Tukikoirakkotoiminnan tukirakenteet Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakkotoiminnan organisointiopas
|
|
- Saara Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 L Tukikoirakkotoiminnan tukirakenteet Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakkotoiminnan organisointiopas Laatija: projektipäällikkö Helena Prepula Tukikoirasta hyvinvointia kehityshanke
2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 A.TUKIKOIRAKKOTOIMINNAN PUITTEET... 3 B.TUKIKOIRAKOIDEN TYÖNOHJAUS Eettiset periaatteet Työnohjauksen tarkoitus Työnohjauksen järjestäminen Osallistumisvelvoite Puitteet työnohjaukselle... 8 C.TUKIKOIRAKOIDEN JATKOKOULUTUS... 9 D.KEHITYSKESKUSTELUT JA VIRKISTYSTOIMINTA
3 TUKIKOIRAKKOTOIMINTA ->tavoitteena syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja mielenterveyskuntoutujien tukeminen A. JOHDANTO Tukikoirakkotoiminta pohjautuu Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön linjauksiin ja käytäntöihin. Tukikoirakkotoiminnan erityispiirre on kuitenkin se, että kaikessa tukikoirakkotoiminnassa, sisältäen siis myös jatkokoulutuksen, työnohjauksen, virkistystoiminnan sekä kehityskeskustelut, koira on pääsääntöisesti ohjaajan työparina aina tilaisuuksissa ja toiminnassa mukana. Lisäksi tukikoirakon peruskoulutuksesta on julkaistu oma kurssimateriaalinsa, jota tämä tukikoirakkotoiminnan tukirakenteita kuvaava materiaali täydentää. Tämän dokumentin sisältö on syntynyt tukikoirakkotoiminnan käytännön kokemuksiin pohjautuen tukikoirasta hyvinvointia - jatkohankkeen tuotoksena keväällä B. TUKIKOIRAKKOTOIMINNAN PUITTEET Lähtökohtana on, että tukikoirakkotoimintaa järjestetään siitä vastuussa olevan paikallisen mielenterveysseuran osoittamissa tiloissa. Käytännössä koirakävelyihin ei tarvita tiloja lainkaan, toiminta tapahtuu ulkona. Sen sijaan muut ryhmät kuten koirakahvila sekä teemaryhmät tarvitsevat sisätiloja toiminnan järjestämiseen. Toimintaa voidaan järjestää paikallisseuran omien/ käytössä olevien tilojen ohella myös tukikoirakkotoimintaa varten solmittujen yhteistyökumppaneiden tiloissa. Nämä voivat olla esimerkiksi lähettävien tahojen edustajia, esim. kouluja (Tytöt ja koira kerho), palvelutaloja (seniorikahvila), nuorisotaloja (nuorisokahvila) tai työttömien tupia/ kokoontumistiloja (Hyvinvoinnin avaimia ryhmä). Toimivia tiloja on löydettävissä myös kyläyhdistysten, Lions clubin tai liikuntaseurojen kautta. Puitteiden järjestymistä edistää toiminnan tunnettuus, joka edellyttää paikallisnäkyvyyttä tai ainakin sopivien yhteistyösuhteiden solmimista toiminta-alueella. Tila-asian suhteen on huomioitava se, että muut tilankäyttäjät hyväksyvät koirien läsnäolon tilassa. Tämä on ehdottoman tärkeää ennakoida mm. allergiakysymysten takia. 3
4 Tukikoirakkotoimintaan kuuluu luonteeltaan erilaisia ryhmiä, joilla on erilaisia tavoitteita. Avoimia ryhmiä, kuten koirakahvila, voidaan järjestää yleisesti ryhmätoimintaan soveltuvissa paikoissa. Sen sijaan suljettujen ryhmien kuten Tytöt ja koira -kerho sekä Hyvinvoinnin avaimia ryhmä osalta on huomioitava, että ryhmätila on eristetty muusta toiminnasta. Mikäli esimerkiksi ryhmä kokoontuu paikallisseuran toimiston yhteydessä olevissa tiloissa, tulee vastuuhenkilöiden huolehtia etteivät ryhmän ulkopuoliset ihmiset ole paikalla ryhmätilan välittömässä läheisyydessä ryhmäaikana. Tällä on suuri merkitys ryhmän turvallisuudentunteen rakentumisen kannalta. Lisäksi koirien keskittyminen ryhmään saattaa helposti herpaantua mikäli tila on avoin. Tukikoirakot työskentelevät pareittain, pääsääntöisesti kaksi tukikoirakkoa yhdessä. Joissain tapauksissa työparin toinen osapuoli voi olla muu kuin tukikoirakko, esimerkiksi paikallisseuran tukihenkilö tai yhteistyökumppanin työntekijä (nuoriso-ohjaaja, vapaa-ajan tai virikeohjaaja). Jälkimmäisissä tapauksissa on etukäteissuunnittelulla erityisen tarkoin huolehdittava siitä, että ryhmätila on koirille ja tukikoirakkotoiminnalle soveltuva. Tukikoirakon peruskoulutuksen suorittanut vastuuohjaaja osaa tehdä tämän arvion koiran ja toiminnan edellytykset huomioiden. Työparin apuna voi toimia myös työharjoittelijoita tai opiskelijoita (esim. sosiaali- ja terveysalan sairaanhoitajaopiskelijoiden Terveystori-harjoittelu). Nämä henkilöt eivät kuitenkaan voi korvata koulutettua tukikoirakkoa eli toimia vastuullisena tukikoirakkona. Erityisesti suljetuissa ryhmissä on tärkeää, että tukikoiratoiminnalla on koko ryhmän ajaksi nimetyt vastuuohjaajat koirineen. Työparityöskentely mahdollistaa yhteisen reflektoinnin ja vastuun jakamisen käytännön tehtävistä. Työparityöskentely on työsuojelullinen, turvallisuuteen ja riskien ennakointiin liittyvä asia erityisesti haastavissa ryhmissä. Lisäksi työparityöskentely on ohjaajan jaksamisen kannalta merkittävää. C. TUKIKOIRAKOIDEN TYÖNOHJAUS 1.Eettiset periaatteet Työnohjaus on oleellinen osa Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilötyön kokonaisuutta, tukihenkilöiden tueksi ja turvaksi. Tukikoirakoiden työnohjauksessa pätevät vapaaehtoistyön työnohjauksen eettiset periaatteet. Työnohjaus on luottamuksellista ja avointa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukikoirakoihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukikoirakoiden kertomiin asioihin. Työnohjaaja kunnioittaa tukikoirakoiden 4
5 maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa heitä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kykynsä toimia tukijana. Ohjattavat asettavat työnohjaajan toiminnan rajat, mutta työnohjaaja on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely työnohjauksessa lähtee tukikoirakoiden ja ryhmän tarpeista. 2.Työnohjauksen tarkoitus Vapaaehtoistyön työnohjauksen tarkoituksena on tukihenkilötyön tukeminen, kehittäminen ja laadun varmistaminen. Se on osa tukihenkilöistä huolehtimista, heidän tukemistaan osaamisessa, jaksamisessa ja yhteisön jäsenyydessä. Työnohjauksen merkitys työssä jaksamiseen on suuri. Työnohjauksessa käsitellään niin ryhmään, ryhmän ohjaamiseen ja työparityöskentelyyn liittyviä asioita, ohjaajan kokemuksia ja tunteita. Työnohjauksella voidaan tukea toimijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, löytää yhteisiä toimintalinjoja ja haastaa tukihenkilö kasvuun ihmisenä, tukihenkilönä ja yhteisön jäsenenä. Työnohjauksessa pyritään muuttamaan hiljaista, elämänkokemuksen mukanaan tuomaa tietoa ryhmän käytettävissä olevaksi tiedoksi ja luodaan yhdessä uutta tietoa. Työnohjaus tapahtuu ilmapiirissä, joka mahdollistaa luovuuden käyttämisen oppimisessa. Asioita opitaan yhdessä pohtimalla. Työnohjauksessa pyritään jatkuvaan kasvuun ja kehittymiseen ihmisenä ja tukihenkilönä. Työnohjaus auttaa tukihenkilöä tunnistamaan omikseen tunteensa, asenteensa ja kokemuksensa sekä erottamaan ne tuettavan vastaavista. Työnohjauksessa opitaan havaitsemaan omia kykyjä, mahdollisuuksia, rajoja ja kehittämistarpeita tukihenkilönä, sekä asettamaan tukihenkilötoiminnan eettisten periaatteiden mukaisia tavoitteita itsen kasvulle ja vapaaehtoistyölle. Työnohjaus on jatkuvaa, säännöllistä ja ennalta sovittua. 3.Työnohjauksen järjestäminen Tukikoirakoiden työnohjaajana toimii henkilö, joka on saanut perusvalmiuksia vapaaehtoistyön työnohjaukseen joko 10 opintopisteen laajuisessa Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön tukiohjaajakoulutuksessa tai 30 opintopisteen laajuisessa vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksessa. Jos paikallisen mielenterveysseuran käytettävissä ei ole edellä mainittua koulutusta suorittanutta henkilöä, tukikoirakoiden työnohjaajana voi toimia myös muun työnohjaajakoulutuksen suorittanut henkilö. Tällöin työnohjaajalla tulee olla kokemusta ja tietoa vapaaehtoistyöstä sekä 5
6 taustaorganisaatiosta. Lisäksi tukikoirakoiden työnohjaajalla tulee olla riittävästi kokemusta koirista ymmärtääkseen koiran lajityypillistä käyttäytymistä ja sen lainalaisuuksia sekä koiran ja ihmisen väliseen kanssakäymiseen liittyvää problematiikkaa. Vaihtoehtoisesti työnohjauksessa voidaan hyödyntää koira-alan asiantuntijoita niinä työnohjauskertoina, jolloin halutaan pureutua tarkemmin nimenomaan koiraan tai koiran ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyviin asioihin. Tämä kuitenkin edellyttää työnohjauksen kertakohtaisen sisällön ennakointia hyvissä ajoin ennen istuntoa. Työnohjauksen perustana on paikallisyhdistyksen ja työnohjaajan välinen kirjallinen sopimus, joka sisältää tavoitteet, aikataulun ja hinnoittelun. Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty malli vapaaehtoistyön työnohjaussopimukseksi. Tämä löytyy mm. Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestäminen Opas yhdistyksille julkaisusta (Porkka & Salmenjaakko 2012). Yksittäisessä työnohjausistunnossa on alkuvaihe, työskentelyvaihe ja lopettamisvaihe. Asiansa osaava työnohjaaja käyttää työnohjaukseen varatun ajan (ka.1,5h/kerta) kokonaisuudessaan ohjaamiseen. Tukikoirakoiden työnohjausryhmän suositeltava koko on noin kuusi (6) koirakkoa. Myös työnohjaukseen käytettävissä olevat tilat saattavat rajoittaa ryhmän kokoa. Tukikoirakoiden työnohjaukseen osallistuvat myös ohjaajien koirat. Tämä on tärkeä asia ohjaajien motivaation kannalta. Tukikoirakkotoiminnan vahvuuksia on laatuaika oman koiran kanssa vapaa-ajalla. Työnohjausryhmät uudistetaan parin vuoden välein. Työnohjausryhmän muodostaminen on luonnollisimmin tukikoirakkotoiminnasta vastaavan paikallisen mielenterveysseuran tukihenkilökoordinaattorin tai vapaaehtoistyöstä vastaavan henkilön tehtäviä. Vaihtoehtoisesti ryhmän voidaan antaa muodostua itsenäisesti. Työnohjausryhmä on tavallisesti suljettu ryhmä ja uusien jäsenten ottamisesta päättää ryhmä itse. Työnohjauksen tulee olla säännöllistä ja riittävän usein toistuvaa. Suositeltavaa on, että tukikoirakoilla on mielenterveysseurassa oma työnohjausryhmä. Tämä siksi, että tukikoirakoiden työ on omanlaistaan, sitä tehdään koiran kanssa, yhdessä toisen tukikoirakon kanssa ja ryhmätoimintamuodossa. Ryhmätoiminnan erityispiirteisiin kuuluu se, että useimmiten ohjaajille riittää yksilötukisuhdetoimintaa väljempi työnohjauksen kokoontumisväli. Aikataulu kuitenkin vaihtelee ryhmän elinkaaren aikana. Alussa, ryhmän tutustumisvaiheessa (noin puoli vuotta ryhmän kokoamisesta) on usein syytä tavata useammin, noin kerran kuukaudessa. Ryhmän saavuttaessa kypsän työskentelyvaiheen kokoontumisväli voi olla noin puolitoista kuukautta. Kokoontumisajankohdat on syytä sopia etukäteen koko kevät- tai syyskaudeksi. Osallistujille esimerkiksi lähetetään kirjallinen kutsu, jossa on ensimmäisen kerran päivämäärä ja kellonaika sekä 6
7 osoitetiedot ja työnohjaajan yhteystiedot. Lisäksi pyydetään ottamaan ensimmäiseen istuntoon mukaan kalenterit, jolloin voidaan yhteisesti sopia paikan päällä seuraavat istuntokerrat. Työnohjauksessa on hyvä pitää kiinni sovituista kokoontumisajoista, aloittaa ja päättää istunto ajallaan. Muutenkin työnohjauksen istuntoajan olisi hyvä olla mahdollisimman rauhallinen, esimerkiksi kahvittelu olisi syytä keskittää joko istuntoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. Mikäli työnohjausistunnon yhteyteen halutaan tuoda myös operatiivisia, käytännön tukikoirakkotoimintaan liittyviä asioita, olisi sille varattava oma aika vastaavasti ennen tai jälkeen varsinaisen työnohjauksen. Säännöllisten työnohjausistuntojen ohella on suositeltavaa, että paikallisseura pyrkii järjestämään tukikoirakoille takapäivystäjän, joka pystyy antamaan akuutissa tilanteessa työnohjausta istuntojen välillä esimerkiksi puhelimitse. 4.Osallistumisvelvoite Mielenterveysseurassa työnohjaus on oleellinen osa vapaaehtoistyön kokonaisuutta ja eräs tärkeimmistä keinoista huolehtia vapaaehtoisten jaksamisesta. Tukikoirakoksi aikoville korostetaan jo alkuhaastattelussa työnohjauksen merkitystä olennaisena osana tukikoirakkona toimimista. Tukikoirakon peruskoulutuksessa asiaa avataan edelleen ja mahdollisesti tehdään työnohjausdemonstraatio, ns. harjoitusistunto. Samalla varmistetaan että tulevat tukikoirakot ymmärtävät työnohjauksen tärkeyden, ja että sen hyödynsaajana on tukikoirakko itse. 5.Puitteet työnohjaukselle Työnohjaukselle on järjestettävä häiriötön paikka. Samoin kuin työnohjaajan rekrytointi, myös paikan järjestäminen on viime kädessä paikallisen mielenterveysseuran hallituksen tehtävä. Kokoontumispaikan on mieluiten oltava aina sama. Tuttu paikka auttaa orientoitumisessa, eikä siihen tottumiseen kulu aikaa ja energiaa. Ryhmäläisten olisi voitava istunnossa asettautua siten, että kaikki näkevät toisensa. 7
8 D. TUKIKOIRAKOIDEN JATKOKOULUTUS Suomen Mielenterveysseura turvaa toimijoidensa toimintaedellytyksiä erilaisilla perus-, jatko- ja lisäkoulutuksilla. Tukihenkilötyön yhtenäisen laadun takeena on vapaaehtoistyön yhtenäinen koulutus- ja tukirakenne. Tukikoirakon vapaaehtoistyön polku (kuvio 1) alkaa 1.Tukikoirakon peruskurssi 2.Vastuullisena tukikoirakkona toimimista mielenterveysseurassa eri toimintamuodoissa: koirakävelyt, koirakahvila sekä teemaryhmät vähintään yksi vuosi 3.Osallistuminen harjoittelevana kouluttajana tukikoirakon peruskoulutukseen vastuukouluttajien kanssa 4.Tukikoirakon peruskoulutuksen kouluttajan pätevyys Kuvio 1: Tukikoirakon vapaaehtoistyön polku haastattelusta ja valinnasta tukikoirakon peruskoulutusta (25 tuntia) varten, jossa arvioidaan koirakon soveltuvuus ja voimavarat koulutusta ja toimintaa silmälläpitäen. Peruskoulutuksen suorittaminen antaa pätevyyden toimia vastuullisena ohjaajana tukikoirakkotoiminnassa. Kun tukikoirakko on toiminut vastuullisissa tukikoirakkotehtävissä toiminnan eri muodoissa: koirakävelyt, koirakahvila ja teemaryhmät yhtäjaksoisesti yhteensä yhden (1) vuoden verran, tukikoirakko voi hakea kouluttajakoulutukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tukikoirakko pyytää taustayhteisöltään (paikallisyhdistys) suosituksen ja todistuksen siitä, että on toiminut seurassa vastuullisena tukikoirakkona. Tämän jälkeen tukikoirakko osallistuu harjoittelevan kouluttajan statuksella johonkin paikalliseen tukikoirakon peruskoulutukseen, jota ohjaavat pätevöidyt tukikoirakkokouluttajat. Lista näistä kouluttajista sekä tulevista koulutuksista on saatavilla valtakunnalliselta tukikoirakkokoordinaattorilta (tätä kirjoitettaessa Helena Prepula, Edellyttäen että kouluttajan tehtävää harjoitteleva tukikoirakko toteuttaa (kurssin aikana ja yleisemmin tukitehtävissä) vastuukouluttajien arvion mukaan toiminnassaan tukikoirakkotoiminnalle linjattuja eettisiä periaatteita ja on muutenkin ominaisuuksiltaan kouluttajan tehtävään soveltuva, saavuttaa se kouluttajapätevyyden näiden suoritusten jälkeen. Pätevyydestä annetaan kirjallinen todistus, samoin kuin tukikoirakon peruskoulutuksestakin. Kouluttajapätevyys antaa valmiudet järjestää ja kouluttaa uusia tukikoirakoita paikallisessa mielenterveysseurassa tukikoirakon peruskoulutus ohjeistuksen mukaisesti, aina kaksi kouluttavaa tukikoirakkoa yhdessä kurssista vastuussa. Kouluttajatyö samoin kuin tukikoirakon tukitehtävät ovat vapaaehtoistyötä, josta ei makseta palkkaa. Kulut kuitenkin korvataan Suomen Mielenterveysseuran Seuralaisen käsikirjan ohjeistuksen mukaisesti. Osallistuminen koulutuksiin tulee olla mahdollista henkilön varallisuudesta riippumatta. 8
9 Tukikoirakon peruskoulutuksen käyneen ohjaajan on mahdollista kouluttautua myös osallistumalla muihin Suomen Mielenterveysseuran mallintamiin koulutuksiin. Näihin kuuluvat mm. tukihenkilön peruskoulutus, ryhmänohjaajan ja hyvinvointivastaavan koulutus. Tukihenkilön peruskoulutuksesta tukikoirakon peruskoulutuksen suorittanut saa automaattisesti hyväksi luettua 15 lähiopetustuntia tukihenkilökurssin yhteensä 35 lähiopetustunnista. Lisätietoa koulutuksista saa paikalliselta mielenterveysseuralta sekä Suomen Mielenterveysseuralta. E. KEHITYSKESKUSTELUT JA VIRKISTYSTOIMINTA Työnohjauksilla, koulutuksilla, kehityskeskusteluilla ja virkistystapahtumilla huolehditaan siitä, etteivät vapaaehtoistoimijat kuormitu liikaa toiminnassa. Tukikoirakoiden huolenpidolla varmistetaan tukityön laatu, tukikoirakoiden jaksaminen työssä sekä se, että tuettavan ja tukikoirakon välinen suhde toimii auttavana tukisuhteena. Kehityskeskusteluiden samoin kuin virkistystoiminnan organisoinnin suhteen päävastuullisia ovat paikallisyhdistykset, joiden riveissä tukikoirakot toimivat. Käytännössä vastuuhenkilö on tyypillisimmin tukihenkilökoordinaattori tai muu vapaaehtoistyötä organisoimaan paikallisseurassa palkattu henkilö. Poikkeustapauksissa vastuuhenkilö voi olla myös seurassa vapaaehtoisena tukikoirakkotoimintaa koordinoiva henkilö. Tällöin hän tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä palkatun henkilökunnan tai seuran hallituksen kanssa. Kehityskeskustelu järjestetään noin kerran vuodessa. Sen tarkoitus on mahdollistaa luottamuksellinen kahdenkeskinen keskustelu, jossa käydään läpi vapaaehtoisen kokemuksia ja ajatuksia kuluneen vuoden varrelta sekä toiveita seuraavalle vuodelle koskien vapaaehtoistyötä. Tavoite on että vapaaehtoinen tulee kuulluksi ja että hän saa tehdä vapaaehtoistyötä omista lähtökohdistaan, jotka vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Myös vaikuttamismahdollisuudet paranevat kehityskeskustelujen myötä. Paikallisseura puolestaan voi saada arvokkaita kehitysideoita yhdistykseen näiden keskustelujen siivittämänä. 9
10 10
Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka
Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Yhdistys Vapaaehtoisten rekrytointi, kulukorvaukset,??? Johtaminen Psykologinen sopimus! Palvelun tai toimintamahdollisuuksien markkinointi, vastuu palvelun
LisätiedotTukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotKOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA
KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotVapaaehtoistyön työnohjauksen järjestäminen
Suvi-Tuuli Porkka Jaana Salmenjaakko Vapaaehtoistyön työnohjauksen järjestäminen Opas yhdistyksille Suomen Mielenterveysseura Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -hanke Vapaaehtoistyön työnohjauksen
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotRiitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:
LisätiedotRecovery orietation vastaus
Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Mikä muuttuu kun asenne muuttuu? Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotTampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015
Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotSopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus
Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Mirja Heikkilä 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, suunnittelija/sosiaalipedagogiikan säätiö. Asiantuntemukseni liittyy vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan,
LisätiedotPalvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja
KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotVapaaehtoistyön työnohjaus. Suvi-Tuuli Porkka
Vapaaehtoistyön työnohjaus Suvi-Tuuli Porkka www.teemanatyo.fi Onko vapaaehtoistyö työtä? Työturvallisuuslain 55 mukaan: Vapaaehtoistyö Milloin työpaikalla henkilö tekee samaa tai samankaltaista työtä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa Kohtaamisesta osallisuuteen, osallisuudesta toimijuuteen Parhaimmillaan osallisuus (engagement) johtaa toimijuuteen
Lisätiedot- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotAKTIIVISESTI KOTONA 2
AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotVOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot
VOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot Ohjeita Voikukkia-vertaistukiryhmien ohjaajille ja muuta V oikukkiatoimintaa koordinoiville Mikä on Voikukkia-ryhmä? Millä ehdoilla Voikukkia-nimeä ja -materiaaleja
LisätiedotSuomen Punaisen Ristin palvelutalo- ja sairaalaystävätoiminta ohjeistus henkilökunnalle
Suomen Punaisen Ristin palvelutalo- ja sairaalaystävätoiminta ohjeistus henkilökunnalle Ystävien tehtävät ja toimintamuodot... 2 Ystävänä palvelutaloissa tai sairaaloissa -koulutus... 4 Ohjeistus palvelutalon
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotTyönohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi
Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa
LisätiedotTYÖNOHJAAJAKOULUTUS, VALMENTAVALLA TYÖOTTEELLA, NLP-VIITEKEHYKSESSÄ OP
TYÖNOHJAAJAKOULUTUS, VALMENTAVALLA TYÖOTTEELLA, NLP-VIITEKEHYKSESSÄ 2018-2019 60 OP TYÖNOHJAAJA-KOULUTUS (5.) 2018-2019 KOUVOLASSA Porstua järjestää valmentavaan työotteeseen ja NLP viitekehykseen painottuvan
LisätiedotKouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman
LisätiedotALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?
ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.
LisätiedotVarsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io
Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Yleistä työnohjauksesta Keskusteluun ja / tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa prosessinomaista
LisätiedotTarinainstituutin. -koulutus
Tarinainstituutin -koulutus Kuvaoriginaali: Linnunradan mittaaja, Juhani Tammenpää Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö
LisätiedotTarinainstituutin. -koulutus
Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotKaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät
Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät 6.9.20182 Tähtiseura-ohjelman laatutekijät Yhteiset laatutekijät Lapset & nuoret Aikuiset Johtaminen ja hallinto Johtaminen Hallinto Viestintä ja markkinointi
LisätiedotROVANIEMEN NEUVOKAS Vapaaehtoista hyvinvointityötä yli 20 vuotta. Kumppanuutta kotona pärjäämisen kehittämiseksi Suvimaria Saarenpää
ROVANIEMEN NEUVOKAS Vapaaehtoista hyvinvointityötä yli 20 vuotta Kumppanuutta kotona pärjäämisen kehittämiseksi 20.04.2017 Suvimaria Saarenpää ROVANIEMEN NEUVOKAS Yli 50 toimijan yhteenliittymä, jonka
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotNäkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen. Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK
Näkemyksiä vapaaehtoistyön opinnollistamiseen Tiina Laakso ja Niina Vuoristo lehtori, koulutusvastaava sosionomikoulutus, Turun AMK 1) Koulutuksen aikana opintojen suorittaminen työelämä-/ projektiyhteistyössä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?
ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.
LisätiedotHomma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu?
Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu? Mitä? Koulutuksen kansainvälistymisen ja työelämän globalisoitumisen myötä myös kansainvälisen harjoittelun merkitys opiskelijoiden
LisätiedotNurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut
Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan
LisätiedotYhdistyksen tuki omaishoitajille
Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotVapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12
Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?
LisätiedotToimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien
Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotAHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO
OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk
LisätiedotOulun Maanmittauskerho ry. Tietosuojaseloste
Oulun Maanmittauskerho ry Tietosuojaseloste 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIETOSUOJASELOSTE PROJEKTI... 3 2 TIETOSUOJAPERIAATTEET... 4 3 TIETOSUOJAN NYKYTILA... 5 3.1 Henkilötietokartoitus... 5 3.2 Henkilötietovirrat...
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
LisätiedotTyön tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM
Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotMinna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus
Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)
LisätiedotLiiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun
Liiku ja Muista vapaaehtoisista tukea muistiasiakkaan liikuntapolkuun Muistikonferenssi 2017 Elina Rannikko, Anita Elfving Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Liiku ja Muista projekti 2015-2017 Projektin
LisätiedotMITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3
MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotNEro-hankkeen arviointi
NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotKoulutuksellista toimintaa. Kevät-kesä 2019
Koulutuksellista toimintaa Kevät-kesä 2019 28.3.2019 2 Hyvän mielen talon järjestämät koulutukset ovat maksuttomia, ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. HYVINVOINTIA TUKEVAT KOULUTUKSET Mielenterveyden
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotSuomen työnohjaajat ry SUOSITUS TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSESTA
Suomen työnohjaajat ry SUOSITUS TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSESTA 8.11.2017 Sisällys 1. Työnohjaajakoulutuksen prosessinomaisuus ja kokonaiskesto... 3 2. Koulutuksen rakenne... 3 2.1 Lähiopetuspäivät... 3 2.2 Työnohjaukset...
LisätiedotVAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Copyright Perhehoitoliitto ry Jyväskylä 2016 Kuva Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi KeVa -perhehoidon
LisätiedotSosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät
TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille
LisätiedotSuositus työnohjaajakoulutuksesta
Suositus työnohjaajakoulutuksesta 1. TYÖNOHJAAJAKOULUTUKSEN PROSESSINOMAISUUS JA KOKONAISKESTO 2 2. KOULUTUKSEN RAKENNE 3 LÄHIOPETUSPÄIVÄT 3 TYÖNOHJAUKSET 3 KIRJALLISUUS 3 LOPPUTYÖ 4 ARVIOINTI 4 TODISTUS
LisätiedotTOIMINTALINJA RATSUTEAM
TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...
Lisätiedot- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotVapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
LisätiedotVertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi
Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotTukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa
Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotHuostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.
LisätiedotTurun A-kilta: virtaa vertaisuudesta
Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea
LisätiedotSirkku Ruutu & Raija Salmimies TYÖNOHJAAJAN OPAS
Sirkku Ruutu & Raija Salmimies TYÖNOHJAAJAN OPAS Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Maria Mitrunen Taitto: Sirpa Puntti ISBN 978-952-14-2645-2 ISBN 978-952-14-2647-6
LisätiedotHC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA
HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotSukeltajaliittoa tarvitaan, jotta
Sukeltajaliittoa tarvitaan, jotta - Suomessa on taho, joka edustaa sukellusta valtakunnallisesti - saadaan sukeltajien ääntä kattavasti kuuluville aina kun se on tarpeen - pystytään järjestelmällisesti
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotVapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS
Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:
LisätiedotSuomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle
Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Varpu Salmenrinne ja Siina Lepola 2015 Laitosystävätoiminta...1 Laitosystävien tehtävät ja toimintamuodot...2 Laitosystävätoiminnan
LisätiedotKysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille
Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö
Lisätiedot