Vapaaehtoistyön työnohjaus. Suvi-Tuuli Porkka

Transkriptio

1 Vapaaehtoistyön työnohjaus Suvi-Tuuli Porkka

2 Onko vapaaehtoistyö työtä? Työturvallisuuslain 55 mukaan: Vapaaehtoistyö Milloin työpaikalla henkilö tekee samaa tai samankaltaista työtä kuin työpaikan työntekijät (ei siis harrastus tai talkootyötä!) Vapaaehtoistyön työ-status ei perustu tehtävän palkallisuuteen tai suoritetun työn määrään. Useat vapaaehtoistyön muodot ovat vaativia, edellyttävät monipuolisia kykyjä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Vapaaehtoinen voi altistua ihmissuhdekuormitukselle, sijaistraumatisoitua, tulla epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, hyväksikäytetyksi, mitätöidyksi tai joutua epäasiallisen kohtelun ja häirinnän kohteeksi. Vapaaehtoistyö on työtä, jossa voi myös uupua! 2

3 Eikö työnohjaus ole tarkoitettu vain ammattilaisille? Vapaaehtoisille Työnohjaus kehitettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen vapaaehtoistyön ohjaamiseksi (UK; ns. valistuneet vierailijat ja USA; Charity Organisation Society). => Opiskelijoille Suomessa terveyssisarten ja sosiaalihoitajien opetusohjelmaan 1940-luvulla. Kirkon työntekijöiden ja psykoanalyytikoiden koulutukseen 1950-luvulla. => Ammattilaisille Laajeni koskemaan jo ammatissa toimivia työntekijöitä 1960-luvulla. 3

4 Tarvitseeko vapaaehtoistyön työnohjaaja erityistaitoja tai -tietoja? Työnohjaajan on ymmärrettävä vapaaehtoistyön erityispiirteiden ja kontekstin työnohjaukselle asettamat vaatimukset. Vaarana on, että koulutukset ja työnohjaus tuhoavat vapaaehtoistyön erityisyyden <= asettaa kovat vaatimukset työnohjaajan osaamiselle. Maallikkoauttajuuden tukeminen! Tehtävä edellyttää työnohjaajalta vapaaehtoistyön aitoa kunnioittamista ja uskoa sen tuloksellisuuteen. Menetelmällisesti ammatillisen työnohjauksen kaltainen. Vapaaehtoistyön työnohjaus toteutetaan pääasiassa ryhmäohjauksena. Ryhmällä on monta funktiota! 4

5 Vapaaehtoistyön työnohjaus pähkinänkuoressa Vapaaehtoistyö on arvokasta työtä ja sen laadukas tekeminen edellyttää laadukasta työnohjausta. Vapaaehtoistyön työnohjaus on tukityöhön, omaan vapaaehtoisen rooliin ja yhdistykseen liittyvien kysymysten, kokemusten, tunteiden ja mielikuvien tutkimista ja jäsentämistä yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa. Ohjattavaa autetaan näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta ja ymmärtämään oman toimintansa merkitys tässä kokonaisuudessa. Ohjauskeskustelu on rakenteellista ja siihen kuuluvat tavoitteellisuus ja keskustelun vaiheistaminen eri osiin. 5

6 Keskeinen menetelmä työnohjauksessa on keskustelu, parhaimmillaan aito dialogi. Vapaaehtoistyön työnohjauksessa kannustetaan yksilöllisten kokemusten ja tulkintojen esiin tuomiseen sekä niistä keskusteluun ja oppimiseen. Työnohjaukseen on luotava vapaaehtoisen motivaatiota tukeva ja uudistava ilmapiiri, jossa hän uskaltaa pohdiskella myös omia lähtökohtiaan. Vapaaehtoinen voi työnohjauksen avulla tarkastella toimintaansa ohjaavia näkemyksiä, asenteita ja arvoja sekä arvioida, ovatko nuo näkemykset sopusoinnussa yhdistyksen toimintaa ohjaavien periaatteiden kanssa. Työnohjauksella edistetään ohjattavien oppimista ja jaksamista vapaaehtoistyössä. 6

7 Työnohjaus oppimisen foorumina Työnohjauksessa luodaan mahdollisuus kokemusten hyödyntämiselle ja uusille oivalluksille sekä ohjataan yksilöitä ja ryhmää oppimaan. Työnohjauksen avulla vapaaehtoista autetaan tutkimaan itseään oppijana tunnistamaan muutostarpeitaan asettamaan itselleen oppimistavoitteita ja rohkaistaan toimimaan niiden saavuttamiseksi. Työnohjaus auttaa vapaaehtoista näkemään myös oppimisensa tulokset. 7

8 Työnohjauksen tavoitteena on siirtovaikutus! Vapaaehtoiset toimivat usein yksin tilanteissa, joissa ei ole ketään toista vapaaehtoista tai ammattilaista, jolta pyytää ohjausta. Työnohjausprosessissa opittujen tietojen, taitojen ja itsetuntemuksen odotetaan siirtyvän ohjattavan tukityöhön niin, että hän pystyy toimimaan siinä itseohjautuvasti. Työnohjauksessa syntyvä mallioppimisvaikutukseen onkin kiinnitettävä erityistä huomiota! Pysähdy välillä miettimään, toivotko vai pelkäätkö työnohjauksessa käytetyn puhetavan, ilmaistujen asenteiden sekä suhtautumisen vapaaehtoistyön arvoihin ja menettelytapoihin siirtyvän asiakastyöhön. 8

9 Työnohjaus jaksamisen tukena Työnohjaus antaa vapaaehtoiselle tilaisuuden purkaa kuormitustaan ja pohtia erilaisia toimintavaihtoehtoja. Vapaaehtoista ohjataan tunnistamaan omat voimavaransa, mahdollisuutensa ja rajoituksensa vapaaehtoistyöntekijänä. Työnohjaus on keino lisätä vapaaehtoisten keskinäistä huolenpitoa ja vastuunottoa ja toteuttaa malli luonnollisesta, tukevasta ryhmästä. Vastavuoroinen auttaminen ja rohkaisu antavat tervetulleen lisän vapaaehtoisen tehtävään, joka usein on yksisuuntaista auttamista tai toimimista jonkin asian puolesta. 9

10 Vaikka työnohjauksessa ei ole kyse terapiasta, osaava työnohjaaja ymmärtää, että ohjaustilanteessa liikutaan mielen sisäisen maailman alueella ja työnohjauksella voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Vapaaehtoistyön työnohjauksessa keskitytään tukityöhön, eikä siihen aina liittyviä asenteita, ajatuksia ja tunteita voi jättää pois. Vapaaehtoistyön työnohjauksen tavoitteena on osaava, uuden oppimiseen kykenevä ja jaksava tukihenkilö. Työnohjaus on ihmissuhdealalla eräs tärkeimmistä henkilöstön kehittämismenetelmistä ja arvokasta ihmissuhdetyötä tekevät tukihenkilöt ansaitsevat osaavan työnohjauksen. 10

11 Yhdistystoiminnan haasteita vapaaehtoistyön työnohjaukselle Vapaaehtoiset ovat usein monin eri tavoin sidoksissa yhdistykseen ja näkevät siihen liittyvät asiat laajasti. Toimivat esimerkiksi sekä tukityössä että hallituksen jäsenenä => kokevat omakohtaisesti ja vastuullisesti toimintaan kohdistuvat odotukset; toimintaedellytysten turvaaminen kehittämisen haasteet toiminnan autonomisuus erityislaatu, merkitys ja oikeutus yhteistyökysymykset Työnohjausistunto ei ole järjestöpolitiikan, eikä hallituksen kokous asiakastapausten käsittelyn foorumi. 11

12 Ikääntyneet vapaaehtoiset Näkyvin ero ammatilliseen työnohjaukseen: ohjattavien välinen ikäero voi nousta vuosikymmeniin. Ohjattavat ovat eri aikakauden kasvatteja ja elämänkokemuksiltaan hyvin erilaisia. Työnohjaajan haasteena on ohjata ryhmää suvaitsevaan, erilaisuutta ja erilaisia elämänkokemuksia hyödyntävään yhteistyöhön. Työnohjaajan on oltava selvillä omasta vanhuskäsityksestään ja kyettävä tarkkailemaan, miten se ohjaa hänen toimintaansa työnohjaajana. 12

13 Tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin Tuntuvin ero ammattilaisten työnohjaukseen: omaleimaiseen maallikkoauttajuuteen ja ihmisen kokoiseen tehtävään ohjaaminen. Tukihenkilö on arjen asiantuntija. Vapaaehtoistyön koulutukset eivät yritäkään antaa ammatillisia valmiuksia työnohjauksenkaan ei pitäisi. Vapaaehtoisiin kohdistuu kuitenkin jatkuvia itsereflektio-, kehittämis- ja oppimisvaatimuksia. Vapaaehtoisena toimitaan omana itsenä johon koulutus ja työnohjaus tutustuttaa ja antaa kehittymisen eväitä. Työnohjauksessa korostuu jonkin verran koulutuksellisuus lähinnä peruskoulutuksen tarkentajana ja täydentäjänä. 13

14 Tehdään vapaaehtoisesti Vapaaehtoiset valitsevat toimintafooruminsa arvoperustein. Heillä on aina oikeus myös valita tehtävänsä. Eettiset kysymykset ja toiminnan mielekkyys ovat tärkeitä. Omia arvoja ja asenteita peilataan taustaorganisaation arvoihin, ja pohditaan toteutuvatko ne yhdistyksen ja vapaaehtoistyön toimintakäytännöissä. Vapaaehtoistyötä tehdään elämän muiden velvoitteiden ja intressien ohessa vapaaehtoisen on voitava kokea vapaaehtoistyö henkilökohtaisella tasolla merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Osallisuus toimintaan arvioidaan aina uudestaan elämän taitekohdissa. Motiivien moninaisuus haasteena! 14

15 Tehdään palkatta Vapaaehtoisen on saatava elantonsa muualta, mutta kulukorvaukset voidaan maksaa. Psykologisen sopimuksen merkitys korostuu vapaaehtoistyössä! Porkka

16 Vapaaehtoisen palkkaa on mahdollisuus toimia mielekkäässä tehtävässä ja kehittyä ihmisenä. Työnohjaus on eräs merkittävä kehittymisen foorumi. Palkattomuus on yksi tärkeimmistä haasteista vapaaehtoistyön johtamiselle, jota ei voi tehdä ammattityön johtamisen opein ja menetelmin. Yhdistyksissä ei useinkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota vapaaehtoistyön johtamiseen, eikä johtamistehtävään rekrytoitujen henkilöiden ehtimistä, osaamista tai mielenkiintoa ole aina ymmärretty varmistaa. 16

17 Vapaaehtoisen tukena ei ole työyhteisön ja työsuhteen turvaa Työtä tehdään usein yksin ja työnohjausryhmä on ainoa säännöllinen kollegojen tapaamismahdollisuus työnohjausryhmä on vapaaehtoiselle usein työyhteisön vastine. Vaitiolovelvollisuus on psykososiaalisessa tukityössä ehdottoman sitova. Työnohjaus saattaa olla ainoa onnistumisten ja ikävien kokemusten jakamisen foorumi. Vapaaehtoisia ei koske työlainsäädäntö (esim. työaika-, työterveys-, vuosilomalaki, työnantajan täydennyskoulutusvelvoite...) ja työturvallisuuslakikin vain osittain (riskien arviointi). Työnohjaajan tehtävä vapaaehtoisten voinnin ja jaksamisen seuraajana korostuu. 17

18 Vapaaehtoistyön työnohjauksessa korostuvat lisäksi mm. Tukisuhteen henkilökohtaisuus Johtuu tapaamisten useudesta ja tuettavien vähäisestä määrästä. Onnistumiset ja epäonnistumiset koetaan henkilökohtaisemmin heijastuu tarpeena sallia myös työnohjauksessa suurempaa henkilökohtaisuutta. Heterogeenin ryhmä ohjattavia Työnohjaajan on toimittava ja puhuttava niin, että kaikki ohjattavat tavoittavat käsiteltävän asian (ohjattavana samassa ryhmässä esimerkiksi juristi, kampaaja, teologi ja metsuri). Mielenterveysseuran on perinteisesti ollut tavoitteena saada tukihenkilöiksi läpileikkaus Suomen kansasta. Haasteet yhteistyösuhteissa ammattihenkilöstöön; yhdistyksen omiin ja muiden sektoreiden ammattilaisiin. 18

19 Maallikkoauttajuuden arvon vaaliminen Vapaaehtoistyö ei ole virallisen työn jatke tai täydentäjä, vaan varteenotettava vaihtoehto. Huom! vapaaehtoiselle sopiva tehtävä. Ei-ammatillisen työn tukeminen ja vaikuttavuuden korostaminen Vapaaehtoisen on saatava valmiuksia, uskoa ja uskallusta tehtäväänsä. Oman toiminnan julkisuudesta päättäminen Vapaaehtoinen voi itse päättää, miten julkisesti haluaa tukityötään tehdä. Anonymiteetin suoja sekä asiakkaalla että vapaaehtoisella. Vapaaehtoistyön velvoittavuus Vapaaehtoista, mutta ei ehdoista vapaata. 19

20 Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutukset aloitettiin vuonna 1995 Suomen Mielenterveysseuran Psykoterapiataitojen instituutissa. Myös vapaaehtoistyön työnohjaajien kouluttajia on koulutettu jo 20 vuoden ajan. Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus on kaksivaiheinen, 3-vuotinen ja laajuudeltaan 60 opintopistettä. Ryhmä on vapaaehtoistyön työnohjauksen keskeinen elementti koulutuksessa keskitytäänkin ryhmän ohjaamisen taitoon. Koulutuksiin on osallistunut jo 160 eri henkilöä. 20

21 21

22 Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen teoreettinen viitekehys Aikuisen oppijan itseohjautuvuus ja oman käyttöteorian rakentaminen. Käytäntö ja teoriaopinnot kulkevat käsi kädessä. Kokemusten reflektoinnin tuloksena syntyy oppimista. Psykologinen pääoma Psykodynaaminen teoria Kasvatusfilosofia Toivo, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus. Mielen sisältöjen, ryhmäilmiöiden ja vuorovaikutuskäyttäytymisen ymmärtämien. Oppimisessa hyödynnetään aiemmin opittua. Konstruktivistinen oppimisteoria Kokemuksellisen oppimisen teoria Porkka & Tenhunen

23 -> materiaalit -> kirjat Raportit mm. * Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus opiskelijoiden kokemana Tiina Lumijärvi, Liisa Nieminen ja Suvi-Tuuli Porkka * Vapaaehtoistyön työnohjaus tukihenkilöiden kokemana Tiina Lumijärvi, Liisa Nieminen ja Suvi-Tuuli Porkka KIITOS MIELENKIINNOSTA! 23