health ( Tanskassa on vuonna 2004 avattu portaali (Linkportalen), jossa potilaan oire tai diagnoosi koodattuna perusterveydenhuollon ICPC-luokituksella toimii avaimena sekä tietämykseen että hoitoketjuun, joka sisältää maanlaajuiset reaaliaikaiset tiedot hoitopaikoista, odotusajoista ja hoidon antajista. Mitä sähköisten hoitosuositusten vaikuttavuudesta tiedetään? Hoitosuositusten kehittämisellä voidaan pyrkiä parantamaan potilaiden saaman hoidon tasoa, vähentämään hoitokäytäntöjen alueellista vaihtelua ja vähentämään tai kohdentamaan oikein terveydenhuollon kustannuksia (Nikkarinen ja Brommels 1998). Hyvätkään hoitosuositukset ei I. Kunnamo ja J. Jousimaa

3 TAULUKKO. Käypä hoito -suositusten kymmenen kärjessä suositusten yhteenlasketut lukukerrat Käyvän hoidon Internet-sivuilta ja Lääkärin tietokannoista sekä suosituimmuusjärjestys. Suositus Lukukerrat vuoden aikana Suosituimmuusjärjestys Käyvän hoidon Internet-sivut Suosituimmuusjärjestys Lääkärin tietokannat Kohonnut verenpaine Elvytys Virtsatieinfektiot Astma Aikuisten lihavuus Alaselän sairaudet Osteoporoosi Sepelvaltimotautikohtaus Ihon bakteeri-infektiot Keuhkoahtaumatauti vät silti vaikuta hoitokäytäntöihin tai -tuloksiin, ellei niiden juurruttaminen kliinistä työtä te ke vien lääkäreiden keskuuteen onnistu (Grol 1992). Hoitosuositusten muuttaminen sähköiseen muotoon on yksi mahdollisuus lisätä niiden käyttöä. Painettujen suositusten ajan tasalla pitäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin sähköisten, ja kirjoja, lehtiä, monisteita ja erilaisia kortteja on vaikea tallettaa vastaanottotiloihin niin, että ne löytyvät helposti tarvittaessa. Teo riassa sähköisten hoitosuositusten käytettävyys voi olla painettuja parempi, koska tietokone tai pääte työasemaohjelmineen on kuitenkin jatkuvassa käytössä suurimmassa osassa vastaanotoista. Hoitosuosituksia voidaan tarjota sähköisessäkin muodossa hyvin erilaisin periaattein. Ne voivat olla eräänlaisia sähköisiä kirjoja, joko painettujen kirjojen identtisiä versioita (oppikirjat) tai varta vasten sähköiseen jakeluun suunniteltuja tekstejä kuten Lääkärin käsikirja (YKT). Tietokoneiden toimintoja on periaatteessa mahdollista käyttää entistä tehokkaammin hyväksi, jos tiedonkäsittelyprosessiin yhdistetään yksittäisten potilaitten tietoja esimerkiksi lääkityksistä ja laboratoriokokeista. Yksinkertaisimmillaan ohjelma voi tuolloin varoittaa poikkeavista tuloksista ja yhteensopimattomuuksista. Pisimmälle kehitettynä sähköinen hoitosuositus osaa ottaa huomioon potilaan yksilöllisiä tietoja ja tuottaa juuri tälle potilaalle tarkoitetun yksilöllisen suosituksen. Tällaisesta»älykkäästä» hoitosuosituksesta käytetään usein nimitystä aktiivinen päätöksentukijärjestelmä. On olemassa kohtalaista näyttöä siitä, että hoitosuositusten avulla voidaan parantaa hoitoprosesseja ja myös hoitotuloksia (Grimshaw ym. 1995). Tietokoneen käytön perusterveydenhuollon vastaanotoilla on systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa (Mitchell ja Sullivan 2001) todettu parantavan jo sinänsä joitakin prosesseja, kuten lisäävän geneeristen lääkkeiden määräämistä ja vähentävän tutkimuskuluja. Useat sähköisiä hoitosuosituksia tai päätöksentukijärjestelmiä koskevat systemoidut katsaukset perustuvat menetelmiltään ja lähtöaineistoiltaan hyvin vaihteleviin tutkimuksiin, joiden lähtöasetelma ei ole ollut satunnaistettu. Näissä katsauksissa on mm. todettu, että laajojen sähköisten tietokantojen käytöllä (MEDLINE, LISA Library and Information Sciences) on periaatteessa vaikutusta terveydenhuollon toimintamalleihin, mutta tämäntyyppiset järjestelmät eivät yleensä sovellu vastaanotolla käytettäviksi etsittäessä välitöntä tukea päätökselle yksittäisen potilaan tapauksessa (Hersh ja Hickam 1998). Sähköinen päätöksentuki on auttanut lääkkeiden annostelun määrittämisessä ja preventiivisen lääketieteen menetelmien käytössä, kuten verenpaineen mittauksen, rokotusten ja seulontojen toteutuksessa (Hunt ym. 1998), kolesteroliarvojen laskemisessa ja painehaavojen vähentämisessä (Shiffman 1999). Tietoverkot ja sähköinen maailma hoitosuositusten toteuttamisessa 2979

4 Tietokoneen käyttö on parantanut verenpainepotilaiden hoitoon ohjausta ja seurantaa satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvan systemoidun katsauksen mukaan (Montgomery ja Fahey 1998). Tätä myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa sähköisen päätöksentuen ei kuitenkaan havaittu edistäneen norjalaisissa terveyskeskuksissa verenpainetaudin diagnostiikkaa, tutkimusten tai lääkityksen valintaa tai potilaiden tutkimista (Hetlevik ym. 1999). Montgomeryn ym. (2000) tutkimuksessa tietokoneen käyttö ei myöskään parantanut kardiovaskulaaristen riskien hallintaa painetun riskinarviointikortin käytön ohella. Vertailtaessa sähköisten ja painettujen hoitosuositusten käyttöä vastavalmistuneiden suomalaisten lääkäreiden joukossa ei todettu eroja laboratorio- ja radiologisten tutkimusten, potilaan kliinisen tutkimisen, toimenpiteiden, fysioterapian, lääkkeellisten ja lääkkeettömien hoitojen tai lähetteiden välillä (Jousimaa ym. 2002). Vertailusta sähköisten ja painettujen suositusten välillä on tekeillä myös systemoitu kirjallisuuskatsaus (McGowan ym. 2004). Grimshaw n ym. (2003) 235 tutkimusta käsittävässä meta-analyysissä vertailtiin eri menetelmiä hoitosuositusten käyttöön saattamisessa. Kaikkein tehokkain yksittäinen menetelmä olivat tietokoneen antamat automaattiset muistutukset. Niiden avulla saatiin aikaan keskimäärin 13,1 %:n muutos hoitosuositusten noudattamisessa. Pelkkä hoitosuositusten julkaiseminen, erilaiset koulutusinterventiot ja hoitokäytännöistä annettava palaute aiheuttivat 6 8 %:n muutoksen. Miten sähköiset hoitosuositukset vaikuttavat vastaanottoprosessiin? Sähköisistä päätöksentukijärjestelmistä ja hoitosuosituksista tehdyt systemoidut kirjallisuuskatsaukset eivät yleensä käsittele laadullisia tutkimuksia siitä, miten hyvin uudet järjestelmät todellisuudessa otetaan käyttöön perusterveydenhuollossa. Hoitosuositusten sinänsä on pelätty olevan epärealistisia tai epäkäytännöllisiä (Elovainio ym. 1999) ja rajoittavan ammatillista vapautta (Grimshaw ja Russell 1994). Ecclesin ym. (2002) tutkimuksessa perusterveydenhuollon käyttöön suunniteltu astman ja angina pectoriksen hoitosuosituksia tarjoava tieto järjestelmä ei vaikuttanut käyntimääriin, hoitoprosessiin tai hoidon tuloksiin ja järjestelmää käytettiin vähän. Tutkimukseen liittyi myös laadullinen osio, jossa selvitettiin järjestelmän vähäisen käytön ja huonon vaikuttavuuden syitä (Rousseau ym. 2003). Pääasiassa kolme syytä aiheutti tyytymättömyyttä järjestelmään: hoitosuosituksen esilletulo vastaanoton kannalta väärään aikaan, ohjelman käytön yleinen hankaluus ja hoitosuosituksen soveltumattomuus juuri kyseisen potilaan hoitoon. Vaikka sähköisten päätöksentukijärjestelmien eduista painettuihin nähden ei ole olemassa tutkimusnäyttöä, on selvää, että pyrkimys uusien järjestelmien kehittämiseen on aktiivista muun terveydenhuollon tietotekniikan lisääntymisen myötä. Kysymys on lähinnä siitä, ovatko tulevaisuuden järjestelmät»passiivisia», tarvittaessa avautuvia tietovarastoja vai»aktiivisia» ohjelmia, jotka tuovat suosituksen esiin lääkärin sitä erikseen etsimättä ja kehittyneemmissä versioissa räätälöivät suosituksen sisältöä yksilöllisesti jokaista potilasta varten erikseen yhdistäen hoitosuosituksen tietoja potilaan yksilöllisiin terveyskertomustietoihin.»passiivinen» päätöksentuki ei varsinaisesti eroa tavallisesta oppikirjasta muuten kuin helpon päivitettävyyden ja suuren tietomäärän puolesta. Lisäksi tiedon löytyminen voi olla hyvin nopeaa, jos hakukone toimii tehokkaasti ja käyttäjä tuntee tiedonhaun periaatteet. Tekstin tulee olla riittävän selkeää ja muokattu näytöstä helposti hahmotettavan rivimäärän mukaisesti, jotta se olisi helppo omaksua. Linkit muihin teksteihin lisäävät järjestelmän monipuolisuutta.»aktiivisen» päätöksentuen ohjelmatekniset vaatimukset ovat huomattavasti suuremmat. Hoitosuositus voi pulpahtaa esiin täysin väärällä hetkellä esimerkiksi lääkärin selatessa potilaan aiempia käyntejä ennen vastaanottoa, kun ei ole vielä edes tiedossa, miksi potilas on nyt tulossa vastaanotolle. Toisaalta vastaanoton lopuksi kirjattavan diagnoosikoodin jälkeen näkyviin tuleva suositus ei enää ehdi vaikuttaa jo teh I. Kunnamo ja J. Jousimaa

5 tyyn hoitopäätökseen. Kliinikolle saattaa myös syntyä painettuun tekstiin verrattuna suurempi epäilys suosituksen oikeellisuutta kohtaan: onko potilaan tilanne siirrettävissä konekielelle riittävän yksiselitteisesti, jotta hoitosuositukseen voi todella luottaa? Itse asiassa kliinikko kohtaa uuden haasteen. Potilaan tilan ja oman ammattitaidon lisäksi täytyy hahmottaa päätöksentukijärjestelmän laadukkuus ja tunnistaa myös sen puutteet. Eräässä tutkimuksessa yleislääkärit jättivät tarkoituksellisesti huomiotta jopa 91 % tietokoneen antamista interaktio- ja allergiavaroituksista ja pitivät jopa 37 %:a järjestelmän antamista varoituksista virheellisinä (Weingart ym. 2003).»Aktiivisen» päätöksentuen vahvuutena on se, että järjestelmän aktivoituminen ei riipu lääkärin itse havaitsemasta tiedontarpeesta. Kun passiivista järjestelmää ei tarvitse avata, voi lääkäri arvioida oman tiedontarpeensa täysin virheellisesti. Kotimaisissa tutkimuksissa (Jousimaa ym ja 2002) vastavalmistuneet lääkärit etsivätkin hoitosuosituksia vastaanotoilla enemmän yleisistä sairauksista, kun taas pidempään töissä olleiden lääkäreiden hauissa painottuivat harvinaisten sairauksien etenkin infektioiden etsintä. On mahdollista, että nuoret lääkärit eivät osanneet epäillä harvinaisten ja outojen sairauksien mahdollisuutta, kun taas vanhemmat lääkärit saattoivat liiaksi luottaa jo vanhentuneisiin oppeihinsa yleisten sairauksien hoidosta. Jotta automaattinen päätöksentuki toimisi tehokkaasti, tulee lääkärin tehdä ainakin kolme asiaa: 1) laatia reseptit ja 2) tehdä tutkimuspyynnöt tietokoneen avulla sekä 3) kirjata potilaan tulosyy tai diagnoosi heti vastaanoton alussa. Potilaan koko lääkityksen, kaikkien diagnoosien ja tuoreimpien tulosten tehdyistä laboratoriokokeista tulee olla saatavilla. Parhaaseen tulokseen päästään, jos lääkäri lisäksi kirjaa potilaan jatkohoitosuunnitelman rakenteisessa muodos- sa niin, että tietokone pystyy vertaamaan sitä hoitosuositukseen. Niissä tutkimuksissa, joissa aktiivisen päätöksentuen vaikuttavuutta on selvitetty, kaikki nämä edellytykset ovat harvoin täyttyneet. Yksi tulevaisuuden näkymä Kansallisen terveyshankkeen myötä Suomessa on aloitettu mittava sähköisen potilaskertomuksen standardointi- ja kehittämistyö. Tavoitteena on, että vuoden 2007 loppuun mennessä potilaan ydintiedot diagnoosit, lääkitys, toimen piteet, tutkimustulokset ja jatkohoitosuunnitelma olisivat samassa, standardoidussa muodossa saatavissa esiin kaikista potilaskertomusjärjestelmistä. Käytännössä tämä toteutuu vain sillä ehdolla, että joku kirjaa potilaista nämä tiedot. Siksi ydintietojen kirjaamiseen vakiosanastoja ja koodistoja käyttäen luodaan helppokäyttöiset välineet. Ydintietojen vakioitu tallennustapa mahdollistaa aktiivisen päätöksentuen ja monivaiheistenkin rutiinitehtävien automatisoinnin. Vakioitu potilaskertomus tarjoaa myös lääkärille mahdollisuuden saada yksityiskohtaista palautetta ja vertaisarvioita omista hoitokäytännöistään. Y D I N A S I A T Suomi on edelläkävijä sähköisten hoitosuositusten käytössä. Näyttö sähköisten suositusten paremmuudesta painettuihin verrattuna puuttuu toistaiseksi. Hoitosuositukset ovat kehittymässä yksilöllisiä neuvoja tarjoaviksi aktiivisiksi järjestelmiksi, jotka liittävät yhteen tietämyksen ja sähköisen potilaskertomuksen. Niiden kehittäminen vaatii tekijöiltään koko vastaanottotapahtuman syvällistä ymmärrystä. Lääkärin on osattava arvioida potilaan oireen ja oman ammattitaitonsa lisäksi myös sähköisen hoitosuosituksen laadukkuus ja näyttö, johon suositus perustuu, sekä ymmärrettävä, että parhaimmillaankin suositus on vain yksi osatekijä monimutkaisessa vastaanottotapahtumassa. Tietoverkot ja sähköinen maailma hoitosuositusten toteuttamisessa 2981

6 Virtanen Ville Y 56,1 v DM II 5/ HbA 1C 9,4 7,5 Lääkitys Uusi fb-gluk LDL-Kol RR BMI Tupakka KV-riski Punainen väri osoittaa päivitystarpeen 9,8 2,9 136/88 32,2 Kyllä 9 % 102 kg SCOREriski Väri osoittaa suosituksen mukaisen tavoitteen /90 95 kg Yksilöllinen tavoite Lab Diagnoosit Suunnitelma Lomakkeet Insulin H Protaphan 32 yks.ilt. i R Metformiini 500 mg 2 x 2 i R ASA 100 mg 1 x 1 i R Simvastatiini 20 mg 1 x 1 i R Enalapriili 20 mg 1 x 1 i R Lääketietokanta ja reseptinkirjoitus Karstula I. Kunnamo KSKS J. Saltevo Käynnit B-lausunto verenpainelääkkeestä Muistutteet S-K ja S-Krea määritettävä (enalapriili aloitettu ) Hae Aikuistyypin diabeteksen hoito ja seuranta Elämäntapaohjaus aikuistyypin diabeteksessa Aikuistyypin diabeteksen insuliinihoito Tupakasta vieroitus Tyypin II diabeteksen hoito-ohjelma Keski-Suomessa Tietämys KUVA 2. Luonnos käyttöliittymäksi sähköiseen potilaskertomukseen, jossa käsiteltäväksi valitun diagnoosin perusteella yhdistellään potilaan tietoja ja hoitosuosituksia. SCORE-riski kuvaa riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Kuvassa 2 on esitetty kuvitteellinen näkymä diabetespotilaan tietoihin potilaskertomusohjelmistossa, jollaista ei vielä ole olemassa. Näkymä tulee esiin sen jälkeen, kun lääkäri on avannut potilaan tiedot ja napsauttanut ensimmäiseksi esiin tulevasta ongelmaluettelosta tyypin 2 diabeteksen. Ohjelma hakee ruutuun ne keskeiset hoitotiedot, joita tarvitaan tämän sairauden hoidossa. Laboratoriotulosten pohjaväri kertoo, ollaanko hoitosuosituksen mukaisessa tavoitteessa. Näkyvissä on myös sarake, josta näkyvät potilaalle asetetut yksilölliset hoitotavoitteet, jotka voivat poiketa hoitosuosituksesta. Väri kertoo jälleen, onko nämä yksilölliset tavoitteet saavutettu. Päivämäärämerkinnän pohjaväri on»parasta ennen» -leima: jos väri on punainen, kyseisen tiedon mittaamisesta tai kirjaamisesta on kulunut niin pitkä aika, että tieto pitäisi päivittää. SCORE-laskentakaavan mukainen kardiovaskulaarisen kuoleman kymmenvuotisriski on valmiiksi laskettu. Kuvaruudun oikea alanurkka sisältää tyypin 2 diabeteksen hoitosuositukset valmiiksi esiin haettuina. Lista sisältää myös oman sairaanhoitopiirin hoito-ohjelman ja kertoo, että sitä on äskettäin päivitetty (punainen täplä otsikon edessä). Automaattinen muistutus viestittää, että potilaan seerumin kalium- ja kreatiniinipitoisuutta ei ole määritetty sen jälkeen, kun hänelle aloitettiin enalapriililääkitys. Laboratoriolähete näitä tutkimuksia varten syntyy napsauttamalla muistutuksen vieressä olevaa painiketta. Tulosyyn tai diagnoosin kirjaaminen voi tuoda napin painalluksen taakse lähetteet diagnostisiin tutkimuksiin ja konsultaatioihin, hoitosuosituksen mukaiset reseptipohjat ja hoidon 2982 I. Kunnamo ja J. Jousimaa

7 yksilöidyt seurantamallit sekä potilasopetusaineistot. Tulevaisuudessa yhtä tärkeitä työkaluja kuin reseptinkirjoitus- ja laboratoriotulosohjelmat ovat diagnoosikoodien hakuohjelma (kuten Terveysportin laajalla synonyymi- ja hakusanastolla täydennetty ICD-10-tietokanta tai vastaava potilaskertomusohjelmistoon upotettu hakutyökalu) ja potilaskertomuksen keskeiseksi osaksi tuleva kaikkien pitkäaikaisten ja tuoreimpien äkillisten ongelmien lista. Kyse ei ole suinkaan vain yhden vastaanottokäynnin ja sen aikana tehtävän päätöksenteon hallinnasta sähköisin apuvälinein vaan sairauden ja potilaan kokonaisuuden pitkäjänteisestä hallinnasta. Kaikkia asioita ei tarvitse hoitaa yhden vastaanottokäynnin aikana. Hoitosuositusten soveltaminen ei perustu vain tietoon, vaan tarvitaan myös taitoja ja harjoiteltuja toimintamalleja. Videokuva ja interaktiivinen, potilastapauksiin perustuva verkko-opetus ovat tulossa hoitosuositusten käyttöön juurruttamisen apuvälineiksi. Useilla yliopistoilla on jo mittavia verkko-opetushankkeita, ja Duodecimin koulutustoimiston ensimmäiset Käypä hoito -suosituksia täydentävät verkkoaineistot ovat äskettäin ilmestyneet. On odotettavissa, että ennen vuosikymmenen loppua tietokoneella simuloidut potilastapaukset ja niitä hyödyntävä pienryhmäopetus ovat täydennyskoulutuksen arkipäivää. Yhtenäiset hoidon perusteet sähköisesti saataville Kansallisen terveyshankkeen päätavoite on hoidon saatavuuden parantaminen ja kansalaisten tasa-arvoisuus hoidon saannissa. Käytännössä tähän pyritään mm. yhtenäisillä hoidon perusteilla. Yksi tapa yhtenäistää hoitoon lähettämistä on pisteittää potilaan kokema haitta, tutkimuslöydökset ja taudin piirteet siten, että pisteiden summa on suuntaa antava päätettäessä, onko tietty hoito aiheellinen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Hoidon perusteiden kirjaaminen interaktiivisella, tarvittaessa pisteitä laskevalla sähköisellä lomakkeella, joka saadaan esiin heti diagnoosin antamisen jälkeen esimerkiksi lähetteitä ja konsultaatiopyyntöjä suunniteltaessa, helpottanee uuden toimintamallin käyttöä. Lopuksi Sähköiset hoitosuositukset ja aktiivinen päätöksentuki täyttävät tehtävänsä silloin, kun ne auttavat välttämään unohtamisesta ja oikean tiedon puutteesta johtuvat virheet, sujuvoittavat työtä, suoristavat hoitoketjua ja tekevät sekä lääkärin että potilaan tietoisemmiksi hoidon tai siitä luopumisen vaikutuksista. Lopputuloksena tulee olla kunkin potilaan tarpeet ja ominaisuudet huomioon ottava yksilöllinen hoito. Kirjallisuutta Eccles M, McColl E, Steen N, ym. Effect of computerised evidence based guidelines on management of asthma and angina in adults in primary care: cluster randomised controlled trial. BMJ 2002;325: Elovainio M, Eccles M, Mäkelä M. Attitudes towards guidelines and a scale for measuring them. Kirjassa: Thorsen T, Mäkelä M (toim.). Changing professional practice. Theory and practice of clinical guidelines implementation. DSI Danish Institute for Health Services Research and Development 1999, s Grimshaw J, Russell I. Achieving health gain with clinical guidelines. II Ensuring that guidelines change medical practice. Qual Health Care 1994;3: Grimshaw JM, Freemantle N, Wallace S, ym. Developing and implementing clinical practice guidelines. Qual Health Care 1995;4: Grimshaw J, ym. Systematic review of guideline dissemination and implementation strategies. Cochrane Colloqium, Barcelona Grol R. Implementing guidelines in general practice use. Qual Health Care 1992;1: Hersh W, Hickam D. How well do physicians use electronic information retreival systems? JAMA 1998;15: Hetlevik I, Holmen J, Kruger Ö. Implementing clinical guidelines in the treatment of hypertension in general practice. Evaluation of patient outcome related to implementation of a computerbased clinical decision support system. Scand J Prim Health Care 1999;17: Hunt DL, Haynes RB, Hanna SE, Smith K. Effects of computer-based clinical decision support systems on physician performance and patient outcomes. A systematic review. JAMA 1998;280: Jousimaa J, Kunnamo I, Mäkelä M. Physician s patterns of using a computerized collection of guidelines for primary care. Int J Technol Assess Health Care 1998;14: Jousimaa J, Mäkelä M, Kunnamo I, MacLennan G, Grimshaw JM. Primary care guidelines on consultation practices: the effectiveness of computerized versus paper-based versions. A cluster randomized controlled trial among newly qualified primary care physicians. Int J Technol Assess Health Care. 2002;18: McGowan JL, McAuley LM, Dawes M, ym. Electronic access to health information and/or knowledge by health professionals to improve practice and patient care. Cochrane Database System Rev 2004(2). Mitchell E, Sullivan F. A descriptive feast but an evaluative famine: systematic review of published articles on primary care computing during BMJ 2001;322: Tietoverkot ja sähköinen maailma hoitosuositusten toteuttamisessa 2983

8 Montgomery AA, Fahey T. A systematic review of the use of computers inn the management of hypertension. J Epidemiol Commun Health 1998;52: Montgomery AA, Fahey T, Peters T, MacIntosh C, Sharp D. Evaluation of computer based clinical decision support system and risk chart for management of hypertension in primary care: randomised controlled trial. BMJ 2000;320: Nikkarinen T, Brommels M. Käytännöstä teoriaan ja takaisin. Hoitosuositukset terveydenhuollon laadun kehittämisstrategiana. Duodecim 1998;114: Pasternack A. Etiikka lääkärin arkipäivässä. Duodecim 2004;120: Rousseau N, ym. Practice based, longitudinal, qualitative interview study of computerised evidence based guidelines in primary care. BMJ 2003;326: Shiffman R, Liaw Y, Brandt C, Gorb G. Computer-based guideline implementation systems: a systematic review on functionality and effectiveness. JAMA 1999;6: Sosiaali- ja terveysministeriö. Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:33. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Weingart SN, Toth M, Sands DZ, ym. Physicians decisions to override computerized drug alerts in primary care. Arch Intern Med 2003; 163: ILKKA KUNNAMO, LKT, erikoislääkäri ilkka.kunnamo@duodecim.fi Saarijärven-Karstulan seudun terveyskeskus Karstula JUKKAPEKKA JOUSIMAA, LT, erikoislääkäri Lääkäriasema Mehiläinen, Simonkenttä Annankatu A Helsinki 2984

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi Lainadioja: *Kunnamo *Komulainen *Mustajoki *Nyberg KIITOS! Minna Kaila, lastenallergologi Ylilääkäri ja HALO-ohjelmapäällikkö, FinOHTA /Stakes Tampereen

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna

Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea Kustannus Oy Duodecimin hankkeessa, Lääkärin

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Tietotekniikan tulevaisuuden näkymiä lääkärin näkökulmasta

Tietotekniikan tulevaisuuden näkymiä lääkärin näkökulmasta Tietotekniikan tulevaisuuden näkymiä lääkärin näkökulmasta Ilkka Kunnamo Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 6.10.2006 ilkka.kunnamo@duodecim.fi www.kaypahoito.fi Teknologiaa vuoteen 2010 mennessä Nopea

Lisätiedot

Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea?

Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus. Arto Virtanen Terveyskeskuslääkäri Nurmijärven tk Helsinki 26.10.2010

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus. Arto Virtanen Terveyskeskuslääkäri Nurmijärven tk Helsinki 26.10.2010 Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Arto Virtanen Terveyskeskuslääkäri Nurmijärven tk Helsinki 26.10.2010 Taustani Lääkäriliitto E-health valiokunta Koulutusvaliokunta Suomen yleislääkärit

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Päätöksentukityökalut

Päätöksentukityökalut Miten priorisoinnin perusteena voitaisiin käyttää tietoa sairastavuudesta ja kuinka eri sairausryhmiä tulisi priorisoida keskenään Päätöksentukityökalut Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri

Lisätiedot

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin

inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa

Lisätiedot

Terveysportti ammattilaisen apuna

Terveysportti ammattilaisen apuna Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 19.5.2014 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

COCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus

COCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä

Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 17.1.2013 Keskeiset tietokannat kliinisessä tiedonhaussa Terveysportti: 300 tietokantaa Lääkärin tietokannat Lääkkeet

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään

Lisätiedot

Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä

Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Tietotarve ja tiedonhaku Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 16.1.2014 kliinikko kohtaa joka päivä kysymyksiä, joihin vastauksen hakeminen on tarpeen perinteiset

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma

käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma EBMeDS TYÖKAVERINAkokemuksia päätöksentuen käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma Pilottijakso

Lisätiedot

Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto. Lataa

Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto. Lataa Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto Lataa Kirjailija: Tiina Kortteisto ISBN: 9789514493690 Sivumäärä: 160 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.45 Mb Neuvova potilaskertomus on terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS)

Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS) Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS) Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea Duodecimin hankkeessa, Lääkärin tietokantojen toimittaja, Käypä hoito

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen Kliininen Päätöksentuki Terveys ja Talous, 15.9.2016 Timo Haikonen Potilastapaus 40-vuotias mies käy lääkärissä tyrävaivan vuoksi Päätöksentuki muistuttaa automaattisesti lääkäriä siitä, että 3 vuotta

Lisätiedot

Hoitosuositus. Jorma Komulainen KRAK,

Hoitosuositus. Jorma Komulainen KRAK, Hoitosuositus Jorma Komulainen KRAK, 4.10.2017 Mitä hoitosuositukset ovat? Clinical practice guidelines are statements that include recommendations intended to optimize patient care that are informed by

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

Digitalisaatio uhka vai mahdollisuus lääkärille Heureka Kati Myllymäki Toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto

Digitalisaatio uhka vai mahdollisuus lääkärille Heureka Kati Myllymäki Toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto Digitalisaatio uhka vai mahdollisuus lääkärille 5.10.2017 Heureka Kati Myllymäki Toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto Kuka muistaa paperiaikaa - Potilaskansiota ei yksikössä ole lainkaan tai se ei löydy

Lisätiedot

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hoitosuositusten toimeenpano

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hoitosuositusten toimeenpano Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hoitosuositusten toimeenpano Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003 Kansi: Irene Manninen-Mäkelä ISBN-952-99146-0-1 2 Hoitosuositusten toimeenpano KIRJOITTAJAT Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi

Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi 6.10.2006 IlkkaKunnamo JormaKomulainen ilkka.kunnamo@duodecim.fi Mitäpäätöksentukion? Näyttöönperustuvalääketieteellinentietämys japotilaskertomukseentallennettutieto

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Yhteensä noin 13 000 000 potilaskäntiä/vuosi Hoitosuositusten käyttö lukuina

Lisätiedot

Kokemuksia Käypä hoito suositusten käyttöönotosta

Kokemuksia Käypä hoito suositusten käyttöönotosta Suositukset käytännöksi: Kokemuksia Käypä hoito suositusten käyttöönotosta TULE parlamnetti Diana auditorio 4.12.2008 Eeva Ketola Kh päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Lääketieteellisiä t

Lisätiedot

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan 1 Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan Raportti Jorma Komulainen 28.12.2015 Sisällys Taustaa... 2 Mikä on terveys- ja hoitosuunnitelma?... 2 Mitä

Lisätiedot

Virtuaaliterveystarkastukset

Virtuaaliterveystarkastukset Virtuaaliterveystarkastukset Tietokoneavusteisen päätöksentuen avulla kohti neuvovaa sairauskertomusta? Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo

Lisätiedot

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä. Kalle Romanov, dos

Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä. Kalle Romanov, dos Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 15.1.2015 Tietotarve ja tiedonhaku kliinikko kohtaa joka päivä kysymyksiä, joihin vastauksen hakeminen on tarpeen perinteiset

Lisätiedot

Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen kyselytutkimus Päätöksentuki hankkeen pilottialueilla

Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun perusedellytysten toteutuminen kyselytutkimus Päätöksentuki hankkeen pilottialueilla Sosiaali ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäivien satoa julkaisusta Stakesin työpapereita 19/2008. Julkaistaan copyright oikeuksien haltijan luvalla. Tietokoneavusteisen päätöksentukipalvelun

Lisätiedot

Loppukäyttäjän opas päätöksentuen tulkintaan

Loppukäyttäjän opas päätöksentuen tulkintaan Loppukäyttäjän opas päätöksentuen tulkintaan Version 2.0 Status Production Distribution Limited Date saved 7 joulukuu 2018 Authors Rasmus Paetau Joonas Mäkinen Sisällysluettelo 1 Tavoite... 4 2 Vastuunrajoitus...

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä

Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä Terveysportin lääketietokantojen artikkeleita avattiin 17 miljoonaa kertaa v. 2013 Lääketietokannat Terveysportissa Paikalliset tavoitteet FIMEA:n moniammatillinen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen - näkökohtia hakutekniikoista, koulutuskokemuksia, ratkaisuja. Tietokantojen käyttötaitoja koulutuksella

Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen - näkökohtia hakutekniikoista, koulutuskokemuksia, ratkaisuja. Tietokantojen käyttötaitoja koulutuksella Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen - näkökohtia hakutekniikoista, koulutuskokemuksia, ratkaisuja Dos. Kalle Romanov o Terveydenhuollon verkkokursseja ja opasvideokirjastoja eri tarpeisiin: - perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Susanna Mutanen Terveydenedistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Strateginen työ Hyvinvointikertomukset

Lisätiedot

Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina

Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina Jutta Peltoniemi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomen Yleislääkäripäivät 10.5.2017 Tehtävä Tämän

Lisätiedot

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta Merja

Lisätiedot

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa

Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Käypä hoito -suositukset ja päätöksenteon tuki terveydenhuollon prosesseissa Tapaustutkimus Käypä hoito -suositusten käytöstä ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksistä päätöksenteon tuesta Merja

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Näyttöön perustuva lääketiede

Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede Krista Väänänen Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 10. huhtikuuta 2016 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Näyttöön perustuva lääketiede käytännössä

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit Ajankohtaista sote-uudistuksesta 16.2.2018 Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit Sidonnaisuudet (2010- ) LT, terveysjärjestelmätutkimus (MD PhD, Health Systems Research, Karolinska Institutet

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Ovidin Tärkeimmät Näyttöön Perustuvan Hoidon Tietolähteet

Ovidin Tärkeimmät Näyttöön Perustuvan Hoidon Tietolähteet Ovidin Tärkeimmät Näyttöön Perustuvan Hoidon Tietolähteet Sairaalakirjastopäivät Hämeenlinna 2014 Tarja Huttunen Robin Johansson Hoitomallien uudistaminen on jatkuva prosessi Ovidilla on ratkaisuja joiden

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Päätöksentuki ammattihenkilön työssä

Päätöksentuki ammattihenkilön työssä Päätöksentuki ammattihenkilön työssä Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea Kustannus Oy Duodecimin hankkeessa, Lääkärin tietokantojen toimittaja

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Terveysportti ammattilaisen apuna

Terveysportti ammattilaisen apuna Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot