Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Transkriptio

1 Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari Lehtimäki

2 Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu monipuolisesti peltoenergian sekä karja- ja turkistalouden biomassoista ja metsäenergiapotentiaalista Alueellisessa energianhuollossa turve on edelleen tärkeä raaka-aine Tuuli- ja aurinkovoima sopivat Etelä-Pohjanmaalla täydentäviksi energianlähteiksi Tarkastelussa E-P Järviseudun sekä Töysän ja Ähtärin kuntien teknis-taloudelliset bioenergiapotentiaalit.

3 Metsäenergia Korjuukohteita nuorten metsien hoitokohteet, ensiharvennukset sekä kuusivaltaiset uudishakkuualat Pienpuun energiatuki (petu) voimaan 2011/2012 Järviseudun kuntien sekä Töysän ja Ähtärin teknistaloudelliset metsäenergiapotentiaalit (Laurila ym. 2010) Laskenta Metlan VMI10-aineiston perusteella Laskennassa mukana vain energiajakeet, ei ainespuuta Suurin metsäpotentiaali kuntien alueella on pienpuussa Korjuun resurssikysymykset?

4 GWh/ v. Metsäenergiapotentiaalit Alajärvi Evijärvi Lappajär vi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri Ensiharvennusten pienpuu Nmh Kannot uudistushakkuilta Hakkuutähteet uudistushakkuilta

5 Energiaturve Korvaa tuontipolttoaineita Seospolttoaineena parantaa kostean hakkeen lämpöarvoa Tuotanto työllistää paikallisesti ja alueellisesti Keskimääräinen vuosisaanto alueella on noin 425 MWh/ha/v Vuoden 2011 helmikuusta alkaen turvetuotantoon vain luonnontilaltaan muuttuneita alueita Luonnontilaisuusasteikko perustuu suon ojitustilanteeseen, kasvillisuuteen ja vesitalouteen. Asteikossa on kuusi luokkaa luonnontilansa kokonaan menettäneistä soista luonnontilaisina säilyneisiin soihin

6 Turvepotentiaalit GWh Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri 55

7 Peltoenergia Energiakäyttöön soveltuvaa peltobiomassaa saadaan energiakasveista kuten ruokohelvestä tai öljykasveista Seospolttoaineena hakkeen tai turpeen kanssa Korsilla suuri tuhkapitoisuus ja tuhkalla alhainen sulamispiste Suuri irtotiheys heikentää tuotannon kannattavuutta Ruokohelvellä korkea biokaasuntuottopotentiaali (n MWh/ha/v.) Jalostus nestemäisiksi polttoaineiksi, esimerkiksi bioetanoliksi tai biodieseliksi Hehtaarin alalta rypsiä voidaan tuottaa keskimäärin 330 litraa RMEbiodieseliä

8 Peltoenergiapotentiaalit 3,24 Olki (GWh) Ruokohelpi(GWh) 26,11 1,22 9,74 2,32 13,45 1,7 4,89 1,03 0,46 10,12 12,2 0,36 8,88 Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Soini Töysä Vimpeli Ähtäri

9 Biokaasu Kaasuseos, joka koostuu % metaanista (CH 4 ) sekä % hiilidioksidista (CO 2 ) Saadaan mädättämällä helposti hajoavia orgaanisia yhdisteitä, lantaa, yhteiskuntien biojätteitä ym. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joten metaanipitoisen lannan biokaasutus on ilmastoystävällistä Lannan etu on sen tasainen saanti ja tasalaatuinen koostumus Parantaa kaasutusprosessia Kaasun lisäksi saadaan hygieenistä lannoitetta 1 m 3 lietelantaa syntyy noin 20 m 3 biokaasua ja energiaa siitä saadaan noin 6,5 kwh

10 Lantapotentiaalit

11 Tuuli- ja aurinkoenergia Etelä-Pohjanmaa on potentiaaliltaan yksi parhaista tuulivoiman tuotannon alueista sisämaassa Keskimääräinen tuulennopeus 4-4,5 m/s, rannikolla ja saaristossa 6-8 m/s Pienvoimala kannattaa sijoittaa mahdollisimman aukealle ja korkealle paikalle Suurin osa auringon säteilyenergiasta saadaan maalissyyskuun välisenä aikana Aurinkopaneeleilla voidaan tuottaa sähköä tai lämpöä Aurinkolämpöjärjestelmä sopii parhaiten vesivaraajallisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen täydentäväksi energianlähteeksi

12 Kuntien yhteenlasketut biopotentiaalit

13 Lopuksi Bioenergiapotentiaali kunnissa on yhteensä noin 2462 GWh/v (2,5 TWh/v) Vastaa 248 milj. litraa öljyä Potentiaalia on, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen on haasteellista

14 Kiitos _ja_metsatalous/tutkimus-_ja_kehittamistoiminta/etela- Pohjanmaan_Jarvialueen_lahienergiahanke.iw3