Valmisteverotuksen Osasto
|
|
- Maija Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valmisteverotuksen n perusteet Tiivistelmä
2 Tiivistelmä Tämä dokumentti on valmisteverotuksen n perusteiden tiivistelmä on kuvattu laajemmin erillisessä dokumentissa 2
3 Sisältö Tehtäväksianto ja taustaa Projektin tehtäväksianto ja projektiryhmä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen. Valmisteverotuksen toimintojen ja ratkaisumallien lähtötilanne yleisellä tasolla Periaatetason Työn rajaukset ja reunaehdot sekä sidosarkkitehtuurit Tavoitetilan arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason Strategiset päämäärät, haasteet ja tavoitteet Roolit, sidosryhmät ja käsitteet Loogisen tason Täsmennetyt prosessit, loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalvelujen jäsennys, loogiset skenaariot ja näiden SWOT-analyysi Suositeltu ratkaisu ja etenemismalli Eri ratkaisumallien kustannustekijät Suositeltu looginen ratkaisumalli, keskeiset etenemisen askeleet. 3
4 Seuraavaksi Tehtäväksianto ja taustaa Projektin tehtäväksianto ja projektiryhmä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen. Valmisteverotuksen toimintojen ja ratkaisumallien lähtötilanne yleisellä tasolla Periaatetason Työn rajaukset ja reunaehdot sekä sidosarkkitehtuurit Tavoitetilan arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason Strategiset päämäärät, haasteet ja tavoitteet Roolit, sidosryhmät ja käsitteet Loogisen tason Täsmennetyt prosessit, loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalvelujen jäsennys, loogiset skenaariot ja näiden SWOT-analyysi Suositeltu ratkaisu ja etenemismalli Eri ratkaisumallien kustannustekijät Suositeltu looginen ratkaisumalli, keskeiset etenemisen askeleet. 4
5 Kohdearkkitehtuurin perusteita kehittänyt työryhmä Anna-Maija Marttila, VM Merja Sandell, VM Irja Peltonen, VM Jukka Uusitalo, VM Panu Pykönen, VM Ismo Mäenpää (Jukka Kekkonen sijaisena), VM Panu Kukkonen, VM Mika Karjalainen, Silver Planet Oy Martti Kouhi, Silver Planet Oy Tullin ja Verohallinnon edustajia on osallistunut oman kokonaisarkkitehtuurinsa viestintään sekä tiettyjen alustavien kuvausten kommentointiin 5
6 Lähtötilanne ja taustaa Projektin taustalla on tarve kehittää valmisteverotuksen toimintoja ja erityisesti sitä tukevia tietojärjestelmiä Verotusprosessin kehittäminen strategisten tavoitteiden pohjalta Valmisteverotuksen asiakkaiden sähköisten palvelujen kehittäminen Tässä työssä ei enää kuvattu merkittävässä määrin nykytilakuvauksia kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä, vaan työssä hyödynnettiin olemassa olevia aineistoja. Valmisteverotuksen n perusteiden taustaaineistona on käytetty erityisesti: Verohallinnon, Tullin ja Ajoneuvohallintokeskuksen verotustoimintoja selvittävän työryhmän muistio 11/2010 Yllä olevan ns. Veto-raportin lisäselvitys Tullin yleiskuvausta sen omasta kokonaisarkkitehtuurista ja kehittämistarpeista Verohallinnon yleiskuvausta sen omasta kokonaisarkkitehtuurista ja kehittämistarpeista 6
7 Valmisteverot pähkinänkuoressa lähtötilanteessa Valmisteveroja kannetaan alkoholituotteista, tupakkatuotteista, nestemäisistä polttoaineista, sähköstä ja eräistä energiatuotteista, virvoitusjuomista, makeisista ja jäätelöstä sekä juomapakkauksista. Lisäksi tietyistä tuotteista (esim. voiteluöljyt) ja kaatopaikkajätteistä kannetaan valmisteveron luonteisia veroja Alkoholi-, tupakka-, ja energiatuotteiden valmisteverotus on harmonisoitu EU:ssa. Verovelvollisia ovat valtuutetut varastonpitäjät, rekisteröidyt elinkeinonharjoittajat ja veroedustajat. Lisäksi verovelvollisia ovat valmisteveronalaisia tuotteita satunnaisesti maahantuovat yritykset, internetin kautta tuotteita myyvät yritykset ja yksityishenkilöt, jotka tuovat valmisteveron alaisia tuotteita toisesta jäsenvaltiosta muuhun kuin omaan käyttöönsä. Valmisteveroja ja valmisteveron luonteisia veroja kannetaan vuosittain n. 6 Mrd euroa. Lähtötilanteessa valmisteverotuksen toimittamisesta ja valvonnasta huolehtii Tulli. Verohallinto huolehtii osasta energiatuotteiden valmisteveron palautuksista.
8 Lähtötilanne: verotusprosessi yleisesti 8
9 Lähtötilanne: KA-esimerkki Tullin loogisesta integraatiomallista
10 Lähtötilanne: KA-esimerkki Tullin tietojärjestelmäpalveluiden yhteiskäyttöisyydestä
11 Lähtötilanne: KA-esimerkki Verohallinnon käsitekartasta
12 Asiointirajapinnan näkymän esittäminen Asiointitoiminnallisuus Lähtötilanne: KA-esimerkki Verohallinnon loogisista tietojärjestelmäpalveluista Ulkoisten järjestelmien liittymärajapinta Asiointi ja ohjaus Sisällön Asiointikanavien Asiakkaan ohjaus Viestintä ja neuvonta Tietojen tunnistus ja reititys Tietojen muunnostoiminnallisuus Tietojen välivarastointi Tietovirtojen Tietojen Validointi Tietovirtojen sisällön arkistointi Tietovirtojen kirjanpito Asiakirjallisen tiedon toimittaminen Tietovirtojen valvonta Poikkeaman tunnistus Tiedon hankintatoiminnallisuus Poikkeamatoiminnallisuus Johtamisen ja toiminnan suunnittelun järjestelmäalue Raportointi Järjestelmätoiminnallisuudet Malli: Verohallinnon järjestelmäkäkokonaisuus Versio: V0.92K Vaihe: Työstäminen Tekijä(t): Projektiryhmä Prosessin simulointi ja optimionti Asiakkuuden strateginen ohjaus Verotuksen Maksujen ja saatavien Kirjanpito ja tilitys Veron laskenta Veroasian liittymätietojen Verotuspäätöksen tuottaminen Poikkeaman tunnistus Velvoitteiden ja hyvitysten liittäminen Tilin laskenta ja täsmäytys Päätöksen tuottaminen Verovarojen kirjanpito Poikkeaman tunnistus Poikkeamatoiminnallisuus Laskentakaavojen ja tunnistaminen Veroasian tietojen käsittely Poikkeamatoiminnallisuus Maksujen ja palautusten Saatavien perintä Poikkeaman tunnistus Verojen tilittäminen veronsaajille Tilityssääntöjen Asiakkaan perustietojen Rekisteröinti- ja suhdetietojen Asiakkuuden Poikkeaman tunnistus Asiakasrekisteröintipäätöksen tuottaminen Tietojen analysointi Poikkeamatoiminnallisuus Oikaisutilityksen tekeminen Päätöksen tuottaminen Tietämyksen Asiakkaan ryhmittelyjen ja profiilien Verotuskohteiden perustietojen ylläpitö Poikkeamatoiminnallisuus Asiakkuuden hoitomallien Poikkeamaperusteiden määrittäminen Riskienhallinnan keinovalikoiman valintasäännöt Kohderyhmien valinta Sisällön tuottaminen Tiedon hakutoiminnallisuus Palveluiden ja verotuksen tietämyspohja Asiakkaan kokonaiskuvan koostaminen Tavoittamisen Asiakasprofiilin ja ryhmittelyjen määrittäminen Analysointitietopalvelut Verotuksen simulointi Sisällön julkaiseminen Käyttäjäryhmien profilointi Prosessien ja sääntöjen Yleispalvelut Prosessin määrittäminen ja mallinnus Automaatioprosessin ohjaus Työjonojen ja ohjaus Prosessin reititys Käsittelyn tilan Prosessien etenemisen tahdistus Sääntöjen Prosessin mittaaminen Tietoturva IT-hallinnan toiminnallisuus Dokumenttien Asiakirjojen tuottaminen Arkistointipalvelut Jäljitettävyyspalvelut Meta- ja parametritietojen Tietojen poiminta Integraatio palvelut Vuorovaikutteiset yhteistyövälineet
13 Yleinen havainto Sekä Tulli että Verohallinto ovat kansallisesti edelläkävijöitä kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntämisessä Molemmilla organisaatioilla on kuvattu ja dokumentoitu vähintään yleisen tason viitearkkitehtuuri, jossa: On otettu suhteellisen monipuolisesti huomioon eri arkkitehtuurinäkökulmia Tavoitetila perustuu moderniin loogisesti jäsentyneeseen kerrosmalliin pohjautuvaan järjestelmäarkkitehtuuriin, jossa osat kytketään toisiinsa löyhästi palveluväylän kautta Vähintään kriittiset osat ovat hyvin ajan tasalla
14 Sisältö Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen 14
15 Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisen väline, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Se kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot, järjestelmät ja teknologia toimivat kokonaisuutena. Toiminta Tieto Tietojärjestelmä Teknologia JHS 179, Kartturi Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. 15
16 Työssä on käytetty julkisessa hallinnossa laajasti käytettyä Kartturi kokonaisarkkitehtuurikehystä Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tiedot Loogiset tietovarannot Integraatiomalli Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Teknologiakomponentit Valvonta- ja arkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Fyysiset tietovarannot Koodistot Järjestelmäsalkku Teknologiavalinnat Palvelutasotavoitteet Fyysinen verkkokaavio 16
17 Kokonaisarkkitehtuurissa ratkaisut määritetään toiminnan ehdoilla Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita Toiminnan haasteet & tavoitteet Käsitteet Käsitteitä tukevat järj.palv Järjestelmäpalvelut Teknologiatarpeet Teknologiavaatimukset Palvelut Millä prosesseilla palvelut tuotetaan Prosessikuvaukset Mitä tietoja prosesseissa käsitellään Miten käsitteet mallinnetaan Miten an Tiedot Miten tieto liikkuu järjestelmäpalveluiden välillä Miten jäsennetään loogisesti Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Miten teknologia jäsennetään Miten ratkaistaan loogisesti Teknologiakomponentit Tietovirrat 17
18 Tässä työssä kuvatut KA-osakuvaukset Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tavoitekuvaus Karkea tavoitekuvaus Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Tietoarkkitehtuuri Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Teknologiavaatimukset Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tiedot Loogiset tietovarannot Integraatiomalli Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Teknologiakomponentit Valvonta- ja arkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologiavalinnat Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Fyysinen verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet 18
19 Työn yleiset rajaukset Tässä työssä ei oteta tarkasti kantaa fyysisen tason ratkaisuihin (minkämerkkiset järjestelmät) fyysiseksi ratkaisuiksi kannattaa valita sellainen, joka parhaiten täyttää loogisen tason vaatimukset kustannustehokkaasti. Tässä työssä ei oteta tarkasti kantaa mikä organisaatio valmisteverotuksen toteuttaa toteutusorganisaatio(t) voidaan valita käytettyjen resurssien puitteissa siten, että tavoitetilan periaatteet ja prosessit saadaan vietyä läpi mahdollisimman sujuvasti. 19
20 Seuraavaksi Tehtäväksianto ja taustaa Projektin tehtäväksianto ja projektiryhmä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen. Valmisteverotuksen toimintojen ja ratkaisumallien lähtötilanne yleisellä tasolla Periaatetason Työn rajaukset ja reunaehdot sekä sidosarkkitehtuurit Tavoitetilan arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason Strategiset päämäärät, haasteet ja tavoitteet Roolit, sidosryhmät ja käsitteet Loogisen tason Täsmennetyt prosessit, loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalvelujen jäsennys, loogiset skenaariot ja näiden SWOT-analyysi Suositeltu ratkaisu ja etenemismalli Eri ratkaisumallien kustannustekijät Suositeltu looginen ratkaisumalli, keskeiset etenemisen askeleet. 20
21 Periaatetason kuvaukset Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tiedot Loogiset tietovarannot Integraatiomalli Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Teknologiakomponentit Valvonta- ja arkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologiavalinnat Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Fyysinen verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet 21
22 Työlle asetettiin seuraavat rajaukset ja reunaehdot Kehittämistä koskeva rajaus tai reunaehto Tässä KA-työssä käsitellään vain valmisteverotuksen kokonaisuutta ja sen liittymiä muihin toimintoihin. Reunaehto/ rajaus Rajaus Vaikutukset Tavoitearkkitehtuuri ei ota kantaa muihin verolajeihin ja niiden toteutukseen muutoin kuin liittymien osalta. Huom. Esimerkiksi ajoneuvoverot ja väylämaksut eivät ole valmisteveroja. Työssä ei käsitellä valmisteverotukseen kytkeytyviä tullimenettelyjä Rajaus Arkkitehtuurissa ei käsitetä tullimääräysten edellyttämiä tavaran tarkastus- ja ilmoitusmenettelyjä tullienkanto- ja tavaroiden tuontirajoitusten mielessä. Kuljetusvakuudet ovat tullivalvonnan alaista toimintaa. Tullimenettelyihin liittyvänä työssä ei käsitellä verotusmenettelyä Ahvenanmaan ja Rajaus muun Suomen välillä (veroraja) Työssä ei käsitellä tullausmenettelyssä kannettavia valmisteveroja (EU:n ulkopuolelta Rajaus saapuvien matkustajien mukanaan tuomat tuotteet ja pienten käteisasiakastoimijoiden EU:n ulkopuolelta tuomat tuotteet) Tässä työssä käsitellään myös valmisteverotukseen liittyvät tuet ja veronpalautukset Rajaus (hakemuksesta maksettavat) Työssä käsitellään valmisteverotuksen verottomien siirtojen tietokoneistettua Rajaus valvontajärjestelmää (EMCS) ja siihen liittyvää Finseed-asiakasrekisteriä sekä niiden rajapintoja Tullin tuonti- ja vientijärjestelmiin (tietojenvaihto) Työssä käsitellään valmisteverotuksen tilastointimateriaalin keruu (ilmoitustiedot Rajaus verovelvollisilta) muttei tilastointimenetelmiä Työssä keskitytään valmisteverotuksen tavoitearkkitehtuurin perusteisiin, nykytilassa tukeudutaan pääsääntöisesti Tullin ja Verohallinnon olemassa oleviin lähtötilannetta kuvaaviin arkkitehtuurikuvauksiin. Työssä keskitytään ylätasolla valmisteverotuksen viitearkkitehtuurin perusteisiin, se on yleistason tavoitetilakuvaus, jota tulee tarkentaa jatkokehityksessä. Tavoiteratkaisu ei saa lisätä valmisteverotukseen tarvittavia hallinnon henkilöresursseja. Valmisteverotuksen tuleva ratkaisumalli noudattaa velvoittavia EU-säädöksiä ja välineitä (esim. EMCS). Rajaus Rajaus Reunaehto Reunaehto Selvityksessä lähdetään siitä, että valmisteveroihin kytkeytyvät menettelyt rinnastetaan tullimenettelyihin. Tämä tapahtuu ulkorajoilla. Selvityksessä oletetaan, että Tulli toimittaa valmisteverotuksen näissä tilanteissa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kohde sisältyy vähintään karkealla tasolla tarkasteluun Näitä järjestelmiä tarkastellaan lähinnä rajapintatarkasteluna ja osana valmisteveroprosessia. Kyseisten ratkaisujen sisäiseen rakenteeseen ja yleiseen hyödynnettävyyteen ei oteta tässä työssä kantaa. Tilastoja käsitellään vain kertyvän tiedon ja sen saatavuuden kannalta, mutta työssä ei käsitellä varsinaisia tilastointimenetelmiä tai yleisemmmän tason johdon tietojärjestelmä- tai johdon raportointitarvetta. Tässä työssä ei koota erikseen omaa lähtötilanteen arkkitehtuuria. Työssä tukeudutaan Tullin ja Verohallinnon toimittamaan lähtötilanteen arkkitehtuuriaineistoon. Tämä työ toteutetaan tiiviissä, ajallisesti ja resurssinkäytöltään rajatussa paketissa, jossa kuvataan vain kaikkein karkeimman tason tavoitearkkitehtuuri. Määritettävän ratkaisun tulee olla kustannustehokas henkilöresurssien käytön suhteen. Ratkaisumalli ei kyseenalaista velvoittavia EU-säädöksiä ja valmisteverotukseen liittyviä välineitä, vaan ottaa ne osaksi tavoiteratkaisua sellaisenaan. 22
23 Sidosarkkitehtuurit Kohdearkkitehtuurin perustaksi tunnistettiin joukko sidosarkkitehtuureja, määräyksiä ja kuvauksia. Nämä voidaan jäsentää seuraaviin ryhmiin: Tietohallintolaki velvoittaa hyödyntämään kehittämisessä KA-menetelmää Kansalliset perustietovarannot Esim. YTJ ja VTJ toimivat Suomessa toimivien organisaatioiden ja henkilöiden päätietolähteinä Kansalliset palvelujen ohjauspalvelut Esim. Palveluihin pääsy Yrityssuomi.fi palvelun kautta Kansalliset tekniset tuki- ja ohjauspalvelut Esim. Tunnistus.fi; kytkentä organisaatioiden välillä VIA-integraatiopalvelun välillä Muut kansalliset sidosarkkitehtuurit Esim. SÄHKE 2 määräys sähköiseen asianan, julkisen hallinnon KA-periaatteet Valmisteverotusta koskeva lainsäädäntö ja määräykset Esim. Kansallinen lainsäädäntö, EU-tason valmisteverotusyhteistyö (esim. EMCS) Valmisteverotuksen lainsäädännön kehittäminen (esim. oma-aloitteinen ilmoitusmenettely) Tullin ja Verohallinnon arkkitehtuurilinjaukset ja projektit esim. Arkkitehtuurikuvaukset ja linjaukset Tullin tullausjärjestelmien sähköistämishankkeet Tullin organisaatiouudistus Verohallinnon valmisohjelmistohanke Työryhmän havaintoja: Verohallinnolla panostus lähinnä verotuskokonaisuuden yhtenäistämisessä ja oma-aloitteisissa veroissa Tullin panostus erityisesti etulli-kehittämisessä
24 Valmisteverotuksen kehittämisen arkkitehtuuriperiaatteet Nimi Prioriteetti Kuvaus Valmisteverotuksen arkkitehtuurissa noudatetaan julkisen hallinnon yhteisiä arkkitehtuuriperiaatteita Verotus näyttäytyy asiakkaille yhtenäiseltä toiminnolta. Verotuksen palvelut tuotetaan yhden luukun periaatteella asiakkaille. Mahdollistetaan sähköinen valmisteveroilmoitus, tilastotietojen keruu verovelvolliselta ja valmisteverotukseen liittyvä tuki- tai palautushakemus Mahdollistetaan sähköinen valmisteverotuksen muutosjärjestelmä Valmisteverotus kootaan muiden vastaavien verolajien kanssa yhteiseen kokonaisuuteen ks. JHKA Verot ilmoitetaan ja maksetaan muiden verojen kanssa samalla kertaa. Verojen maksamisen seuranta ja perintätoimet hoituvat keskitetysti yhdestä paikasta. Asioidaan yhden veroviranomaisen kanssa. Nykyisin perustuu paperisiin ilmoituksiin, tietojen tallentamiseen Tullissa ja Tullin tekemän veropäätöksen postittamiseen Verojen, tukien ja palautusten oikaisut, jälkiverotukset (nykyisin manuaalista) Verot ilmoitetaan ja maksetaan yhdenmukaisessa kokonaisuudessa. Tämä koskee myös satunnaisten toimijoiden (väliaikaisesti rekisteröidyt verovelvolliset) valmisteverotusta. Yritystarkastustoiminta tehostuu ja selkeytyy Parempi kokonaiskuva verovelvollisesta, kokonaisvaltaisen verotuksen tarkastuksen kehittäminen Ratkaisumalli on kustannustehokas ja siinä vältetään päällekkäisiä osaratkaisuja Valmisteverotus muutetaan aidosti oma-aloitteiseksi verotukseksi. Yksinkertaistetaan valmisteverotuksen lupa- ja vakuusmenettelyä Verolainsäädäntö muodostaa yhdenmukaisen kokonaisuuden. Tavoiteratkaisussa on mahdollisimman vähän päällekkäisiä prosesseja, tietovarantoja, tietojärjestelmäpalveluja, teknologiaa ja henkilöresursseja. Verovelvollinen laskee verot ja maksaa ne ilmoituksensa mukaisesti, veropäätöstä ei tehdä Tarkastellaan nykymenettelyjen tarkoituksenmukaisuutta. Yhdenmukaistetaan valmisteverotuksen menettelyt muun verotusmenettelyn kanssa. 24
25 Arkkitehtuuriperiaatteiden käyttö Nimi Prioriteetti Kuvaus Valmisteverotuksen arkkitehtuurissa noudatetaan julkisen hallinnon yhteisiä arkkitehtuuriperiaatteita Verotus näyttäytyy asiakkaille yhtenäiseltä toiminnolta. Verotuksen palvelut tuotetaan yhden luukun periaatteella asiakkaille. Mahdollistetaan sähköinen valmisteveroilmoitus, tilastotietojen keruu verovelvolliselta ja valmisteverotukseen liittyvä tuki- tai palautushakemus Mahdollistetaan sähköinen valmisteverotuksen muutosjärjestelmä Valmisteverotus kootaan muiden vastaavien verolajien kanssa yhteiseen kokonaisuuteen ks. JHKA m i l l o i n? Työn käynnistyessä: Aina, kun toimintaa, ratkaisuja tai palveluja kehittävä projekti / kehittäminen käynnistyy Kehittämistyön aikana: Periaatteita hyödynnetään ratkaisuja ja tavoitetilan malleja valittaessa ja itse kehittämistyössä Ratkaisujen valintojen yhteydessä: Kun valitaan eri ratkaisuvaihtoehdoista, mikä parhaiten sopii kohdealueen palveluihin ja Verot ilmoitetaan ja maksetaan muiden verojen kanssa samalla kertaa. Verojen maksamisen seuranta ja perintätoimet hoituvat keskitetysti yhdestä paikasta. Asioidaan yhden veroviranomaisen kanssa. Nykyisin perustuu paperisiin ilmoituksiin, tietojen tallentamiseen Tullissa ja Tullin tekemän veropäätöksen postittamiseen prosesseihin Verojen, tukien ja palautusten oikaisut, jälkiverotukset (nykyisin manuaalista) Verot ilmoitetaan ja maksetaan yhdenmukaisessa kokonaisuudessa. Tämä koskee myös satunnaisten toimijoiden (väliaikaisesti rekisteröidyt verovelvolliset) valmisteverotusta. m i t e n? Yritystarkastustoiminta tehostuu ja selkeytyy Parempi kokonaiskuva verovelvollisesta, kokonaisvaltaisen verotuksen tarkastuksen kehittäminen Ratkaisumalli on kustannustehokas ja siinä vältetään päällekkäisiä osaratkaisuja Valmisteverotus muutetaan aidosti oma-aloitteiseksi verotukseksi. Yksinkertaistetaan valmisteverotuksen lupa- ja vakuusmenettelyä Verolainsäädäntö muodostaa yhdenmukaisen kokonaisuuden. Työn käynnistyessä: Mitä näkökulmia kehittämisessä tulee ottaa huomioon ja mitä ominaisuuksia tulevan ratkaisun tulee toteuttaa? Ratkaisun valintojen yhteydessä: Mikä arkkitehtuurin tai palvelun toteutustapavalinta arkkitehtuuriperiaatteita? Mikä erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista parhaiten sopii arkkitehtuuriperiaatteisiin? Eihän mikään valitun ratkaisun osista tai piirteistä ole yhteisten KA-periaatteiden vastainen? Tavoiteratkaisussa on mahdollisimman vähän päällekkäisiä prosesseja, tietovarantoja, tietojärjestelmäpalveluja, teknologiaa ja henkilöresursseja. Verovelvollinen laskee verot ja maksaa ne ilmoituksensa mukaisesti, veropäätöstä ei tehdä Tarkastellaan nykymenettelyjen tarkoituksenmukaisuutta. Yhdenmukaistetaan valmisteverotuksen menettelyt muun verotusmenettelyn kanssa. 25
26 Seuraavaksi Tehtäväksianto ja taustaa Projektin tehtäväksianto ja projektiryhmä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen. Valmisteverotuksen toimintojen ja ratkaisumallien lähtötilanne yleisellä tasolla Periaatetason Työn rajaukset ja reunaehdot sekä sidosarkkitehtuurit Tavoitetilan arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason Strategiset päämäärät, haasteet ja tavoitteet Roolit, sidosryhmät ja käsitteet Loogisen tason Täsmennetyt prosessit, loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalvelujen jäsennys, loogiset skenaariot ja näiden SWOT-analyysi Suositeltu ratkaisu ja etenemismalli Eri ratkaisumallien kustannustekijät Suositeltu looginen ratkaisumalli, keskeiset etenemisen askeleet. 26
27 Käsitteellisen tason kuvaukset Rajaukset ja reunaehdot Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Roolit Looginen Taso - MITEN Organisaatio Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tiedot Loogiset tietovarannot Integraatiomalli Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Teknologiakomponentit Valvonta- ja arkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Teknologiavalinnat Fyysinen verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet 27
28 Valmisteverotuksen kehittämistä ohjaavia strategialinjauksia Strategialinjaus Vaikutukset arkkitehtuuriin Lähde Valtakunnalliset tai sektorikohtaiset kohdealuetta koskevat keskeisimmät strategiset linjaukset veroihin liittyviä prosesseja kootaan yritysten viranomaisasiointi yhden Valmisteverotuksen ratkaisun tulee kytkeytyä sekä toiminnassa (prosessi) että luukun periaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi asiakasrajapinnan osalta yhtenäiseksi, yhden rajapinnan läpi asioitavaksi kokonaisuudeksi. Tullin strategian valmisteverotusta ja sen tietojärjestelmien kehitämistä koskevat keskeisimmät strategiset linjaukset Tulli kehittää sähköisiä palveluja osana EU:n laajuista kehittämisohjelmaa Tulli kehittää sähköisiä palveluita osana etullia kehittävää päivitettävää kehittämisohjelmaa (MASP). Tämä voi vaikuttaa valmisteverotuksen ratkaisujen kehittämiseen. Palvelutarpeeltaan erilaisille asiakasryhmille järjestetään niille sopivia Eri asikkaiden ja prosessien tarpeisiin kehitetään tai määritetään kohderyhmälle sähköisen asioinnin tapoja luontevat järjestelmät. Yhtenäiset ja luotettavat tietojärjestelmät ja IT-infrastruktuuri tukevat Tietojärjestelmärakenteet ovat vähintään ylätasollaan yhtenäisiä kaikilla Tullin toimintaa kaikilla osa-alueilla vastuualueilla Hallitusohjelma Tullin strategia Tullin strategia Tullin strategia Verohallinnon strategian verotusta ja sen tietojärjestelmien kehitämistä koskevat keskeisimmät strategiset linjaukset Perustehtävä: Asiakkaat voivat ja haluavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein Verotusprosessia kehitetään omatoimisen verotuksen suuntaan, ratkaisut tukevat Verohallinnon strategia tätä mallia. Strateginen päämäärä: Asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti Verotusmenettelyt suoraviivaistetaan siten, että hallinnon taakka asiakkaalle on Verohallinnon strategia ja vähin kustannuksin minimoitu Tehostamme kansallista ja kansainvälistä tietojen vaihtoa Verohallinnon tiedot voidaan kytkeä joustavasti muiden organisaatioiden Verohallinnon strategia tietovarantoihin tai verotuksen tietoja voidaan hyödyntää suoraan muualta joustavasti. Kehitämme menettelytapoja ja palveluita niin, että asiakkaat voivat mahdollisimman helposti täyttää ilmoittamisvelvollisuutensa ja maksaa veronsa. Asiakkaiden verojen ilmoittaminen ja maksaminen tehdään kehittyneiden ratkaisujen avulla helposti. Verohallinnon strategia Tavoitteenamme on, että yritysasiakkaiden verotusta muutetaan niin, että yritysasiakkaat laskevat ja maksavat kaikki veronsa omatoimisesti ohjaamme asiakkaita käyttämään ensisijaisesti sähköisiä palveluita Tarjoamme veroasioiden hoitamiseen sellaisia ratkaisuja, että yritysten on helppo täyttää kaikki tiedonantovelvoitteensa Digitalisoimme merkittävimmät verotusprosessit Tuotamme palveluita myös yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa Yritysasiakkaiden verostusprosessi kehittyy kohti omatoimista verotusta - ilman hakemuksia ja verotuspäätöksiä. Verotuksen oikeellisuus varmistetaan riskienhallinnalla ja valvontatoimin. Asiakkaiden palveluissa ja perusprosesseissa vältetään suoraa yhteydenottoa verovirkailijoihin. Tietojärjestelmät tukevat vahvaa sähköistä palvelukanavaa. Yritysten ilmoitus ja tiedotusvelvoitteet voidaan antaa helposti, mahdollisesti sähköisin välinein tai suoraan muista tietolähteistä. Kaikki merkittävät prosessit voidaan toteuttaa sähköisin välinein ja niissä käsiteltävä tieto on alusta loppuun sähköisessä muodossa Ratkaisuissa ja toimintamalleissa voidaan tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa. Verohallinnon strategia Verohallinnon strategia Verohallinnon strategia Verohallinnon strategia Verohallinnon strategia 28
29 Kehitettävän valmisteverotuksen ratkaisukokonaisuuden tavoitteita ja vaatimuksia Vaatimuksen / tavoitteen kuvaus Prioriteetti Hyödyn saaja Kohdealueen haasteet ja yleiset puutteet Manuaalisuus, lähtökohtana ei tällä hetkellä ole sähköinen oma-aloitteinen ilmoittaminen Väliaikaisesti rekisteröityjen asiakkaiden verotusmenettely on monimutkainen Yritykset jotuvat asioimaan eri viranomaisten kanssa eri verolajien osalta Maksut eri rytmissä (kassavaikutus yhtenäistämisestä) Valmisteverot eivät ole osa verotilijärjestelmää Asiakkaan kokonaistilanne ei saman viranomaisen hallussa/ riskin ja valvonta Asiakas Asiakas, viranomainen Asiakas Asiakas, viranomainen Asiakas, viranomainen Viranomainen Vaatimukset ja tavoitteet Ks. Arkkitehtuuriperiaatteet Hyödyllinen Useita Asiakas saa yhtenäisen rajapinnan verotuksen palveluihin Hyödyllinen Asiakas Ei erillisiä järjestelmäratkaisuja eri verotusjärjestelmiin Hyödyllinen Asiakas, viranomainen Tuleva ratkaisu varmistaa lainmukaiset verotuotot - huolehditaan, ettei ratkaisuun jää mahdollisuuksia Välttämätön Yhteiskunta, terve kilpailu harmaan talouden kasvuun tai muihin väärinkäytöksiin. Uusi ratkaisu parantaa verovalvontaa ja tuo sille uusia mahdollisuuksia ja toimintoja Hyödyllinen Yhteiskunta, terve kilpailu Hallitusohjelmasta koottu tavoite: Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään, kehitetään palveluita Välttämätön Asiakas, viranomainen, yhteiskunta asiakaslähtöisesti ja lisätään julkishallinnon tuottavuutta yhteensopivilla tietojärjestelmillä Tuleva järjestelmä mukautuu valmisteverotuksen muutoksiin - suhteellisen joustava verotuksen Hyödyllinen Viranomainen uudistuksissa. Pitkällä aikavälillä uusi ratkaisu vähentää valmisteverotuksen kokonaiskustannuksia ja lisää Hyödyllinen Viranomainen, yhteiskunta, asiakkaat kustannustehokkuutta Pitkällä aikavälillä uusi ratkaisu vähentää tietojärjestelmäkustannuksia Välttämätön Viranomainen, yhteiskunta, asiakkaat Asiakasrajapinnan sähköistäminen mahdollisimman pitkälle Hyödyllinen Asiakas Hallinnollisen taakan vähentäminen valmisteverovelvollisilta, vrt. hallitusohjelma. Välttämätön Asiakas EMCS-järjestelmän rajapinnat Tullin järjestelmiin ja tiettyihin valvontamenettelyihin säilytetään Välttämätön Tulli, EU, tullauspalvelut Linkitykset Tullin ja Verohallinnon järjestelmiin säilytetään uudistetun prosessin tarpeiden mukaisesti Välttämätön Tulli, Verohallinto Valmisteverotuksen prosessia suoraviivaistetaan ja yksinkertaistetaan sekä viranomaisen että Välttämätön Asiakas, viranomainen verovelvollisen näkökulmasta. Valmisteverotuksessa hyödynnetään muiden oma-aloitteisten verojen kanssa yhtenäistä toimintamallia ja verokokonaisuutta. Hyödyllinen Asiakas ja viranomainen Työryhmän kokoamat valmisteverotuksen kehittämisen ja tavoiteratkaisun vaatimukset. Perustuvat edellä kuvattuihin KAperiaatteisiin ja strategisiin tavoitteisiin. 29
30 Asiakkuus Veronmaksaja Valmisteverotuksen ydinkäsitekartta Toimija Organisaatio Yhteystieto Henkilö Veroviranomainen Käsittelijä Verotuksellinen rooli Rekisteröinti Verotuksen kohde Valmiste / tuote Vähennys Hakemus Veroasia Ilmoitus Päättäjä Tarkastaja Varasto/ veropaikka Yhteyshenkilö Verotettava erä Vakuus Tili Maksu Myös palautus Päätös Poikkeama Seuraamus Seuranta, johtaminen Raportti Tilasto Valvonta Valvontakohde Tarkastus Suoritus Täsmäytys Verovelka Verosääntö Veron määräytyminen Laki/määräys Ohjaus Riskisääntö Ohje
31 Toimijat / sidosryhmät Sidosryhmät (laajemmin toimijat) on kuvattu laajemmin ja tarkemmin KAtaulukoissa, tähän on koottu ylätason kartta Verovelvollinen Veronkantaja Muut viranomaiset Rek. organisaatioasiakas Valmisteverotuksen käsittelijä Verohallinto Valtiovarainministeriö Tilastokeskus Väliaikaisesti rek. organisaatioasiakas Veronkanto / vakuuskäsittelijä Valvira Ympäristöministeriö Poliisi Rekisteröimätön asiakas Tarkastajat, valvonta Ulosottoviranomainen RKTL Valtiokonttori Tuplarekisteröimätön asiakas Oikaisu- ja jälkiverokäsittelijä EU:n valmisteveroviranomainen TAXUD OLAF Veronpalautuksen saajat Valmisteverosta vapautetut ja tuen saajat Maatalouden harjoittajat ja kasvihuoneviljelijät Tulli (ei valmistevero) Tullivalvonta Tullilaboratorio Rikostorjunta Nimikkeistöyksikkö Europol EU:n tavarantoimittajat Suomalainen tavarantoimittaja Muun EU-maan tavarantoimittaja HTSY Muut sidosryhmät Pankki Suomen asiakastieto Oy
32 Seuraavaksi Tehtäväksianto ja taustaa Projektin tehtäväksianto ja projektiryhmä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen. Valmisteverotuksen toimintojen ja ratkaisumallien lähtötilanne yleisellä tasolla Periaatetason Työn rajaukset ja reunaehdot sekä sidosarkkitehtuurit Tavoitetilan arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason Strategiset päämäärät, haasteet ja tavoitteet Roolit, sidosryhmät ja käsitteet Loogisen tason Täsmennetyt prosessit, loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalvelujen jäsennys, loogiset skenaariot ja näiden SWOT-analyysi Suositeltu ratkaisu ja etenemismalli Eri ratkaisumallien kustannustekijät Suositeltu looginen ratkaisumalli, keskeiset etenemisen askeleet. 32
33 Loogisen tason kuvaukset Rajaukset ja reunaehdot Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Roolit Looginen Taso - MITEN Organisaatio Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot Tiedot Loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Integraatiomalli Teknologiakomponentit Valvonta- ja arkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Teknologiavalinnat Fyysinen verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet 33
34 Valmisteverokäsittelijä Rekisteröity asiakas Valmisteveroprosessi verotilillä (rekisteröity asiakas) Periaatteena on yrityksen verotuksen eri verolajien käsittelyn harmonisoiminen Valmisteveroprosessissa siirrytään tavoitetilassa oma-aloitteiseen ilmoitus- ja maksumenettelyyn Yrityksen verotus täsmäytetään kokonaisuutena (verotilimenettely) ilman verolajikohtaista korvamerkintää. Verotuksen oikeellisuus varmistetaan riskimallein ja valvontatoimin. Rekisteröityy tai ilmoittaa muutoksesta Asettaa vakuuden (esim. pankkitakaus) Vastaanottaa tai luovuttaa varastosta Kausi-ilmoitus Maksaa verotilille EMCS / Finseed Tarvitaanko vakuus? Ei Rekisteröinti/ lupakäsittely Maksujen vastaanotto Ilmoitusten vastaanotto Tilastointi ja analyysi Kyllä Vakuuden määritys Verotili 34
35 Väliaikaisesti rek. asiakas Valmisteverokäsittelijä Valmisteveroprosessi verotilillä (väliaikaisesti rekisteröity asiakas) Antaa rekisteröitymisilmoituksen Maksaa vakuuden tai etukäteismaksun verotilille Vastaanottaa tavaraa Eräkohtainen veroilmoitus EMCS / Finseed Eräkohtainen rekisteröinti Maksujen vastaanotto Veroilmoitusten vastaanotto Tilastointi ja analyysi Vakuuden tai etukäteismaksun määritys Verotili 35
36 Valmisteverotukseen liittyvät loogiset tietovarannot Valmisteverotuksen tietovarannot EU- ja kansalliset tietovarannot Tekniset tietovarannot Valmisteet (kytkeytyy verotuskohteisiin) Varastot / veropaikat Vakuudet Verotettavat erät Finseed EMCSlähetysrekisteri YTJ Seed EU-tasolla rekisteröityneet Pankkitiedot Yrityssuomi.fi Suomen asiakastieto Tilastot (eri toimijoita) Käyttövaltuudet Tiedonluovutus_ valtuudet SOA-palvelut UDDI? Tapahtumaloki Verotuksen tietovarannot Tullin tietovarannot Kansallinen verovelvollisrekisteri Hakemukset Päätökset / luvat Ilmoitukset Riskimallit Tullinimikkeistö Tullivalvonnan rekisterit Verotuskohteet Verosäännöt Vähennykset Veromääräys Valvontakohteet Valvonta- Tapahtumat Rikostorjunnan rekisterit Verotili Maksut Suoritukset Verovelka / -ylijäämä Poikkeamat Seuraamukset Suurin osa valmisteverotuksen loogisista tietovarannoista on verotukselle yleisiä. Valmisteverotuksen erityistietovarantoja on varsin vähän 36
37 Tunnistus.fi Karkean tason tietovirtakartta Asiakkaiden tunnistaminen Yrityssuomi.fi Monikanavajulkaisu Tullinimikkeistö Taric YTJ Asiakkaiden perustiedot Verotustiedot Tullivalvonta Pankit RKTL Maksut / palautukset Kalastusalukset Valve Verotustiedot Tullin rikostorjunta Tuonti- ja vientijärjestelmä Valvira Tieto alkoholin valmistusluvasta, maahantuontiluvasta Tilastokeskus Yleiset valmisteverotilastot Siirrot, täsmäytykset EMCS YM Tilastotiedot jätteistä Rekisteröityneet verovelvolliset Finseed VM Tilastot ja raportit 37
38 Järjestelmävalvonnan arkkitehtuurin perusmalli Valvontakonsoli Päivystäjä SMS CMDB Keskitetty hälytysjärjestelmä Palvelupyyntöjen järjestelmä Linux-palvelimet Win-palvelimet Muut palvelimet Tietokannat Tietoliikenne Varmistusjärejstelmät Laitetilat Valvottavat kohteet
39 Sisältö Tietojärjestelmäpalveluiden looginen jäsennys 39
40 Tietojärjestelmäpalvelukerrokset Tavoitearkkitehtuuri jakautuu loogisiin palvelukerroksiin, jotka kytketään dokumentoiduin rajapinnoin toisiinsa 40
41 Yleinen tavoitetilan arkkitehtuuripino Käyttöliittymä Palvelunäkymät, sähköinen työpöytä, käyttäjärajapinta Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Asiointi Ohjaus Sähköisen asioinnin peruspalvelut Integraatiopalvelu, prosessimoottori, palvelujen ohjaus Kansalliset integraatiopalvelut Sähköinen asian Kansalliset perustietovarannot Yhteiset toiminnalliset palvelut Palvelut Ydinprosessi- / vastuualuekohtaiset palvelut Yhteiset tekniset tukipalvelut Sidosryhmien yhteiset palvelut Sidosryhmien yhteiset tietovarannot Tietovarannot Operat. kanta Operat. kanta Operat. kanta Operat. kanta MDS:t MDS:t MDS:t MDS:t Infra 41
42 Valmisteverotuksen sisäinen palvelujen ohjaus - orkestrointimallilla Orkestrointi (suositeltu malli tavoitetilassa): Orkestrointi perustuu malliin, jossa koostamislogiikka ja hallinnointi suoritetaan keskitetysti esim. prosessimoottoriin mallinetuilla prosesseilla, SOA-palveluissa ESB-palveluväylän kautta, mahdollisesti prosessimoottorilla, tai erikseen koodatulla ohjauspalvelulla Ratkaisun sisäiset säännöt voidaan koota ESB-väylän prosessimoottoriin tai sääntökoneeseen, tämä helpottaa jatkokehittämistä ja muutoksia Toimintolähtöinen, joustava, joskus tosin raskas toteuttaa täysin púhdasverisenä Palvelu Palvelu ESB, väylä, prosessinohjaus, ohjauspalvelu Palvelu Palvelu 42
43 Ulkoinen palvelunäkymä portaali(t) Käyttöliittymä- ja asiointikerros Sähköinen työpöytä, viranomaisen käyttöliittymä Asioinnin peruspalvelut Valmisteverotuksen erityispalvelut Tekniset palvelut Palvelujen ohjaus Integrointipalvelu Tietovirtojen Muunnosten hall. Prosessinohjaus Kytkentä asianan Valmisteiden (kytkeytyy veronal. tuotteisiin) Varastojen / veropaikkojen Vakuuksien Verotettavien erien Valmisteverotuksen loogiset tietojärjestelmäpalvelut yleinen malli Kertakirjautuminen Aikaleimapalvelu Valmistelevat palvelut Verolajien ja kohteiden Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Asiakkuuden sis. Asiakkaiden rekisteröintipäätökset Lupien Tiedonluovutusvaltuuksien Verotuksen yleiset tietojärjestelmäpalvelut Verotuspäätösten Maksujen ja palautusten Verotuspalvelut Yleiset toiminnalliset palvelut Tietämyksen Ilmoitusten Vähennysten Suoritusten Viestintäpalvelut Täsmäyttäminen / verotili Poikkeamien tunnistaminen & käsittely Valvontatoimien Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten (esim. jälkivero) Raportointi Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Tunnistaminen (tunnistus.fi, vetuma, virtu) Integraatiopalvelu Perustietovarantojen rajapinnat EU:n palvelut EMCS, siirtojen Tullipalvelut Rajavalvontatapahtumien hall. Rikostorjunta ja tutkinta Käyttövaltuus Sähköinen allekirjoitus Kirjanpito ja tilitykset Asian, arkistointi Muut yleispalvelut Tilastointi 43
44 Tavoitetilan ratkaisumalli suhteessa virastojen ratkaisuihin ei ole itsestään selvä Sekä Tulli että Verohallinto kuvasivat aikatauluhaasteita mahdollisille valmisteverotuksen ratkaisuvaihtoehdoille. Verohallinnolla on ponnistuksena seuraavina vuosina merkittävä valmisohjelmistohanke Tullilla on tulossa merkittäviä etulli-ohjelmaan liittyviä hankkeita Voidaan tunnistaa järjestelmänäkökulmasta neljä merkittävää ratkaisuskenaariota Teknisten ja organisaatioiden resurssi- ja aikataulureunaehtojen ja haasteiden lisäksi on vielä huomioitava lainsäädännölliset reunaehdot Merkittävät muutokset nykyiseen toimintatapaan edellyttävät lakimuutoksen valmistelua ja sen käsittelyä eduskunnassa Tämä vaatii resursseja ja vie aina oman aikansa Tämä vaikuttanee erityisesti väliaikaisratkaisuihin 44
45 0-skenaario Voidaanko olla tekemättä mitään? Tämä ei ole realistinen vaihtoehto todelliseksi tavoitetilaksi Nykyinen ratkaisu on elinkaarensa päässä Ei mukaudu uusiin toimintamalleihin Ei kestä merkittävää lisäkuormitusta (uusia verovelvollisia tai uusia valmisteita valmisteverotuksen piiriin) Toimivuutta ja jatkuvuutta ei voida enää pitkään varmistaa Nykyinen tapa toimia ei ole optimaalinen asiakkaiden kannalta tässä mielessä nykyisellä toimintatavalla voidaan jatkaa siirtymäkauden ajan, mutta uusittuun ja optimoituun toimintamalliin tulee siirtyä suunnitelmallisesti Nykymallilla voidaan jatkaa mahdollisesti lyhyehkön, kehittämispolun tarkemman suunnittelun ja uuden ratkaisun toteuttamiseen kuluvan ajan 45
46 Järjestelmäratkaisuskenaariot 46
47 A Sähköinen palveluportaali - Vero Integrointipalvelu Kytkentä asianan Integrointipalvelu Sähköinen palveluportaali - Tulli Vanha käyttöliittymä (virkailija) Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut VIA Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmäpalvelut Valmistelevat palvelut Verolajien ja kohteiden Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Asiakkuuden sis. Asiakkaiden rekisteröintipäätökset Lupien Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten Maksujen ja palautusten Suoritusten Verotuspalvelut Täsmäyttäminen / verotili Poikkeamien tunnistaminen & käsittely Valvontatoimien Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten (esim. jälkivero) Valmisteverotuksen rajatusti uusitut palvelut Sähköinen rekisteröinti Sähköisen ilmoittamisen perusteet? Täsmäyttäminen / Valve-verotili Tullin valmisteverotuksen palvelut Olemassa oleva valmisteverojärjestelmä sisältää runsaasti manuaalisia osia - Valmisteiden (veronalaisten tuotteiden) - Verosääntöjen - Varasto/veropaikkalistat osana asiakasrekisteriä - Ilmoitukset - Vähennykset - Verotuspäätökset - Vakuudet - Poikkeamat & seuraamukset jne. Tunnistaminen (tunnistus.fi, vetuma, virtu) Perustietovarantojen rajapinnat EU:n palvelut EMCS, siirtojen Tekniset palvelut Yleiset toiminnalliset palvelut Tekniset palvelut Yleiset toiminnalliset palvelut 47
48 Jatketaan Tullin nykyisellä järjestelmällä Kehitetään kevyesti Tullin nykyistä valmisteverojärjestelmää Toteutetaan esim. Verotililiittymä, suoraviivaistetaan prosessia Hyödynnetään Tullin sähköisen asioinnin ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan A SWOT: Skenaario A, Tullin järjestelmän kohdennettu kehitys S, Vahvuudet Järjestelmä on jo olemassa, joten voidaan keskittyä muutostarpeisiin. Uusi järjestelmä voitaisiin räätälöidä joiltain osin valmisteverotuksen tarpeisiin Rakentamisessa päästäisiin liikkeelle nopeammin O, Mahdollisuudet Voi olla perusinvestoinniltaan kohtuullinen Mahdollisesti prosessia voidaan oikaista päätöksenteon osalta W, Heikkoudet Järjestelmän kevyt kehittäminen on vaikeaa vanhentuneen toteutustavan vuoksi (esim. sähköinen ilmoittaminen ei mahdollinen, tallentamista tarvitaan tilastointia varten). Nykyinen toteutusratkaisu ei mahdollista verotuksen rakenteen muutoksia ilman järjestelmän kokonaisvaltaista uusimista. Kevyt verotililiittymä esimerkiksi Tullille ilmoitetun veron maksua varten ei täytä yhden luukun ja toimintamallin periaatetta, mutta edellyttäisi tietojärjestelmien muutoksia molemmissa viranomaisissa (tiedonsiirto viranomaisten välillä). Oikaisu- ja jälkiverotusjärjestelmä on toteutettava erikseen. Vastaisi käytännössä nykytilaa. Lopputulos ei välttämättä kovin kehittynyt Valmisteverotusjärjestelmä olisi erillinen verotuksen muusta järjestelmäkokonaisuudesta Tekniikka ei kestä kovin merkittäviä määriä uusia asiakkaita tai veroja T, Uhkat Kevyet ratkaisut eivät riitä valmisteverotuksen rakenteellisten muutostarpeiden toteuttamiseen. Järjestelmän laajemmat muutokset eivät ole vanhentuneen toteutuksen vuoksi mielekkäitä ja joka tapauksessa ne olisivat ovat kalliita ja potentiaalisesti hitaita toteuttaa. Järjestelmämuutokset nostavat riskiä, että olemassa oleva toiminnallisuus rikkoutuu ikääntynyt teknologia
49 A Skenaarion A yhteenveto Nopea ja muihin skenaarioihin nähden suhteellisen edullinen Kehittäminen jouduttaisiin tekemään niin vanhentuneeseen teknologiaan, ettei sillä saavuteta merkittäviä etuja Tähän liittyy myös kehittämisriski. Kestääkö nykyinen vanhahko järjestelmä uusia ominaisuuksia Sähköisiä ilmoituksia jouduttaneen jälkikäsittelemään manuaalisesti EI poista nykyisen teknologisesti vanhentuneen järjestelmän toimivuus- ja jatkuvuusriskiä Samoja verotuksen peruselementtejä rakennetaan ja erityisesti ylläpidetään kahteen kertaan Tämä on sekä resurssien tuhlausta että nostaa kokonaiskustannuksia Asiakkaan (verovelvollinen yritys) näkökulmasta verotus ei näyttäydy yhtenä kokonaisuutena yhden luukun periaatteella vaan selvästi kaksijakoisena toimintona Ei vastaa tavoitetilaa ja vaatimuksia, voi olla korkeintaan väliaikainen ratkaisu 49
50 B Sähköinen palveluportaali - Vero Integrointipalvelu Kytkentä asianan Sähköinen palveluportaali - Tulli Integrointipalvelu Kytkentä asianan Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut VIA Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmäpalvelut Valmistelevat palvelut Verolajien ja kohteiden Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Asiakkuuden sis. Asiakkaiden rekisteröintipäätökset Lupien Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten Maksujen ja palautusten Suoritusten Verotuspalvelut Täsmäyttäminen / verotili Poikkeamien tunnistaminen & käsittely Valvontatoimien Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten (esim. jälkivero) Valmisteiden/ veronalaisten tuotteiden Varastojen / veropaikkojen Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Tullin valmisteverotuksen palvelut Valmisteverospesifit palvelut Valmisteverorekisteröinti Verotettavien erien Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten Vakuuksien Täsmäyttäminen / valmisteverotuksen verotili Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten (esim. jälkivero) Tunnistaminen (tunnistus.fi, vetuma, virtu) Perustietovarantojen rajapinnat EU:n palvelut EMCS, siirtojen Tekniset palvelut Yleiset toiminnalliset palvelut Tekniset palvelut Yleiset toiminnalliset palvelut Lupien Maksujen ja palautusten Valvontatoimien Rajalla tapahtuva tullivalvonta/ verotus Rikostorjunta ja tutkinta 50
51 Uusitaan Tullin valmisteveroratkaisu Tehdään laajempi uudistus Tullin valmisteverojärjestelmään kokonaan uusi tai nykyisen ratkaisun merkittävä uusiminen Ratkaisu kytketään kaikilta keskeisiltä osin yhdenmukaiseen verotusprosessiin Hyödynnetään Tullin sähköisen asioinnin ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan B SWOT: Skenaario B, Merkittävä Tullin valmisteverojärjestelmän uudistaminen S, Vahvuudet Osa uuden verotusjärjestelmäkokonaisuuden määrittelyaineistosta on olemassa (tosin osa aineistosta on vanhentunutta ja vaatii uusimista). Tullin järjestelmäympäristö tarjoaa joitakin uuden järjestelmän tarvitsemia palveluja (TESB, TARIC, Viitetietokanta) Uusi järjestelmä voitaisiin räätälöidä joiltain osin valmisteverotuksen tarpeisiin O, Mahdollisuudet Jos verotusjärjestelmä ja EMCS sekä FINSEED ovat samassa organisaatiossa integrointi verotusjärjestelmän ja EMCS:n välillä voi olla helpompaa. Rakentamisessa saatetaan päästä liikkeelle nopeammin W, Heikkoudet Verotusjärjestelmiin liittyvän lainsäädännön ja prosessien kehittäminen on haasteellisempaa, jos samaa verotusta hoidetaan kahdessa viranomaisessa. Verotiliin integrointi on haasteellisempaa kuin Verohallinnossa. Asiakkaan yhden luukun ja yhden toimintamallin palvelu ei toteudu Järjestelmämuutoksia tarvitaan kuitenkin kahdessa viranomaisessa. Miksi tarvitaan kaksi viranomaista, jos siirrytään aidosti omaaloitteiseen valmisteverotukseen ja sähköiseen ilmoittamiseen. Oikaisu- ja jälkiverotusjärjestelmä on toteutettava erikseen. Järjestelmämuutokset vievät aikaa, mutta ovat mahdollisesti lyhytikäisiä. Verohallinnon tietojärjestelmäuudistusta valmisteltaessa ei ole tietoa, siirtyykö valmisteverotus myöhemmin sinne kokonaan. Jos siirtyy, tehdään kaksi perättäistä järjestelmäuudistusta. Ylimääräistä työtä skenaarioon D verrattuna T, Uhkat Tullin järjestelmäylläpidon siirto saattaa vaikuttaa Tullin kykyyn toteuttaa järjestelmämuutoksia nopealla aikataululla. Tämän jälkeen EU-lähtöiset Tullin tietojärjestelmäuudistukset saattavat vaikuttaa samalla tavalla vähän pidemmällä aikavälillä. Verohallinnon ja Tullin yhteistoiminta verotili-integroinnissa ja integroinnin tulevassa jatkokehityksessä saattaa olla haasteellista. Muodostuuko verotukseen selkeä ratkaisukokonaisuus ja siihen loogiset komponentit ja niiden välille hyvin määritellyt rajapinnat Voi viedä kuitenkin aikaa 1,5-2 vuotta, ei ehkä saada kovin nopeasti käyttöön
52 B Skenaarion B yhteenveto Samoja verotuksen peruselementtejä rakennetaan ja erityisesti ylläpidetään kahteen kertaan Tämä on sekä resurssien tuhlausta että nostaa kokonaiskustannuksia Asiakkaan (verovelvollinen yritys) näkökulmasta verotus ei näyttäydy yhtenä kokonaisuutena yhden luukun periaatteella vaan selvästi kaksijakoisena toimintona Kaikkia keskeisiä yritysverolajeja ei täsmäytetä valmisteverotuksessa ja muissa veroissa omat verotilit Vaikka osa asiakkaista onkin myös Tullin asiakkaita, kaikki ovat joka tapauksessa Verohallinnon asiakkaita Ei ole asiakkaiden eikä kustannusnäkökulmasta optimaalinen ratkaisu 52
53 C Käyttöliittymä- ja asiointikerros Integrointipalvelu Palvelujen ohjaus Kytkentä asianan Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Valmistelevat palvelut Verolajien ja kohteiden Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Asiakkuuden sis. Asiakkaiden rekisteröintipäätökset Lupien Tekniset palvelut Verohallinnon valmisohjelmisto Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten Maksujen ja palautusten Suoritusten Verotuspalvelut Täsmäyttäminen / verotili Poikkeamien tunnistaminen & käsittely Valvontatoimien Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten Yleiset toiminnalliset palvelut Verohallinnon valmisteverotuksen palvelut Valmisteiden / veronalaisten tuotteiden Varastojen / veropaikkojen Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Valmisteverospesifit palvelut Vakuuksien Verotettavien erien Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten VIA Tunnistaminen (tunnistus.fi, vetuma, virtu) Perustietovarantojen rajapinnat EU:n palvelut EMCS, siirtojen Tullin palvelut Rajalla tapahtuva tullivalvonta/ verotus Rikostorjunta ja tutkinta 53
54 Toteutetaan uusi ratkaisu Verohallinnon kokonaisuuteen - erillisjärjestelmänä Toteutetaan Verohallintoon kokonaan uusi valmisteverojärjestelmä. Käytetään kokonaan nykyaikaista teknologiaa Kytketään tämä lähes kaikilta osin yhdenmukaisiin verotusprosesseihin Hyödynnetään Verohallinnon sähköisen asioinnin ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan C S, Vahvuudet SWOT: Skenaario C, Uusi järjestelmä Verohallinnon kokonaisuuteen Järjestelmän integrointi verotiliin helpompaa kuin Tullissa. Veron järjestelmäympäristö tarjoaa jo nyt uuden järjestelmän tarvitsemia palveluja (esim. KATSO). Voidaan yhdenmukaistaa verovelvolliselle tarjottavia palveluja ja toimintatapoja. Valmistevero olisi osa verotusjärjestelmien kokonaisuutta Uusi järjestelmä voitaisiin räätälöidä juuri valmisteverotuksen tarpeisiin W, Heikkoudet Toteutettava järjestelmä ja toimintamalli ei välttämättä ole kaikilta osin yhdenmukainen Verohallinnon muiden järjestelmien ja toimintamallien kanssa. Se ei istu suoraan tulevaan valmisohjelmistokokonaisuuteen Oikaisu- ja jälkiverotusjärjestelmä on toteutettava erikseen. Voi olla väliaikainen ratkaisu, tulee päällekkäistä työtä D-vaihtoehtoon verrattuna O, Mahdollisuudet Jos myös EMCS ja FINSEED järjestelmät siirtyvät Verohallintoon, mahdollistaa ratkaisu integroinnin verotusjärjestelmän ja EMCS:n välillä. EMCS ja FINSEED voivat siirtyä eri aikataululla kuin valmisteverotus? Mahdollistaa järjestelmien ja osin prosessien yhdenmukaisen jatkokehittämisen ja hyödyntämisen muiden Verohallinnon järjestelmien ja prosessien kanssa. T, Uhkat Jos EMCS ja FINSEED järjestelmät eivät siirry Verohallintoon, voi niihin liittyvä Verohallinnon ja Tullin yhteistoiminta niiden tulevassa hallinnoinnissa ja jatkokehityksessä olla haasteellista. Jos EMCS ja FINSEED järjestelmät siirtyvät Verohallintoon, voi niihin liittyvä integrointi sekä Verohallinnon ja Tullin yhteistoiminta olla tulevassa jatkokehityksessä haasteellista. Veron resurssien riittävyys, kun valmisohjelmistokokonaisuuteen niitä tarvitaan paljon
55 C Skenaarion C yhteenveto Tällä saavutetaan: Asiakkaalle yksi luukku, tehokas prosessi ja yksi verotili Tässäkin on päällekkäisiä osia Ei vastaa verotuksen yleistä tavoitetilaa Osa toiminnoista rakennetaan kahteen kertaan, väistämättä päällekkäisiä kustannuksia Näiden eri osien yhdistäminen ja ylläpito on vähintään osin hankalaa On asiakkaiden näkökulmasta optimaalinen yhden luukun malli, mutta toteutuksena sisältää päällekkäisiä osia eikä muodosta saumatonta kokonaisuutta 55
56 D Käyttöliittymä- ja asiointikerros Integrointipalvelu Palvelujen ohjaus Kytkentä asianan Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut VIA Valmisteverotuksen erityispalvelut Valmisteiden (kytkeytyy Vakuuksien veronal. tuotteisiin Varastojen / veropaikkojen Tekniset palvelut Verotettavien erien Verotuksen yleiset tietojärjestelmäpalvelut Valmistelevat palvelut Verolajien ja kohteiden Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Asiakkuuden sis. Asiakkaiden rekisteröintipäätökset Lupien Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten Maksujen ja palautusten Suoritusten Yleiset toiminnalliset palvelut Verotuspalvelut Täsmäyttäminen / verotili Poikkeamien tunnistaminen & käsittely Valvontatoimien Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten (esim. jälkivero) Tunnistaminen (tunnistus.fi, vetuma, virtu) Perustietovarantojen rajapinnat EU:n palvelut EMCS, siirtojen Tullin palvelut Rajalla tapahtuva tullivalvonta./ verotus Rikostorjunta ja tutkinta 56
57 Toteutetaan valmisteverojärjestelmä osaksi Veron valmisohjelmistoa Ei rakenneta valmisteverojen käsittelyyn erillistä järjestelmää lainkaan, vaan parametroidaan/räätälöidään se yleisen verotuksen valmisohjelmistoratkaisun osaksi Valmisteveroprosessi kytketään kaikilta osin muihin verotusprosesseihin Hyödynnetään yhteistä verotuksen sähköisen asioinnin ratkaisukokonaisuutta D SWOT: Skenaario D, Valve osana Verohallinnon valmisohjelmistokokonaisuutta S, Vahvuudet Järjestelmän integrointi verotiliin helppoa. Voidaan yhdenmukaistaa verovelvolliselle tarjottavat palvelut ja toimintatavat. Veron järjestelmäympäristö tarjoaa jo nyt uuden järjestelmän tarvitsemia palveluja (esim. KATSO). Ratkaisu yksinkertaistaa verotusjärjestelmän ylläpitoa. Keskittäminen lisää verovalvontamahdollisuuksia eri verojen välillä harmaan talouden torjunta. Valmisteverotus nivoutuu osaksi verotuksen järjestelmäkokokonaisuutta Asiakkaiden tarvitsee rakentaa vain yksi liittymä verotukseen Täyttää kaikki asetetut vaatimukset. O, Mahdollisuudet Jos myös EMCS ja FINSEED järjestelmät siirtyvät Verohallintoon, mahdollistaa ratkaisu integroinnin verotusjärjestelmän ja EMCS:n välillä. Mahdollistaa järjestelmien yhdenmukaisen jatkokehittämisen ja hyödyntämisen muiden Verohallinnon järjestelmien kanssa. Valmisteverotus toimisi hyvänä pilottina uudelle valmisohjelmistokokonaisuudelle W, Heikkoudet Uuden verotusjärjestelmän ja siihen liittyvien tilastoja seurantatarpeiden määrittelylle ja toteutukselle voi muodostua tiukka aikataulu. Siirtymäaika voi muodostua valmisteverotusjärjestelmän ylläpidon, kehityksen ja hyödyntämisen kannalta haasteelliseksi. T, Uhkat EMCS ja FINSEED järjestelmien kytkentä eri viranomaisiin voi olla hallinnollisesti ja kehittämisen osalta haasteellista Onnistuuko Verohallinnon valmisohjelmistohanke - soveltuuko Verohallinnon valmisohjelmisto myös valmisteverotukseen
58 D Tällä saavutetaan: Skenaarion D yhteenveto Asiakkaalle yksi luukku, tehokas prosessi ja yksi verotili Ei päällekkäisiä osia Valmisteverotus käyttää täysimääräisesti verotuksen yhteisiä toiminnallisia kokonaisuuksia Valmisteverospesifeistä osuuksista ainakin osa voidaan parametroida valmisohjelmistoon osa jouduttaneen kuitenkin vielä erikseen räätälöimään tai toteuttamaan liitännäisratkaisuina Keskeisin haaste Valmisohjelmistokonseptiriski = yleinen koko verotuksen ratkaisuuudistamisen riski Jos tämä valmisohjelmistomalli osoittautuukin toimimattomaksi, kyseinen D-skenaarion looginen jäsennys voidaan toteuttaa myös muulla fyysisen tason ratkaisumallilla (useita valmisohjelmistoja, räätälöidyt loogiset, löyhästi kytketyt palvelukomponentit) tai C-skenaariolla Tavoitelluin optimaalinen malli, haasteena aikataulu- ja valmisohjelmistoriski 58
59 Seuraavaksi Tehtäväksianto ja taustaa Projektin tehtäväksianto ja projektiryhmä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen. Valmisteverotuksen toimintojen ja ratkaisumallien lähtötilanne yleisellä tasolla Periaatetason Työn rajaukset ja reunaehdot sekä sidosarkkitehtuurit Tavoitetilan arkkitehtuuriperiaatteet Käsitteellisen tason Strategiset päämäärät, haasteet ja tavoitteet Roolit, sidosryhmät ja käsitteet Loogisen tason Täsmennetyt prosessit, loogiset tietovarannot Looginen tietojärjestelmäpalvelujen jäsennys, loogiset skenaariot ja näiden SWOT-analyysi Suositeltu ratkaisu ja etenemismalli Eri ratkaisumallien kustannustekijät Suositeltu looginen ratkaisumalli, keskeiset etenemisen askeleet. 59
60 Valmisteverotuksen ratkaisun kehittämiskustannukset Eri skenaarioiden kustannuksia ei voida tarkasti tässä vaiheessa määrittää. Voidaan kuitenkin arvioida eri ratkaisumallien kustannusten suhteita: Tietyissä skenaarioissa samat toiminnot tehdään kahteen kertaan. Integroidut skenaariot (B ja C) tuovat vielä integraatiotyön ja integraatioiden ylläpidon lisäkustannuksen. Erillinen valmisteveroratkaisu, jossa voidaan hyödyntää osaa Tullin sähköisen asioinnin palveluista Aikaisemman arvion mukaan tämän kustannus on n. 2 M Vain pientä kohdennettua kehittämistä olemassa olevaan järjestelmään Erillinen valmisteveroratkaisu, jossa voidaan hyödyntää joitakin verotuksen yleisiä tietojärjestelmäpalveluita Verotuksen valmisohjelmisto hankintaan joka tapauksessa. Valmisteverotus voi hyödyntää yleisiä verotuksen toimintoja; iso osa parametrointia, osa räätälöidään 60
61 Skenaarioiden yhteenveto A: Kehittämistä on mahdollista tehdä niin vähän vanhentuneeseen teknologiaan, ettei sillä saavuteta keskeisiä tavoitteita. Tämä tuo myös riskin, että nykytoiminnallisuus rikkoutuu B: On mahdollista, mutta toiminnallisesta näkökulmasta ei edistä riittävästi asiakkaan yhdenmukaista verotusta toki esim. sähköinen ilmoittaminen ym. helpottavat asiointia C: On mahdollista, mutta sisältänee päällekkäistä työtä valmisohjelmiston kanssa D: Muodostaa saumattomimman kokonaisuuden sekä asiakkaan että viranomaisen näkökulmasta, on toimiessaan kustannustehokas sisältää aikataulu- ja yleisen valmisohjelmistoriskin Suositus: Mielekkäin vaihtoehto lopulliseksi ratkaisumalliksi on skenaario D, valmisteverotuksen ratkaisu toteutetaan osaksi Verohallinnon uutta valmisohjelmistoratkaisua. Työryhmä suosittelee valmisteverotusta pilottikohteeksi uuteen valmisohjelmistoratkaisuun Siirtymä nykyisestä järjestelystä kohti tässä kuvattua tavoitetilaa tulee toteuttaa hallitusti ja turvallisesti siten, että tavoitetila saavutetaan tinkimättä palvelun laadusta ja verotulojen kertymästä. 61
62 D Suositeltu looginen ratkaisu Käyttöliittymä- ja asiointikerros Integrointipalvelu Palvelujen ohjaus Kytkentä asianan Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut VIA Valmisteverotuksen erityispalvelut Valmisteiden (kytkeytyy Vakuuksien veronal. tuotteisiin Varastojen / veropaikkojen Tekniset palvelut Verotettavien erien Verotuksen yleiset tietojärjestelmäpalvelut Valmistelevat palvelut Verolajien ja kohteiden Verosääntöjen Riskimallien ja hälytysrajojen Asiakkuuden sis. Asiakkaiden rekisteröintipäätökset Lupien Ilmoitusten Vähennysten Verotuspäätösten Maksujen ja palautusten Suoritusten Yleiset toiminnalliset palvelut Verotuspalvelut Täsmäyttäminen / verotili Poikkeamien tunnistaminen & käsittely Valvontatoimien Poikkeamien ja oikaisujen Seuraamusten (esim. jälkivero) Tunnistaminen (tunnistus.fi, vetuma, virtu) Perustietovarantojen rajapinnat EU:n palvelut EMCS, siirtojen Tullin palvelut Rajalla tapahtuva tullivalvonta./ verotus Rikostorjunta ja tutkinta 62
63 Siirtymäkauden väliaikaisratkaisu Alustava suositus siirtymäkauden väliaikaisratkaisusta Etenemissuunnitelman ja teknisten yksityiskohtien tarkentaminen täsmennetty vaiheistus Olemassa olevan järjestelmän alustan jatkuvuuden varmistaminen Laitteiston kapasiteetin ja suorituskyvyn arvioiminen ja varmistaminen, sovellusylläpidon ja tuen saatavuuden varmistaminen jatkuvuuden suunnittelu Valmisteverotusvastuun siirtäminen hallitusti Verohallintoon Vastuu valmisteverotuksesta sekä sen toiminnan ja välineiden kehittämisestä siirretään hallitusti Verohallintoon. Tämä tukee kehittämistä kohti tavoitetilaa Nykyisen valmisteverotusjärjestelmän tekninen ylläpito sekä käyttö- ja kapasiteettipalvelut jäävät siirtymäkaudeksi Tulliin. Tämä varmistaa teknisen ratkaisun häiriöttömän jatkuvuuden tavoiteratkaisuun saakka Valmisteverotuksen osaamisen siirtäminen hallitusti Verohallintoon Teknisten rajapintojen ja mahdollisten pienimuotoisten räätälöintien toteuttaminen (esim. veroreskontran varmistaminen) Lainsäädännön muutostyön käynnistäminen ja läpivienti 63
64 Validointipiste Suositeltu etenemispolku Valmisteverotuksen toiminnan kehittäminen ja siirtymäkauden ohjaus Nykyjärjestelmän jatkuvuuden arviointi Yhteinen kehittämispolku Toiminnan vastuiden täsmentäminen, osaamisen siirtäminen Valmisteverotuksen tavoiteratkaisun kehittäminen Valmistelu Väliaikaisratkaisu Valmisohjelmistoratkaisu Etenemis- ja tekninen suunnittelu 2012 Nykyjärjestelmän vakauttaminen Teknisten liittymien ym. toteutus Valmisohjelmiston perusasennus Lainsäädännön kehittäminen kohti valmisteverotuksen oma-aloitteista verotusta Lainsäädäntötyö Suunnittelu Valve-parametrointi / räätälöinti Skenaario D = Valmisteverotus osa Verohallinnon valmisohjelmistoa tai Muokattu skenaario D tai C: Valmisteverotus erillisjärjestelmänä, hyödyntää täysimääräisesti yleistä verotusjärjestelmäkokonaisuutta Jos valmistevero on yksi ensimmäistä Verohallinnon valmisohjelmiston pilottikohteista, valmisteverotuksen uusi ratkaisu voisi olla mahdollista saada vähintään rajattuun käyttöön 2015 aikana Tähän malliin siirrytään vain, jos hankittu valmisohjelmisto ei tuekaan riittävästi valmisteverotusta = valmisohjelmistoratkaisu epäonnistuu 64
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion
LisätiedotPaikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA
Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen
LisätiedotATT-viitearkkitehtuuri
ATT-viitearkkitehtuuri Ville Tenhunen, 17.3.2016 2015 OKM ATT 2014 2017 -hanke www.avointiede.f Lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla Kokonaiskuva muodostuu osakuvauksista
Lisätiedot<Viitearkkitehtuuri X>
Viitearkkitehtuurikuvaus XX.X.201X Versio: 0.X XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti on tarkoitettu...
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri
Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotTIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla
LisätiedotOppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011
Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotKorkeakoulujen IT-päivät 2010, , Joensuu
Korkeakoulujen IT-päivät 2010, 12.10.2010, Joensuu Mika Karjalainen, Silver Planet Oy 2010 Silver Planet Oy 1 Sisältö Kokonaisarkkitehtuuri lyhyesti 2010 Silver Planet Oy 2 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotKohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen
Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT
kokonaisarkkitehtuuri PATINE 18.8.2011 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit,
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotValmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet
Valmisteverotuksen kohdearkkitehtuurin perusteet Tavoitetilakuvaus 1.3.2012 Versio: 0.9 perusteet 28.2.2012 2 (74) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Kenelle tämä dokumentti
LisätiedotKiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,
Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju, 8.4.2015 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen
LisätiedotLuvat ja valvonta ekosysteemi
Luvat ja valvonta ekosysteemi Sirpa Alitalo, TEM Mistä Luvat ja valvonta kärkihankkeessa on kysymys? Palveluprosessit uudistetaan Asiakkaan tarpeesta muodostuvat palvelukokonaisuudet sekä asiakaslähtöiset,
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotJHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio
JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture
LisätiedotLuvat ja valvonta ekosysteemi
Luvat ja valvonta ekosysteemi Saku Härkönen, Päivi Pietarila 28.2.2018 Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Seloste 0.1 16.1.2018 Päivi Pietarila, Saku Härkönen Alkuperäinen 22.1.2018 arkkitehtuuriryhmän
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0
Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja
LisätiedotYhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne. KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tilanne KAOS 12.5.2015 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on tehty kokonaisarkkitehtuurissa? Mikä on arvio nykytilasta? Mihin mennään seuraavaksi?
LisätiedotSosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri
Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation
LisätiedotDigi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen?
Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? Lupa-, ilmoitus- ja valvontatoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen Sirpa Alitalo 28.09.2016 Nykytilan haasteita Sähköisen asioinnin kehittyneisyydessä
LisätiedotKA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011
KA-menetelmistä käytännön KA-työhön IT-2011 Korkeakoulujen IT-päivät Helsinki Metropolia 2.11.2011 Jaakko Riihimaa Tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu KA-menetelmistä käytännön KA-työhön
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotTiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset
Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset 14.9.2018 Riitta Autere Tiedonhallintalain esittelytilaisuus Julkisen hallinnon digitalisoinnin ja ICT-toiminnan ohjaus Tiedonhallinnan kuvausten laadinta
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotSuomi.fi-palveluväylä
Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut
LisätiedotQPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
LisätiedotG4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo
G4-arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Juha Rannanheimo Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet VSSHP, PSHP, PSSHP ja
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteiset arkkitehtuurit Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän kokous 28.11.2014 LUONNOS keskustelun pohjaksi 18.11.2014 Tuija Raaska, CSC Julkisen hallinnon
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet ja tilanne Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa - seminaari Kuopio 4.12.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
Lisätiedot26.10.2011 AYJ/JM. SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut
26.10.2011 AYJ/JM SADe -ohjelma Oppijan verkkopalvelut Oppijan keskitetyt palvelut Kilpailutusmateriaali Materiaali löytyy soveltuvin osin (tarjouspyyntö sekä kysymykset ja vastaukset) osoitteesta: https://confluence.csc.fi/display/oppija/kilpailutukset
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: 2.0 Julkaistu: 7.2.2017 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1Johdanto...2
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA ValtioExpo 15.5.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen neuvotteleva virkamies Hannu Ojala Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotMitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari
Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotKansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari
Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari 14.11.2014 Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma Perustuu ICT2015 työryhmän raporttiin 21 polkua kitkattomaan Suomeen
LisätiedotKÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
LisätiedotYhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?
Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotDigitaalisen palvelukerroksen tekninen pilotti
Digitaalisen palvelukerroksen tekninen pilotti Teollisuuslaitoksen muutoshanke Luvat- ja valvonta kärkihankkeen seminaari 24.11.2017 Johtava asiantuntija Tuija Vartiainen, KEHA-keskus Esityksen sisältö
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotVALTASA-hanke Valtionhallinnon yhteinen ICTarkkitehtuuri. VITKO neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT
VALTASA-hanke Valtionhallinnon yhteinen ICTarkkitehtuuri (työversio 31.12.2009) VITKO 11.2.2010 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuvaustasot VALTASA-hankkeen
LisätiedotYmpäristöministeriön hallinnonalan keskeiset tietojärjestelmät
Ympäristöministeriön hallinnonalan keskeiset tietojärjestelmät Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? Elinkeinoelämän keskusliitto EK Riitta Autere, erityisasiantuntija Ympäristöhallinnon
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA ValtioExpo 15.5.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen neuvotteleva virkamies Hannu Ojala Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotPerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri. Liite 3: Tietojärjestelmäarkkitehtuurin. integraatioarkkitehtuuri
1 (9) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 3: Tietojärjestelmäarkkitehtuurin looginen jäsennys ja integraatioarkkitehtuuri 2 (9) Sisältö 1 TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN LOOGINEN JÄSENNYS
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotAsiointi ja omahoito KA nykytila
12.3.2019 Asiointi ja omahoito KA nykytila Timo Siira ASIOINTI JA OMAHOITO KA NYKYTILA Nykytilan kuvaus muodostetaan seuraavasti: 1. Aiemmin tehdyn työn kartoittaminen ja olemassa olevan materiaalin kerääminen
LisätiedotSADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto
SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten
LisätiedotU 49/2018 vp Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenneneuvos, johtava asiantuntija Kari Saari
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamiseksi U 49/2018 vp Asiantuntijakuuleminen
LisätiedotOpetushallituksen palvelut korkeakouluille
Antti Ylä-Jarkko Opetushallituksen palvelut korkeakouluille Korkeakoulujen IT-päivät 2.11.2011 Sisältö 1. Käyttöliittymäkerroksen välilliset palvelut 2. Käyttöliittymäkerroksen virkailijapalvelut 3. Virkailijoiden
LisätiedotKansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015
- mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari 10.4.2015 Tulorekisterin tavoitteita Tulorekisteri on lähtenyt liikkeelle tarpeesta vähentää yritysten hallinnollista taakkaa palkkaraportoinnin
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä
Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
LisätiedotKuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon Atk-päivät 25. 26.5.2010
KuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon Atk-päivät 25. 26.5.2010 Tommi Oikarinen, VM, KuntaIT Terveydenhuollon arkkitehtuuri Terveydenhuollon arkkitehtuuri Kunnan arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotHallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen
Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön
LisätiedotValtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotOPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen ohjausryhmän kokous
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi OPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen ohjausryhmän kokous
LisätiedotArkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot
Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate
LisätiedotTerveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotJHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto
JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu
LisätiedotPerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri. Liite 3: Tietojärjestelmäarkkitehtuurin. integraatioarkkitehtuuri
1 (11) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 3: Tietojärjestelmäarkkitehtuurin looginen jäsennys ja integraatioarkkitehtuuri 2 (11) Sisältö 1 TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN LOOGINEN JÄSENNYS
LisätiedotPerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot
1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN
LisätiedotSuomi.fiasiointivaltuudet
Suomi.fiasiointivaltuudet Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 18.11.2015 Versio 2.0, JAVO132 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten
LisätiedotPerustietovarantojen viitearkkitehtuuri PerustA. Anne Kauhanen-Simanainen
Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri PerustA Anne Kauhanen-Simanainen 19.10.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA ja viitearkkitehtuurit Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA tulee
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotT Tietojärjestelmien hankinta ja johtaminen
T-86.2010 Tietojärjestelmien hankinta ja johtaminen Arkkitehtuurinäkökulmia 24.3.2015 Kari Hiekkanen 1 Arkhitekton [ἀρχιτέκτων] Architectura [Latin] firmitas, utilitas, venustas symmetria, ordinatio, proportio,
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 2 Arkkitehtuuriperiaatteet Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 2 1.1 Sidosarkkitehtuurit,
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotJohtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014
Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Kokonaisvaltainen toimintatapa on aina jokin siilo KA-siilo on toimiala, mutta se on hallinnonalaa
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotVAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti
VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kansallisen projektin projektipäällikkö 18.4.2013 sosiaali- ja terveydenhuollossa
LisätiedotKuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri
Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt
Lisätiedot