Avaruustieteet ja tähtitiede
|
|
- Aurora Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avaruustieteet ja tähtitiede Työryhmän osallistujat Tuija Pulkkinen, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Lauri Haikala, Helsingin yliopisto Esa Kallio, Ilmatieteen laitos Kirsti Kauristie, Ilmatieteen laitos Hannu Koskinen, Helsingin yliopisto Jarkko Koskinen, Geodeettinen laitos Jari Kotilainen, Turun yliopisto Hannu Kurki-Suonio, Helsingin yliopisto Markku Lehtinen, Oulun yliopisto Karri Muinonen, Helsingin yliopisto Heikki Salo, Oulun yliopisto Merja Tornikoski, Aalto-yliopisto Peter Johansson, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle A1. Miksi tähtitiedettä ja avaruustutkimusta tehdään Suomessa? Tähtitiede ja avaruustutkimus ovat perustutkimusta, joka avartaa ihmiskunnan maailmankuvaa. Tähtitiede on myös tieteistä vanhimpia ja se kuuluu vahvana osana yleissivistykseen, joten on luonnollista, että tähtitiedettä ja avaruustutkimusta harjoitetaan ja opetetaan sivistysvaltiossa. Tähtitieteellä ja avaruustutkimuksella on vahva kiinnostavuuspotentiaali myös suuren yleisön parissa, ja avaruustutkimus voi toimia nuorten väylänä yleisemminkin luonnontieteen pariin. Lisäksi tähtitiede on voimakkaasti kehittyvä ala, jota ajaa eteenpäin ihmiskunnan halu ymmärtää ympäröivää maailmankaikkeutta. Tähti- ja avaruustieteissä on vahva discovery-aspekti, eli uusia mielenkiintoisia löytöjä tehdään lähes viikoittain, mutta paljon tutkittavaa ja löydettävää on edelleen jäljellä. Avaruussääilmiöistä koituva ajoittainen haitta maanpinnalla ja avaruudessa toimivalle teknologialle on myös tärkeä avaruustutkimusta motivoiva tekijä. Suomalainen tähtitieteen ja avaruustutkimuksen taso on kansainvälisesti katsottuna erittäin korkea, joten on luontevaa panostaa tieteenalaan, jossa suomalaiset voivat olla mukana tieteen eturintamassa. Lisäksi Suomi on jäsenenä kansainvälisessä avaruusjärjestössä (ESA) ja Euroopan Eteläisessä Observatoriossa (ESO), ja on tärkeää, että alan tutkimusta tehdään Suomessa niin, että saamme valtiona mahdollisimman hyvän vastineen maksamillemme jäsenmaksuille. Tosin tärkeimpänä lähtökohtana tulee olla aina mielenkiintoisen tieteen tekeminen ja pelkkä jäsenyys järjestöissä ei riitä perusteluksi tähtitieteen ja avaruustutkimuksen tekemiseksi Suomessa. Avaruustutkimuksen lisäksi tähti- ja avaruustieteilijän koulutus mahdollistaa myös laaja-alaisen toiminnan muilla luonnontieteellisillä aloilla ja teollisuudessa yleisemminkin. Perustutkimuksen ja uteliaisuusaspektin lisäksi painotettiin useassa puheenvuorossa myös teknologiakehityksen tärkeyttä. Monessa avaruusalan tutkimusprojektissa teknologiasovellusten 1
2 kehittäminen on avainasemassa (esim. Galileo, paikannussovellukset, navigaatio, VLBI, satelliittilaserit) ja täten myös yhteydet avaruusteollisuuteen ovat hyvin tiiviit. Tärkeä kanava vaikuttaa ESO-tutkimukseen on olla mukana jo instrumenttien kehitystyövaiheessa, koska käytännössä tutkimussuunnat mukautuvat olemassa olevien instrumenttien mukaan. A2. Kansallinen toimintaympäristö Yleisesti ottaen yliopistojen ja tutkimuslaitosten resurssit ovat edelleen pienet, ja omaa toimintarahaa on vaikea irrottaa tutkimushankkeisiin. Ongelmina koettiin myös jatkuvat muutokset ja byrokratian lisääntyminen, jotka haittaavat merkittävästi tieteen tekemistä. Lisäksi käyttöönotettu kokonaiskustannusmalli on vähentänyt tutkijoiden käytössä olevia resursseja ja täten myös vähentänyt ulkopuolisen rahoituksen vaikuttavuutta. Ehdotuksina tilanteen parantamiseksi esitettiin, että pitkäkestoisia tutkimushankkeita tulisi enenevissä määrin rahoittaa yliopistojen kautta, jotta ei aina tarvitsisi tehdä uusia avauksia. Myös Suomen Akatemian käytäntöä arvioida jokaista hakemusta uutena hakemuksena neljän vuoden välein kritisoitiin, koska se vaikeuttaa merkittävästi pitkäjänteisten avaruusprojektien läpiviemistä. Lisäksi hidasta päätöksentekosykliä (kerran vuodessa) pidettiin ongelmana kansainvälisiin hankkeisiin osallistumisessa, koska useat kansainväliset projektit vaativat nopeahkoa sitoutumista. Keskusteluissa tuotiin myös esiin Tekesin ja Suomen Akatemian erilaiset roolit avaruusprojektien rahoituksessa ja toivottiin keskustelua Suomen omasta avaruusjärjestöstä, joka voisi allekirjoituksellaan sitoutua kansainvälisiin projekteihin. Eräissä puheenvuoroissa myös vastustettiin oman avaruusjärjestön perustamista, koska pelättiin, että uuden rahoituskanavan myötä rahoitus voisi pirstaloitua vielä entistäkin pienempiin osiin. Suomen ESO-keskuksen perustamista kiitettiin ja sitä pidettiin alalla ensimmäisenä suurena toimenpiteenä, joka on merkittävästi parantanut kansallista yhteistyötä. Varsinkin tähtitieteilijöiden kansallinen liikkuvuus ja keskusteluyhteys eri laitosten välillä on Suomen ESO-keskuksen myötä parantunut. Kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön vahvistamiseksi pidettiin hyvin tärkeänä, että kaikki suomalaistutkijat työskentelevät jossain vaiheessa uraansa ulkomailla, tai vähintäänkin jossain toisessa suomalaisessa tutkimuslaitoksessa. Sitä että tutkija pysyy koko uransa samassa tutkimusorganisaatiossa, ei pidetty suotavana. Tähtitiede ja avaruustutkimus ovat pieniä aloja Suomessa ja täten kansainvälisten henkilökohtaisten kontaktien tärkeys korostuu. Käytännössä kaikilla tutkimuksen osa-alueilla ensisijainen tutkimusyhteys on ulkomaalaiseen vastaavaa tutkimusta tekevään henkilöön. Täten on ensisijaisen tärkeätä, että kotimaiset tutkimusrakenteet luodaan niin, että ne suosivat kansainvälistä yhteistyötä. Suurimpana uhkana kansallisessa toimintaympäristössä nähtiin kilpaillun rahoituksen pirstaleisuus, joka voi pahimmillaan olla vakava uhka tutkimustyön tuottavuudelle. A3. Kansainvälinen toimintaympäristö Kansainvälisessä toimintaympäristössä nähtiin positiivisena seikkana se, että EU:n puiteohjelmat ovat avautuneet avaruustoimintaan. Lisäksi EU:n kautta toteutettavia tohtorinkoulutusohjelmia, kuten Erasmus Mundus ja Marie Curie, pidettiin hyvinä. Haittapuolena nähtiin EU-hakujen raskas byrokratia, joka käytännössä edellyttää yliopistolta riittävän suuria resursseja hakua varten (yksittäinen tutkija ei voi yksin toteuttaa EU-hakuja). Myös EU:n nykyistä taloustilannetta pidettiin vaikeana ja huolestuttavana. EU:n kautta on myös mahdollisuus saada paljon verkostorahaa, 2
3 mutta vastaavasti toteutusraha jää usein puuttumaan. Nämä ongelmat korostuvat meillä, koska Suomelta puuttuu kansallinen tähtitiede- ja avaruustutkimusstrategia. ERC-hakuja kiitettiin ja ERC:n kasvava rooli nähtiin mahdollisuutena. Suomalaisia avaruusalan tutkijoita tulisi entisestään motivoida hakemaan ERC-rahoitusta. ESA:n tutkimus tulee tulevaisuudessa todennäköisesti fokusoitumaan entisestään lisärahoituksen puuttuessa. Suurimpana uhkana nähtiin tiedeohjelman tiedeinstrumenttien rahoituksen ongelmat. Mistä löytyvät tarvittavat varat, kun Eurooppa on mitä todennäköisimmin ajautumassa taantumaan? Muutamassa puheenvuorossa painotettiin myös sitä, että ESA:n budjetista vain noin 10 % menee tieteeseen. Tilanne esimerkiksi ESO:n kohdalla on päinvastainen, koska ESO on järjestönä selvästi enemmän tiedeorientoitunut. Huolta herätti myös Tekesin rahoituksen pieneneminen noin 10 prosentilla ensi vuoden osalta. Instrumenttirahoituksen tulevaisuus herätti huolta ja myös Tekesin roolista avaruusprojekteissa keskusteltiin. Keskustelua käytiin jälleen erillisestä kansallisesta avaruustieteen taustajärjestöstä (ESA:n suomalaisesta vastineesta) ja puheenvuorossa vertailtiin HIP:in ja CERN:in sekä Suomen ESO-keskuksen ja ESO:n vastaavaa suhdetta. Suurena mahdollisuutena nähtiin myös nousevien BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) rooli tähtitieteessä ja avaruustutkimuksessa. Erityisesti Kiina-yhteistyössä nähtiin suurta potentiaalia, mutta haittapuolena pidettiin sitä, että ohjelmiin osallistuminen voi olla kallista ja jo yksistään matkakulut Kiinaan voivat olla huomattava menoerä. Intian avaruustoiminta on myös voimakkaassa kasvussa ja Ranska on jo aktiivisesti toiminut edelläkävijänä Intia-yhteistyössä. Venäjän kanssa toimimisessa Suomella on jo pitkät perinteet, ja kumppanina Venäjä tunnetaan hyvin. Etelä-Afrikkaa ja Brasiliaa pidettiin nousevina avaruusvaltioina, joissa tehdään paljon hyvää tutkimusta. Mutta ongelmana pidettiin sitä, että molempien maiden tunnettavuus Suomessa on varsin heikkoa. Panelistien mielestä olisi tärkeää panostaa suunnattuihin hakuihin yhdessä BRICmaiden toimijoiden kanssa. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso B1. Suomalaisen tähti- ja avaruustieteen asema kansainvälisessä kentässä Tieteenalan tulevaisuuden perussuuntaviivat seuraavien 5-10 vuoden aikana ovat varsin hyvin tiedossa, koska tulevat havaintolaitteet ja avaruushankkeet ovat tiedossa vuoteen 2020 asti. Tosin täytyy muistaa, että tähti- ja avaruustieteissä on vahva discovery-aspekti ja perustutkimuksessa voi aina myös avautua uusia tutkimussuuntauksia hyvin lyhyelläkin aikaperspektiivillä. ESO:n puolella suurimmat tulevat hankkeet ovat jo käytössä oleva ALMA, sekä vuosikymmenen loppupuolella valmistuva E-ELT. ESA:n tulevista satelliitti-laukauksista ovat suomalaisille tärkeitä mm. EUCLID, Solar Orbiter ja SWARM. Lisäksi EISCAT-tutkien uudistamishanke on käynnistynyt vuonna 2008 ja se on osa ESFRI-tiekarttaa. Useassa puheenvuorossa painotettiin, että nyt on vastattava käynnissä oleviin ja pian käynnistettäviin suurhankkeisiin. Kiina nähtiin jälleen vahvasti kasvavana avaruusvaltana ja painotettiin, että kiinalaisilla on lähitulevaisuudessa suunnitteilla kymmenkunta uutta avaruusmissiota. Suomalaisen tähti- ja avaruustieteen vahvuusalueina pidettiin muun muassa seuraavia tutkimusaloja: mikroaaltotekniikka (mm-aaltotekniikka), tutka-komponenttien valmistus, tutkasignaalien analyysimenetelmien kehittäminen ja maanpäällinen tutkateknologia (EISCAT), 3
4 superlaskentainfrastruktuuri (CSC:n laskentakapasiteetti ja Kumpulan grid-laskenta), datansiirtoteknologia osana Metsähovin VLBI-projektia, röntgen- ja suurenergiaisten hiukkasten havaintomenetelmät, sirontatekniikka, survey-kaukoputkien tiedonlouhinta (datamining) sekä numeerinen mallinnus, erityisesti datan ja simulaatioiden yhdistäminen. Havaintopuolella vahvuutena pidettiin pitkiä havaintosarjoja varsinkin radiotähtitieteessä sekä avaruusfysiikassa maanpinnalla tehtyjä magneettikenttämittauksia. B2. Tähti- ja avaruustieteen kansainvälinen tulevaisuus Tähti- ja avaruustieteen kansainvälinen tulevaisuus muovautuu vahvasti tulevaisuuden havaintolaitteiden mukaan. Tähti- ja avaruustieteen tutkimuksen tulevina pääsuuntina pidettiin: 1) eksoplaneettatutkimusta (JWST ja E-ELT), 2) tähtien syntyä ja kehitystä (ALMA ja JWST, E-ELT), 3) galaksien syntyä ja kehitystä (JWST ja E-ELT), 4) kosmologian peruskysymyksiä (PLANCK, EUCLID ja E-ELT), 5) aurinkokunnan pienkappaleiden, planeettojen satelliittien, renkaiden ja ilmakehien tutkimusta, 6) avaruussään tutkimusta ja ennustamista sekä lopuksi 7) ilmakehän ja avaruuden rajapinnan mallintamista. B3. Tieteidenvälisyys Useissa tähtitieteen tutkimuskohteissa nähtiin suuria mahdollisuuksia tieteiden-väliseen tutkimukseen. Astrobiologia ja eksoplaneetat tarjoavat tutkimuskohteen, joka on luonteeltaan monitieteinen ja vaatii fysiikan, biologian ja kemian osaamista. Esimerkkinä mainittiin myös jättiläisplaneettojen satelliitit ja juoksevan veden löytäminen niistä. Elämän etsiminen on yksi peruskysymyksistä, ja myös astrobiologian asemasta Suomessa keskusteltiin. Osan mielestä astrobiologiaan tulisi panostaa lisää, mutta enemmistön mielestä tämä ei ollut vielä nykytilanteessa suotavaa. Monet näkivät astrobiologian enemmänkin biologien tutkimuskenttänä kuin avaruustieteilijöiden. Muita kontakteja löytyy esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen kanssa ennustemallien kehittämistyössä sekä tiedonlouhintaprojekteissa. Kemistien kanssa tulisi tehdä yhteistyötä astrokemiatutkimuksessa, esimerkiksi tähtienvälisen aineen ymmärtämisessä, ilmakehien fysiikan ja kemian mallintamisessa sekä pienten taivaankappaleiden ominaisuuksien selvittämisessä. Inversio-ongelmien huippuyksiköllä on ollut vahva vaikutus tutkamenetelmien radikaalisessa parantamisessa ja EISCAT_3D:n kautta inversiomatematiikan sovellutukset laajenevat myös suuriin radioastronomian antennijärjestelmiin. Matemaatikkojen asiantuntemuksen hyödyntämistä esimerkiksi erilaisten inversiomenetelmien alalla tulisi myös tehostaa entistä enemmän. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tähtitieteen ja avaruusfysiikan tutkijakoulu toimii hyvin ja on nuorentanut alan keskimääräistä väittelyikää. Avointa kilpailua tutkijakoulupaikoista ja pitkäjänteistä rahoitusta pidettiin erittäin tärkeänä. Tutkijakouluista valmistuu noin 20-25% kaikista alan tohtoreista, mutta kaikki alan opiskelijat hyötyvät tutkijakoulusta varsinkin opiskelijoiden verkostoitumisen kautta, joka on erityisen tärkeää pienille laitoksille. Hyviä hakijoita on paljon ja paikkoja voisi mielellään olla enemmänkin. Yliopistouudistusta pidettiin tutkijakoulujen kannalta mahdollisena uhkana, ja myös sektoritutkimuslaitosten tulevaisuuden rooli tohtorikoulutuksessa herätti keskustelua. Sektoritutkimuslaitosten toiminta tarjoaa tohtoriopiskelijoille mielenkiintoisia ja usein myös 4
5 yhteiskunnan kannalta relevantteja väitöskirjan aiheita sekä niihin liittyvää asiantuntevaa ohjausta. Näin ollen olisi tärkeää, että myös sektoritutkimuslaitoksilla säilyy tulevaisuudessa mahdollisuus vaikuttaa tutkijakoulujen strategiseen suunniteluun. Tällä hetkellä alalta valmistuu vuosittain noin tohtoria, jota pidettiin yleisesti varsin sopivana määränä. Tohtorit työllistyvät hyvin yliopistoihin, sektoritutkimuslaitoksiin sekä ulkomaille. Pidettiin myös tärkeänä, että opiskelijoiden taso pysyy riittävän korkeana ja tässä tutkijakouluun valitut opiskelijat toimivat hyvänä referenssinä. Nykyiset hankevolyymit ovat jopa aiheuttaneet paikallisen työvoimapulan ja monet kasvualat kuten esimerkiksi kaukokartoitus houkuttelevat myös avaruusalalle koulutettuja. Yleisesti todettiin, että post doc -vaiheeseen on tullut merkittävä parannus. Post doc -paikkoja on nykyisin tarjolla Suomessa varsin hyvin. Suurimmat ongelmat ovat väliportaan urapaikkojen puuttuminen yliopistoissa ja professuurien vähyys. Pitkät hankkeet edellyttäisivät pysyvää työvoimaa, mutta vain sektoritutkimuslaitokset pystyvät ylläpitämään vakinaisia tutkijapaikkoja, yliopistoissa tämä ei ole yleensä mahdollista. Yleisinä vahvuuksina koulutuksessa nähtiin piensatelliittitoimintaa (nanosatelliitit, cubesat - ohjelmat), kun taas heikkoutena nähtiin dosenttiopetuksen rahoituksen puute, mikä vähentää opetuksen laajuutta. Vaarana on, että ei pystytä tuottamaan täsmäkoulutettuja henkilöitä, jos tietty osaaminen ja opetus jäävät puuttumaan dosenttirahojen vähyyden takia. D. Liikkuvuus ja verkostot Tutkijoita rekrytoidessa tulisi voimakkaasti suosia ulkomailla työskennelleitä. Ulkomailla työskentelyä jossain vaiheessa tutkijanuraa pidettiin hyvin tärkeänä ja osana tutkijaksi pätevöitymistä. Kansainväliset post doc -tutkijat lisäävät merkittävästi maailmalla verkostoitumista, ja on tärkeätä panostaa myös yliopiston tukitoimiin ulkomaalaisten rekrytoinneissa. Sektorien välinen liikkuvuus on nykyisellään varsin vähäistä ja sitä tulisi lisätä, esimerkiksi SHOKit tuovat mahdollisuuden yrityskiertoon. Lisäksi keskusteltiin syistä miksi jotkut tutkijat eivät lähde ulkomaille. Yhtenä syynä pidettiin sitä, että Suomessa tietyissä projekteissa on parhaat tutkimus-infrastruktuurit. Toinen tärkeä syy on paluun vaikeus; pitkän ulkomaan pestin jälkeen ei ole usein helppoa löytää Suomesta pysyvämpää tutkimustyötä. Kolmas yleinen syy on perhesiteet. Perheellisen on yleensä hankalaa lähteä ulkomaille. Kannustimia ulkomaanoleskeluun tulee kehittää, mutta täytyy myös hyväksyä, että ulkomailla oleskelu ei yksinkertaisesti ole mahdollista kaikille tutkijoille. E. Tutkimuksen infrastruktuurit E1. ESO ESO-tutkimuksessa tulisi huolehtia siitä, että suomalaiset tähtitieteilijät hakevat aktiivisesti havaintoaikaa niin, että saadaan vähintään jäsenmaksuamme vastaava osa kokonaishavaintoajasta. On myös tärkeätä olla mukana ESO:n teknologia-ohjelmissa ja yrittää sitä kautta saada Suomeen teollisuustilauksia. Tärkeimmät päätökset tehdään instrumenttikonsortioissa ja olisi ensisijaisen tärkeätä olla mukana niissä päättämässä minkälaisia 5
6 instrumentteja ja minkälaista tiedettä ESO:n laitteilla tehdään seuraavien 10 vuoden aikana. Muuten on vaarana, että ESO-osaaminen keskittyy muutamiin suuriin eurooppalaisiin tutkimusorganisaatioihin, kuten Max Planck Saksassa, CNRS Ranskassa ja PPARC Iso-Britanniassa. Suomen havaitseva maanpäällinen tähtitiede on kaikin puolin mullistunut ESO-jäsenyyden myötä. Suuria kaukoputkia käytetään eturintaman tieteeseen, mutta myös pienemmät kaukoputket La Sillalla ja NOTilla kelpaavat hyvin pienempiin täsmäprojekteihin. Uhkakuvina nähtiin se, että E-ELT:stä ei ole vielä tehty päätöstä ja myös JWST on vaikeuksissa. E2. ESA Suomen kannalta ESA:n tärkeimmät tulevat projektit ovat EUCLID, Solar Orbiter ja SWARM, johon molempiin suomalaistutkijat osallistuvat aktiivisesti. Lisäksi ESA:n tutkimus-projektit ovat tärkeässä roolissa tutkittaessa avaruussäätä, NEOja sekä avaruusromua. Sodankylässä tehtävät avaruusromumittaukset EISCAT-tutkaa käyttäen ovat kansainvälisestikin katsottuna maailman huipputasoa. E3. Muut infrastruktuurit Metsähovin tärkeää asemaa painotettiin keskusteluissa. Metsähovin radiotutkimusasema on osa kansainvälistä VLBI-verkostoa (EVM, GMVA, IVS). Lisäksi Metsähovissa sijaitsee Suomen koordinaatiston sekä korkeus- että gravitaatioperuspisteet. Nordic Optical Telescopen (NOT) tilanteesta käytiin keskustelua. NOT:in rahoitus ja perussopimus ovat katkolla ensi vuonna ja rahoitus on vähenemään päin. NOT on hyvin monipuolinen havaintolaite, sen käyttö on joustavaa ja sillä voi viedä läpi pitkälti erikoistuneita havaintoohjelmia, kuten pitkiä aikasarjahavaintoja sekä transientti-kohteiden havainnointia, jotka vaativat välitöntä reagointia. NOT on erittäin tärkeä instrumentti myös opetuskäytössä ja siellä on järjestetty useita kesäkouluja lukiolaisille sekä tähtitieteen opiskelijoille. Lisäksi se on ainoa pohjoisella pallonpuoliskolla suomaiskäytössä oleva kaukoputki ja koska laite on optiikaltaan erinomainen, se on erittäin kilpailukykyinen kokoluokassaan. Ionosfäärin maanpintainstrumentaatiossa painotettiin erityisesti EISCATin, SuperDARNin sekä magnetometrien ja revontulikameroiden tärkeyttä. EISCAT-tutkien kehittämishanke (EISCAT_3D) on lähtenyt Suomessa hyvin käyntiin. Oulun yliopiston Sodankylän Geofysiikan Observatoriossa toimivalla tutkimusryhmällä on keskeinen osuus sekä uuden mittausteknologian että signaalin prosessoinnin kehittelytyössä. Jatkossa hankkeen onnistumisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että Pohjoismaat ottaisivat huomioon EISCAT3D:n tärkeänä yhteistyöhankkeena, jolla parannetaan näiden maiden näkyvyyttä tulevaisuuden ESFRI-toiminnoissa. Lisäksi, kiinalaiset käyvät parhaillaan neuvotteluja EISCAT-järjestön kanssa uuden tutkan rakentamisesta Huippuvuorille. Kaukokartoituspuolella mainittiin GMES, GALILEO, GPS ja EGNOS-asemat. Erityisesti GMESohjelman kannalta tärkeä kansallinen investointi on Sodankylän datan vastaanotto-, prosessointi, ja arkistointiasema, jonka mittava laajennushanke on juuri saatu valmiiksi. Työpajan keskusteluissa muistutettiin, että uudistetun aseman hyödyntämismahdollisuudet myös avaruustutkimukseen liittyvien satelliittien toiminnassa tulisi jatkossa pitää jatkuvasti mielessä. 6
7 Laskentainfrastruktuuria kuten CSC ja PRACE-verkostoa pidettiin tärkeänä. Lisäksi Helsingin yliopistossa on käynnissä useita grid-laskentaprojekteja. E4. Tiekartat Todettiin että täytyy olla riittävästi valmistelurahaa infrastruktuurien valmistelutyöhön ja rahoitusta infrastruktuurien rakentamiseen. Tiekartalla mainittiin ESO-osallistumiset (E-ELT ja ALMA), ESA-projektit, EISCAT tutkahanke, sekä SKA, inversion-huippuyksikkö ja ionosfääritutkimus. 7
Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotUrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä
UrSalo Laajaa paikallista yhteistyötä Ursalon ja Turun Ursan yhteistyö Tähtipäivät 2011 ja Cygnus 2012 Kevolan observatorio Tähtitieteen kurssit Yhteistyössä Salon kansalaisopiston ja Tuorlan tutkijoiden
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotYritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes 8.11.2017 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:
LisätiedotAjankohtaista Marie Curie -ohjelmassa
Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotTähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara
Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015
1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotEU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta: mm. Horisontti
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotJatko-opinnot tutkijanuran alku?
Jatko-opinnot tutkijanuran alku? PhD. Maria Maunula Tutkimusrahoituksen asiantuntija Tutkimuspalvelut Yliopistonmäki, päärakennus, huone 209 Turun yliopisto Puh +358 (0)2 333 6551 maria.maunula@utu.fi
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotT&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen
T&k-yhteistyö tuottaa tuloksia EU yhdistää tieteen ja tarpeen #H2020tiedejatarve Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 12:30 Kevyt lounas 13:00 Tilaisuuden avaus Jarmo
LisätiedotTähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara
Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän
LisätiedotTOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotBusiness Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma
09-2018 Business Finland EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:
LisätiedotLaskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus
Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan
LisätiedotMatchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja
Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotHYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi
HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotNäkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta
Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotMARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA
MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA-toimet) avulla on yli 20 vuoden ajan koulutettu uransa eri vaiheissa olevia tutkijoita
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotNeljä askelta Horisonttiin
Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta
LisätiedotSuomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen
1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
LisätiedotTekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa
Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT
LisätiedotTutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )
Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 (21.5.2019) Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala 1 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan
LisätiedotSyventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta.
ml-opas10-11 17.6.korjsivut 18.6.2010 10:25 Sivu 115 TÄHTITIEDE Internet kotisivu: http://www.physics.helsin ki.fi/oppiaineet/tahtitiede.html Oppiainevastaava: professori Karri Muinonen, huone D309, puh
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotTutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria
LisätiedotAjankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos
Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä
LisätiedotMitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla
Mitä siintää Horisontissa? Mikä Horisontti? Osallistumissäännöt Työohjelma Apua ja tietoa tarjolla Horisontti 2020 Roadshow Seinäjoki, 23.4.2013 Eija Auranen DM # 1114915 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen
LisätiedotTilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018
Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotEuroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt
Euroopan tutkimus FP7 ja Horisontti 2020 Yhteyshenkilöt Timo Taskinen 22.8.2013 Tutkimuspalvelupäivät EU National contact point (NCP) Kansallinen yhteyshenkilö tutkimuksen ohjelmissa NCP:n rooli ja tehtävät
LisätiedotMRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari
MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat
LisätiedotOULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan
OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Tutkimuksen strategiset tavoitteet Oulun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, vetovoimainen tiedeyliopisto, jolla on omaleimainen,
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotHorisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen
Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014-2020 EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku 9.4.2014 Outi Kauppinen Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 ohjelma on Euroopan
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotSaimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen
Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotKäyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus
Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotJyväskylän yliopisto 2004 2008
Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen
LisätiedotAjankohtaista tiedepolitiikassa
Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotMerentutkimusta tehdään
Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian
LisätiedotInnovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki
Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotAjankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
LisätiedotMaj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista
Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Maj ja Tor Nesslingin Säätiön toimeksiannosta kyselytutkimuksen,
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK
Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
Lisätiedot