Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen erityinen kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen erityinen kuntajakoselvitys Aika: klo , työryhmät klo Paikka: Raahen Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitila, Fregattisali Läsnä: Läsnäololista liitteenä 1. Kokouksen avaus Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila avasi kokouksen ja toivotti neuvotteluryhmän ja kaikkien asiantuntijatyöryhmien edustajat tervetulleiksi erityisen kuntajakoselvityksen ensimmäiseen asiantuntijatyöryhmien ja neuvotteluryhmän yhteiseen kokoukseen. 2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Kerola ja sihteeriksi Raahen kaupungin hallintosihteeri Leena Räsänen. Kokousmuistio lähetetään kaikille osallistujille tarkastettavaksi sähköpostin välityksellä. 3 Kuntajakoselvittäjän tilannekatsaus Kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä valtiovarainministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan kuntajakoselvittäjän. Kuntarakennelain mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Pääasiallinen kriteeri Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen erityisessä kuntaliitosselvityksessä on työssäkäyntialue. Selvityksessä laaditaan suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä, yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ja taloudellisesta tilanteesta. Kuntien on osallistuttava erityiseen kuntajakoselvitykseen ja kuntajakoselvittäjän ehdotuksen valmisteluun antamalla hänelle tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset kuntien ja kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat tiedot sekä muuta apua. Kuntajakoselvittäjä noudattaa toimissaan kuntarakennelain henkeä, mutta hän voi muokata selvitysprosessin omanlaisekseen. Kuntajakoselvitys on käynnistynyt kaikkien kuntien neuvotteluryhmän jäsenten haastatteluilla, joita kohtaan on suhtauduttu positiivisesti. Haastattelut on pääosin käyty, vain muutama on enää jäljellä. Haastatteluun pyydetään vielä myös nuorison edustajat kaikista kunnista.

2 Selvityksessä pyritään avaamaan seudun kehitys vuoteen 2030 saakka täysin realistisesti. Selvityksen aikataulu on todella tiukka ja oman haasteensa sen tekemiselle luo samaan aikaan tapahtuva kuntien talousarvioiden laadinta. Työryhmien työt pitää olla valmiina syyskuun loppuun mennessä ja kuntien valtuustot saavat asian käsiteltäväkseen marras-joulukuussa. Selvityksen edetessä järjestetään myös kuntalaiskuulemisia lain edellyttämällä tavalla. Seutu on erittäin elinvoimainen ja täällä on vahva elinkeinopohja, mutta vahvistusta kaipaa etenkin lähimatkailun kehittäminen. Seutu pitää saada näyttämään vahvalta, jotta se pärjää kilpailussa toisten lähikuntien kanssa esim. sote-ratkaisuissa. Vaikka selvitystyö ei johtaisi kuntaliitokseen, saavat kunnat selvityksen myötä arvokasta, puolueetonta tietoa, jota voivat hyödyntää myös itsenäisenä kuntana toimiessaan ja yhteistyötä toistensa kanssa kehittäen. Kuntajakoselvitykseen liittyen kunnat saavat käyttönsä Timo Aron laatiman kuvauksen Raahen seudun alueellisesta ja demografisesta kilpailukykyanalyysistä ja FCG:n laatiman talousja ennakointiselvityksen. Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi on luvannut vetää selvityksen yhteydessä myös maaseutuvaikutusten arviointia. Kaisut Tuomi esitteli kuntajakoselvityksen yhteydessä toteutettavaa maaseutuvaikutusten arviointityötä, jossa tarkastellaan, mitkä ovat asiat, joita maaseutuasioiden näkökulmasta on otettava huomioon. Tarkastelun kohteena on se, miten maaseutu voi kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksessa, siinä ei ole tarkoitus luoda vastakkain maaseutua ja kaupunkialueita. Jokaisesta kunnasta nimetään aloituskokoukseen vähintään yksi henkilö, jolla on näkemys oman kunnan alueen maaseudusta. Henkilön yhteystiedot ilmoitetaan Kaisu Tuomelle mahdollisimman pian. 4 Kuntien edustajien kommenttipuheenvuorot Siikajoen kunnan edustajan puheenvuoron käyttänyt Kaisu Tuomi piti seudun elinvoimaisuutta erittäin tärkeänä asiana, jota pitäisi kaikkien kolmen kunnan yhteisliitoksella pyrkiä edistämään. Siikajoen mielestä kuntaliitosselvitys olisi voinut olla laajempikin, jolloin mukana olisivat olleet myös Kalajoki ja Merijärvi. Siikajoki on mukana kuntaliitosselvityksessä vilpittömin aikein ja avoimin mielin, ilman ennakkoasetelmaa ja uskoo, että selvityksessä tuotettua aineistoa voi hyödyntää, vaikka kuntaliitosta ei tulisikaan. Pyhäjoen kuntaa edustanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kittilä toi esille, ettei seudullisessa yhteistyössä ole aina onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla, eikä yhteistä säveltä ole aina löydetty. Seutukunnan vahvuutta ei ole ymmärretty arvostaa tarpeeksi, mutta tulevaisuudessa yhteistyö on voimavara, jonka avulla pelataan yhteistä peliä ja nähdään sama maali. Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Kerola kertoi puheenvuorossaan, että Raahella on takanaan jo kolme kuntaliitosta (Saloinen, Pattijoki, Vihanti). Teollisuuden ja yritysten tulevaisuudennäkymät tällä alueella ovat valtakunnallisesti hyvät, mutta kuntajakoselvityksen yhteydessä on mietittävä miten pystytään jatkossa tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut, sillä kaikki signaalit näyttävät, että kuntien pitää selviytyäkseen olla isompia.

3 Raahessa ollaan valmiita menemään pidemmälle yhteistyössä tai liitokseen, jos luvut niihin näyttävät olevan tarpeen. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki toi puheenvuorossaan esille, että kuntajakoselvityksen lähtökohta on elinvoiman vahvistaminen. Sote-palvelujen järjestämisellä on oma polkunsa, eikä hänen mukaansa siihen kannata tässä yhteydessä panostaa ruutia, vaan keskittyä alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila halusi vastauspuheenvuorossaan tuoda esille, ettei sote-palvelujen järjestämistä voida ihan kokonaan kuntajakoselvityksen yhteydessä jättää varjoon. Sote-palvelujen osalta pitää varmistaa se, että Raahen seudulla on jatkossakin niin vahva kunta tai kuntayhtymä, joka voi olla toimijana uudistuksen alla olevassa sotepalvelujärjestelyssä. 5 Keskustelu Keskustelussa tuli esille, ettei keskittämistoimia ole aina koettu onnistuneiksi, vaan ne ovat hyödyttäneet enemmän markkinoita. Myös tulevien organisaatioiden muodostaminen puhututti ja varsinkin uuden johtajaorganisaation koko sai epäileviä kannanottoja. Johtamisjärjestelmää pitää kuitenkin aidosti pystyä kuntajakoselvityksen yhteydessä tarkastelemaan ja muuttamaan tarpeen mukaan. Mikä on pienen ihmisen asema suurissa kuvioissa, organisaatioissa? Kuntaliitosta ei lähetä viemään organisaatio ajattelu edellä, vaan palvelut edellä. Pyhäjoki on valmis puolustamaan lähipalveluja, niin kauan kuin niitä voidaan puolustaa taloudellisuudella. Monipuolisen osaamispotentiaalin varmistaminen jatkossakin on keskeistä, vaikka pysyvä korkeakouluopetus lakkasi alueella. Koulutuksen saatavuuden varmistaminen seudulla eri keinoin on välttämätöntä. Pitää saada aikaan uutta osaamista, sitä kautta luoda uutta tulevaisuutta. Yhdessä puheenvuorossa pohdittiin poismuuton syiden merkitystä. Puheenvuoron käyttäjän mukaan poismuuton syitä ei kannata tarkastella, vaan ennemminkin sitä miten saadaan muuttajia tänne. Naapurikunnissa meneillään olevat kuntaliitokset kannattaa myös huomioida, koska naapurikunnat pyrkivät olemaan vahvempia, mihin kannattaa varautua tiivistämällä omia rivejä ja vahvistumalla. Tässä yhteydessä kuntajakoselvittäjä kertoi haastatteluissa esille nousseista asioista. Kaikkia kuntia askarruttaa taloustilanne, investoinnit suhteessa kunnan kantokykyyn ovat liian suuret. Raahessa esille nousi kunnan organisaation ja seudullisen organisaation päällekkäisyys, ja tarve uudistaa päätöksentekojärjestelmää. Sote askarruttaa kaikkia, halutaan että seutu on edelleenkin tuottamassa palveluja. Yleensä ottaen ollaan tyytyväisiä hyvinvointikuntayhtymän toimintaan, ainakin sen ammatilliseen osaamiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen - yhteinen tehtävä hommata alueelle koulutusta, yhdessä yritysten kanssa pitää tutkia minkälaista osaamista tarvitaan. Keskiasteen koulutuksen osalta on etsikkoaika menossa, pitäisi uskaltaa tarkastella sitä yhtenä kokonaisuutena. Luottamus ja mainetekijät nousivat

4 6 Työryhmien tehtäväksianto haastatteluissa esille, suurin kehittymiseste on puute keskinäiseen luottamukseen. Toivotaan laajaa ja avointa keskustelua, jota pitää jatkaa vaikka kuntaliitostyö loppuu. Työryhmät olivat saaneet kutsun mukana ennakkotehtävän, jossa heitä pyydettiin laatimaan lyhyt kooste työryhmän nimen mukaisesta näkökulmasta kunnan nykytilanteesta konsernirakenteineen. Tarkoituksena oli kuvata nykytila ja tiedossa olevat viiden vuoden sisällä tapahtuvat muutokset ja pohtia niiden vaikutuksia kunnan toimintaan, rakenteisiin ja kuntien yhteistyöhön. Pohdinnan suuntana olivat toimintaympäristön muutoksesta johtuvat haasteet, muuttuvat palvelujen tarpeet sekä talouden kehitys. Työryhmien työn tarkoituksena on muodostaa erilaisia näkökulmia elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan toiminnasta, katse vuoteen 2030 suunnattuna. Viestintäryhmä sai pohdittavakseen aluksi kuntaliitosselvityksen viestintäsuunnitelman sisällöllisiä vaatimuksia. Sen jälkeen paneudutaan mahdollisen kuntaliitossopimuksen viestintään: tiedottamisen tavoitteeseen, tiedotusvastuuseen, kohderyhmiin, menetelmiin ja medioihin, sekä seurakuntajaon huomioon ottamiseen. Työryhmät lähettävät aikaansaannoksensa Leena Räsäselle mennessä ja ilmoittavat hänelle myös seuraavan kokoontumisajankohtansa. Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila on ryhmien käytettävissä tarpeen mukaan. 7 Jatkotyöskentelyn linjaaminen, aikataulutus 8 Kokouksen päättäminen Kuntajakoselvitystä varten on työ alla kolme tutkimusta: Maaseutuvaikutusten arviointi, vastuuhenkilönä Kaisu Tuomi. Hän kutsuu kuntien nimeämät henkilöt tarvittavaan asiantuntijatyöhön ja määrittää aikataulut. FCG:ltä on tilattu selvitysalueen kuntien talous- ja ennakointiselvitys. Saatavaa aineistoa hyödynnetään työryhmien työssä. Kaarina Daavittila toimittaa jaeltavan aineiston niin pian kuin se on käytettävissä. Tutkija Timo Arolta on tätä kuntajakoselvitystä varten tilattu Raahen seudun alueellinen ja demograafinen kilpailukykyanalyysi. Analyysitulosten avaamiseksi järjestetään selvityskuntien yhteinen valtuustoseminaari Raahessa maanantaina klo ja selvityskuntien valtuustojen yhteinen tulevaisuusseminaari Raahessa maanantaina klo Neuvotteluryhmän ja työryhmien seuraava yhteinen tapaaminen on maanantaina klo Raahessa. Kokous päättyi klo

5 9 Työryhmien työskentely Työryhmät jatkoivat työskentelyään iltapäivällä tarvittaessa klo 16 saakka. Leena Räsänen sihteeri