Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen erityinen kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen erityinen kuntajakoselvitys Aika: klo Paikka: Raahen Kauppaporvarin kulttuuri- ja kongressitila, Fregattisali Läsnä: Läsnäololista liitteenä 1. Kokouksen avaus Kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila avasi kokouksen ja toivotti neuvotteluryhmän ja kaikkien asiantuntijatyöryhmien edustajat tervetulleiksi kokoukseen. 2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajaksi valittiin Raahen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Kerola ja sihteeriksi Raahen kaupungin hallintosihteeri Leena Räsänen. Kokousmuistio lähetetään kaikille osallistujille tarkastettavaksi sähköpostin välityksellä. 3 Kuntajakoselvittäjän tilannekatsaus Kaikki asiantuntijatyöryhmät ovat tuottaneet erittäin hyvin kuntajakoselvitykseen tarvittavaa aineistoa tehtäväannon mukaisesti. Työryhmien työskentelyn johtavana ajatuksena on ollut alueen elinvoimaisuuden korostaminen ja esille tuominen. Työryhmien luoman aineiston pohjalta kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittilan luo oman loppuraporttinsa, joka esitellään ensin neuvotteluryhmälle ja työryhmille ennen sen esittelyä selvitysalueen valtuustoille. Tutkija Timo Aro tulee esittelemään ja pidettäviin kaikkien kuntien yhteisiin valtuustoseminaareihin analyysiä Raahen seudun väestöllisestä ja alueellisesta kilpailukyvystä. Seminaareihin osallistuvat myös työryhmien jäsenet. Kaikissa selvitysalueen kunnissa järjestetään henkilöstölle tiedotustilaisuuksia kuluvalla viikolla. Kuntajakoselvittäjä ei ole vielä ehtinyt haastatella nuorison edustajia eikä olla yhteydessä seurakuntiin, mutta molemmat tapaamiset toteutunevat piakkoin. Kuntajakoselvityksen yhteydessä tutkitaan, miten kuntajaon muutokset vaikuttavat maaseutumaisesti asuvien ihmisten arkeen ja palveluiden saatavuuteen. Maaseutuvaikutusten arviointipilottia johtaa kunnanjohtaja Kaisu Tuomi. 4 Maaseutuvaikutusten arviointityö Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi esitteli maaseutuvaikutusten arvioinnin näkökulmasta kuntajakoselvityksen etenemistä. Maaseutuvaikutusten arvioinnin taustalla on ajatus Ihmisten hy-

2 vä arki, joka tulee huomioida entistä enemmän myös muissa kuin sote-palveluissa. Työryhmissä maaseutuvaikutusten arvioinnin näkökulmasta on noussut esille yksilön ja ympäristön vuorovaikutus. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tavoitteena on koko alueen tasapuolinen kehittäminen niin, että kuntalaisilla on aidosti mahdollisuudet asua halutessaan myös taajamien ulkopuolella. Vaikka kuntajakoselvitys ei johtaisikaan kuntien yhdistymiseen, voidaan yhteistyötä kehittää entistä enemmän kuntarajojen yli kuntalaisten hyvä arki mahdollistaen. Myös maaseutuvaikutusten arviointi pitää ottaa laajempaan keskusteluun valtuustoseminaarien yhteydessä. 5 Työryhmien työn tulosten esittely Sote-työryhmän puheenjohtaja Hannu Kallunki esitteli oman työryhmänsä näkökulmaa kuntajakoselvitykseen. Hän esitteli sote-palveluihin liittyviä tilastotietoja ja palveluihin liittyviä haasteita sekä toi esille kuntajakoselvityksessä huomioon otettavia asioita mm. soteuudistukseen liittyvät seikat, palvelujen saatavuus ja elinvoimaisuutta kasvattavan toiminnan tarpeellisuus. Sote-uudistuksen näkökulmasta katsoen kuntajakoselvityksen tavoitteena on kuntien yhtenäisyyden vahvistaminen niin, että turvataan sotepalvelujen tuottaminen alueella jatkossakin. Elinvoima, alueen kehitys ja kilpailukyky työryhmän puheenjohtaja Lauri Laajala esitteli oman työryhmänsä työn tulokset. Työryhmän mielestä alueen elinvoimaisuuden, kehittämisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen perusedellytys on julkisen sektorin tulo- ja menostrategioiden yhteensovittaminen ja näiden painotusten tasapainottaminen. Työssä ei pidä juuttua kuntarajoihin, vaan huomio on kiinnitettävä julkisen sektorin palvelujen tuotantoon ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Keskeisinä, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä parantavina osaalueina, joihin jatkossa tulee kiinnittää aikaisempaakin enemmän huomiota, ovat: demokratia, päätöksenteko ja johtaminen; maankäyttö ja kaavoitus; tietoliikenneyhteydet, jossa tavoitteeksi on asetettava koko alueen kattava kiinteä laajakaista yhteys; tiestö, vesihuolto ja perusinfra sekä logistiikka, liikenneyhteydet ja kuljetukset. Edellä mainittujen osa-alueiden strateginen ja operatiivinen toteuttaminen yhteisesti ja määrätietoisesti vahvistaa alueen elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Demokratia ja johtaminen työryhmän puheenjohtaja Satu Koivusipilä esitteli työryhmän työn tuloksia, joissa oli lähdetty rohkeasti visioimaan millainen alue on vuonna 2030: alueellinen yhteistyö on tiivistä, kuntien rajat ovat poistuneet (joko yksi yhteinen kunta tai tiivis yhteistyö kuntien välillä) ja koko alueen kehittäminen on tasapuolista. Alueellisella yhteistyöllä voidaan välttää mahdollinen valtion taholta tullut pakkoliitos ja valmiiksi määritellyt toimintamallit. Alueen organisaatiot ovat yhdistyneet niin, että on vain yksi aluejohtaja ja yksi valtuusto ja asiantuntijavaliokuntia, jotka toimivat yli kuntarajojen. Luottamushenkilöiksi on valikoitunut asiantuntijoita, jotka ovat aidosti asioista kiinnostuneita, aktiivisia toimijoita. Alueella on keskitetty - alueellisesti hajautettu hallinto/palvelut, ei päällekkäisiä toimintoja, yhteinen veroäyri - vaikka kunnat olisivatkin edelleen itsenäisiä. Vision toteutumisen voi estää uskalluksen puute, liiallinen sitoutuminen nykyisiin kuntarajoihin, vanhoihin toimintamallei-

3 hin kangistunut päätöksenteko, demokratian toteutumattomuus tai luottamuspula. Mahdollisia ei toivottuja vaikutuksia työryhmän mielestä voi olla se, että asioita ajettaisiin edelleenkin entisen oman kunnan näkökulmasta, ei laajemmin, mikä johtaisi siihen, että syrjäisemmät alueet jäävät kehittämisessä paitsioon. Työryhmän visio aiheutti laajaa keskustelua, jossa tuli esille mm. nuorten näkökulman huomioon ottamisen tärkeys, peruspalvelujen saatavuus ja kehittäminen ja tietoliikenneyhteyksien tärkeys. Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekninen toimiala työryhmän työn tuloksia esitteli Pasi Alatalo. Työryhmässä oli mietitty teknisten palvelujen tilannetta eri selvitysalueen kunnissa, mutta ei ollut huomioitu vielä niinkään tulevaisuuden näkökulmaa. Tässä yhteydessä keskustelussa tuli esille omistajaohjauksen toteutuminen konserniyhtiöissä tällä hetkellä ja miten sen toteutuminen voitaisiin taata tulevaisuudessa kuntaliitoksen toteutumisesta riippumatta. Osakeyhtiöissä tarkastellaan toimintaa oman toimialan kautta, ei niinkään kunnan kannalta ja ratkaisut tehdään yhtiön taloudellisesta näkökulmasta katsoen. Kunnanjohtaja Matti Soronen esitti, että voitaisiinko maaseutuvaikutusten yhteyteen laadittuun karttaan lisätä myös infrastruktuurin sijoittuminen ja kustannukset. Sivistys työryhmän puheenjohtaja Ritva Mattila kertoi, että sivistystoimen kaikkia sektoreita ohjaa oma erityislainsäädäntö. Lainsäädäntö myös asettaa sivistystoimen eri sektoreille tavoitteet ja tehtävät, näin ollen alueellinen vetovoimaisuus voi olla vain toiminnan välillinen - joskin tärkeä tavoite. Sivistystä ei tule asettaa pelkäksi välineeksi tälle tavoitteelle, vaan on ajateltava, että hyvin hoidetut sivistyspalvelut ovat myös alueellinen vetovoimatekijä. Lähes kaikki sivistystoimen palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita, ja tärkeää on se, että nämä lähipalvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman vaivattomasti (nopeasti, läheltä) omasta asuinpaikasta käsin. Kuntarakenteen merkitys nousee esille lähinnä sivistyssektorin hallinnossa ja sen eri palvelujen ja tukitoiminnoissa sekä opetuksen erityispalveluissa, joissa mahdollinen kuntaliitos toisi taloudellista säästöä, vertaistukea ja tehostaisi rekrytointia, mitkä puolestaan voivat parantaa palvelujen laatua. Tällä hetkelläkin sivistystoimessa tehdään laajaa yhteistyötä selvityskuntien kesken, mutta kuntarajat haittaavat jonkin verran sen laajempaa toteuttamista. Vireillä oleva toisenasteen koulutuksen järjestämislupa ja rahoitusuudistus on valtakunnallinen ja seudullinen haaste, ja kunnille tulee muutoksia lupajärjestelyiden johdosta, riippumatta valmisteilla olevasta kuntajakoselvityksestä. Alueellisen kehityksen, vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta ammatillisen ja lukiokoulutuksen säilyminen seudulla on merkittävä avainkysymys. Keskustelua herätti ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistäminen, jonka toteuttamisessa pitää huomioida nuorten näkökulma. Hallinto, talous, tukipalvelut ja konsernirakenteet työryhmän työtä esitteli Päivi Määttä. Työryhmä oli laatinut uuden hallinnon organisaatiomallin, jossa oli yhdistetty nykyisiä toimintoja mikä mahdollistaa myös toimielinten vähentämisen. Ylimpänä johtajana uudessa hallintomallissa toimii yksi kaupunginjohtaja ja neljä johtavaa virkamiestä. Uuteen hallinnon organisaatiomalliin ei ole ennakoitu tarvittavaa henkilövahvuutta. Kun otetaan huomioon runsas luonnollinen poistuma, ei henkilöstömitoituksessa tullene ongelmia. Uuden mallin henkilövahvuudessa tulee lähtökohtana olla tarve. Ihmisten hyvän ja sujuvan arjen varmistamiseksi perustetaan entisiin kuntakeskuksiin palvelupisteitä, joissa kuntalaisten on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa kunnan palveluista ja sinne järjestetään kuntalaisten

4 käyttöön sähköistä asiointia varten nettipalvelupiste. Konserniyhtiöiden osalta työryhmä päätti kannanottomaan esittää, että samalla toimialalla toimivien yhtiöiden fuusioimismahdollisuudet tulee tarkastella ja selvittää mahdolliset synenergiaedut sekä toiminnan yhdistämisestä syntyvät säästöt. Talouslukujen osalta työryhmä toimitti kuntien yhteenlasketut tiedot. Viestintä työryhmän työn tuloksia esitteli Hanna Karhu, joka kävi läpi ryhmässä laaditun viestintäsuunnitelman. Tiedottamisen tavoitteena on pyrkiä viestittämään oikeaan aikaan oikeaa tietoa sekä ymmärrettävästi sitä, mitä kuntaliitoksella tavoitellaan, kuvataan vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä. Tavoitteena on myös hälventää ennakkoluuloja, korjata väärää tietoa, vähentää epävarmuutta sekä rohkaista kuntalaisia näkemään muutos uutena mahdollisuutena. Tiedottamisen on tapahduttava myönteisessä hengessä ja sen on oltava luontevaa ja neutraalia. Raahessa tiedotusvastuu hallintosäännön mukaan on kaupunginjohtajalla, linjauksista huolehtii johtoryhmä, vastuuhenkilö on kaupunginlakimies Leena Mikkola- Riekkinen. Pyhäjoella tiedostusvastuu on kunnanhallituksella, vastuuhenkilö on kunnanjohtaja Matti Soronen. Siikajoen vastuuhenkilö on kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, varalla kehityspäällikkö Arja Lappalainen sekä hallintopäällikkö Tarja Peltonen. Kuntajakoselvityksen etenemisestä tiedotetaan myös kuntien nettisivuilla. Kenenkään mielipidevapautta ei viestintäsuunnitelmalla rajata, mutta viestinnästä vastuussa olevat henkilöt on hyvä olla nimettynä, jotta tiedotusvälineet voivat kääntyä heidän puoleensa halutessaan asioihin liittyviä faktoja tietoonsa. Viestintää toteutetaan viestintäryhmän laatiman viestintäsuunnitelman mukaisesti. 6 Muut asiat 7 Kokouksen päättäminen Kuntajakoselvitykseen liittyen järjestetään kolme kaikkien kuntien yhteistä valtuustoseminaaria , 1.12 ja Seminaareihin osallistuvat myös työryhmien jäsenet. Tammikuun seminaarissa kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila esittelee laatimansa ja valtiovarainministeriölle toimittamansa raportin. Valtiovarainministeriö maksaa kuntajakoselvittäjän kulut, mutta muut selvitykseen liittyvät kulut (kokouspalkkiot, matkakulut ym.) jäävät kuntien maksettavaksi. Kokous päättyi klo Leena Räsänen sihteeri

5

6