Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2017

Transkriptio

1 16Tilinpäätös TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2017

2 tilinpäätös 2016 JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO

3 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy 2 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

4 Pormestarin katsaus uudistuksilla kohti menestystä Muutoksen tuulet voimistuivat vuoden 2016 aikana. Soteuudistus laajeni maakuntauudistukseksi ja kaupungissa käynnistettiin uudistuksen valmistelu vuoden lopulla. Tähän historialliseen muutokseen liittyy useita vielä epäselviä ja ratkaisemattomia asioita, mutta valmistaudumme uudistuksen toteuttamiseen aktiivisella ja rakentavalla otteella. Vuoden 2016 aikana Tampere uudisti oman toimintamallinsa. Vuoden 2017 alusta alkaen kaupunkiorganisaation keskiössä ovat hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja kaupunkiympäristön palvelualue. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat kesäkuussa 2017 kuntavaalien jälkeen. Toimintamallin uudistus tarkoittaa paitsi rakenteiden uudistamista myös toimintatapojen muuttamista. Tampere panostaakin vahvasti johtamisen selkiyttämiseen ja kehittämiseen, henkilöstön kehittäjärooliin ja vahvaan yhteistyöhön kuntalaisten, yritysten ja moninaisten sidosryhmien kanssa. Palvelurakenteiden muutosta jatkettiin vuonna 2016 painopisteen siirtämiseksi korjaavista palveluista hyvinvointia tukeviin palveluihin. Perheiden varhaista tukemista ja palvelutarjontaa monipuolistettiin. Ikäihmisten palveluissa lisättiin tehostettua palveluasumista ja vahvistettiin kotona annettavia palveluita. Liikkumista edistettiin ja liikunnan olosuhteita parannettiin. Koilliskeskuksen hyvinvointikeskus ja Hervannan Keinupuiston ja Tammelan lähitorit aloittivat toimintansa. Myös digitaalisten palvelujen tarjontaa lisättiin. Työllisyystilanteessa on näkyvissä pieniä orastavia merkkejä käänteestä positiiviseen suuntaan. Edelleen kuitenkin Tampereen työttömyysaste on huolestuttavan korkea, ja Tampereen täytyy jatkaa aktiivista työtä tilanteen helpottamiseksi. Tampere on valittu työllisyydenhoidon kuntakokeiluun, jota kautta tavoitellaan entistä vaikuttavampia toimintatapoja. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin useita kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavia hankkeita. Kansi- ja Areena -hankkeen toteutussopimus hyväksyttiin ja lokakuussa kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta. Raitiotiehanke on joukkoliikenneratkaisu, jolla erittäin merkittäviä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja kaupungin kilpailukykyyn yhdistyviä vaikutuksia. Eräs viime aikojen merkittävimmistä kaupungin hankkeista, Rantaväylän tunneli, valmistui puoli vuotta etuajassa ja tunneli otettiin käyttöön marraskuussa. Kaupungin kilpailukykyä on vahvistettu myös edistämällä korkeakoulujen yhteistä Tampere3-hanketta. Syksyllä 2016 valmisteltiin Smart Tampere -ohjelma, joka käynnistyi vuoden 2017 alussa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä. Menokehitys hallinnassa, kaupunkikonsernilla hyvä tulos Kaupungin vuoden 2016 talous toteutui lopulta lähes alkuperäisen talousarvion mukaisesti ja noin 8 milj. euroa valtuuston päättämää muutettua talousarviota parempana. Nettomenojen kasvun hallinnassa on viimeisen neljän vuoden aikana onnistuttu kiitettävästi, mutta verorahoituksen hitaan kehityksen vuoksi tilikauden tulos muodostui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi. Kuntalaki korostaa konserninäkökulman huomioimista arvioitaessa kunnan kokonaistaloutta. Kuntakonsernin muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta saadaan oikea ja riittävä kuva selville vasta konsernitilinpäätöksestä. Tampereen kaupunkikonsernin positiivinen tuloskehitys jatkui vuonna 2016 ja kaupunkikonsernin tulos nousi 70,8 milj. euroa positiiviseksi. Tulos parani edellisestä vuodesta 39,1 milj. euroa. Voidaankin todeta, että kaupunkikonsernin talous on vakaalla pohjalla, vaikka kaupungin taloudessa riittää vielä kirittävää. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa. Talonrakennusinvestointien kokonaismäärä nousi 92 milj. euroon, mikä on ennätyksellisen suuri taso. Taloudellisesti suurimmat talonrakennuskohteet olivat Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman koulun perusparannus ja laajennus sekä Vehmaisten koulu ja päiväkoti. Pelkästään päiväkotien ja koulujen investointeihin kului 34 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestoinnit olivat 49 milj. euroa. Puoli vuotta etuajassa käyttöönotetun Rantaväylän tunnelin kustannukset olivat 26 milj. euroa. Kaupungin kasvuun vastaaminen on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin investointeja kaupunki-infraan. Kasvavan kaupungin palvelutarpeet ovat huomattavan suuret ja investoinneilla luodaan edellytyksiä tulojen kasvattamiselle, mikä mahdollistaa paremmin palvelutarpeeseen vastaamisen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

5 Pormestarin katsaus Kaupungin lainamäärä kasvoi tilikauden aikana 90 milj. eurolla. Hallittu velkaantuminen jatkuu myös taloussuunnitelmakaudella. Lainamäärän kasvusta huolimatta kaupungin lainamäärä on edelleen suurten kaupunkien pienimpiä. Vuoden lopussa asukaskohtainen lainamäärä oli euroa, mikä on noin 800 euroa kuntien keskimääräistä lainamäärää vähemmän. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistarpeita. Valtavien valtionosuusleikkausten ja valtionosuusjärjestelmän muutosten vuoksi Tampereelta puuttuu hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta noin 3,5 tuloveroprosentin tuoton verran. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa ohjaavat kaupunkia kehittämään digitalisaatiota ja uusia toimintatapoja, joiden avulla toimintamenojen hillitsemisessä onnistutaan nykyistäkin paremmin. Tampereen kaupungin henkilöstö on tehnyt erittäin hyvää työtä ja tiukan talouden oloissa palvellut kuntalaisia mahdollisimman hyvin. Siitä haluan kiittää henkilöstöä. Samoin kiitos luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden hyvästä yhteistyöstä. Se on perinteisesti ollut tamperelaisen menestyksen vahvuus. Vain yhteistyöllä selätämme edessämme olevat haasteet ja varmistamme Tampereen menestyksellisen kehityksen. Anna-Kaisa Ikonen pormestari 4 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

6 SISÄLLYS Sisällys PORMESTARIN KATSAUS...3 TOIMINTAKERTOMUS... 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...11 Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...11 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä...16 Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista...19 Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...22 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Toiminnan rahoitus...27 Rahoituslaskelma...27 Tasetarkastelu Tase Kokonaistulot ja -menot...33 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset...35 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernirakenne...37 Konsernitilinpäätös...38 Konsernituloslaskelma...38 Konsernin rahoituslaskelma...40 Konsernitase Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...44 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen Olennaiset poikkeamat talousarvioon...48 LASKELMAOSA Laskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteumavertailu...57 Rahoituslaskelman toteumavertailu...60 STRATEGIAOSA Strategiaosan toteutuminen Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa...64 Toiminnan tavoitteiden toteuma Tampereen kaupungin tilinpäätös

7 SISÄLLYS KONSERNIHALLINTO JA KONSERNIPALVELUT Konsernihallinto Konsernipalvelut Konsernipalveluyksikkö Koppari Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Viranomaispalvelut...77 TILAAJAOSA...79 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...81 Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus...83 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...84 Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...87 Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus...90 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut...91 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut...94 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi TUOTTAJAOSAN TOTEUTUMINEN Hyvinvointipalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT JA YHTEISÖT Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

8 SISÄLLYS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot ERILLISTILINPÄÄTÖKSET Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Kotihoito- ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista Tampereen kaupungin tilinpäätös

9 8 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

10 Toimintakertomus Toimintakertomus Tampereen kaupungin tilinpäätös

11 10 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

12 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tampereen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on valtuusto, johon kuuluu 67 valtuutettua. Se vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Oheinen kuvio kuvaa toimikaudeksi valitun valtuuston kokoonpanoa ja sen muutoksia valtuustoryhmittäin vuonna voimaan tulleen kuntalain mukaan uuden valtuuston toimikausi alkaa 1. kesäkuuta. Lain siirtymäsäännösten perusteella toimikaudeksi valitun valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Valtuutetut Matti Heinivaho (Kok.) ja Riitta Koskinen (Kok.) erosivat luottamustoimistaan toimikauden jatkumisen perusteella. Tammikuussa 2016 Aarne Raevaara erosi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä ja perusti Raevaaran valtuustoryhmän. Lokakuussa 2016 Seppo Silvennoinen siirtyi Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmästä Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmään. Kokoomus ja SDP olivat valtuuston suurimmat puolueet. Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut Sanna Marin (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Irja Tulonen (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Yrjö Schafeitel (TaPu). Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut pormestari Anna-Kaisa Ikonen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Jaakko Mustakallio (Vihr.). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) saakka Elovaara Tiina (PS) saakka Hanhilahti Timo (Kesk.) saakka Kaupunginvaltuuston kokoonpano valtuustoryhmittäin ja niiden muutokset PS 5 (-2) Vas. 7 Vihr. 10 Kesk. 5 Kd 2 SKP 1 TaPu 2 Raevaara 1 (+1) SDP 16 Kok + RKP 18 (+1) Jäntti Aleksi (Kok.) alkaen Kivistö Anneli (SDP) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) alkaen Sasi Ilkka (Kok.) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Virtanen Pertti (PS) alkaen Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, suko, ohjaa kaupungin kokonaisedun varmistamiseksi strategisesti merkittäviä päätettäväksi tulevia asioita. Suunnittelukokous kokoontuu samassa kokoonpanossa kuin varsinainen kaupunginhallituksen kokous. Kaupunginhallituksella on vuonna 2016 ollut kaksi jaostoa: henkilöstöjaosto ja liiketoimintajaosto. Henkilöstöjaosto vastaa kaupungin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvistä asioista. Liiketoimintajaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Apulaispormestareina toimivat Mikko Aaltonen (Vas.), Leena Kostiainen (Kok.), Anna-Kaisa Heinämäki (Vihr.) ja Pekka Salmi (SDP). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnossa toimi pormestarin suorassa alaisuudessa konsernijohtaja, apulaispormestarit, sisäinen tarkastus ja pormestarin esikunta alkaen konsernijohtajan alaisuudessa toimivat tilaajaryhmä ja kaupunkikehitysryhmä sekä kuusi konserniohjausyksikköä: strategia, kehittäminen, henkilöstö, talous, omistajaohjaus ja hallinto. Uudessa toimintamallissa alkaen konsernijohtajan alaisuudessa toimivat kuusi konserniohjausyksikköä sekä kolme palvelualuetta: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue ja kaupunkiympäristön palvelualue. Tampereen kaupungin tilinpäätös

13 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Sirniö Ilpo (SDP) pj. Haapa-Aho Olga (Vihr.) vpj. Jäntti Aleksi (Kok.) Kampman Ulla (SDP) Minkkinen Minna (Vas.) Silvennoinen Seppo (PS, lokakuusta alkaen Kok.) Sasi Ilkka (Kok.) saakka Markkanen Jouni (Kok.) alkaen TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Liiketoimintajaosto Kummola Kalervo (Kok) pj. Aleksovski Atanas (SDP) vpj. Kivistö Anneli (SDP) Siuro Petri (Vihr.) Virtanen Sirkka-Liisa (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) saakka Sipilä Satu (KD) saakka Rauhala Leena (KD) alkaen Sasi Ilkka alkaen Tarkastustoimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä käsitellä kaupungin toimintakertomuksessa annettava selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Anna-Kaisa Ikonen sekä jäseninä kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2016 toimi 9 lautakuntaa ja 12 johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille KAUPUNGINVALTUUSTO asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat olivat lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, osaamis- ja elinkeinolautakunta, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, yhdyskuntalautakunta, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Hyvinvointipalvelujen johtokuntia olivat avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta sekä Sara Hildénin taidemuseon johtokunta. Liikelaitosten johtokuntia olivat Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen johtokunta. Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS Liiketoimintajaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konsernijohtaja Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Konserniohjausyksiköt: hallinto, henkilöstö, strategiat ja kehittäminen, omistajaohjaus, talous, viestintä Viranomaispalvelut Konsernipalvelut KOPPARI TILAAJALAUTAKUNNAT HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Kotihoito- ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Voimia Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Tilakeskus Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Vesi Pirkanmaan Pelastuslaitos Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT 12 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

14 Toimintakertomus Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Talouden kehitys Valtiovarainministeriön helmikuussa 2017 julkaisemassa Suomen julkisen talouden näkymät ja haasteet - julkaisussa on arvioitu julkisen talouden ja työmarkkinoiden kehitystä suhteessa hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen, mikä on aiheuttanut valtion nopean velkaantumisen. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet. Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ja veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana ja rakenteellinen työttömyys on korkea, jotka vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen lähivuosien talouskasvun pysyvän hitaimpien joukossa Euroopassa, vaikka hienoista positiivista kehitystä onkin havaittavissa. Suomen talous kasvoi ennakkoarvioiden mukaan viime vuonna 1,6 % ja vuoden 2017 kasvuksi arvioidaan 0,9 %. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje on runsaat 3 % suhteessa BKT:hen eli n. 7 mrd. euroa. Epätasapaino johtuu julkisen talouden heikosta lähtötilanteesta ja väestön ikääntymisen aiheuttamista tulevaisuuden menopaineista. Odotuksia nopeampi talouskasvu ei ratkaise kestävyysvajetta, vaan tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. Kevääseen 2015 verrattuna talouden iso kuva on pysynyt siinä määrin ennallaan, että hallitusohjelman 10 mrd. euron toimenpidekokonaisuuden mittaluokasta tai toimeenpanosta ei ole syytä tinkiä. Välittömät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta suunnitellusti 4 mrd. eurolla. Työllisyys- ja kasvutoimien vaikutus julkiseen talouteen vuoteen 2021 mennessä on jäämässä selvästi tavoitellusta 2 mrd. eurosta, joten lisätoimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat tarpeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sote-uudistuksella tavoitellun 3 mrd. euron säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy monia riskejä, jotka tulisi huomioida jatkovalmistelussa. Julkisen talouden tehtävien ja velvoitteiden karsimisella tavoitellun 1 mrd. euron säästön saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomattava määrä uusia päätöksiä, jotka tuottavat varmuudella säästöjä. Suurimpien kaupunkien vuoden 2016 yhteenlasketut tulosennusteet ovat vuoden 2015 tilinpäätöksiä paremmat. Tampereen tulosennuste on muiden kaupunkien tavoin vuotta 2015 parempi, mutta alustavien tietojen perusteella tilinpäätös on suurten kaupunkien heikoimpien joukossa. Palvelutarpeen kasvu yhdessä valtion toteuttamien rajujen valtionosuusleikkausten kanssa pitää kaupungin taloustilanteen kireänä myös lähivuodet, joten toimintojen tehostamista on jatkettava. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistarpeita. Valtio on omien talousvaikeuksiensa vuoksi leikannut osuuttaan hyvinvointipalvelujen rahoituksesta viime vuosina yhteensä noin 2,5 mrd. eurolla ilman, että kuntien velvoitteita olisi vähennetty. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungit etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos 2000-luvulla Väestön muutokset 2000-luvulla 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 2,8 4,1 5,2 0, , ,0 2, ,4-0,8-0, ,3 1,6 0,9 1,0 2015* 2016** 2017** 2018** Henkilöä Nettomuutto Syntyneiden enemmyys *) 2015 Tilastokeskuksen ennakkotieto, **) valtiovarainministeriön ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupungin tilinpäätös

15 Toimintakertomus Toimintaympäristön kehitys Väestö Vuoden 2016 väestön kasvu, asukasta (+1,4 %), ylittää ennätysvuoden 2013 väestön kasvun. Vuoden 2016 lopussa tamperelaisia oli Kotimainen muuttovoitto, noin asukasta, nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereelle muuttaneiden määrä nousi aiempiin vuosiin verrattuna, mutta lähtömuutto on pysynyt hyvin samalla tasolla. Haastava työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymistä vähentäen nuorten työn perässä muuttoa muualle Suomeen. Lisäksi lapsiperheiden muutot ympäryskuntiin ovat viimevuosina vähentyneet. Osittain tähän vaikuttavat epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla, mutta kyse on myös arvojen ja asenteiden muutoksesta. Vuonna 2016 syntyi lähes uutta tamperelaista. Syntyneiden määrä on laskenut verrattuna neljään edelliseen vuoteen, mutta on kuitenkin vielä hieman enemmän kuin 2000 luvun alkuvuosina. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 lopussa asukasta. Kuluneen vuoden kasvu oli asukasta. Kasvu on keskittynyt jälleen enemmän keskuskaupunkiin. Tampereen osuus kaupunkiseudun kasvusta on noin 75 prosenttia, kun aiemmin 2000 luvulla se on ollut noin puolet. Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen ja voimakas rakennemuutos on vienyt Tampereelta työpaikkoja. Vuodesta 2008 työpaikkamäärä on tippunut noin 3 200:lla. Vuoden 2014 lopussa Tampereella oli työpaikkoja Luku on hieman pienempi kuin vuonna 2013, silloin paikkoja oli noin 200 enemmän. Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes ) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irti sanomisten vuosina uusia työ paikkoja ei ole syntynyt riittävästi mene tettyjen tilalle. Uusien avoimien työpaikkojen määrä oli kuitenkin kasvusuunnassa vuonna 2016, mikä vaikutti osaltaan siihen, että Tampereen työttömyys kääntyi laskuun vuoden lopussa. Työttömyysaste laski 18,3 prosenttiin. Työttömiä oli , noin 360 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kuitenkin hyvin voimakasta kasvua, muutosta vuoden takaiseen oli 20 prosenttia. Kuukausitasolla kasvu hidastui syksystä lähtien. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa 40 prosenttia kaikista työttömistä, noin henkilöä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli vuoden lopussa Nuorten työttömyysaste heilahteli vuoden 2016 aikana ja kääntyi taas hienoiseen laskuun joulukuussa. Myös nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet, sillä työmarkkinoille pääseminen on vaikeutunut. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden työttömyystilanteessa tapahtui käänne parempaan. Työttömyysaste kääntyi laskuun syksyllä ja laskusuuntaus voimistui vuoden lopulla. Kuitenkin yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa noin henkilöä, heistä noin oli yli 60-vuotiaita. Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeimpana. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen edellä olivat vain Kotka ja Joensuu. Asuminen Vuonna 2016 valmistui asuntoa, joista lähes 90 prosenttia sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneista asunnoista lähes puolet oli vuokra-asuntoja. Asuntotuotanto on ollut kuuden edellisen vuoden aikana keskimäärin asuntoa vuodessa. Tämä ei ole vastannut kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettua vuositavoitetta Taantumavuosina 2009 ja 2010 sekä uudelleen vuoden 2014 jälkeen omistusasuntojen kysyntä on ollut laskussa, mutta vuokra-asuntojen tuotanto on ollut suhteellisen voimakasta. Vuonna 2016 vuokra-asuntotuotanto kasvoi yli 40 prosenttia, kun omistusasuntotuotanto kasvoi kolmanneksen. Asuntotuotannon kehitysnäkymien perusteella näyttäisi siltä, että lähivuosina tullaan edelleen saavuttamaan kokonaisasuntotuotantotavoitteet. Nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Tampereen ja koko maan työttömyysaste , neljännesvuosittain Henkilöä % 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 14 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

16 Toimintakertomus Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 896,2 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 8,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat 9,4 milj. eurolla (1,1 %) vuodesta Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit olivat vuoden 2015 tasolla. Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa, jossa oli kasvua 2,8 prosenttia. Veroperustemuutokset, joista merkittävimpänä oli työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Veroperustemuutosten kunnallisveron tuottoa vähentävä vaikutus kompensoitiin lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta. Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. euroa. Yhteisöverotulojen merkittävä 13 milj. euron (-19,3 %) väheneminen edellisestävuodesta aiheutui kuntien yhteisöveroosuuden viiden prosenttiyksikön leikkaamisesta, minkä vaikutus Tampereelle oli noin 10 milj. euroa. Lisäksi kaupungin jako-osuus laski noin 15 prosenttia. Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa. Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa. Koiraveron tuotto laski edellisestä vuodesta 6,9 %. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 18,8 milj. euroa (6,3 %). Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna Peruspalvelujen valtionosuuksien merkittävä kasvu johtui veromenetysten kompensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien johdosta erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat laskivat merkittävästi. Vuodelle 2016 korotettiin erilaisia maksuja ja taksoja maltillisesti kustannuskehitystä vastaavasti. Kaupungin tehtävien ja toiminnan muutokset Kaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukaisesti. Uusi organisaatio aloitti toimintansa pois lukien poliittiset toimielimet, jotka aloittavat Kaupungin toimintatapojen ja organisaatiorakenteen uudistamisen tavoitteita ovat olleet asiakaslähtöisyyden, osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen sekä johtamisen selkeyttäminen. Tavoitteisiin on vastattu kehittämällä pormestarimallia, luomalla sisäisen tilaaja tuottaja-mallin tilalle uusi tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava johtamismalli sekä organisoimalla palvelut kunnan perustehtävien - hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristön kehittäminen - mukaisesti. Kaupunki valmistautui uuteen toimintamalliin nimittämällä uusille palvelualueille johtajat, jotka aloittivat tehtävissään Tilaajaryhmän ja kaupunkikehitysryhmän toiminnot sijoitettiin alkaen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueille. Vuoden 2016 alussa aloitti toimintansa uusi Konsernipalveluyksikkö Koppari. Koppari tuottaa kaupungin yksiköille talous-, henkilöstö-, tieto- ja kehittämis-, hallintoja ICT-palvelut. Koppari muodostettiin yhdistämällä Taloushallinnon palvelukeskus ja Hallintopalvelukeskus sekä toimintoja konsernihallinnosta. Suurimpana kokonaisuutena konsernihallinnosta Koppariin siirtyi ICT-palvelut -ryhmä. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Tuomi Logistiikka Oy:lle. Kaupunki omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 49 prosenttia, joten yhtiö kuuluu Tampereen kaupunkikonserniin. Yhtiö tuottaa kaupungille ja sairaanhoitopiirille vastaavat palvelut kuin aiemmin Tampereen Logistiikka Liikelaitos. Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen kuvantamistoiminnot myytiin liiketoimintakaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle Kuvantamistoimintojen yhdistäminen oli osa laajempaa rakenteellista yhteistyöselvitystä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin välillä. Osana sairaanhoitopiirin ja kaupungin rakenteellisia yhteistyöselvityksiä myös sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen urologian toiminnot yhdistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Urologiakeskukseen. Urologiatoiminta myytiin sairaanhoitopiirille liiketoimintakaupalla Järjestelyssä päätettiin myös rintasyöpäleikkausten ja tiettyjen muiden leikkausryhmien keskittämisestä Hatanpään sairaalaan. Kaupungin merkittävän investointihankkeen Rantaväylän tunnelin rakentaminen eteni myös vuonna 2016 nopeassa tahdissa ja tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön , puoli vuotta suunniteltua aiemmin. Tunnelin avaaminen liikenteelle mahdollisti samalla myös Ranta-Tampellan alueen tontinluovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Myös Hiedanrannan alueen kehittäminen eteni ja alueen suunnittelukilpailun tulos päätettiin joulukuussa. Kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valittiin osakeyhtiö, ja Tampereen Raitiotie Oy perustettiin joulukuussa Raitiotie-kehitysohjelma koordinoi kaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Raitiotien osan 1 Hervantakeskusta-Tays mukaisen raitiotien rakennustyöt aloitetaan vuonna 2017, ja liikennöinti linjalla on tarkoitus aloittaa vuonna Tavoitteena on raitiotien läntisen osa Pyynikintorilta Lentävänniemeen rakentaminen vuosien aikana. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuoden 2016 talousarviossa tilikauden tulostavoitteeksi asetettiin -16,1 milj. euroa. Talousarviomuutosten johdosta muutetun talousarvion mukainen tilikauden tulos oli -29,4 milj. euroa. Valtuusto päätti vuoden 2016 aikana talousarviomuutoksista seitsemän kertaa, ja suurimmat menojen lisä- Tampereen kaupungin tilinpäätös

17 Toimintakertomus ykset olivat seuraavat: vammaispalveluihin 4,6 milj. euroa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaukseen 2,0 milj. euroa, tehostettuun palveluasumiseen 1,4 milj. euroa ja pitkäaikaiseen sairaalahoitoon 1,2 milj. euroa. Investointimenoihin tehtiin 34,3 milj. euron lisäykset pääasiassa vuodelta 2015 siirtyneisiin rakennushankkeisiin, Rantaväylän tunneliin sekä osakkeisiin ja osuuksiin. Kaupunkiympäristön kehittämisen toimintatuloja lisättiin 10,0 milj. eurolla maankäyttösopimusten tuloarvion paranemisesta johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen luovutusvoittojen osalta toimintatuloja vähennettiin 4,0 milj. eurolla. Turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen liittyen toimintatuloja ja -menoja lisättiin 3,9 milj. eurolla. Kokonaisuutena kaupungin talous toteutui 8,1 milj. euroa valtuuston hyväksymää talousarviota paremmin. On kuitenkin huomioitava, että kilpailukykysopimuksen mukaisella vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksella oli kaupungin vuoden 2016 talouteen 6,7 milj. euron positiivinen vaikutus. Osa yksiköistä saavutti selvästi muutettua talousarviota paremman tuloksen. Monissa yksiköissä oli kuitenkin vaikeuksia sopeuttaa toiminta talousarvion edellyttämälle tasolle, tai talousarvion tulostavoitteesta jäätiin muista syistä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Merkittävin poikkeama talousarvioon nähden käyttötalouden osalta oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Ydinprosessin toimintatuotot ylittyivät 5,2 milj. eurolla. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa toimintakulut ylittyivät 3,7 milj. euroa. Suurimmat kulujen ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa. Merkittävimmät kulujen ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Hyvinvointipalveluissa Avopalvelujen, Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueet eivät saavuttaneet valtuustoon nähden sitovaa tilikauden ylijäämätavoitettaan. Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus ei saavuttanut liikeylijäämätavoitettaan. Liikelaitosten liikeylijäämä ei ole valtuustoon nähden sitova erä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitosta lukuun ottamatta. Nettoinvestoinnit toteutuivat 35,5 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä johtuen pääasiassa hankkeiden ajoittumisesta toisin kuin oli suunniteltu. Rantaväylän tunnelin investoinnit ylittivät muutetun talousarvion 0,8 milj. eurolla johtuen rakentamisen arvioitua nopeammasta etenemisestä. Hiedanranta-hankkeen investointimenot ylittivät muutetun talousarvion 0,7 milj. eurolla johtuen muun muassa kiinteistöjen kunnossapidon menoista. Tilakeskuksen investointien toteuma alitti talousarvion 19,7 milj. eurolla hankkeiden aikataulun siirtymisen johdosta. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 27 toiminnallisesta tavoitteesta 5 jäi kokonaan ja 5 osittain saavuttamatta vuonna Yhden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden 24 tavoitteesta 8 jäi toteutumatta ja 3 toteutui osittain. Liikelaitosten 26 tavoitteesta 3 jäi toteutumatta ja 3 toteutui osittain. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kolmesta tavoitteesta yksi jäi toteutumatta. Tytäryhteisöjen 62 toiminnan tavoitteesta 4 ei toteutunut ja 9 toteutui osittain. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Merkittävät poikkeamat talousarvioon esitetään tarkemmin talousarvion toteumavertailu -osiossa. Tilinpäätös toteutui 8,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempana, mutta tilikauden tulos oli kuitenkin 21,3 milj. euroa alijäämäinen. Joulukuun arvioitua parempi verotulotilitys ja kilpailukykysopimuksessa sovittu 30 prosentin lomarahaleikkaus paransivat tulosta vuoden aikana ennustetusta. Kaupungin toimintakate kasvoi 1,9 prosenttia ja vertailukelpoinen toimintakate 2,5 prosenttia. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 88,0 milj. euroa ja tilikausi päättyy 18,8 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Menojen kasvua on viimeisen neljän vuoden aikana kyetty onnistuneesti olennaisesti hidastamaan, mutta verorahoituksen heikon kehityksen vuoksi tulokset ovat olleet alijäämäisiä. Vuonna 2017 on tavoitteena painaa menojen kasvu vielä astetta matalammaksi. Palvelutarpeen kasvun ja lainsäädännön vaatimusten vuoksi toimintaa ei ole pystytty riittävästi sopeuttamaan tulokehityksen sallimiin rajoihin. Tämä näkyi viime vuonna joidenkin toimielinten vaikeutena pysyä kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa. Viime vuoden toteutumien perusteella on arvioitavissa, että osa toimielimistä ei pysty mitoittamaan toimintojaan valtuuston hyväksymään kuluvan vuoden talousarvion mukaiseksi. Tilikauden tulostavoitteen saavuttaminen on vuoden 2016 toteutumien perusteella melko vaikeaa. Investointien tulorahoitusprosentti on vuoden 2017 talousarviossa hyvin matala (33 %). Kaupungin kasvu edellyttää jatkossakin investointeja, joten investointitaso pysyy myös lähivuodet ennätyksellisen korkeana. Talouden hallinnan kannalta on kyettävä nostamaan tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin. Kuntatalouteen kohdistuu seuraavina vuosina suuria talouden sopeuttamistarpeita. Valtavat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusjärjestelmän muutokset vievät Tampereelta hyvinvointipalvelujen järjestämiseen tarkoitetusta rahoituksesta vuonna 2017 jo yhteensä 127 milj. euroa. Summa vastaa 3,5 tuloveroprosentin tuottoa. Nämä leikkaukset yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin. Nettomenojen kasvun pitäminen verorahoituksen kasvua pienempänä on välttämätöntä talouden tasapainottamiseksi. Menojen sopeutus verorahoituksen sallimalle tasolle asettaa suuria vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja toimintojen tehostamiselle. 16 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

18 Toimintakertomus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 2 426, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 229 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli Henkilöstömäärä laski 168 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 160 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet ylittivät vuosisuunnitelman 70 henkilötyövuodella. Kaupungin henkilötyövuosien määrä laski edellisvuoteen nähden 30 henkilötyövuodella (0,2 %). Tullinkulman Työterveys yhtiöitettiin ja Tampereen Logistiikka yhtiöitettiin Kuvantamispalvelut yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä Ilman näitä organisaatiomuutoksia sekä turvapaikanhakijoihin liittyviä henkilötyövuosia vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat 172 henkilötyövuodella (1,2 %). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kasvusta oli 128 henkilötyövuotta (2,6 %). Palkkatuetun henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät kaupungissa 44 henkilötyövuodella (22 %), mikä oli seurausta TE-hallinnon palkkatukimäärärahojen ja -politiikan kiristymisestä. PALKALLISTEN HENKILÖTYÖVUOSIEN KEHITYS TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16/TP15 % Konsernihallinto ja konsernipalvelut ,8 Hyvinvointipalvelut ,2 Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos ,8 Yhteensä ,2 HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄ VUONNA 2016, HTV HENKILÖSTÖKULUT VUONNA 2016, MILJ. EUROA Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos htv 16 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 469 htv 3 % Konsernipalvelut* 603 htv 4 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 110,2 milj. e 16 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 32,4 milj. e 5 % Konsernipalvelut 28,5 milj. e 4 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut htv 40 % Sosiaali- ja terveyspalvelut htv 36 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 265,4 milj. e 39 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 240,4 milj. e 36 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 110 htv Henkilöstökulujen kehitys Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2016 olivat 676,8 milj. euroa, joka on 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Vuosisuunnitelman alituksen taustalla ovat erityisesti eläkekulut, jotka alittivat vuosisuunnitelman 4,3 milj. eurolla. Muut henkilösivukulut ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma ylitti vuosisuunnitelman 3,3 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen perustuen vuonna 2017 maksettavia lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna , säästöstä vuodelle 2016 kohdistuva osuus on huomioitu tilinpäätöksessä. Lomarahojen leikkauksen vaikutus vähensi kaupunkitasolla henkilöstökuluja 6,7 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut vähenivät 4,3 milj. eurolla (0,6 %). Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma väheni 3,5 milj. euroa ja eläkekulut vähenivät 5,4 milj. euroa. Muut henkilösivukulut kasvoivat 4,6 milj. euroa. Taustalla oli erityisesti työttömyysvakuutusmaksun nousu. Henkilöstökulujen toteuma sisältää kuitenkin edellä mainittujen organisaa- Tampereen kaupungin tilinpäätös

19 Toimintakertomus Henkilöstökulut (milj. euroa) TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16 / TP 15 Palkat ja palkkiot -520,3-508,0-513,5-516,7 3,5-0,7 Henkilösivukulut Eläkekulut -131,1-129,3-130,0-125,7 5,4-4,1 Muut henkilösivukulut -29,7-32,2-34,2-34,4-4,6 15,5 Yhteensä -681,1-669,5-677,6-676,8 4,3-0,6 % tiomuutosten vaikutuksen sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa. Kun nämä tekijät otetaan huomioon vertailtaessa vuosien 2015 ja 2016 henkilöstökuluja, vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,9 milj. euroa (1,0 %). Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,0 milj. euroa (2,6 %). Taustalla on palvelukysynnän kasvu sekä vastaaminen palvelusopimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Avopalvelujen osuus vertailukelpoisesta kasvusta oli 4,0 milj. euroa (4,2 %). Kotihoidossa ja asumispalveluissa kasvu oli 3,5 milj. euroa (5,2 %). Sairaalaja kuntoutuspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut sitä vastoin vähenivät 1,6 milj. euroa (2,3 %). Liikelaitoksissa vertailukelpoisten henkilöstökulujen kasvu oli 0,6 milj. euroa (0,8 %). Sivistys- ja kulttuuripalveluissa henkilöstökulut kasvoivat 0,4 milj. euroa (0,1 %). Kaupunkitasolla kasvuun vaikuttavia yleisiä tekijöitä ovat kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, jonka vaikutus vuonna 2016 oli keskimäärin 0,79 prosenttia sekä henkilösivukuluprosenttien nousu 0,64 prosenttiyksiköllä. Palkattomia vapaita pidettiin henkilötyöpäivää vuonna 2016, mikä vähensi palkka- ja sivukuluja 2,9 milj. euroa (0,4 % henkilöstökuluista). Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset saadaan laskemalla yhteen kaupungin oman henkilöstön henkilöstökulut sekä vuokratyövoiman käytöstä aiheutuneet kustannukset. Toiminnallisena tavoitteena oli, että kaupungin työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa työvoimakustannukset olivat 671,7 milj. euroa. Työvoimakustannusten vuosisuunnitelma vuodelle 2016 oli 680,1 milj. euroa eli vuosisuunnitelma oli 8,4 milj. euroa talousarviota suurempi. Vaikka kaikki yksiköt olisivat pysyneet budjetissaan, työvoimakustannusten tavoitetta ei olisi saavutettu. Vuonna 2015 toteutuneet työvoimakustannukset olivat 685,6 milj. euroa. Vuoden 2015 ja 2016 työvoimakustannuksia vertailtaessa otetaan huomioon organisaatiomuutokset sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät työvoimakustannukset. Toteutuneet työvoimakustannukset vuonna 2016 olivat 680,8 milj. euroa. Eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämisestä huolimatta vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 7,3 milj. euroa (1,1 %) vuoteen 2015 nähden. Tavoite ei näin ollen toteutunut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 5,8 milj. euroa (2,5 %). Liikelaitoksissa vertailukelpoisten työvoimakustannusten kasvu oli 1,0 milj. euroa (1,2 %). Työvoimakustannukset (milj. euroa) VS 2016 TP 2016 TP 16 / VS 16 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut -64,3-60,9 3,4 Hyvinvointipalvelut -499,1-507,5-8,4 Avopalvelut -96,8-102,4-5,5 Kotihoito ja asumispalvelut -68,6-70,6-2,0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut -70,0-68,7 1,2 Varhaiskasvatus ja perusopetus -151,5-153,5-2,0 Toisen asteen koulutus -74,5-75,3-0,7 Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut -37,6-37,0 0,6 Liikelaitokset -83,4-80,9 2,5 Pirkanmaan pelastuslaitos -33,3-31,4 1,8 Yhteensä -680,1-680,8-0,7 Työkyvyttömyyden kustannukset Terveysperusteisia poissaoloja oli 612 henkilötyövuotta vuonna Poissaolojen määrä nousi 22 henkilötyövuotta (3,7 %) edelliseen vuoteen nähden. Organisaatiomuutokset huomioiden vertailukelpoisten poissaolojen määrä nousi 26 henkilötyövuotta (4,4 %). Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä oli 16,0. Nousua edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 kalenteripäivää. Terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen olivat 8,4 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Työterveyshuollon kustannukset olivat 6,4 milj. euroa, varhaiseläkemenoperusteiset maksut 4,1 milj. euroa ja tapaturmavakuutusmaksu oli 2,0 milj. euroa. Kaikkiaan työkyvyttömyyden bruttokustannukset vuonna 2016 olivat 20,9 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyden kustannusten nousu painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kaupunkiliikenteeseen. Kustannuksia vähentävät Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. Ne kasvoivat 0,1 milj. euroa ollen 8,1 milj. euroa. Näin laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutuvat nettokustannukset olivat 12,8 milj. euroa (1,9 % henkilöstömenoista), mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Organisaatiomuutosten vaikutus on eliminoitu laskelmista. Työkyvyttömyyden kustannusten laskentamallin ulkopuolelle jää erilaisia tekijöitä kuten sijaispoolien kustannukset, ulkopuolisten rekrytointiyritysten käytön kustannukset sekä hallinnolliset perehdytys- ja rekrytointikustannukset. Lisäksi ulkopuolelle jäävät vaikeasti mitattavat välilliset kustannukset kuten vaikutukset työnantajakuvaan, palvelun laatuun ja työn tuottavuuteen. 18 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

20 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunkikonsernin kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti kaupunkikehityksessä, strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen vaikuttaisivat negatiivisesti Tampereen kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös tamperelaisiin. Talousarvion yhteydessä määritetään kaupunkistrategiasta johdetut vuositason toiminnan tavoitteet. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin johtaa siihen. Riskienhallinnan toteutus sujui hyvin vuonna Vaikka talousarviossa asetettuja tavoitteita ei täysin saavutettukaan ja yksittäisiä riskejä toteutui, onnistuttiin tehdyillä toimenpiteillä varmistamaan, että kaupunkikonsernin toiminnassa ei toteutunut merkittäviä riskejä. Taloustilanteen ja toimintaympäristön vaikutukset kaupunkikonserniin Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut muutaman vuoden ajan ja vaikka merkkejä käänteestä parempaan ennustetaan, ei suurta muutosta odoteta lähivuosina. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteillä sekä lainsäädännön muutoksilla ja kuntien velvoitteiden lisäämisellä on myös vaikutuksensa kaupungin toimintaan ja talouteen. Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta on odotettavissa merkittäviä muutoksia ja siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen pakolaistilanteen vaikutukset heijastuvat edelleen myös Tampereelle. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia on saatu parin viime vuoden aikana hillittyä ja nettomenot ovat kasvaneet maltillisesti. Palvelutarpeen kasvu samoin kuin huono työllisyystilanne ja ostopalvelujen hintojen nousu aiheuttavat kuitenkin edelleen menoihin kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on toteutettu tuloksellisesti viime vuosina ja niitä jatketaan myös tulevina vuosina. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta vielä entistä tarkemmin. Toimintojen tehostaminen ja resurssien uudelleenkohdentaminen jatkuvat. Suunnittelussa huomioidaan pidempi aikajänne ja varmistetaan konsernietu. Kaupunki on osallisena suurissa hankkeissa (keskuspuhdistamo, raitiotiehanke, Kansi- ja Areenahanke), joiden toteuttamiseen viime vuosina liittynyt epävarmuus on vähentynyt mutta ei poistunut. Hankkeiden etenemisellä on kaupungille sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupungin perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön lisääntyessä palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Palvelujen järjestäminen edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuoden 2016 aikana kehitettiin laadunvalvonnan menetelmiä ja puututtiin havaittuihin poikkeamiin. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kuten vesihuoltoon, tietojärjestelmiin ja energiahuoltoon kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Myös epidemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Vuoden 2016 aikana varauduttiin häiriöiden hallitsemiseen ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen muun muassa valmiussuunnittelulla ja -harjoittelulla. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan kiinnitetään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa potilasturvallisuuden ja tietojen salassapidon. Vuoden 2016 aikana tehtiin useita tietoturvaa ja tietosuojaa parantavia toimenpiteitä. Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Oman haasteensa tuo myös kaupunkiorganisaation toimintojen uudelleenjärjestelyt. Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisiin tehtäviin on varmistettava. Henkilöstöpolitiikalla ja esimiestyöllä on huomattava vaikutus asiaan. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on haasteellista. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Vuoden 2016 aikana uudistettiin muun muassa kaupungin toimintamallia ja se on kokonaisuutena toiminnassa vuoden 2017 kesäkuusta lähtien. Tampereen kaupungin tilinpäätös

21 Toimintakertomus Turvallisuus ja vahingot Yhteiskunnan muuttuessa myös uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia haasteita ennalta ehkäiseville toimille ja turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Vuonna 2016 toteutettiin kaupungissa turvallisuuden parantamiseksi erilaisia toimenpiteitä niin fyysisen ympäristön (rakenteelliset muutokset, hälytysjärjestelmät, jne.) kuin henkilöstön koulutuksen osalta. Viime vuosina on kaupungin kiinteistöissä todettu sisäilmaongelmia. Havaittuihin ongelmiin on puututtu ja tehty korjaavia toimenpiteitä. Tilanteen kehitystä seurataan ja ennakoivia toimenpiteitä toteutetaan jatkossakin, jotta vältetään vakavat henkilöihin kohdistuvat vaikutukset sekä niistä mahdollisesti seuraavat kustannukset. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seuraamuksiltaan olla huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä sekä verkostovahingoista. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia, mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Myös maa-alueiden pilaantumiseen liittyvistä vastuista saattaa seurata huomattavia kustannuksia. Kaikkien riskien toteutumista ei voida ennalta estää. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Toiminnan rahoitus, sijoitustoiminta ja omaisuuden hallinta Kaupungin toiminnan ja investointien välinen rahavirta oli edelleen huomattavan alijäämäinen suurten investointitarpeiden johdosta. Vuonna 2016 vain 34 prosenttia investoinneista katettiin tulorahoituksella ja loppuosuus rahoitettiin uudella lainalla. Myös tulevaisuudessa kaupunki kamppailee huomattavan rahoitusalijäämän kanssa, sillä kasvavan kaupungin investointitarpeet pysyvät korkealla. Tämä johtaa kaupungin lainamäärän selvään, mutta hallittavissa olevaan kasvuun. Rahoitusmarkkinoilla julkisen sektorin riskitön asema velallisena on poistunut ja sijoittajat tulevat jatkossa tekemään entistä suurempaa eroa hyvien ja huonojen velallisten kesken. Suomessa kuntakentän rahoitusta on ollut hyvin saatavilla useasta eri lähteestä ja rahoituksen ehdot paranivat velallisen kannalta vuonna Suomen valtion erinomainen maine ja korkea luottoluokitus ovat auttaneet myös kuntia lainamarkkinoilla ja kansainvälinen rahan tarjonta kaupungeille on jopa kasvanut. Korkoriskin hallitsemiseksi kaupunki on tehnyt korkojohdannaissopimuksia, joista merkittävin osa muuttaa vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Lainasalkun suojausaste oli vuoden lopussa noin 53 prosenttia eli noin 47 prosenttia kaupungin lainoista on alle vuoden horisontilla alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. Korkoriskien hallinnalla pyritään pienentämään kaupungin korkomenojen vaihtelua ja parantamaan niiden ennustettavuutta. Kaupungin omaisuuden asianmukaisella hoidolla ja käytöllä sekä tarkoituksenmukaisella uushankinnalla voidaan pienentää rahoitusalijäämiin liittyvää riskiä. Omaisuuden aktiivisella kehittämisellä sekä kunnan perustoimintojen kannalta tarpeettoman omaisuuden myymisellä voidaan pienentää tulevia rahoitustarpeita ja huolehtia pääomien tehokkaasta käytöstä. Kaupungin antolainasaamisiin liittyy luottoriskejä, mutta merkittävimmät saamiset ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin liittyviä merkittäviä luottotappioriskejä ei ole tiedossa. Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä periaatteita ja konsernijohtajan hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Näiden mukaisesti kaupunki ottaa toiminnassaan harkittuja riskejä, joista voi aiheutua tilapäisiä arvon muutoksia tai jopa pysyviä tappioita. Yksittäisen sijoitusriskin toteutumisella ei kuitenkaan olisi mainittavaa vaikutusta kaupungin talouteen. 20 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

22 Toimintakertomus Ympäristötekijät VÄLITTÖMIEN YMPÄRISTÖKULUJEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2016 Ympäristöjohtaminen ja -kehittäminen 2,4 % Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 2,9 % Melun ja tärinän torjunta 0,5 % Jätehuolto ja roskaantumisen torjunta 14,2 % Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 18,0 % Ympäristökoulutus, - kasvatus ja -neuvonta 0,3 % Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0,6 % Välittömät ympäristökulut olivat vuonna 2016 yhteensä noin 27,0 milj. euroa. Ulkoilman ja ilmastonsuojelu 7,6 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 1,7 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 51,6 % Ympäristömeno määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneeksi menoksi. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa luonnonsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kaupungin talouden ja toiminnan kannalta olennaiset ympäristöasiat liittyvät mm. Tampereen Veden jäteveden käsittelyn kustannuksiin, eri yksiköiden toimiin kaupungin ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi sekä hyvän ja terveellisen ympäristön turvaamiseen. Kaupunki tähtää hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalia kaupunkia tavoitellaan muun muassa ilmasto- ja energiatiekartan sekä sitä tukevan kaupungin resurssien viisaaseen käyttöön keskittyvän tiekartan toimien kautta. Kaupunki allekirjoitti lokakuussa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) mukaisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Tampereen Veden viemärilaitostoiminnan liikevaihto oli noin 33,4 milj. euroa, joka koostui pääosin jätevesien käsittelyyn liittyvistä myyntituloista. Merkittäviä uusia investointeja oli Nurmi-Nikinväylä alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen 2,1 milj. eurolla. Yhteensä viemäriverkostoon investoitiin noin 6 milj. euroa ja viemärilaitoksiin 1,7 milj. euroa. Myös Keskuspuhdistamo -hanke eteni. Suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyi keväällä 2016 kuntien perustamalle Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Tampereelle ennustetaan uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Osana kasvuun varautumista kaupunki päätti aloittaa raitiotien rakentamisen. Raitiotie parantaa palveluiden saavutettavuutta ja liikkumisen esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Merkittävimmät luontovaikutukset kohdistuvat liito-oravien elinympäristöihin. Näitä haittoja kompensoidaan poikkeamislupien edellyttämällä tavalla. Tampereen ensimmäiset, leasing-rahoitteiset sähköbussit aloittivat joulukuussa linjalla 2 Rauhaniemestä Pyynikintorille. Neljän bussin hankinnasta kirjattiin välillisiksi ympäristöinvestoinneiksi noin 2,3 milj. euroa. Sähköbusseja liikennöi Tampereen Kaupunkiliikenne, jonka polttoaineverojen tilitykset olivat 2,14 milj. euroa vuonna Kaupunkikonsernissa ympäristön kannalta tärkeitä toimijoita ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy ja Ekokumppanit Oy, joka edistää kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa tuottamalla tiedotus-, neuvonta, - koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Ekokumppanit Oy:n liikevaihto oli 0,9 milj. euroa. Tampereen kaupungin merkittävin energiantoimittaja on Tampereen Sähkölaitos Oy, johon Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Sähkönmyynti Oy sulautuivat vuoden 2016 alusta. Tampereen Sähkölaitos Oy tilitti vuonna 2016 ympäristöperusteisia veroa noin 39,8 milj. euroa. 17 osakaskunnan omistaman Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätemaksuista koostuvat ympäristötulot olivat lähes 40 milj. euroa. Vastaavasti ympäristöperusteisia kuluja kirjattiin 37,4 milj. euroa, josta suurimman erän, 31,8 milj. euroa, muodosti jätteenkäsittelyn- ja kuljetuspalveluiden kulut. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n yhdessä omistaman Tammervoiman hyötyvoimalan ensimmäinen tuotannollinen vuosi oli menestyksekäs. Laitokselle toimitettiin yhteensä jätekuormaa ja energiantuotannon hyötysuhde oli lähes 90 %. Sekajätettä hyödynnettiin energiana lähes tonnia ja energiaa tuotettiin yhteensä 414 GWh. Kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ehdolliset ympäristövastuut olivat yhteensä 57,4 milj. euroa. Merkittävimmät lisäykset, yhteensä 17 milj. euroa, kohdistuivat Viinikanlahden ja Härmälän Perkiönkadun maaperien puhdistusvastuisiin sekä Kalevanharjun entisen kaatopaikan tarkkailuvastuuseen. Kaupunkiorganisaation ympäristöön liittyvistä tunnusluvuista ja toimista raportoidaan tarkemmin Ympäristön ja kestävän kehityksen katsauksessa, johon koostetaan myös kaupungin konsernitason ympäristötilinpäätös. Tampereen kaupungin tilinpäätös

23 Toimintakertomus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on lainmukaista sekä taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen strategisten sekä toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta sekä sen, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginvaltuusto on uudistetun kuntalain perusteella hyväksynyt päätöksen Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, Päätöksellä valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kuntalain ja valtuuston periaatepäätöksen mukaisesti kaupungin ja sen toimintayksikköjen vastuulla olevaa toimintaa. Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Pormestari ja konsernijohtaja vastaavat konsernitasolla ja muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat kukin omilla vastuualueillaan toiminnan sekä hallinnon ja talouden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen osaksi kaupungin strategista johtamista sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä on vastuutettu kaupungin tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille kaupungin johto- ja toimintasäännöissä sekä edelleen niiden vastuulla oleville organisaatioille. Tilivelvollinen johto on vastuuttanut sisäisen valvonnan järjestämisen antamissaan toimintaohjeissa. Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt uudistetun Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta konsernimääräyksen. Uudistetussa määräyksessä on otettu huomioon uuden kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset sekä kaupunginvaltuuston hyväksymät Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupungin muiden toimielinten on tullut päivitetyn ohjeen perusteella määritellä ohjeen mukaiset menettelytavat. Tampereen kaupungin lauta- ja johtokunnat ovat vuoden 2016 aikana käsitelleet kaupunginhallituksen hyväksymän konsernimääräyksen. Lauta- ja johtokunnat ovat myös päättäneet, että niiden vastuulla olevasta toiminnasta laaditaan toimintaympäristöanalyysi ja riskiprofiili. Lisäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat yhdistetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavan kuvaukseksi. Tämä selonteko perustuu 35 toimintayksikön sekä lauta- ja johtokuntien tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemiin itsearviointeihin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä sisäisen tarkastuksen toimintavuoden aikana tekemiin tarkastuksiin ja arviointeihin. Selonteko on valmisteltu COSO-viitekehykseen pohjautuvan arviointimallin avulla. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muita lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti tehdyt toimenpiteet on esitetty kunkin toimintayksikön kohdalla. Sisäisen valvonnan itsearvioinneissa esitettiin vakava huoli resurssien riittävyydestä suhteessa palvelutarpeisiin, tavoitteisiin, peruskorjaustarpeisiin ja riskeihin. Tietojärjestelmien häiriötön ja laadukas toiminta on vaarantunut merkittävästi useita kertoja, mikä on myös vaikuttanut negatiivisesti palvelutuotannon laatuun ja tuloksellisuuteen. Tämä näkyy myös merkittävässä osassa selontekoja. Tietojärjestelmien tukea toimintayksikköjen tiedolla johtamisen, päätöksenteon ja raportoinnin vaikuttavuuden kehittämisessä tulee edelleen parantaa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteutus on vastuutettu kaupunginvaltuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupungin johto- ja toimintasäännöissä ja tilivelvollisen johdon päätöksissä. Kaupunginhallituksen hyväksymässä Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeessa linjataan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen yhdeksi, integroiduksi kokonaisuudeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt myös tietoturvapolitiikkaa koskevat asiakirjat sekä kaupungin valmiussuunnitelman. Häiriötilanteiden aikaista toimintaa varten on johtosäännön mukainen johtoryhmä ja sen tilannekuvaryhmä. Toimintayksiköissä on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät riskienhallintasuunnitelmat. Valtuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksen mukaisesti lautaja johtokunnat ovat vuoden 2016 aikana päättäneet, että niiden vastuulla olevasta toiminnasta laaditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavan kuvaukset, jotka tulevat korvaamaan aiemmat sisäisen valvonnan suunnitelmat ja riskienhallintasuunnitelmat. 22 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

24 Toimintakertomus Riskienhallinnan raportointi toteutettiin tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä, kun toimintayksiköt arvioivat riskienhallintansa tilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Tulevien vuosien kehittämiskohteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa sekä viedä käytäntöön riskienhallinnan yhdenmukaisia menettelytapoja. Erityisesti riskienhallinnan menettelytapoja kehitetään osana strategista johtamista sekä palvelu- ja vuosisuunnitelmien laadintaa sekä toteutumisen raportointia ja arviointia. Lisäksi ennaltaehkäistään tietojärjestelmien häiriötöntä toimintaa uhkaavien riskien toteutumista sekä luodaan menettelyitä toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmentamiseksi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimintayksikön kohdalla. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille merkittävä korvausvaade. Sopimustoiminta Sopimustoiminta on kaupungissa ohjeistettu. Sopimuksen tekijä vastaa sopimusehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopimusseurannasta. Suurista ja taloudellisesti merkittävistä sopimuksista tulee neuvotella konsernihallinnon hallintoyksikön lakiasiantuntijoiden kanssa. Palvelutuotannon sopimuspohjaisen toiminnan johtamisessa on tullut varmistaa, että tilivelvollisella viranhaltija- ja luottamustoimijohdolla on käytössään sopimuksiin perustuvan toiminnan johtamista palveleva, toimiva, ajantasainen ja sopimusehtojen valvonnan mahdollistava sopimusten hallintajärjestelmä. Kaupungin sopimustenhallinnointi on vastuutettu pysyväismääräyksellä suoritettavaksi Donna- järjestelmässä. Donna ei kuitenkaan ole sopimushallintajärjestelmä, joka mahdollistaisi riittävällä tavalla sopimusten hallinnan ja valvonnan. Sopimustenhallinnan kehittäminen käynnistetään vuoden 2017 aikana kartoitus- ja kehittämisselvityksellä, jonka perusteella laaditaan suunnitelma sopimusten hallinnan kehittämiseksi. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tampereella toimii tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi sen tehtävänä on valvoa, ohjata ja kehittää sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä. Tarkastustoimikunnassa puheenjohtajana toimi pormestari ja jäseninä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Tarkastusjohtaja toimi tarkastustoimikunnan esittelijänä. Kaupungin konsernijohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus tarkastustoimikunnan kokouksissa. Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet ja asema on määritelty pormestarin hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen, sen tarkastustoimikunnan ja pormestarin alaisuudessa. Sen tehtävänä on arvioida hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Vuoden aikana valmistui 13 tarkastusraporttia ja yksi tarkastusmuistio sekä kuusi sisäistä muistiota. Lisäksi annettiin yhden toimintayksikön johtamisen arviointilausuma. Raporteissa ja muistioissa käsiteltiin toimintayksikköjen ja toiminnan (ml. digitalisoinnin johtamista) sekä niihin liittyen riskienhallinta- ja valvontaprosesseja, kaupungille myönnetyn valtionavustuksen käyttöä, hankintoja ja sopimusten hallintaa, henkilöstön rekrytointimenettelyitä, tietojärjestelmien toimintaa ja häiriötilanteiden jatkuvuussuunnittelua, budjetointi- ja seurantajärjestelmien toimivuutta, avustustoimintaa ja siihen liittyvän valtiontukisääntelyn noudattamista, palkkahallintoa ja palkanmaksatusta sekä projektien ja strategisten hankkeiden johtamista ja toimintaa. Tarkastukset kohdistuivat 20 toimintayksikköön. Yhteenvetona arviointien ja tarkastusten perusteella sisäinen tarkastus toteaa valvontavastuussa olevien käsitelleen tarkastusraporteissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia asianmukaisesti ja suunnitelleen tai ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin. Sisäisen tarkastuksen toimintaan on tehty vuoden 2016 aikana kansainvälisten ammattistandardien mukainen riippumaton ulkoinen laatuauditointi. Sen mukaan Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus on pääosin noudattanut toiminnassaan kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja ja on oikeutettu käyttämään standardien noudattamista ilmaisevaa mainintaa toiminnassaan. Kaupunginhallituksen kokonaisarvio Kaupunginhallitus toteaa arvionaan, että kaupungin hallinto on toiminut pääosin toimintaa velvoittavien lakien ja säännösten sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan mukaisesti. Yleisesti ottaen sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat toimivat ja asianmukaisesti järjestetyt. Tampereen kaupungin tilinpäätös

25 Toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma TA 2017 Poikkeama TA 2017 / TP euroa euroa euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot Tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos Kaupungin tilikauden 2016 tulos muodostui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisen tilikauden tulosta parempi. Merkittävin yksittäinen tekijä tuloksen paranemisen taustalla oli kilpailukykysopimuksen mukaisen vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vaikutus kaupungin henkilöstökuluihin. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna 4/2016-3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kolme neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella tilikauden 2016 henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen henkilöstökuluja vähentävä vaikutus oli noin 6,7 milj. euroa. Tuloskehitystä tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että vuoden 2015 tulosta rasittivat yhteensä 20,8 milj. euron kertaluonteiset kulut. Toimintakulut olivat yhteensä 1 608,0 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 49,4 milj. euroa (3,2 %). Toimintakatteen kasvu oli päättyneellä tilikaudella maltillisella tasolla. Toimintakate toteutui ,9 milj. eurona kasvun ollessa 21,5 milj. euroa (1,9 %). Ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta nettomenojen kasvu olisi ollut 2,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden nettomenojen kasvua matalampi. Verotulojen kasvu 9,4 milj. euroa (1,1 %) oli edellisvuotista heikommalla tasolla yhteisöveron laskun sekä kunnallisveroon tehtävien vähennysten kasvun vuoksi. Verorahoituksen kasvu kokonaisuutena oli kuitenkin edellisvuotta suurempaa, 28,2 24 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

26 Toimintakertomus milj. euroa (2,4 %), sillä kunnallisveromenetyksiä kompensoitiin valtionosuuksissa. Vuonna 2015 verorahoituksen kasvu oli 14,7 milj. euroa (1,3 %). Rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli nettona 5,9 milj. euroa tuottoa, mikä oli 4,4 milj. euroa edellisvuoden toteumaa parempi. Muutosta selittää muiden rahoituskulujen pieneneminen 4,9 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa edellisvuonna kirjatusta kertaluonteisesta Tavase Oy:n konsernitilisaamisen alaskirjauksesta. Vuosikate toteutui 74,4 milj. eurona, mikä kattoi suunnitelmapoistot 80-prosenttisesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina pidetään kuntasektorilla 100 prosentin tasoa, jos poistotaso vastaa vuosittaisia investointeja. Kaupungin korkea investointitason vuoksi poistonalaiset investoinnit toteutuivat poistotasoa huomattavasti suurempina. TUOTOT Rahoitustuotot 15,3 milj. euroa 1 % Valtionosuudet 317,2 milj. euroa 19 % Verotulot 896,2 milj. euroa 54 % Satunnaiset tuotot 0,9 milj. euroa 0 % Myyntituotot 214,2 milj. euroa 13 % Maksutuotot 95,2 milj. euroa 6 % Tuet ja avustukset 42,0 milj. euroa 3 % Vuokratuotot 55,3 euroa 3 % Muut toimintatuotot 27,9 milj. euroa 2 % Tuotot Kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli yhteensä 1 664,3 milj. euroa ja tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 49,7 milj. euroa (3,1 %). Toimintatuottoja kertyi 434,7 milj. euroa, mikä on 22,0 milj. euroa (5,3 %) edellisvuotista enemmän. Toimintatuotoilla katettiin aiempien vuosien tapaan 27,5 prosenttia toimintakuluista. Myyntituotot (214,2 milj. euroa) toteutuivat 5,4 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Suurinta myyntituottojen kasvu oli Kaupunkiympäristön kehittämisessä, 7,6 milj. euroa (18,6 %). Kaupunkiympäristön rakentamisen myyntituotot kasvoivat 5,9 milj. eurolla ja joukkoliikenteen myyntituotot 1,8 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön rakentamisen myyntituottojen kasvu selittyy pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutoksella. Edellisvuonna pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuottoihin, mutta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden ohjeistuksen myötä tulot on vuonna 2016 kirjattu myyntituottoihin. Kun kirjauskäytännön muutos jätetään huomioimatta, myyntituotot vähenivät kaupungin tasolla 0,5 milj. euroa. Avopalvelujen ulkoiset myyntituotot kasvoivat pääasiassa vastaanottokeskuksen avaamisen johdosta 3,2 milj. eurolla. Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen ja Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhtiöittämiset puolestaan vaikuttivat kaupungin myyntituottoja pienentävästi. Tullinkulman Työterveys yhtiöitettiin ja Tampereen Logistiikka Yhteensä vaikutus vuoden 2016 myyntituloihin oli -9,4 milj. euroa, sillä vuonna 2015 Tullinkulman Työterveyden ulkoiset myyntitulot olivat 4,4 milj. euroa ja Tampereen Logistiikan myyntitulot 5,0 milj. euroa. Maksutuottojen 95,3 milj. euron toteuma oli noin 10,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Kun huomioidaan lisäksi pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutos, maksutuottojen kasvu edellisvuoteen nähden oli 15,9 milj. euroa. Eniten kasvoivat Kaupunkiympäristön kehittämisen Maaomaisuuden hallinta -palvelukokonaisuuden maksutuotot, 8,7 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden maksutuotot muodostuvat pääasiassa maankäyttösopimuksista saatavista korvauksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen maksutuotot kasvoivat 3,3 milj. eurolla johtuen perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen asiakasmaksuista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen maksutuotot kasvoivat 2,1 milj. eurolla, mikä aiheutui pääasiassa kotona asumista tukevien palvelujen maksutuotoista. Vuokratuotot (55,3 milj. euroa) kasvoivat edellisvuoteen nähden 3,1 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa- ja vesialueiden vuokratuottojen toteuma oli 2,1 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Tampereen Tilakeskuksen ulkoiset vuokratuotot kasvoivat 1,2 milj. eurolla. Tukia ja avustuksia (42,0 milj. euroa) kertyi 4,1 milj. euroa vuotta 2015 vähemmän. Suurin muutos tapahtui Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa (-3,6 milj. euroa), kun Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen ei enää päättyneellä tilikaudella saatu. Muut toimintatuotot (27,9 milj. euroa) toteutuivat 7,2 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Muista toimintatuotoista 18,3 milj. euroa oli pysyvien vastaavien myyntivoittoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen myyntivoitot olivat 15,9 milj. euroa, mikä oli 8,9 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Kasvua selittää erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta syntynyt myyntivoitto. Verorahoitus toteutui 1 213,4 milj. eurona, mikä tarkoittaa 2,4 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen nähden. Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa ja yhteisöverotuloja 54,3 milj. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 2,8 prosenttia ja yhteisöveron tuotto puolestaan pieneni noin 19,3 prosenttia. Veroprosentteja ei muutettu vuodelle Yhteisöverotulojen pieneneminen johtui kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättymisestä ja kaupungin jakoosuuden pienenemisestä. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. eurolla (6,3 %) vuodesta Tampereen kaupungin tilinpäätös

27 Toimintakertomus Rahoitustuotot toteutuivat 15,3 milj. eurona, mikä on edellisvuoden tasolla. Muissa rahoitustuotoissa arvopapereiden myyntivoittoja kertyi 3,8 milj. euroa edellisvuotta vähemmän, mutta osinkotuotot konserniyhteisöiltä kasvoivat 4,2 milj. eurolla. Kulut Kaupungin kulujen kokonaismäärä oli yhteensä 1 714,0 milj. euroa. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 38,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Omana työnä tai kaupungin johdolla valmistettuihin investointihyödykkeisiin liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin ja niiden vaikutus tulokseen (28,4 milj. euroa) on eliminoitu valmistus omaan käyttöön -rivillä. Omajohtoisen valmistuksen arvo kasvoi 5,9 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin johdolla valmistettujen hyödykkeiden hankintamenot muodostuvat enimmäkseen palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Investointihankkeisiin liittyvien palvelujen ostojen osuus oli 22,6 milj. euroa, mikä oli 6,6 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Toimintakulut toteutuivat 1 608,0 milj. eurona. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot muodostivat noin 82 prosenttia toimintakulujen kokonaissummasta. Henkilöstökulut toteutuivat 676,8 milj. eurona, mikä on noin 43 prosenttia KULUT Poistot ja arvonalentumiset 93,0 milj. euroa 5 % Rahoituskulut 9,4 milj. euroa 1 % Muut toimintakulut 6,5 milj. euroa 0 % Vuokrakulut 47,7 milj. euroa 3 % Avustukset 153,8 milj. euroa 9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 103,0 milj. euroa 6 % Satunnaiset kulut 3,7 milj euroa 0% toimintamenoista. Henkilöstökuluja aktivoitiin taseeseen valmistus omaan käyttöön -erän kautta 3,6 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut pienenivät 4,3 milj. euroa (0,6 %), mikä aiheutui lähinnä kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahojen leikkauksesta. Kun jätetään huomioimatta Tullinkulman Työterveyden ja Tampereen Logistiikan yhtiöittämisen vaikutus, kuvantamispalvelujen yhdistyminen osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä alkaen ja turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa kaupungille, oli vertailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu 6,9 milj. euroa (1,0 %). Palvelujen ostot toteutuivat 620,1 milj. eurona, mikä on 33,1 milj. euroa (5,6 %) edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostoista suoraan kuntalaisille hankittujen lopputuotepalvelujen eli asiakaspalvelujen osuus oli noin 66 prosenttia (408,5 milj. euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 8,3 milj. euroa. Merkittävin syy tähän oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilauksen 12,2 milj. euron (6,1 %:n) kasvu, mikä aiheutui tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneista muutoksista sekä palvelujen käytön ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntymisestä. Ulkoisten palveluostojen kasvua selittävät myös Henkilöstökulut 676,8 milj. euroa 39 % Palvelujen ostot 620,1 milj. euroa 36 % Tampereen Logistiikan ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämiset sekä kuvantamispalvelujen yhdistyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Näiden organisaatiomuutosten myötä aiemmin itse tuotetut palvelut ostetaan nyt kaupungin ulkopuolelta. Matkustus- ja kuljetuspalvelujen ostojen kasvusta (8,1 milj. euroa) 6,1 milj. euroa on ostoja Tuomi Logistiikka Oy:ltä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostojen kasvu oli 11,7 milj. euroa, josta ostot Tullinkulman Työterveys Oy:ltä olivat 6,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kasvoivat 5,5 milj. eurolla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän kulut (103,0 milj. euroa) kasvoivat 7,5 milj. euroa vuoteen 2015 nähden. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ostot (17,0 milj. euroa) toteutuivat 2,0 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mikä johtuu pääasiassa volyymien kasvusta Avopalveluissa ja Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa. ICT-kaluston ostot kasvoivat 1,5 milj. eurolla, minkä taustalla ovat erityisesti päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat. Avustuskulut (153,8 milj. euroa) kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 milj. euroa (6,5 %). Kaupungin avustuskuluista 48,8 milj. euroa muodostuu toimeentulotukimenoista, 32,2 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja 26,4 milj. euroa avustuksista yhteisöille. Lisäksi avustuksiin kirjataan avustukset kotitalouksille (18,0 milj. euroa) ja vammaisille (12,5 milj. euroa) sekä lasten kotihoidon tuki (16,1 milj. euroa). Avustuksista eniten ovat kasvaneet kotitalouksille annettavat avustukset (3,5 milj. euroa). Suurin selittävä tekijä tälle on, että palvelusetelipäivähoidon kustannukset toteutuivat 1,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Toimeentulotukimenot kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,1 milj. eurolla ja työmarkkinatuen kuntaosuus 1,5 milj. eurolla. Vuokrakulut (47,7 milj. euroa) toteutuivat 2,8 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Vuokrakuluista 38,4 milj. euroa oli rakennusten ja huoneistojen vuokria (2015: 36,0 milj. euroa). Kuvioissa esitetyistä summista ei ole vähennetty Valmistus omaan käyttöön -erän kautta oikaistuja kuluja. 26 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

28 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma TA 2017 Poikkeama TA 2017 / TP euroa euroa euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitusprosentti Lainanhoitokate 2 3 Kassan riittävyys, pv Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Tampereen kaupungin tilinpäätös

29 Toimintakertomus Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Kaupungin tuloslaskelman ja taseen tavoin rahoituslaskelmassa esitetään ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja kaupungin ulkopuolisten organisaatioiden välillä. NETTOINVESTOINNIT JA VUOSIKATE Milj. euroa TP -07 TP -08 TP -09 TP -10 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muutokseen, kuten lainanlyhennyksiin. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 53,7 milj. euroa ja se toteutui edellisvuoden tasoisena. Satunnaisiin eriin (-2,7 milj. euroa) kirjattiin tilikaudella 2016 Vellamonkodit Oy:n kanssa tehdystä lainajärjestelystä syntyneet kulut -3,4 milj. euroa, Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto 0,9 milj. euroa sekä Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta syntynyt purkutappio 0,3 milj. euroa. Vellamonkodit Oy:n järjestelyssä kaupunki antoi yhtiöltä olevan lainasaamisen anteeksi, osti yhtiön omistaman päiväkotirakennuksen sekä myi omistamansa yhtiön osakkeet Kotilinnasäätiölle. Päiväkotirakennuksen ostohinta 0,5 milj. euroa kuitattiin lainasaamisesta 3,4 milj. euroa ja jäljelle jäänyt lainasaaminen 2,9 milj. euroa annettiin anteeksi. Osakkeiden myynnistä syntyi myyntitappio 0,5 milj. euroa, joten järjestelyn vaikutus kaupungin tulokseen oli yhteensä -3,4 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien luovutusvoitot ja -tappiot, joista kertyi tuottoa yhteensä 17,4 milj. euroa sekä pakollisten varausten muutokset. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja omaisuuden myynnistä saadun TP -11 Nettoinvestoinnit Vuosikate TP -12 TP -13 TP -14 TP -15 TP -16 TA -17 rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointien rahavirta oli -199,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui kokonaisuudessaan 146,0 milj. euroa. Vuoden 2016 ulkoiset investointimenot toteutuivat 226,3 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 4,1 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa (2015: 212,7 milj. euroa). Vuosien korkeaa investointitasoa selittävät suuret investointihankkeet, merkittävimpänä Rantaväylän tunnelin rakentaminen. Lisäksi Tilakeskuksen investoinnit olivat vuonna 2016 korkeimmillaan viiteen vuoteen ja lähes 30 milj. euroa korkeammat kuin edellisenä vuonna. Rantaväylän tunnelin nettomenot olivat vuonna 2016 yhteensä 23,3 milj. euroa. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön puoli vuotta etuajassa mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden toinen kiertoliittymä valmistuvat syksyllä Raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa Raitiotiehankkeen vuoden 2016 nettoinvestoinnit olivat 4,9 milj. euroa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin ja maanhankintaan käytettiin ilman edellä mainittuja Rantatunneli- ja Raitiotiehankkeita noin 58 milj. euroa. Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit toteutuivat kokonaisuutena noin 92 milj. eurona. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampere-talon tilamuutos ja laajennus 11,5 milj. euroa, Tesoman koulu ja päiväkoti 7,5 milj. euroa, Vehmaisten koulu ja päiväkoti 6,7 milj. euroa, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus 6,5 milj. euroa sekä Koukkuniemen Toukola 6,2 milj. euroa. 28 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

30 Toimintakertomus Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 21,3 milj. eurona. Suurin osa investoinneista käytettiin verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Lentävänniemen alueen vesihuolto ja Nurmi-Nikinväylä vesihuoltolinja. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden pääosin kone- ja kalustoinvestoinnit sekä liikuntapaikkojen kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 12,6 milj. eurona. Ulkoiset pysyvien vastaavien luovutustulot olivat 21,3 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 16,4 milj. eurona (2015: 7,7 milj. euroa). Sairaala- ja kuntoutuspalveluille kertyi ulkoisia pysyvien vastaavien luovutustuloja PSHP:ltä yhteensä 1,7 milj. euroa kuvantamisen ja urologian liiketoimintakaupoista. Konsernihallinnolle kertyi luovutustuloja 2,5 milj. euroa muun muassa VVO-yhtymä Oyj:n ja Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeiden myynnistä, Finnpark Oy:n SVOP-palautuksesta sekä TESC Oy apporttiluovutuksesta. INVESTOINNIT, milj. euroa Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Sijoitukset Tietojärjestelmät Muut aineelliset hyödykkeet 0,8 0,2 6,6 15,7 15,6 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen luovutustulot olivat 0,4 milj. euroa (2015: 18,1 milj. euroa). Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos -konsernille. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti (33,7 %) toteutui hieman alkuperäisen talousarvion tavoitetta (33 %) parempana. Taso on edellistä vuotta (29,8 %) parempi, mutta kuitenkin edelleen alhainen. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä oli tilinpäätöshetkellä -541,0 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavirtoja, jotka on tarvittu varsinaisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden aikana. Rahoituksen rahavirta toteutui päättyneellä tilikaudella 153,7 milj. euroa positiivisena johtuen lainamäärän kasvusta. Vuonna 2016 nostettiin uutta pitkäaikaista lainarahoitusta 100,0 milj. euroa ja 22,7 74,9 89,8 vanhoja lainoja lyhennettiin 25,5 milj. eurolla, joten pitkäaikaisen lainarahoituksen määrä kasvoi yhteensä 74,5 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 15,0 milj. eurolla, mikä johtui pääasiassa konsernipankkitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän 16,7 milj. euron kasvusta. Henkilöstökassan talletetut varat vähenivät 1,7 milj. eurolla. Kokonaisuutena kaupungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla. Antolainasaamisten vähennykset, 7,1 milj. euroa, toteutuivat 6,2 milj. euroa edellistä vuotta suurempina. Vellamonkodit Oy:n lainajärjestelyn johdosta antolainasaamisten vähennyksenä näkyy 3,4 milj. euroa. Järjestelyn vaikutus rahoituslaskelmaan on kuitenkin neutraali, sillä lainasaamisen anteeksiantaminen heikentää kaupungin vuosikatetta ja päiväkotirakennuksen ostohinta näkyy investointimenoissa. Edellisvuotta suurempia antolainojen vähennyksiä selittävät myös Tampereen Vuokratalosäätiön kaupungille maksamat 2,3 milj. euron lainojen lyhennykset. Muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyy toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin vuoden 2016 lainahoitokate on 2,4, mikä on edellisvuoden lainanhoitokatetta (3,4) heikompi. Lainanhoitokate on hyvällä tasolla silloin, kun tunnusluku saa suuremman arvon kuin 2. Rahavarojen muutos Kaupungin vuoden 2016 rahavarojen muutos toteutui 7,7 milj. euroa positiivisena. Kaupungin kassavarojen tilanne oli vuoden lopussa edelleen hyvä, 108,9 milj. euroa. Rahavarojen säilyminen edellisen vuoden tasolla selittyy kuitenkin pääasiassa lainanotolla, sillä toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvittiin päättyneellä tilikaudella aiempia vuosia enemmän rahavaroja. Kassan riittävyyttä kuvaavan tunnusluvun arvo 22 kuvaa sitä, että rahavaroilla kyettäisiin kattamaan kaikki kassasta maksut 22 päivän ajan. Tampereen kaupungin tilinpäätös

31 Toimintakertomus Tasetarkastelu Tase VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 84 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

32 Toimintakertomus VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta , euroa Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset , euroa Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Tampereen kaupungin tilinpäätös

33 Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase kuvaa kaupungin omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättymishetkellä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Tase sisältää myös liikelaitosten omaisuus- ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin, erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä, kuten saamisia ja velkoja. Taseen kokonaisuus Kaupungin taseen loppusumma oli tilinpäätöshetkellä 1 999,6 milj. euroa, mikä oli 89,7 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Taseen vastaavissa kasvua tapahtui investointien vuoksi pysyvien vastaavien hyödykkeissä 118,3 milj. euroa. Kaupungin saamiset pienenivät 36,8 milj. eurolla. Vastattavien pääomien muutokset tilikauden aikana johtuivat pääosin vieraan pääoman kasvamisesta 111,2 milj. eurolla ja oman pääoman pienenemisestä tilikauden alijäämäisen tuloksen johdosta. Vastaavaa Taseen vastaavaa-puolen merkittävin omaisuuserä on pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet, joka muodostaa noin 63 prosenttia taseen loppusummasta. Tase-erä on kasvanut vuosittain poistoja suurempien investointien vuoksi. Tilikaudella 2016 aineelliset hyödykkeet kasvoivat 98,9 LAINAMÄÄRÄN KEHITYS Milj. euroa TP -09 TP -10 TP -11 milj. eurolla (8,5 %). Kaupungin rakennusten ja kaupunki-infran rakentaminen selittää pääosan aineellisten hyödykkeiden kasvusta. Rakentamisinvestoinnit kasvattavat rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden tasearvojen lisäksi tase-erää Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Tehdyt maa- ja vesialuehankinnat ylittivät myytyjen maa-alueiden tasearvot 15,3 milj. eurolla. Aineettomat hyödykkeet kasvoivat tilikauden aikana 20,2 milj. eurolla pääasiassa Rantaväylän tunnelin investoinneista johtuen. Kyseisen rakennusinvestoinnin Liikennevirastolle luovutettu osuus on kirjattu kaupungin muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Pysyvien vastaavien osakkeiden ja osuuksien tasearvo kasvoi tytäryhteisöjen tehtyjen sijoitusten johdosta. Suurimmat sijoitukset olivat Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n omaan pääomaan tehty 2,9 milj. euron sijoitus ja Tampereen Raitiotie Oy:n omaan pääomaan tehty sijoitus 2,0 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa saamiset pienenivät 36,8 milj. eurolla. Lyhytaikaiset lainasaamiset pienenivät 33,6 milj. eurolla, mikä aiheutui lähes yksinomaan tytäryhteisöjen negatiivisten konsernitilisaldojen pienenemisestä. Pitkäaikaiset muut saamiset pienenivät 18,6 milj. eurolla, mikä selittyy pääasiassa Rantaväylän tunnelin rahoitusosuussaamisten 16,5 milj. euron pienenemisellä. Tilinpäätöksessä 2015 tunneliin TP -12 TP -13 TP -14 TP -15 TP -16 Lainakanta, milj. 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 398,8 488,3 /asukas Euroa liittyviä rahoitusosuussaamisia sisältyi taseen pitkäaikaisiin muihin saamisiin 17,8 milj. euroa ja lyhytaikaisiin muihin saamisiin 26,0 milj. euroa. Tilinpäätöksessä 2016 tunnelin rahoitusosuusaamiset (27,4 milj. euroa) esitettiin kokonaan lyhytaikaisissa muissa saamisissa. Rahoitusarvopaperien tasearvo pieneni tilikauden aikana 9,0 milj. eurolla. Tilikauden aikana erääntyi joukkovelkakirjalainasaamisia yhteensä 7,7 milj. eurolla. Tilinpäätöshetkellä rahat ja pankkisaamiset kaupungin taseessa olivat 88,8 milj. euroa. Vastattavaa Taseen vastattavien merkittävin erä on oma pääoma, joka oli 1 191,1 milj. euroa ja 60 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma pienentyi vuoden aikana 20,1 milj. eurolla pääasiassa tilikauden alijäämän vuoksi. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja edellisten tilikausien ylijäämään ei tehty tilikauden aikana. Kaupungin omavaraisuusaste oli 61 prosenttia, mikä on 4 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasoa heikompi. Kuntatalouden hyvä tavoitetaso on 70 prosenttia. Omavaraisuusasteen heikkenemistä selittää lainamäärän kasvu ja oman pääoman pieneneminen tilikauden alijäämän johdosta. Suhteellinen velkaantuneisuus saa arvoksi 46 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 46 prosenttia kaupungin vieraan pääoman takaisinmaksamiseksi. Edellisenä vuonna kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus oli 40 prosenttia. Asukaskohtainen lainakanta kasvoi 367 eurolla euroon. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset pienenivät 1,2 milj. eurolla. Vapaaehtoiset varaukset muodostuvat Tampereen Veden investointivarauksesta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraukseen. Vieras pääoma kasvoi yhteensä 111,2 milj. eurolla, josta pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvu oli 61,9 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 100,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia rahalaitoslainoja lyhennettiin 25,5 milj. eurolla. Korollisen vieraan pääoman määrä oli tilikauden lopussa 488,3 milj. euroa. 32 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

34 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain kaupungin ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Vuoden 2016 kokonaistulot olivat 1 794,7 milj. euroa ja kokonaismenot 1 845,4 milj. euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuodesta 116,0 milj. euroa johtuen ensisijaisesti pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä 100 milj. euroa. Kokonaismenot kasvoivat 58,5 milj. euroa. Eniten kasvua oli toimintamenoissa, 49,4 milj. euroa. Kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 50,7 milj. eurolla johtuen lähinnä investointimenoista, joiden rahoittamiseen tulorahoitus ei ole viimeisinä vuosina riittänyt. Kokonaismenojen ja -tulojen erotus pieneni viime vuodesta, jolloin kokonaismenot olivat 108,1 milj. euroa kokonaistuloja suuremmat euroa % euroa % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,6 Verotulot , ,8 Valtionosuudet , ,8 Korkotuotot , ,4 Muut rahoitustuotot , ,5 Satunnaiset tuotot 929 0, ,1 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot , ,6 Investoinnit Rahoitusosuudet investointikuluihin , ,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot , ,6 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,6 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys , ,2 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,2 - Valmistus omaan käyttöön , ,2 Korkokulut , ,5 Muut rahoituskulut , ,3 Satunnaiset kulut ,2 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 587 0, ,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ,0-55 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset , ,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0 Tampereen kaupungin tilinpäätös

35 Toimintakertomus Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 ( , 159 ). Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline ja se muun muassa määrittelee missä tehtävissä tai toiminnoissa kaupunki on mukana omistajana tai sijoittajana. Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtana on kaupungin strategia. Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010 ( , 75 ). Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeen päivittäminen hyväksyttiin kaupunginhallituksessa myös vuonna 2010 ( , 178 ). Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja konserniohje päivitetään vuoden 2017 aikana. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjetta. Ohjeiden avulla kaupunki ohjaa omistuksiaan ja niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti ja luotettavasti. Konserniohjauksen järjestäminen Kaupunkikonsernin ohjauksesta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja. Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Omistajaohjaus kuuluu konsernijohtajan tehtäviin ja sen koordinointi ja valmistelu konserniohjauksen omistajaohjausyksikön liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalle. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto nimeää kaupungin ehdokkaat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tytäryhtiöiden päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa, ovat yhtiökokouksen lisäksi yhtiöiden hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto. Kaupungin valitsemat henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa ohjeistetaan toimimaan osakeyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta ja Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjeistusta noudattaen. Omistajapoliittiset tavoitteet, niiden toteutuminen ja arviointi Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämääränä on se, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Tampereen kaupungin omistajapolitiikan päämäärä konkretisoidaan omistajapoliittisten linjausten kautta. Kaupungin omistamien tytäryhtiöiden ja yhteisöjen tehtäväkentän monimuotoisuudesta johtuen yhteisöjen toiminnan kannattavuutta on arvioitava organisaatiokohtaisesti sekä osana kaupunkikonsernia. Asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen toimintaa, taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisesta, niiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista vastaa omistajaohjaus. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan vuosittain tytäryhteisökohtaisia toiminnallisia tavoitteita (osa tavoitteista on taloudellisia). Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2016 asetettiin vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginvaltuusto asetti 26 kaupungin tytäryhteisölle yhteensä 62 toiminnallista tavoitetta. Tytäryhteisöille asetetuista 62 tavoitteesta toteutui 40 tavoitetta ja 4 tavoitetta jäi toteutumatta. Yhdeksän tavoitetta toteutui osittain ja yhdeksän toteutumista ei voitu arvioida. Tytäryhteisöjen toiminnalliset tavoitteet on raportoitu yhteisökohtaisesti talousarvion toteumavertailu osiossa. Kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden (myös liikelaitokset sekä mahdolliset peruskaupungin liiketoimintapotentiaalia omaavat kokonaisuudet) muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt ja otetaan kantaa omistajan ja omistamisen näkökulmasta. 34 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

36 Toimintakertomus Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Sähkölaitos-konsernin vuoden 2016 isoimmat investoinnit liittyivät kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle, jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen sekä tuulivoimaosuuksien kautta saatavan sähkön määrän nostamiseen. Lisäksi konsernissa panostettiin muun muassa toiminnan kehittämiseen projektijohtamisen kautta. Sähkölaitos sai vuoden aikana kaksi merkittävää palkintoa, kun se huhtikuussa voitti Vuoden ilmastoteko -yleisöäänestyksen tamperelaisella pesuriperheellään ja elokuussa Sähkölaitos sai toisen kerran Vuoden Reilu kaukolämpö -palkinnon. TAMK, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uutta toimintamallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Prosessin tavoitteena on uuden yliopistosäätiön muodostaminen, johon yliopistot fuusioituvat ja jossa TAMK:sta Oy:stä tulee yliopistokonsernin tytäryhtiö. Tampere3 -hankkeeseen TAMK panosti vuoden 2016 aikana euroa valtion perusrahoitusta. OKM myönsi TAMKille lisäksi hankkeeseen euroa erillismäärärahaa, josta käytettiin v.2016 noin euroa. Vuonna 2014 aloitettu liikuntahallin peruskorjaus valmistui syksyllä Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto jäi viime vuodesta 5 % vaikka kävijämäärät säilyivätkin ennallaan. Liikevaihtoon vaikuttaa edelleen talouden yleisesti huono tilanne. Alalla yleisesti liikevaihto laski jopa enemmän kuin Särkänniemellä. Yrityksessä jatkettiin edelleen säästöjen toteuttamista. Särkänniemen suurin investointi vuonna 2016 oli X-laite, joka tavoitti hyvin tavoitellun kohderyhmän teinit ja hurjapäät. Tredea Oy:lle vuosi 2016 oli muutoksien vuosi. Syksyn aikana yhtiössä tehtiin uutta elinkeinopoliittista ohjelmaa sekä suunnitelmaa uudesta toimintamallista. Tredean hallituksen kokoonpano muuttui vuoden aikana. Syksyllä tehtiin valmisteluja Visit Tampere osakeyhtiön aloittamiseen liittyviä töitä. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy teki lähinnä perusparannusinvestointeja vanhoihin kiinteistöihin noin 1,8 miljoonalla eurolla. Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksesta on sovittu. Hanke on rakennusluvasta tehdyn valituksen johdosta viivästynyt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä Kangasalan koulutuspaloaseman investoinnista on sovittu ja hanke etenee niin, että tilat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa Tredu-Kiinteistöt Oy:n investoinnit etenevät verkostosuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Toteutusvaiheessa olevat merkittävimmät hankkeet ovat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisrakentaminen. Kangasalan oppilaitoksen toteutuksesta on päätetty ja suunnittelu on toteutusvaiheessa. Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamohankkeen valmistelu eteni toimintavuodan aikana suunnitellulla tavalla. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käytännön toiminta oli edellisten vuosien kaltaista. Sekä Tarastenjärvellä että Koukkujärvellä on tehty kaatopaikkojen käytöstä poistotöitä ja työt jatkuvat edelleen. Tammervoiman myötä yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle on lopetettu. Yhtiö valmisteli vuoden 2017 alussa alkanutta haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivojen tyhjennystehtävän järjestämistä. Investoinneista merkittävin oli Tarastenjärven kaasuturbiinilaitoksen käyttöönotto ja Pirkan Putkikeräys Oy:n putkikeräysjärjestelmä -investoinnin rakentumisen edistyminen Vuoreksen kaupunginosassa. Tampereen Vuokratalosäätiöllä on meneillään yksi asuinkiinteistö ja yksi palvelutalokiinteistö sekä yksi remonttikohde. Loppuvuoden aikana aloitettiin vielä kaksi uudiskohdetta ja yksi palvelutalokohde sekä kaksi remonttikohdetta. Vuoden aikana valmistuvien viiden uudiskohteen asuntomäärä on 232 asuntoa. Tampereen Vuokra-asunnot Oy käynnisti kesällä 2016 Luhtaan alueella 103 asunnon rakennushankkeen. Hanke valmistuu vuonna Tullinkulman Työterveys Oy:n tilikausi oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettu työterveysliiketoiminta kasvatti yhtiön liikevaihtoa noin 34 %. Vuosi sujui monessa mielessä yhtiömuotoisen Tullinkulman Työterveys Oy:n ja liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyneiden henkilöiden sekä kasvavan liiketoiminnan vakauttamisessa ja käytäntöjen yhtenäistämisen merkeissä. Liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyi noin 7000 uutta henkilöasiakasta ja kaksi uutta toimipistettä. Tuomi Logistiikka Oy:n varsinainen toiminta alkoi , kun yhtiölle siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta pois lukien vuokraamotoiminta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaalipalvelut -nimisen vastuualueen liiketoiminta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalveluista varastotoimintojen liiketoiminta siirtyi yhtiölle Yhtiö harjoitti pääosan toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Toiminnan painopisteenä vuoden aikana oli liiketoimintojen toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen sekä asiakkaiden tarpeiden turvaaminen muutostilanteessa. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin taloudellisen kehityksen arvioidaan jatkuvan pääosin nykyisen kaltaisena. Yhtiöiden taloudellisen aseman odotetaan hieman paranevan. Sähkölaitos-konsernin talous kohentui vuoden aikana merkittävästi ja tämän odotetaan jatkuvan. Lisäksi vuokra-asuntoyhteisöjen taloudellinen tilanne on kohentunut edelleen ripeästi ja tämä tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Pitkien korkojen matalaa tasoa on pyritty edelleen hyödyntämään korkosuojauksia tekemällä yhtiöissä joilla lainapääoman määrä on suuri. Konsernin rakennetta tarkastellaan edelleen kriittisesti ja varsinkin maakuntauudistukseen peilaten. Infra-, tila- ja ruokahuoltoliikelaitosten yhtiöittämisselvitykset pyritään tekemään vuoden aikana. Strategisesti merkityksettömien omistusten realisointia jatketaan. Tampereen kaupungin tilinpäätös

37 Toimintakertomus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Selonteko on laadittu tytäryhtiöiden johdon sekä konsernijohdon tekemän itsearvioinnin perusteella. Lisäksi omistajaohjaus käy vuosittain tavoite- ja omistajakeskustelut tytäryhteisöjen toimitusjohtajien ja hallitusten puheenjohtajien kanssa. Omistajakeskusteluissa käydään läpi yhtenä osa-alueena mm. tytäryhteisöjen riskienhallintasuunnitelmien ja riskikartoitusten sisältö ja ajantasaisuus, yhtiön sisäisen valvonnan menettelyt ja hyvän hallinto- ja johtamistavan noudattaminen. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginvaltuusto päättää Kuntalain 14 :n mukaan kuntastrategiasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Tampereen kaupunkikonsernin konsernivalvonnasta vastasi vuonna 2016 konsernijohto, johon kuuluivat kaupunginhallitus, pormestari ja konsernijohtaja, joita avusti konserniohjausyksikkö. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston tehtävänä on ohjata ja valvoa omistajana yhtiöitä ja säätiöitä siten, että nämä toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja säätiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohjetta sekä kaupunginhallituksen hyväksymää Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa (Corporate Governance) -ohjetta. Konserniohjauksen omistajaohjausyksikkö vastaa omistajapoliittisten linjausten valmistelusta ja omistajaohjauksesta sekä konserniohjauksen kehittämisestä. Se järjestää säännöllisiä toimitusjohtajille tarkoitettuja ja muita konserniyksikköjen toimintaan liittyviä kokous- ja koulutustilaisuuksia. Konserniohjauksen toimivallan ja vastuujaon toimivuuden osalta ei ole havaittu huomautettavaa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Liiketoimintajaosto nimesi vuodelle 2016 kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Sisäinen tarkastus avustaa pormestaria ja muuta konsernijohtoa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan asianmukaisuuden varmentamisessa ja arvioinnissa. Konsernijohtaja määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Yhteisöjen toimivan johdon, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten asiantuntemus korostuu nimettäessä yhtiön toimivaa johtoa ja valittaessa hallituksen jäseniä erityisesti konsernin ja sen yhteisöjen voimakkaissa kehitystilanteissa. Vuonna 2016 tehdyissä hallitusjäsenten valinnoissa toteutui aikaisempaan nähden muiden kuin luottamushenkilöjäsenten suurempi määrä. Konserniohjauksen omistajaohjausyksikkö järjestää tytäryhteisöjen toimielinten jäsenille niiden toimintaan liittyvää koulutustoimintaa. Samoin omistajaohjausyksikkö organisoi hallitustyöskentelyn arvioinnin vuosittain tytäryhteisöjen hallituksen jäsenille ja raportoi tuloksista kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle. Konserniohjeen periaatteiden mukaisesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajan velvollisuutena on valvoa, että ennakkokäsitys on haettu ja että se kirjataan pöytäkirjaan hallituksen kokouksessa, kun merkittävästä asiasta tehdään päätös. Omistajaohjauksen arvioinnin perusteella ohjeiden antoon kaupungin edustajille tytäryhteisöissä ei ole huomautettavaa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksen erillisessä luvussa. Kaupungin tytäryhteisöille asetetaan valtuuston toimesta toiminnan ja talouden tavoitteita, joiden toteutumista seurataan kaupungin normaalien seurantajärjestelmien mukaisesti. Tytäryhteisöiltä edellytetään omassa toiminnassaan hyvää johtamis- ja hallintotapaa. Omistajastrategioiden toteutus etenee Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 päättämien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan kerran valtuustokaudessa. Vuonna 2015 kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti ensimmäistä kertaa tytäryhteisöjä koskevasta omistajastrategiasta. Yhtiökohtaisten omistajastrategioiden laadinnan taustalla oli tarve muodostaa näkemys omistuksen tavoitteista ja kehittämisvisiosta pidemmällä aikavälillä. Omistajastrategiatyön yhteydessä tytäryhteisöt salkutettiin neljään eri kategoriaan. Valitun salkutusvaihtoehdon pohjalta yhtiöomistukselle laadittiin omistajan tahtotilaa kuvaavat kehittämistavoitteet. Vuosina omistajastrategioista viestittiin hallituksen jäsenille ja yhtiön johdolle. Vuoden 2016 aikana omistajaohjausyksikkö on toteuttanut tai ollut mukana toteuttamassa omistajastrategian mukaisia käytännön toimenpiteitä yhtiötasolla. Yhtenä esimerkkinä omistajalinjausten toteuttamisesta oli mm. kaupungin omistamien opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusio Kaupungin omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje tullaan päivittämään 2017 vuoden aikana uutta kuntalakia, kaupungin toimintamallia ja hallintosääntöä vastaavaksi. 36 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

38 Toimintakertomus Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Yhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Vuosittain omistajaohjaus laatii myös laajan raportin Tampereen kaupungin tytärja osakkuusyhteisöjen toiminnasta, joka sisältää omistajaohjausyksikön tekemän tilinpäätösanalyysin jokaisesta yhtiöstä ja toimiala-analyysia tärkeimmistä konserniyhtiöistä. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arvioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa kaupunkikonsernin sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Riskiprofiilia arvioidaan konserniyhteisön toimialan, taseen, kaupungin laina- ja takausvastuiden ym. perusteella. Tarvittaessa yhteisössä tehdään selvitys taloudellisesta asemasta. Selvitys tai tutkimus tehdään osakepääoman korottamisesta tai alentamisesta, fuusiosta tai diffuusiosta, lainan tai takauksen myöntämisestä tai muusta erityisestä syystä. Suoritetun itsearvioinnin perusteella konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportoinnin toimivuuteen ei ole huomautettavaa. Konsernirakenne Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Kaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdollisuus käyttää hyväkseen sijoitus- ja lainaasioissa konsernipankkia, hankinnoissa keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsittelyssä konsernin tietohallintoa sekä muita konsernin palveluja. Tytäryhteisöille esitellään säännöllisesti konsernin mahdollistamia palveluja. Ongelmallisissa lakiasioissa ja yhtiöjärjestyksen muutostilanteissa konserniohjausyksikkö käyttää kaupungin konserniohjauksen hallintoyksikön lakiasiantuntijoiden palveluita. Siirtohinnoittelun ei ole raportoitu aiheuttaneen kiistoja. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen periaatteita ohjataan kaupunginvaltuuston päätöksen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä konserniohjeen ja Corporate Governance ohjeen avulla. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta lainsäädännön ja konserniohjeen mukaisesti. Konsernijohdon tehtävänä on valvoa tytäryhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuuden valvonnan osalta keskeisessä roolissa ovat vuosittain käytävät omistajakeskustelut, jossa riskienhallintadokumentit käydään läpi. Lisäksi on tehty määräajoin selvityksiä yhteisöjen johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryhteisöjen hallitusten systemaattista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden arviointia tulee kehittää ja samalla selkeyttää tytäryhteisöjen ja konserniohjauksen välistä ohjausta ja tiedonvälitystä. Kaupunkikonsernin näkökulmasta riskialueina voidaan mainita tukipalveluiden organisointi Sote- ja maakuntauudistuksessa ja uudistuksessa esimerkiksi kaupungin tukipalveluja tarjoavien in house -yhtiöiden rooli. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvänä riskialueena on myös Voimaanpanolain mukainen menettely ja lain tulkinta maakunnalle siirtyvistä kunnan omistamista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista harjoittavien osakeyhtiöiden osakkeista. Näiltä osin taloudellisia riskejä tulee pyrkiä hallitsemaan ja ennakoimaan ja tehdä tarvittavat kaupungin edun mukaiset ratkaisut hyvissä ajoin. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu merkittäviä strategisia tai operatiivisia riskejä. Vuoden 2016 lopussa kaupunkikonserniin kuului 51 tytäryhteisöä, joista Maisansalo Oy:tä ja Suomen Itämeri-Instituutin säätiötä ei yhdistelty tilinpäätökseen. Maisansalo Oy:llä ei ollut toimintaa tilikaudella, ja Suomen Itämeri-Instituutin säätiön yhdistelemättä jättämisellä ei ole olennaista vai- kutusta konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin myös kaikki 3 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konserniin kuului myös 13 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 9. Tampereen konsernitilinpäätöksen yhdisteltävät yhteisöt Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Säätiöt 5 5 Kuntayhtymät 3 4 Osakkuusyhteisöt 9 10 Yhteensä Tilikauden aikana perustettiin uusi tytäryhteisö, Tampereen Raitiotie Oy. Kaupungin omistusosuus Haukiluoman Liikerakennus Oy:stä nousi osakkeiden hankinnan myötä sekä Suomen Hopealinja Oy:stä osakepääoman korotuksen kautta. Kaupungin omistusosuus pieneni Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä ja Pirkan Putkikeräys Oy:stä osakasmäärän kasvun vuoksi sekä Vuores Palvelu Oy:stä osakkeiden myynnin kautta. Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeet myytiin kaikki tilikauden aikana ja omistus Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymässä lakkasi kuntayhtymän purun myötä. Tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:öön. Tampereen kaupungin tilinpäätös

39 Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelman analysointi Konsernituloslaskelma euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Omistuksen eliminointierot 86-3 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa / asukas = Vuosikate/Asukasmäärä Konsernituloslaskelman toteuma Konsernituloslaskelma kuvaa koko kaupunkikonsernin kannattavuutta. Konsernituloslaskelma osoittaa kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen siten kuin konserniyhteisöt olisivat yksi kokonaisuus. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksistä vähennetään konsernin sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosakkaiden osuudet toiminnan tuloksesta. Konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui vuonna 2016 ja tilikauden tulos muodostui 70,8 milj. euroa positiiviseksi. Tulos parani edelliseen vuoteen nähden 39,1 milj. euroa (123 %). Tilikauden ylijäämä verojen, vähemmistöosuuksien ja tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 58,7 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui -993,1 milj. euroa, mikä oli 9,7 milj. euroa edellisvuotista parempi. Nettomenojen kasvu oli siten kaupunkikonsernissa negatiivinen, -1,0 prosenttia. Edellisenä vuonna kaupunkikonsernin nettomenot kasvoivat 0,5 prosenttia. Kaupungin nettomenojen kasvu oli vuonna ,9 prosenttia. Konserniyhteisöjen tuloksen muodostuminen Konserniyhteisöjen erillistilinpäätösten yhteenlaskettu tilikauden tulos ennen konsernieliminointeja oli noin 46 milj. euroa. Kun huomioidaan konsernitilinpäätöksen eliminointien ja yhdistelykirjausten vaikutus tulokseen, kaupunkikonsernin tulokseksi muodostui 70,8 milj. euroa. Merkittävimmät konsernin tulosta parantavat eliminointi- ja yhdistelykirjaukset liittyivät poistoihin ja konsernin osuuteen osakkuusyhteisöjen voitosta. Konserniyhteisöjen yhteenlasketuista toimintatuotoista ja toimintakuluista eliminoitiin konserniyhteisöjen välisiä sisäisiä liiketapahtumia yhteensä noin 270 milj. eurolla. Konserniyhteisöjen tuloskehityksen analysoinnissa ei ole huomioitu konsernieliminointien vaikutusta, ellei toisin ole mainittu. 38 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

40 Toimintakertomus Kaupungin tilikauden tulokseksi muodostui -21,3 milj. euroa, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisvuotista parempi. Kaupungin tuloksen toteutumista on analysoitu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa Tilikauden tuloksen muodostuminen. Tampereen Sähkölaitos -konsernin talous kehittyi vuonna 2016 suotuisasti. Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuuksia oli 31,9 milj. euroa positiivinen, kun edellisen vuoden tulos oli 12,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 25,2 milj. euroa. Konsernin liikevaihdon kasvu oli 3,3 milj. euroa (1,2 %). Kannattavuuden paranemisen taustalla oli Sähkölaitoksen energiakäänne eli kotimaisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämmön erillistuotantoon panostamisen jatkaminen, kaasuriippuvuuden vähentäminen ja sähkösuojauksissa onnistuminen. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole huomioitu konsernieliminointien vaikutusta. Kun tarkastelussa huomioidaan lisäksi Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä syntyneen sisäisen katteen käsittely konsernitilinpäätöksessä, paranee Sähkölaitos-konsernin vaikutus kaupunkikonsernin tulokseen 11,0 milj. eurolla. Sähkölaitos-konsernin kirjanpidossa sisäinen kate ja liikearvo poistetaan vaikutusaikanaan kuluksi, mutta konsernitilinpäätöksessä tämä kulukirjaus eliminoidaan. Tilikaudella 2016 Sähkölaitos-konserni kirjasi poistoja sisäisistä katteista 11,0 milj. euroa. Myös kaupunkikonsernin asunto- ja kiinteistöyhtiöillä oli edellisvuoden tapaan merkittävä vaikutus konsernin positiiviseen tulokseen. Tampereen Vuokratalosäätiön tilikauden tulos oli 9,3 milj. euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa vuoden 2015 tulosta heikompi. Toteutunut tulos oli budjetoitua parempi. Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n tilikauden tulos (3,6 milj. euroa) parani edelliseen vuoteen nähden 0,5 milj. euroa talouden kehityttyä ennakoitua paremmin. Tampereen Kotilinnasäätiön tilikauden tulos muodostui 1,3 milj. euroksi, mikä oli 1,7 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Liikevaihdon kasvu jäi pieneksi johtuen edellisenä vuonna kirjatusta kertaluonteisesta myyntitulosta. Muutamissa kuluerissä oli kasvua vuoteen 2015 nähden, mutta kokonaisuutena kulut pysyivät kohtuullisella tasolla. Pohjolan Kotilinnan ja Pispanlinnan kiinteistöt valmistuivat etuajassa, mikä kasvatti vuokratuottoja ja poistoja. Vilusen Rinne Oy:n tilikauden tulos oli 2,4 milj. euroa, mikä oli hieman edellisvuotista ja parempi. Toteutunut tulos oli budjetoitua parempi. Pirkanmaan Jätehuolto -konsernin tilikauden tulos oli 2,6 milj. euroa, mikä oli 2,2 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Konsernin liikevaihto laski 6,1 milj. euroa johtuen Tammervoiman hyötyjätelaitoksen käyttöönoton myötä saavutetuista kustannussäästöistä ja niiden siirtämisestä asiakashintoihin. Myös maajätteitä vastaanotettiin käsiteltäväksi edellisvuotista vähemmän. Konsernin toimintakulut pienenivät 3,3 milj. euroa. Finnpark-konsernin tulos toteutui 4,2 milj. eurona, mikä oli 0,2 milj. euroa edellisvuotista parempi. Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto pieneni 5 prosenttia, vaikka kävijämäärät säilyivätkin ennallaan. Liikevaihtoon vaikutti edelleen yleisesti heikko taloustilanne. Säästöjen toteuttamista jatkettiin, ja tilikauden tulokseksi muodostui -0,3 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa edellisvuotista heikompi. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuloksesta oli 7,8 milj. euroa, mikä oli 1,3 milj. euroa edellisvuotista parempi. Vuoden 2016 alusta toimintansa aloittaneen Tuomi Logistiikan tilikauden tulos muodostui positiiviseksi 1,3 milj. euroksi. Konsernin tuloksen muodostuminen Konsernin tytäryhteisöjen suotuisan tuloskehityksen lisäksi konsernin osakkuusyhteisöjen merkitys tilikauden tuloksen kannalta kasvoi päättyneellä tilikaudella. Kaupunkikonsernin osuus osakkuusyhteisöjen voitosta toteutui 19,2 milj. eurona ja kasvua vuoteen 2015 verrattuna syntyi 14,9 milj. euroa. Ylivoimaisesti suurin osa toteumasta muodostui YH Kodit -konsernin tuloksesta, josta kaupunkikonsernin osuus oli 18,5 milj. euroa. Konsernin poikkeuksellisen hyvän 55,5 milj. euron tuloksen taustalla oli Tampereen ja Turun seudulla sijainneen asunnon myynti Työeläkevakuutusyhtiö Elolle ja kaupasta syntynyt myyntivoitto. Kaupunkikonsernin osuus Coxa Oy:n tuloksesta oli 0,5 milj. euroa. Kaupunkikonsernin rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä -24,6 milj. eurona, mikä on 2,2 milj. euroa enemmän kulua kuin vuonna Merkittävin muutos oli muiden rahoitustuottojen 4,1 milj. euron pieneneminen, mikä aiheutui kaupungin konsernin ulkopuolelta saatujen rahoitustuottojen pienenemisestä. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätösten rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä nettona 17,4 milj. euroa. Konsernitilinpäätöksen rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli -24,6 milj. euroa, koska konserniyhteisöjen muilta konserniyhteisöiltä saadut osingot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osinkotuotot kirjataan saajalla muihin rahoitustuottoihin, mutta osingon maksajalla osingon maksu ei vaikuta tilikauden tulokseen, joten sisäisten osinkojen eliminointi heikentää konsernin tulosta erillistilinpäätösten yhteenlaskettuun tulokseen verrattuna. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat 5,3 milj. euroa edellisvuotista pienempinä 183,1 milj. eurona. Pääasiallisesti muutos aiheutui kaupungin vuonna 2015 kirjaamista 8,5 milj. euron arvonalentumisista. Tilinpäätössiirrot muodostuivat lähinnä kaupungin rahastojen vähennyksistä. Tilikauden verot kasvoivat 3,7 milj. eurolla lähinnä Sähkölaitos-konsernin positiivisesta tuloskehityksestä johtuen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

41 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta euroa euroa Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 3 2 Kassan riittävyys, pv Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 40 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

42 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelman analysointi Konsernin rahoituslaskelma kuvaa konsernin toiminnasta aiheutuvia rahavirtoja huomioimatta kaupunkikonsernin sisäisiä liiketapahtumia. Vuoden 2016 aikana konsernin rahavarat lisääntyivät 5,6 milj. eurolla, joten rahavarat olivat 192,7 milj. euroa. Konsernin vuoden 2016 toiminnan rahavirta toteutui 208,6 milj. eurona, mikä oli 10,3 milj. euroa edellisvuotista parempi. Toiminnan rahavirtaa vahvisti edellistä vuotta parempi vuosikate. Vuosikate toteutui 33,3 milj. euroa edellistä vuotta suurempana, 253,5 milj. eurona. Vuosikatteen kehitystä on analysoitu konsernin tuloslaskelman analysoinnin yhteydessä. Tulorahoituksen korjauserissä vuosikatetta oikaistaan kaupunkikonsernin saamien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoittojen ja -tappioiden, osakkuusyhteisöjen tulososuuksien, osakkuusyhteisöiltä saatujen osinkojen sekä pakollisten varausten muutosten osalta. Osakkuusyhteisöjen tulososuus eliminoidaan rahoituslaskelmalla, koska kyseessä ei ole rahavirta. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 19,7 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Pysyvien vastaavien luovutusvoittoja toteutui 21,1 milj. euroa, mikä oli 5,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna Olennaisia luovutustappioita ei vuonna 2016 syntynyt. Osakkuusyhteisöjen tulososuudet olivat 19,2 milj. euroa, joten kasvua edellisvuoteen nähden syntyi 14,9 milj. euroa. YH Kodit -konsernin tulososuus kasvoi 14,5 milj. eurolla johtuen konsernin poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta, joka aiheutui asunnon myynnistä Eläkevakuutusyhtiö Elolle. Pakolliset varaukset kasvoivat tilikaudella ,1 milj. eurolla. Konsernin investointihyödykkeisiin käyttämä rahavirta oli 355,3 milj. euroa, mikä oli 39,9 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Investointien bruttomenot olivat 384,8 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden syntyi 24,3 milj. euroa. Kaupungin osuus investoinneista oli konsernin suurin. Kaupungin konsernin ulkoiset investoinnit olivat noin 218 milj. euroa. Kaupungin investointeja on analysoitu kaupungin investointien toteumavertailun ja rahoituslaskelman analyysien yhteydessä. Sähkölaitos-konsernin investoinnit vuonna 2016 olivat 37,7 milj. euroa, mikä oli 5,1 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Sähkölaitoksen suurimmat investoinnit liittyivät kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle, jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen sekä tuulivoimaosuuksien kautta saatavan sähkön määrän nostamiseen. TREDU-Kiinteistöt Oy investoi vuonna ,1 milj. eurolla, mikä oli 19,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna Investoinneista toteutusvaiheessa olivat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisrakentaminen. Lisäksi Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri -konsernin investoinneista oli 29,2 milj. euroa. Tampereen Vuokratalosäätiön investoinnit olivat 21,8 milj. euroa ja Kotilinnasäätiön 9,7 milj. euroa. Rahoitusosuuksia saatiin konsernin ulkopuolelta lähinnä rakennusinvestointeihin yhteensä 5,3 milj. eurolla, mikä oli 5,7 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot pienenivät noin 10 milj. eurolla. Vuonna 2016 luovutustuloja kertyi 24,1 milj. euroa, josta kaupungin konsernin ulkopuolelta saamat luovutustulot muodostivat 17,8 milj. euroa. Konsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä 146,7 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan rahavirroilla ei siis pystytty kattamaan investointimenoja lähinnä konsernin korkeasta investointitasosta johtuen. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava investointien tulorahoitusprosentti kuitenkin koheni edellisen vuoden tilinpäätöksen tasosta ollen 67 prosenttia. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden ajalta oli voimakkaasti negatiivinen, 588,8 milj. euroa, mikä aiheutuu lähinnä kaupungin negatiivisesta kertymästä. Konsernin rahoituksen rahavirta toteutui vuoden aikana 152,4 milj. euroa positiivisena. Kaupunkikonsernin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 100,9 milj. eurolla, mistä suurin osa syntyi kaupungin lainamäärän kasvusta 89,5 milj. euroa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainamäärä kasvoi 28,0 milj. eurolla ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n lainamäärä 17,9 milj. eurolla. Sähkölaitos-konserni lyhensi lainojaan 14,0 milj. eurolla. Muut maksuvalmiuden muutokset 43,8 milj. euroa muodostuivat lähinnä korottomien velkojen muutoksesta 40,5 milj. euroa. Kaupunkikonsernin rahavarat tilikauden lopussa olivat 192,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen rahavaroilla olisi katettu 27 päivän ajan kaikki toiminnan aiheuttamat kassastamaksut. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate tilinpäätöshetkellä oli kolme, joka ilmaisee konsernin lainanhoitokyvyn vuoden 2016 lopussa olevan hyvä. Konsernin kassan riittävyys oli samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä ja lainanhoitokate parani edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tampereen kaupungin tilinpäätös

43 Toimintakertomus Konsernitase VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen analysointi Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 3 368,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden on 207,0 milj. euroa. Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Oikaisun perusteena on Sähkölaitos-konsernissa vuonna 2016 valmiiksi saatu tietojärjestelmähanke, jonka seurauksena pystytään laskemaan etäluettavien mittareiden lukemiin perustuva sopimuskohtainen, todellinen myynti. Aiemmin sopimuskohtaista myyntiä ei ollut mahdollista laskea laskutuskausien keskellä, joten tilinpäätöksessä liikevaihdon määrä perustui osittain laskennallisiin arvioihin. Hankkeen valmistuttua on voitu jälkikäteen todeta, että liikevaihto ja saamiset on laskettu aikaisemmissa tilinpäätöksissä liian pieniksi, ja nyt myyntisaamiset on oikaistu vastaamaan uuden järjestelmän osoittamaa oikeaa saldoa. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on positiivinen 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumman kasvu tulee pääasiassa pysyvien vastaavien kasvusta. Taseen vastaavista noin 87 prosenttia muodostuu pysyvien vastaavien hyödykkeistä (2 932,7 milj. euroa). Pysyvät vastaavat kasvoivat tilikauden aikana 205,4 milj. euroa (7,5 %). Suurinta kasvu oli aineellisten hyödykkeiden ryhmässä, 167,0 milj. euroa (6,6 %). Rakennusten tasearvo kasvoi 68,9 milj. eurolla, josta Kotilinnasäätiön rakennusten tasearvon kasvu muodosti 32,9 milj. euroa, kaupungin kasvu 23,9 milj. euroa ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n kasvu 17,5 milj. euroa. Kotilinnasäätiön rakennusten kasvu aiheutui etuajassa valmistuneista suurista investoinneista, Pohjolan Kotilinnan rakentamisesta ja Pispanlinnan perusparannuksesta. Kaupungin investointeja on analysoitu kaupungin investointien toteumavertailun ja rahoituslaskelman analysoinnin yhteydessä. TREDU-Kiinteistöjen investoinneista Santalahdentien peruskorjaus valmistui joulukuussa Rakentamisinvestoinnit kasvattivat myös kiinteiden rakenteiden ja laitteiden taseerää, joka kasvoi 40,3 milj. eurolla sekä ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja, jotka kasvoivat 34,9 milj. eurolla. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kasvusta 26,3 milj. euroa muodostui kaupungin ko. tase-erän kasvusta. Sähkölaitos-konsernin investoinnit kasvattivat kiinteitä rakenteita ja laitteita 8,7 milj. eurolla. Vuonna 2016 Sähkölaitos-konserni investoi muun muassa kaukojäähdytyslaitoksen rakentamiseen Kaupinojalle sekä jäähdytysliiketoiminnan laajentamiseen. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kasvoivat eniten kaupungilla (31,9 milj. euroa) ja TREDU-Kiinteistöillä (22,6 milj. euroa). TREDU-Kiinteistöjen merkittävimmät keskeneräiset hankkeet olivat Lempäälän Tredun ja lukion tilojen peruskorjaus ja uudisrakentaminen sekä Pirkkalan ilmailualan oppilaitoksen uudisrakentaminen. Kotilinnasäätiön keskeneräiset hankinnat pienenivät 25,9 milj. eurolla merkittävien rakennusinvestointien valmistuttua vuonna Muut pitkävaikutteiset menot kasvoivat tilikaudella lähinnä Rantaväylän tunnelin 42 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

44 Toimintakertomus VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä (ylijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas Konsernin lainat, euroa / asukas Konsernin lainakanta , euroa Konsernin lainasaamiset , euroa Asukasmäärä Konsernin omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut Ennakot) Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Konsernin lainakanta = Korollinen Vieras pääoma Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset investointien johdosta. Maa- ja vesialueiden kasvu 20,6 milj. euroa aiheutui pääasiassa kaupungin maanhankinnoista. Kaupunkikonsernin sijoitusten tasearvo kasvoi 16,1 milj. eurolla. Osakkuusyhteisöosuuksien kasvu aiheutui lähinnä YH-Kodit -konsernin hyvästä tuloksesta, josta kaupunkikonsernin osuus oli 18,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten saamisten pienenemistä selittää erityisesti Rantaväylän tunneliin liittyvien rahoitusosuussaamisten 16,5 milj. euron pieneneminen. Lyhytaikaisten saamisten kasvu aiheutui pääasiassa Sähkölaitos-konsernin myyntisaamisten kasvusta, jonka taustalla on edellisten tilikausien virheen korjaus. Konsernitaseen vastattavaa-puolen suurimmat erät ovat vieras pääoma ja oma pääoma. Konsernin omavaraisuusaste oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, 45 prosenttia. Vieras pääoma kasvoi 144,2 milj. euroa (8,7 %), josta korollisen vieraan pääomaan kasvu oli 100,9 milj. euroa (8,3 %). Lainakanta vuoden lopussa oli 1 310,2 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla, joten muiden konserniyhteisöjen yhteenlaskettu lainamäärän kasvu jäi vähäiseksi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainamäärä kasvoi 28,0 milj. eurolla ja TREDU-Kiinteistöt Oy:n lainamäärä 17,9 milj. eurolla. Sähkölaitos-konserni lyhensi lainojaan 14,0 milj. eurolla. Kaupunkikonsernin koko vuoden käyttötuloista tarvittaisiin 75 prosenttia vieraan pääoman takaisinmaksuun, mitä suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös

45 Toimintakertomus Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupungin tilikauden tulos muodostui ,88 euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyä siten, että aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan ,52 euroa, Vahinkorahaston vähennystä kirjataan ,98 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, Tampereen elinkeinorahaston vähennystä kirjataan ,31 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, Väinö Linnan rahaston vähennystä kirjataan ,00 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, ja että tilikauden alijäämä ,17 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään. Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. 44 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

46 Talousarvion toteutuminen Tampereen kaupungin tilinpäätös

47 46 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

48 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen -osa sisältää laskelma- ja strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen talousarvion toteumavertailun, tilaaja- ja tuottajaosan sekä konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Laskelmaosassa on esitetty talousarvion tuloslaskelman, investointien ja rahoituslaskelman toteumavertailut. Lisäksi laskemaosassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Talousarvion laskelmaosa sisältää informaatiota kaupungin yhteenlasketusta taloudesta, joka ei ole valtuustoon nähden sitovaa. Talousarvion tuloslaskelman, investointien ja rahoituslaskelman toteumavertailuissa on esitetty ydinprosessien, konsernihallinnon, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen talousarvion toteutuminen sisältäen myös sisäiset erät. Laskelmien viimeiset sarakkeet osoittavat liikelaitosten ja taseyksiköinä käsiteltävien rahastojen vaikutuksen koko kaupungin tuloksen, rahoituksen ja investointien muodostumiseen. Laskelmaosan investointien toteumavertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna omaisuusluokille sisältäen sisäiset erät. Laskelmaosassa on esitetty myös kaupungin yhteisten erien eli verotulojen, valtionosuuksien, korkotuottojen ja -kulujen, muiden rahoitustuottojen ja -kulujen sekä antolainauksen ja korollisten velkojen muutosten toteuma. Yhteiset erät muodostavat suuren osan kaupungin tuloperustasta ja niistä valtuustoon nähden sitovaa on korkotuottojen ja -kulujen netto. Lisäksi rahoituslaitoksilta nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla talousarviota suurempi. Strategiaosassa on esitetty toiminnan tavoitteiden toteumatiedot kaupunkistrategiasta johdettujen sitovien toiminnan tavoitteiden osalta ja niiden vastuuhenkilöt. Talousarviossa tuotantoyksiköille ja liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteuma on esitetty tuottajaosassa sekä tuotantoalue/liikelaitoskohtaisesti erillistilinpäätöksissä. Konsernihallinto ja konsernipalvelut -osassa on esitetty konsernihallinnon ja konsernipalveluiden tiedot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot ja -menot, investointien bruttomenot sekä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle myönnettävä toiminta-avustus. Konsernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksikön ICT-kehittäminen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto- ja talousryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Konsernipalvelujen yksiköillä sitovaa on tilikauden tulos sekä investointien bruttomenot. Viranomaispalveluilla sitovaa on kuitenkin toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Tilaajaosassa on esitetty kaupungin kuuden ydinprosessin tuloarvioiden ja määrärahojen sekä investointien toteuma. Valtuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla on toimintatulot ja -menot sekä investointien bruttomenot. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Keskusta-hankkeen, Vuores-hankkeen, Hiedanrannan, Raitiotien ja Rantaväylän tunnelin käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin koko rakentamisvaiheen osalta vuosittainen käyttö määräytyy hankkeen toteutumisen mukaisesti. Rantaväylän tunnelin vuotuista talousarviota muutetaan vuosittain hyväksytyn kokonaiskustannusarvion rajoissa, jos työn vuotuinen eteneminen ja siten vuotuinen rahoitustarve poikkeaa suunnitellusta. Muutos tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana. Pelastustoimen palvelukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä. Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten valtuustoon nähden sitovien erien toteumavertailu. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla on toiminnan tavoitteiden lisäksi valtuustoon nähden sitovaa tilikauden ylijäämä/ alijäämä ja investointien bruttomenot. Poikkeuksena Toisen asteen koulutuksessa Lukiokoulutus ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat erikseen sitovia. Osa investoinneista on lisäksi hanketasolla sitovia. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnan tavoitteet, liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (investointien rahavirta). Liikelaitoksilla on toiminnan tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja investointien bruttomenot. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen osalta sitovaa on lisäksi kaupungin toiminta-avustus ja talousarviossa esitetty liikeylijäämätavoite. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella sitovaa on talonrakennusinvestointien yhteissumma. Hankekohtaiset kustannusarviot ovat sitovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa 15 prosentin hankekohtaisen ylityksen talonrakennusinvestointien kokonaissumman rajoissa. Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen, liikelaitosten ja taseyksikkönä käsiteltävän Vahinkorahaston erillistilinpäätökset löytyvät tilinpäätöskirjan lopusta. Talousarviossa kaupungin merkittävimmille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on esitetty erillisessä konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt -osassa. Yhteisöille asetetut tavoitteet eivät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä vaan niiden tarkoituksena on tuoda esille pääomistajan tahto. Tampereen kaupungin tilinpäätös

49 Talousarvion toteutuminen Olennaiset poikkeamat talousarvioon Talousarvion toteutuminen -osa sisältää strategiaosan, konsernihallinnon ja konsernipalvelujen sekä tilaaja- ja tuottajaosan talousarvion toteumavertailun. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Yhteenvetotaulukkoon on merkitty valtuustoon nähden sitovien erien ylitykset harmaalla. Lisäksi koonti sisältää tiedot liikelaitosten liikeylijäämän toteutumisesta. Talousarvion toteumavertailuissa esitettävissä luvuissa on mukana kaupungin sisäiset erät, ellei toisin ole mainittu. Vastaavasti investointiluvuissa ei ole huomioitu koko kaupungin tilinpäätöslaskelmille tehtyä sisäisen katteen eliminointia, joten talousarvion toteumavertailuissa investointien toteuma on suurempi kuin kaupungin rahoituslaskelmassa. Käyttötalouden toteutuminen Tilaajan ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate toteutui 6,0 milj. euroa talousarviota heikompana. Merkittävin poikkeama vuosisuunnitelmaan nähden oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Toimintatuotot puolestaan ylittyivät 5,2 milj. eurolla johtuen perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen maksutuotoista, kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetuista valtionkorvauksista sekä vammaispalvelujen kotikuntalain mukaisista kotikuntakorvauksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,3 milj. euroa. Suurimmat toimintakulujen ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 milj. euroa ja tuotot alittuivat 0,9 milj. euroa. Merkittävimmät kulujen ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Tuottojen alituksen taustalla olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset, joiden vaikutus arvioitiin budjetissa liian suureksi sekä palvelurakenteen painopisteen siirtäminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden ylijäämätavoite vuodelle 2016 oli 7,0 milj. euroa. Toteutunut ylijäämä oli 4,8 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus hyvinvointipalveluissa oli yhteensä noin 4,9 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Avopalvelut, Varhaiskasvatus ja perusopetus ja Kotihoito ja asumispalvelut eivät saavuttaneet ylijäämätavoitettaan. Avopalvelut jäi ylijäämätavoitteestaan 4,2 milj. euroa, mikä johtui pääosin siitä, ettei vuosisuunnitelman mahdollis- TILIKAUDEN TULOS -21,3 M (TP16) INVESTOINTIEN TULORAHOITUSPROSENTTI 33,7 % (TP16) tamalla henkilöstöresursoinnilla pystytty vastaamaan palvelusopimuksen ja lainsäädännön vaateisiin. Lisäksi asiakasmäärä ja hoitokustannukset kasvoivat. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin kasvaneesta palvelutarpeesta. Kotihoito ja asumispalvelujen tulos toteutui 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana johtuen pääosin vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet henkilöstökuluissa, kun kotihoidon asiakastunnit samaan aikaan kasvoivat. TILAAJAN YDINPROSESSIT YHTEENLASKETTU TOIMINTAKATE - 6,0 M (TP16/Muutettu TA16) HYVINVOINTALVELUJEN TUOTANTOALUEET YHTEENLASKETTU TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ - 2,2 M (TP16/Muutettu TA16) LIIKELAITOSTEN YHTEENLASKETTU LIIKEYLIJÄÄMÄ + 6,3 M (TP16/Muutettu TA16) 48 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

50 Talousarvion toteutuminen Yhteenveto poikkeamista talousarvioon, sitovat erät Ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa Tilaaja- ja tuottajaosa sekä konsernihallinto TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Kaupunkiympäristön kehittäminen (b) Toimintatuotot Toimintakulut Hanketasolla sitovat kohteet (toimintakate) Keskusta-hanke Vuores-hanke Hiedanranta Raitiotie Pelastustoimen palvelukok. bruttomenot Konsernihallinto (b) Toimintatuotot Toimintakulut Tampereen Kaupunkiliikenne toiminta-avustus Tietohallinto (toimintakate+bruttoinvestoinnit) Konsernipalvelut (tilikauden tulos) Konsernipalvelut Koppari Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Viranomaispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Hyvinvointipalvelut (tilikauden yli-/alijäämä) Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos (liikeylijäämä) Tampereen kaupungin tilinpäätös

51 Talousarvion toteutuminen Investointien toteutuminen Koko kaupungin yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat 226,8 milj. euroa, mikä oli 35,4 milj. euroa muutettua talousarviota alhaisempi. Suurin syy alhaiseen toteumaan oli hankkeiden toteutuminen tilikausien välillä toisin kuin oli suunniteltu. Investointeja on esitetty uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2017 yhteensä 27,3 milj. euron edestä (Kv ). Rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät arvioitua nopeammin ja hankkeen koko vuoden nettoinvestoinnit toteutuivat yhteensä 23,3 milj. eurona (Tampereen osuus) ylittäen talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Hiedanranta-hankkeessa nettoinvestoinnit ylittivät 0,7 milj. eurolla talousarvion. Kaupunkiympäristön kehittämisen muut investoinnit alittivat nettomääräisesti talousarvion. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen investointimenot olivat 92,0 milj. euroa, mikä alitti muutetun talousarvion 19,7 milj. eurolla. Poikkeama johtui pääosin hankkeiden ja rakentamisen jaksottamisesta alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Tilakeskus on esittänyt 18,8 milj. euron lisäystä vuoden 2017 talousarvioon. Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueiden investointimenot alittuivat 6,7 milj. euroa. Uudelleen budjetointia vuodelle 2017 on esitetty yhteensä 2,4 milj. euron edestä. Merkittävin yksittäinen syy alitukseen oli Sorsapuiston tekojääradan hankinnan viivästyminen oikeuskäsittelyn johdosta. Tarkemmat tiedot poikkeamista löytyvät toimintayksiköiden tekstien yhteydestä. Laskelmaosa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Korkotuotot ja -kulut Pitkäaikaisten lainojen lisäys Bruttoinvestoinnit Konsernihallinto* Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Hanketasolla sitovat kohteet (nettoinvestoinnit) Rantaväylän tunneli Keskusta-hanke Vuores-hanke Hiedanranta Raitiotie Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Pirkanmaan pelastuslaitos (investointien rahavirta) * Konsernihallinnon investointiluvut eivät sisällä Tietohallinnon investointeja. Tietohallinnon sitovuus: toimintakate+ bruttoinvestoinnit. Yhteenveto liikelaitosten liikeylijäämän ja investointien toteutumisesta TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Liikeylijäämä Tampereen Infra Tampereen Tilakeskus Tampereen Voimia Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi Bruttoinvestoinnit Tampereen Infra Tampereen Tilakeskus Tampereen Voimia Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

52 Laskelmaosa Laskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu euroa Peruskaupunki sisältäen sisäiset erät TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Liikelaitosten ja rahastojen vaikutus TP 2016 sisältäen sisäiset erät TP 2016 ilman sisäisiä eriä Liikelaitokset* Koko Perus- Liike- Koko kaupunki kaupunki laitokset* kaupunki Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Avustukset liikelaitoksille Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot muilta Korkotuotot liikelaitoksilta Muut rahoitustuotot muilta Korvaus peruspääomasta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh.(+) Rahastojen lis. (-) tai väh.(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) * Sarakkeessa esitetty liikelaitokset ja rahastot. Tampereen kaupungin tilinpäätös

53 Laskelmaosa Tuloslaskelman toteutuminen Tuloslaskelman toteumavertailu sisältää peruskaupungin (konsernihallinto, tilaajan ydinprosessit, konsernipalvelut, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet, Pirkanmaan pelastuslaitos sekä kaupungin yhteiset erät) talousarvion toteumavertailun sekä liikelaitosten ja rahastojen vaikutuksen kaupungin talouteen. Peruskaupungin talousarvion toteumavertailun jälkeen laskelmassa on esitetty liikelaitosten toteuma ja koko kaupungin vuoden 2016 toteuma yhteensä sisältäen sisäiset erät. Laskelman kolme viimeistä saraketta kuvaavat kaupungin ulkoisen tuloksen muodostumisen peruskaupungin ja liikelaitosten välillä. Peruskaupungin tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate toteutui 6,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan 22,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Myyntituotot ylittivät muutetun talousarvion 12,5 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen myyntituotot ylittyivät 6,1 milj. eurolla, mikä selittyy lähinnä pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutoksella. Vuonna 2015 pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuottoihin, mutta vuonna 2016 kirjauskäytäntöä muutettiin uuden kuntajaoston ohjeistuksen myötä siten, että pysäköintimaksutulot kirjataan myyntituottoihin. Vuonna 2016 pysäköintimaksutuloja kertyi 5,9 milj. euroa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen myyntituotot ylittyivät 3,6 milj. eurolla ja Avopalvelujen 2,9 milj. eurolla. Muut toimintatuotot toteutuivat 11,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, mitä selittää erityisesti Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistökaupoista saatujen myyntivoittojen 7,5 milj. euron ylitys. Toimintakulut toteutuivat 34,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulut ylittyivät 10,4 milj. eurolla, lasten ja nuorten kasvun tukemisen toimintakulut 3,7 milj. eurolla ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen toimintakulut 2,8 milj. eurolla. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Avopalvelujen kulut ylittivät muutetun talousarvion 7,4 milj. eurolla, Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulut 3,7 milj. eurolla, Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kulut 3,2 milj. eurolla ja Kotihoidon ja asumispalvelujen kulut 2,9 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulujen ylitykset johtuivat pääasiassa henkilöstökuluista, jotka ylittivät muutetun talousarvion yhteensä 5,9 milj. eurolla. Myös palvelujen ostoissa oli ylityksiä muutettuun talousarvioon nähden. Muutetun talousarvion toimintakate oli 9,0 milj. euroa alkuperäisen talousarvion tasoa heikompi. Muutosta selittävät muun muassa vammaispalveluihin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaukseen, tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon ja kiinteistöjen luovutusvoittoihin tehdyt talousarviomuutokset. Vuosikate muodostui 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi, -2,5 milj. euroksi. Verorahoituksen kertymä oli yhteensä 1 213,4 milj. euroa, mikä oli 10,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempina. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat olennaisesti muutetun talousarvion mukaan. Peruskaupungin tilikauden tulos sisältäen sisäiset erät muodostui 7,2 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Liikelaitosten vaikutus tilikauden tuloksen muodostumiseen Tampereen kaupungin liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan vahinkorahaston vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen on esitetty edellä olevan laskelman viiden viimeisen sarakkeen avulla. Ulkoiset luvut on esitetty Tilinpäätös 2016 ilman sisäisiä eriä -otsikon alla olevissa sarakkeissa. Sisäisillä erillä tarkoitetaan kaupungin yksiköiden välisiä myynti- ja ostotapahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuottoja ja kuluja, jotka ovat mukana talousarvion toteumaluvuissa. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin tulokseen analysoidaan ulkoisten lukujen osalta. Liikelaitosten yhteenlaskettu ulkoinen tulos on -175,7 milj. euroa. Tulosta selittää liikelaitosten tulojen kertyminen pääasiassa kaupungin yksiköiltä. Liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot olivat 87,4 milj. euroa, kun toimintatuotot sisältäen sisäiset erät olivat noin 374,9 milj. euroa. Liikelaitosten toimintakulut sen sijaan ovat pääosin ulkoisia, sisäisten toimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista vuonna 2016 oli noin 41 milj. euroa (15 %). Liikelaitosten tuottojen osuus kaupungin ulkoisista toimintatuotoista oli noin 20 prosenttia. Liikelaitosten tuotoista noin 76 prosenttia oli myyntituottoja ja ne muodostivat noin 31 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Tampereen Veden myyntituotot olivat tilikaudella 53,6 milj. euroa, mikä muodosti 81 prosenttia liikelaitosten yhteenlasketuista myyntituotoista ja 25 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Kaupungin vuokratuotoista 35 prosenttia oli liikelaitosten vuokratuottoja ja niistä 98 prosenttia syntyi Tampereen Tilakeskuksen vuokratuotoista. Peruskaupungin vuokratuotot kertyvät lähinnä maa-alueiden vuokrista. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintakuluista oli 14 prosenttia. Koko kaupungin vuokrakuluista 78 prosenttia oli liikelaitosten vuokrakuluja, mistä 92 prosenttia oli Tampereen Tilakeskuksen vuokrakuluja. Liikelaitosten henkilöstökulut muodostivat noin 12 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista 52 prosenttia oli liikelaitosten ostoja. Liikelaitoksista suurimmat ostot olivat Tampereen Tilakeskuksella ja Tampereen Voimialla. Suunnitelman mukaisista poistoista liikelaitosten osuus oli 51 prosenttia, josta Tampereen Tilakeskuksen poistoja oli 33,9 milj. euroa eli 71 prosenttia. Tampereen Veden poistot 10,7 milj. euroa muodostivat 23 prosenttia liikelaitosten poistoista. 52 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

54 Laskelmaosa Verotulot Verotuloja kertyi vuonna 2016 yhteensä 896,2 milj. euroa eli yhteensä 8,6 milj. euroa muutettua talousarviota ja 3,6 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Verotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 9,4 milj. euroa eli 1,1 %. Kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei muutettu vuodelle Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa, mikä on 20,9 milj. euroa (2,8 %) vuotta 2015 enemmän ja 4,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Vuoden 2015 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,9 prosenttia (2014: 1,9 %). Veroperustemuutokset, merkittävimpänä työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta. Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Yhteisöveron tuotto laski edelliseen vuoteen verrattuna 13 milj. euroa (- 19,3 %). Kuntien yhteisöverotulot laskivat 6,3 % (noin 100 milj. euroa), vaikka koko maan kertymä kasvoi 5,8 %. Kuntien yhteisöverotulot laskivat, koska kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyi viime vuonna. Tämän vaikutus kunnille oli noin -258 milj. euroa ja Tampereelle noin 10 milj. euroa. Kaupungin saama yhteisöveron jako-osuus laski lisäksi noin 15 prosenttia. Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa. Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa (2015: 0,116 milj. euroa). VEROTULOT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero Yhteensä KUNNALLISVERON KEHITYS Milj. e Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tuloveroprosentti Verotettava tulo, milj. Muutos, % , ,9 6, , ,3 0, , ,1 0, , ,4 5, , ,1 3, , ,6 2, , ,5 1, , ,4 1, , , TA 2017 YHTEISÖVERON KEHITYS 80 KIINTEISTÖVERON KEHITYS Milj. e Milj. e TA TA 2017 Tampereen kaupungin tilinpäätös

55 Laskelmaosa Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi vuonna 2016 yhteensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. euroa (6,3 %) vuodesta Kustannustenjaon tarkistus lisäsi kuntien valtionosuuksia 270 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin kunnille lisäämällä valtionosuuksia 260 milj. euroa. Valtionosuusleikkaukset (40 milj. euroa) sekä indeksijäädytys (40 milj. euroa) taas pienensivät valtionosuuksia 80 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna Merkittävä kasvu johtui veromenetysten kompensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Lisäksi valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus sekä asukasmäärän kasvu lisäsivät valtionosuuksia. Peruspalvelujen valtionosuus toteutui muutetun talousarvion mukaisena. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetusja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien johdosta erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat laskivat merkittävästi. Asukasluvun sekä oppilas- ja opiskelijamäärien kasvut lisäsivät vastaavasti valtionosuutta. Maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen osallistuneiden määrä ja sitä kautta valtionosuus kasvoi. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tredulle kohdistettavien ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2016 oli noin 94,7 milj. euroa. Vuoden 2015 valtionosuudet olivat noin 96,7 milj. euroa. Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi ammatillisen koulutuksen hallintoon Konsernihallinnon tilaajaryhmässä 0,136 milj. euroa. VALTIONOSUUDET 1000 euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä VERORAHOITUKSEN KEHITYS Verotulot Valtionosuudet Milj. e TA Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

56 Laskelmaosa Korkotuotot ja -kulut KORKOKULUT Vuotta 2016 leimasivat useat poliittiset epävarmuustekijät, jotka yllättivät markkinat lopputuloksellaan. Varsinkin Britannian EU-kansanäänestyksen tulos ja Yhdysvalloissa Trumpin voitto presidentinvaaleissa tuli monelle yllätyksenä. Maailmantalouden asteittainen, joskin epätasainen, elpyminen jatkui vuonna 2016 ja globaalisti talouden kasvu päätyi hieman yli 3 %:n tasolle. Kehittyneiden talouksien kasvunäkymiä edistivät öljyn halpa hinta, matala korkotaso ja erittäin elvyttävä rahapolitiikka. Euroopan keskuspankki piti ohjaustoimillaan lyhyet korot erittäin alhaisina ja massiiviset arvopapereiden osto-ohjelmat painoivat myös pitkät korot ennätyksellisen alas. Kaikki euriborkorot olivat tammikuuta lukuun ottamatta negatiivisia koko vuoden. Pitkät korot kävivät alkusyksystä historiallisen alhaisilla tasoillaan, josta ne lähtivät loppuvuotta kohden nousuun positiivisten talousuutisten myötä. Suomalaisten kuntien ja kuntien omistamien yhtiöiden rahoituksessa ei ollut saatavuusongelmia vuonna Investointeihin tarvittavaa pitkää rahoitusta oli hyvin tarjolla erityisluottolaitoksilta, kuten Kuntarahoituksel ta, Euroopan Investointipankilta ja Pohjoismaiden Investointipankilta. Joukkolainamarkkinan kilpailukyky koheni pitkin vuotta korkean likviditeetin hakiessa turvallisia sijoituskohteita. Lyhyessä, alle vuoden mit taisessa rahoituksessa, kunta todistusmarkkina toimii edelleen erittäin hyvin. Tampereen kaupungin rahoitus oli alijäämäinen vuonna 2016 ja kahden välivuoden jälkeen velkamäärä kasvoi selvästi. Korkotuotot KORKOTUOTOT euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Sisäiset korkotuotot Sisäiset erät yhteensä Antolainat Sijoitukset Muut korkotuotot Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Sisäiset korkokulut Sisäiset erät yhteensä Rahalaitokset Henkilöstökassa Lahjoitusrahastot Muut korkokulut Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä Korkotuotot olivat yhteensä 61,8 milj. euroa ja ne toteutuivat peräti 52,9 milj. euroa talousarviota parempana. Ylitys koostuu lähes yksinomaan kaupungin sisäisistä taseyksiköiden koroista ja on siten luonteeltaan tekninen. Ulkoiset korkotuotot ylittivät talousarvion noin 0,2 milj. eurolla, sillä sijoitusten ja konsernitilivarojen tuotot ylittyivät vaikka korkotaso olikin erittäin matala. Merkittävimmän ulkoisen tuottoerän muodostivat antolainoista saadut korot, jotka ovat pääosin kiinteäkorkoisia. Antolainojen korkotuotoista valtaosa muodostui Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja Tampereen Vuokratalosäätiön maksamista koroista. Korkokulut Kaupungin ulkoiset vieraan pääoman korkokulut olivat yhteensä 8,3 milj. euroa ja toteuma ylitti talousarvion runsaalla 0,7 milj. eurolla. Yleinen korkotason lasku alensi korkokuluja jonkin verran, mutta korkosuojaukseen solmittujen johdannaissopimusten kirjanpidon käsittelytavan muutos aiheutti noin 1,5 milj. euron suuruisen uuden jaksotuskulun korkoihin ja tätä ei ehditty huomioida talousarvion laadinnassa. Sopimusten tulosvaikutus sopimusaikana pysyi samana, mutta jaksotusten johdosta osa sopimuksista rasittaa korkokuluja aiempaa etupainoisemmin ja positiiviset vaikutukset kirjataan myöhemmin. Ilman jaksotuskirjausta korkokulut olisivat toteutuneet talousarvioon nähden noin 0,8 milj. euroa pienempinä. Kaupunki pyrkii tasaamaan johdannaissopimuksilla markkinakorkojen muutosten aiheuttamaa vaihtelua korkokuluissa. Tällöin sopimuksista joudutaan maksamaan matalien korkojen aikaan ja niistä hyödytään korkojen noustessa. Vaikutus on samankaltainen kuin kiinteäkorkoisten lainojen käytöllä, joiden sijaan kaupunki on pääsääntöisesti nostanut kaikki lainansa vaihtuvakorkoisina. Kaupungin koko korollisen vieraan pääoman keskikorko oli vuonna 2016 noin 1,6 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Korko sisältää viitekoroista, marginaaleista ja suojauksista aiheutuneet rahoituskustannukset. Lainojen suojausaste oli vuodenvaihteessa 53 %. Henkilöstökassan talletuksille ei voitu maksaa korkoa lainkaan erittäin matalan korkotason ja oleellisesti pienentyneen talletuskannan vuoksi. Tampereen kaupungin tilinpäätös

57 Laskelmaosa Muut rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Liikelaitosten peruspääomakorvaukset toteutuivat täysin talousarvion mukaisina. Ulkoiset rahoitustuotot toteutuivat selvästi talousarviota parempina. Vaikka sijoitusten myyntivoittoja ei kertynytkään odotetusti, niin kaupungin saamat osinkotuotot kasvoivat oleellisesti. Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu 0,5 milj., euron suuruinen sijoitusten arvonalennusten palautus sekä 0,2 milj. euron suuruiset viivästyskorkotuotot. Osinkotuotot paranivat lähes kaikkien osingonmaksua tavoittelevien konserni- ja osakkuusyhtiöiden osalta. Merkittävimmät tuotot olivat Tampereen Sähkölaitos Oy 4,6 milj. euroa sekä Finnpark Oy, Tampereen Särkänniemi Oy ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, jotka kukin maksoivat osinkoa 0,5 milj. euroa. Rahoituskulut Muut rahoituskulut toteutuivat selvästi talousarviota suurempina, sillä muihin rahoituskuluihin on kirjattu sijoitusomaisuudesta tehdyt 0,7 milj. euron suuruiset arvonalennukset. Kaupunki kirjaa sijoitusten hankintaarvojen muutoksia bruttoperiaatteella, jolloin kokonaisuuden arvioinnissa tulee huomioida muihin rahoitustuottoihin kirjatut arvojen palautukset. Arvonalennuksista ei arvioida tulevan pysyviä menetyksiä kaupungille. MUUT RAHOITUSTUOTOT euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Liikelaitosten peruspääomakorvaukset Sisäiset erät yhteensä Kuntayhtymien peruspääomakorot Rahoitusarvopapereiden myyntivoitot Verotilityskorot Osinkotuotot Muut rahoitustuotot Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä MUUT RAHOITUSKULUT euroa TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Muutokset Korvaus peruspääomasta Sisäiset erät yhteensä Verotilitysten korkokulut Viivästyskorkokulut Muut rahoituskulut Ulkoiset erät yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

58 Laskelmaosa Investointien toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu euroa Peruskaupunki TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Liikelaitosten vaikutus Peruskaupunki Liikelaitokset Koko kaupunki Muutokset TP 2016 TP 2016 TP 2016 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien luovutustulot Investointien toteutuminen Talousarvion investointien toteumavertailussa esitetään niin sanotun peruskaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutusta kaupungin investointeihin kuvataan edellä olevan laskelman kolmen viimeisen sarakkeen vertailussa, joka sisältää peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit sekä koko kaupungin investoinnit. Liikelaitosten vaikutus ja osuus kaupungin investoinneista sekä poikkeamat talousarvioon on esitetty jokaisen tase-erän analysoinnin yhteydessä. Talousarvion toteumavertailu sisältää myös kaupungin sisäiset investoinnit ja näihin mahdollisesti sisältyvät sisäiset katteet. Tästä syystä investointimenot poikkeavat kaupungin rahoituslaskelmassa esitetyistä ulkoisista investoinneista. Peruskaupungin investoinnit toteutuivat yhteensä 114,8 milj. eurona ja ne alittavat muutetun talousarvion 17,6 milj. eurolla. Peruskaupungin yksiköt esittivät yhteensä 8,5 milj. euron uudelleen budjetointeja vuodelle 2017, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi Ulkopuolista rahoitusta peruskaupungin investointihankkeisiin saatiin 2,7 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 2,5 milj. eurolla. Lisäksi Rantaväylän tunneliin saatiin valtionosuutta, joka ei näy rahoitusosuuksissa, vaan on vähennetty investointimenosta. Investointien rahoitusosuuksien kirjaamisessa noudatetaan suoriteperustetta eli rahoitusosuuksia kirjataan toteutuneiden investointimenojen suhteessa. Näin ollen esimerkiksi Rantaväylän tunnelin rahoitusosuuksista kaupungin investointien rahavirrassa ei esitetä valtion vuonna 2016 tilittämää määrää, vaan syntyneitä menoja vastaava summa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutuksista kirjattiin tuloja yhteensä 20,9 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 9,5 milj. eurolla. Liikelaitosten osuus vuoden 2016 investoinneista oli 50,5 prosenttia ja 117,3 milj. euroa. Liikelaitosten investointimenot toteutuivat 20,7 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Tampereen Tilakeskuksen investoinnit alittuivat 19,7 milj. eurolla, koska rakennushankkeet jaksottuivat usealle vuodelle tai siirtyivät myöhempään ajankohtaan. Tilakeskus esitti uudelleen budjetointeja yhteensä 18,8 milj. euroa, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi Rahoitusosuuksia kirjattiin liikelaitoksille 2,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 0,6 milj. euroa. Luovutustulot alittivat budjetoidun 4,5 milj. eurolla. Konsernihallinnolle kuuluvia investointeja ovat koko konsernin toimintaan liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit, Tampereen kaupungin tilinpäätös

59 Laskelmaosa jotka eivät kuulu liikelaitoksille. Tilaajan ydinprosesseista Kaupunkiympäristön kehittäminen toteuttaa merkittäviä infrarakentamisen investointeja. Rantaväylän tunnelin rakentaminen sisältyy Kaupunkiympäristön kehittämisen investointeihin. Hyvinvointipalveluiden investoinnit painottuvat toiminnassa tarvittavien laitteiden ja kaluston hankintaan sekä tilojen ensikertaiseen kalustamiseen. Pelastuslaitoksen investoinnit ovat pääasiassa pelastus- ja sairaankuljetusajoneuvokaluston investointeja. Liikelaitosten investoinnit muodostuvat pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talorakennusinvestoinneista sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen investoinneista vesijohto- ja viemäriverkostoihin sekä veden- ja jätevedenkäsittelylaitosten hankkeisiin. Seuraavassa on esitetty investointiluokittain merkittävimpiä investointikohteita ja poikkeamia suunniteltuun. Tarkemmat tiedot investointikohteista ao. yksiköiden osuuksista joko talousarvion toteumavertailuosiossa tai erillistilinpäätökset-osassa. Aineettomat hyödykkeet Vuonna 2016 aineettomiin hyödykkeisiin tehtiin pääasiassa tietojärjestelmäinvestointeja sekä Rantaväylän tunnelin valtiolle luovutettavaa osuutta. Konsernihallintoon kuuluvan tietohallinnon vuoden 2016 tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvat investoinnit toteutuivat 0,7 milj. eurona, kun muutettu talousarvio oli 2,2 milj. euroa. Tämä johtui projektien aikataulujen muutoksista tai kirjaamisesta käyttötalouteen. Peruskaupungin muut pitkävaikutteiset menot, 21,6 milj. euroa, syntyivät Rantaväylän tunnelin rakentamisesta. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikkaasennuksia että tie- ja viimeistelytöitä sekä suoritettiin järjestelmien testaus. Rantaväylän tunneli avattiin liikennekäyttöön marraskuussa. Tunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden 2 kiertoliittymä ovat kokonaisuutena täysin valmiit syksyllä Investointikulut tunnelista kirjataan pääosin muihin pitkävaikutteisiin menoihin johtuen siitä, että tunneli ja sen ylläpito kuuluvat Liikennevirastolle. Valtion maksama rahoitusosuus on vähennetty investointikulusta. Rantaväylän tunnelin kaupungille omistukseen jäävä osuus kirjataan sitä vastoin Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin bruttomääräisenä. Tunnelin vuoden 2016 yhteenlasketut nettoinvestoinnit olivat 23,3 milj. euroa ylittäen talousarvion 0,8 milj. eurolla. Liikelaitoksista Tampereen Voimia investoi tietojärjestelmiin 1,9 milj. eurolla ja Tampereen Tilakeskus 1,1 milj. euroa pääosin vuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Peruskaupunkiin kuuluva kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa pääasiassa kaupungin maa- ja vesialueiden hankinnasta. Kaupunkiympäristön kehittämisen vuoden 2016 maa- ja vesialueiden investoinnit olivat 15,7 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 12,1 milj. eurolla. Rakennukset ja rakennelmat Kaupungin rakennuksien ja rakennelmien investoinneista vastaa pääasiassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden toteutuneet kustannukset olivat noin 92 milj. euroa, josta pääosa kuului Rakennukset ja rakennelmat- tai Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat -ryhmiin. Tilakeskuksen investoinnit toteutuivat kokonaisuutena peräti 19,7 milj. euroa alle muutetun talousarvion, koska rakennushankkeet jaksottuivat usealle vuodelle tai siirtyivät myöhempään ajankohtaan. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tamperetalon tilamuutokset ja laajennus, Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus ja Toukola. Tampereen Vesi Liikelaitoksen laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaupungin suurimpia kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeja olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin infrastruktuurin rakentamisinvestoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen verkostoinvestoinnit. Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit olivat 57,8 milj. euroa, josta valmiiden kohteiden osuus 18,7 milj. euroa ja keskeneräisten 39,1 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen katujen, puistojen ja yleisten alueiden investointeihin käytettiin yhteensä 54,2 milj. euroa, sisältäen myös hanketasolla sitovien kohteiden investoinnit ja keskeneräiset kohteet. Rakentamiskohteista, muun muassa raitiotiehankkeesta ja keskustan kehittämisestä, on kerrottu tarkemmin kohdassa Kaupunkiympäristön kehittäminen. Liikuntapalvelujen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit olivat 3,1 milj. euroa Tampereen Stadionin pinnoitteen uusiminen suurimpana kohteenaan. Liikelaitosten kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Merkittävin osa investoinneista kohdistui Tampereen Veden verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Nurmi-Nikinväylä ja Lentävänniemen alueen vesihuolto. Koneet ja kalusto Pysyvien vastaavien omaisuusluokkaan kuuluu yli 3 vuodeksi hankittava ja yli euron arvoiset koneet ja kalusto. Tässä luokassa esitetään myös tilajärjestelyiden ensikertaisen kalustamisen määrärahat. Peruskaupungin koneiden ja kaluston investoinnit toteutuivat yhteensä 11,6 milj. eurona, kun muutetussa talousarviossa näihin varauduttiin 16,2 milj. eurolla. Näistä valtaosa syntyi Hyvinvointipalveluiden laiteinvestointi- ja kalustamishankkeista. Ensikertaisen kalustamisen kohteita oli lukuisia, joista suuria yksittäisiä kohteita olivat Tredun Santalahdentien toimipisteen kalustaminen 1,5 milj. euroa ja Hatanpään kantasairaalan osittainen kalustaminen 0,8 milj. euroa. Ensikertaisen kalustamisen lisäksi kone- ja kalustoinvestoinnit si- 58 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

60 Laskelmaosa sältävät muun muassa liikuntapaikkojen ja terveydenhuollon laitehankintoja. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kone- ja kalustoinvestoinnit olivat 2,3 milj. euroa koostuen pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen ja henkilöpaloautojen hankinnoista. Liikelaitosten osuus kaupungin 15,6 milj. euron kone- ja kalustoinvestoinneista oli 4,1 milj. euroa. Merkittävimmät olivat Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen 2,8 milj. euron linja-autohankinnat, jotka koostuivat 12 uutena sekä viidestä käytettynä hankitusta linja-autosta. Tampereen Infran kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,8 milj. euroa. Muut aineelliset hyödykkeet Muiden aineellisten hyödykkeiden 0,2 milj. euron investointimäärärahat on tarkoitettu taideteosten hankintaan Museopalveluille sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. Investoinnit taideteoksiin toteutuivat hieman alle budjetoidun. Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin olivat 6,6 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa alle talousarvion. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeita merkittiin 2,9 milj. eurolla ja Tuomi Logistiikan osakkeita merkittiin miljoonalla eurolla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n osakeantiin osallistuttiin 0,4 milj. eurolla ja perustetun Tampereen Raitotie Oy:n osakepääomaan tehtiin 2 milj. euron sijoitus. Muita sijoituksia tehtiin Haukiluoman liikerakennuksen ja Suomen Hopealinja Oy:n osakkeisiin. Kaikki sijoitukset teki Konsernihallinto. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Peruskaupungin myyntitulot toteutuivat 9,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina 20,9 milj. eurona. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden luovutuksista kirjattavat tulot olivat 16,4 milj. euroa. Muita pysyvien vastaavien luovutustuloja kirjattiin muun muassa kuvantamisen ja urologian liiketoimintakauppoihin liittyvistä omaisuuden siirroista Sairaala- ja kuntoutuspalveluilta Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Liikelaitosten myyntitulot kertyivät suurelta osin Tampereen Tilakeskuksen rakennusten myynneistä. Liikelaitosten luovutustulot olivat yhteensä 0,6 milj. euroa, mikä oli 4,5 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Tilakeskuksen toteutuneet luovutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennus, olivat noin 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle Tampereen kaupungin tilinpäätös

61 Laskelmaosa Rahoituslaskelman toteumavertailu Talousarvion toteumavertailu euroa Peruskaupunki TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikelaitosten vaikutus Peruskaupunki Liikelaitokset Koko kaupunki Muutokset TP 2016 TP 2016 TP 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

62 Laskelmaosa Rahoituslaskelman toteutuminen Rahoituslaskelman toteumavertailu esittää peruskaupungin eli konsernihallinnon, tilaajan ydinprosessien, konsernipalvelujen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen yhdistetyn rahoituslaskelman toteutumisen. Talousarvion toteumavertailulaskelmiin ei sisälly liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan Vahinkorahaston lukuja, vaan liikelaitosten ja rahastojen vaikutus kaupungin rahoituslaskelman muodostumiseen on esitetty laskelmataulukon kolmella viimeisellä sarakkeella. Laskelmiin sisältyvät ulkoisten liiketapahtumien lisäksi myös kaupungin yksiköiden väliset sisäiset liiketapahtumat. Näillä erillä ei kuitenkaan ole vaikutusta rahavarojen muutokseen. Peruskaupungin rahavarojen muutos tilikaudella 2016 oli 7,7 milj. euroa positiivinen, mikä oli 67,1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Toiminnan rahavirta toteutui lähes talousarvion mukaisena, 1,3 milj. euroa suunniteltua parempana. Peruskaupungin vuosikate toteutui 6,3 milj. euroa muutetun talousarvion tasoa parempana. Vuosikatetta on käsitelty tuloslaskelman analyysin ja tuloslaskelman toteutumisvertailun yhteydessä. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat 5,6 milj. euroa budjetoitua suurempina, -18,1 milj. eurona. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sekä pakollisten varausten muutokset. Peruskaupungin pysyvien vastaavien luovutusvoitot ylittivät muutetun talousarvion 9,4 milj. eurolla. Investointien rahavirta toteutui 24,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 17,6 milj. eurolla ja pysyvien vastaavien luovutustulot ylittivät muutetun talousarvion 9,5 milj. eurolla. Investointien toteutumista on käsitelty tarkemmin investointien toteumavertailun yhteydessä. Rahoituksen rahavirta toteutui 41,2 milj. euroa suunniteltua suurempana johtuen pääasiallisesti muista maksuvalmiuden muutoksista. Muissa maksuvalmiuden muutoksissa esitetään toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihtoomaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos. Lainakannan muutokset (93,3 milj. euroa) toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti, mutta erien välillä oli suurempia poikkeamia muutettuun talousarvioon nähden. Pitkäaikaisten lainojen kasvu oli 35,0 milj. euroa muutetun talousarvion mahdollistamaa kasvua pienempi, ja lyhytaikaiset lainat puolestaan kasvoivat 33,2 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kasvusta 16,7 milj. euroa selittyy konsernitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän kasvusta. Peruskaupungin lyhytaikaiset lainat muilta kaupungin yksiköiltä kasvoivat 3,8 milj. eurolla. Antolainauksen muutokset (5,9 milj. euroa) toteutuivat 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Muutettua talousarviota suurempaa toteumaa selittävät muun muassa Vellamonkodit Oy:n kanssa tehty järjestely ja Tampereen vuokratalosäätiön kaupungille maksamat ylimääräiset lainanlyhennykset. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Toiminnan ja investointien rahavirran olennaisia poikkeamia tilinpäätösvuoden talousarvioon käsitellään tuloslaskelman ja investointien toteumavertailujen yhteydessä. Rahoituksen rahavirran poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon syntyivät pitkälti konsernihallinnossa, joka kirjaa liiketapahtumat kaupungin yhteisistä eristä. Merkittävin rahoituksen rahavirran poikkeama talousarvioon nähden oli pitkäaikaisten lainojen lisäyksen 35,0 milj. euron alitus. Antolainauksen muutokset toteutuivat pääasiassa edellä kuvatuista syistä 6,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina, 5,9 milj. eurona. Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Liikelaitosten ja taseyksikkönä toimivan Vahinkorahaston vaikutusta kaupungin toiminnan rahoitukseen kuvataan edellä vertailulaskelmalla, jossa esitetään peruskaupungin rahoituslaskelma, liikelaitosten ja rahastojen rahoituslaskelmat yhteensä ja koko kaupungin rahoituslaskelma. Peruskaupungin ja liikelaitosten sekä rahastojen laskelmat pitävät sisällään myös kaupungin sisäiset liiketapahtumat (mukaan lukien investointeihin sisältyvät sisäiset katteet), jotka eliminoidaan koko kaupungin rahoituslaskelmasta. Liikelaitosten ja rahastojen vaikutusta kaupungin tuloksen ja investointien muodostumiseen käsitellään erikseen tuloslaskelman ja investointien toteutumista käsittelevissä kappaleissa. Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran liikelaitosvaikutukset on siten kuvattu näissä kappaleissa. Toisaalta liikelaitoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupungin rahoituslaskelman rahavirran muodostumiseen, jos muita maksuvalmiuden muutoksia ei huomioida. Tämä johtuu pitkälti rahoitustoiminnan keskittämisestä ja yhdystilimenettelyn käytöstä konsernihallinnon ja liikelaitosten välillä. Kokonaisuutena liikelaitosten osuus kaupungin rahoituslaskelman muodostumisessa on kuitenkin merkittävä. Peruskaupungin toiminnan rahavirta oli negatiivinen 22,8 milj. euroa, mutta liikelaitosten toiminnan rahavirta 82,0 milj. euroa käänsi koko kaupungin toiminnan rahavirran positiiviseksi. On kuitenkin syytä muistaa, että Tampereen Veden liikevaihtoa lukuun ottamatta muut liikelaitokset saavat tulovirtansa valtaosin kaupungin sisäisiltä toimijoilta. Tässä mielessä liikelaitosten aiheuttamat tulovirrat ovat pitkälti laskennallisia. Kaupungin investointien rahavirrasta liikelaitosten osuus oli myös merkittävä. Koko kaupungin 205,2 milj. euron investointien rahavirrasta liikelaitosten osuus oli noin 56 prosenttia, 114,0 milj. euroa. Tämä muodostui 117,3 milj. euron investoinneista, joihin saatiin 2,6 milj. euroa rahoitusosuuksia, sekä 0,6 milj. euron pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista. Tampereen kaupungin tilinpäätös

63 Laskelmaosa Antolainauksen muutokset Vuoden 2016 alussa kaupunki myönsi 1,0 milj. euron suuruisen lainan Tuomi Logistiikka Oy:lle. Laina liittyi kokonaisuuteen, jossa kaupunki yhdessä Pshp:n kanssa loi uuden yhteisesti omistetun logistiikka- ja hankintapalveluita tarjoavan yhtiön. Muita uusia lainoja ei myönnetty. Huomattavimmat lainojen lyhennykset olivat Vellamonkodit Oy:n 3,4 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiön 2,3 milj. euroa. Vuoden lopussa Tampereen kaupungin pitkäaikaiset lainasaamiset olivat 99,7 milj. euroa. Merkittävimmät saamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä 70,0 milj. euroa ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä 19,4 milj. euroa. ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainat (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu TA 2015 Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Konserniyhteisöt ja muut Vähennykset Lisäykset Asuntolainat Vähennykset Antolainat yhteensä Korollisten velkojen muutokset Korollisen velan määrä toteutui 3,6 milj. euroa talousarviota pienempänä ja vuoden lopussa kaupungin korollisen tasevelan määrä oli 488,3 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin kaksi kertaa, ensin Pohjoismaiden Investointipankilta 50,0 milj. euroa kesällä ja sitten Euroopan Investointipankilta toinen 50,0 milj. euroa syksyllä. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi selvästi ennakoitua korkeammaksi. Henkilöstökassan asiakkaille oleva velka laski hieman, mutta konsernitilin kautta tytäryhteisöille oleva velka kasvoi huomattavasti. Konsernitilijärjestelmä mahdollistaa konsernin pääomien tehokkaan käytön ja ulkoisen rahoituksen minimoinnin. Samalla myös korkovirrat pysyivät tältä osin konsernissa. Kuntatodistuksilla tai joukkolainoilla hankittua lainarahoitusta ei vuoden vaihteessa ollut käytössä. Korollisen tasevelan määrä nousi 89,5 milj. eurolla, jolloin kasvua edellisvuoteen kertyi runsaat 22 prosenttia. Vuoden lopussa korolliset velat jakautuivat: rahalaitoksilta otettuihin lainoihin 59 prosenttia, velkaan konserniyhteisöille 38 prosenttia ja velkaan henkilöstökassan asiakkaille 3 prosenttia. Rahalaitoslainoja kaupungilla on viideltä eri rahoittajalta, joista suurin on Kuntarahoitus Oyj noin 31 prosentin osuudella velkojen kokonaismäärästä. KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOKSET Korolliset velat (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Pitkäaikaiset korolliset velat Rahalaitoksille Lyhennykset Nostot Lyhytaikaiset korolliset velat Henkilöstökassalle Konserniyhteisöille Korolliset velat yhteensä Lainat euroa/asukas Asukasmäärä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

64 Strategiaosa Strategiaosan toteutuminen Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarvion toiminnan tavoitteiden avulla. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2016 talousarviossa 27 konsernihallintoa ja tilaajan ydinprosesseja sitovaa toiminnan tavoitetta. Lisäksi sitovia toiminnan tavoitteita asetettiin hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja liikelaitoksille. Tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Konsernihallinto ja tilaajalautakunnat määrittelivät vuoden 2016 vuosisuunnitelmissa toimenpiteet toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet vahvistavat strategisten tavoitteiden toteuttamisen kytkemistä yksiköiden toiminnan ja talouden suunnitteluun. Tilinpäätösennusteen arvio konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumisesta pohjautuu tavoitteiden mittaritietoihin sekä toimenpiteiden toteutumiseen. Toiminnan tavoitteista raportoitiin konsernin/kaupungin johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle vuoden aikana kolme kertaa toiminnan ja talouden katsauksissa sekä neljännen kerran tilinpäätöksessä. Osasta tavoitteista raportoidaan vain vuoden lopun tilanteesta. Tavoitteiden toteutuminen Konsernihallintoon ja ydinprosesseille vastuutetuista tavoitteista 16 toteutui suunnitellusti ja 4 toteutui osittain. Vain 6 tavoitetta jäi toteutumatta. Yhden tavoitteen toteutumista ei voitu vielä arvioida johtuen mittaritiedon saatavuudesta vasta myöhemmin keväällä. Suurimmat poikkeamat liittyvät kaupungin taloustavoitteisiin. Kaupungin tulostavoite jäi saavuttamatta. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä jäi tavoitetasoa enemmän alijäämäiseksi, ja vertailukelpoiset työvoimakustannukset nousivat 1,1 prosenttia edellisvuoteen nähden, vaikka tavoitteena oli työvoimakustannusten väheneminen. Elinkeinopoliittiset sekä liikenteeseen ja rakentamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Vaikeuksia oli lentoliikenneyhteyksien kasvattamisessa. Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä laski 10 % vuodesta Toimenpiteistä huolimatta myös pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä laski vuoden aikana. Palvelurakenteen uudistamiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin pääosin suunnitellusti. Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollosta nousi yli asetetun tavoitetason 66,73 prosenttiin. Ikäihmisten kotona asuminen ei lisääntynyt aivan tavoitellulle tasolle, mutta tehostetun palveluasumisen osuus kasvoi suunnitellusti. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista vuonna 2016 oli 27,06 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Tavoite osuuden kasvusta ei toteutunut, vaikka perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa kehitettiin suunnitellusti. Myös avointen varhaiskasvatuspalvelujen osuus omasta palvelutuotannosta jäi alle asetetun tavoitteen. Työllisyydenhoidon palvelujen vaikuttavuustavoitteet toteutuivat suunnitellusti, mutta työllisyystilanne pysyi lähes koko vuoden vaikeana. Loppuvuodesta työttömyystilanteeseen tuli kuitenkin vuoden 2011 jälkeen ensimmäistä kertaa käänne. Marraskuussa 2016 työttömyyden kasvu pysähtyi ja joulukuussa se jo kääntyi laskuun (-1,7 %). Kaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukaisesti ja uusi organisaatio pois lukien poliittiset toimielimet aloitti toimintansa Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu eteni ja kaupungin sisäinen soteja maakuntauudistusprojekti käynnistettiin vuoden lopulla. Digitalisaation hyödyntäminen eteni vuoden aikana, muun muassa toteutettiin 10 innovatiivista digitaalista kokeilua ja lisäksi valmisteltiin vuonna 2017 käynnistyvää Tampereen digiohjelmaa. Innovatiivisten hankintojen tiekartta valmistui ja uusiin palvelu- ja vuosisuunnitelmiin sisällytettiin hankintasuunnitelmat. Konsernihallinnon prosesseja uudistettiin ja niiden kehittäminen jatkuu. Yhtenä tuottavuuden parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä oli Lean-ajattelun käyttöönotto. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden 24 tavoitteesta 13 toteutui suunnitellusti, kolme tavoitetta toteutui osittain ja kahdeksan tavoitetta ei saavutettu. Kolmella tuotantoalueella ei saavutettu työhyvinvoinnin tavoitetta. Avopalveluissa sähköinen ajanvaraus ei laajentunut tavoitteen mukaisesti. Tavoite henkilöstön osallistumismahdollisuuksien lisääntymisestä koskien oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämistä puolestaan toteutui joko kokonaan tai osittain kaikilla tuotantoalueilla. Liikelaitoksille asetetuista 26 tavoitteesta 23 toteutui joko kokonaan tai osittain. Tampereen Kaupunkiliikenne ei saavuttanut työhyvinvoinnin paranemisen eikä liikevaihdon per henkilötyövuosi kasvun tavoitteita. Tampereen Veden viidestä tavoitteesta jäi toteutumatta verkostojen keskimääräisen uusiutumisajan tavoite, koska vuonna 2016 saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu erityisesti tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta johtuen. Tytäryhteisöjen kaikkiaan 62 tavoitteesta 40 toteutui kokonaan, yhdeksän toteutui osittain ja neljä ei toteutunut. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Toteutumatta jääneet tavoitteet olivat taloudellisen käyttöasteen ja pääoman tuottoprosentin nousemisen tavoitteita. Pääosin tytäryhteisöjen tavoitteet toteutuivat kuitenkin hyvin. Toteumatietojen esittäminen Konsernihallintoon ja tilaajan ydinprosesseille vastuutettujen toiminnan tavoitteiden toteumatiedot esitetään yhtenä kokonaisuutena alla olevissa taulukoissa. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten tavoitteiden toteumat esitetään tuottajaosan toteutuminen -osassa sekä erillistilinpäätöksissä. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteumat esitetään tilinpäätöksessä kappaleessa konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt. Tarkemmat tavoitteiden toimenpidekohtaiset selvitykset ovat luettavissa vuoden 2016 tilinpäätösennusteen liitteenä olevilta strategiakorteilta lukuun ottamatta tytäryhtiöiden tavoitteiden toteumatietoja. Tampereen kaupungin tilinpäätös

65 Strategiaosa Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Strategian nimi ja visio 2025 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toimintatavat Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti Otamme kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. Luomme yhdessä tekemiselle luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä. Kannamme vastuuta kaupungin tasapainoisesta taloudesta ja toimimme kustannus- ja resurssitehokkaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ympäristökuormitustamme. Edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. Kyseenalaistamme rohkeasti vakiintuneita toimintatapoja ja ideoimme uutta. Uudistumisen lähtökohtana on kuntalaisten etu. Mahdollistamme muutosten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johtamisella. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa tehokkaasti. Kehitämme vuorovaikutuksellista viestintää. Kaupunkistrategian näkökulmat Yhdessä tekeminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio 64 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

66 Strategiaosa Toiminnan tavoitteiden toteuma Yhdessä tekeminen Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 1 Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa + Tavoite toteutui. Asiakasraatitoiminta laajeni, palvelumuotoilua hyödynnettiin palvelujen hankinnassa, kaupungin uusi osallistumismalli hyväksyttiin ja vietiin käytäntöön aluetoimijoiden kanssa. Mikko Aaltonen ja Reija Linnamaa 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa +/- Tavoite toteutui osittain. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu ja tampereen kaupunkiorganisaation valmistautuminen uudistukseen on käynnistynyt. Tampereen kaupunki vaikutti suurten kaupunkien roolien huomioimiseen, mutta kaupunkien rooli ei näy riittävästi lakiluonnoksissa. Reija Linnamaa Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 3 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta? Tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti, mutta niiden vaikutusta liikkumisen lisääntymiseen voidaan arvoida vasta huhtikuussa 2017 valmistuvan ATH-tutkimuksen tulosten myötä. Anna-Kaisa Heinämäki 4 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks. - Tavoite ei toteutunut. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista oli 27,06 % eli se on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat ennakoitua enemmän samaan aikaan kun perusterveydenhuollon menojen kasvu oli huomattavan maltillista. Mikko Aaltonen ja Leena Kostiainen 5 Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,3 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumisessa (2015: 6,1 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,6 %). +/- Tavoite toteutui osittain. Vuonna 2016 ikäihmisistä 90,9 prosenttia asui kotona, 7,0 % tehostetussa palveluasumisessa ja 2,1 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Mikko Aaltonen 6 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 9 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 3,7 %) +/- Tavoite toteutui osittain. Avoimen varhaiskasvatuksen osuus oli 10,8 % (N=707/6532). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista oli 7,2 % (N=566/7791). Leena Kostiainen 7 Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62,5 %) + Tavoite toteutui. Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista vuonna 2016 oli 66,73%. Leena Kostiainen 8 Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla + Tavoite ja toimenpide toteutuivat. Työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaista sijoittui asiakkuuden päättyessä työhön tai koulutukseen 38,9 % (2015: 38,9 %). Työttömyysaste on kuitenkin 18,3 %. (12/2016). Anna-Kaisa Heinämäki Tampereen kaupungin tilinpäätös

67 Strategiaosa Elinvoima ja kilpailukyky Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 9 10 Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle 11 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2015 Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisohjelman toimenpiteillä Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Kaupin yliopistollisen oppimishyvinvointikeskuksen valmistelu on käynnistynyt, Mediapoliksen kiihdyttämötoiminta on käynnistymässä ja kansallinen avointa dataa esittelevä sivusto on avattu. Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat. Seudun innovaatioseteli -hanke käynnistyi ja kansainvälistymistä edistävä projekti juurtui pysyväksi toiminnaksi. Vuonna 2016 otettiin yhteyttä 56 kansainväliseen yritykseen, joista 4 sijoittui seudulle. Tavoite toteutui. Yritystonttitarjonta on kasvanut 9 % vuodesta 2015 tonttien kappalemäärässä mitattuna. Tavoite ei toteutunut. Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä (ympärivuotiset reittilennot ja charter- ja kausittain lennettävät kohteet) laski 10 % v.2015 kokonaismäärästä. 03/17 avautuu lentoyhteys Riikaan aktiivisten toimenpiteiden ansiosta. Tavoite toteutui. Kaupunki osallistui aktiivisesti Tampere3 -hankkeen yhteistyöhön ja valmisteli kaupungin mukaanmenoa. Valmistelutyön pohjalta valtuusto teki marraskuussa päätöksen lähteä Uusi yliopisto -säätiön perustajajäseneksi. Tavoite toteutui ja toimenpiteet toteutuivat suurimmaksi osaksi. Kaava- ja rakennushakkeet Ranta-Tampella, Eteläpuisto, Kansi ja Areena sekä Kunkun parkki ovat edenneet suunnitellusti. Teppo Rantanen Anna-Kaisa Heinämäki Teppo Rantanen Anna-Kaisa Heinämäki Anna-Kaisa Heinämäki Anna-Kaisa Heinämäki ja Teppo Rantanen Kestävä yhdyskunta Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käynnistynyt Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville 19 Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt Tavoite toteutui. Linnainmaan aluekeskukseen avattiin uusi hyvinvointikeskus syksyllä 2016 ja Tesomalle hyvinvointikeskus avataan vuonna Palvelujen monikanavaisuutta on lisätty (mm. omahoitovideot ja etäkonsultaatiot). Tavoite toteutui. Vuonna 2016 tehtiin noin nousua Tampereen seudun joukkoliikenteessä. Se on noin nousua eli lähes 7 % enemmän kuin vuonna Tavoite ei toteutunut. Toimenpiteistä huolimatta vuonna 2016 pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on yli 8 prosenttia pienempi kuin vuonna Tavoite toteutui. Yleiskaava 2040 ohjaa täydennysrakentamisen kaupunkistrategian mukaisesti keskustan ja aluekeskusten sekä joukkoliikenteen laatukäytävien muodostamalle kasvun vyöhykkeelle. Alueelle sijoittuu 70 % yleiskaavan tuottamasta varannosta. Tavoite toteutui. Uudistettu maankäyttöprosessi on otettu käyttöön käynnistyneissä asemakaavatöissä. Mikko Aaltonen ja Taru Kuosmanen Pekka Salmi Pekka Salmi Pekka Salmi Pekka Salmi 66 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

68 Strategiaosa Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Arvio tavoitteen toteutumisesta Vastuuhenkilö 20 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen 21 Investointien tulorahoitusprosentti on Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin uudistamista Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoittamalla hallintoa Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön /- +/- - + Tavoite ei toteutunut. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä oli 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Tavoite toteutui. Investointien tulorahoitusprosentti on 33,7. Tavoite toteutui. Johdolla on käytössään Tietonäköalassa julkaistut ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedosta, ja keskeisten kärkitietojen tunnistamista jatketaan. Tavoite toteutui. Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteistyötä on rakennettu ja rooleja selkeytetty osana yhteistyömallia. Digitalisaation hyödyntäminen toteutaan Tampereen digiohjelman kautta, joka käynnistyy vuonna Tavoite ja toimenpiteet toteutuivat osittain, toimenpiteenä ollut koko kaupungin sähköisen asioinnin ja itsepalvelun käyttöasteen selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen jäivät kesken. Tavoite toteutui osittain. Hankintoja tehostettiin mm. lisäämällä hankintojen suunnitelmallisuutta ja laatimalla innovatiivisten hankintojen tiekartta. Uusi päätöksentekojärjestelmä otettiin käyttöön. Hallinnon prosessien automatisointityö jatkuu. Tavoite ei toteutunut. Vertailukelpoiset työvoimakustannukset ovat kasvaneet 1,1 % vuoteen 2015 nähden. Tavoite toteutui. Palvelualueen johtajat aloittivat ja uusi organisaatio aloitti Hallintosääntö valmisteltiin kaupunginvaltuuston käsittelyä varten. Toimintamallin jalkauttaminen jatkuu. Jukka Männikkö Jukka Männikkö Reija Linnamaa Reija Linnamaa Reija Linnamaa Heli Hirvelä ja Reija Linnamaa Niina Pietikäinen Reija Linnamaa Tampereen kaupungin tilinpäätös

69 Strategiaosa 68 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

70 Konsernihallinto Konsernihallinto ja konsernipalvelut Tampereen kaupungin tilinpäätös

71 Konsernihallinto 70 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

72 Konsernihallinto Konsernihallinto Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen jaostot, pormestari, neljä apulaispormestaria sekä konserniohjaus. Lisäksi konsernihallintoon kuuluvat sisäisen tarkastuksen yksikkö, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Vuoden 2016 alussa konserniohjausyksiköitä olivat hallinto-, henkilöstö-, kehittämis-, omistajaohjaus-, strategia- ja talousyksikkö. Konsernipalveluja olivat viranomaispalvelut, työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja konsernipalveluyksikkö Koppari alkaen viestintäyksiköstä muodostettiin konserniohjausyksikkö ja strategia- ja kehittämisyksikköjen johtaminen yhdistettiin. Hallintoyksikön ja konsernipalveluyksikkö Kopparin johtaminen yhdistettiin hallintojohtajan alaisuuteen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernihallinnon toiminnassa painottui kaupungin toimintamallin uudistaminen sisältäen uuden organisaation ja aloittavien uusien poliittisten toimielinten valmistelun. Toimintamallin uudistuksen keskeisten toimintatapojen - mahdollistava johtaminen, henkilöstö kehittäjänä ja vahva yhteisöllisyys - jalkauttaminen käynnistettiin. Tilaaja tuottaja-mallin tilalle luotiin johtamismalli, jossa keskiössä on tuloksellisuustavoitteiden asettaminen, Muutettu Alkuper. Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen muutos Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 Hesu 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet johtamisperiaatteiden ja -järjestelmän mukainen toiminta arjessa sekä selkeä linjaorganisaation johtaminen. Kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen linjaukset täsmentyivät vuodenvaihteessa Loppuvuodesta 2016 Tampereen kaupunki käynnisti maakunnallisen valmistelun rinnalla toteutettavan sisäisen sote- ja maakuntauudistusprojektin. Tampereen kaupunki vaikutti suurten kaupunkien roolien huomioimiseen soteja maakuntauudistuksen valmistelussa, vaikkakin näkyvyys lakiluonnoksissa todettiin olevan riittämätön. Kaupunki valmistautui uuteen toimintamalliin nimittämällä uusille palvelualueille johtajat, jotka aloittivat tehtävissään Tilaajaryhmän ja kaupunkikehitysryhmän toiminnot sijoitettiin alkaen hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueille. Uusi hallintosääntö valmisteltiin päätöksentekoa varten aikataulun mukaisesti. Vuoden aikana uudistettiin myös uuden toimintamallin edellyttämiä ohjaus- ja johtamisprosesseja, joiden kehitystyötä jatketaan vuonna Palvelualueiden aloittaessa käynnistettiin konserniohjauksen ja palvelualueiden yhteistyömalli, jossa konserniohjausyksiköt tukevat ja avustavat palvelualueiden uusia johtajia toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Yhteistyömallilla tuetaan palvelualueiden johtoa konserniohjauksen sekä uuden toiminta- ja johtamismallin toimeenpanossa. Toiminta ja roolit palvelualueiden suuntaan ovat uudistuvan konserniohjauksen mukaiset eli ohjaus, kehittäjäkumppani ja sparraaja, millä haetaan konserniohjaukselle uutta konsultatiivista roolia ohjausroolin rinnalle. Vuoden 2016 aikana konsernihallinnossa kehitettiin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa johdon käyttöön. Keskeisten Kärkitietojen tunnistaminen aloitettiin ja ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedoista julkaistiin Tietonäköalassa. Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteistyötä rakennettiin osana yhteistyömallia. Digitalisoinnin johtamisen organisointi osana toimintamallin uudistamista Tampereen kaupungin tilinpäätös

73 Konsernihallinto aloitettiin. Innovatiivisia digitaalisia kokeiluja toteutettiin 10 ja kaupungin sähköisen asioinnin kehittäminen ja itsepalvelun käyttöasteen selvittäminen jatkuvat vuonna Jatkossa digitalisaatiota ja sen hyödyntämistä edistetään Tampereen digiohjelman kautta. Palvelumallityötä jatkettiin laajentamalla ja kehittämällä hyvinvointikeskus- ja lähitorimallia sekä ottamalla käyttöön uusia KÄYTTÖTALOUS (1 000 EUROA) Konsernihallinto (bruttobudj.) TP 2016 INVESTOINNIT ( EUROA) Muutettu asiakaslähtöisiä palvelumuotoja ja toimintatapoja. Uudessa osallistumisen mallissa painotetaan alueellista osallistumista alueverkostojen kautta; pilottina toimii koillisen alueen uusi hyvinvointikeskus. Tuottavuuden parantamiseen liittyen tehostettiin hankintoja lisäämällä muun muassa hankintojen suunnitelmallisuutta ja laatimalla innovatiivisten hankintojen tiekartta. Kaupunki otti lisäksi käyttöön Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Bruttoinvestoinnit Tietohallinto (nettobudj.) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Bruttoinvestoinnit Tietohallinto, yhteensä TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot lean-ajattelun ja käynnisti siihen liittyen sisäiset valmennukset, joihin osallistui 100 henkilöä. Lisäksi pidettiin kuusi valtuustosali-infoa sekä lukuisia lyhyempiä koulutuksia, infoja ja esityksiä, joissa osallistujia oli lähes Hallinnon prosessien toimintojen automatisointia ja hallinnon sujuvoittamista toteutettiin organisaatiossa monin tavoin. Päätösvalmistelussa ja asianhallinnassa otettiin käyttöön uusi päätöksentekojärjestelmä ja päätöksenteon menettelytapoja yhdenmukaistettiin. Lakiasioissa kaupungin suuret investointihankkeet, täydennysrakentaminen sekä oikeudenkäynnit sitoivat merkittävästi henkilöstöresursseja. Organisaatiomuutokset työllistivät konserniohjausyksiköitä paljon. Organisaatiomuutoksen myötä tietohallinnon strateginen johto on konsernihallinnon strategia- ja kehittämisyksikössä. ICT-palvelut tuotetaan Kopparissa, jonka asiakastyytyväisyyskyselyssä ICTpalvelujen laatuarvosana oli keskimäärin arvosanalla hyvä. ICT:tä sovelluksineen kehitettiin noin 4,2 miljoonalla eurolla. Pienimuotoisia muutos- ja parannustöitä tehtiin 19 ICT-palvelulle. Konsernisalkkujen ohjaamia projekteja uusien sovellusten kehittämiseksi tai entisten uudistamiseksi oli käynnissä lähes 50. Merkittäviä projekteja olivat muun muassa Suun-eArkisto, Mobiilivaka, Palveluseteli ja terveydenhuollon sähköinen asiointi, Kuvantamisen yhdistyminen, Selma-päätöksentekojärjestelmä ja Intrauudistus (Tasku). Vuoden aikana valmisteltiin kaupungille Digiohjelma vuosille Pirta II -projekti toteuttaa ICT-infrapalveluiden modernisoinnin koko Tampereen seudulle ja laskee kustannuksia merkittävästi. Osa näistä säästöistä käytetään jatkossa Tampereen digiohjelman toteuttamiseen. Pirta II -hankintaprojektissa kilpailutettujen uusien perustietotekniikka- ja integraatiopalvelujen sekä tietoverkkopalvelujen käyttöönotto saatiin lähes valmiiksi, mutta uusien kommunikaatiopalvelujen käyttöönotto viivästyi vuodelle Pirta II:n siirtoprojekti aiheutti muutaman päivän aikana näkyviä häiriöitä toiminnalle. Konsernihallinnon henkilötyövuosien määrä oli 444, joka oli 18 henkilötyövuotta 72 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

74 Konsernihallinto suunniteltua vähemmän. Henkilötyövuosien suunniteltua pienempi toteuma selittyy hankkeilla, joiden vaikutusta henkilötyövuosiin ei ole osattu ottaa huomioon riittävän hyvin. Lisäksi palkkatuetun työn henkilötyövuodet toteutuivat 5 henkilötyövuotta suunniteltua pienempinä. Edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden henkilötyövuodet vähenivät 64:lla. Vähennystä edelliseen vuoteen selittää Konsernipalveluyksikkö Kopparin perustaminen, jonne siirtyi 65 henkilöä. Lisäksi Viranomaispalveluihin siirtyi Frenckellin palvelupisteen myötä 5 henkilöä ja Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen siirtyi päivähoidon palveluohjauksen myötä 4 henkilöä. Henkilötyövuosia tehtiin Konserniohjauksessa 109, Kaupunkikehitysryhmässä 66 ja Tilaajaryhmässä 249. Pormestarijohdossa, Sisäisessä tarkastuksessa ja Tarkastustoimessa tehtiin yhteensä 20 henkilötyövuotta. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatuotot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot pois lukien konsernihallintoon kuuluva tietohallinnon ICT-kehittäminen. Konsernihallinnon (pl. tietohallinnon erikseen seurattava ICT-kehittäminen) toimintatuotot toteutuivat 2,6 milj. euroa suunniteltua parempana. Toimintatuottojen parempi toteuma johtuu pääosin muihin toimintatuottoihin kirjatuista osakkeiden myyntivoitoista, joita saatiin 1,8 milj. euroa. Myyntituotot toteutuivat 0,3 milj. euroa suunniteltua parempana johtuen Maahanmuuttovirastolta täyden korvauksen perusteella saaduista turvapaikanhakijoiden tuloista. Tuet ja avustukset toteutuivat 0,4 milj. euroa suunniteltua parempana, koska kaikkia tilikauden aikana toteutettujen hankkeiden tuloja ei voitu ottaa talousarvion laadintavaiheessa huomioon. Toimintamenot toteutuivat 1,8 milj. euroa suunniteltua parempana, koska harkinnanvaraisista henkilöstömäärärahoista jäi käyttämättä miljoona euroa ja eläke- ja varhaiseläkemenoperusteisista maksuista säästyi 0,9 milj. euroa. Konsernihallinnon investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin olivat yhteensä 6,6 milj. euroa, joka oli 0,2 milj. euroa suunniteltua vähemmän. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakkeita merkittiin 2,9 milj. eurolla ja Tuomi Logistiikan osakkeita merkittiin miljoonalla eurolla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n osakeantiin osallistuttiin 0,4 milj. eurolla ja perustetun Tampereen Raitotie Oy:n osakepääomaan tehtiin 2 milj. euron sijoitus. Muita sijoituksia tehtiin Haukiluoman liikerakennuksen ja Suomen Hopealinja Oy:n osakkeisiin. Konsernihallinnon kehittämisyksikköön kuuluvan tietohallinnon sitova talouden seurantataso on ICT-kehittämisen (111222) toimintakatteen ja investointien yhteissumma. Toimintakate ja bruttoinvestoinnit yhteensä toteutuivat 0,9 milj. euroa suunniteltua pienempänä. ICT-investointeja tehtiin 0,9 milj. eurolla, mikä oli 1,5 milj. euroa suunniteltua vähemmän. Tähän vaikutti pääosin projektien aikataulujen myöhästyminen ja niiden siirtyminen seuraavalle tilikaudelle. ICT-kehittämisen investoineista siirrettiin 0,2 milj. euroa käyttötalouteen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

75 Konsernipalvelut Konsernipalvelut Konsernipalveluyksikkö Koppari Vuoden 2016 alusta toimintansa aloittanut konsernipalveluyksikkö Koppari tuottaa asiakkailleen talous-, henkilöstö-, tieto- ja kehittämis-, hallinto- ja ICT-palveluja. Palvelut on tuotteistettu toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaiksi kokonaisuuksiksi, jotka tukevat asiakkaiden toimintaa mahdollisimman hyvin. Palveluita kehitetään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa hyödyntäen esimerkiksi digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Kopparin asiakaskunta, yli 50 asiakasta, muodostuu kaupungin yksiköistä, konserniyhteisöistä sekä muista yhteistyökumppaneista. Konsernipalveluyksikkö Koppari muodostettiin yhdistämällä hallintopalvelukeskus (Halo) ja taloushallinnon palvelukeskus (Kipala) sekä toimintoja konsernihallinnosta. Suurimpana kokonaisuutena konsernihallinnosta Koppariin yhdistyi asiakkaille täyden palvelun ICT-toimintaympäristön tarjoava ICT-palvelut-ryhmä. Lisäksi henkilöstöhallinnon, tiedolla johtamisen ja projektitoiminnan osaamista siirrettiin konsernihallinnosta Koppariin. Muutoksella varmistettiin Kopparin kyky tarjota asiakkaille enemmän asiantuntijuutta ja osaamista vaativa palvelukokonaisuus. KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS euroa TP 2016 Muutettu Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 Hesu 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden tulos Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernipalveluyksikkö Kopparin toiminnalle on laadittu kehittämissuunnitelma vuosille , jonka on hyväksynyt konsernihallinnon johtoryhmä. Kehittämissuunnitelma pitää sisällään strategisia tavoitteita koko yksikölle sekä palveluryhmäkohtaisia tavoitteita. Vuoden 2016 painopisteinä olivat asiakastyytyväisyys, asiantuntijatyön osuuden kasvattaminen suhteessa peruspalvelutyöhön, digitalisaation edistäminen, henkilöstömäärän sopeuttaminen, henkilöstön osaamistason kehittäminen, johtaminen ja esimiestyö, taloudellinen tulos sekä työhyvinvointi. Kopparissa tehtiin vuoden 2016 aikana runsaasti toimenpiteitä liittyen asiakkuudenhallintaan. Yksikköön rakennettiin asiakkuudenhoitomalli ja siirryttiin sen mukaiseen toimintaan. Myös asiakaspalvelun laatua pyrittiin parantamaan muun muassa järjestämällä koko henkilöstölle asiakaspalvelukoulutus. ICT-palveluiden jo pidempään käyttämä palvelunhallintajärjestelmä otettiin käyttöön lähes kaikissa palveluissa. Nyt esimerkiksi palvelupyynnöt kirjataan järjestelmään ja niiden ratkaisuaikaa seurataan. Palvelunhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan tehdä jatkuvaa asiakastyytyväisyysseurantaa kohtaamiskyselyillä. Palvelupyyntöjen hallinta mahdollistaa myös asiakkailta tulevien pyyntöjen luokittelun ja seurannan, mikä esimerkiksi tehostaa yksittäisten palvelupyyntöjen taustalla mahdollisesti olevien juurisyiden tunnistamista. Kopparin ja sen asiakkaiden toimintaympäristö muuttuu tulevina vuosina merkittävästi. Digitalisaation myötä asiakastarpeet tulevat kehittymään yhä korkeampaa asiantuntijuutta vaativiksi. Muutokset edellyttävät Kopparin palvelutarjooman kehittämistä entistäkin vaativimpia asiantuntijapalveluita sisältäväksi. Vuoden 2016 aikana aloitettiin seuranta asiantuntija- tai vaativan asiantuntijatyön osuudesta yksikössä. Seurannalla arvioidaan asiantuntijatyön osuuden kehittymistä Kopparissa. Digitalisaatiota edistettiin perinteisemmän ICT-kehittämisen lisäksi toteuttamalla robotiikkaselvitys talouspalveluissa. Osaamisen ja kokemuksen hankkiminen sekä ICT-palveluihin että talouspalveluihin edesauttaa käyttöönottojen toteuttamista vuoden 2017 aikana. Robotiikkaa tullaan hyödyntämään myös muissa palveluryhmissä. Henkilöstömäärän sopeuttamista tehtiin suunnitelmien mukaan hallitusti palveluiden toimivuus ja henkilöstön työhyvinvointi huomioiden. Kopparin henkilöstön osaamistaso on hyvä. Toiminnan luonteesta ja toimintaympäristön muutoksista johtuen jatkuva osaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Haasteellisesta vuodesta huolimatta henkilöstö pystyi lisäämään osaamistaan Kopparin koulutussuunnitelman pohjalta tehtyjen henkilökohtaisten suunnitelmien mukaisesti, joista erityisesti mainittakoon ICT-palvelut-ryhmässä suoritetut 20 sertifikaattia. 74 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

76 Konsernipalvelut Osaamisen hallinnan menetelmien ja työvälineiden kehittämistä suunniteltiin, ja vuonna 2017 toteutetaan uuden järjestelmän käyttöönottoprojekti. Samassa yhteydessä on tarkoituksena luoda konsepti osaamisen hallintaan. Kopparin johtamista ja esimiestyötä kehitetään kaupungin mahdollistavan johtamisen periaatteiden mukaisesti. Toiminnan käynnistämisvuosi oli luonnollisesti haastava myös esimiesten osalta. Heidän toimintaansa on tuettu muun muassa järjestämällä säännöllisesti esimiesiltapäiviä, joissa on käsitelty sekä ajankohtaisia asioita että esimiestyön kannalta oleellisia säännölliseen toimintaan liittyviä aiheita. Johtamisen hyviä kokemuksia saatiin koko henkilöstölle pidetyistä verkkokatsauksista. Työhyvinvointia kehitettiin työhyvinvointisuunnitelman pohjalta. Erityisen tärkeänä pidettiin yhteenkuuluvuuden edistämistä uudessa organisaatiossa. Tähän liittyen järjestettiin esimerkiksi Kopparin sisäiset messut, jossa kukin palveluryhmä esitteli toimintaansa ja kopparilaiset tutustuivat toisiinsa vapaamuotoisen yhdessäolon merkeissä. Työhyvinvointia pyrittiin lisäämään myös pilotoimalla Fiilis-mittaria, jossa kaikki saivat kertoa näkemyksensä ja mahdollisesti parannuksia kaipaavia asioita anonyymisti. Fiilikset ovat kaikkien nähtävillä sekä työasemalla että Tietotalon aulassa olevalla näytöllä. Pilotti liittyi myös entistä avoimemman toimintakulttuurin luomiseen, mikä on asiantuntijaorganisaation menestymisen kannalta tärkeää. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Konsernipalveluyksikkö Kopparin tulos ennen tilinpäätöshyvitystä oli noin 3,6 milj. euroa. Myyntituottojen toteuma oli noin 1,1 milj. euroa suunniteltua parempi ja toisaalta kulut toteutuivat noin 2,5 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Tuotot ylittivät suunnitellun erityisesti talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä tieto- ja kehittämispalvelut -ryhmissä. Kulut olivat suunniteltua pienemmät kaikissa ryhmissä pois lukien tieto- ja kehittämispalvelut, jonka kuluja kasvattivat vuoden aikana käynnistetyt projektit. Kopparin palkalliset henkilötyövuodet alittivat suunnitellun 11 henkilötyövuodella ja henkilöstökulut olivat ICT-palveluiden ostojen ohella merkittävin tekijä suunniteltua pienemmässä kulutoteumassa. Toimintatuottojen toteuduttua suunniteltua paremmin ja toimintakulujen toteuduttua suunniteltua pienempinä, Koppari hyvitti sisäisille asiakkailleen tilinpäätöshyvityksenä noin 3,6 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

77 Konsernipalvelut Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Toiminnan kuvaus Palvelukokonaisuus sisältää kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut ja työllisyyden edistämiseen tähtäävät avustukset. Kaupungin työllisyyspalvelut tuottaa Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa). Typan tehtävänä on edistää vastuullista työllisyyspolitiikkaa sekä vastata asiakasohjauksesta ja palvelutuotannosta työnhakija-asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea sijoittuakseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Typan tuottamiin palveluihin kuuluvat palvelutarpeen arviointi, monialainen yhteispalvelu (TYP), kuntouttava työtoiminta, maahanmuuttajien ja nuorten työllistymistä tukevat erityispalvelut, työhön ja yrittäjyyteen tähtäävä valmennus sekä työkokeilut ja palkkatukityöllistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosina järjestetyn kuntakokeilun aikana kehitetyt asiakasohjaus, palvelutarjonta ja uudet toimintamallit vakiinnutettiin vuoden alussa osaksi Typan käytäntöjä. Myös yksikön uudistettu organisaatio otettiin käyttöön. Elokuun alusta toimintaan liitettiin Tredea Oy:ltä siirtynyt TreStart -palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on työllistää koulutettuja ja työelämässä pätevöityneitä osaajia yritys- ja yrittäjyyspalveluiden avulla. Tulevan toiminnan kehittämiseksi Typa on mukana kahdessa ESR-rahoitteisessa projektissa. Tulevaisuuspajalta Työhön Tuetusti eli TUTTU 6aika -hankkeen tavoitteena on edistää palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta ja monikanavaisuutta asiakkaan osallistumista kehittämällä. Näyttämöt ja kasvunpajat 6aika -hankkeessa pyritään luomaan toimintamalli, jonka tarkoituksena on synnyttää uutta työtä ja yrittäjyyttä. Vapaana olevia osaajia, kohdejoukkona eritoten korkeammin koulutetut, tarjotaan yrityksille avuksi ideoimaan kasvun mahdollisuuksia ja samalla työllistämään itsensä. Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseutu mukaan lukien Punkalaitumen ja Sastamalan kuntakaksikko valittiin työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä mukaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun ja sen valmistelu käynnistettiin. Kokeilulla vaikutetaan maakuntauudistuksessa käyttöön otettavan toimintamallin sisältöihin. Toiminnan painopiste oli uudistamisen lisäksi vahvasti kuntouttavassa työtoiminnassa, jonka toimintapäivien määrä kasvoi 30 % edellisvuodesta. Palveluyksikön kokonaisasiakasmäärä ml. hankkeet oli yli 4500 henkilöä. Työllisyydenhoidon palveluiden asiakkaista 38,9 % sijoittui asiakkuuden päättyessä työhön tai koulutukseen. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Vuosi toteutui pääosin vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupungin työllistämistukia jäi käyttämättä 0,3 milj. euroa työ- ja elinkeinohallinnon tiukentuneen tukipolitiikan vuoksi. Monialaisen tuen palveluiden volyymin kasvusta johtuen talousarvio tältä osin ylittyi 0,3 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,13 milj. euroa ylijäämäinen. Palkallisten henkilötyövuosien määrä henkilöstösuunnitelmaan nähden kasvoi 1 htv:lla TreStart-toimintojen liityttyä Typaan. Henkilöstösuunnitelmassa ei ollut huomioitu omassa yksikössä työskentelevien palkkatuettujen määrää. KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Omassa yksikössä työskentelevät Muissa yksiköissä työskentelevät Palveluyksikön omiin sisältyy työllistettyjä 3,9 0 3,3 76 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

78 Konsernipalvelut Viranomaispalvelut Viranomaispalvelut on vuoden 2015 alusta perustettu konsernipalveluiden yksikkö, jonka tehtävänä on toteuttaa kunnan lakisääteisiä tehtäviä koskien ympäristöterveyttä (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto), kiinteistönmuodostusta, rakennusvalvontaa, ympäristönsuojelua, jätehuoltoa sekä pysäköinnin- ja katutilavalvontaa. Toiminta on seudullista ympäristöterveydessä ja jätehuollossa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Frenckellin palvelupiste liitettiin Viranomaispalveluihin vuoden 2016 alusta. Sen sijaan Viranomaispalveluihin kaavailtu joukkoliikenteen uusimuotoisen lipputarkastustoiminta organisoitiin toisin. Viranomaispalveluiden yksiköitä on ollut mukana kaupunkiseudun seutuyhteistyön kehittämisessä. Tulevan maakuntahallinnon selvitystyössä on ollut mukana ympäristöterveys. Tämä toiminta on kaavailtu osaksi tulevaa maakuntahallintoa. Viranomaispalveluiden yksiköt ovat vuoden 2017 alusta organisoitu uudelle Kaupunkiympäristön palvelualueelle ja ne ovat osallistuneet uuden organisaation suunnitteluun kesästä lähtien. Sujuvien ja asiakaslähtöisten lupa- ja valvontapalvelujen kehittäminen jatkuu uuden organisoinnin alla. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Viranomaispalvelut toimi bruttobudjetoituna yksikkönä, jolla sitovia eriä olivat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Viranomaispalveluiden taloudellinen tulos toteutui suunniteltua parempana. Toimintakate toteutui 1,9 milj. euroa suunniteltua ja 0,8 milj. euroa edellistä vuotta 2015 parempana. Toimintakatteen noususta suurin osa tuli kasvaneista toimintatuotoista sekä osa kulujen säästöistä. Maksutuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa arvioitua suurempana. Vuoteen 2015 verrattuna toimintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa suurempina. Tuottojen kasvu kohdistui eniten rakennusvalvontaan, kaupunkimittaukseen ja katutila- ja pysäköinninvalvontaan. Rakennuslupien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sama on tapahtunut monen muunkin luvan kohdalla. Toiminnan vireysaste kaupungissa on selvästi nousussa. Myös taksoja on tarkistettu ylöspäin. Toimintakulut alittuivat 0,4 milj. euroa budjettiin verrattuna. Säästöjä syntyi eniten henkilöstökuluissa. Henkilöstökulujen vähenemiseen vaikutti se, ettei kaikkia vapautuneita vakansseja täytetty, ja kaavailtu joukkoliikenteen lipputarkastustoiminta ei sijoittunut Viranomaispalveluihin. Vuoteen 2015 verrattuna toimintakulut kasvoivat 0,6 milj. euroa. Tähän vaikutti muun muassa Frenckellin palvelupisteen siirto Viranomaispalveluihin vuoden 2016 alusta. KÄYTTÖTALOUS, TILIKAUDEN TULOS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Poistot Tilikauden tulos Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Tampereen kaupungin tilinpäätös

79 78 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

80 Tilaajaosa Tilaajaosa Tampereen kaupungin tilinpäätös

81 Tilaajaosa 80 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

82 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessi vastaa kasvatuksen, opetuksen, psykososiaalisen tuen, terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden järjestämisestä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Palvelujen järjestämiseen kuuluu myös ostopalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen sekä niihin liittyvä valvonta. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2016 syntyi lasta, mikä on 70 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisiä asui Tampereella , mikä on lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna (15 861). Peruskouluissa vuotuinen oppilasmäärän kasvu on väestösuunnitteen mukaisesti lähivuosina oppilasta. Väestösuunnitteen mukaan lasten määrän kasvu jatkuu Tampereella vuoteen 2030 asti. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan ja lain toinen vaihe Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu TA 2015 Ero Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Tilikauden tulos Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu) euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ( ), että Tampereen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen eikä varhaiskasvatuksen lasten ja kasvattajien suhdelukua muuteta varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistavalla tavalla. Tampereella on kehitetty uudenlaista verkostomaista tuotannon toimintamallia koulujen ja oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseksi. Uusi toimintamalli pilotoitiin projektimuotoisena vuonna Osa muiden kuin kaupungin ylläpitämistä oppilaitoksista tukeutuu palvelujen järjestämisessä kaupungin tarjontaan, osaa oppilaitoksista kaupunki avustaa. Tampere osallistui isäntäkuntana valtiovarainministeriön käynnistämään kuntakokeiluun, joka toteutti valtioneuvoston kuntarakenneuudistusta. Lasten ja nuorten palvelut osallistui Integroitujen hyvinvointipalvelujen kokeiluun, joka kesti vuoden 2016 loppuun. Kokeilu toteutettiin Tiimipalvelu Keinun mallia (hyvinvointineuvola) kehittämällä. Lastensuojelussa kaupunkistrategian mukaisena tavoitteena oli edelleen palvelujen painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon. Valtuustokauden aikana perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on noussut 54,5 %:sta (2012) 66,73%:iin (2016) tavoitteen ollessa 62%. Tampereen Tilakeskus liikelaitos on laatinut sisäilmaohjeistuksen kaupungin palvelurakennuksiin. Ohjeistuksen mukaisia sisäilmatyöryhmiä on perustettu vuodesta 2011 lähtien. Osassa ratkaisuna on toimitiloista luopuminen ja niiden korvaaminen uusilla tai väliaikaisilla tiloilla. Osassa ratkaisuna on tilojen remontointi. Lasten ja nuorten palveluverkkoa on tarkasteltu osana kaupungin palvelumallityötä, jossa hyvinvointikeskusten kehittämisen lisäksi on käyty läpi koulu- ja päiväkotiverkoston riittävyys tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen keskeinen palveluverkkorakenteeseen vaikuttava muutos on ollut palvelusetelipäivähoidon lisääminen. Palvelumallityöhön liittyen Perheiden talon toiminta käynnistyi syyskuussa Perheiden talo on kaikille tamperelaisille lapsiperheille avoin, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta saa neuvontaa, palveluita ja vertaistukea. Perheiden talossa toimintaa tarjoavat kaupungin lisäksi myös muut toimijat. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Suurimmat tuottojen alitukset olivat aamu- ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat noin 3,7 milj. euroa talousarviota suurempina. Suurimmat ylitykset olivat lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja suun terveydenhuollossa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

83 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Varhaiskasvatusta tarjotaan kunnan omana palveluna sekä yksityisenä palveluna, jonka vaihtoehtoina ovat ostopalvelu- ja palvelusetelipäivähoito. Myös esiopetus kuuluu varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta mahdollistaa perheille yksityisen hoitojärjestelyn tai lapsen hoitamisen kotona. Esiopetus muuttui velvoittavaksi PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN elokuusta 2015 alkaen. Lapsen on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua euroa TP 2016 Muutettu Ero Päiväkotihoito Perhepäivähoito Avoin varhaiskasvatus Esiopetus Esiopetusta täydentävä toiminta Erho-perhekeskus Erho-yksikön kesäajan toiminta Oma tuotanto yhteensä Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) Kotihoidon tuki (avustukset) Yksityisen hoidon tuki (avustukset) Muut päivähoitopalvelut (avustukset) Palvelusetelipäivähoito Kotikuntakorvaukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuuden piirissä oman tuotannon ja yksityisen päivähoidon puolella (ml. kodin hoidon tuki) oli joulukuussa 2016 yhteensä lasta (10 kk-6v). Päivähoitopalveluissa lapsia oli 8 048, joista omassa palvelutuotannossa (2015: 6575). Yksityisessä päivähoidossa oli lapsia kaikkiaan (2015: 1 109), joista palvelusetelipäivähoidossa 566 ja yksityisen hoidon tuella 666 lasta. Ostopalvelupäiväkodeissa oli 284 lasta (2015: 302). Oman palvelutuotannon esiopetuksessa oli lapsia Esiopetuksen jälkeisessä kerhotoiminnassa oli joulukuussa lasta ja esiopetuksen jälkeisessä hoidossa 548 lasta. Lisäksi kotihoidon tukea saavia lapsia oli (2015: 2 879) ja joustavan hoitorahan saajia 267 lasta (2015: 322). Avoimen varhaiskasvatuksen osuus omassa palvelutuotannossa oli 10,8 % (N=707/6532), vuonna 2015 osuus oli 9 %. Lisäksi yksityisissä varhaiskasvatuskerhoissa oli lapsia 78. Kaupunginvaltuusto päätti ( ), ettei varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen käytetä, eikä varhaiskasvatuksessa lasten ja kasvattajien suhdelukua muutettu varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistamalla tavalla. Päätösten aiheuttamat lisäkustannukset olivat talousarviossa yhteensä 2,6 milj. euroa. Talousarviossa varauduttiin mahdollisuuteen toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana, mutta asiaa koskeva lakimuutos ei valmistunut vuoden 2016 aikana. Vuonna 2016 palveluverkkoa kehitettiin laajentamalla palvelusetelipäivähoitoa. Kaupunkistrategian sitova tavoite lisätä palvelusetelipäivähoitoa 5 prosenttiin saavutettiin, palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista oli 7,2 %. Vuoden 2016 aikana aloitti yhteensä kuusi uutta palvelusetelipäiväkotia, kaksi keväällä ja neljä elokuussa, joissa on yhteensä 315 paikkaa. Hoitoaikaperusteisen palvelun käyttöönottoa pilotoitiin kolmessa päiväkotiyksikössä syksyn 2016 ajan. Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 0,3 milj. eurolla, mikä johtui pääosin palvelusetelipäivähoidon laajentamisesta ja asiakasmaksuista kirjattavista luottotappiosta. 82 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

84 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Perusopetus PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Perusopetus Sairaalaopetus Lisäopetus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajien valmistava opetus Toisen asteen opiskelijahuolto Oma tuotanto yhteensä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (avustukset) Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) Oppimisympäristöjen kehittäminen Kotikuntakorvaukset Opiskelijahuolto (ostopalvelut ja avustukset) Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävä on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Vapaaehtoista kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla. Kaupungin lisäksi perusopetusta Tampereella järjestävät Tampereen normaalikoulu, Tampereen Kristillinen koulu, Tampereen Rudolf Steiner -koulu sekä Svenska samskolan i Tammerfors. Toisen asteen opiskelijahuollon määrärahat on sijoitettu siirtymävaiheessa perusopetuksen palvelukokonaisuuteen. Niiden osalta on ollut erillinen sopimus toisen asteen koulutuspalvelujen kanssa. Lisäksi kaupunki on myöntänyt avustuksia oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palvelujen järjestämiseen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereella asui perusopetusikäisiä 7-15-vuotiaita (2015: ). Kouluikäisten määrän kasvu jatkuu Tampereella väestösuunnitteen mukaisesti vuoteen 2030 asti. Lukuvuonna kaupungin peruskouluissa on oppilaita , kasvua edelliseen vuoteen on 433 oppilasta. Lisäopetuksessa, erityisopetuksen esiopetuksessa, ranskankielisessä esiopetuksessa ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on yhteensä 241 oppilasta. Kevätlukukaudella 2016 peruskoulun päättötodistuksen sai oppilasta. Heistä jatkoi päivälukioon 57,2 prosenttia ja toisen asteen Alkuper. KV:n muutokset Ero Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate ammatilliseen koulutukseen 37,7 prosenttia. Ilman koulutuspaikkaa tai seurannassa tavoittamatta jäi yhteensä 5 oppilasta. Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää kaupungin lisäksi 16 palveluntuottajaa, joiden toimintaan osallistui yhteensä oppilasta. Kaupunki tuotti palveluista 58,5 %. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kriteereitä tiukennettiin lukuvuoden alusta lähtien siten, paikka voidaan myöntää vain, jos siihen on välttämätön, huoltajan työssäkäynnistä tai opiskelusta johtuva tarve tai erityinen syy. Valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosina saatiin yhteensä euroa. Erityisavustusta kohdennettiin tamperelaiselle oppilaalle painopistealueina maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo sekä syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisy. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisältynyt enää erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen, minkä johdosta keskimääräinen ryhmäkoko kasvoi 0,5 oppilaalla syyslukukaudella Talouden sopeuttamistoimenpiteiden johdosta koulukuljetusten määrärahoja leikattiin 0,05 milj. euroa. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti , että opetussuunnitelmallisin perustein myönnetty matkaetu poistetaan alkaen painotuksessa aloittavilta oppilailta. Uudet opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön lukuvuoden alusta. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan päätöksen ( ) mukainen kuntakohtainen vuosiviikkotuntimäärä on 224, mikä on kaksi tuntia enemmän kuin vähimmäismäärä. Palvelukokonaisuuden talous Perusopetuksen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Maksutuottojen alitus johtui pääosin siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja korotettiin suunniteltua vähemmän. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 0,2 milj. eurolla. Talousarvion ylitys johtui aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen maksetuista avustuksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös

85 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Neuvola- ja terveydenhuoltopalveluista säädetään terveydenhuoltolaissa, jota sovelletaan kansan-terveyslain ja erikoissairaanhoitolain määrittelemiin terveydenhuollon rakenteisiin. Palvelujen tavoitteena on osaltaan edistää ja ylläpitää hyvinvointia, ehkäistä väestöryhmien välisten terveyserojen syntymistä sekä antaa palveluja yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja asiakaskeskeisesti. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hyvinvointineuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten suun terveydenhuolto sekä keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuonna 2016 erityisenä painopisteenä oli työnjaon ja yhteisen toiminnan kehittäminen perhepalvelujen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kanssa sekä nuorten palvelujen kehittäminen. Hyvinvointineuvolatoimintamallin laajentamista ja siihen kuuluvan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun käytön tehostamista jatkettiin edelleen, ja vuoden lopussa toimintamalli kattoi 96 % äitiys- ja lastenneuvoloista. Lisäksi isyyden tunnustamisen vastaanottaminen tuli osaksi perusneuvolatyötä. Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Opiskelijoiden perusterveydenhuollon palveluja vahvistettiin lisäämällä opiskeluterveydenhuollon palveluihin lääkäri ja psykologi. Lisäyksellä saatiin nostettua hoidon saatavuus hoitotakuun edellyttämälle tasolle sekä mahdollistettua aiempaa paremmin ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttaminen opiskeluterveydenhuollossa. Palvelukokonaisuuden talous Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintatuotot alittuivat 0,1 milj. eurolla, mikä johtui Oriveden yhteistoimintaosuustuloista. Yhteistoimintaosuudet kattavat palveluista aiheutuvat nettokustannukset. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 0,4 milj. eurolla, mikä johtui lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Hyvinvointineuvolapalvelut Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) Muu tuotanto yhteensä Muut 8-8 Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

86 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Psykososiaalisen tuen palvelut PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Psykososiaalisen tuen palveluissa toimintaa säätelevät erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä, ja tarvittaessa turvata lapsen tilanne viimesijaisin keinoin. Toimintaan sisältyy tuen ja hoidon antamista sekä viranomaistoimintaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat omasta palvelutuotannosta perhepalvelut, lastensuojelun avohuollon palvelut sekä lastensuojelun sijaishuollon palvelut. Lastensuojelun sijaishuollon, omaishoidon tuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon sekä nuorten tuetun asumisen palvelut ostetaan pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Nuorten päihdehuollon palvelut ostetaan kokonaisuudessaan kolmannelta sektorilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä tarvitsevien lapsiperheiden määrä laski merkittävästi vuodesta Kehityksen selittää pääosin voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, jonka myötä suurin osa aiemmin lastensuojelun avohuollon palveluita tarvinnut on saanut ne lain mukaisesti perhepalveluista. Sijaishuollossa vuoden aikana olleiden lasten määrä suhteutettuna tamperelaisten alaikäisten lasten määrään jatkoi laskuaan. Vuonna euroa TP 2016 Muutettu Ero Perhepalvelut Lastensuojelun avohuollon palvelut Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Omaishoidontuki Lastensuojelun avohoito (avustus) Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Nuorten päihdehuolto Tuetun asumisen palvelut Toiminta-avustukset Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate tamperelaisista 0 17-vuotiaista lapsista 1,5 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijaishuollon hoitovuorokausista 66,7 prosenttia toteutui perhehoitona, mikä ylittää kaupunkistrategiassa asetetun valtuustokauden tavoitteen (62 %). Lastensuojelutarpeen selvityksistä 99,5 prosenttia valmistui lain säätämässä määräajassa. Sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua lisättiin ottamalla käyttöön palveluseteli tilapäiseen kotipalveluun. Perhepalveluissa toimi myös uudenlaisella työnkuvalla sosiaalityöntekijä toteuttaen ja kehittäen terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistä palvelutarpeen arviointia sekä perheiden palveluohjausta. Perhepalveluissa vahvistettiin lisäksi tukihenkilötoimintaa sekä vertaisryhmätoiminnan järjestämistä erityisesti murrosikäisten lasten perheiden tarpeisiin. Perheneuvolassa jatkui hyvä kehitys hoitoon pääsyn ajoissa. Tampere ja Orivesi liittyivät mukaan vuosina toteutettavaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperheet -toimintamallin implementointihankkeeseen. Tampereen kaupungissa tehtävän lähisuhdeväkivaltatyön koordinoimiseksi toteutettiin vuoden 2016 ajan kestänyt pilotti. Iceheartstoimintaa laajennettiin puolestaan yhdellä joukkueella. Palvelukokonaisuuden talous Psykososiaalisen tuen palvelujen toimintakulut ylittivät talousarvion 2,6 milj. eurolla, mikä johtui lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista. Perhehoidon osuus on kasvanut ja laitoshoidon osastovuorokaudet ovat vähentyneet tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan kiireellisten sijoitusten hoitovuorokausien määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Sijaishuollon ostopalvelujen menot kasvoivat noin 1 prosentin; lastensuojelun rakennemuutoksen hyötyjen arvioitiin toteutuvan suurempina jo tänä vuonna. Kuitenkin lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä, heidän osuutensa alaikäisestä väestöstä, kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä sekä vuoden aikana sijoitettuna olleiden osuus laskivat vuodesta Tampereen kaupungin tilinpäätös

87 Tilaajaosa - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuus pitää sisällään lasten kulttuuripalvelut perheille, moniammatillinen kulttuurikasvatustoiminta, harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan edistäminen, kasvatuksellinen ohjaustoiminta ja sosiaalinen vahvistaminen. Lastenkulttuuripalvelujen tavoitteena on tukea kasvua täysipainoiseksi ihmiseksi, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. Kulttuuripalvelut sisältävät lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia tukevaa toimintaa kulttuurin ja taiteen parissa, joka tapahtuu sekä vapaa-aikana että osana koulupäivää. Nuorisolain mukaan nuorisotyöllä ja nuorisopolitiikalla kunnan tehtävinä tarkoitetaan kasvatuksellista ohjausta, toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia, tieto- ja neuvontapalveluja, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukea, liikunnallista, kulttuurista, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, nuorten ympäristökasvatusta sekä tarvittaessa nuorten työpajapalveluja tai muita paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivia toimintamuotoja. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Koillisella alueella toteutettiin palvelumallin mukaisesti alueellista nuorisotyötä osittain uusissa tiloissa syksystä 2016 lähtien. Linnainmaan, Leinolan ja Tasanteen nuorisokeskuksista luovuttiin ja toiminnot keskitettiin Linnainmaan hyvinvointikeskukseen. Toiminta jatkui entisenlaisena Kämmenniemen nuorisokeskuksessa. Lisäksi nuorisotyötä toteutettiin alueella edelleen yhteistyössä koulujen kanssa. Nuorisokahvila Uniikin toiminta jatkuu ulkoisena palveluhankintana kahden vuoden optiokaudella. Koulun ja nuorisopalvelujen välistä yhteistyötä kehitettiin vuoden 2016 aikana. Lastenkulttuurikeskus Rulla toimii Finlaysonin alueella yksityisissä tiloissa. Suunnittelua Vanhan kirjastotalon muuttamiseksi kulttuurikeskukseksi jatkettiin ja Rullan muuttoa Vanhalle kirjastotalolle valmistellaan keväälle Taidekaarikulttuurikasvatusohjelmaa toteutetaan kulttuuri- ja museopalvelujen sekä perusopetuksen yhteistyönä. Taidekaari on kattanut kaikki vuosiluokat esikoulusta seitsemänteen ja lukuvuonna ohjelman piiriin otettiin myös kaikkien yläkoulujen 8.- ja 9. vuosiluokkien oppilaat. Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintakulut ylittivät talousarvion 0,05 milj. eurolla, koska skeittihallin vuokra-avustus on virheellisesti kirjattu lasten ja nuorten palvelujen kustannuspaikalle. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Harrastaminen ja omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Kasvatuksellinen ohjaustoiminta Sosiaalinen vahvistaminen Lastenkulttuuripalvelut perheille Moniammatillinen kulttuurikasvatus Muut palvelut Oma tuotanto yhteensä Vapaa-ajan palvelut (avustukset) Nuorisopalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

88 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on ollut vastata osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat olleet ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Toimintatuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Tilikauden tulos Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu) euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintaympäristön muutokset Taloustilanteen kehitys vuonna 2016 oli varovaisen myönteistä ja nousun ennakoidaan jatkuvan. Kasvua odotetaan myös viennissä ja investoinneissa. Pirkanmaan taloudessa kasvussa olivat etenkin asunto- ja korjausrakentaminen, liike-elämän palvelut sekä teollisuus kemian ja metsäteollisuuden osalta. Tampereen työttömyysaste laski joulukuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ensimmäisen kerran sitten vuoden Koko maan tasolla työttömyysaste kääntyi laskuun kesällä Tampereen työttömyys on edelleen korkealla ja tilanne on vaikeampi kuin maassa keskimäärin (joulukuussa 2016 Tampereella 18,3 % ja koko maassa 13,6 %). Erityisenä haasteena on työttömyyden pitkittyminen. Pitkään työttömänä olleiden määrä kasvoi edelleen. Myönteistä on, että vuonna 2015 alkanut avoimien työpaikkojen määrän kasvu jatkui. Toisen asteen koulutuspaikan tarjoaminen kaikille perusasteen päättäville oli keskeinen tavoite ja siinä onnistuttiin hyvin. Koulutustarjonnan suuntaamisratkaisuihin haetaan tietopohjaa ennakoinnilla ja työelämäyhteistyöllä. Kaupungin työllisyys-palveluita tarjottiin yli asiakkaalle, joista yli puolet oli alle 30-vuotiaita ja lähes 75 % pitkään työmarkkinatukea saaneita. Palveluiden vaikuttavuus oli hyvällä tasolla, 39 % asiakkaista aloitti palvelun päättyessä työn tai koulutuksen. Elinkeinopalveluissa edistettiin yritysten kasvua ja innovatiivisuutta tukevan toimintaympäristön kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston kehittämistyö eteni osaamis- ja elinkeinolautakunnan vuonna 2014 hyväksymän palveluverkkosuunnitelman pohjalta. Tilaajan palveluverkkotyöryhmä jatkoi suunnittelutyötä ottaen huomioon seudullisen ja maakunnallisen näkökulman. Palveluverkkosuunnitelman jatkosuunnittelun perusteet hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa joulukuussa Toisen asteen koulutukseen tulevien vuotiaiden nuorten määrän ennustetaan kasvavan kaupunkiseudulla vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä noin 3 000:lla. Tämä merkitsee noin lisäopiskelijaa lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan myös lisäkoulutuspaikkaa. Syksyllä 2016 lukiokoulutukseen lisättiin 30 aloituspaikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti joulukuussa 2016 myöntää takautuvasti vuodesta 2016 alkaen toistaiseksi Tampereen kaupungille 46 lisäpaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

89 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö ja rahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan vuodesta 2018 alkaen. Valtio myös leikkaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitusta tulevina vuosina. Yksikköhintarahoitusta leikattiin 4,5 %:lla vuonna Vuonna 2017 rahoitus pienenee 12 %:lla. Tampereen kaupunki toteutti nuorisotakuuta moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun rahoituksella mahdollistettiin koulutusta, työllistymistä elämän hallintaa edistäviä tukipalveluita takuun piiriin kuuluville eri ryhmille. Nuorille tarjottiin mm. ilmaista kulttuuri- ja liikuntaryhmätoimintaa. Nuorten työttömyys kääntyi yleisen työttömyysasteen mu-kana laskuun loppuvuodesta. Lakisääteinen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) käynnistyi vuoden 2016 alussa. Tampere hakeutui hallitusohjelman mukaiseen työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, jonka on tarkoitus käynnistyä kesällä Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Kokeilussa kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilualueen kohderyhmälle. Tampereella kokeilun kohderyhmän koko on noin henkilöä ja koko kokeilualueella noin Matkailu- ja tapahtumapalvelut organisoitiin uudelleen vuoden 2017 alusta Visit Tampere Oy:ksi, joka on Tredean kokonaan omistama tytäryhtiö. Siihen koottiin aiemmat Tredea Oy:n matkailupalvelut, Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto sekä Tampere Convention Bureaun (TCB). Olennaiset poikkeamat talousarvioon Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,1 euroa budjetoitua pienempinä. Kaupungin palkkatukityöllistäminen toteutui suunniteltua pienempänä, koska valtio on vähentänyt toimintaan osoitettua rahoitusta. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus toteutui palvelusopimuksessa arvioitua suurempana. 88 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

90 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin ja edistää työllisyyttä. Koulutusta tilattiin Tampereen seudun ammattiopistolta (Tredu). Tampereen kaupunki järjestää ammatillista koulutusta am-matillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhdeksän kunnan alueella. Vuoden 2016 lopussa toimipisteitä on 18. Opetusta tarjotaan seitsemällä koulutusalalla: kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Osalla em. koulutusaloista Tampereella on valtakunnallinen koulutustehtävä. Tredu tarjoaa myös ammatillisia kaksoistutkintoja, ammatilliseen perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon sekä lukion koko oppimäärään samanaikaisesti johtavaa koulutusta yhteistyössä Tampereen sekä toimipisteiden sijaintikuntien lukiokoulutuksen kanssa. Lisäksi järjestetään ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Oppisopimustoiminnan osalta on voimassa yhteistyösopimus koulutuksen toteuttamisesta ja valtionosuuden kohdentamisesta Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin lisätilauksesta Tredu tuotti myös pakolaisten kotouttavaan toimintaan liittyvää koulutusta sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ammatillista 10-luokkakoulutusta, TIKASPAJA-toimintaa, AKU-toimintaa ja muuta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää toimintaa. TreduNavi aloitti keskitettynä neuvonta-, ohjaus- ja hakupalveluna ja se toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen Ohjaamon kanssa. Vuoden 2016 aikana koulutuspalveluihin hakeutumis- ja kiinnittymistoimintoja organisoitiin Tredussa uudelleen vaikuttavuuden parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi.. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin vastattiin kehittämällä opiskelijahuoltoa sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palveluita yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä sekä opetus- ja oppimismenetelmiä kehitettiin pedagogisesta näkökulmasta. Muutettu Ammatillinen peruskoulutus Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Nuorten hyvinvoinnin edistäminen Oma tuotanto yhteensä Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Ero Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ammatti- ja ylioppilastutkintoon johtava yhdistelmätutkintokoulutus (ammattilukiokoulutus) on tärkeä koulutusväylä. Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu myös yhdistelmätutkintoja, jossa kahden perustutkinnon samanaikainen suorittaminen on räätälöity joustavasti vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. Palveluverkon suunnittelua ja toteutusta on jatkettu ja lautakunta on päättänyt myös koulutuksien uudelleensijoittumisista Tredun eri toimipisteisiin. Santalahdentien toimipisteen peruskorjauksen valmistuttua vuoden 2016 lopussa toimipisteeseen siirtyi sosiaali- ja terveysalan koulutus sekä valmentava koulutus Sairaalakadun ja Pyynikintien toimipisteistä ja näistä toimipisteistä luovuttiin vuoden 2016 lopussa. Lempäälän toimipisteessä on käynnissä peruskorjaus- ja uudisrakentaminen yhteistyössä Lempäälän kunnan lukion kanssa ja tilat valmistuvat kesällä Tredun avioniikan koulutuksen ja Patria Oyj:n koulutustilojen rakentaminen Tampere-Pirkkalan lentoaseman välittömään läheisyyteen on käynnissä. Tilat valmistuvat keväällä 2017, jolloin luovutaan Pirkankadun toimipisteestä. Kangasalan uuden toimipisteen rakentaminen Pikkolan koulun ja Kangasalan lukion läheisyyteen aloitetaan hyväksytyn suunnitelman mukaan keväällä 2017 ja hanke valmistuu kesällä Kangasalan kunnan vastaantulo mahdollistaa uudisrakennuksen toteuttamisen edullisemmin kuin miksi Huutijärven toimipisteen peruskorjaus olisi tullut. Palvelukokonaisuuden talous Ammatillisen koulutuksen palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 0,7 milj. eurolla, mikä johtui palvelusopimuksessa arvioitua suuremmasta yksikköhintarahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö korotti järjestämisluvan opiskelijamäärää joulukuussa ja myönsi ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitusta suuremmalle opiskelijamäärälle kuin, mitä palvelusopimuksessa oli arvioitu. Lisäksi valtionosuutta on korjattu maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laskennallisen perusteen osalta. Tampereen kaupungin tilinpäätös

91 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan lukio-opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio-opetusta annetaan. Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2016 lukio-opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tampereen kaupungin lukioilla on valtakunnallisia erityistehtäviä kuvataiteessa, urheilussa, viestinnässä sekä IB-linjan koulutuksessa. Omina opetussuunnitelmallisina painotuksina ovat musiikki ja musiikkiteatteri, matematiikka-tekniikka ja Eurooppa-linja sekä luonnontieteet ja kädentaidot. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan kehittämisen painopisteinä olivat ohjaus- ja neuvontapalveluiden vahvistaminen, kansainvälisyystoiminnan kehittäminen, yrittäjyyskoulutuksen ja yritysyhteistyön vahvistaminen, opetussuunnitelman uudistaminen sekä koulutusyhteistyö ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen kanssa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset käynnistyivät asteittain syksystä 2016 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tampereen kaupungille tuntijakokokeiluluvan kokeilun järjestämiseksi Tampereen teknillisessä lukiossa ja Tampereen klassillisessa lukiossa. Kokeiluun ovat oikeutettuja syksyllä 2016 ja 2017 aloittavat opiskelijat. Tampereen teknillinen lukio ja Sammon keskuslukio ovat mukana Opetushallituksen valitsemina valtakunnallisessa lukioiden kehittämisverkostossa, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisohjelmaa. Lukiokoulutuksen kokonaiskurssimäärä oli vuonna 2016 yhteensä kurssia ja laskennallisesti 1,00 kurssia opiskelijaa kohden. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat kurssia ja 1,02 kurssia/opiskelija. Lukioiden työnjaolla ja yhteistyöllä muiden kouluttajien kanssa on ylläpidetty kurssitarjonnan monipuolisuutta. Supistunut palvelutarjonta voi jossain tapauksissa hidastaa opiskelijoiden valmistumista. Tampereen Klassillisen lukion peruskorjaus valmistui kesällä PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Nuorten lukiokoulutus Aikuislukiokoulutus Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Lukiostartti Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

92 Tilaajaosa - Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Elinkeino- ja työllisyyspalvelut sisälsi elinkeino- ja matkailupalvelut, kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut, työmarkkinatuen kuntaosuuden, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämisen, kesäyliopistotoiminnan tuen, maaseutuhallinnon viranomaispalvelut sekä muita osaamisen ja elinkeinojen edistämiseen tähtääviä palveluita ja avustuksia. Kokonaisuuden tavoitteena on ollut edistää elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön muodostumista ja kasvattaa koko Tampereen seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut kohdennettiin pitkään työttömänä olleille ja nuorille. Panostusta pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin jatkettiin (nk. työllisyyspaketti). Kaupungin vastuu vaikeimmin työllistyvien palveluista kasvoi lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun käynnistymisen myötä. Tarjottavien palveluiden tehostamiseksi valmisteltiin kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden yhteistä vaikuttavuusperusteista hankintaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmääriä on lisätty merkittävästi. Työllisyyspalveluihin siirtyi elinkeinopalveluista TreStart-toiminta, jossa työttömät osaajat ratkaisevat yritysten kasvuhaasteita ja auttavat luomaan uusia työpaikkoja. Kaupungin palkkatukityöllistäminen ei toteutunut suunnitellussa laajuudessa, koska työ- ja elin-keinohallinnon määrärahojen vähentyminen ja linjaukset eivät tue kuntasektorin palkkatukityöllistämistä. Tätä kompensoitiin osin työllistämällä kokonaan kaupungin omalla kustannuksella. Yritysten ja kolmannen sektorin työllistämistä tuetaan kaupungin uudistetulla rekrytointilisällä ja työnantajapalveluilla. Uusi avaus on työttömille suunnattu liikuntaneuvonta. Elinkeinopalveluiden tehtävänä on edistää yrityksille houkuttelevan toimintaympäristön muodostumista ja vahvistamista. Elinvoimasuunnitelmaa tukevia toimenpiteitä vuonna 2016 olivat mm. matkailijoiden houkuttelu- ja neuvontatoiminnan tehostaminen, kohdennetut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten houkuttelutoimet, julkisten yrityspalveluiden asiakaslähtöisyyden vahvistaminen ja panostaminen kansainvälisten lentoyhteyksien hankintaan. Tampereen kaupunkiseutu otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön digitaalisen innovaatiosetelijärjestelmän. Seteli mahdollistaa yrityksille tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintoja tukevien palvelujen markkinaehtoisen käytön. Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämiseksi avustettiin seuraavia kohteita: mediakasvatuksen professuuri (TaY), kaupan ja palveluliiketoiminnan tutkimus (TaY), kestävän rakentamisen professuuri (TTY) sekä kiertotalouden professuurin valmistelu (TTY). Osaamis- ja elinkeinolautakunnan esityksestä kaupunginvaltuusto päätti lähteä perustajajäseneksi Tampere3:a ylläpitävään säätiöön. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Työllisyydenhoidon palvelut Oma tuotanto yhteensä Elinkeino- ja matkailupalvelut Maaseutupalvelut Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Avustukset Työllisyydenhoidon palvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelukokonaisuuden talous Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toimintakulut alittuivat 0,8 milj. eurolla. Palkkatukityöllistämisen tilaus Kotihoidon ja asumispalveluiden tuotantoalueelta toteutui 0,6 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Säästö aiheutui palkkatukityöllistämisen vaikeuksista valtion vähennettyä toimintaan osoitettua rahoitusta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvu oli 1,5 milj. euroa eli +5 prosenttia. Kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahoja 0,7 milj. eurolla. Tampereen kaupungin tilinpäätös

93 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kulttuuripääomapalvelut, kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus- ja vapaa-aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuotta leimasi kaupungin toimintamallin ja organisaation muutosten valmistelu. Uusi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen organisaatio käynnistyi vuoden 2017 alussa. Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Toimintatuotot Tampere-talon mittava toiminnallinen laajennushanke eteni aikataulussa, ja osana sitä uusi Muumimuseo avautuu kesällä Valtionavustuksen tuella jatkettiin liikunnan edistämisen kehittämishanketta Liikkuva Tampere. Tesoman palloiluhalli otettiin käyttöön elokuussa, ja Tesoman jäähallin rakennustyöt käynnistyivät siten, että halli avataan kesällä Kirjastopalveluissa avattiin Linnainmaan kirjasto kesällä 2016 osana Koilliskeskuksen hyvinvointikeskusta sekä lisättiin kirjastojen aukioloaikoja omatoimikirjastotoimintaa kehittämällä. Pääkirjasto Metson remontin etenemisen myötä lehtilukusali avattiin Metsossa syksyllä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2016 Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteet. Niiden myötä julkisen taiteen edistämiseksi ja koordinoimiseksi perustetaan alkuvuodesta 2017 julkisen taiteen ohjausryhmä. Muutettu Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Ero Avustusyhteisöjen tukeminen on keskeinen palvelujen järjestämistapa. Toimintaavustusmäärärahat säilyivät edellisen vuoden tasolla. Sähköisen avustustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin edelleen. Kaupungin tiloja tarjottiin yhteisöjen käyttöön arki-iltaisin kahdeksalla koululla yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Koulut valittiin alueellisen saavutettavuuden perusteella. Samaan aikaan omavalvontaa toteutettiin edelleen kahdeksalla koululla, jossa käytössä on ainoastaan liikuntatilat ilta-aikaan. Poikkeamat talousarvioon Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,14 milj. euroa budjetoitua pienempinä, koska Pyynikin uimahallin maksutulojen kertymä oli suunniteltua pienempi. Lisäksi valtion laskennallisia korvauksia pakolaisten kotouttavaan toimintaan kertyi budjetoitua vähemmän. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Vuokrakulujen säästö johtui siitä, että skeittihallin vuokra-avustus on virheellisesti kirjattu lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessille. Toimintakulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Tilikauden tulos Sivistys- ja elämänlaatupalvelut (bruttobudjetoitu) euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

94 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Palvelukokonaisuus sisältää ne sivistys- ja elämänlaatupalvelut, joiden tehtävänä on edistää tai mahdollistaa kaupunkilaisten aktiivista harrastustoimintaa. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja erilaisiin yhteisöihin liittymiseen vapaaehtoisesti omana vapaa-aikanaan. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat kaikki tamperelaiset. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia harrastusyhteisöjä. Lisäksi Teiskon ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen palveluista on erillinen sopimus ulkopuolisen toimijan kanssa. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Linnainmaan kirjasto avautui uudessa hyvinvointikeskuksessa kesällä Myös Tesoman tulevan hyvinvointikeskuksen kirjastoa suunniteltiin yhdessä muiden hyvinvoinnista vastaavien yksiköiden kanssa. Lasten ja nuorten lainaus kasvoi edelleen. Liikuntapalvelut tuotti monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Lentävänniemen koulun yhteyteen rakennettiin tekonurmikenttä, Tampereen stadionin peruskorjaus valmistui, Tesoman uusi palloiluhalli avattiin ja Kaupin lämmitettävän tekonurmikentän rakentaminen aloitettiin. Uutena palveluna avattiin Kauppiin ensilumenlatu euroa TP 2016 Muutettu Ero Avoimet kirjastopalvelut Medialukutaitojen tukeminen Harrastamisen tukeminen Paikallisidentiteetin ja yhteisöllisyyden tukeminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Uimahallipalvelut / Pyynikki Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Liikunnan ohjauspalvelut Liikunnan tukipalvelut Vapaan sivistystyön palvelut Kuvataiteen opetuspalvelut Oma tuotanto / Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito / Infratuotanto Liikelaitos Oma tuotanto yhteensä Avustukset Uimahallipalvelut / Pyynikki Kulttuuritilat (Viikinsaari) Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kesällä 2015 käynnistynyttä Liikkuva Tampere -hanketta jatkettiin. Hankkeella edistetään kolmen vuoden ajan tamperelaisten liikkumista monialaisena yhteistyönä. Kulttuuripalvelujen kulttuurien välinen toiminta järjesti lukuisia aktiviteetteja turvapaikanhakijoille, mm. luontoretkiä ja pyöräily- ja uimaopetusta. Kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisen harrastustoiminnassa tehostettiin. Sähköisen avustustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin edelleen. Järjestelmän toimitus on viivästynyt, ja se otetaan käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2018 avustusvalmistelun yhteydessä. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen toiminta-avustusmäärärahat säilyivät edellisvuoden tasolla. Palvelukokonaisuuden talous Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempinä, mikä johtui pääosin Pyynikin uimahallin kävijämäärän laskusta. Uimahallin maksutuotot laskivat edellisvuodesta noin 28 prosenttia, mikä johtui osaltaan Kalevan uimahallin avaamisesta. Tampereen kaupungin tilinpäätös

95 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuripääomapalvelut Palvelukokonaisuus muodostuu niistä sivistys- ja elämänlaatupalveluista, joiden tehtävänä on paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen kulttuuriperinnön kartuttaminen, tallentaminen ja esille saattaminen. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Palvelukokonaisuus sisältää myös kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyviä tehtäviä. Palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu kaikkien tamperelaisten lisäksi mm. koko kaupunkiyhteisö. Kulttuuripääomapalvelut ovat usein kuntalaisille näkymätöntä työtä, jolla on suuri merkitys kaupungin historian, kulttuurin ja identiteetin rakentumisessa, säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kulttuuripääomapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla yhteisöjä, jotka toteuttavat omalla toiminnallaan palvelukokonaisuuden tavoitteita. Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Museoiden kokoelmapalveluissa jatkettiin kokoelmien siirtoa kokoelmakeskukseen; mm. Sara Hildénin taidemuseon varasto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön. Siirikokoelmahallintajärjestelmään kehitettiin uusia vuorovaikutteisia verkkopalveluita. Tampere Filharmonia jatkoi levytystoimintaansa sekä yhteistyötä YLE:n kanssa konserttien valtakunnallisten radiointien suhteen. Tekijänoikeuskustannukset sisältyvät orkesterin muusikoiden tallennesopimukseen, joka on laadittu 2011 ja on toistaiseksi voimassa. Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuripääoma -palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 0,15 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mikä aiheutui pääasiassa avustusmäärärahojen kohdentamisesta palvelukokonaisuuksien välillä. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Kirjaston kokoelmapalvelut Museoiden kokoelmapalvelut: kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta Kulttuuriperinnön saavutettavuus Maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut Taideperinnön saavutettavuus Kaupunkikulttuurin tallentaminen Orkesterin tallennetoiminta Oma tuotanto yhteensä Avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

96 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kaupunkilaisten motivointi ja opastaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttäjiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Elinikäisen harrastamisen edellytykset luodaan jo lapsuusaikana, joten on tärkeää panostaa riittävällä tavalla lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja liikuntakasvatukseen. Samalla on varmistettava, että tamperelaisilla on mahdollisuus aloittaa mielekäs ja merkityksellinen vapaa-ajan toiminta kaikissa elämänsä vaiheissa. Osa palveluista sisältyy edelleen lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin palvelutilaukseen, mutta kokonaisvastuu on sivistys- ja elämänlaatupalveluilla. Palvelukokonaisuuteen on koottu niitä jo sivistys- ja elämänlaatupalveluja, joiden päätavoite on kuntalaisten innostaminen ja kannustaminen palvelujen käyttöön. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen toteuttama liikuntakasvatus kohdistui pääasiassa koululaisiin. Kaupungin liikuntaolosuhteita tarjottiin koululiikunnan käyttöön monipuolisesti. Koululaisten uimaopetusta tarjottiin kaikille alakouluikäisille 3 tuntia vuodessa. Aikuisten ja erityisryhmien vesiliikunnan ohjausryhmät kannustavat osallistujia säännölliseen liikuntaan ja siten omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Uusien yleisöjen tavoittamiseksi Tampere Filharmoniassa toteutettiin erikoisprojekteja, vahvistettiin yleisötyötä ja aktivoitiin Nuori kuuntelija -klubin toimintaa. Näkyvin osa orkesterin yleisötyötä oli elokuussa Tampere-talo Oy:n kanssa järjestetty ilmaiskonsertti Sorsapuistossa. Tampere Filharmonian musiikkiin perehdyttäminen kohdennettiin sekä koululaisryhmille että aikuisille. Museoiden kulttuurikasvatuspalveluja tarjottiin eri kohderyhmille osana museoiden näyttelytoimintaa sekä kulttuuriympäristötyötä. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Medialukutaitojen tukeminen Kulttuurikasvatuspalvelut Musiikkiin perehdyttäminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Muut palvelut Oma tuotanto yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

97 Tilaajaosa - Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tarjota tamperelaisille ja Tampereella vieraileville monipuolisia ja korkealaatuisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Tapahtumat vahvistavat merkittävästi Tampereen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta asuin- ja vierailupaikkakuntana. Tampere tunnetaan kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, ja tämä maine halutaan säilyttää tulevaisuudessakin. Kaupungin museo-, teatteri-, konsertti- ja urheilutapahtumatarjonta on valtakunnallista huippua, ja monet tamperelaiset kulttuuri- ja urheilutapahtumat tunnetaan maailmanlaajuisestikin. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat kaupunkistrategian kannalta keskeisessä asemassa sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen että kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmista. Kulttuuritapahtumapalveluja hankitaan sekä kaupungin omalta tuotannolta että avustamalla erilaisia taidelaitoksia ja yhteisöjä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosittain järjestettävien festivaalien ja urheilukilpailujen lisäksi Tampereella vuonna 2016 toteutuneita suurtapahtumia olivat muun muassa useamman kymmenen lajin SM-viikko, ITF Taekwon-don EM-kilpailut, lentopallon maailmanliigan ottelut, koripallon maaottelu Suomi - Belgia, yleisurheilun Suomi - Ruotsi -maaottelu ja jalkapallon MM-karsintaottelu Suomi - Kroa-tia. Lisäksi Eppu Normaali järjesti Tampereen stadionilla 40-vuotisjuhlakonsertin yhteistyössä Tampere Filharmonian kanssa. Tapahtumien vuosi oli vilkas ja kiinnostava. Tampereen museoiden näyttelyissä kävi erittäin paljon yleisöä. Sara Hildénin taidemuseo saavutti historiansa suurimman yleisömäärän ( ), mikä johtui erityisesti Ron Mueckin näyttelyn vetovoimasta. Vapriikilla oli puolestaan historiansa toiseksi vilkkain vuosi ( kävijää). Tampere Filharmonian konserttien kävijämäärä säilyi edellisvuoden korkealla tasolla, mutta kokonaismäärää nosti huomattavasti Eppu Normaalin kanssa tehty konsertti Tampereen stadionilla. Tampere-taloon avattavan uuden Muumimuseon valmistelu leimasi toimintavuotta. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviossa, että Tampere-taloon toteutetaan toiminnallinen laajennus, joka mahdollistaa Tampereen Taidemuseon Muumilaakson sijoittamisen Tampere-taloon. Muumimuseo avautuu uusissa tiloissa kesällä Toiminta- ja vuokra-avustuksilla tuettiin lukuisia taidelaitoksia ja kulttuuriyhteisöjä, jotka tuottavat omia tapahtumiaan Tampereella. Tampere-talon ja teatterien lisäksi lähes kaikki suuret festivaalit kuuluvat avustusjärjestelmän piiriin. Toiminta-avustusmääräraha säilyi edellisvuoden tasolla. PALVELUTILAUKSEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat -palvelukokonaisuuden toimintakulut olivat 0,06 milj. euroa budjetoitua suuremmat, mikä aiheutui pääasiassa avustusmäärärahojen kohdentamisesta palvelukokonaisuuksien välillä. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Museoiden näyttelypalvelut Museoiden tapahtumatuotanto Kulttuuritapahtumapalvelut Konserttitoiminta Orkesterin erityisprojektit, yhteistuotannot ja tilausesiintymiset Musiikkijuhlat Ammattitaiteilijuuden tukeminen Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Liikunnan tapahtumat Oma tuotanto yhteensä Taidelaitosten avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

98 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Ydinprosessin järjestämillä palveluilla luodaan edellytyksiä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä aktivoidaan ja tuetaan kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Palvelujen painopisteitä ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuotta leimasi edellisvuoden tapaan tiukka talous. Muun muassa yli asukkaan väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvun haasteisiin ei kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja etenkin avopalvelujen osalta palvelujen saatavuudessa esiintyi jonkin verran ongelmia. Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja hankitaan yli kuudeltakymmeneltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta. Palvelutilaukseltaan suurin oman tuotannon ulkopuolinen sopimuskumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Pshp). Vuonna 2016 otettiin käyttöön Pshp:n kanssa uusi sopimusohjauksen ja -seurannan käytäntö, jonka tarkoituksena oli saada ajantasaisempaa tietoa sopimuksen toteumasta ja tehdä toiminnasta sopimusohjauksen näkökulmasta aikaisempaa läpinäkyvämpää. Sairaalapalveluissa jatkettiin strategian mukaisesti hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämistä tavoitteena perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon palvelujen vahvistaminen ja vaativan erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen. Vuonna 2016 vaativan erikoissairaanhoidon (PSHP) tilauksesta tavoiteltiin säästöjä, joilla oli tarkoitus rahoittaa perus-tason erikoissairaanhoidon vahvistamista. PSHP:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus kuitenkin kasvoi 6 % vuoteen 2015 verrattuna, minkä vuoksi suunniteltuja resurssisiirtoja ei pystytty tekemään ja erikoissairaanhoidon menot ylittivät alkuperäisen budjetin yhteensä lähes 6 milj. eurolla vuonna Tampereen kaupunki osallistui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) peruspalveluiden kehittämisen Parempi Arki -hankkeeseen. Tampereen työttömyysaste oli edelleen suurten kaupunkien korkein. Vuonna 2016 Tampereella työttömyysaste oli keskimäärin 18,2 %, ja työttömiä työnhakijoita lähes Työttömyys on luonut paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen kasvulle. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin perustoimeentulotuen siirtymistä Kelan järjestettäväksi vuoden 2017 alussa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve jatkoi kasvuaan, kun laitosasumista purettiin ja aikuisikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä muutti lapsuudenkodeistaan asumispalvelujen piiriin. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 5,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen maksutuotot kertyivät selvästi budjetoitua parempina, koska vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut talousarvion laadintavaiheessa vielä tiedossa. Lisäksi kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetut valtionkorvaukset ja vammaispalvelujen kotikuntalain mukaiset kotikuntakorvaukset toteutuivat budjetoitua suurempina. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 10,4 milj. euroa budjetoitua suurempina, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 6,6 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

99 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Toimintatuotot Muutettu Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Ero Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu) euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

100 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveystarkastukset ja seulonnat, työttömien eläkeselvittelyt, valtimotautien ehkäisy sekä alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toiminta-avustukset. Palvelujen pääasialliset tehtävät ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, tartuntatautilaki, terveydensuojelulaki, laki ehkäisevästä päihdetyöstä ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työttömien terveystarkastusten tavoitteena oli sosioekonomisten hyvinvointierojen vähentäminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. Vuonna 2016 jatkettiin pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelytoimintaa, jonka tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Eläkeselvittelyt aloitettiin vuoden 2016 aikana 189 asiakkaalle. Kelaan toimitetuista eläkehakemuksista 60 % johti eläkkeelle siirtymiseen. Aikuisneuvonnassa jatkettiin diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaehkäisytoiminnassa keskeistä oli diabetesriskissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen soveltuviin palveluihin ennen sairastumista. Liikunnanohjaajan antamaa liikuntaneuvontaa sai seitsemällä eri terveysasemalla: Hatanpää, Hervanta, Kaukajärvi, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus ja Tipotie. Yhteensä 332 asiakasta sai liikuntaneuvontaa terveysasemilla. Liikuntaneuvonnassa käyneiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta on seurattu vuonna 2016 ja liikkumisen lisääntymistä on kirjattuna 169 asiakkaan kohdalla. Terveysneuvontaa ITE-pisteillä annettiin vuonna 2016 ajan eri palvelualueilla tarjoten elintapaneuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta tai lähetettä. Vuoden aikana terveysneuvonnassa kävi noin 280 asiakasta. Aktiivisimpia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat naiset, ja neuvonta kohdistui pääasiallisesti ohjaukseen terveyspalveluihin ja omahoidon tukemiseen. Pitkäaikaissairaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu Arkeen Voimaa -vertaisryhmätoiminta aloitettiin vuonna Ensimmäisenä toimintavuonna koulutettiin neljä ohjaajaa. Kolmeen toteutettuun ryhmään osallistui 28 ryhmäläistä. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Terveystarkastukset ja seulonnat Valtimotautien ehkäisy ja alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Muut palvelut Oma tuotanto yhteensä Avustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

101 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää terveydenhuoltolain mukaisesti suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja avosairaanhoidon palvelut. Palveluihin sisältyy perusterveydenhuollon alueellisen vastaanottotoiminnan ja suun terveydenhuollon lisäksi perusterveydenhuollon erikoisvastaanottojen palveluja. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Noin 68 prosenttia perusterveydenhuollon avopalveluihin suunnatuista määrärahoista kohdistui hankintoihin kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä. Ostopalveluina hankittiin päivystyspalvelut (Acuta) Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp) ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja sekä hammaslääkäripalveluja useilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Pshp muutti vuoden 2016 alussa päivystystoiminnan järjestelyjään, jolloin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys yhdistettiin euroa TP 2016 Muutettu Ero Alueellinen vastaanottotoiminta Terveyspalvelujen neuvonta Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta ja diabetesvastaanotto Tartuntatautien valvonta ja infektioiden torjuntayksikkö Erityistyöntekijöiden palvelut Aikuisväestön suun terveydenhuolto Avokuntoutus Maahanmuuttajien erillispalvelut Jalkojenhoitopalvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Päivystys (Acuta) Omalääkäripalvelut Suun terveydenhuollon ostopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveysasemien palveluja hankittiin Pihlajalinna Oy:ltä keskustassa Kehräsaaren ja Hervannan Omapihlaja-terveysasemilta. Lisäksi Oriveden terveysaseman avovastaanoton lääkäripalvelut hankittiin Pihlajalinna Oy:ltä. Moniammatillisesti ja yhdessä potilaan kanssa laadittujen yksilöllisten hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairauksia sairastaville on ollut perusterveydenhuollon avopalvelujen painopisteenä. Terveysasemilla oli ajoittain ongelmia kiireettömien lääkäriaikojen saatavuudessa, ja oman toiminnan osalta keskimääräiset odotusajat vastaanotolle venyivät liian pitkiksi. Huhtikuussa 2016 siirryttiin terveysasemien toiminnassa alueisiin perustuvasta väestövastuumallista listautumismalliin, jota oltiin pilotoitu kahdella terveysasemalla kahden vuoden ajan. Kaupungin sisällä terveysasemaa vaihtoi asiakasta. Tesoman terveysaseman sisäilmaongelmia ei saatu vuoden 2015 aikana korjattua remontilla, minkä vuoksi terveysasema suljettiin vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 aikana asiakkaat ohjattiin Tipotien ja Lielahden terveysasemille sekä Lielahden väistötiloissa sijaitsevaan yksikköön. Kanta-Sarviksen laajennus valmistui kesällä 2016, ja tartuntatautien valvonnan ja infektioiden torjuntayksikön muuttivat samoihin tiloihin. Yhteisissä tiloissa toimii myös Pshp:n sukupuolitautien vastaanotto. Sähköisiä asiointipalveluja lisättiin vuoden kuluessa, ja toimintamalleja uudistettiin palvelujen laajentuessa muun muassa suojattuun viestinvälitykseen asiakkaan ja lääkärin välillä. Sähköisiä omahoitopalveluja kehitettiin osallistumalla Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen. Aikuisväestön suun terveydenhuollossa pilotoitiin monihuonemallia suun terveystarkastuksen ja hammaslääkärin tutkimuksen yhdistämisestä samalle käyntikerralle. Toiminnasta saadut kokemukset olivat hyviä, ja suuhygienistin, hammaslääkärin ja hammashoitajan monihuonemallia laajennetaan vuonna Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

102 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Alaselkä-, lantio- ja alaraajaoireisten potilaiden suoravastaanottotoiminta alkoi huhtikuussa 2016 avokuntoutuksessa. Palvelussa lääkärin tehtäviä siirtyi fysioterapeutille tuki- ja liikuntaelinasioissa. Fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautui terveyspalvelujen neuvonnan kautta sovittujen kriteerien mukaisesti 460 potilasta. Kustannuksia säästyy jatkossa, kun vaivan kroonistuminen voidaan ehkäistä ennalta, ja lääkäriaikoja vapautuu muille potilasryhmille. Väli-Suomen Parempi arki -Kastehankkeessa kehitettiin sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja. Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, joissa korostuvat paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen ja asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien laatiminen hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa. Diabeteksen hoidon koordinointi keskitettiin vuoden alusta Diabetesvastaanotolle, joka vastaa jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskuksena verkoston tukemana mm. diabeteshoidon ja -koulutuksen koordinoinnista. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon laatumittaristoa kehitettiin vuoden 2016 aikana. Yhteistyössä Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitran kanssa valmisteltiin hakeutumista Sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen valinnanvapauskokeiluun. Tampere pääsi mukaan kokeiluun, johon myönnettiin 1,5 M valtionavustusta vuosille Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltiin alueellisen apuvälinekeskuksen suunnitelmaa. Palvelukokonaisuuden talous Perusterveydenhuollon avopalvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 2,6 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui pääosin terveyskeskusmaksujen ja suun terveydenhuollon asiakasmaksutuottojen kasvusta. Lautakunta päätti korottaa asiakasmaksuja vähemmän kuin maksuasetuksen muutos olisi mahdollistanut. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempana, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Palvelukokonaisuuden toimintakulujen toteuma oli yhteensä 1,7 milj. euroa talousarviota suurempi. Oman tuotannon palvelutilauksen ylitykset johtuivat vastaanottotoiminnan, suun terveydenhuollon ja avokuntoutuksen käytöstä. Ostopalvelujen ylitykset johtuivat mm. muiden kuntien laskuttamista terveysaseman vaihtajista, Acutan päivystyspalveluista ja Pshp:n tekemistä silmänpohjakuvauksista. Lisäksi asiakasmaksuista kirjattavat luottotappiot toteutuivat budjetoitua suurempina. Tampereen kaupungin tilinpäätös

103 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sairaalapalvelut Sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp). Perustason erikoissairaanhoito hankittiin Hatanpään sairaalan (HASA) neurologian, yleislääketieteen ja geriatrian, sisätautien sekä leikkaustoiminnan palvelulinjoilta sekä järjestettiin palvelusetelillä. Erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa Pirkanmaan Hoitokodilta. Sairaalapalvelujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa kansanterveydellisesti yleisten ja merkittävien sairauksien hoito korostuu. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuonna 2016 jatkettiin Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan välisen työnjaon kehittämistä. Pshp:n ja HASA:n kuvantamistoiminnot yhdistettiin osaksi Pshp:n apteekki- ja kuvantamisliikelaitosta. Urologiset toimenpiteet keskitettiin Tays:iin ja vastaavasti rintasyöpäkirurgiset toimenpiteet siirrettiin Hatanpäälle. Lisäksi Tampereen kaupungin ja Tays:in sukupuolitautien poliklinikoiden toiminnot yhdistettiin osaksi kaupungin toimintaa. Vuoden 2015 erittäin hyvän kehityksen jälkeen erikoissairaanhoidon kustannukset kääntyivät uudestaan merkittävään kasvuun vuonna Pshp:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset kasvoivat 6 % eli 12,5 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Vastaavasti toteutuneiden käyntien määrä kasvoi 2 % ja hoitojaksojen määrä 2 %. HASA:n laskutus puolestaan kasvoi 2 % eli 1,3 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. HASA:n käyntimäärä pienentyi 1 % ja hoitojaksojen määrä vastaavasti kasvoi 8 %. Kustannusten merkittävän kasvun taustalla on palvelujen käytön lisääntymisen lisäksi potilaiden hoitoisuuden lisääntyminen sekä tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi yhteispäivystys Acutan siirtyminen kokonaisuudessaan osaksi erikoissairaanhoitoa lisäsi merkittävästi Tampereen kustannuksia. Ensihoidon kustannukset kasvoivat 6 % eli 0,5 milj. euroa ja erityisvelvoitemaksun kustannukset pienentyivät 3 % eli 0,1 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Siirtoviivepäivät ja kustannukset vähenivät edelleen ja siirtoviivepäivä kertyi ainoastaan 13 kappaletta vuonna Oriveden osalta toteutettiin samat työnjakoa ja hoidonporrastusta koskevat toimenpiteet kuin tamperelaisten potilaiden osalta. HASA:n laskutus Oriveden osalta laski 6 % eli 0,1 milj. euroa. Vastaavasti käyntimäärä laski 2 % ja hoitojaksojen määrä 17 %. Hoitojaksojen määrän merkittävään vähentymiseen vaikuttivat Oriveden vuodeosaston toiminnan kehittyminen sekä Tammenlehvän lisääntynyt käyttö. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Sisätautien palvelulinja Neurologinen palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) Ensihoitopalvelut (pshp) Tammenlehväkeskuskuntoutus Saattohoito Avustukset Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelukokonaisuuden talous Sairaalapalvelujen toimintatuotot toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui Hatanpään sairaalan toiminnan volyymin kasvusta ja vuoden alusta voimaan tulleista asiakasmaksujen korotuksista. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät 3,4 milj. eurolla, mikä johtui Hatanpään sairaalan palvelutilauksen ylityksestä. Palvelulinjojen toiminnan volyymi oli selvästi palvelusopimusta suurempi. Pshp:n vaativan erikoissairaanhoidon palvelutilaukseen tehtiin 2 milj. euron lisätalousarvio. 102 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

104 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuollon avohoidon, asumispalvelut ja päihdehuollon kuntoutuksen, laitospalvelut sekä tuetun ja tukiasumistoiminnan. Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistäminen sekä mielen sairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja hoito. Oriveden päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät palvelukokonaisuuteen. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopistettä siirrettiin avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin kansallisen Mieli mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaisesti. Kaupunki avasi matalan kynnyksen psykiatria- ja päihdekeskuksen Sarvikselle kesällä Toimenpiteellä voitiin lisätä ja tehostaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja. Huumehoitopalvelut kilpailutettiin neuvottelumenettelyn avulla. Palveluntuottajiksi valittiin kaksi konsortiota: Helsingin Diakonissalaitos Hoiva Oy ja Abnoy Oy sekä A-klinikkasäätiö, Tampereen A- kilta sekä Siltavalmennusyhdistys ry. Tulosperusteinen, uusi palvelukokonaisuus aloitetaan euroa TP 2016 Muutettu Ero Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta Mielenterveyden avohoito Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta Katkaisu- ja selviämisasema Muut palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Mielenterveyspalvelut Päihdehuollon asumispalvelut Päihdehuollon kuntoutus Tuetun asumisen palvelut Avustukset Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Pshp:n kanssa jatkettiin yhteisten hoitoketjujen luomista. Oikeuspsykiatriselta osastolta on siirretty useita potilaita avoja asumispalveluihin, joka aiheuttaa paineita palvelujen toteuttamiselle. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. Valmistauduttiin tuottamaan mielenterveyspalvelut Pirkkalan ja Vesilahden kunnille. Palvelukokonaisuuden talous Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvasta Oriveden yhteistoimintaosuudesta. Lisäksi maksutuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 1,3 milj. eurolla. Sairaalapalvelujen vähentäminen on nostanut merkittävästi erityishoivaa tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannuksia. Oman tuotannon palvelutilaus ylittyi mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

105 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sosiaalisen tuen palvelut Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen sekä taloudellisen tuen palvelut, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajanuorten kotouttamispalvelut, vastaanottokeskus, asioimistulkkaus- ja käännöspalvelut ja maahanmuuttajien neuvontapalvelut. Palveluihin sisältyy myös Oriveden kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalisen tuen palveluiden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen.. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut Toimeentuloturvan palvelut Maahanmuuttajapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan palvelut Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Toimeentulotuki Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki Opiskelijoiden työllistäminen Hankkeet Sosiaalinen kuntoutus Köyhyysohjelma Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työttömyyden pitkittyminen luo paineita toimeentulotukimenojen kasvulle. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimeentulotukimenot kasvoivat 2,2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Täydentävän toimeentulotuen osuus kokonaismenoista oli 7,1 % (vuonna 2015: 7,1 %) ja ehkäisevän osuus oli 2,2 % (2,3 %). Toimeentulotuen käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsittelyajoissa lukuun ottamatta yhtä viikkoa maaliskuun alussa. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen painopistealueiksi muodostuvat nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pitkäaikaisasiakkaiden, yli vuoden toimeentulotukiasiakkaana olleiden, palvelutarpeen kartoitus. Työllistämistä edistävien palvelujen uudelleen organisointi ja tehostaminen -projektiin sisältyi sosiaalityön ja -ohjauksen palveluiden uudistaminen. Uudistusta valmisteltiin syksyyn 2016 saakka, jonka jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uudistuksen toteuttamista niin että uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Köyhyysohjelmaan kuuluva aktiivipassin käyttäjiä on ollut ja aktiivipassia on käytetty 98 % joukkoliikenteessä. Sosiaalista luototuksen sopimuksia tehtiin 22 asiakkaalle ja sitä myönnettiin noin euroa. Hätämajoitustoiminta jatkui alkuvuodesta, mutta yksiköitä ja paikkoja ajettiin vähitellen alas siirtämällä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin. Kesäkuussa toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkaiseksi yksiköksi. Osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen kilpailutus aloitettiin yhdessä Työllisyyspalveluiden kanssa. Kyseessä on tulos- ja vaikuttavuusperusteinen hankinta. Asunnottomuuden vähentämisohjelma (AUNE) ja siihen liittyvä kuntastrategia -hanke aloitettiin alkuvuodesta Painopistealueita ovat asumisneuvonta, asumissosiaalisen osaamisen lisääminen palvelujärjestelmässä sekä erityistä tukea tarvitsevien asumisen turvaaminen. Palvelukokonaisuuden talous Sosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui lähinnä kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetuista valtionkorvauksista. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 2,9 milj. euroa, mikä johtui kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksista sekä toimeentulotuesta ja toimeentulotukihakemusten käsittelyn palvelutilauksesta. 104 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

106 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Vammaispalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut, kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN INVESTOINNIT Muutettu Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2016 yhteensä asiakasta, heistä kehitysvammaisia Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden lopussa laitoshoidossa 30. Vammaispalvelujen varsinainen palvelutuotanto ostetaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten avopalveluissa kaupungin omassa tuotannossa toimii seitsemän asumisyksikköä sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä euroa TP 2016 Muutettu Ero Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Vammaisten palvelut ja tukitoimet Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta Kehitysvammahuollon avopalvelut Kehitysvammahuollon laitospalvelut Avustukset Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kaupungin oman tuotannon kustannuksia kasvatti kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumispalvelun lisääminen. Laitoshoidosta muuttaville asiakkaille perustettiin Vuoreksen alueelle seutukunnallinen, 14 paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö ja vuoden 2015 lopussa käynnistyneen 10 paikkaisen asumisyksikön kustannukset sisältyivät talousarvioon kokovuotisina. Kaupungin omaan työ- ja päivätoimintaan lisättiin 11 paikkaa. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 14 %, yhteensä asiakkaita oli 919. Kustannuksia kasvatti alalle solmittu työehtosopimus ja sen vaikutukset avustajien palkkoihin, kokemuslisiin ym. Myös asiakkaiden käyttämät tuntimäärät ovat kasvaneet. Työnantajina toimi vuoden aikana 443 vammaista henkilöä. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestettiin 427 asiakkaalle, kasvua edelliseen vuoteen 15 %. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämiseksi vaikeavammaisille henkilöille lisääntyi. Palveluseteliä käytti 227 asiakasta, kun edellisenä vuonna käyttäjiä oli 145. Vaikeavammaisten kuljetusten välitysja yhdistelypalveluissa jatkettiin pilottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteeseen. Uusia palvelubusseja otettiin pilottiin 5 kpl. Tampereen kaupungin hallinnoima Pirkanmaan kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidon yksikkö koordinoi kehitysvammaisten perhehoitoa Pirkanmaalla. Pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettiin yksikön kautta kuusi kehitysvammaista aikuista vuonna Tilapäiseen perhehoitoon sijoitettiin 39 kehitysvammaista henkilöä ja kotiin annettavaa perhehoitoa järjestettiin kahdeksalle kehitysvammaiselle. Yksikön toiminta-alueella on 27 pitkäaikaista perhekotia ja 76 tilapäistä perhekotia. Ikäihmisten perhehoito yhdistettiin yksikköön syksyllä Oriveden vammaispalvelujen järjestämisvastuu kuuluu Tampereen kaupungille. Kaupungin omassa tuotannossa on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Orivedellä oli vammaispalveluiden asiakkaita 222 ja kehitysvammaisia 60. Tampereen kaupungin tilinpäätös

107 Tilaajaosa - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Palvelukokonaisuuden talous Vammaispalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta. Vastaavasti Oriveden maksama yhteistoimintaosuus oli budjetoitua pienempi, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin kustannuksiin. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa talousarviota suurempina. Lisäksi kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja vammaispalveluihin yhteensä 4,5 milj. euroa. Vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet edellisvuodesta 2,9 milj. euroa eli 5,1 prosenttia, mikä johtui lähinnä asumispalvelujen laajentamisesta sekä avustajapalvelujen kustannuksista. Vammaispalveluissa palvelut ja tukitoimet ovat pääosin subjektiivisia oikeuksia ja kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. 106 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

108 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä palveluja ja hoitoa koteihin tarvittaessa ympäri vuorokauden. Ikäihmisten palvelujen asiakkaisiin kuuluvat paitsi ikäihmiset myös ne alle eläkeikäiset, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluja erityislainsäädännön nojalla. Palvelurakenteen osalta tavoitteena on laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Ikäihmisten palvelut on jaettu kolmeen palvelukokonaisuuteen: omaehtoinen toiminta ja ennaltaehkäisevän työn palvelut, kotona asumista tukevat palvelut sekä sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut. Ydinprosessin talous Toimintaympäristön muutokset Ikäihmisten palvelurakenneuudistuksessa on viime vuosina erityisesti muutettu pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetuksi palveluasumiseksi sekä organisaatiota paremmin ikäihmisiä palvelevaksi sekä lisätty kotiin annettavia palveluja. Palvelurakennemuutoksen myötä Tampereella on edetty ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen ja kaupungin strategian tavoitteiden suuntaisesti myös vuonna Kotihoidon palveluja vahvistettiin ja omaishoidon tuki myönnettiin edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Lisättiin ja kehitettiin uudenlaista palvelumuotoa, palvelutalon kotihoitoa, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin niille vanhuksille, jotka eivät pärjää pelkän siviilikotiin annettavan kotihoidon turvin, mutta eivät kuitenkaan tarvitse tehostettua palveluasumista. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Tilikauden tulos Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu) euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuoden 2016 lopussa yli 75-vuotiaista ikäihmisistä kotona asui 90,9 % (tavoite: 91,5 %, 2015: 91,3 %), tehostetussa palveluasumisessa 7,0 % (tavoite: vähintään 6 %, 2015: 6,1 %) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2,1 % (tavoite: enintään 2,5 %, 2015: 2,6 %). Palvelurakenteen muuttamiselle asetetut määrälliset tavoitteet vuodelle 2016 toteutuivat näin ollen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osalta, mutta kotona asumisen tavoitteesta ollaan jäljessä. Sairaalahoidossa kotiutumiseen päättyneiden hoitojaksojen osuutta suhteessa kaikkiin päättyneisiin hoitojaksoihin saatiin kasvatettua. Kaupin sairaalasta sairaalakäytössä luovuttiin keväällä Pohjolankadulle valmistui 2016 toukokuussa 90 paikan verran tehostettua palveluasumista. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut myös puitekilpailutuksen myötä. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota pienempinä. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotusten vaikutus arvioitiin budjetissa liian suureksi, koska talousarvion laadintavaiheessa maksujen korotusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut tiedossa. Lisäksi palvelurakenteen painopisteen siirtäminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen on vähentänyt maksutuottokertymää. Myyntituotot sisältävät valtiokonttorin maksaman takautuvan korvauksen sotainvalidien palveluihin. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,5 milj. euroa budjetoitua pienempänä, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät talousarvion 2,8 milj. eurolla, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 2,5 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat oman tuotannon kotihoidon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon palvelujen ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

109 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut Omaehtoisen toiminnan ja ennalta ehkäisevissä palveluissa erityistä huomiota kiinnitetään toimintakykyä edistäviin palveluihin, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, kuljetus- ja palvelukeskus- sekä kulttuurija vapaa-ajan palveluihin. Palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua. Ikäihmisille kohdistetut lähitori-, palvelukeskus- ja korttelikerhopalvelut tukevat erityisesti ikäihmisten identiteettiä sekä sosiaalista toimintakykyä tarjoamalla elämyksiä sekä uusia vertais- ja viiteryhmiä sekä virikkeitä. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelukeskustoiminnan kehittämistä on viety eteenpäin ja sisältöä on kehitetty siten, että myös palvelukeskustoiminta ennaltaehkäisevänä ja omaehtoisena palveluna toimii tulevaisuudessa tiiviimmin osana alueellista kotihoidon ja päiväkeskustoiminnan kokonaisuutta. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistiin lisäämällä alueellista ohjausta. Hervannan Keinupuistossa aloitti toukokuussa 2016 uusi kaikenikäisten lähitori. Lisäksi Tammelan lähitori aloitti toimintansa Tammelan palvelukeskuksen siirtyessä Pohjolankadulle. Toiminnan Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Ehkäisevä vanhustyö Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut Oma tuotanto yhteensä Ehkäisevä vanhustyö Ehkäisevä vanhustyö / kuljetuspalvelut Ehkäisevä vanhustyö / ateriapalvelut Ehkäisevä vanhustyö / avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä perustana on ikäihmisten ja lapsiperheiden palvelut, mutta lähitori on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille. Lähitori-toimintaa kehitettiin vuoden 2016 aikana osana kaupungin palvelumallityötä. Lähitori-toiminta on vakiinnutettu osaksi kaupungin palveluvalikoimaa. Lähitorien ja niiden lähialueiden toimintaa on kehitetty mm. alueellisissa toriraadeissa. Kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminnan koordinoinnin kehittämistä jatkettiin ja toimintaa laajennettiin uusiin palveluihin. Ympäristöluotsit aloittivat keväällä Palveluliikenteen ja muiden henkilöliikennekuljetusten kehittämistyötä jatkettiin mm. keräämällä kokemuksia vuonna 2013 aloitetusta VPL/SHL-pilotista (vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalvelun sekä sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistäminen) laajentamalla pilottia uusille linjoille. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota suurempina, mikä johtui palvelukeskus- ja lähitoritoiminnan laajentamisesta, Pohjolankadun palvelukeskuksen suunniteltua aikaisemmasta aloitusajankohdasta sekä aiottua suppeammista kesäsuluista. 108 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

110 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN Kotona asumista tukevien palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, veteraanikuntoutus, suun terveydenhuolto, 80-vuotistarkastukset, ikäihmisten ravitsemusterapia, asumispalvelut sekä poliklinikkatoiminta, joka sisältää mm. kotihoidon lääkäripalvelut. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella. Toimintakyvyn laskiessa pysyvästi kotona asumista tuetaan järjestämällä kotona asumista tukevia palveluja asiakkaan kotiin, joka voi sijaita myös asumispalveluyksikössä TP 2016 Muutettu Ero Kotihoito Suun terveydenhuolto Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Terveystarkastukset ja seulonnat Erityistyöntekijöiden palvelut, ravitsemusterapia Poliklinikkatoiminta Kotikuntoutus Tehostettu palveluasuminen Lähisuhde- ja perheväkivalta -pilotti Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Kotihoito Asumispalvelut Sotainvalidien kotihoito Lyhytaikaishoito Omaishoidon tuki Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Muut palvelut Oriveden palvelut Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2016 painopisteitä kotona asumista tukevissa palveluissa ovat olleet vastaaminen kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun, omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien käytön lisääminen sekä palvelu- ja hoitoketjuihin liittyvät toiminnalliset muutokset, joilla pyritään parantamaan ikäihmisten kotona asumisen edellytyksiä. Kotihoitoa kehitettiin vuoden aikana mm. pilotoimalla ikäihmisten elämänlaatua ja palveluiden vaikuttavuutta mittaavaa Ikäihmisen Tulostähteä. Kotihoidossa otettiin myös laajamittaiseen käyttöön Elämän puu -työkalu, jonka avulla keskustellaan vanhuksen kanssa tämän toiveista ja haaveista. Kotihoidossa kehitettiin tiimimallia, josta odotetaan ratkaisua hoitajien vaihtuvuuteen ikäihmisten kotona. Kotihoidon lääkäripalveluja vahvistettiin ja kotihoidon lääkäritoiminta alkoi lännen alueella alkuvuodesta Toiminta laajentui keskustan alueelle syksyllä Kotihoidon palvelujen myöntämisen kriteerejä päivitettiin. Keskeisin muutos oli kotihoidon palvelutarpeen arviointijakson muuntaminen kuntouttavaksi arviointijaksoksi ja arviointijakson pidentäminen asiakastarpeen niin vaatiessa kuuden viikon pituiseksi. Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen kasvuun on pyritty vastaamaan kehittämällä kotihoidon palvelua sisällöllisesti sekä toiminnallisesti. Kehittämisessä yhtenä keskeisenä painopisteenä on ollut palvelutalon kotihoito, jonka erityispiirteenä on se, että asiakkaan koti sijaitsee muiden palvelujen kuten palvelukeskuspalvelun tai ympärivuorokautisen yksikön läheisyydessä, mikä lisää asiakkaalle turvallisuudentunnetta, mutta myös mahdollistaa kotihoidon käyntien toteuttamisen joustavammin asiakkaan tarpeiden mukaisesti välimatkojen ollessa lyhyet. Palvelutalon kotihoitoa on ollut vuodesta 2014 alkaen oman tuotannon yksiköiden eli Annan- ja Einonkodin lisäksi kolmessa ulkoisessa yksikössä, mutta vuoden 2016 aikana palvelu laajeni, sen sisältöä kehitettiin ja lokakuussa käyttöön otettiin myös palvelutalon kotihoidon palveluseteli. Vuonna 2016 kehitettiin myös erilaisia hyvinvointiteknologiaratkaisuja, jotka ovat jatkossa osa kotiin annettavien palvelujen Tampereen kaupungin tilinpäätös

111 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen kokonaisuutta. Kotihoidon etäkäyntejä pilotoitiin Viinikan kotihoidon alueella ja lääkkeenjakoautomaattipalvelu kilpailutettiin. Kotihoidon asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden kasvuun on vastattu kasvattamalla kotihoidon työn tuottavuutta ja välitöntä asiakasaikaa mm. toiminnanohjausjärjestelmän avulla ja laajentamalla mobiilien päätelaitteiden käyttöä RAI-arviointien teossa. Palveluprosesseja kehitettiin digitalisoimalla niitä sujuvammiksi. Ratko tuatteen yhteydessä kehitettiin Insta Caren, palvelutalojen ja asiakasohjauksen kanssa kotihoidon ja omaishoidon lyhytaikaispaikkojen sähköinen varausjärjestelmä. Samoin kotihoidon asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien sekä palvelu- ja maksupäätösten laadintaprosessia kehitettiin ottamalla käyttöön koneellinen allekirjoitus. Molemmat menetelmät näkyvät asiakkaalle sujuvampana ja nopeampana palveluna ja työntekijöille työajan säästönä. RUG-tuotteistuksen kehittämistä jatkettiin aktiivisesti. RUG-tuotteistusta tullaan hyödyntämään systemaattisesti asiakasrakenteen kehittymisen seuraamisessa ja siten asiakastarpeeseen vastaamisen suunnittelussa. Joten jatkossa RUG-tuotteistusta pyritään hyödyntämään aiempaa paremmin johtamisen ja palvelujen hankinnan tukena. Kotitorin internetsivut on uusittu ja käyttöön on otettu chat-toiminto. Lisäksi Kotitorin tuottajille tarkoitettu sähköinen alusta uusittiin. Sähköinen alusta mahdollistaa asiakkaille palveluntuottajahakujen tekemisen aiempaa helpommin ja yksinkertaisemmin. Kotitorin yhteydessä toimivan Laitetorin toimintaa on edelleen kehitetty, lainattavia laitteita on lisätty ja toimintamallia hiottu kaupungin ja Kotitorin sekä asiakasraadin yhteistyönä. Omaishoidon tuki myönnettiin vuonna 2016 edelleen kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, ja omaishoidon tuen vapaapäivien järjestämiseen tarkoitettuja hoitopaikkoja on pyritty monipuolistamaan. Geripolin tarkoituksena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja lisätä kotihoitoa tukevaa geriatrista osaamista sekä vähentää Acutaan kohdistuvaa painetta ikäihmisten kohdalta. Geriatrian poliklinikan toimintaa kehitettiin edelleen sekä yhteistyötä kotihoidon kanssa tiivistettiin. Pohjolankadulle valmistui 2016 toukokuussa 90 paikan verran tehostettua palveluasumista omaan tuotantoon. Uudet asukkaat tulivat suurimmaksi osin sairaalassa jonottajista. Uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja on tullut myös puitekilpailutuksen myötä ja niitä on otettu käyttöön loppuvuonna 2016 noin 20 paikkaa. Syksyllä aukesi Orivedelle uusi tehostetun palveluasumisen 45-paikkainen yksikkö Särkänkoti. Vuonna 2016 perustettiin yhteistoimintana järjestettävä Pirkanmaan maakunnallinen ikäihmisten perhehoidon yksikkö, jossa Tampere on tiiviisti mukana. Sen tavoitteena on tavoitteena mm. lisätä perhehoidon saatavuutta ja turvata palvelujen laatu. Pirkanmaalla alkoi loppuvuodesta 2016 Ikäneuvo-hanke, jonka tavoitteena on luoda koko maakunnalle yhteinen ikääntyneiden neuvonnan ja asiakasohjauksen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle 2,34 miljoonaa euroa hallituksen kärkihankkeesta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Tampereen kaupunki toimii Ikäneuvon hankehallinnoija. Vuoden 2016 lopussa päättyi Kuntakokeiluhanke, jossa Tampere oli mukana valvonnan teemalla. Hankkeessa kehitettiin omavalvontaa ja teknologian hyödyntämistä tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa. Palvelukokonaisuuden talous Kotona asumista tukevien palvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota suurempina, koska valtiokonttori maksoi takautuvasti sotainvalidien kuntoutus- ja avopalvelujen arvonlisäverojen osuutta viimeisen 5 vuoden osalta. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 2,9 milj. euroa budjetoitua suurempina. Lisäksi kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin 1,4 milj. euroa tehostettuun palveluasumiseen. Suurimmat ylitykset olivat kotihoidon oman tuotannon palvelutilauksessa, lyhytaikaishoidon ostoissa sekä omaishoidon tuessa. Kotihoidon ylitys johtui säännöllisen ja palvelutalon kotihoidon asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvusta. Kaupin sairaalan paikkamäärän vähenemisen myötä Tammenlehväkeskuksesta ostettua lyhytaikaista kuntoutusta lisättiin, mutta palvelujen kokovuotisiin kustannuksiin ei oltu varauduttu budjetissa. Omaishoidon tuen ylitykset johtuivat asiakasmäärän noin 6 % kasvusta sekä vapaiden käytöstä ja niiden hinnan kallistumisesta. 110 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

112 Tilaajaosa - Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut Palvelukokonaisuus muodostuu vanhainkotihoidosta sekä sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta. Palvelukokonaisuuden yhtenä tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa, kun ikäihmisen toimintakyky ei enää kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta mahdollista omassa kodissa asumista. Vanhainkotihoidolle vaihtoehtona tässä tapauksessa tarjotaan kotona asumista tukevien palvelujen tehostettua palveluasumista. Sairaalassa asumisesta eli pitkäaikaishoidosta sairaaloissa pyritään asteittain luopumaan. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Vanhainkotihoito Kuntoutus ja sairaalahoito Oriveden palvelut Oma tuotanto yhteensä Vanhainkotihoito Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti palvelukokonaisuuden keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin. Painopisteen muutosta vauhditettiin panostamalla kotiin annettaviin palveluihin. Sairaalahoidossa kotiutumiseen päättyneiden hoitojaksojen määrä suhteessa kaikkiin päättyneisiin hoitojaksoihin lisääntyi vuonna Keväällä Kaupin sairaalasta sairaalakäytössä luovuttiin. Palvelukokonaisuuden talous Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa talousarviota pienempinä, mikä johtui pääosin pitkäaikaisen laitoshoidon paikkavähennyksistä ja asiakasmaksujen korotusten budjetoinnin epätarkkuudesta. Lisäksi Oriveden yhteistoiminta-alueen tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat talousarvion 0,5 milj. eurolla, mikä johtui vanhainkotihoidon vähentämisestä. Vanhainkotihoidon paikkoja on vähennetty sekä Tampereella että Orivedellä mm. Pohjolankadun ja Särkänkodin tehostetun palveluasumisen yksikköjen aloittamisen myötä. Vastaavasti pitkäaikaisen sairaalahoidon palvelutilaus ylittyi, vaikka kaupunginvaltuuston talousarviomuutoksessa lisättiin 1,2 milj. euroa kuntoutus- ja sairaalahoidon tilaukseen. Sairaalassa jonottajien määrä on ollut suunniteltua suurempi, koska asiakkaita ei ole saatu tavoitellusti kotiutettua. Tampereen kaupungin tilinpäätös

113 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen asukasluku kasvoi vuoden 2016 aikana yli asukkaalla eli kasvu selvästi keskimääräistä ja ennakoitua nopeampaa. Tähän vastaaminen ja tulevaan kasvuun varautuminen on ydinprosessin tehtävä. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet ovat painottaneet kas- Ydinprosessin talous euroa TP 2016 Muutettu Ero Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos vun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Asumisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua ja rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön toteuttamisen keskeisin haaste. Kasvuun on vastattu pääosin kaupunkirakenteen täydentämisellä. Lisäksi Vuoreksen alueen suunnittelua ja rakentamista on jatkettu sekä uuden Ojalan suunnittelua jatkettu yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Uusien työpaikka-alueiden suunnittelukohteista merkittävin on ollut Kolmenkulman alue. Keskustan alueelle on suunniteltu niin monimuotoista asumista, palveluja kuin työpaikkatoimintoja yhteistyössä keskustan kehittämisohjelman kanssa. Kansi- ja areenahankkeeseen liittyy kaikki nämä toiminnot ja sen osalta tehtiin kaupunginvaltuustossa hankintapäätös keväällä Tulevan kaupunkikehityksen kannalta erittäin merkittävän päätöksen kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päättämällä raitiotien rakentamisen aloittamisesta. Tätä edelsi raitiotieallianssin kehitysvaihe, jonka perusteella syntyi tavoitehinta 238,8 milj. euroa raitiotien toteuttamisen osalle 1 (Keskusta-Hervanta, Keskusta-Kaupin kampus). Osan 2 (Keskusta-Lentävänniemi) hinta tarkentuu tulevassa kehitysvaiheessa. Valtio päätti osallistumisestaan raitiotien toteuttamiseen noin 71 milj. eurolla. Raitiotien allianssin toteuttamissopimus allekirjoitettiin marraskuun lopulla 2016 ja rakentamistyöt on käynnistetty. Rakentamisen aikaisten järjestelyiden suunnittelu ja toteuttaminen siten, että asukkaiden arki on sujuvaa ja yritystoiminnan edellytykset eivät heikenny on raitotiehankkeen toteuttamisen onnistumisessa keskeistä. Raitiotien vaunuhankinnasta tehtiin myös päätös syksyllä Päätöksestä on kuitenkin valitettu markkinaoikeuteen. Päättäessään raitiotien toteuttamisessa valtuusto päätti myös, että raitiotie toteutetaan osakeyhtiömallilla. Rantaväylän tunnelin toteuttaminen edistyi hankesuunnitelmaa nopeammassa aikataulussa. Tunneli avattiin liikenteelle marraskuussa 2016 eli noin puoli vuotta ennakoitua aiemmin. Käyttöönotto sujui hyvin lukuun ottamatta väliaikaista ruuhkautumista ennen uusien kulkureittien omaksumista. Tunnelihankkeen liittymäjärjestelyt valmistuvat kokonaisuudessaan syksyllä Tunnelin toteuttamisen mahdollistaman Ranta-Tampellan alueen asuntorakentaminen käynnistyi ja ensimmäiset asukkaat alueelle muuttavat vuoden 2018 aikana. Kaupungin tulevan kasvun suuntautumisen kannalta keskeinen kantakaupungin yleiskaavatyö eteni luonnosvaiheeseen vuoden 2016 aikana. Maakunnan ja kaupunkiseudun kehitystä linjaava Pirkanmaan maakuntakaava eteni ehdotusvai- 112 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

114 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen heeseen vuoden aikana. Suunnitelmissa on linjauksia koskien muun muassa läntistä oikorataa sekä järjestelyratapihan siirtämisen ja edelleen kaupungin uuden eteläisen alakeskuksen mahdollistamista. Myös raitiotieverkoston tulevaisuuden laajeneminen ja siihen tukeutuva maankäytön tehostaminen on olennainen osa suunnitelmia. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen lippurakenne ja hinnoittelu uudistuivat , kun koko kaupunkiseudulla (Tampere, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti) Kaupunkiympäristön kehittäminen (bruttobudjetoitu) euroa TP 2016 Investoinnit Muutettu otettiin käyttöön yhtenäinen vyöhykepohjainen tariffijärjestelmä. Kokonaisuutena uudistus onnistui hyvin. Toimintamallin muutoksen mukaisen uuden kaupunkiympäristön palvelualueen organisaation rakentaminen tapahtui vuoden aikana. Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Olennaiset poikkeamat talousarvioon Koko ydinprosessin toimintatuotot ylittivät 8,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista. Joukkoliikenteen toimintatuotot ylittivät 1,5 milj. eurolla muutetun talousarvion johtuen pääosin liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta, mutta osittain myös ennakoitua suuremmista syyskauden matkustajamääristä. Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Kaupunkiympäristön rakentamisen tuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa pääosin maksutuottojen suotuisan kehityksen vuoksi. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät 1,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulut ylittyivät seuraavilla osa-alueilla: maanhankinta 0,9 milj. euroa, yleisten alueiden suunnittelu 0,1 milj. euroa, strategiset hankkeet 0,1 milj. euroa ja joukkoliikenne 1,7 milj. euroa. Kulut alittuivat maankäytön suunnittelussa 0,1 milj. euroa, koko kaupunkiympäristön rakentamisessa 0,1 milj. euroa, ja pelastustoimessa 1,2 milj. euroa. Ydinprosessin toimintakate ylitti 6,8 milj. eurolla muutetun talousarvion. Maanhankinnan kulujen ylitys johtui pääasiassa Tampereen Tilakeskus -liikelaitoksen toteuttamista rakennusten purkutöistä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä. Joukkoliikenteen kulujen ylitys johtui liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytöstä sekä vastaamisesta kasvaneeseen kysyntään sekä kesän tariffi- ja linjastouudistuksen aiheuttamasta kulujen kasvusta ja myös raitiotien suunnittelun aiheuttamasta kulujen kasvusta. Pelastustoimen kulujen alitus johtui sekä saadusta maksuosuuden palautuksesta että eläkeperusteisten maksujen toteutumisesta arvioitua pienempinä. Ydinprosessin poistotaso ylitti 1,8 milj. eurolla ja nettoinvestoinnit alittivat 4,1 milj. eurolla muutetun talousarvion, sillä kaikki Tampereen kaupungin tilinpäätös

115 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen suunnitellut hankkeet eivät edenneet tavoitellussa aikataulussa. Toimintakatetta paransi ydinprosessille tilinpäätöskirjauksena lisätty 4,2 milj. euron sisäinen kate. Investointeja kasvatti tilinpäätöskirjauksena lisätty 1,3 milj. euron sisäinen kate. Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin sisältyvät sisäiset katteet on eliminoitava yhdisteltäessä liikelaitoksen tilinpäätös ja eri toimintayksiköiden tiedot kaupungin tilinpäätökseen, mutta niitä ei tule kuitenkaan eliminoida liikelaitoksen tai muun yksikön omasta tilinpäätöksestä ja talousarviosta. Hanketasolla sitovat kohteet Hanketasolla sitovia kohteita ovat Rantaväylän tunneli, Raitiotie, Keskusta, Vuores ja Hiedanranta, joiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ydinprosessin osalta hankkeittain sitovia. Rantaväylän tunnelin rakentamisen osalta hankkeen rakentamisvaiheen tavoitehinta on 180,3 milj. euroa, joka jakaantuu Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston välille sovitun kustannusjaon mukaisesti. Rantaväylän tunnelin toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 Tampereen kaupungin osalta yhteensä 23,3 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion yhteensä 0,8 milj. eurolla. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön (puoli vuotta etuajassa) mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Tunnelin 23,3 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 0,9 milj. euroa. Rantaväylän tunnelin rakentamiseen varattiin talousarviossa 22,5 milj. euroa (Tampereen kaupungin 67 % osuus) sisältäen rahoitusosuudet 2,5 milj. euroa, perustuen hankkeen kokonaisaikataulun perusteella vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä ( ) Rantatunnelihankkeen tavoitehintaan sisällytettävien laajuusmuutosten aiheuttamasta kustannuskasvusta johtuva TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjoispään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytävän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitelman ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatuvaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantuneiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maaainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Vuoden aikana jatkettiin sekä tunnelin tekniikka-asennuksia että tietöitä ja viimeistelytöitä sekä aloitettiin järjestelmien testaus. Tekniikka-asennukset ja järjestelmien testaus saatiin päätökseen lokakuun aikana. Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön marraskuussa. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden 2 kiertoliittymä ovat kokonaisuutena täysin valmiit syksyllä Raitiotien toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 yhteensä 4,9 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion yhteensä 1,3 milj. eurolla. Raitiotien 4,9 milj. euron kokonaismenoihin sisältyvät saadut rahoitusosuudet olivat 1,5 milj. euroa. Raitiotiehen varattiin talousarviossa 6,2 milj. euroa sisältäen rahoitusosuudet 2,0 milj. euroa, perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä ( ) Raitiotiehankkeen kehitysvaiheen vuoden 2016 kesä-lokakuun TA -muutosesitys (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja tavoitekustannus sekä kaupungin teettämä vaikutusten arviointien materiaali valmistuivat ajallaan 5. syyskuuta. Kaupunki pyysi lausunnot hankkeesta 115 taholta ja lausunnot saatiin 78:lta. Valtion tuki raitiotiehankkeen toteutukseen varmistui. Kaupunginhallitus teki 3. lokakuuta päätöksen vaunutoimittajasta sekä päätti raitiotien kehitysohjelman perustettavaksi. Kaupunginvaltuusto teki 7. marraskuuta toteutuspäätöksen raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti 28. marraskuuta, että kaupunki perustaa Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi. Raitiotieallianssin toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin 29. marraskuuta. Sopimusosapuolet olivat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotiehankkeen valmistelu on ollut avointa ja osallistavaa. Hankkeen julkisuuskuva on säilynyt vuoden 2016 aikana pääosin positiivisena. Raitiotiehankkeen kaupungin sisäinen ohjausryhmä kokoontui kuukausittain ja valmisteleva ryhmä viikoittain, perjantaisin. Allianssin projektiryhmä kokoontui viikoittain ja allianssin johtoryhmä kuukausittain. Keskustahanke on merkittävä kaupunkistrategiaa toteuttava kehitysohjelma. Keskustahanke toteuttaa Viiden tähden keskusta -kehittämisohjelmaa. Kaupunginhallituksen hyväksymän uusimman päivityksen tavoitevuosi on Ohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön tavoitteista ja niitä toteuttavista käytännön toimista tuleville vuosikymmenille. Keskustan strategisen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Tampereen keskusta on koko kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn kärki. Sen vetovoimalla on laajempaa aluepoliittista merkitystä Tampereen kaupunkiseudulle, Pirkanmaan maakunnalle, Suomen kasvukäytävälle - kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta. Keskustahanke ohjelmoi ja koordinoi kaupungin omia hankkeita sekä rakentaa kumppanuuksia myös yksityisten toimijoiden suuntaan. Keskusta-hankkeen kehittämisen painopisteinä on vuonna 2016 ollut Kansi- ja Areena -hankkeeseen liittyvät sopimukset ja suunnittelu, Asemakeskus, Eteläpuisto, Kunkun parkki sekä Ranta-Tampellan tekninen suunnittelu. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa sekä Ratinan kauppakeskuksen toteutussopimuksen mukaisissa kaduissa ja kulkuyhteyksissä. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Keskustahanke on edennyt suunnitellusti ja tavoitteet vuodelle 2016 on pääosin saavutettu. Keskusta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 1,5 milj. euroa ja investointien osalta 6,1 milj. euroa alittaen muutetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,5 milj. euroa ja investointien osalta 4,1 milj. euroa. 114 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

116 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Hanketasolla sitovien kohteiden käyttötalous euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Keskusta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuores Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hiedanranta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Raitiotie Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Pelastustoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Keskusta -hankkeelle varattiin talousarviossa käyttötalouteen 2,0 milj. euroa ja investointeihin 10,2 milj. perustuen hankkeen vuoden 2016 arvioituihin kustannuksiin. Talousarvioon sisältyy Kaupunginvaltuuston maaliskuussa hyväksymät ( ) vuosisuunnitelmamuutokset, jolla toimintatuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,65 milj. euroa ja investointimenoja lisättiin 1,0 milj. euroa. Käyttötalousmenoja lisättiin Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Investointimenoja lisättiin Valoviikoille, Tammerkosken muurivalaistukseen sekä Vapriikinraittiin. Kaikki suunnitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet tavoitellussa aikataulussa, jolloin käyttötalous ja investoinnit alittivat vuosisuunnitelman. Käyttötalouden osalta alitusta aiheutui muun muassa Asemakeskuksen yleissuunnittelun ja Kunkun parkin kalliotutkimusten osalta. Investointien osalta muun muassa Kiiskisaarenpuiston länsipää, Ranta-Tampellan kanava ja Verstaansilta sekä Vapriikinraitin 2. vaiheen aloitukset siirtyvät suunnitellusta muutamalla kuukaudella alkuvuoteen Käyttämättä jääneitä käyttötalouden ja investointien määrärahoja tullaan esittämään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle Vuores-kehitysohjelma perustettiin strategisena projektina vuonna 2002 uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke päättyi vuoden 2016 lopussa mutta toiminta Vuoreksessa jatkuu kaupungin normaalina toimintana. Loppuraportti hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Suunnittelun painopisteenä vuonna 2016 oli Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste on Isokuusen asuinalue. Tavoitteet vuodelle 2016 saavutettiin pääosin. Hankkeen talous toteutui muuten vuosisuunnitelman mukaisesti, mutta hanketasolla käyttötalouden toteuma ylittyi 0,085 milj. euroa. Hiedanranta -hankkeen tavoitteena on uudistaa Lielahden alakeskus ja lisätä alueen työpaikka- ja asukasmäärä huomattavasti sekä muodostaa alakeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkeatasoinen. Alueesta tehdään tulevaisuuden kestävä ja älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla. Hiedanrannan toiminnan painopiste vuonna 2016 oli esiselvityksissä ja suunnittelukilpailun järjestämisessä. Hiedanranta avattiin väliaikaiseen käyttöön Kuntalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa alueella mahdollistetaan vuokraamalla tiloja ja tukemalla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Väliaikainen Hiedanranta on tunnistettu paikaksi, jossa kaupunkilaiset voivat itse tuottaa sisältöjä ja luoda uudenlaista, monipuolista ja omaehtoista kaupunkikulttuuria. Vuoden 2016 aikana Hiedanrannassa oli 47 tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin kävijää. Kaupunkiviljelijät perustivat Näsijärven rantaan Kelluvan puutarhan, jossa viljeltiin yhteisöllisesti kesän ajan. Alueella oli vuoden lopussa vuokralla 24 yritystä ja yhteisöä. Tuhannen hengen ja m 2 :n kokoinen Kulttuuritila Kuivaamo avattiin kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Tilaa hallinnoi ja vuokraa edelleen elektronisen musiikin ja visuaalisen taiteen yhdistys Swäg ry. Hiedanrannan Paja-rakennuksen tilat on vuokrattu luovien alojen yrityksille. Kesäkahvila toimi Lielahden kartanossa. Kiertotalouden merkittävin kokeilu toteutettiin Kuivaamossa: Kulttuuritilan koko sanitaatiohuolto perustuu kuivakäymälöihin. Tampereen kaupungin tilinpäätös

117 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Hanketasolla sitovien kohteiden investoinnit, netto euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Rantaväylän tunneli Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Keskusta Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Vuores Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Hiedanranta Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Raitiotie Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Muu kaupunkiympäristön kehittäminen Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Yhteensä Investointimenot Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Hiedanrannan suunnittelukilpailu järjestettiin ja tulokset julkistettiin Kilpailuun saatiin 39 ehdotusta, joista merkittävä osa oli kansainvälisiä. Tavoitteet vuodelle 2016 toteutuivat osittain. Suunnittelukilpailu on käyty ja alue avattu. Nollakuidun käyttöä on suunniteltu mutta varsinaista vesialueen kunnostamista ei ole aloitettu. Raitiotien tuleva paikka ei ole varmistunut. Hiedanranta -hankkeen toteutuneet sitovat kokonaismenot olivat vuonna 2016 käyttötalouden osalta 0,8 milj. euroa ja investointien osalta 1,7 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion käyttötalouden osalta yhteensä 0,3 milj. euroa ja investointien osalta 0,7 milj. euroa. Syynä ylitykseen on muun muassa se, että Hiedanrannan kiinteistöihin tarvittavaa kunnossapitorahaa ei talousarviossa merkitty Hiedanrannan käyttöön, mutta toteutuneessa luvussa kunnossapito on mukana. 116 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

118 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta- ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta, maankäytön suunnittelu, yleisten alueiden suunnittelu sekä aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Palvelukokonaisuus luo edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteutumiselle. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen maapolitiikan linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa Linjausten mukaiset toimintatavat otettiin kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 aikana. Uudistettuja toimintatapoja on muun muassa kerros- ja rivitalotonttien tonttihaussa sekä tontinluovutuskilpailuissa. Kehitettyjä täydennysrakentamisen kannusteita hyödynnettiin vuonna 2016 tehdyissä maankäyttösopimuksissa. Linjauksissa korostetaan aktiivista maanhankintaa niin kasvusuunnissa kuin rakenteen sisälläkin. Vuoden 2016 aikana kaupunki osti pääosin raakamaa-alueita yhteensä noin 30 ha. Ostetut alueet olivat sijainniltaan hyviä pitäen sisällään muun muassa Nurmi-Sorilan alueita. Kerrostalo-, rivitalo- ja yhtiömuotoiseen pientalorakentamiseen luovutettujen tonttien rakennusoikeus oli yhteensä noin kerrosneliömetriä eli hieman enemmän kuin vuonna Suhdannetilanne huomioon ottaen luku on hyvällä tasolla ja vastaa noin asuntoa. Edellä mainitusta rakennusoikeudesta noin kerrosneliömetriä luovutettiin kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen ja asumisoikeusasumiseen. Tämä on enemmän kuin vuonna 2015, mutta alle tavoitteen. Toisaalta myös edellä mainittujen tonttien hakijoiden määrä oli edelleen vähäinen. Kaupunki luovutti toimintakaudella vain 87 omakotitonttia, joista 49 vuokrattiin ja 38 myytiin. Taloustilanteesta johtuen tonttien hakijoiden määrä on yhtä suuri kuin tonttien määrä. Koska kysyntä keskittyy halutuimpiin tontteihin, siirtyy tontteja seuraaviin hakuihin. Vuoden 2016 aikana järjestettiin tontinluovutuskilpailut Tesoman Taimistolla ja elinkaarikorttelissa. Tesoman Taimistolla etsittiin uudentyyppistä keskitehokkaan asumisen konseptia. Kilpailun voitti Master Kodit Oy ja kilpailun perusteella tullaan luovuttamaan voittajalle ke-m2 (kerrosneliömetriä) kaavan saatua lainvoiman. Tesoman elinkaarikorttelissa haettiin kaupunkikuvallisesti korkeatasoista kokonaisuutta ja elinkaariasumisen ja yhteisöllisen asumisen toteutusmallia sekä ikäihmisille monenlaisia asumisvaihtoehtoja. Kilpailun voitti AVAIN Yhtiöt Oy ja T2H Yhtiöt Oy. Kilpailun perusteella tullaan voittajille luovuttamaan yhteensä ke-m 2. Ranta-Tampellassa 2015 tehdyn tontinluovutuksen ehdon mukaisesti Peab Oy ja Ålandsbankenin rahasto järjestivät yhdessä kaupungin kanssa arkkitehtuurikilpailun. Yritystontteja saatiin luovutuskelpoiseksi muun muassa Kolmenkulman alueella. Monista neuvotteluista huolimatta lopullisiin tonttien myynteihin tai vuokrauksiin päästiin edelleen harvoissa kohteissa. Tässä suhdannetilanne on keskeinen selittäjä. Maankäytön suunnittelua tilattiin erilaisten suunnitelmien, selvitysten ja vaikutusarviointien laadintaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskustan strategisen osayleiskaavan tammikuussa. Kaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja valitusprosessi oli vielä vuoden 2016 lopussa kesken. Yhdyskuntalautakunta asetti Kantakaupungin yleiskaavan 2040 luonnoksen nähtäville elokuussa. Luonnosvaiheessa tarjottiin palautteen jättämiseen laajasti sosiaalisen median vuorovaikutuskanavien käyttöä yleisötilaisuuksien ja kirjallisen palautteen lisäksi. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -hankkeen osalta yleissuunnitelmiin liittyvät työt etenivät asemakaavoitusvaiheeseen muun muassa Tesomalla ja Hakametsässä. Hankkeen keskeinen tehtäväkenttä, johon resurssit suunnattiin, liittyi vuonna 2016 raitiotien ja sen lähialueiden suunnitteluun ja suunnitelman vaikutusarviointeihin. Lisäksi jatkettiin täydennysrakentamiseen liittyvää tiedottamista ja neuvontaa yhteistyössä muun muassa kaupungin kiinteistötoimen ja Kiinteistöliiton kanssa. Asemakaavoituksen laajin kohde vuonna 2016 oli Eteläpuiston asemakaava, joka on yksi Keskustaohjelman merkittävimmistä asumisen kohteista. Toinen laaja suunnittelukohde oli Vuoreksen Isokuusen alueen kolmas vaihe, johon sijoittuu pääosa vuoden omakotitonteista sekä pientaloasuntojen kortteleista. Muita uusia asuntorakentamisen kohteita suunniteltiin muun muassa Koivistonkylän Ilokkaanpuistoon, Härmälän Perkiönkadun ympäristöön, Kalevanrinteen länsiosaan, Koukkuniemen alueelle ja Lapinniemeen sekä Lielahden Teivaalantien varrelle. Keskustassa täydennysrakentamissuunnitelmia valmistui lisäksi muun muassa Hämeenpuiston varrelle sekä Näsilinnankadulle. Työpaikkatoimintojen osalta laajin asemakaavahanke oli Myllypuron Kolmenkulman alue, joka käsittää noin kem 2. Muita mittavia asemakaavoja valmistui Sulkavuoreen jätevedenpuhdistamoa sekä Hervantaan raitiotien varikkoa varten. Palvelutoimintojen kannalta merkittäviä olivat muun muassa Nekalan Mustametsän päiväkotia ja Normaalikoulua varten laadittu kaava sekä Koukkuniemen kehittämistä palveleva suunnitelma. Asemakaavoitukselle asetetut tavoitteet ylittyivät merkittävästi vuonna Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli vuonna 2016 asumisen kerrosalaa ke-m² (tavoite ke-m 2 ). Muun kerrosalan osalta kokonaismäärä lisääntyi ke-m² (tavoite ke-m 2 ). Viime vuosina rakennettujen kerrostalojen keskimääräisellä asuntokoolla arvioituna vuoden 2016 asemakaavat mahdollistavat noin neljän tuhannen asunnon toteuttamisen tulevina vuosina rakennettaviin kerrostaloihin. Kaavojen mahdollistamista asunnoista pientaloasuntojen osuus oli noin 350 asuntoa, joista 90 sijoittui uusille omakotitonteille. Neljän vuoden seurantakaudella ( ) asemakaavoituksen tavoitteet on saavutettu; asuntokerrosalan toteuma on ke-m 2 (tavoite ke-m 2 ) ja muun kerrosalan toteuma kem2 (tavoite ke-m 2 ). Asumisen lu- Tampereen kaupungin tilinpäätös

119 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen kujen osalta on merkittävää, että vuoteen 2016 sijoittui kaksi poikkeuksellisen laajaa asuinaluekaavaa sekä yksi erittäin mittava työpaikka-alueen kaava. Muilta osin määrä koostuu tasaisemmin erikokoisista hankkeista ja hankkeet jakautuvat eri puolille kaupunkia. Muun kerrosalan osalta on huomattavaa, että aiemmin tähän ryhmään laskettua kerrosalaa myös poistui, kun alueita suunniteltiin täydennysrakentamista varten ja tonttien käyttötarkoitukset muuttuivat. PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkui eri kulkumuotojen tavoiteliikenneverkon täsmentämisellä ja vaikutusten arvioinnilla. Kestävän liikkumisen suunnittelua jatkettiin muun muassa kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä sekä Frenckellin kiinteistössä sijaitsevien yksiköiden liikkumissuunnitelmien laatimisella. Pysäköintipolitiikka hyväksyttiin ja käynnistettiin siinä määriteltyjen jatkotoimenpiteiden suunnittelu euroa TP 2016 Muutettu Ero Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Strategiset hankkeet Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Strategiset hankkeet Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Muu tuotanto yhteensä Yhteensä PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Yleisten alueiden suunnittelu Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Yleisten alueiden suunnittelu Raitiotie Keskusta-, Vuores ja Hiedanranta -hankkeet Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Asuntokatujen saneeraussuunnittelua jatkettiin keskittyen akuutteja johtosaneerauksia vaativiin kohteisiin. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehtiin muun muassa Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Kolmenkulman, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven, Kaupin ja Ojalan alueilla. Selvitys 30 km/h aluerajoitusten laajentamiseksi ja liikenteen rauhoittamispolitiikan tarkistamiseksi valmistui. Viinikan liittymän parantamisen katu- ja rakennussuunnitelma valmistui. Kaduksi muuttuneen Paasikivenkadun kehittämistarpeita selvitettiin niin nopeiden toimenpiteiden että tavoitetilanteen osalta. Kaupunkiraitiotien ja Hämeenkadun suunnittelua jatkettiin toteutukseen tähtäävillä katusuunnitelmilla. Raitiotiehen liittyvät katusuunnitelmat saatiin pääsääntöisesti hyväksyttyä vuoden 2016 aikana. Katusuunnitelmien rinnalla raitiotieallianssi laati raitiotien rakentamiseen tähtäävät toteutussuunnitelmat. Hämeenkadun katusuunnitelma hyväksyttiin ja käynnistettiin rakennussuunnitelman laatiminen. Hämeenkadun joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatkettiin ja vaikutusarvioinnin loppuraporttiluonnos valmistui vuoden lopussa. Keskustan katujen suunnittelua jatkettiin vuonna 2013 valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman, Kyttälän katujen saneerausohjelman ja keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna 2016 suunnittelukohteina olivat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välillä, Rongankatu, Otavalankatu, Verkatehtaankatu sekä Keskustakehän pohjoisosa. Kunkun parkin sisään- ja ulosajojen suunnittelua jatkettiin Keskustakehän suunnittelun yhteydessä. Muita merkittäviä suunnittelukohteita olivat Eteläpuiston, Tullin alueen, Kalevanrinteen ja Asemakeskuksen liikennejärjestelyjen suunnittelu. Seudullisten ja keskustan pyöräilyn pääreittien laatutason parantamiseksi jatkettiin katusuunnitelmien laadintaa keskustan pyöräilykehällä Koulukadulla, Eteläpuistossa ja Tampereen valtatiellä. Rongankadun esimerkillisen laadukkaan pyöräilyväylän yleissuunnitelma valmistui. 118 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

120 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Näsijärven rantareitin katusuunnittelua tehtiin Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatkettiin ja kantakaupungin yleiskaavassa määriteltiin pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Pyörä- ja liityntäpysäköinnin suunnittelua jatkettiin. Liikkumisen hallinnan alueella jatkettiin Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hiedanranta-hanke Keskusta-hanke Muut (mm. maanhankinta, rakentamiskelpoiseksi saaminen) Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Hiedanranta-hanke Rantaväylän tunneli Muut alueet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hiedanranta-hanke Keskusta-hanke Vuores-hanke Raitiotie Muut alueet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet investointimenoihin Raitiotie Muut NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuotoosuuksiin. Liikennevaloissa viimeisteltiin hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnitelmia. Rantatunnelin varareittiopastuksen suunnittelua jatkettiin. Automaattiajamiseen ja robottiajoneuvojen tulemiseen valmistauduttiin toteuttamalla automaattiliikenteen käyttöönottoselvitys- ja suunnitelma, kaupunki oli mahdollistamassa myös automaattiliikenteen pilottia Hervannassa. Yleisten alueiden valvontakameroiden ja uusien liikennekameroiden keskitettyä järjestelmää ja tietoliikenneratkaisuja suunniteltiin. Sähköbussilinjalle suunniteltiin latausasema osaksi sähköisen liikenteen kokonaisratkaisua. Koulujen lähialueiden ja koulumatkojen liikenneturvallisuuden suunnittelua jatkettiin. Pääpaino oli suojatieturvallisuuden parantamisessa. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta suojateillä edistettiin myös liikennevalo-ohjauksen ja valaistuksen keinoilla. Ulkovalaistuksen suunnittelussa keskityttiin pääasiassa vanhan ulkovalaistuksen saneeraukseen siten, että vuoteen 2020 mennessä pystyttäisiin luopumaan energiatehottomista elohopeavalaisimista ja saavuttamaan asetetut energiatehokkuusvaatimukset. LED-valaisimien käyttö lisääntyi edelleen. Siltojen suunnittelussa painopiste oli huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen liittyvien siltojen suunnittelussa. Suunniteltuja siltoja olivat muun muassa Viinikan alikulkukäytävä sekä Viinikan sillan jatkaminen. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys ja liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskeva viherpalveluohjelma valmistuivat sekä skeitin ja BMX-pyöräilyn viherpalveluohjelma aloitettiin. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskityttiin leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunniteltiin muun muassa Niemenrantaan sekä Härmälänrantaan. Keskustan puistojen osalta jatkettiin muun muassa Näsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisen suunnittelua sekä Santalahden rantapuiston toteutussuunnittelua ja Pyynikintorin leikkipaikan suunnittelu aloitettiin. Kantakaupungin hulevesiohjelman keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatkettiin. Rakentamisen aikaista hulevesien hallinnan ohjeistusta kehitettiin sekä hulevesien hallintajärjestelmiä suunniteltiin tulvaherkille tai vedenlaadun kannalta keskeisille kohteille. Hulevesien hallintaa koskevia vastuumäärittelyjä ja määräyksiä valmisteltiin uudistuneiden vesihuolto- sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiksi. Hulevesimaksun käyttöönoton mahdollisuuksia ja vaiku- Tampereen kaupungin tilinpäätös

121 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen tuksia selvitettiin. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämishankkeista Aitolahti- Hirviniemen alueen vesihuoltoverkoston rakentamista tuettiin. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv ) vuosisuunnitelmamuutokset, joilla maksutuloja lisättiin 10 milj. euroa (maankäyttösopimuksen tuloarvion kasvu) sekä pysyvien vastaavien luovutustuloarviota pienennettiin 4,0 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntivoitot ylittivät 7,5 milj. euroa johtuen erityisesti Ranta-Tampellan maaalueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteutuminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä saatuja korvauksia oltu budjetoitu vuodelle Maankäyttösopimuskorvaukset alittuivat 1,2 milj. euroa johtuen pääosin Kaupin kampukselta saatavien maankäyttösopimustuottojen siirtymisestä suunniteltua enemmän vuodelle 2017, sillä Kuntokadun rakentaminen on arvioitu ajoittuvan vuodelle Kiinteistöjen vuokratuotot sekä maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tuotot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisena. Toimintakulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (Kv ) vuosisuunnitelmamuutokset, jolla Keskusta -hankkeen toimintatuloja ja käyttötalousmenoja lisättiin 0,5 milj. euroa Asemakeskuksen yleissuunnitteluun ja 0,15 milj. euroa Kunkun parkin kalliotutkimuksiin. Maanhankinta ja luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta -tuoteryhmän kulujen 0,9 milj. euron ylitys johtui pääosin Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toteuttamista muun muassa Perkiönkatu 65,67 ja 69 rakennusten purkutöistä liittyen Härmälän vanhan kaatopaikan puhdistukseen sekä Raholassa sijaitsevan Voionmaankatu 32 purkutöistä sekä Hiedanranta -hankkeen kunnossapitokulujen ylityksestä, sillä kunnossapitorahaa ei oltu talousarviossa budjetoitu Hiedanrannan käyttöön. Yleisten alueiden suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin palveluostojen ylityksestä Tampereen Infra Liikelaitokselta. Strategisten hankkeiden 0,1 milj. euron ylitys johtui pääosin tarvikekulujen ylityksestä. Maankäytön suunnittelun kulujen 0,1 milj. euron alitus johtui arvioitua alhaisemmasta suunnittelun ostosta. Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (Kv ) Kaanaan ilmailu- ja moottoriurheilukeskuksen ympäristölupiin liittyvien pohjavesien suojeluinvestointien vuodelta 2015 säästyneen 0,662 milj. euron uudelleenbudjetoinnin vuodelle Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ) Raitiotiehankkeen kesä-lokakuun lisärahoitustarpeesta tehdyn TA -muutosesityksen (investointimenojen lisäys -1,7 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,51 milj. euroa), jolla kehitysvaihe voitiin toteuttaa loppuun tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ) Maanhankinnan myyntivoittoarvion 4,0 milj. euron pienentämisen. Maaomaisuuden hallinnan kehittämisen bruttoinvestoinnit ylittivät 2,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Rahoitusosuudet alittivat 0,4 milj. euroa (Raitiotiehankkeen osuus 0,5 milj. euroa), jolloin investointien nettoylitys oli 2,6 milj. euroa. Maanhankinnan nettoylitys oli 3,2 milj. euroa ja yleisten alueiden suunnittelun nettoalitus oli 0,6 milj. euroa. Maanhankinnan ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta, jossa kaupunki sai korvauksena arvoltaan 4,9 milj. eurolla maa-alueita, jotka käyvän arvon mukaisesti aktivoitiin taseeseen. Vaihtokirjassa sovittujen korvausten toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan eikä maa-alueena saatua korvausta oltu budjetoitu vuodelle Maa-alueiden ja rakennusten myyntien pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ylittyivät 5,1 milj. eurolla ja myyntivoitot 7,5 milj. eurolla. Ylitys johtui pääasiassa Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta saaduista korvauksista, joiden toteuttaminen oli sidottu Rantatunnelin liikennekäyttöönoton ajankohtaan, ja joista syntyi kaikkiaan myyntivoittoa yhteensä 9,7 milj. euroa. Myyntivoittoennustetta pienentää joidenkin suunniteltujen kauppojen siirtyminen vuodelle 2017 (muun muassa Kaukajärven liikekeskuksen tonttikauppa, jonka arvioitu myyntivoitto oli 2,0 milj. euroa). Yleisten alueiden investointeihin liittyvän suunnittelun 0,6 milj. euron alitus johtui pääosin siitä, että Raitiotiehankkeen allianssiin kuuluvat suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Toisaalta ylitystä aiheutti ulkoa tilattava investointisuunnittelu, johon pääasiallisena syynä oli raitiotien suunnitteluun liittyvien (ei allianssiin kuuluvien) suunnitteluhankkeiden laskutuksen (muun muassa Hämeenkatu) suuruus. Raitiotiehankkeen rahoitusosuudet alittivat talousarvion 0,5 milj. euroa. 120 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

122 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liikenteen hallinta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteenä oli uusien kaupungin kasvua ja strategiaa tukevien liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien toteuttaminen. Lisäksi toteutettiin useita omaisuuden kunnon säilyttämisen kannalta tärkeitä ylläpitoinvestointeja. Alueiden ylläpidossa painopiste oli alueiden käytettävyyden varmistamisessa. Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon heikkeni hieman. Varsinkin talvihoidon osalta tyytyväisyys heikkeni. Katujen rakenteellisen kunnon havaittiin arviointien ja mittauksien perusteella hieman parantuneen ja puistojen heikentyneen. Siltojen kunto on peruskorjausohjelman toteuttamisen ansiosta kääntymässä parempaan. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittivät 0,4 milj. eurolla muutetun talousarvion. Ylitys selittyy pääosin budjetoitua suuremmilla pysäköintituloilla (noin 0,4 milj. euroa) sekä vähäisillä budjetoimattomilla tuloilla kuten Katutilavalvonnan takuukorjauksista saaduilla tuloilla (kaupungin ensiksi maksamat korjauskustannukset peritään aiheuttajalta jälkikäteen). Maan- ja lumenvastaanottotulot puolestaan jäivät yhteensä vajaa 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Palvelukokonaisuuden toimintakulut alittivat vajaa 0,1 milj. euroa muutetun talousarvion. Ylläpidon alueurakoiden toimintakulut olivat vajaat 0,2 milj. euroa budjetoitua pienemmät, mikä joutuu vähälumisesta talvesta ja siitä johtuvista budjetoitua pienemmistä lumen poisvienneistä aiheutuneista kustannuksista. Ulkovalaistusverkon energiakustannukset jäivät noin 0,1 milj. euroa ja käyttö- ja kunnossapitotyöt vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Liikennevaloverkon ylläpito- ja kunnossapitotyöt (muun muassa erilaiset vikakorjaukset) jäivät puolestaan vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi. Päällyste- ja ajoratamerkintöihin (ylitys vajaat 0,1 milj. euroa) ja erilaisiin liikenneväylien korjaustöihin (ylitys 0,15 milj. euroa) käytettiin yhteensä noin 0,25 milj. euroa budjetoitua enemmän. Katujen su- Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, KÄYTTÖTALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä lanapitojärjestelmien kulut olivat vajat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Pysäköintilaitteiden (kadunvarsipysäköinti) hoidon kustannukset olivat vajaat 0,1 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Nämä kulut ovat sidoksissa pysäköintituloihin, jotka tulot olivat noin 0,4 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Investoinnit Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuun kokouksessaan (KV ) Keskusta -hankkeelle 1,0 milj. euron investointien lisäyksen (0,55 milj. euroa valoviikot - viimeinen vaihe, 0,25 milj. euroa Tammerkosken muurivalaistus, 0,2 milj. euroa Vapriikinraitti). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ) Rantatunnelihankeen laajuusmuutoksista aiheutuvan 10 milj. euron lisävaltuuden. Lisäksi Rantatunnelihankeen vuoden 2016 talousarvioon esitettiin laajuusmuutoksista johtuen 8,6 milj. euron investointien lisäystä (investointimenojen lisäys 9,0 milj. euroa, rahoitusosuuksien lisäys 0,4 milj. euroa), jonka lisäyksen kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan (Kv ). Laajuusmuutoksia ovat muun muassa Ratapihankadun pohjoispään katutyöt, Santalahden ylikulkukäytävän rakentaminen, tunnelin ilmanvaihdon parantaminen hyväksyttyyn tiesuunnitelman ratkaisuun verrattuna, tunnelin laatuvaatimusten parantaminen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmien osalta sekä pilaantuneiden maiden puhdistamisen määrän ja työmaan ulkopuolelle kuljetettavien maaainesten aiheuttamat kustannusylitykset. Kaupunkiympäristön rakentamisen palvelukokonaisuuden bruttoinvestoinnit alittivat 11,3 milj. euroa muutetun talousarvion johtuen rakentamiskohteissa syntyvistä säästöistä (muun muassa Ratapihankatu, Viinikan liikenneympyrän alue, Tuomiokirkonkadun alue, Ranta-Tampella ja useat muut kohteet). Rahoitusosuudet alittivat 1,7 milj. euroa (Rantaväylän tunnelin osuus 1,6 milj. euroa), jolloin investointien nettoalitus oli 9,7 milj. euroa, josta Liikenneväylien rakentamisen alitus oli 11,2 milj. euroa ja Viheralueiden rakentamisen ylitys 1,5 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

123 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Tammelan kaava-alueen uudistamisessa varauduttiin Ratapihankadun rakentamiseen, mikä toteutetaankin rantatunnelin yhteydessä. Tähän kohteeseen varattu investointiraha alittui 2,6 milj. euroa. Viinikan liikenneympyrän uudistumista ei pystytty aloittamaan sillä aikataululla, että Viinikan siltaa sekä Viinikan alikulkukäytävää olisi pystytty alkaa rakentamaan vuonna Näihin kohteisiin PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN, INVESTOINNIT INVESTOINNIT varatut investointirahat alittuivat 1,5 milj. euroa. Tuomiokirkonkadun rakentaminen välillä Hämeenkatu - Verkatehtaankatu siirtyi vuodelle 2017, jolloin tähän kohteeseen varatut investointirahat alittuivat 1,0 milj. euroa. Ranta-Tampellassa Verstaansiltaa ja Kiiskistensaarten puistoa ei päästy aloittamaan vuonna 2016 ja näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat yhteensä euroa TP 2016 Muutettu Ero Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta 0 0 Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Yhteensä ,3 milj. euroa. Kanjonin sillan korjaukseen varatut investointirahat alittuivat 0,4 milj. euroa. Useampi muukin suunniteltu kohde (muun muassa Lamminpään alueen katujen peruskorjaukset, Härmälän kaava-alue, Kolmenkulman kaava-alue, Halkoniemen satama-alueen uudistaminen, hulevesijärjestelyt) ei kuitenkaan käynnistynyt tavoitellussa aikataulussa, jolloin näihin kohteisiin varatut investointirahat alittuivat arviolta noin 2,7 milj. eurolla. Suurimpiin rakentamiskohteisiin varatut investointirahat alittuivat noin 10,8 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti, että Höyrypuisto ja Vuolteentori on toteutettava yht. 0,7 milj. euroa, joihin ei oltu budjetissa varauduttu. Höyrynpuisto rakennettiin valmiiksi ja Vuolteentorin rakentaminen aloitettiin. Myllysaaren alikulkusillan rakentamisen aikana on maaperäolosuhteissa todettu vanhoja rakenteita, jotka aiheuttavat merkittäviä lisätöitä - ja -kustannuksia, arvioitu lisätarve budjettiin 1,0 milj. euroa, mikä jakaantuu vuosille 2016 ja Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet Hankkeet Keskusta Vuores Rantaväylän tunneli Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet Keskusta Vuores Muut INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Vuores-hanke Rantaväylän tunneli Muut NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

124 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenne määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta sekä vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputuloriskin. Palvelukokonaisuus sisältää myös joukkoliikenteen tukipalvelut ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja. Sopijakuntien maksuosuudet (1000 euroa) PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu PALVELUTILAUKSEN TOTEUTUMINEN TP euroa TP 2016 Muutettu Ero Sopimusliikenne Oma tuotanto yhteensä Sopimusliikenne Tukipalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Ero Muutettu TA 2016 Kunta / asukas Maksuosuus / asukas Kangasala , ,31 Lempäälä , ,03 Nokia , ,33 Orivesi 71 7, ,04 Pirkkala , ,50 Vesilahti 70 15, ,38 Ylöjärvi , ,30 Yhteensä , ,34 Tampere , ,80 Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen kaupunkiseudulla Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella, Kangasalla ja Nokialla toteutettu joukkoliikenteen järjestämistavan muutos toteutui Ylöjärven joukkoliikennepalveluiden osalta vastaavasti alkaen. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön koko kaupunkiseudun kattava uusi yhtenäinen, vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja tariffijärjestelmä. Tariffijärjestelmä otettiin käyttöön myös Orivedellä, vaikka siellä joukkoliikenteen muutoksen siirtymäaika jatkuu vielä 2017 loppuun asti. Kesän 2016 järjestämistavan muutoksen yhteydessä uudistettiin Ylöjärven suunnan linjastorakenne. Muualla kaupunkiseudulla linjastomuutokset olivat pienehköjä. Tampereella lisättiin tarjontaa Hervannan suuntaan suuren kysynnän johdosta ja Tesomalle päättyvää liikennettä yhdistettiin Nokian sisäiseen liikenteeseen ja näin muodostettiin uusi vaihdoton yhteys Nokialta Tesoman kautta Tampereen keskustaan. Kesäliikennekauden 2016 alussa toteutettu lippu- ja tariffijärjestelmän uudistus oli suuri ja sen tavoitteena oli kasvattaa sekä helpottaa joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Joukkoliikenteen matkustajamäärät olivatkin uudistuksen jälkeen syksyllä 2016 noin 7 prosenttia suurempia kuin vuotta aikaisemmin, kun otetaan huomioon järjestämisalueen laajeneminen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakaupungissa että erityisesti edullisemman hinnoittelun johdosta kehyskunnissa. Uuden järjestelmän käyttöönotto sujui myös teknisesti hyvin ilman merkittäviä ongelmia. Joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin alkaen noin 2 prosenttia. Korotus kohdistettiin kaikkiin lipputuotteisiin. Joukkoliikenteen hoidon kustannustaso nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin, mikä edellyttäisi keskimäärin 3-4 prosentin vuosittaista kasvua. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2016 asetettiin 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä ja talousarviovuonna 2016 matkustajamäärä kasvoi koko kaupunkiseudulla 6,6 prosenttia. Kyseinen kasvuprosentti sisältää alueen laajentumisen Ylöjärvelle. Vuoteen 2015 vertailukelpoinen kasvuprosentti vuoden 2016 osalta oli hieman yli 5 prosenttia. Palvelukokonaisuuden talous Toimintatuotot ylittivät noin 1,5 milj. eurolla muutetun talousarvion. Tuottojen ylityksestä 0,9 milj. euroa johtui ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteutumasta sekä seutulipputuotteen käytöstä, joka näkyi myös vastaavan suuruisena kulujen kasvuna. Tuottojen ylityksestä 0,4 milj. euroa johtui selvästi ennakoitua suuremmasta syyskauden matkustajamäärästä. Myös saatu valtiontuki ylitti 0,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Tampereen kaupungin tilinpäätös

125 Tilaajaosa - Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintakulut ylittivät 1,7 milj. eurolla muutetun talousarvion. Kulujen ylityksestä 0,9 milj. euroa johtui liikenteen ennakoitua suuremmasta käyttökorvausliikenteen toteumasta ja seutulipputuotteen käytöstä, jotka kasvattivat myös tuloja vastaavasti. Liikenteen ostot ylittyivät noin 0,6 milj. euroa johtuen vuoden aikana tehdyistä reagoinneista kasvaneeseen kysyntään sekä yleisestä kustannustason noususta. Vuoden 2016 talousarvio oli suunniteltu 1,5 prosentin kasvulle. Liikenteen palvelusopimuksiin sisällytetty kustannusindeksi nousi vuoden 2016 aikana 2,6 prosenttia. Kesän tariffiuudistuksen sekä linjastouudistuksen toteutukseen liittyvät suunnittelu-, markkinointi-, tiedotus- ja pysäkkitöiden kulut ylittyivät noin 0,2 milj. euroa. Toimintakate oli 12,2 milj. euroa toteutuen 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Toimintakate kertoo Tampereen kaupungin osuuden seudullisen joukkoliikenteen järjestämiskustannuksista. Muiden kuntien maksuosuudet olivat yhteensä 2,7 milj. euroa. Valtiontukea toteutui noin 2,4 milj. euroa. Pelastustoimi Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Palvelukokonaisuus kuuluu yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastustoimintaa asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2016 Tampereen kaupungin osuus pelastuslaitoksen kustannuksista oli 44,3 prosenttia (15,1 milj. euroa). Koko Pirkanmaan maksuosuus oli 34,1 milj. euroa (vuonna 2015: 33,9 milj. euroa) ja asukaskohtainen maksuosuus oli 66,98 euroa, pysyen lähes edellisen vuoden tasolla. Tampereen maksuosuus kohdistuu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin pelastustoimen palvelukokonaisuudelle. Pelastustoimen palvelukokonaisuus sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi Tampereen maksuosuutta vastaavat eläkemenoperusteiset maksut sekä poikkeusolojen johtotilojen kulut. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat 1,2 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä johtuen Pirkanmaan pelastuslaitoksen maksuosuuden palautuksesta, joka Tampereen osalta oli vajaat 0,7 milj. euroa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstökulut ja vuokrakulut toteutuivat arvioitua pienempinä. Lisäksi eläkemenoperusteiset maksut toteutuivat 0,5 milj. euroa arvioitua pienempinä. Eläkemenoperusteiset maksut maksettiin suoraan pelastustoimen palvelukokonaisuudelta. Poikkeusolojen johtotilojen ylläpito toteutui lähes talousarvion mukaisesti. PALVELUKOKONAISUUDEN TALOUS euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

126 Tuottajaosan toteutuminen Tampereen kaupungin tilinpäätös

127 126 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

128 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTANTOALUEIDEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite 2016 Toteuma Avopalvelut 1 Tuottavuus on parantunut + 2 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 3 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 4 Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet - 5 Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittäminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti + Kotihoito ja asumispalvelut 6 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä + 7 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 8 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu +/- 9 Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa. + Sairaala- ja kuntoutuspalvelut 10 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä - 11 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 12 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 13 Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä + Varhaiskasvatus ja perusopetus 14 Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä - 15 Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan - 16 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu - Toisen asteen koulutus 17 Tuottavuus on parantunut + 18 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 19 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu +/- 20 Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla +/- Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 21 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä - 22 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 23 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 24 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita + Hyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna 2016 kuudella tuotantoalueella. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotettiin avopalvelujen, kotihoito ja asumispalvelujen sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueilla. Sivistyspalveluja tuottivat varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Sopimusohjauksen mukaisesti tilaaja ja tuottaja sopivat toimintavuoden aikana palvelusopimuksilla tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Sopimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmukainen palvelutuotanto hyvinvointipalveluissa. Tampereen kaupungin uuden toimintamallin valmistelu jatkui vuonna Keskeistä oli valmistautuminen sisäisestä tilaaja tuottaja-mallista luopumiseen sekä uusien palvelualueiden toiminnan käynnistämiseen vuoden 2017 alusta alkaen. Hyvinvoinnin palvelualue koostuu neljästä palveluryhmästä: sairaala- ja kuntoutuspalvelut, avo-ja asumispalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toisen asteen koulutus sijoittuu osaksi Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden lakkaamisen myötä myös niitä ohjanneiden johtokuntien toiminta lakkasi vuoden vaihteessa. Tampereen kaupungin palvelumallityö eteni vaiheittaisen suunnitelman mukaan vuonna Tulevaisuuden palvelumallissa väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen edellyttää hyvinvointipalvelujen ja palveluverkon sekä sähköisten palvelujen ja asioinnin samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen ja vaikutukset huomioitiin toimintamallin uudistuksessa ja palvelutuotannon kehittämisessä. Avopalveluissa tuottavuutta pyrittiin parantamaan uudistamalla palvelurakenteita, kehittämällä toimintatapoja ja edistämällä digitalisaatiota muun muassa lisäämällä sähköistä asiointia. Kotihoito ja asumispalveluissa palveluiden piirissä Tampereen kaupungin tilinpäätös

129 Hyvinvointipalvelut olevien asiakkaiden kasvaneisiin hoidon tarpeisiin pyrittiin vastaamaan toimintatapoja uudistamalla sekä resurssien tehokkaammalla ja järkevämmällä käytöllä. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa pyrittiin muun muassa tehostamaan toimintaa kehittämällä tuotantoprosesseja asiakaslähtöisesti, sujuvoittamalla hoitoketjuja ja lisäämällä sähköisten palvelujen käyttöä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jatkettiin toiminnan tehostamista laajempia johtamiskokonaisuuksia muodostamalla. Keskeisimmät kehittämishankkeet olivat hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatuksen pilotin käynnistäminen, kielirikasteisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä liikkumiseen kannustaminen kaikissa toiminnoissa. Ammatillisen koulutuksen organisoitumista ja siihen liittyvää koko toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukipalvelujen TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 prosessien kehittämistä jatkettiin. Pormestarin asettaman ohjausryhmän selvitystyö Toisen asteen koulutuksesta päättyi toukokuun alussa ja sen perusteella käynnistettiin tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa palvelujen tuottamiseksi kehitettiin ja tehtiin yhteistyötä eri yksiköiden ja järjestöjen kanssa. Automatisointia sekä itsepalvelua lisättiin muun muassa kirjastopalveluissa. Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli yhteensä Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 62 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 0,8 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kultturi- ja vapaa-aikapalvelut Yhteensä INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Avopalvelut Investoinnit Kotihoito ja asumispalvelut Investoinnit Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Investoinnit Pysyvien vast. luovutustulot Varhaiskasvatus ja perusopetus Investoinnit Toisen asteen koulutus Investoinnit Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Investoinnit Rahoitusosuudet Hyvinvointipalvelut yhteensä Investoinnit Rahoitusosuudet Pys. vast. luovutustulot Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2016 jokaiselle hyvinvointipalvelujen tuotantoalueelle asetettiin toiminnan tavoitteet koskien työhyvinvoinnin, henkilöstön osallistumismahdollisuuksien ja tuottavuuden paranemista. Lisäksi asetettiin muita tuotantoaluekohtaisia tavoitteita. Tilinpäätöksessä arvioidaan tuotantoalueiden tavoitteiden toteutumista. Tuotantoalueiden raportoitavista 24 tavoitteesta 13 toteutui suunnitellusti, 3 toteutui osittain ja 8 ei toteutunut. Avopalvelujen viidestä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellulla tavalla ja kaksi jäi toteutumatta. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät Kunta 10-tutkimuksella mitattuina. Työhyvinvointimatriisilla mitattuna työhyvinvointi kokonaisuudessaan heikkeni, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Matriisin Kunta10-mittarit kuitenkin paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Avopalvelujen toiminnan ja organisaation selvitys- ja kehittämistyö eteni suunnitellusti. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi vuoden aikana, mutta asetetuista tavoitetasoista jäätiin kaikissa palveluissa. Kotihoito- ja asumispalveluille asetetuista neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Tuottavuus parani sekä tuottavuusmuutoksella että kotihoidon välittömän asiakastyön osuudella mitattuina. Myös työhyvinvointi kehittyi positiiviseen suuntaan sekä työhyvinvointimatriisin että tehdyn itsearvioinnin tulosten perusteella. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni suunnitellulla tavalla. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi parani työhyvinvointimatriisilla mitattuna. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat. Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyen työnjakoa kehi- 128 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

130 Hyvinvointipalvelut tettiin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen, toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmesta toiminnan tavoitteesta kaikki jäivät toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikentyi työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhemaksujen ja sairauspoissaolojen hienoisesta lisääntymisestä. Matriisin Kunta10- mittareissa henkilöstön kokemukset työaikojen hallinnasta ovat kuitenkin parantuneet. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen pysyivät ennallaan, kun tavoitteena oli niiden paraneminen. Toisen asteen koulutuksen neljästä raportoitavasta tavoitteesta kaksi toteutui ja kaksi toteutui osittain. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Työhyvinvointimatriisin kokonaistulos parani varhe-maksujen laskun sekä kaikkien Kunta10-tulosten parantumisen myötä. Kunta10-tutkimuksen tulos henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista on laskenut, mutta tulos on korkeampi kuin kaupunkitasolla. Esimiestyötä on kehitetty systemaattisesti, mm. esimiehet ovat harjoitelleet palautteen antamista ja tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön koulutus. Lean-kahviloiden ja tapahtumien avulla on syvennetty henkilöstön Lean-ajattelua. Toisen asteen koulutuksen toukokuussa 2016 hyväksytty kilpailukykysuunnitelma sisältää suunnitelman talouden sopeuttamisesta sekä selvityksen yhtiön perustamisesta, jos toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Toimenpiteillä tavoitellaan 10,9 milj. säästöjä sekä 0,5 milj. tulonlisäystä. Koulutuksen päätöksentekoa on sujuvoitettu mm. siirtämällä päätösvaltaa lähemmäksi opiskelijarajapintaa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kaksi toteutui suunnitellusti ja kaksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikkeni työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen lisääntymisestä. Kunta10- mittareiden osalta henkilöstön kokemukset innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta paranivat. Myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa uudistettiin tavoitteen mukaisesti lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita. Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Hyvinvointipalvelujen taseyksiköiden talousarvio on sitova tilikauden ylijäämän ja investointien bruttomenojen osalta. Tilikauden ylijäämä oli 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tilikauden tulosta paransi toimintatuottojen 10,1 milj. euron ylitys ja pääomakustannuksen 2,6 milj. euron sekä poistojen 1,8 milj. euron alitukset. Tilikauden tulosta heikensi toimintakulujen 17,0 milj. euron ylitys. Kilpailukykysopimukseen perustuvan lomarahojen leikkauksen vaikutus henkilöstömenoihin oli noin 4,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä toteutui vuosisuunnitelmaa heikompana avopalvelujen (-4,2 milj. euroa), varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (-2,7 milj. euroa) ja kotihoito- ja asumispalvelujen (-1,9 milj. euroa) tuotantoalueilla. Tilikauden ylijäämä ylitti vuosisuunnitelman toisen asteen koulutuksen (3,8 milj. euroa), sairaala- ja kuntoutuspalvelujen (2,0 milj. euroa) sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen (0,8 milj. euroa) tuotantoalueilla. Avopalvelujen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin siitä, ettei vuosisuunnitelman mahdollistamalla henkilöstöresursoinnilla pystytty vastaamaan palvelusopimuksen ja lainsäädännön vaateisiin. Kun lisäksi asiakasmäärän ja hoitokustannusten kasvusta johtuen lääke- ja hoitotarvikekulut ja laboratoriopalvelujen ostot ylittyivät, ei asetettua tehostamistavoitetta saavutettu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin kasvaneesta palvelutarpeesta. Päivähoitotoiminnan laajentumisesta ja oppilasmäärän kasvusta johtuen palvelujen ostot kasvoivat. Lisäksi perusopetuksen henkilöstökulut ylittyivät, koska vuosisuunnitelmassa ei pystytty varautumaan riittävästi oppilasmäärän kasvuun, vieraskielisten oppilaiden opetukseen eikä sijais- ja eläkevakuutuskuluihin. Kotihoito ja asumispalvelujen vuosisuunnitelmaa heikompi tulos johtui pääosin vaikeudesta saavuttaa asetetut tehostamistavoitteet henkilöstökuluissa. Edellisvuosien toteutumiin nähden niukka talousarvio sekä säännöllisen kotihoidon asiakastuntien suuri kasvu kasvattivat henkilöstökulujen ylitystä, lisäksi tehostetun palveluasumisen asiakaskunnan hoitoisuus vaati palvelusopimusta suuremman hoitohenkilöstön mitoituksen. Investoinnit ja niiden analysointi Tilikauden investoinnit olivat vuonna 2016 (2015) yhteensä 13,2 milj. euroa (9,0 milj. euroa) ja toteutuivat kaupunginvaltuuston tekemät 2,3 milj. euron (1,4 milj. euron) muutokset huomioiden 6,7 milj. euroa alle (4,0 milj. euroa) talousarvion. Kaupunginvaltuuston tekemistä muutoksista suurimmat lisäykset kohdistuivat liikuntapalvelujen investointimenoihin. Investointimenot alittuivat kaikilla hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa investoinnit alittuivat 2,4 milj. euroa, jossa suurin yksittäinen erä oli Sorsapuiston tekojäästä säästynyt 1,3 milj. euroa. Säästö johtuu hankinnan viivästymisestä markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi. Hanketasolla sitovat investoinnit alittuivat 2,0 milj. eurolla, jossa suurimmat alitukset olivat Sorsapuiston tekojäästä säästyneet 1,3 milj. euroa sekä Ratinan peruskorjauksesta säästynyt 0,5 milj. euroa. Toisen asteen koulutuksessa investoinnit alittuivat 1,8 milj. euroa, koska investointisuunnitelmaan sisältyneitä hankintoja toteutettiin käyttötaloushankintoina ja Tredun Santalahden toimipisteen hanketasolla sitova ensikertaisen kalustamisen investointi alittui 1,5 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen investoinnit alittuivat 1,2 milj. euroa, koska kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankinnat piharakenteiden osalta eivät toteutuneet ja hanketasolla sitovat ensikertaisen kalustamisen investoinnit alittuivat 0,8 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen kaikki ensikertaisen kalustamisen Tampereen kaupungin tilinpäätös

131 Hyvinvointipalvelut hankkeet sekä väistö- ja lisätilojen varustamistarpeet eivät toteutuneet ja perusopetuksessa Tampereen kansainvälisen koulun sekä erityiskoulujen ensikertaisen kalustamisen hankkeet eivät toteutuneet. Kotihoito ja asumispalveluissa investoinnit alittuivat 0,5 milj. euroa johtuen pääosin Pohjolankadun päiväkeskuksen ja tehostetun palveluasumisen hanketasolla sitovien ensikertaisen kalustamisen investointien alituksista 0,3 milj. eurolla. Avopalveluissa investoinnit alittuivat 0,3 milj. euroa johtuen pääosin hanketasolla sitovien ensikertaisen kalustamisen investointimenojen alituksista. Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa, koska osa Hatanpään aluepalvelujen investoinneista ei toteutunut ja hanketasolla sitova Hatanpään sairaalan ensikertaisen kalustamisen investointi alittui 0,2 milj. euroa peruskorjauksen ja laajennuksen viivästymisestä johtuen. Pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui Sairaala ja kuntoutuspalveluissa yhteensä 2,0 milj. euroa johtuen kuvantamisen ja urologian liiketoimintakaupoista ja kiinteistöhuollon toiminnan siirtymisestä Tilakeskukselle. HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Avopalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Vuorenkilven ensik. kalustaminen Perhetukikeskusten ensikertainen kalustaminen (LAPA) Avohuollon osastojen ensikertainen kalustaminen (LAPA) Lasten ja perheiden talon ensikertainen kalustaminen (LAPA) Kehitysvammaisten avopalveluyksikkö Metsätähden ensikertainen kalustaminen (APA) Koillisen alueen hyvinvointikeskuksen neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) Lielahden ja Härmälän kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Tammelan, Pellervon, Hatanpään neuvoloiden ensikertainen kalustaminen (LNTP) Santalahdenkadun opiskeluterveydenhuollon ensikertainen kalustaminen (LNTP) Klassillisen lukion terveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Hervannan neuvolan ensikertainen kalustaminen (LNTP) Hervannan neuvolan puheterapian tilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) FISTA:n kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Vehmaisten koulun kouluterveydenhuoltotilojen ensikertainen kalustaminen (LNTP) Kanta-Sarvis 1:n tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) Hervannan terveysaseman uusittujen tilojen ensikertainen kalustaminen (VOT) Psykiatria- ja päihdekeskuksen ensikertainen kalustaminen (MTPP) Kotihoito ja asumispalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Pohjolankadun palvelukeskuksen ensikertainen kalustaminen Pohjolankadun päiväkeskuksen ensikertainen kalustaminen Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen ensikertainen kalustaminen Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajentamisen ensikertainen kalustaminen Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

132 Hyvinvointipalvelut euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Varhaiskasvatus ja perusopetus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Päiväkotien ja esiopetustilojen ensikertainen kalustaminen Koulujen ensikertainen kalustaminen Toisen asteen koulutus Koneet ja kalusto/muut laitteet ja kalusteet Klassillinen lukio, ensikertainen kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV , 50 ) Pellervo, Sammon keskuslukio Monimuoto-oppimisympäristö, Keidas ensikertainen kalustaminen (Lukiot) Santalahdentien perusparannus, ensikertainen kalustaminen (Tredu) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Koneet ja kalusto / muut maa- ja vesirakenteet Tesoman palloiluhallin ensikertainen kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV , 50 ) Metson kalustaminen (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV , 50 ) Sorsapuiston tekojää (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV , 50 ) Ratinan peruskorjaus (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV , 50 ) Metson ensikertainen kalustaminen Linnainmaan kirjaston ensikertainen kalustaminen Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen Jääkiekko- ja Nukkemuseon ensikertainen kalustaminen Muumilaakson/Tre-talon ensikertainen kalustaminen Kokoelmakeskuksen ensikertaisen kalustamisen loppuun saattaminen Suomen Pelimuseon ensikertainen kalustaminen Koilliskeskuksen nuorisotilan ensikertainen kalustaminen Rahoitusosuudet investointimenoihin Ratinan peruskorjaus (uudelleen budj. vuodelta 2015, KV , 50 ) Tampereen kaupungin tilinpäätös

133 Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitos panosti vuonna 2016 sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumiseen. Maan hallituksen tekemän linjauksen mukaan sekä pelastustoimi että ensihoito tullaan järjestämään kaikkien 18 maakunnan toimesta. Sisäministeriön toimesta käynnistettiin myös Pirkanmaan pelastustoimea koskeva pelastustoimen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda uutta toimintatapaa pelastustoimen sisältöön ja vaikuttavuuteen. Tämä hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Liittyen sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumiseen Pirkanmaan pelastuslaitos teki toimintaansa koskien nykytilakartoituksen osana pirkanmaalaista valmistelutyötä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmisteli ja päätti uudesta ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2017 ja Osana Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon TOIMINNAN TAVOITTEET yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ensihoidon toiminta-alue laajeni kattamaan myös Vesilahden kunnan ja Akaan ja Ylöjärven kaupunkien alueen. Tämä tarkoitti lisäystä ensihoitoyksiköissä ja henkilöstössä. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin suunnitteluprosessit koskien Valkeakosken, Kangasalan ja Ikaalisten uusia paloasemia. Hankkeet toteutetaan Valkeakosken ja Ikaalisten kaupunkien ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n toimesta. Toiminnan tavoitteiden toteuma Pelastuslaitoksen kolmesta toiminnan tavoitteesta toteutui vuonna 2016 kaksi ja yksi tavoite jäi toteutumatta. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin kaikissa riskiluokissa. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu, vaan työhyvinvointimatriisin tulos laski johtuen erityisesti tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 25 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti + 26 Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti + 27 Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä - Muutettu Alkuper euroa TP 2016 Ero Muutokset Liikeylijäämä INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioon Toiminnan tavoitteiden lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen sitovia talousarviotavoitteita ovat liikeylijäämä sekä investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien luovutustuloilla (investointien rahavirta). Pelastuslaitoksen liikevaihto toteutui 1,4 milj. euroa suunniteltua pienempänä ja 0,6 milj. euroa edellisvuotta suurempana 44,4 milj. eurona. Liikevaihtoon sisältyviä sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 34,1 milj. euroa, joka on lähes edellisen vuoden tasolla. Maksuosuustuottojen toteuma talousarviosta oli 95,9 prosenttia. Lopullinen maksuosuus, euroa/ asukas, oli 67,8 euroa. Toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan 3 prosenttia suunniteltua pienempinä. Toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mutta alittivat suunnitellun tason 1,4 milj. eurolla. Toimintakuluista 74,6 prosenttia oli pelastustoiminnan kuluja, loput ensihoidon kuluja Henkilöstökulut toteutuivat 31,4 milj. eurona, pysyen lähes samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Maltillista kulukertymää selittävät mm. vakanssien täyttämättä jättäminen osaksi vuotta ja täyttämättä jätetyt sijaisuudet. Säästölomakertymä väheni edelleen edellisestä tilinpäätöksestä. Myös muut palkkajaksotukset toteutuivat arvioituna pienempinä, suurin vaikutus oli kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen jaksotuksen leikkaus tilinpäätöksessä. Tilikauden tulos toteutui talousarvion mukaisena nollatuloksena. Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen, henkilöpaloautojen ja autokatosten hankinnoista. Pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit toteutuivat 2,5 milj. eurona ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja saatiin 0,1 milj. euroa. Talousarviossa investointeihin varauduttiin 2,6 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen investointien rahavirta alittui 0,1 milj eurolla johtuen varavoimajärjestelmän viivästyneestä kilpailutuksesta. 132 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

134 Liikelaitokset Liikelaitokset LIIKELAITOSTEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma Tampereen Vesi 28 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 29 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 30 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella + 31 Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla + 32 Vesijohtoverkoston toimitusvarmuudesta huolehditaan - 33 Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa + Tampereen Kaupunkiliikenne 34 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden - 35 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna - 36 Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan + 37 Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna + 38 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + Tampereen Infra 39 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 40 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 41 Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 42 Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa v /- 43 Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla + Tampereen Voimia 44 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 45 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 46 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + 47 Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanapitopalvelu on integroitu Voimiaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta + 48 Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa +/- Tampereen Tilakeskus 49 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 50 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 51 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 52 Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee +/- 53 Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 % + Tampereen kaupungin tilinpäätös

135 Liikelaitokset Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Liikelaitosten aktiivista kehittämistä jatkettiin vuoden 2016 aikana ja toimenpiteet ovat näkyneet kautta linjan myös talouden osalta positiivisena kehityksenä. Sote- ja maakuntauudistuksen tulevia vaikutuksia liikelaitosten toimintaan liittyen arvioitiin käytettävissä oleviin tietoihin perustuen. Tampereen Ateria Liikelaitoksen nimi on ollut alkaen Tampereen Voimia Liikelaitos. Liikelaitosten yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli ( : 1 880). Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin vuoden 2016 keväällä ja kehittämisohjelman loppuraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa Syksyllä 2016 valmisteltiin yhdyskuntatekniikan suunnittelusta sekä liikenne- ja vihersuunnittelusta vastanneen Suunnittelupalvelujen siirtämistä Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Siirto toteutettiin vuoden 2017 alussa. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminnan kehittämistä ja tehostamista jatkettiin edelleen. Vuoden 2016 aikana toteutettiin laaja seudullinen tariffiuudistus. Tämä edellytti koko henkilöstön kouluttamista uusien taksaportaiden käyttöön ja uudistuksen yhteydessä avattuihin uusiin linjareitteihin. Vuonna 2016 TKL kuljetti yhteensä 20,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 3,4 % edellisvuotta enemmän. Samanaikaisesti operoitujen linjakilometrien määrä kasvoi noin 1,4 %:lla, ollen lähes 9,2 miljoonaa kilometriä. TKL:n kaluston uudistamisessa painopiste oli ympäristöystävällisyyden ja käyttömukavuuden ohella myös polttoainetaloudellisuudessa. Vuoden 2016 uusien dieselkäyttöisten linja-autojen hankinnassa suosittiinkin kevennettyä korirakennetta, jolla oli aiempien hankintojen perusteella todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus polttoainekulutukseen. Uusia kolmiakselisia, lähes päästöttömällä Euro6 -moottorilla varustettuja busseja hankittiin neljä kappaletta ja vastaavia kaksiakselisia busseja kahdeksan kappaletta. Lisäksi hankittiin käytettyjä yhteensä viisi linja-autoa. Vuonna 2016 otettiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittävä askel, kun TKL hankki perinteisten dieselkäyttöisten bussien ohella neljä kappaletta täyssähköbusseja. Sähköbussit aloittivat liikennöinnin joulukuussa linjalla 2. Sähköbussit on hankittu viiden vuoden mittaisella leasing-sopimuksella. Sopimuskauden aikana pyritään selvittämään sähköisen linja-autoliikenteen kehittämismahdollisuuksia, toimintavarmuutta ja taloudellisuutta Tampereen joukkoliikenteessä. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos jatkoi osaltaan tilaomaisuuden realisointeja kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 myytiin Kämmenniemen vanha terveysasema, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2016 kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Investointien toteuttamista jatkettiin asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Investointien suunnittelussa on huomioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen perusparannus, Talvitien päiväkodin ja koulun rakentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesomantori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna Ratinan kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakentamien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesäkuussa Pirkanmaan Osuuskaupalta vuokratun Linnainmaan hyvinvointikeskuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön elokuussa Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaan liittyviä uudistuksia valmisteltiin ja osin toteutettiin vuoden 2016 aikana. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhteydessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimiva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka palveluryhmä. Tilakeskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta. Tilakeskus jatkaa hanke- ja kiinteistöpalveluiden tuottajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallissa Tilakeskuksesta tulosperusteisesti. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi kokouksessaan , että Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan yhteistyössä konsernin omistajaohjausyksikön kanssa. Edellisen toimitusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtäviin , on Tilakeskukseen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja alkaen. Muutosten toteuttaminen jatkuu vuoden 2017 aikana. Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Tampereen seudun keskusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Uusi yhteinen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen kehittämisohjelman mukaisesti jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus eteni vesiprosessin käyttöönottovaiheeseen. Tampereen Voimia Liikelaitoksessa työn tuottavuus kehittyi 7 prosenttia tavoitetta parempana toiminnan organisointia kehittämällä sekä hyödyntämällä monipalvelutyötä ja monituottajamallia entistä 134 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

136 Liikelaitokset LIIKEYLIJÄÄMÄN TOTEUTUMINEN euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Muutokset Vesi Kaupunkiliikenne Infra Voimia Tilakeskus Yhteensä INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Tampereen Vesi Investoinnit Rahoitusosuudet Tampereen Kaupunkiliikenne Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Tampereen Voimia Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 1 Tampereen Infra Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Tampereen Tilakeskus Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Liikelaitokset yhteensä Investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot tuloksellisemmin. Liiketoimintamallin uudistamisen ja entistä keskitetymmän tuotannon mahdollistava investointipäätös odottaa edelleen tietoa sote-uudistuksen tarkemmista vaikutuksista. Toiminnan tavoitteiden toteuma Suurin osa liikelaitoksille asetetuista toiminnan tavoitteista saavutettiin. 26 tavoitteesta 23 toteutui vuoden loppuun mennessä vähintään osittain. Kolme tavoitetta jäi toteutumatta. Tampereen Vedessä verkostojen keskimääräinen uusiutumisaika jäi tavoitetta suuremmaksi. Tampereen Kaupunkiliikenteen tavoitteet koskien liikevaihdon kasvamista henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvoinnin parantumista jäivät toteutumatta. Tampereen Vesi Liikelaitoksen kuudesta toiminnan tavoitteesta toteutui viisi. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten perusteella. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella kerrostalojen vertailuhinnan osalta, vaikka ero keskihintaan onkin pienentynyt. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät korkealla tasolla ja asiakastyytyväisyys parani. Verkostojen keskimääräinen uusiutumisaika jäi tavoitetta suuremmaksi koska saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava uusiutumisaika jäi oleellisesti (307 vuotta) tavoitetta (alle 100 vuotta) suuremmaksi. Tavoite seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin liittyvän päätöksenteon edesauttamisesta toteutui liikelaitoksen toimenpiteiden osalta, vaikka asiaan liittyvää päätöksentekoa lykättiin muutoin liiketoimintajaoston toimesta. Tampereen Kaupunkiliikenteen viidestä toiminnan tavoitteesta toteutui kolme, mutta sekä liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen parantamista sekä työhyvinvointia koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden laski 7,3 % vuoteen 2015 verrattuna. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sairauspoissaolojen lisäännyttyä edellisestä vuodesta. Kapasiteetin mukauttamiseen liittyvä tavoite saavutettiin ja liikelaitos reagoi mm. toiminnan volyymin muutoksiin nopealla aikataululla. Tilaajalle annettiin vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 %:n suuruinen hinnanalennus ja tästä huolimatta asetetut taloudelliset tavoitteet ylittyivät reilusti, tämä on kohentanut liikelaitoksen kilpailukykyä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna. Asiakastyytyväisyys parantui laatumittausten osalta. Tampereen Infran viidestä toiminnan tavoitteesta 4 toteutui täysin ja yksi osittain. Liikevaihto henkilötyövuosia kohden kasvoi 4,9 % vuodesta Työhyvinvointi parantui laskeneiden sairauspoissaolojen, tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen laskun myötä. Liikelaitoksen kehittämisohjelman toimenpiteet saatettiin päätökseen. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutasossa liikelaitos on laadun osalta yksityisten kilpailijoiden tasolla, hintatasossa on vielä kehitettävää. Logistiikka liikelaitoksesta Infraan siirtynyt konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto otettiin vastaan ja uudelleenorganisoitiin konsernin sisällä vuoden 2016 aikana. Tampereen kaupungin tilinpäätös

137 Liikelaitokset Tampereen Voimialle asetetuista viidestä tavoitteesta neljä toteutui kokonaan ja yksi osittain. Työn tuottavuus (liikevaihto/ henkilötyövuodet) oli 7 % tavoitetta parempaa ja työhyvinvointi parantui työhyvinvointimatriisin tuloksen parantuessa. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti ja siihen liittyvä tavoite toteutui. Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelun integroiminen Voimiaan on onnistunut ja mm. puhtauspalvelun hintoja pystytään laskemaan 1,2 milj. eurolla vuonna Tampereen Tilakeskuksen tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta rakennuskannan arvon säilymiseen ja korjausvelan pienenemiseen liittyvää tavoitetta, joka toteutui osittain. Tilakeskuksen liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 9,8 %:lla. Työhyvinvointi parantui vuoteen 2015 verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan, muutosta selittää mm. sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Liikelaitoksen organisointitapaa selvitettiin vuoden 2016 aikana ja luottamuselimet tekivät periaatelinjauksia uudesta organisointitavasta. Korjausvelan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana, sen sijaan koko rakennuskannan arvo kasvoi. Kiinteistöjen energiankulutus laski noin 4,5 %:lla edellisestä vuodesta ja uusiutuvan energian osuus sähköstä oli 100 %. HANKETASOLLA SITOVAT INVESTOINNIT Kust. arvio Aik. käyttö TP 2016 Muutettu Ero Alkuperäinen Muutokset Kok. käyttö VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Rahoitusosuudet Perusopetus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus Pispalan koulun perusparannus Vehmaisten koulu ja päiväkoti Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat Lielahden koulun vanhan osan perusparannus Koulurakennusten pienet hankkeet Varhaiskasvatus Kalevanharjun päiväkodin perusparannus Talvitien päiväkoti ja koulu Metsäniityn päiväkodin ja koulun laajennus ja muutostyöt Päiväkotien perusparannus Päiväkotien pienet hankkeet LUKIOKOULUTUS Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus Lukioiden pienet hankkeet KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Rahoitusosuudet Kulttuuripalvelut Metson tilamuutokset ja perusparannus Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Keskustan kulttuuritilat / Vanha kirjastotalo Kulttuurirakennusten pienet hankkeet Vapaa-aikapalvelut Tesoman jäähalli Tesoman palloiluhalli Tampereen maauimala Liikuntapaikkojen perusparannus Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

138 Liikelaitokset Kust. arvio Aik. käyttö TP 2016 Muutettu Ero Alkuperäinen Muutokset Kok. käyttö SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Rahoitusosuudet Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus Hatanpään kantasair. perusparannus 4-5 ja laajennus Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus Koukkuniemen kehittäminen Toukola (huoltorak. päälle) Männistö, RAUSAN laajennus Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet KONSERNIHALLINTO Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Valmistuneiden kohteiden jälkityöt Suunnittelukustannukset MUUT KIINTEISTÖT Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit VÄESTÖNSUOJAT Väestönsuojien varustelut HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN VUOK- RAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTAVISSA HANKKEISSA HANKETASOLLA SITOVAT TALONRAKENNUS-INVES- TOINNIT Vellamon päiväkotirakennus Vellamonkodit Oy:ltä Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kiinteistöhuollon pysyvien vastaavien siirto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YHTEENSÄ VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUS- MALLILLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Vuorestalo ->leasing Pispan palvelukeskuksen perusparannus Pohjolan Kotilinna Kanta-Sarvis I Linnainmaan hyvinvointikeskus osa Tredu Santalahdentie Tampereen kaupungin tilinpäätös

139 Liikelaitokset Olennaiset poikkeamat tilikauden talousarvioon Kaikilla liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korvaus peruspääomasta sekä investointien bruttomenot. Korvaus peruspääomasta toteutuu kaikkien liikelaitosten osalta vuosittain laskennallisena rahoituskulukirjauksena. Korvauksen suuruus on sidottu peruspääoman määrään ja liikelaitoskohtaiseen korvausprosenttiin. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen osalta valtuustoon nähden sitovaa on lisäksi talonrakennusinvestointien yhteissumma. Liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikeylijäämä toteutui 6,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempana 71,8 milj. eurona. Tämä ylittää vuoden 2015 vertailukelpoisen toteuman eli Tilakeskuksen, Voimian, Tampereen Veden, Tampereen kaupunkiliikenteen ja Tampereen Infran yhteenlasketun liikeylijäämän toteuman 6,1 milj. eurolla. Liikeylijäämä toteutui kaikilla liikelaitoksilla suunniteltua parempana Tampereen Tilakeskus Liikelaitosta lukuun ottamatta. Tilakeskuksen liikeylijäämä muodostui 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota heikommaksi. Alitus johtui pääasiassa pysyvien vastaavien myyntitulojen toteutumisesta arvioitua pienempänä. Kiinteistöomaisuuden realisoinnit eivät kaikilta osin toteutuneet suunnitellusti. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle. Liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli 361,8 milj. euroa, joka on 7,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Käyttötalouden kulut toteutuivat kokonaisuutena 0,3 milj. euroa suunniteltua suurempina. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat kokonaisuutena 1,2 milj. euroa suunniteltua suurempina johtuen pääasiassa Tilakeskuksen inventoinnissa määritetyistä alaskirjattavista kohteista. Liikelaitosten investoinnit toteutuivat 117,3 milj. eurona ja ne alittavat vuosisuunnitelman 20,7 milj. eurolla. Rahoitusosuuksia kirjattiin 2,6 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja kertyi yhteensä 0,6 milj. euroa. Tampereen Veden investointimenot toteutuivat 0,2 milj. euroa suunniteltua suurempina 21,3 milj. eurona. Investoinneista käytettiin 15,3 milj. euroa verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteinaan Kaupinojan yhdysjohdot, Lintuhytin alue, Nurmi-Nikinväylä ja Lentävänniemen alueen vesihuolto. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Tampereen Kaupunkiliikenteen investoinnit toteutuivat 2,8 milj. eurona, mikä alittaa muutetun talousarvion 0,4 milj. eurolla. Vuoden 2016 investoinnit muodostuivat 12 uudesta ja 5 käytettynä hankitusta linja-autosta. Tampereen Infran kone- ja kalustoinvestoinnit toteutuivat 0,2 milj. euroa talousarviota pienempinä. Infran omaa toimintaa varten hankittiin kolme kuorma-autoa, kaksi suurteholeikkuria, taajamatraktori ja tienhoitoautomaatti. Lisäksi kallioluolien valaistukset uusittiin. Museotoimen käyttöön hankittiin auto taidekuljetuksia varten. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 0,1 milj. euroa. Tampereen Voimian investoinnit toteutuivat 0,2 milj. eurona ja alittivat talousarvion 0,2 milj. eurolla. Kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat strategian mukaisesti tuotannon tehostamiseen suurissa tuotantokeittiöissä ja asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla. Ensikertaista kalustamista tehtiin kuluvana vuonna suunnitellusti, mutta osa hankinnoista kohdistettiin käyttötalouteen. Asiakasarvoa lisättiin uusimalla linjastoja neljässä toimipisteessä. Linjastosiirtoja tehtiin myös toimipisteiden välillä, joten osasta hankintoja luovuttiin. ICT-kehittämisen osalta aloitettiin Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän kehittämisprojekti ja jatkettiin sähköisen tuloskortin kehittämistä. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talonrakennusinvestoinnit ovat sitovia hanketasolla ja niiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää. Investointien kokonaistoteuma oli 92,0 milj. euroa, joka alittaa suunnitelman 19,7 milj. eurolla. Alitus johtui pääasiassa rakennushankkeiden jaksottumisesta usealle vuodelle tai siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän johtuen tiettyjen realisointien viivästymisestä. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle. Hanketasolla sitovat investoinnit Liikelaitoksista Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksella on hanketasolla sitovia investointeja, jotka kohdistuvat talonrakentamiseen. Investointien määrärahat ylittyivät mainituissa kohteissa seuraavista syistä: Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, euroa Syynä ylittymiseen oli pitkäkestoinen hanke, jota tehtiin vaiheittain erillisinä urakoina. Käynnistys aloitettiin vajavaisin tiedoin ja vaiheistus aiheutti sen, että suunnitelmia oli tarkistettava rakentamisen rinnalla. Kulttuurirakennusten pienet hankkeet, euroa Määrärahan ylityksen aiheutti Tamperetalon hallinto-osan perusparannuksessa, ennalta arvioitua laajempi vanhan talotekniikan uudistaminen ja siihen liittyvä erikoissuunnittelu sekä rakentamisen aikana sisustusrakenteisiin tulleet lisätyöt. Tesoman palloiluhalli, euroa Ylitys johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset alittivat kuitenkin alkuperäisen kustannusarvion. Tampereen maauimala, euroa Tampereen maauimala on aiemmin ollut tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Uuden päätöksen mukaisesti maa-uimala toteutetaan kaupungin omana investointina. Leasingiin kertyneet maauimalan suunnittelukulut siirrettiin hankkeelle ja sille ei 138 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

140 Liikelaitokset ollut määrärahaa vuodelle Määräraha on vuodelle 2017 ja kokonaiskustannusennuste on urakkasumman mukainen. Väestönsuojien varustelut, euroa Ylitys johtui saneeraustöiden yhteydessä löydetyistä vakavista vioista eri väestönsuojien taloteknisissä järjestelmissä ja niiden korjauskustannuksista. Koukkuniemen Toukola, euroa Kustannukset ylittyivät euroa, mikä johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Vuonna 2017 valmistuvan hankkeen kustannusennuste on hyväksytyn kustannusarvion mukainen. Määrärahojen alitukset ja uudelleen budjetoitavat Vehmaisten koulusta ja päiväkodista jäi käyttämättä euroa, mikä johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset toteutuivat kustannusarvion mukaisena. Kalevanharjun päiväkodin perusparannuksesta jäi käyttämättä euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alittivat alkuperäisen kustannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Hanke eteni ilman merkittäviä lisätöitä ja hyvällä suunnittelun ohjauksella saatiin kustannussäästöjä. Metsäniityn päiväkodin ja koulun laajennus ja muutostöistä jäi käyttämättä euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alittivat alkuperäisen kustannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Huoltopihan katuliittymä ja pysäköintialueen uudelleen perustaminen toteutui huomattavasti pienemmässä laajuudessa kuin oli arvioitu. Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä jäi käyttämättä euroa ja suunnittelukustannuksista euroa. Uudelleen budjetoitavien hankkeiden investointiesitys vuodelle 2017 on yhteensä euroa. Koulurakennusten pienissä hankkeissa Raholan ja Kaukajärven koulujen ikkunat pyritään hankkimaan sekä Kaukajärven koulun vesijohtoverkosto saneeraamaan koulujen kesäsulun aikana, jotta säästytään isoilta väistötilojen hankintakustannuksilta. Työt etenivät siten, ettei näitä hankkeita saatu valmiiksi kesällä 2016, vaan ne päätettiin keskeyttää talveksi ja jatkaa kesäsulun 2017 aikana. Aleksanterin koulun meluaidan suunnittelu viivästyi muiden kiireellisempien hankkeiden vuoksi eikä hanketta käynnistetty suunnittelun jälkeen talvella, vaan päätettiin odottaa kevääseen Jotta työt saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Päiväkotien pienissä hankkeissa ja sisäilmaolosuhdeinvestoinneissa Jussinkylän päiväkodin alakerran sisäilmakorjaus ei käynnistynyt muiden kiireellisempien hankkeiden ja väistötilojen puutteen vuoksi, hanke toteutetaan vuonna Sammon päiväkodin sisäilmaperusparannus ja tilamuutokset etenivät odotettua hitaammin, koska toteutusmallia muutettiin siten, ettei hanketta varten tarvita väistötiloja. Tällä muutoksella säästettiin väistötilakustannuksia arviolta 1 milj. euroa, mutta hankkeen suunnittelu oli hitaampaa. Hanke jatkuu vuonna Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannuksen tarveselvitys eteni odotettua hitaammin, väistötilalle ei löytynyt heti sopivaa tonttia ja väistötilan rakennuslupakäsittely kesti normaalia kauemmin (6 kuukautta, normaalisti 2 kuukautta), minkä vuoksi hanketta ei voitu käynnistää, ennen kuin käyttäjät pääsivät väistötiloihin loppuvuodesta Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannuksen urakkatarjoukset olivat odotettua korkeammat ja ylittivät tarveselvitysrajan (1,0 milj. euroa), minkä vuoksi jouduttiin laatimaan toteutus-suunnitelma ja käymään lautakuntakäsittely. Tämä hidasti hankkeen käynnistymistä. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat vuonna Jotta jo käynnistetyt hankkeet saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Lukioiden pienissä hankkeissa Pellervon kirjaston muutostöiden suunnittelu lukion käyttöön venyi odotettua pidemmäksi, minkä vuoksi toteutus siirtyi vuoteen Lyseon lukion sadevesijärjestelmän saneerausta ja sokkelien vedeneristystä ei ehditty toteuttaa kesällä 2016, joten hanke muutettiin vuonna 2016 korjausten suunnitteluksi. Saneeraus päätettiin toteuttaa osissa, ja ensimmäisen osuuden suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Ensimmäinen osuus toteutetaan vuonna Lyseon lukion rakennuksen paloilmoittimen kuluista osa käytettiin laitehankintoihin vuonna 2016 ja loput käytetään kaapelointityöhön vuonna Sampolan liikuntasalin kaapeloinneista ohjausryhmä totesi, ettei niitä ole tarvetta toteuttaa vuonna 2016, mutta tarpeeseen tulee varautua kevään 2017 ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kirjoituksissa voidaan havaita, että kaapeloinnit tarvitaan myös Sampolan liikuntasaliin. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Liikuntapaikkojen perusparannusten määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja parantamalla olosuhteita unohtamatta toiminnallisia muutoksia. Vuoden 2016 työohjelmassa ollut Hervannan keskusurheilukentän uusi huoltorakennus on valmiiksi suunniteltu ja urakka kilpailutettu, mutta rakennusluvan viivästymisen vuoksi toteutusta ei aloitettu. Hanke on tehtävä valmiiksi kesään 2017 mennessä, joten esitetään määrärahan siirtoa. Vapaa-aikarakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tampereen kaupungin omistuksessa olevien liikuntapaikkojen pieniin toiminnallisiin muutoksiin ja perusparannuksiin. Vuoden 2016 hankkeisiin kuulunut Tahmelan uimarannan pukusuojarakennus jäi kesken rakennuslupa-asioiden takia. Jotta hanke voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 vaarantamatta muiden hankkeiden aloitusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus- ja laajennushanke on vastaanotettu Kaikkia maksueriä ei ole maksettu vuoden 2016 puolella. Keväällä 2017 toteutetaan vielä pihatyöt, katon maalaus ja hankitaan hätäkutsujärjestelmä, minkä jälkeen loppuerät voidaan maksaa. Hankkeen kokonaiskustannus on Tampereen kaupungin tilinpäätös

141 Liikelaitokset edelleen hyväksytyn toteutussuunnitelman mukainen. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Hatanpään kantasairaalan 4. ja 5. perusparannusvaiheen ja laajennuksen alkuperäinen valmistumisajankohta oli , mutta se siirtyi laajojen lisä- ja muutostöiden vuoksi. Nykyinen valmistumisajankohta on Lisä- ja muutostöiden takia hankkeen kustannusarvio on noussut 12,0 milj. eurosta 13,8 milj. euroon. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Sosiaali- ja terveysrakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tampereen kaupungin omistuksessa olevien sosiaali- ja terveysrakennusten pieniin toiminnallisiin muutostöihin sekä teknisiin perusparannuksiin. Vuonna 2016 määrärahan hallinta on ollut poikkeuksellisen hankalaa toiminnallisten tilamuutostarpeiden suuren määrän ja epävarmuuden vuoksi. Muun muassa Hatanpään kantasairaalan perusparannuksen neljännen ja viidennen vaiheen viivästymisen takia muutama pienempi hanke Hatanpäällä on jouduttu siirtämään vuoteen Lisäksi Parantolankatu 5:n muuttamiseen maahanmuuttajien ryhmäkotitiloiksi oli euron varaus, mutta hanke osoittautui loppuvuodesta 2016 yli 0,5 milj. euron hankkeeksi. Hankkeeseen varattu määräraha jäi kokonaan käyttämättä. Koukkuniemen Koivularakennuksessa tehtiin sisäilmaperusparannusta, mutta hanke jäi osittain kesken ja jatkuu vuonna Hervannan toimintakeskukseen kotihoidolle varattujen tilojen perusparannus ehdittiin aloittaa, mutta työt jatkuvat vuonna 2017 ehkä supistetussa laajuudessa. Jotta vuonna 2016 aloitetut hankkeet voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 haittaamatta vuoden 2017 ohjelmassa jo olevien tärkeiden hankkeiden toteutusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet -määrärahaa käytetään perusparannusten lisäksi energiansäästöhankkeisiin sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Osa vuoden 2016 ohjelmassa olleista hankkeista on edelleen kesken. Isoimpana näistä mainittakoon Koukkuniemen Koivula-rakennuksen käytävien ja aulojen sisävalaistuksien uusiminen. Takahuhdin A-koulun energiatehokkuustöiden suunnittelutyön aloitus on viivästynyt. Lisäksi rakennusteknisissä töissä ovat vuoden 2016 osalta vielä osittain kesken Hatanpään kartanon julkisivutyöt. Talven tulon vuoksi työvaiheista jäi osa kevääseen Julkisivutöiden tekemättömien töiden osuus on noin euroa. Jotta jo käynnistetyt ja vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit -määrärahaa käytetään liikelaitosten kiinteistöjen sekä ulos-vuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin. Määrärahaan ohjelmoiduista hankkeista Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöiden suunnittelu viivästyi tarkasteltaessa vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kämmenniemen toimintakeskuksen pihaliittymän rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, minkä vuoksi hankkeen toteutus siirtyi vuoteen Haapasen huvilan realisointia edistävien töiden toteutus jätettiin tietoisesti toteuttamatta, kun akuuttia tarvetta ei ollut. Realisointia edistäviä töitä täytyy tehdä vuonna Keskusvirastotalon kaupunginvaltuustosalin AV-tekniikan perusparannus on kesken. AV-tekniikan suunnittelu aloitettiin uusimistarpeen tultua ajan-kohtaiseksi valtuustosalin kokoustekniikan uusimisen jälkeen. Asennustöiden toteutus siirtyi vuoteen Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi Seuraavat hankkeet jaksottuvat usealle vuodelle ja ne edellyttävät määrärahojen siirtoa: Tesoman yhtenäiskoulun perusparannus ja laajennus ja päiväkoti, Pispalan koulun perusparannus, Lielahden koulun perusparannus ja laajennus sekä uudet nuorisotilat, Talvitien päiväkoti ja koulu, pääkirjasto Metson tilamuutokset ja perusparannus, Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Vanhan kirjastotalon toiminnallinen uudistushanke, Tesoman uusi jäähalli, Hervannan terveysaseman perusparannus ja Koukkuniemen Männistön uudisrakennus. 140 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

142 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Tytäryhtiöille ja -yhteisöille asetettiin vuoden 2016 talousarviossa toiminnan ja talouden tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Suurin osa 62 toiminnan tavoitteesta toteutui. Tavoitteista 4 ei toteutunut ja 9 toteutui osittain. Yhdeksän tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Finnpark -konsernin suhteellista kannattavuutta kuvaava sijoitetun pääoman tuotto oli 2016 tilikaudella 6 % ja ylitti selvästi tavoitetason. Finnpark Oy otti tavoitteen mukaisesti käyttöön sertifioidun Ekokompassi -ympäristöjärjestelmän ja saavutti Ekokompassi-sertifikaatin. Finnpark -konsernin nettotulos oli 3,37 milj. euroa. Valtuuston asettama osinkotavoite oli 15 % konsernin nettotuloksesta, mutta lopullisen osingon määrän päättää kevään yhtiökokous. Ekokumppanit Oy teki tavoitteen mukaisesti euroa positiivisen tuloksen. Ekokumppaneiden toinen tavoite koski vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyden lisäämistä, joka merkittiin toteutuneeksi. Ekokumppanit tavoitti yhteensä yli asukasta erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Ekokumppaneiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja verkkopalveluissa oli myös erinomaista. Ekokumppaneiden verkkopalveluissa oli yli istuntoa vuoden 2016 aikana. Samoin toiminta oli usein esillä paikallismedioissa. Opiskelija-asuntoyhteisöjen Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n, Insinöörioppilastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin fuusio toteutui Fuusiossa Insinöörioppilastalo Oy ja Kiinteistö Oy Opintanner sulautuivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:hyn. Fuusion loppuun saattaminen vuoden 2016 aikana oli yksi opiskelijaasuntoyhteisöjen valtuustotavoitteista. Kaikilla opiskelija-asuntoyhteisöillä tavoitteena ollut opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu eteni suunnitellusti ja asuntojen hakuprosessi yhtenäistettiin maaliskuussa Tavoitteiden, joita ei voitu arvioida, hieman aiempaa suurempi määrä johtui mm. siitä, että opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusio toteutui jo suunniteltua aiemmin , jolloin Pirkan Opiskelija-asuntoihin fuusioitujen Insinöörioppilastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin käyttöasteesta ja talousmittareista ei saatu vertailukelpoisia tietoja koko vuoden osalta. Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n asuntojen taloudellinen käyttöastetavoite oli 98 %. Toteutunut taloudellinen käyttöaste jäi 92,6 %:n tasolle eikä tavoite näin ollen toteutunut. Sen sijaan omavaraisuusaste kasvoi peräti 7,0 %:lla vuodesta 2015 nousten 4,19 % tasolle, mikä on edelleen melko matala taso, vaikka valtuustotavoite 1 %-yksikön kasvusta saavutettiinkin. Sijoitetun pääoman tuotto oli 1,27 % vuonna Tavoitteeksi asetettu 3 %-yksikön taso jäi vielä saavuttamatta. Kotilinnasäätiö ylitti asuntojen taloudellista käyttöastetta koskevan tavoitteensa 98 %. Toteutunut asuntojen taloudellinen käyttöaste oli 98,9 %. Säätiön sijoitetun pääoman tuotto-% oli 2016 vuonna 2,3 %, eikä 3 %-yksikön tavoitetasolle aivan noustu. Sijoitetun pääoman tuotto ei noussut yli 3 %:n, koska nettotulos heikkeni edellisestä vuodesta suurten poistojen takia. Omavaraisuusaste sen sijaan nousi 1 % -yksiköllä edellisestä vuodesta ja oli 2016 vuonna 13,7 % tasolla (2015:12,6 %). Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n sekä asuntojen taloudellista käyttöastetta että sijoitetun pääoman tuottoa koskevat tavoitteet toteutuivat. Asuntojen taloudellinen käyttöaste nousi peräti 99,6 %:iin ja sijoitetun pääoman toteutunut tuotto oli 5,8 % vuonna Tampereen Vuokratalosäätiön asuntojen toteutunut taloudellinen käyttöaste oli 98,13 % eikä aivan yltänyt 99 % tavoitetasolle. Sijoitetun pääoman tuotto nousi yli tavoitetason 5,23 %:iin, samoin omavaraisuusaste kasvoi 4,4 prosentilla 16,7 % tasolle tavoitteen mukaisesti. Vilusen Rinne Oy:n asuntojen taloudellinen käyttöaste ei 2016 vuonna yltänyt 99 % tavoitetasolle. Toteutunut käyttöaste oli 97,23 %. Sijoitetun pääoman tuotto oli tavoitteen mukaisesti yli 5 % ja omavaraisuusaste kohosi tavoitteen mukaisesti 13,4 %:n tasolle. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n sijoitetun pääoman tuotto-% oli 4,9 % eli sen osalta 5 %-yksikön tavoitetta ei aivan saavutettu. Omavaraisuusaste sen sijaan ylitti tavoitetason 6 prosenttiyksiköllä nousten 41 % tasolle. Palvelukiinteistöt Oy:ssä tehtiin lähinnä perusparannustyyppisiä investointeja noin 1,8 miljoonalla eurolla. Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksesta on sovittu. Hanke on rakennusluvasta tehdyn valituksen johdosta viivästynyt. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä Kangasalan koulutuspaloaseman investoinnista on sovittu ja hanke etenee niin, että tilat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa Palvelukiinteistöt Oy tekee 2016 vuodelta 0,71 milj. euron nettotuloksen, josta maksetaan kaupungille puolet osinkona. Osingon jakamisesta päättää kevään yhtiökokous. Tredu-Kiinteistöt Oy saavutti tulostavoitteensa ja tilikauden tulos oli euroa voitollinen. Oy Runoilijan tien tulos jäi jälleen euroa tappiolliseksi. Matkustajamäärä kasvoi kuitenkin 7,6 % edellisvuodesta. Matkailijoita oli s/s Tarjanteella kauden 2016 aikana yhteensä (vuonna 2015 matkustajia oli yhteensä 4 208). Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n vetovoimaisuuteen liittyvät tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2016 hakijatilanne säilyi hyvänä ja TAMK oli valtakunnan vetovoimaisin ammattikorkeakoulu. Kansainvälisyys ja koulutusvienti edistyivät ja Kaupin kampusaluetta kehitettiin edelleen. Tampereen ammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti Tampere3 -prosessin valmisteluun tekemällä paljon valmistelutyötä vuoden 2016 aikana. Uuden korkeakouluyhteisön alkaminen siirtyy vuoden 2019 alkuun, lähinnä yliopistojen fuusion valmistelusta johtuen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hintatasoa koskeva tavoite toteutui jälleen. Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan jätehuollon kustannukset asukkaalle ovat Pirkanmaan Tampereen kaupungin tilinpäätös

143 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Jätehuollon toimialueella selvästi Suomen edullisimman kolmanneksen joukossa. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 2016 vuonna oli 98,3%, mikä ylitti 85 % tavoitetason selvästi. Samoin Pirkanmaan Jätehuolto suunnitteli mallin jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi asetetun tavoitteen mukaisesti. Tampereen Sähkölaitos -konsernin taloudellinen tulos vuonna 2016 oli erinomainen. Konsernin nettotulos nousi 25,3 milj. euron tasolle (2015: 9,4 milj. euroa), josta yhtiö on esittämässä tavoitteen mukaisesti 50 % osinkoa eli 12,65 milj. euroa kaupungille. Osingosta tekee päätöksen yhtiökokous, joten tavoitteen toteumaa ei siltä osin vielä tässä vaiheessa ennen yhtiökokousta voi lopullisesti arvioida. Sähkölaitoksen maksama osinkotulo kasvaa kuitenkin merkittävästi edellisiin vuosiin nähden. Yhtiön omistaja-arvo kehittyi myös jälleen positiivisesti. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli jo 39 prosenttia ylittäen selvästi 30 %:n tavoitetason. Energiatuotannon CO2 -päästötavoite saavutettiin ja päästöt ovat alentuneet vuoden 1990 tasolta jopa 39 %. Tampere -talo saavutti jälleen hyvän tuloksen sekä kävijämäärissä että tilikauden tuloksessa mitattuna. Tilikauden tulos oli merkittävistä käyttöomaisuusinvestoinneista huolimatta euroa voitollinen. Investointeja tehtiin 1,16 milj. eurolla vuonna Toiminnallinen uudistushanke on toteutunut lähes aikataulussa. Uudet kokoustilat valmistuivat aikataulun mukaisesti keväällä Myymälän ja aulan muutostyöt saatiin valmiiksi syksyllä ja uudet ravintolat avattiin ulkopuolisille helmikuussa Tarkistetussa kustannusarviossa on myös pysytty. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n tulos oli niukasti positiivinen eli valtuuston asettama taloudellinen omistajatavoite siltä osin toteutui. Särkänniemen kävijämääriä koskeva tavoite toteutui osittain. Koko vuoden kävijämäärä oli 2 % suurempi kuin vuosien kävijämäärien keskiarvo. Näin ollen 5 % kävijämäärän kasvua ei koko vuoden osalta aivan saavutettu. Tähän vaikutti yhden kohteen sulkeutuminen vuoden 2016 ajaksi, eikä uusi toiminta kohteessa ollut vielä käynnissä. Kesäkauden kasvu kävijämäärissä oli kuitenkin 8 %. Maksettavan osingon määrä raportoidaan myöhemmin, kun hallitus on tehnyt voitonjakopäätöksen. Kerätyn jätteen hyötykäyttöä koskeva tavoite toteutui 2016 vuonna, kun jätteen hyötykäyttöprosentti nousi yli 65 % tavoitetason. Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy:n tulos oli tavoitteen mukaisesti euroa positiivinen. Tredea saavutti myös toiminnalliset tavoitteensa liittyen yrityspalvelusetelin käyttöönottoon, yritysten toimintaympäristön kehittämistoimenpiteisiin ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelman toteuttamiseen liittyen. Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoshankkeeseen liittyvä toiminta on keskitetty lupaprosessin hoitamiseen. Hankkeen kustannuksia on minimoitu luopumalla omista toimitiloista ja minimoimalla henkilöstökustannuksia siten, että yhtiön toimitusjohtaja tekee työtä myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle. Tammenlehväsäätiölle asetettu tavoite Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatimisesta yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa toteutui vuonna Alueelle on yhteistyössä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen kanssa valmisteltu asemakaavamuutoshakemus, jossa on selvitetty myös alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Asemakaavaprosessi etenee edelleen vuoden 2017 aikana. Tampereen Sarka Oy:n toiminta kehittyi ja laajentui maltillisesti. Asiakkaita oli vuoden aikana yhteensä 108, mikä on 8 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi yhtiön tulos oli euroa positiivinen. Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen kuntouttavan työtoiminnan ja työelämävalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet toteutuivat osittain. Toiminnan laatua kehitettiin asiakaslähtöisyyteen perustuen ja asiakaspalautekyselyjen tulokset olivat Sykkeessä hyvällä tasolla. Samoin taseen alijäämä saatiin katettua loppuun tavoitteen mukaisesti. Tuomi Logistiikka Oy:n toiminta yhtiömuodossa on vakiintunut ja organisaatiokulttuuria, johtamiskäytäntöjä ja yhdenmukaisia prosesseja on luotu tilikauden aikana. Yhtiö on myös laatusertifioitu. Yhtiön tilikauden tulos oli noin 1,2 milj. euroa positiivinen. Organisaatiomuutos näkyi asiakastyytyväisyydessä PSHP:n osalta, jonka asiakastyytyväisyys hieman laski vuosien tasoon nähden. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n tavoite keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun etenemisen ja suunnitteluvaiheen rahoituksen osalta toteutui. Tullinkulman Työterveys Oy:n ensimmäisen kokonaisen tilikauden tulos oli euroa voitollinen, josta yhtiö tulee maksamaan osinkoa kaupungille tavoitteen mukaisesti. Yhtiön ensimmäisenä toimintavuonna arvioitiin kattavasti toimintaa ja kehitettiin yhdenmukaisia käytäntöjä läpi organisaation. Kaudella 2017 kehitystoimenpiteitä jatketaan edelleen tehtyjen selvitysten pohjalta. 142 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

144 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt TYTÄRYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite 2016 Toteuma Ekokumppanit Oy 1 Tulos on positiivinen + 2 Lisätään vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyttä + Finnpark Oy 3 Maksettu osinko on 15 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? 4 Sijoitetun pääoman tuotto > 5 % + 5 Otetaan käyttöön sertifioitu ympäristöjärjestelmä + Insinöörioppilastalo Oy 6 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %? 7 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015? 8 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu + 9 Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa Kiinteistö Oy Opintanner 10 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 %? 11 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2015? 12 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu + 13 Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 14 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98,0 % - 15 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta /- 16 Opiskelija-asuntojen yhteisen asuntohaun valmistelu + 17 Opiskelija-asuntoyhteisöjen fuusion käynnistäminen ja loppuun saattaminen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa Pirkanmaan Jätehuolto Oy 18 Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista + 19 Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 85 %:iin + 20 Luodaan malli jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi + Oy Runoilijan tie 21 Tulos on positiivinen ja matkustajamäärä on kasvanut edellisvuodesta +/- Tampereen ammattikorkeakoulu Oy 22 Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen kehittäminen on edennyt + 23 Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Tampere3 prosessi etenee aikataulussa - Tammenlehväsäätiö 24 Tammenlehväkeskuksen ja Kaupin alueen kokonaissuunnitelman laatiminen yhdessä Tilakeskus liikelaitoksen kanssa + Tampereen Sähkölaitos Oy 25 Maksettu osinko on 50 % konsernin nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? 26 Omistaja-arvo kehittyy positiivisesti + 27 Energiantuotannon CO2-kasvihuonepäästöt ovat alentuneet 35 % vuoden 1990 tasolta + 28 Uusiutuvien energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta on yli 30 % + Tampere-talo Osakeyhtiö 29 Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään 650 +/- 30 Toiminnallinen uudistushanke toteutuu aikataulussa ja kustannusarvio pitää + 31 Tulos on positiivinen riittävät investoinnit varmistaen + Tampereen Kotilinnasäätiö 32 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 98 % + 33 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 3 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta /- Tampereen kaupungin tilinpäätös

145 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt Kortti Toiminnan tavoite 2016 Toteuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy 34 Tulos on positiivinen + Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 35 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % ja omavaraisuusaste on yli 35 % +/- 36 Maksettu osinko on 50 prosenttia nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? Tampereen Särkänniemi Oy 37 Kävijämäärä on vähintään 5 prosenttia suurempi kuin vuosien kävijämäärien keskiarvo +/- 38 Maksettu osinko on 50 % nettotuloksesta (maksetaan keväällä 2017)? 39 Kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentti on vähintään 65 % (hyödynnetty joko jatkojalostukseen tai energiana) + Tampereen Vuokra-asunnot Oy 40 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % + 41 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5 % + Tampereen Vuokratalosäätiö 42 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % - 43 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta Tavase Oy 44 Kustannukset on minimoitu lupahakemukseen liittyvän valitusprosessin aikana + Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy 45 Tulos on positiivinen + 46 Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja investointeja + 47 Lentoliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutettu + Vilusen Rinne Oy 48 Asuntojen taloudellinen käyttöaste on vähintään 99,0 % - 49 Sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja omavaraisuusaste kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta Tampereen Sarka Oy 50 Toiminta on kehittynyt ja laajentunut hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen + 51 Tulos on positiivinen + Tampereen työvalmennussäätiö Syke 52 Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä koskevat tavoitteet on toteutettu +/- 53 Toiminnan laatua on kehitetty asiakaslähtöisyyteen perustuen + 54 Taseen alijäämä katetaan loppuun + Tredu-kiinteistöt Oy 55 Tulos on positiivinen + Tullinkulman Työterveys Oy 56 Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla. +/- 57 Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP, muut) vähintään vuosien keskimääräisellä tasolla? 58 Yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiö maksaa omistajilleen osinkoa vähintään 50 % tilikauden tuloksesta (maksetaan keväällä 2017) + Tuomi Logistiikka Oy 59 Toiminta yhtiömuodossa on vakiinnutettu. On luotu yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja johtamiskäytännöt sekä tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit. Yhtiö toimii in-house aseman säilyttämisen edellyttämällä tavalla Yhtiön asiakastyytyväisyys on asiakasryhmittäin (Tampere, PSHP) vähintään vuosien keskimääräisellä tasolla +/- 61 Yhtiön tulos on positiivinen + Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy 62 Keskuspuhdistamohankkeen suunnittelu etenee aikataulussa ja suunnitteluvaiheen rahoitus on järjestetty Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

146 Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmat Tampereen kaupungin tilinpäätös

147 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,34 Maksutuotot , ,27 Tuet ja avustukset , ,48 Vuokratuotot , ,11 Muut toimintatuotot , , , ,69 Valmistus omaan käyttöön , ,07 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,24 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , ,16 Palvelujen ostot , ,70 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,06 Avustukset , ,42 Vuokrakulut , ,12 Muut toimintakulut , , , ,96 Toimintakate , ,20 Verotulot , ,42 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,24 Muut rahoitustuotot , ,83 Korkokulut , ,52 Muut rahoituskulut , , , ,49 Vuosikate , ,71 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,38 Arvonalentumiset , , , ,04 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,98 Satunnaiset kulut ,95 0, , ,98 Tilikauden tulos , ,35 Poistoeron vähennys , ,29 Rahastojen vähennys , ,51 Tilikauden alijäämä , , Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

148 Tilinpäätöslaskelmat Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,71 Satunnaiset erät , ,98 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,87 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,89 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,02 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,03 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,83 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,19 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,19 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,41 Vaihto-omaisuuden muutos , ,62 Saamisten muutos , ,24 Korottomien velkojen muutos , , , ,81 Rahoituksen rahavirta , ,45 Rahavarojen muutos , ,47 Rahavarat , ,87 Rahavarat , , , ,47 Tampereen kaupungin tilinpäätös

149 Tilinpäätöslaskelmat Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,69 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,82 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,14 Rakennukset , ,70 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,85 Koneet ja kalusto , ,29 Muut aineelliset hyödykkeet , ,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,79 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,22 Muut lainasaamiset , ,50 Muut saamiset , , , ,59 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,49 Lahjoitusrahastojen varat , , , ,58 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,72 Keskeneräiset tuotteet , , , ,93 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset ,43 0,00 Muut saamiset , ,59 Siirtosaamiset , ,63 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,66 Lainasaamiset , ,75 Muut saamiset , ,35 Siirtosaamiset , , , ,72 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,04 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,48 Muut arvopaperit , , , ,52 Rahat ja pankkisaamiset , ,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

150 Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,28 Muut omat rahastot , ,84 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,72 Tilikauden alijäämä , , , ,29 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,86 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,86 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,93 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,53 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,22 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,02 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,82 Saadut ennakot , ,96 Liittymismaksut ja muut velat , ,18 Siirtovelat , , , ,08 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,87 Lainat muilta luotonantajilta , ,60 Ostovelat , ,90 Muut velat , ,30 Siirtovelat , , , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 Tampereen kaupungin tilinpäätös

151 Tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,84 Toimintakulut , ,30 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta , ,38 Toimintakate , ,08 Verotulot , ,42 Valtionosuudet , ,98 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,66 Muut rahoitustuotot , ,56 Korkokulut , ,56 Muut rahoituskulut , ,63 Vuosikate , ,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,89 Omistuksen eliminointierot , ,22 Arvonalentumiset ,42 0, , ,11 Satunnaiset erät ,79 0,00 Tilikauden tulos , ,23 Tilinpäätössiirrot , ,18 Tilikauden verot , ,85 Laskennalliset verot , ,15 Vähemmistöosuudet , ,95 Tilikauden ylijäämä , , Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

152 Tilinpäätöslaskelmat Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,34 Satunnaiset erät ,79-0,00 Tilikauden verot , ,85 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,38 Investointien rahavirta Investointimenot , ,07 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,29 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,91 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,95 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,94 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,75 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,05 Oman pääoman muutokset , ,24 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,13 Vaihto-omaisuuden muutos , ,61 Saamisten muutos , ,86 Korottomien velkojen muutos , , , ,21 Rahoituksen rahavirta , ,67 Rahavarojen muutos , ,58 Rahavarat , ,69 Rahavarat , , , ,58 Tampereen kaupungin tilinpäätös

153 Tilinpäätöslaskelmat Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,95 Muut pitkävaikutteiset menot , ,63 Ennakkomaksut , , , ,37 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,91 Rakennukset , ,78 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,99 Koneet ja kalusto , ,86 Muut aineelliset hyödykkeet , ,91 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,58 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,03 Muut osakkeet ja osuudet , ,34 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0, ,87 Muut lainasaamiset , ,80 Muut saamiset , , , ,03 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,87 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,34 Lyhytaikaiset saamiset , ,61 Rahoitusarvopaperit , ,03 Rahat ja pankkisaamiset , ,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

154 Tilinpäätöslaskelmat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,28 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,69 Muut omat rahastot , ,51 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,27 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,21 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,48 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,18 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,07 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,53 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,64 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , , , ,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,77 Tampereen kaupungin tilinpäätös

155 154 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

156 Liitetiedot Liitetiedot Tampereen kaupungin tilinpäätös

157 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen tai hankinnan keskihinnan mukaisesti hankintamenoon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimukset koostuvat erilaisista koronvaihtosopimuksista, korkooptioista sekä niiden yhdistämisellä toteutetuista rakenteista. Kaikki sopimukset on tehty lainasalkun suojaamistarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla lainasalkun suojausaste pyritään pitämään prosentin välillä. Voimassa olevista koronvaihtosopimuksista pisimmät voivat optioiden toteutumisesta riippuen olla voimassa vuoteen 2063 asti. Tulevaisuudessa voimaan tulevista koronvaihtosopimuksista pisimmät voivat olla voimassa vuoteen 2058 asti. Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkomenojen oikaisuksi. Johdannaissopimusten uudelleenjärjestelyistä maksetut ja saadut summat on jaksotettu kirjanpidossa kuluksi ja tuloksi vaikutusaikanaan. Vaihtokaupalla toteutetut uudelleenjärjestelyt on kirjattu bruttoperusteisesti kuluksi ja tuloksi. Kaupungin ympäristötuotot ja kulut sekä investoinnit on kirjattu kaupungin kirjanpidossa soveltaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta. Liitetiedot on numeroitu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Konsernitili Kaupungin konsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kaupungin tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin tilinpäätöksessä sekä rahojen ja pankkisaamisten lisäyksenä että lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille. Vastaavasti tytäryhteisöjen negatiiviset tilien saldot esitetään sekä kaupungin lyhytaikaisena lainasaamisena tytäryhteisöiltä että rahojen ja pankkisaamisten vähennyksenä. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät konsernitiliin liitettyjen konserniyhteisöjen yhteenlaskettua saldoa pankissa ,71 euroa. Konsernitiliin liittyviä lyhytaikaisia saamisia tytäryhteisöiltä on ,13 euroa ja lyhytaikaisia velkoja ,85 euroa. Saamisista on kirjattu tilinpäätökseen alas Tavase Oy:n negatiivinen konsernitilisaldo ,01 euroa. 156 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

158 Liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot 2) Perustelu tuloslaskelman tai taseen esittämistavan muutoksesta Pysäköintimaksutulojen kirjauskäytäntöä muutettiin tilikaudella Aiemmin pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuloihin, mutta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan pysäköintimaksutulot kirjataan myyntituottoihin. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. Tilikauden 2016 myyntituottoihin sisältyi pysäköintimaksutuottoja 5,9 milj. euroa. Tilikauden 2015 maksutuottoihin pysäköintimaksutuottoja sisältyi 5,6 milj. euroa. Poistojen ja arvonalentumisten kirjauskäytäntö muutettiin tilikaudella 2016 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaiseksi. Tilikauteen 2016 asti arvonalentumisissa esitettiin voimassa olleen ohjeistuksen mukaisesti vain maaja vesialueiden ja pysyvien vastaavien sijoitusten arvonalentumiset. Tilikaudella 2016 arvonalentumisiin kirjattiin myös poistonalaisten pysyvien vastaavien hyödykkeiden tulonodotusten muutoksesta johtuneet arvonalentumiset. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. Tilikauden 2016 arvonalentumisiin sisältyi poistonalaisten hyödykkeiden tulonodotusten muutoksesta johtuvia arvonalentumisia 1,7 milj. euroa. Tilikauden 2015 suunnitelman mukaisiin poistoihin tällaisia arvonalentumisia sisältyi 8,5 milj. euroa. Lahjoituksena saadun omaisuuden kirjauskäytäntö muutettiin tilikaudella 2016 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaiseksi. Tilikauteen 2016 asti Lahjoitusrahastojen erityiskatteisiin on merkitty vain erityiskatteiset rahoitussaamiset ja arvopaperit. Tilikauden 2016 kirjanpidossa lahjoituksena saatu omaisuus, jonka käyttöön liittyy sopimukseen, testamenttiin tai lahjakirjaan perustuvia varojen käyttöä ja kartuttamista koskevia ehtoja, on kirjattu taseeseen eriin Lahjoitusrahastojen varat ja Lahjoitusrahastojen pääomat. Lahjoitusten arvoksi on määritelty varovainen käypä arvo. Lahjoituksena saaduista rakennuksista ja irtaimistosta kirjattavat poistot merkitään lahjoitusrahastojen varojen ja pääomien vähennykseksi. Uuden kirjauskäytännön mukaan Lahjoitusrahastojen varoihin ja pääomiin merkittiin tilikaudella 2016 omaisuuseriä yhteensä 0,8 milj. euron arvosta. Edellisen tilikauden tietoihin esittämistavan muutosta ei ole tehty. 3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Ei ilmoitettavaa. 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahan leikkauksen vaikutus henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen mukaan vuonna 2017 maksettavista lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna 4/2016-3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kolme neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella tilikauden 2016 henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen henkilöstökuluja vähentävä vaikutus tilikaudella 2016 oli noin 6,7 milj. euroa. Tilikauden 2015 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset kuluerät, joiden yhteismäärä oli 20,8 milj. euroa. Näistä poistoihin ja arvonalentumisiin kirjattavia eriä oli yhteensä 11,5 milj. euroa. Kertaluonteisten kulujen vaikutus tilikauden 2015 rahoituskuluihin oli 5,2 milj. euroa. Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla kaupungin perustamalle Tuomi Logistiikka Oy:lle. Liiketoimintakauppa pienensi kaupungin vuoden 2016 myyntituottoja 5,0 milj. euroa ja henkilöstökuluja noin 3 milj. euroa. Tilikaudella 2015 liikelaitoksen ulkoiset materiaali- ja palveluhankinnat olivat 17,1 milj. euroa. Liiketoimintakaupan seurauksena kaupungin taseen osakkeet ja osuudet kasvoivat 1,0 milj. eurolla ja tilikauden ylijäämä satunnaisiin tuottoihin kirjatun myyntivoiton johdosta 0,9 milj. eurolla. Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Tullinkulman Työterveys Oy:lle. Liiketoimintakauppa pienensi kaupungin vuoden 2016 myyntituottoja 4,4 milj. euroa ja henkilöstökuluja 5,9 milj. euroa. Tilikaudella 2015 liikelaitoksen ulkoiset materiaali- ja palveluhankinnat olivat 2,7 milj. euroa. Hatanpään sairaalan kuvantamispalvelujen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirille Liiketoimintakauppa pienensi vuoden 2016 henkilöstökuluja noin 3,1 milj. euroa. Liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyi pysyviä vastaavia 1,6 milj. eurolla. Liiketoimintakaupasta ei syntynyt kaupungille myyntivoittoa tai -tappiota. Hatanpään sairaalan urologian liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirille Liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyi pysyviä vastaavia 0,2 milj. eurolla. Liiketoimintakaupasta ei syntynyt kaupungille myyntivoittoa tai -tappiota. Syksyllä 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden hätämajoitus päättyi , ja tällöin avattiin Kaupin vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto korvaa täysimääräisesti hätämajoituksesta ja vastaanottokeskuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset kaupungille. Tilikaudella 2016 maahanmuuttovirastolta saatavat myyntituotot kasvoivat 2,6 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Henkilöstömenot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 0,9 milj. eurolla. 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat merkittävät tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Ei ilmoitettavaa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

159 Liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt kolmea lukuun ottamatta. Maisansalo Oy:tä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, sillä yhtiöllä ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana. Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Kurun metsäoppilaitoksen Venäjälle perustama International Forest Machine Operator Training Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätökseen. Yhteisöllä ei ole ollut toimintaa tilikauden aikana eikä yhteisön luotettavia tilinpäätöstietoja ei ole ollut käytettävissä. Myöskään Suomen Itämeri-Instituutin säätiötä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli yhdeksän. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Samoin konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Konserniyhteisöjen kaupungille maksamat kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta olennaisuuden periaatteen mukaan. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuksen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Kaupunkikonsernin sisällä käytettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole muilta osin yhdenmukaistettu. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole oikaistu kaupungin arvostus- ja jaksotusperiaatteita vastaaviksi, koska tarvittavia tietoja oikaisujen tekemiseksi ei ole ollut saatavissa. Poikkeavat tilikaudet Tampereen Raitiotie Oy perustettiin joulukuussa 2016, ja yhtiön ensimmäinen tilikausi on Yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilanteesta laaditun välitilinpäätöksen perusteella. Tampereen Särkänniemi Oy:n tilikausi on ollut Konsernirakenteen muutosten käsittely Konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu oman pääoman jatkuvuuden periaatetta. Konsernirakenteen muutosten vaikutus konsernin omaan pääomaan on esitetty konsernituloslaskelmassa. Konsernin rahoituslaskelmassa konsernirakenteen muutosten vaikutus on esitetty investointien rahavirrassa. Konsernirakenteen muutokset Tilikauden aikana perustettiin uusi tytäryhteisö Tampereen Raitiotie Oy. Haukiluoman Liikerakennus Oy:n osakkeita myytiin tilikauden aikana, ja uusi omistusosuus tilikauden lopussa oli 87,91 prosenttia. 158 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

160 Liitetiedot Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelijaasunnot Oy:öön Konsernin omistusosuus Pirkan Putkikeräys Oy:stä pieneni tilikauden aikana, ja uusi omistusosuus oli 45,77 prosenttia. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:öön tuli Tampereen kaupungin lisäksi mukaan osakkaiksi Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi, joten konsernin omistusosuus pieneni 71,39 prosenttiin. Vuores Palvelu Oy:n osakkeita myytiin, ja uusi omistusosuus oli 38,59 prosenttia. Suomen Hopealinja Oy:n osakepääomaa korotettiin tilikaudella ja osakkeiden hankinnan myötä konsernin uudeksi omistusosuudeksi muodostui 30,46 prosenttia. Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy;n osakkeet myytiin, joten yhtiö ei ole enää konsernin osakkuusyhtiö. Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä purettiin Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu oikaisu edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien oikaisuna. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Oikaisun perusteena on Tampereen Sähkölaitos -konsernissa vuonna 2016 valmiiksi saatu tietojärjestelmähanke, jonka seurauksena pystytään laskemaan etäluettavien mittareiden lukemiin perustuva sopimuskohtainen, todellinen myynti halutulta ajankohdalta sekä yhdistelemään se laskutustietoihin. Tällöin pystytään osoittamaan sopimuskohtaisesti, kuinka paljon asiakas on yhtiölle velkaa tai päinvastoin myyntireskontran osoittaman saldon lisäksi. Ennen tietojärjestelmää ja kaukoluettavia mittareita sopimuskohtaista tarkkaa myyntiä ei ollut mahdollista laskea laskutuskausien keskellä, joten tilinpäätöksessä liikevaihdon määrä perustui osittain laskennallisiin arvioihin tyyppikulutuksista. Menettelyä on sovellettu vuodesta 2002 alkaen. Vaikka tämä laskenta oli paras käytettävissä oleva menetelmä arvioida liikevaihdon määrä, se sisälsi epävarmuuksia. Tietojärjestelmähankkeen valmistuttua on voitu jälkikäteen todeta, että liikevaihto ja saamiset on laskettu aikaisemmissa tilinpäätöksissä liian pieneksi. Nyt taseen saatavien saldo on oikaistu vastaamaan uuden järjestelmän osoittamaa oikeaa saldoa. Oikaisusta on tehty verohallinnolle oikaisuvaatimus vuosien verotukseen ja sitä vastaava verovaraus on kirjattu taseen pakollisiin varauksiin. Tampereen kaupungin tilinpäätös

161 Liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot 6) Toimintatuotot (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut, josta Kiinteistöpalvelut Yhteensä ) Verotulot (1 000 euroa) Kaupunki Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Koiravero Yhteensä ) Valtionosuudet (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Peruspalvelujen valtionosuus ilman tasauksia Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoitus Yhteensä ) Palvelujen ostot (1 000 euroa) Kaupunki Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

162 Liitetiedot 10) Valtuustoryhmille annetut tuet (1 000 euroa) Kaupunki 2016 Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmä 34 Tampereen Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 32 Tampereen vihreä valtuustoryhmä 20 Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä 14 Perussuomalaisten Tampereen valtuustoryhmä 14 Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 10 Tampereen Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä 4 Tampereen Puolesta -valtuustoryhmä 4 SKP:n Tampereen valtuustoryhmä 2 Yhteensä ) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tampereen kaupungin omaisuusluokat ja poistosuunnitelma Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet (mm. käyttöönottolisenssit) 3 vuotta Kaupungin yhteiset isot tietojärjestelmät (mm. SAP, Donna) 5 vuotta Muut aineettomat oikeudet (mm. käyttö- ja valmistusoikeudet) 5 vuotta Liikearvo 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot 5 vuotta Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot (mm. itse rakennetut ohjelmistot) 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Mm. osake- ja vuokrahuoneistojen perusparannusmenot max 20 Rantaväylän tunneli 50 vuotta Ennakkomaksut Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Ei poistoa Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Maa- ja vesialueiden perusparannusinvestoinnit Ei poistoa Liittymismaksut (siirrettävät, ei palautettavat) Ei poistoa Kiinteistöjen vuokraoikeudet 5 vuotta Vuokrattujen kiinteistöjen liittymismaksut (siirrettävät, ei palautettavat) mm. vuokrattujen kiinteistöjen liittymismaksut 5 vuotta Rakennukset Asuinrakennukset (mm. kerrostalot, rivi- ja pientalot) 30 vuotta Asuinrakennusten perusparannukset 10 vuotta Hallinto- ja laitosrakennukset (mm. koulut, päiväkodit, perhetukikeskukset, asuntolat, sairaalat, terveysasemat, kauppahalli, museot, hallintorakennukset) 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset (mm. lämpökeskukset, pumppaamot, keskuskeittiöt) 20 vuotta Talousrakennukset (mm. varastot) 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset (mm. uimahallit, jäähallit, liikuntahallit, vapaa-aikakeskukset ja niiden huoltorakennukset, saunat, virkistysalueiden mökit) 20 vuotta Maanalaiset kallioluolat (mm. pysäköintiluolat, tekniset luolat, tunnelit) 50 vuotta Muut rakennukset (mm. katokset, siirrettävät koulut ja päiväkodit, ulkoilumajat, lavat, kevytrakenteiset rakennelmat, säiliöt) 10 vuotta Rakennusten kiinteät koneet ja laitteet (mm. hissit, ilmastointi-, jäähdytys- ja lämmityslaitteet, taloverkot, keskusantennit, sähköpääkeskukset, muu rakennuksiin kiinteästi liittyvä 10 vuotta tekniikka) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta Tampereen kaupungin tilinpäätös

163 Liitetiedot Puusillat, puu- ja ponttonilaiturit Betoni- ja terässillat sekä kiinteät laiturit Muut maa- ja vesirakenteet (mm. padot, kanavat, altaat) Vedenjakeluverkosto (mm. vesitornit) Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Muut putki- ja kaapeliverkot Vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö- ja pakettiautot Linja- ja kuorma-autot Alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet (m. henkilöpalo- ja sairaankuljetusautot, perävaunut) Muut liikkuvat työkoneet (mm. kiinteistötraktorit) Muut raskaat koneet (mm. kaivinkoneet, raivaus-, sammutus- ja säiliöautot, nostolavaajoneuvot) Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Sairaalan kuvantamislaitteet Muut laitteet ja kalusteet (mm. ensikertainen kalustaminen) Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat (mm. soranottopaikat) Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet 10 vuotta 25 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 7 vuotta 10 vuotta 8 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 3 vuotta Käytön mukainen poisto Ei poistoa Ei poistoa Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa Ei poistoa 162 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

164 Liitetiedot 12) Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Eläkevastuu 1.1* Vähennykset tilikaudella Eläkevastuu Maisemointivaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Maisemointivaraus Maanpuhdistusvaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Maanpuhdistusvaraus Verovaraukset Lisäykset tilikaudella** Verovaraukset Vahingonkorvausvaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Vahingonkorvausvaraus Potilasvahinkovakuutus Lisäykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutus Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista Vähennykset tilikaudella Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista Muut pakolliset varaukset Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä 31.12*** Lisäykset yhteensä Vähennykset yhteensä Muutos yhteensä * Sisältää ns. vanhojen eläkkeiden eläkevastuun ja varhennetun eläkkeen eläkealeneman korvaukseksi myönnetyt eläkkeet. ** Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa. *** Muut pakolliset varaukset sisältävät koronvaihtosopimuksen (OTC) suojaamattomaan osuuteen liittyvistä arvioiduista kuluista kirjattua varausta Tampereen kaupungin tilinpäätös

165 Liitetiedot 13) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Muut toimintatuotot Osakkeiden luovutusvoitot Kiinteistöjen luovutusvoitot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot Maa-alueiden luovutusvoitot Autojen luovutusvoitot Aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot Luovutusvoitot yhteensä Muut toimintakulut Osakkeiden luovutustappiot Kiinteistöjen luovutustappiot Koneiden ja kaluston luovutustappiot Autojen luovutustappiot Luovutustappiot yhteensä ) Satunnaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Satunnaiset tuotot Liiketoimintakauppa Tullinkulman työterveys Liikelaitos Liiketoimintakauppa Tampereen Logistiikka Liikelaitos Kiinteistökauppa Suomen yliopistokiinteistöt Tampereen yliopistollisen sairaalan Tukisäätiö/lahjoitusvarojen siirto Satunnaiset tuotot yhteensä Satunnaiset kulut Käyttöomaisuuden luovutustappio Vellamonkodit Oy:n osakkeet Vellamonkodit Oy laina-akordi Hämeen päihdehuollon purkaminen Tampereen yliopistollisen sairaalan Tukisäätiö/lahjoitusvarojen siirto Satunnaiset kulut yhteensä ) Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot (1 000 euroa) Kaupunki Muut rahoitustuotot Osinkotuotot Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Muut rahoitustuotot Yhteensä ) Poistoeron muutos (1 000 euroa) Kaupunki Investointivarauksiin liittyvät poistoeron vähennykset Pysyvien vastaavien myynnin yhteydessä kirjattu poistoeron vähennys 0 58 Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

166 Liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet aktivoidut menot ja pääoma-alennukset Ei ilmoitettavaa. 18) Arvonkorotukset Ei ilmoitettavaa. 19) Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset Rahoitusosuudet Vähennykset Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Tampereen kaupungin tilinpäätös

167 Liitetiedot Maa- ja vesialueet Kaupunki Konserni Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Kirjanpitoarvo Sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Osakkeet omistusyhteysyhteisöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Arvonalennukset Kirjanpitoarvo Joukkovelkakirjalaina-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöiltä Saamiset muilta yhteisöiltä Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

168 Liitetiedot 20) Omistukset tytäryhteisöissä Nimi Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta euroa Tytäryhteisöt Ekokumppanit Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 9,32 %, Tampereen Sähkölaitos Oy 18,75 %, Tampere 62,50% 90,57% äänimäärästä 93,50 %) Finnpark Oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% Finnpark Tekniikka Oy Tampere 100,00% Pellavan Parkki Kiint Oy (Finnpark Oy 50,60 %) Tampere 10,00% 60,60% Pysäköintiveturi Kiint Oy (äänimäärästä 88,70 %) Tampere 92,70% Tullin Parkki Oy (äänimäärästä 59,46 %) Tampere 69,60% Haukiluoman Liikerakennus Oy Tampere 87,91% 87,91% 14,90% Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 72,11% 72,11% Keinupuistokeskus Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 46,06 %, Tampereen Palvelukiinteistöt Tampere 57,02% Oy 10,96 %) Lukonmäen Palvelukeskus Kiint Oy Tampere 59,31% 59,31% Länsi-Tesoman Liikekeskus Kiint Oy Tampere 52,97% 52,97% Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 86,08% 86,08% Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy Tampere 54,34% 54,34% Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tampere 100,00% 100,00% Tieteenkadun Parkki Kiint Oy Tampere 68,75% Tupakkikiven Parkki Kiint Oy Tampere 61,03% Pirkanmaan Jätehuolto Oy (äänimäärästä 65,33 %, alakonsernitp) Tampere 49,69% 49,69% Pirkan Putkikeräys Oy (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 44,93 %, Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 2,11% 45,77% -1,14% ,56 %, äänimäärästä 63,50 %) Runoilijan tie Oy Tampere 72,58% 72,58% Tammenlehväsäätiö Tampere 100,00% 100,00% Tammenlehväkeskus Oy Tampere 100,00% 100,00% Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy Tampere 87,00% 87,00% Tampereen Ammattikorkeakoulun Tukisäätiö Tampere 87,00% Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Tampere 60,47% 60,47% Visit Tampere Oy Tampere 60,47% Tampereen Raitiotie Oy Tampere 100,00% 100,00% 100,00% Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Tampere 71,39% 71,39% -28,61% Tampereen Kotilinnasäätiö Tampere 100,00% 100,00% Pispan Tupahaka As Oy Tampere 75,71% Tampereen Tammelankodit As Oy Tampere 100,00% Vellamonkodit Oy (Tampereen Kotilinnasäätiö 86,02 %) Tampere 13,98% 100,00% Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Tampere 66,00% 66,00% Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tampere 100,00% 100,00% Tampereen Sarka Oy Tampere 100,00% 100,00% Tampereen kaupungin tilinpäätös

169 Liitetiedot Nimi Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta euroa Tampereen Sähkölaitos Oy (alakonsernitp) Tampere 100,00% 100,00% Tammervoima Oy (Tampereen Sähkölaitos Oy 51 %, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 24,35 Tampere 75,35% %, äänimäärästä 83,01 %) Tampereen Sähköverkko Oy Tampere 100,00% Tampereen Vera Oy Tampere 100,00% Tampereen Särkänniemi Oy Tampere 100,00% 100,00% Tampereen työvalmennussäätiö Syke Tampere 100,00% 100,00% Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampere 100,00% 100,00% Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 100,00% 100,00% Tampereen Atalan Metsätonttu As Oy Tampere 100,00% VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere 100,00% Tampere-talo Oy Tampere 100,00% 100,00% Tavase Oy Tampere 69,54% 69,54% TREDU-Kiinteistöt Oy Tampere 66,46% 66,46% Tullinkulman Työterveys Oy Tampere 75,19% 84,66% Tuomi Logistiikka Oy Tampere 51,00% 69,71% Vilusen Rinne Oy Tampere 100,00% 100,00% Vuores Palvelu Oy (Tampereen Vuokratalosäätiö 3,39 %, Pirkan Putkikeräys Oy 0,24 %, äänimäärästä 55,43 %)**) Tampere 34,98% 38,59% -16,76% Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Maisansalo Oy *) Tampere 100,00% 100,00% Suomen Itämeri-Instituutin säätiö Tampere 100,00% 100,00% International Forest Machine Operator Training Centre Viipuri 100,00% 100,00% *) ovat vuoden 2009 tietoja, yhtiöllä ei ollut toimintaa tämän jälkeen **) Vuores Palvelu Oy on tytäryhteisö, vaikka omistus alle 50%. Määräysvalta yhtiössä perustuu osakassopimukseen. Säätiöiden osalta esitetty prosentti kuvaa osuutta määräysvallasta. 21) Omistukset kuntayhtymistä Nimi Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Kaupungin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/tappiosta euroa Kuntayhtymät Pirkanmaan Liitto Tampere 45,58% Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (alakonsernitp) Tampere 38,18% Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampere 62,45% Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

170 Liitetiedot 22) Omistukset muista yhteisöistä Nimi Osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Kotipaikka Kaupungin omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin omistusosuuden muutos %-yksikköä Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus vieraasta pääomasta euroa Kuntakonsernin osuus tilikauden voitosta/ tappiosta euroa Atalan Liikekeskus Kiint Oy Tampere 40,00% 40,00% Coxa Oy (konserni) Tampere 20,56% 20,56% Finnpark Oy Kosken Parkki Kiint Oy Tampere 21,08% Hervannan Kanjoni As Oy (Tampereen Vuokraasunnot Oy 7,39 %) Tampere 36,08% 43,47% Tuotekehitys Oy Tamlink Tampere 24,00% 24,00% Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampere Hervannan Juhani As Oy Tampere 28,04% Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere Tumpin Parkki Kiint Oy Tampere 20,96% Vilusen Rinne Oy Tampere Mummunkujan pysäköinti Oy Tampere 31,33% YH Kodit Oy (konserni) (Tampereen Vuokratalosäätiö 17,07 %) Tampere 18,64% 35,71% Yhdistelemättömät osakkuus-, yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt Ateljeetalo Oy Tampere 47,66% 47,66% Pikassos Oy Hämeenlinna 25,00% 25,00% Suomen Hopealinja Oy Hämeenlinna 30,46% 30,46% 2,00% Tampereen Särkänniemi Oy Tampere Jotospirtti Oy Helsinki 50,00% Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere Virontörmän Lämpö Oy Tampere 40,42% Tyrkkölä As Oy Ylöjärvi 47,72% 47,72% VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere Lännen Palveluyhtiöt Oy (konserni)*) Tampere 31,19% *) ovat vuoden 2013 tietoja Tampereen kaupungin tilinpäätös

171 Liitetiedot Yhdistykset, säätiöt yms., joiden hallintoelimissä kaupungilla on edustus: A.R. Winterin muistosäätiö Cultura-säätiö Eino Salmelaisen Säätiö Elävä Kaupunkikeskusta ry Frame-säätiö Haiharan Museosäätiö Hämäläisten Ylioppilassäätiön valtuuskunta K. F. ja Maria Dunderbergin Testamenttisäätiö Kalevan lukion kannatusyhdistys ry Kallioniemi-säätiö Koivupirtin Säätiö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kustaa Hiekan säätiö Lenin-museon johtokunta Nokian ajoharjoitteluratasäätiö Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys ry Pispalan Sottiisin päätoimikunta Postimuseosäätiö Pro Rautatie ry Pro Ysitie ry Pyynikin kesäteatterisäätiö Sara Hildénin säätiö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen Kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitut Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry Suomen Sinfoniaorkesterit ry Tampere Maja säätiön valtuuskunta Tampere tunnetuksi ry Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Tampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ry Tampereen kaupungin henkilöstökassa Tampereen kaupungin vakuutuskassa Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen Konservatoriotalon Säätiö Tampereen Musiikkiopiston Säätiö Tampereen Oopperatoimintasäätiö Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry Tampereen Seudun Opiskelija-asuntosäätiö TOAS Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Tampereen Sotaveteraanien Huolto- ja tukisäätiö Tampereen Steiner-kouluyhdistys ry Tampereen Teatterikesä ry Tampereen Työväen Teatteri Oy Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön johtokunta Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön johtokunta Teatteri 2000:n kannatusyhdistys ry Tampere Convention Bureau ry TITRY ry Tor, Joe ja Pentti Borgin Säätiö Työväen museoyhdistys ry Työväen Teatterin talosäätiö Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampere-Hämeenlinnan terveyspalveluyksiön johtokunta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tampereen terveyspalveluyksiön johtokunta Y-Säätiö 23) Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä (1 000 euroa) Kaupunki Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Konsernitili Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä 0 Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Yhteensä Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

172 Liitetiedot 24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Pitkäaikaiset siirtosaamiset Koronvaihtosopimukset Muut menoennakot ja tulojäämät Yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveyshuollosta Valtion avustuksia ja korvauksia Avustus pakolaisten kotouttavaan toimintaan Turvapaikanhakijoiden kustannusten korvaus valtiolta Joukkoliikennetuki valtiolta Seutulipun valtionosuus Koronvaihtosopimukset EU-tuet ja avustukset Muut tuet ja avustukset Kotihoidon laskutus Kotikuntalain kotikuntakorvaus PSHP:n peruspääoman korko PSHP:n tasauslaskutus Tulojäämät peruskorjauksista, Tredu-Kiinteistöt Sulkavuoren keskuspuhdistamo, kuntien osuudet Verosaamiset NordPool Elspot sähköjohdannaiset Ulkoisen rahoituksen jaksotus Energiaerien jaksotus Laskuttamaton leasing-laskutus Muut menoennakot ja tulojäämät Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

173 Liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25) Oma pääoma (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Peruspääoma Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Lisäykset Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut omat rahastot Vahinkorahaston pääoma Siirrot rahastosta tilikaudella Vahinkorahaston pääoma Tampereen Elinkeinorahaston pääoma Siirrot rahastosta tilikaudella Tampereen Elinkeinorahaston pääoma Väinö Linnan rahaston pääoma Siirrot rahastosta tilikaudella Väinö Linnan rahaston pääoma Muut muut omat rahastot Siirrot rahastoon tilikaudella Siirrot rahastosta tilikaudella Muut muut omat rahastot yhteensä Muut omat rahastot yhteensä Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien virheiden oikaisut* Muut muutokset Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä/ylijäämä Oma pääoma yhteensä *Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa. 172 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

174 Liitetiedot 26) Erittely poistoerosta ( euroa) Kaupunki Investointivarauksiin liittyvä poistoero Yhteensä ) Pitkäaikaiset velat, myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät (1 000 euroa) Kaupunki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Yhteensä Vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät tai sen jälkeen 28) Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat Ei ilmoitettavaa. 29) Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Eläkevaraus Maisemointivaraus Maanpuhdistusvaraus Verovaraukset* Vahingonkorvausvaraus Potilasvahinkovakuutus Vuokravastuut käyttämättömistä tiloista Muut pakolliset varaukset Yhteensä *Konsernitaseen vertailutietoa on muutettu Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilinpäätökseen tehdyn oikaisun johdosta. Oikaisu on kirjattu konsernin omaan pääomaan edellisten tilikausien virheen korjauksena. Korjauksen vaikutus konsernin Edellisten tilikausien ylijäämään on 15,1 milj. euroa, myyntisaamisiin 17,0 milj. euroa ja pakollisiin varauksiin 1,9 milj. euroa. Korjauksen perusteet on kuvattu Konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevissa liitetiedoissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

175 Liitetiedot 30) Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Kaupunki Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Konsernitili Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä Yhteensä ) Maksuvalmiuden kannalta merkittävät sekkilimiitit Ei ilmoitettavaa. 32) Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Liittymismaksut ja muut velat Palautuskelpoiset liittymismaksut Muut velat Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

176 Liitetiedot 33) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Pitkäaikaiset siirtovelat Tuloennakot Maankäyttösopimukset Koronvaihtosopimukset Muut tuloennakot Menojäämät Muut menojäämät Yhteensä Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Tuet ja avustukset Matkakorttien latausmaksuvelka*) Pelastuslaitos, kuntien maksuosuudet PSHP:lle palautettavaa valmiuskorvausta ja ensihoidon ylijäämää Muut tuloennakot Maksettujen palkkojen sivukulut**) Palkkajaksotukset sivukuluineen Korkojaksotukset Menojäämät PSHP/peruspääoman korko jäsenkunnille PSHP/potilasvahinkovakuutus Laskuttamattoman myynnin alv-jaksotus Verojaksotukset Työmarkkinatuki, Kela Muut menojäämät Yhteensä *) Matkakorttien latausmaksuvelka euroa vuodelta 2016 on kirjattu erään Muut velat. **) Konsernin osalta ei ole saatavilla erittelyä, näytetään kaupungin kyseinen erä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

177 Liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 34) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo Pantatut osakkeet yhteensä Yhteensä ) Muut omasta puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset ) Konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Ei ilmoitettavaa. 37) Muut muiden puolesta annetut vakuudet (1 000 euroa) Ei ilmoitettavaa. 176 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

178 Liitetiedot 38) Vuokravastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen euroa) Kaupunki Konserni Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa asti* Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Myöhemmin maksettava osuus Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet Leasingvastuut Leasingvastuut yhteensä, vastuut voimassa asti Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Koneet ja laitteet Rakennukset Pyynikin sosiaaliasema Vuoreksen koulukeskus Muut rakennukset Myöhemmin maksettava osuus Koneet ja laitteet Rakennukset Pyynikin sosiaaliasema Vuoreksen koulukeskus Muut rakennukset Yhteensä * Vuoden 2015 vertailutietoa on muutettu sekä kaupungin että konsernin osalta, koska luvuista on puuttunut 17,4 milj. vesiverkostojen vuokraa. * Vuoden 2015 vertailutietoa on muutettu konsernin osalta, koska lukuun on sisältynyt 16,0 milj. euroa konsernin sisäisiä vuokravastuita. 39, 40) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kaupunki Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Takaukset osakkuusyhteisöjen puolesta-kohdan vertailutietoa on korjattu konsernin osalta. Aiemmin kaupungin osakkuusyhteisöille antamat takaukset on esitetty myös konsernin luvuissa, vaikka kyseessä on konsernin sisäinen takaus. Tampereen kaupungin tilinpäätös

179 Liitetiedot 41) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) Kaupunki Konserni Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista aiheutuvat velvoitteet Seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus Ehdolliset ympäristövastuut Sitoumukset avustukseen Muut sopimusvastuut Sopimusvastuut yhteensä Muut taloudelliset vastuut* Arvonlisäveron palautusvastuu * Sisältää mm. eri oikeusasteissa vireillä olevat riita-asiat. Ehdolliset ympäristövastuut Ehdolliset ympäristövastuut muodostuvat puhdistusvastuista 45,8 milj euroa ja tarkkailuvastuista 11,5 milj euroa. Arvolisäveron palautusvastuu Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Arvonlisäveron palautusvastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Palkan korvausvastuu Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen 2015:48 Turussa, jossa käsitellään palomiehen varallaolon rinnastamista työaikaan. Päätöksen johdosta ovat ammattiyhdistykset esittäneet pelastuslaitoksille korvausvaateita koskien varallaolon palkkaa. Tästä saattaa koitua korvausvastuita myös Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Asian käsittely on vielä kesken, eikä mahdollista korvaussummaa voida vielä tarkentaa. Päästöoikeudet, konserni Päästösalkun käyvässä nettoarvossa on mukana ilmaiseksi saatujen, ostettujen ja muiden päästöoikeuksiin liittyvien sopimusten markkina-arvo Päästöoikeudet 2016 tco euroa Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä Toteutuneiden päästökaupan alaisten päästöjen määrä Päästöoikeuksien ostot 0 0 Saadut päästöoikeudet Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

180 Liitetiedot Johdannaissopimukset (1 000 euroa) Valtuuston päättämien rahoitus- ja takaustoiminnan periaatteiden mukaan kaupunki pyrkii rajaamaan vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Tällä tavoitellaan korkomenojen parempaa ennustettavuutta ja markkinakorkojen heiluntaa alhaisempaa vaihtelua kaupungin korkomenoissa. Tavoitetta on toteutettu solmimalla erilaisia korkojohdannaissopimuksia, joilla lainsalkun suojausaste pyritään pitämään %:n välillä. Tällöin markkinakorkojen muutokset vaikuttavat korkomenoihin vain osittain. Vuoden 2016 lopussa suojausaste oli 53 % (vuonna %). Ottolainauksen vuosisuunnitelman mukaisesti suojauslaskennassa huomioidaan taloussuunnitelmakauden arvioitu velkamäärän kasvu, mistä syystä kaupungilla on solmittuna myös tulevaisuudessa alkavia sopimuksia. Korkoriskin hallintaa voidaan valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti toteuttaa kiinteäkorkoisilla lainoilla, koronvaihtosopimuksilla, korko-optioilla tai edellisten yhdistelmällä. Vuodenvaihteessa käytössä oli kaikkia sopimustyyppejä. Korkotason muutos vaikuttaa sopimusten käypään arvoon siten, että 0,1 %:n muutos vastaa noin 13 milj. euron suuruista arvonmuutosta. Käypä arvo kuvaa sopimusten laskennallista arvonmuutosta tekohetken jälkeen, mutta koska sopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa, ei niitä ole tarkoitus purkaa kesken sopimuskauden. Sopimusten taloudellinen vaikutus kaupungille muodostuu tulevaisuudessa maksettavista korkovirroista, joiden määrään korkotason muutos vaikuttaa ylläkuvatulla tavalla. Vuonna 2016 maksetuista korkokuluista on tietoa tilinpäätöksen laskelmaosassa tuloslaskelman toteumavertailun yhteydessä. KAUPUNKI 1) Voimassa olevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 2,78 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2044 saakka. Kaupunki Nimellisarvo Käypä arvo b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimuksiin ei sisälly purkuoikeuksia, mutta jatko-oikeuksia kyllä. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 0,98 % ja pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2063 saakka. Kaupunki Nimellisarvo Käypä arvo c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin (korkoputki) tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista kiinteään korkoon. Mikäli euribor-korko tulevaisuudessa nousisisi sovittujen rajojen yli, muuttuu sopimus takaisin vaihtuvakorkoiseksi, mutta tuottaa alennuksen maksettavaan korkoon. Sopimusten pääomapainotettu maksettava korko on tällä hetkellä 2,46 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen Kaupunki Nimellisarvo Käypä arvo Tampereen kaupungin tilinpäätös

181 Liitetiedot 2) Tulevaisuudessa voimaan tulevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvia korkoja kiinteiksi koroiksi. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 2,17 % ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2051 saakka. Kaupunki Nimellisarvo Käypä arvo b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Kaupunki Nimellisarvo Käypä arvo c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty lainasalkun korkoriskin suojaamiseksi. Sopimuksilla on joko myyty oikeuksia kiinteän koron koronvaihtosopimuksiin tulevaisuudessa tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista kiinteään korkoon. Mikäli euribor-korko tulevaisuudessa nousisisi sovittujen rajojen yli, muuttuu sopimus takaisin vaihtuvakorkoiseksi, mutta tuottaa alennuksen maksettavaan korkoon. Sopimusten pääomapainotettu keskikorko on 1,10 % ja pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen Kaupunki Nimellisarvo Käypä arvo KONSERNI 1) Voimassa olevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu kiinteiden korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2037 saakka. Konserni Nimellisarvo Käypä arvo b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu vaihtuvien korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Sopimuksiin sisältyy jatko- ja purkuoikeuksia. Pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2045 saakka. Konserni Nimellisarvo Käypä arvo c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista, joilla korko vaihdetaan kiinteään korkoon. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen Konserni Nimellisarvo Käypä arvo Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

182 Liitetiedot 2) Tulevaisuudessa voimaan tulevat koronvaihtosopimukset a. Koronvaihtosopimukset, joihin ei liity optiota Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu kiinteiden korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2037 saakka. Konserni Nimellisarvo Käypä arvo b. Purku- ja jatko-oikeudelliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja kiinteiksi koroiksi tai sovittu vaihtuvien korkojen vaihtamisesta, jolloin maksettava korkokulu pienenee. Sopimuksiin sisältyy jatko- ja purkuoikeuksia. Pisimmät sopimukset voivat olla voimassa vuoteen 2045 saakka. Konserni Nimellisarvo Käypä arvo c. Muut ehdolliset koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksilla on rajattu vaihtuvan koron liikkumista optioin tai sovittu ehdollisista koronvaihtosopimuksista, joilla korko vaihdetaan kiinteään korkoon. Pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen Konserni Nimellisarvo Käypä arvo ) Muut johdannaissopimukset Johdannaissopimukset on tehty suojaavassa tarkoituksessa. Sopimuksiin sisältyy sähkötermiinejä, öljyswappeja sekä valuuttatermiini. Sähkötermiineihin liittyy optioita.sähkötermiineillä suojataan tuotannon myyntihintaa sekä sähkön hankintahintaa. Öljyswapeilla suojataan maakaasun ostohinnan öljykomponenttia. Öljyswapit ovat pääosin USD-pohjaisia. Valuuttatermiinillä suojataan osamaksulla tehdyn USD-määräisen hankinnan valuuttakurssiriskiä ja muutetaan USD-kurssi kiinteäksi. Konserni Nimellisarvo Käypä arvo Tampereen kaupungin tilinpäätös

183 Liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot 42) Henkilöstön lukumäärä Kaupunki Konsernihallinto Konsernipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos Yhteensä ) Henkilöstökulut (1 000 euroa) Henkilöstökulut Kaupunki Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin valmistus omaan käyttöön tilin kautta ) Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut (1 000 euroa) Kaupunki Kokoomus Kristillisdemokraatit 4 4 Perussuomalaiset SDP SKP 2 3 Suomen Keskusta Tampereen Puolesta-TAPU 1 2 Vasemmistoliitto Vihreät Yhteensä ) Tilintarkastajien palkkiot (1 000 euroa) Kaupunki BDO Audiator Oy TIintarkastuspalkkiot Hanketarkastukset 12 2 Muut palkkiot 5 0 BDO Oy Muut palkkiot 1 0 Palkkiot yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

184 Erillistilinpäätökset Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin tilinpäätös

185 184 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

186 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Avopalvelut Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan arkeen ja kotona asumiseen. Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvaamalla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Hyvinvointipalveluilla edistetään asiakkaiden kokemaa elämänlaatua ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Avopalvelujen tuotantoyksiköt ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten terveyspalvelut, vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Palvelutilaukset toteutuivat 143,7 milj. euron suuruisina, mikä oli 5,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna Tilikauden tulos oli 1,4 milj. euroa alijäämäinen toteutuen 4,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Tulostavoite 2,8 milj. euroa jäi saavuttamatta henkilöstökulujen toteuduttua 5,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tuotantoalueen toteumia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset sekä vastaanottokeskuksen toiminta. Merkittävimmät toiminnan lisäykset olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen, Kaivannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen, integroidun A- klinikkatoiminnan kokovuotistaminen sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta. Toimintavuoden aikana ei tullut voimaan laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksia. Sosiaalihuoltolain pykälät koskien hoidon ja huolenpidon turvaamisen päätöksiä, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta ja toimenpiteitä ilmoituksen johdosta tulivat voimaan vuoden 2016 alusta ja laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä maaliskuussa Neuvolapalveluissa isyyslain muutos käynnisti isyyden tunnustamisen ja yhteishuoltajuussopimuksen vastaanoton. Hoito- ja sosiaalitakuuseen ja lakisääteisiin määräaikoihin pystyttiin vastaamaan pääosin hyvin. Keväällä ja loppuvuodesta määräaikojen noudattamisessa oli hetkittäisiä haasteita koskien lastensuojelun asiakassuunnitelmia, toimeentulotuen päätöksiä ja välittömän yhteyden saannissa terveyspalvelujen neuvontaan. Tuottavuutta parannettiin uudistamalla palvelurakenteita, kehittämällä toimintatapoja ja edistämällä digitalisaatiota. Palveluissa lisättiin sähköistä asiointia, mutta tavoitteita vähemmän. Yksiköissä otettiin käyttöön uusia johtamisen ja tiimityön toimintamalleja. Henkilöstön osallisuutta kehittämiseen parannettiin johdon ja työntekijöiden vuoropuhelua lisäämällä, ja uusilla sähköisillä ideakanavilla. Selvityksen mukaan työhyvinvointi parani kyselyn kaikilla osa-alueilla. Käynnissä oli seitsemän salkkuprojektia. Niissä tehostettiin psykoterapiaan ohjaamista ja kehitettiin tunnetaitoja harjoittava verkko-ohjelma neuvolan asiakkaille, tehtiin selvitys ja toimenpiteet työpaikkakiusaamiseen ja luotiin terveysasemien kilpailukykyindeksi. Suun terveydenhuolto liitettiin potilastiedon arkistoon, terveysasemilla koekäytettiin ohjelmia digitaaliseen palveluun ja etsittiin uusia palveluinnovaatioita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaiden palvelujen integraatiota kehitettiin. Lisäksi ODA-hankkeessa kehitetiin sähköisiä palveluja ja digitalisaatiota rakentamalla itse- ja omahoitoa tukevaa sähköistä palvelukokonaisuutta, joka sisältää elämänhallintaa tukevia testejä ja hyvinvointi-tarkastuksia sekä kyselyjä ja välineitä hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Myös ohjelmistorobotiikkaa otettiin käyttöön. Vuoden aikana toteutettiin joitakin tilamuutoksia. Neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon muutot ja yhdistymiset toteutettiin suunnitellusti. Toimitilojen sisäilmaongelmat jatkuivat hankaloittaen toimintaa henkilökunnan poissaoloina ja henkilöstön uudelleenjärjestelyinä. Kesällä toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkaiseksi. Arvio tulevasta kehityksestä Hyvinvoinnin palvelualueen uudelleenorganisoinnissa avopalvelujen sekä kotihoito- ja asumispalvelujen tuotantoalueet yhdistettiin avo- ja asumispalvelujen palveluryhmäksi alkaen. Kireä taloustilanne edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja rakenteellisten muutosten toteuttamista. Sähköistä asiointia sekä palvelujen digitalisointia edistetään. Palvelujen kehittämiseen osallistetaan henkilöstöä ja entistä enemmän myös asiakkaita. Keskeistä on osallistuminen sote-uudistukseen valmisteluun ja liittymiseen Pirkanmaan itsehallintoalueeseen vuoden 2019 alusta. Uudistukseen sisältyvä asiakkaan valinnanvapauden laajeneminen edellyttää palvelujen kilpailukyvyn kehittämistä. Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi Kelalle. Kaupunki myöntää jatkossakin täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Tampereen kaupungin tilinpäätös

187 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Henkilöstö Vuoden 2016 henkilötyövuosien toteuma oli 2040 henkilötyövuotta, mikä ylitti vuosisuunnitelman 111 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosilisäyksiä tehtiin lisääntyneiden tarpeiden ja lisätilausten seurauksena. Suurin 31 henkilötyövuoden lisäys tuli aikuisten sosiaalipalveluihin, jossa kasvua aiheuttivat sosiaalitakuussa pysy- minen sekä hätämajoitus- ja vastaanottokeskustoiminta. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä parannettiin ict-taitoja ja asiakastyön substanssiosaamista. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Avopalvelujen tuotantoyksiköissä tehtiin sisäisen valvonnan itsearviointi. Avopalveluilla on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona avo- ja asumispalvelujen johto lausuu, että avopalvelujen sisäinen valvonta oli hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Henkilöstön työkyky ja työhyvinvointi Ict-järjestelmien epävakaus ja toimintahäiriöt AVOPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 1 Tuottavuus on parantunut + 2 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 3 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 4 Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen laajenemisesta ovat toteutuneet - 5 Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva kehittäminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Avopalvelujen viidestä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellulla tavalla ja kaksi jäi toteutumatta. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät Kunta 10-tutkimuksella mitattuina. Työhyvinvointimatriisilla mitattuna työhyvinvointi kokonaisuudessaan heikkeni, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvusta. Matriisin Kunta10-mittarit kuitenkin paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Avopalvelujen toiminnan ja organisaation selvitys- ja kehittämistyö eteni suunnitellusti. Sähköinen ajanvaraus lisääntyi vuoden aikana, mutta asetetuista tavoitetasoista jäätiin kaikissa palveluissa. 186 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

188 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( EUROA) TP 2016 Muutettu Alkuper. TA Ero 2016 Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot 1 260, , Kunnalle maksetut korkokulut , , Muille maksetut korkokulut -10,00 0, Muut rahoituskulut -524, , Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 397,9 331,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 397,9 331,4 Voitto, % -0,9 0,2 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 1,4 milj. euroa alijäämäinen ja toteutui 4,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Avopalvelujen tuotantoalueelle kohdennettu tulostavoite 2,8 milj. euroa jäi saavuttamatta, sillä henkilöstömenoihin kohdennetut säästöt eivät toteutuneet. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan kokonaishintaiset palvelutilaukset eivät riittäneet kattamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, sillä lasten ja nuorten terveyspalvelujen sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tilikauden tulokset jäivät yhteensä 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Vastaanottotoiminnan tulos toteutui 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta ja vastaanottokeskuksesta aiheutuneet kustannukset kasvattivat toimintatuloja ja -menoja 3,5 milj. euroa. Liikevaihto toteutui 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana palvelutilausten toteuduttua yhteensä 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Muu liikevaihto toteutui 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampana tulkkauspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen ulkokuntamyynnin johdosta. Vastaanottokeskuksen osalta tehtiin 1.6. alkaen vuosisuunnitelmamuutos 2,1 milj. euroa. Palvelutilaukset toteutuivat 3,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina. Sosiaalisen tuen palvelujen tilaus ylittyi 1,3 milj. euroa asiakasmäärän kasvun johdosta. Hoidontarpeen ja asiakasmäärien kasvun johdosta suun terveydenhuollon palvelutilaukset ylittyivät 0,7 milj. euroa. Kehitysvammaisten avopalvelujen tilaus ylittyi 0,2 milj. euroa, mielenterveyspalvelujen tilaus 0,4 milj. euroa ja avokuntoutuksen tilaus 0,4 milj. euroa asiakasmäärien kasvun johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina hankkeiden ja kuntouttavan työtoiminnan tulojen johdosta. Henkilöstökulut ylittyivät 5,4 milj. euroa, koska niihin kohdennettujen säästöjen johdosta budjetoiduilla henkilöstömenoilla ei ollut mahdollista vastata palvelusopimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Suurin henkilöstömenojen ylitys 1,9 milj. euroa syntyi vastaanottotoiminnassa. Lomapalkkavelka pieneni edellisvuodesta 0,5 milj. euroa, koska kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli 1,0 milj. euroa. Vuokratyövoiman ostot toteutuivat 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampina suun terveydenhuollon lääkärityövoiman ostojen johdosta. Materiaalien ja palvelujen ostot ylittyivät yhteensä 2,1 milj. euroa. Tarvikkeiden ostot ylittyivät 1,5 milj. euroa, josta kotiin jaettavien hoitotarvikkeiden ostot sekä diabeteslääkekustannukset olivat 1,1 milj. euroa asiakasmäärän ja hoidon kustannusten kasvun johdosta. Palvelujen ostot ylittyivät 0,6 milj. euroa pääosin laboratoriopalvelujen ostojen ylityksistä johtuen. Liiketoiminnan muut kulut toteutuvat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina mielenterveyspalvelujen palvelusetelitoiminnan käynnistyttyä viiveellä. Tampereen kaupungin tilinpäätös

189 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Toiminnan rahavirta Liikealijäämä (-ylijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät 0, , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0-997, Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta , , , , Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta 8 355, , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 6 908, , Rahavarojen muutos 6 908, ,45 Rahavarat , ,35 Rahavarat , ,80 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) , ,46 Investointien tulorahoitus, % -8,0 168,1 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0,1 0,1 Quick Ratio 1,0 1,0 Current Ratio 1,0 1,0 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta Avopalvelujen tuotantoalueen vuoden 2016 toteumia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset palvelutilauksiin, joista merkittävimmät olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen, Kaivannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen, integroidun A-klinikkatoiminnan kokovuotistaminen sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta. Hätämajoitus ja vastaanottokeskus kasvattivat tuotantoalueen toimintatuloja ja -menoja 2,6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuokrakustannukset olivat suuremmat uusien tilojen johdosta vuoteen 2015 verrattuna. Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 0,1 milj. euroa negatiivinen ja se pieneni edelliseen tilikauteen verrattuna 1,6 milj. euroa. Toiminnan rahavirran muutoksen taustalla on vuoden 2016 liikealijäämä. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta toteutui vuosisuunnitelmaan verrattuna 4,2 milj. euroa heikompana johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa heikommasta tilikauden tuloksesta. 188 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

190 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ollen 0,6 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,3 milj. euroa johtuen investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 1,6 milj. euroa negatiivisena, mikä on 2,3 milj. euroa heikompi vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan rahavirralla ei pystytty rahoittamaan investointimenoja. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 2,3 milj. euroa negatiivinen vuosina 2012, 2013 ja 2016 syntyneiden alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä. Investoinnit ja niiden analysointi Avopalvelujen suunnitelluista investoinneista 1,3 milj. euroa kohdistui hanketasolla sitoviin laajennusinvestointeihin, jotka toteutuvat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Avopalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 22,4 milj. euroa pienentyen 0,9 milj. euroa vuodesta Taseen vastaavien muutokset johtuivat pääosin 1,7 milj. euron vähennyksestä saamisissa kunnalta. Tilikauden 2016 alijäämäinen tulos johti oman pääoman 1,4 milj. euron muutokseen. Velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku oli 13,4 prosenttia, jolloin avopalveluilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan maksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusaste heikkeni edellisvuodesta ollen 1,4 prosenttia. Oma pääoma on huomattavasti vierasta pääomaa pienempi, mistä johtuen omavaraisuusaste on heikko. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , , , ,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,22 Saamiset kunnalta , ,43 Muut saamiset , ,37 Siirtosaamiset , , , ,36 Rahat ja pankkisaamiset , ,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,95 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,81 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,23 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta , ,00 Ostovelat , ,99 Korottomat velat kunnalta 594, ,20 Muut velat , ,90 Siirtovelat , , , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,17 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 1,4 7,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,4 13,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa Lainasaamiset, euroa 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös

191 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKETTAVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Avopalvelujen tuotantoalueen palvelutilaukset toteutuivat 143,7 milj. euron suuruisina, mikä oli 5,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna Tilikausien välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon, että vuoden 2016 palvelutilauksia edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat uusien toimintojen lisäykset, joista merkittävimmät lisäykset olivat kehitysvammaisten uusien yksiköiden perustaminen (1,6 milj. euroa), Kaivannon psykiatrisen sairaalan korvaavien palvelujen järjestäminen (0,6 milj. euroa), integroidun A-klinikkatoiminnan kokovuotistaminen (0,6 milj. euroa) sekä intensiivisen perhetyön siirto tilaajalta (0,5 milj. euroa). Hätämajoitus ja vastaanottokeskus kasvattivat tuotantoalueen toimintatuloja ja -menoja 2,6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuokrakustannukset olivat 1,7 milj. euroa suuremmat uusien tilojen johdosta vuoteen 2015 verrattuna. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Palvelutilaukset Perusterveydenhuollon avopalvelut ja ennaltaehkäisevät palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Kehitysvammaisten avopalvelut Muu liikevaihto Aikuisten sosiaalipalvelut Tulkkikeskus Satakieli Vastaanottokeskus Hätämajoitus Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Avopalvelujen hallinto Lasten ja nuorten terveyspalvelut Suun terveydenhuolto Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

192 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Korvaus työterveyshuollosta Muut tuotot Yhteensä Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3-20 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja tappiot Muut toimintakulut (1 000 euroa) Koneiden ja kaluston myyntitappiot 0 6 Myyntitappiot yhteensä 0 6 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 1 7 Tulojäämät Lääkäreiden koulutuskorvaukset Muut tulojäämät Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

193 Hyvinvointipalvelut - Avopalvelut TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Tuloennakot, lyhytaik Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Hallinto Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

194 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Kotihoito- ja asumispalvelut Kotihoidon ja asumispalveluiden tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihmi- nen voi asua tutussa elinympäristössään ja omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten ja läheistensä tuen turvin ja saa tarvittaessa ammattilaisten tuen, palvelut ja hoidon. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuosi 2016 oli Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueen toinen toimintavuosi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tuotantoalueella kehitettiin alueellista johtamistapaa, jota toteutettiin täysimittaisesti vuoden 2016 aikana. Keskeistä alueellisessa toimintatavassa on johtaa kaikkia alueen tuotannossa olevia palvelumuotoja yhtenä kokonaisuutena asiakastarpeesta lähtöisin. Tämä johtamistapa mahdollisti nopeamman reagoinnin palvelutarpeen muutoksiin. Samalla kustannustehokkuus parani. Tuotantoalueen johtamisessa painotettiin tietojohtamista, avoimuutta ja kumppanuutta. Tuotantoalueen yhteistyöryhmä kokoontui 4 kertaa vuoden aikana. Tuotantoalueelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Toisena toimintavuotenaan tuotantoalue jatkoi ensimmäisenä vuotena aikaansaatua positiivista talouskehitystä. Vuoden 2016 tilikauden alijäämä on 0,2 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos. Merkittävin syy vuosisuunnitelman ylitykseen oli haasteellinen ylijäämätavoite. Vuoden 2016 taloudelliseen tulokseen vaikutti uuden toimintayksikön aloituskustannukset. Lisäksi ylimääräisiä kustannuksia aiheutui uuden yksikön muutoista väistötiloihin, jotka jouduttiin tekemään kiinteistön peruskorjauksen aikaisten kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Tuottavuutta kehitettiin lisäämällä kotihoidon välitöntä asiakasaikaa ja vähentämällä vastaavasti kotihoidon palveluostoja. Lisäksi toukokuusta lähtien hyödynnettiin mahdollisuutta käyttää korvaavaa työtä, eli työntekijän sairasloman sijaan tapauskohtaisesti työntekijälle osoitettiin hänen toipumiseensa sopivaa työtä. Ratkaisut sovittiin tapauskohtaisesti työntekijän ja hoitavan lääkärin kanssa. Yhteensä sairauspoissaolot ovat pystyneet suunnilleen vuoden 2016 saavutetulla tasolla. Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi, ja erityisesti kotihoidon asiakastunnit lisääntyivät (6 prosenttia vuodesta 2015). Asiakastuntien määrän kasvu kuvastaa vanhusten hoidontarpeen kasvua. Tehostetun palveluasumisen määrä kasvoi, koska toukokuussa aloitti toimintansa Pohjolankadun yksikkö, jossa on 90 ryhmäkotipaikkaa. Yhteensä omassa tuotannossa on nyt 309 tehostetun palveluasumisen paikkaa, vanhainkotipaikkoja on 433. Vuonna 2016 aloitettiin tuotantoalueella myös uusi palvelumuoto, palvelutalon kotihoito, jonka asiakasmäärä ylitti vuosisuunnitelman. Tämä palvelumuoto asettuu ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon väliin. Palveluja pystytään tuottamaan vanhukselle turvallisesti ja joustavasti, ja samalla vanhuksen itsenäisyyttä pystytään tukemaan ympärivuorokautista hoitoa paremmin. Asiakastyytyväisyyskyselyt osoittivat, että nimenomaan turvallisuuden luomisessa ja itsenäisyyden tukemisessa onnistuttiin. Kotihoidon yhdellä alueella pilotoitiin kuvapuhelinpalveluja, joka laajentaa palveluiden valikoimaa ja kustannustehokkuutta. Muut tuotantoalueen kehitysprojektit keskittyivät vanhusten palvelujen sisällön kehittämiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen hyödyntäen lean-menetelmää. Henkilöstö kehitti omaa toimintaansa työyhteisöissä. Näitä kehittämistuloksia esiteltiin koko tuotantoalueelle jo perinteeksi muodostuneessa kehittämispäivässä. Kotiutusprosessia sairaalasta kotiin suoraviivaistettiin yhdessä sairaala- ja kuntoutuspalvelut -tuotantoalueen kanssa. Lisäksi tuotantoalue osallistui aktiivisesti kaupungin kehittämistoimintaan. Henkilöstön koulutuksessa keskityttiin kinestetiikkaan ja saattohoitokoulutukseen. Henkilöstölle tarjottiin myös tavanomaista täydennyskoulutusta. Vanhusten elämänlaatua pyrittiin parantamaan monin keinoin. Syksyllä otettiin käyttöön Elämän puu -työkalu. Tämän työkalun avulla pystytään vanhusten palvelujen arkityötä toteuttamaan kunkin asiakkaan toivomalla tavalla. Syksyllä järjestettiin kotihoidon asiakkaille kaksi teatterikäyntiä. Lisäksi toimintansa on vakiinnuttanut kotihoidon asiakkaiden ryhmätoiminta. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä oleville vanhuksille järjestettiin kulttuuri- tai viriketoimintaa useamman kerran viikossa. Arvio tulevasta kehityksestä Vuonna 2017 oman tuotannon palvelutoiminta tuotetaan edelleen viiden palvelualueen palvelukokonaisuutena lähellä asiakasta. Johtamisen näkökulmasta merkittävin muutos on kaupungin toimintamallin muutos, joka tiivistää kumppanuutta kaupungin ulkopuolisiin tuottajiin ja hälventää aiempaa rajaa palvelujen tuottajien ja järjestäjän välillä. Tuottavuuden nousun tavoite pyritään saavuttamaan laajentamalla kuvapuhelinpalvelut kaikille aluille vakiintuneeksi toiminnaksi. Kotihoidossa kehitetään itseohjautuvien tiimien mallia, jonka myötä omahoitajuus muuntuu vastuutiimiksi. Vastuutiimeissä on 4 8 hoitajaa, jotka vastaavat yhdessä tiimille nimettyjen vanhusten päivittäisestä hoidosta. Tämän toimintatavan myötä pyritään rajoittamaan vanhuksen kotona käyvien eri hoitajien määrää. On myös viitteitä siitä, että itseohjautuvien vastuutiimien myötä kustannustehokkuus nousee ja työtyytyväisyys paranee. Tampereen kaupungin tilinpäätös

195 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Henkilöstö Tuotantoalueen palkalliset henkilötyövuodet kasvoivat 84 henkilötyövuodella edellisvuodesta. Ilman palkkatukityöllistettyjä lisäystä vuodesta 2015 oli 91 henkilötyövuotta. Palkkatuetun henkilöstön määrä laski 7 henkilötyövuotta palkkatukityöllistettyjen työllistämisjaksojen määrän jäätyä suunniteltua pienemmäksi. Merkittävin syy palkallisten henkilötyövuosien kasvuun on toiminnan laajentuminen. Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikön toiminta käynnistyi toukokuussa 2016, jonka seurauksena tehostetun palveluasumisen henkilötyövuodet lisääntyivät 49:llä. Vuonna 2016 aloitettiin tuotantoalueella uusi palvelumuoto, palvelutalon kotihoito, jonka asiakasmäärä ylitti suunnitellun ja henkilötyövuosia oli 29. Kotihoidon asiakasmäärä sekä asiakastunnit kasvoivat, jonka seurauksena kotihoidon palvelujen henkilötyövuodet lisääntyivät 29:llä. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kotihoito ja asumispalvelut on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueella on käytössä kaupunginhallituksen hyväksymän hyvän johtamis- ja hallintotavan ja sisäisen valvonnan sekä johtokunnan hyväksymän sisäisen valvonnan suunnitelmat. Kokonaisarviona tuotantoalueen johto lausuu, että Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Henkilöstön koulutustarpeen tarkentaminen vastaamaan aiempaa enemmän strategisia tavoitteita keskipitkällä aikavälillä Riskienhallinnan osaamisen vahvistaminen KOTIHOIDON JA ASUMISPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 6 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä + 7 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla. Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa. +/- + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Kotihoito- ja asumispalveluille asetetuista neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui suunnitellusti ja yksi toteutui osittain. Tuottavuus parani sekä tuottavuusmuutoksella että kotihoidon välittömän asiakastyön osuudella mitattuina. Myös työhyvinvointi kehittyi positiiviseen suuntaan sekä työhyvinvointimatriisin että tehdyn itsearvioinnin tulosten perusteella. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat tai pysyivät edellisen mittauksen tasolla. Ikäihmisten palvelurakennemuutos eteni suunnitellulla tavalla. 194 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

196 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Alkuper. Ero Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot 1 593, , Kunnalle maksetut korkokulut , , Muut rahoituskulut -142,19-115, Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -204,6-194,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -204,6-194,8 Voitto, % -0,2-2,2 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2016 tilikauden alijäämä on 0,2 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi tulos, mutta 1,7 milj. euroa edellisvuotta parempi. Liikevaihto ylitti vuosisuunnitelman 0,1 milj. euroa johtuen kotihoidon palvelujen ylityksestä. Kotihoidon palvelujen osalta palvelutilaus ylittyi 1,5 milj. euroa. Kotihoidon asiakasmäärä oli korkeampi kuin vuonna 2015 ja kotihoidon asiakkaat muuttuivat edelleen enemmän palvelua tarvitseviksi. Säännöllisen kotihoidon palvelutunnit toteutuivat 4 prosenttia suurempina kuin vuosisuunnitelmassa ja vuoteen 2015 verrattuna kasvua oli 6 prosenttia. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelutilaus alittui 0,6 milj. euroa. Kokonaishintaisen palvelutilauksen osittaisesta hyvittämisestä sovittiin tilaajan kanssa palkkatukityöllistettyjen työllistämisjaksojen määrän jäätyä suunniteltua pienemmäksi. Vanhainkotihoidon osalta palvelutilaus alittui 0,5 milj. euroa keväällä suunniteltua aikaisemmin tehtyjen paikkavähennysten takia. Liikevaihto kasvoi vuodesta ,8 milj. euroa. Kasvun selittää pääosin Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikön aloitus toukokuussa 2016 ja kotihoidon volyymin kasvu. Liiketoiminnan muut tuotot alittivat vuosisuunnitelman ja vuoden 2015 toteuman 0,1 milj. eurolla johtuen työllistämistukituloista. Valtiolta saatavat työllistämistuet toteutuivat vuosisuunnitelmaa alhaisempana työllistämisjaksojen suunniteltua pienemmän toteuman johdosta. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 3,5 milj. euroa (5,2 prosenttia) ylittäen vuosisuunnitelman 2,0 milj. eurolla. Kilpailukykysopimuksen lomarahavelkaa pienentävä vaikutus oli 0,6 milj. euroa. Vuodelle 2016 asetetusta 1,7 milj. euron säästötavoitteesta kohdennettiin 0,9 milj. euroa henkilöstökuluihin ja 0,8 milj. euroa materiaalien ja palvelujen ostoihin. Merkittävimmät henkilöstökulujen ylitykset syntyivät kotihoidon palveluissa (2,4 milj. euroa) ja tehostetussa palveluasumisessa (0,9 milj. euroa). Pääsyitä ylitykseen olivat edellisvuosien toteutumiin nähden niukka talousarvio, säännöllisen kotihoidon asiakastuntien suuri kasvu ja se, että tehostetun palveluasumisen vakanssimäärää on jouduttu pitämään tilausta suurempana toiminnallisten edellytysten vuoksi, jotta hoitohenkilöstön mitoitus vastaa asukkaiden hoitoisuutta. Materiaalien ja palvelujen ostot laskivat edellisvuodesta 0,2 milj. euroa, mutta ylittivät vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Ylitys johtui pääosin kotihoidon asiakaspalvelujen ostoihin kohdennetuista säästötavoitteista, joihin ei aivan päästy. Vuoteen 2015 verrattuna kotihoidon asiakaspalvelujen ostojen vähentämisessä on kuitenkin onnistuttu kotihoidon resurssipoolin avulla. Asiakaspalvelujen ostot pienenivät 0,8 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuodesta 1,0 milj. euroa ja ylittivät vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. Ylitystä selittää Tilakeskuksen vuokrat. Viisi henkilöä siirtyi toukokuun 2016 alussa Koukkuniemen kiinteistöhuollosta Tilakeskukseen. Samalla myös Koukkuniemen alueen kiinteistöjen energiakustannukset siirtyivät Tilakeskukselle. Tilakeskus on laskuttanut toukokuusta 2016 alkaen nämä palvelut osana Koukkuniemen alueen kiinteistöjen ylläpitovuokria. Tuloslaskelman tunnusluvut ovat negatiivisia johtuen tilikausien alijäämäisistä tuloksista. Tampereen kaupungin tilinpäätös

197 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikealijäämä (-ylijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0, , , , Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 880,65 997, Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 0, , , , Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , , Vaihto-omaisuuden muutos 0, , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos -20, , Rahavarojen muutos -20, ,85 Rahavarat , ,00 Rahavarat , ,85 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) , ,94 Investointien tulorahoitus, % 560,7-876,8 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 0,6 0,6 Current Ratio 0,6 0,6 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 0,2 milj. euroa ja se parantui edelliseen tilikauteen verrattuna 1,4 milj. eurolla johtuen parantuneesta liikealijäämästä ja pienentyneistä poistoista. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,2 milj. euroa pienempi johtuen pääosin siitä, että vuosisuunnitelmassa asetettua tilikauden 1,7 milj. euron ylijäämätavoitetta ei saavutettu. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 0,1 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmät. Vuonna 2015 organisaatiomuutoksen yhteydessä pysyviä vastaavia luovutettiin siirtyneen toiminnan osalta muille tuotantoalueille, minkä johdosta luovutustuloja kertyi 1,0 milj. euroa. 196 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

198 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 0,2 milj. euroa positiivisena, mikä on 0,5 milj. euroa parempi vuoteen 2015 verrattuna. Toiminnan rahavirralla pystyttiin vuonna 2016 rahoittamaan investointi- ja pääomamenoja, mutta viiden vuoden kertymä on 2,9 milj. euroa negatiivinen aikaisempien vuosien alijäämien vuoksi, eikä se riitä kattamaan investointeja pitkällä aikavälillä. Investoinnit ja niiden analysointi Kotihoidon ja asumispalvelujen suunnitelluista investoinneista 0,3 milj. euroa oli hanketasolla sitovia laajennusinvestointeja, jotka toteutuivat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempina. Alitus johtui siitä, että Pohjolankadun päiväkeskuksen ja tehostetun palveluasumisen ensikertaisen kalustamisen hankinnat eivät ylittäneet investointien hankintarajaa ja lisäksi Pohjolankadun hankinnoista osa maksettiin ikäihmisten virkistysrahaston varoilla. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kotihoidon ja asumispalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 8,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edellisvuodesta 0,1 milj. euroa eli 0,9 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat pääosin 0,4 milj. euron lisäyksestä saamisissa kunnalta ja aineellisten hyödykkeiden pienentymisestä 0,3 milj. eurolla. Vastattavien muutokset johtuivat siirtovelkoihin sisältyvien palkkajaksotusten kasvusta. Kotihoidon ja asumispalvelujen omavaraisuusaste on negatiivinen, johtuen kertyneestä alijäämästä ja siitä, että taseyksikön toiminnan aloituksen yhteydessä konsernihallinto ei tehnyt peruspääomasijoitusta. Omassa pääomassa ei ole myöskään ylijäämää tilikaudelta tai edellisiltä tilikausilta. Kotihoidon ja asumispalvelujen suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku on parantunut vuodesta ,6 prosenttiyksikköä. INVESTOINNIT euroa TP 2016 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,42 Koneet ja kalusto , , , ,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 315,80 315,80 315,80 315,80 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,23 Saamiset kunnalta , ,44 Muut saamiset , ,32 Siirtosaamiset 612,00 0, , ,99 Rahat ja pankkisaamiset 980, ,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,21 VASTATTAVAA Muutettu OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,25 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,57 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat 3 599, , , ,89 Lyhytaikainen Ostovelat , ,32 Korottomat velat kunnalta 147, ,27 Muut velat , ,70 Siirtovelat , , , ,89 Ero Alkuper TA 2016 Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,21 Tampereen kaupungin tilinpäätös

199 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % -63,7-61,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,9 14,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinnan keskihinnan mukaisesti. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalue organisoitiin vuoden 2016 alusta viiteen tulosvastuulliseen palvelualueeseen, jotka ovat etelä, keskusta, koillinen, kaakko ja länsi. Koillinen palvelualue sisältää myös Oriveden. Vuoden 2015 organisaatiossa oli kaksi tulosvastuullista tuotantoyksikköä: kotihoito sekä asumispalvelut. Vuoden 2016 ja 2015 tiedot eivät ole tuotantoyksiköittäin esitettynä vertailukelpoisia. Vuonna 2016 toiminta laajeni. Uutena toimintana aloitti palvelutalon kotihoito Pispan ja Pappilanpuiston alueilla. Toukokuussa 2016 valmistui Pohjolankadulle 90-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö Palvelukoti Pohjola. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Keskusta Länsi Kaakkoinen Etelä Koillinen Tukipalvelut Työllistämistoiminta Yhteiset 21 7 Kotihoito ja asumispalvelut v Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Maksutulot Työllistämistuki Korvaus työterv.huol Muut tuet ja avust. 3 3 Vuokratulot Muut tulot 13 9 Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

200 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Muut velat 4 3 Yhteensä 4 3 Tampereen kaupungin tilinpäätös

201 Hyvinvointipalvelut - Kotihoito- ja asumispalvelut Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut (1 000 euroa) Leasingvastuut, voimassa asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 27 9 Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Keskusta Länsi Kaakkoinen Etelä Koillinen Tukipalvelut, sis. aluepalvelut, kotona asumisen tukipalvelut Hallinto, luottamustehtävät, työllistämistoiminta Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

202 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Toimintakertomus Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueen tehtävänä on tuottaa paikallisesti ja seudullisesti erikoissairaanhoidon palveluita Hatanpään sairaalan hoitopaikakseen valinneille asiakkaille sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluita Hatanpään ja Rauhaniemen sairaaloissa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tukea perusterveydenhuollon ja kotihoidon toimintaa. Sairaala- ja kuntoutuspalvelut organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminnan, sisätautien, neurologian sekä yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjoiksi. Lisäksi sairaala- ja kuntoutuspalveluihin kuuluvat kliinisinä tukipalveluina fysiatria ja sosiaalityö sekä ei-kliinisinä tukipalveluina välinehuolto, tekstinkäsittelykeskus, siivoustoiminta, vaatehuolto ja Hatanpään aluepalvelut. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2015 aloittaneessa uudistetussa organisaatiossa on panostettu talouden ja toiminnan sopeuttamisen jatkamiseen rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi ikäihmisten palveluiden ja koko sairaalatoiminnan uudelleen organisoinnin osalta. Pitkäaikaissairaanhoidon ja asumisen siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen jatkettiin ja geriatrinen kuntoutus muotoutui erilaisissa kuntoutusympäristöissä toteutettavaksi moniammatilliseksi toiminnaksi. Palvelurakennemuutoksen onnistuminen vaati hyvää yhteistyötä yli tuotantoaluerajojen ja toimintaprosessien sujuvoittamista asiakaslähtöiseksi. Sote-uudistukseen varautuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) kanssa työnjaon sopimiseksi ja selkiyttämiseksi. Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla -projekti aloitettiin helmikuussa 2016 yhdessä sairaanhoitopiirin ja ympäristökuntien kanssa. Projektin päätavoite oli tuottaa ehdotus julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista osana sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoaluetta. Osa remontoiduista tiloista saatiin käyttöön lokakuussa 2016 ja loput osat remontista valmistuvat Peruskorjaus antaa rakenteellisia kehittämismahdollisuuksia esimerkiksi päiväkirurgian- ja vuodeosastoleikkaussalien, heräämöiden ja valvonnan sekä leiko24-yksikön toiminnallisuuden parantamiseen. Sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotto on edistynyt, mutta muun muassa asiakkaiden ohjaamiseen ja tiedottamiseen on vielä panostettava lisää. Kontrolliaikojen sähköinen ajanvaraus on edennyt, mutta läheteaikojen kohdalla webaikojen käyttöön ei ole pystytty siirtymään, koska se ei mahdollista hoitotakuun seuraamista. Esitietolomakkeet ovat sähköisinä, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä asiakkaiden puolelta. E-Kanta ja tekstiviestipalveluiden käyttöä on lisätty, jolloin potilaille lähteviä kirjeitä on voitu vähentää. Hoitoprosessien asiakaslähtöinen kehittämistyöpajatyöskentely jatkui ja mukaan otettiin käyttäjien edustajia asiakasraadista. Myös Lähde-pisteen toiminta jatkui yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa. Piste neuvoi potilaita myös Kanta-arkistoon liittymisessä ja Omakannassa asioimisessa. Toteutetun työfiiliskyselyn tulosten mukaan työhyvinvointi on parantunut vuonna 2015 tehtyyn mittaukseen verrattuna. Erityisesti ovat parantuneet työilmapiiri, päätöksenteko, vaikutusmahdollisuudet ja työssä koettu arvostus. Vuoden aikana tuotettujen hoitojaksojen määrä kasvoi 5,4 %:a. Poliklinikkakäyntien ja leikkaustoimenpiteiden määrä pysyi samalla tasolla vuoden 2015 toteutuneiden käyntien kanssa. Menot vähenivät kahdella prosentilla vuoden 2015 tasosta. Vuodet eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoiset. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kuvantamisyksikkö siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle tehdyssä työnjaossa urologinen toiminta keskitettiin Taysiin, ja rintasyöpäkirurgia, kaulanalueen kirurgia ja vuodeosastoa vaativa elektiivinen vatsaelinkirurgia koko Pirkanmaan alueelta Hatanpään sairaalaan. Vuoden 2016 tilikauden tuloksesta muodostui 4,5 milj. euroa ylijäämäinen sen jälkeen kun Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen osalta oli tilaajalle palautettu toiminnan tehostumisen seurauksena 2,8 milj. euroa, ja vuoden 2016 toteutuneen toiminnan perusteella maksettaviin kertapalkkioihin oli varattu 0,7 milj. euroa. Toteutunut ylijäämäinen tulos on seurausta tilaajalle myytyjen palvelujen määrän kasvusta sekä henkilöstömenojen toteutumisesta 1,5 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Suurinta kasvua toiminnassa tapahtui sisätautien palvelulinjan hoitojaksoissa vuodeosastoilla ja kotisairaalassa sekä erillislaskutettavien hoitojaksojen määrässä leikkaustoiminnan palvelulinjalla. Arvio tulevasta kehityksestä Kaupungin tilaaja-tuottajamallin purkamisen johdosta sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuus on keskitetty myös ostopalvelujen osalta sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palveluryhmään. Kaupungin oman organisaation lisäksi sairaala- ja kuntoutuspalveluja tuottavat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), Tammenlehväkeskus, Pirkanmaan Hoitokoti sekä useat palvelusetelituottajat. Erikoissairaanhoidon valinnanvapauden puitteissa asiakkaat voivat myös itse valita haluamansa julkisen palveluntuottajan. Tampereen kaupungin ja PSHP:n välillä on tehty vuosia rakennemuutosta, missä painopistettä on siirretty vaativasta erikoissairaanhoidosta perustason erikoisairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Lisäksi tehtäviä ja toimintoja on keskitetty ja yhdistelty. Vuodelle 2017 erikoissairaanhoidossa ei ole suunnitteilla uusia tehtäväsiirtoja tai keskittämisiä, vaan tavoitteena on varmistaa jo tehtyjen rakennemuutosten ja niille tavoitteeksi asetettujen hyötyjen toteutuminen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

203 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa on myös tehty pitkään rakennemuutosta, jonka tavoitteena on ollut sairaala-asumisen merkittävä vähentäminen ja kuntoutuksen tehostaminen. Vuonna 2017 Kanta-Rausan sairaalapaikat suljetaan ja palveluja keskitetään Hatanpään alueelle. Sote-uudistukseen varautuminen jatkuu. Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla -projektin loppuraportin kaksi keskeisintä suositusta koskien Tampereen Henkilöstö Vuosien 2014, 2015 ja 2016 henkilöstöraportteja ei voida täysin verrata keskenään, koska vuoden 2015 alussa tapahtuneen organisaatiomuutoksen johdosta Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen henkilöstömäärä kasvoi noin 600 henkilön verran. Lisäksi vuosien 2015 ja 2016 aikana henkilötyövuosia on määrätietoisesti vähennetty toimintojen tehostamisen ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Hoitohenkilöstön ikäjakauma painottuu ja vuotiaisiin. Jakauma tuo kaupungin Hatanpään sairaalaa ovat Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan hallinnolliseen yhdistämiseen pyrkiminen vuoden 2018 alkuun mennessä, sekä Hatanpään sairaalan keskittyminen päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan elektiiviseen leikkaustoimintaan. Sähköisten palvelujen ja digitalisaation hyödyntämistä sairaalapalveluissa lisätään. Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta Valmistuvat haasteita, kun eläkkeelle jäävien tilalle tulee löytää uusia osaavia ammattilaisia. Vuonna 2016 hoitohenkilökunnasta 267 henkilöä oli vuotiaita, mikä on 32 %:a koko hoitohenkilökunnan määrästä. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneitä oli 38 henkilöä ja vuonna 2016 heitä oli yhteensä 41 henkilöä. Sijaishenkilöstöpoolia on kehitetty systemaattisesti ja laajennettu toiminnan tarpeiden edellytysten mukaisesti. Sijaishenkilöstön turvin tuettiin erityisesti akuutteja lyhyitä tähystystilat mahdollistavat koko Hatanpään tähystystoiminnan keskittämisen yhteen paikkaan. Tuotantoalueen henkilöstön ikärakenteen muuttuminen huomioidaan henkilöstösuunnittelussa ja uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Toiminnassa hyödynnetään systemaattisesti ja suunnitellusti henkilöstön osaamista ja saatetaan hiljainen tieto organisaation käyttöön. (1-5pv) poissaoloja. Lyhyiden poissaolojen määrä oli vuonna 2015 yhteensä ja vuonna 2016 yhteensä päivää. Lyhyissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut kasvua 403 päivää. Poissaolojen määrän kasvua selittää osaltaan organisaatiossa tapahtunut henkilöstömäärän merkittävä kasvu. Pitkissä sairauspoissaoloissa on tapahtunut laskua yhteensä päivää. Henkilökunnan työssä jaksamista tukevaa sijaishenkilöjärjestelmää tuleekin edelleen kehittää. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikkö on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikössä on käytössä kaupunginhallituksen hyväksymä Hyvä johtamis- ja hallinto-tapa ja sisäinen valvonta -ohje. Kokonaisarviona sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johto lausuu, että sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseyksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen saaminen kiinteäksi osaksi suunnittelu-, toiminta- ja päätöksentekoprosesseja. Turvallisuusriskin tunnistaminen ja hallinnan parantaminen normaaliajan häiriötilanteissa. Poikkeusoloihin liittyvä valmius, varautuminen ja jatkuvuuden hallinta. Tiedolla johtamisen kehittäminen. Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kolme toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi parani työhyvinvointimatriisilla mitattuna. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen paranivat. Ikäihmisten palvelurakennemuutokseen liittyen työnjakoa kehitettiin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen, toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä. SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 10 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota hyödyntämällä - 11 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 12 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 13 Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin, avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

204 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Alkuper. TA Ero 2016 Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot 156,59 386, Kunnalle maksetut korkokulut , , Muille maksetut korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 51,4 58,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 51,4 58,6 Voitto, % 4,0 2,7 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikaudella tapahtui suuria muutoksia: Pirkanmaan sairaanhoitopiirille siirtyivät kuvantamisen liiketoiminta ja urologian liiketoiminta alkaen. Lisäksi kiinteistöhuollon henkilöstöstä osa siirtyi Tilakeskuksen organisaatioon alkaen. Tilikauden tulos muodostui 4,5 milj. euroa ylijäämäiseksi sisältäen toiminnan tehostumisen johdosta aiheutuneen 2,8 milj. euron palautuksen tilaajalle. Ylijäämäisen tuloksen mahdollisti tilaajalle myytyjen palvelujen kasvu ja henkilöstömenojen toteutuminen 1,5 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 3,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaan nähden johtuen pääasiassa tilaajalta saatujen myyntitulojen ylittymisestä vuosisuunnitelmaan nähden 3,9 milj. eurolla. Myyntitulot ulkopuolisilta kumppaneilta pienentyivät edelliseen vuoteen nähden, jota kompensoi rintasyöpäkirurgian ja gastroenterologisen kirurgian kuntalaskutus Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Liikevaihto ja toimintatuotot pienenivät 1,4 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Materiaali- ja palvelukustannukset ylittyivät 4,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaan nähden. Näistä merkittävimmät ylitykset olivat volyymisidonnaisissa lääke- ja hoitotarvikemenoissa (1,3 milj. euroa), laboratoriopalveluissa (1,3 milj. euroa) ja sosiaali- ja terveyspalveluissa (1,4 milj. euroa). Myös vuokratyövoiman ja vuokratyövaatteiden kustannukset toteutuivat arvioitua suurempina. Verrattuna edelliseen vuoteen sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoja kasvattivat hengityshalvauspotilaiden kustannukset 0,3 milj. eurolla ja kuvantamis- ja muut tutkimuskustannukset 0,3 milj. eurolla. Vuosisuunnitelmassa materiaalien ja palvelujen ostoihin sisältyi säästöjä 3,3 milj. euroa, joka huomioiden materiaalien ja palvelujen kasvu on ollut kuitenkin maltillista. Kasvussa näkyy myös kuvantamisen kustannusten siirtyminen ulkoisiksi ostoiksi. Henkilöstökulut alittuivat 1,5 milj. euroa johtuen pääasiassa lomapalkkavelan pienenemisestä edellisvuoteen verrattuna. Lomapalkkavelkaa laskivat kuvantamisen ja urologian liiketoimintojen siirtyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, kiinteistöhuollon henkilöstön siirtyminen Tilakeskukselle sekä kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaaminen vuonna Kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli noin 0,6 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat vuosisuunnitelman mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna vuokrakustannukset laskivat 0,7 milj. euroa johtuen kuvantamisen siirtymisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja Kaupin sairaalatoiminnan loppumisesta. Poistot jäivät 0,5 milj. euroa alle vuosisuunnitelman. Eroa selittää investointien painottuminen loppuvuoteen kilpailutusprosessien aikataulujen vuoksi, siirtyneiden toimintojen myötä myyty käyttöomaisuus sekä sairaalan peruskorjauksen ja laajennuksen viivästyminen. Myös osa Aluepalvelujen suunnitelluista investoinneista jäi toteuttamatta. Tampereen kaupungin tilinpäätös

205 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,62 0, , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0, , , , Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 2 500, ,00 0, Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -160, , Vaihto-omaisuuden muutos , , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta 1 576, , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 0,00 0, Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) , ,06 Investointien tulorahoitus, % 357,4 219,5 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 1,7 1,3 Current Ratio 1,7 1,3 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 5,8 milj. euroa, mikä on 3,3 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Muutosten taustalla on edellisvuotta 0,8 milj. euroa suurempi liikeylijäämä, rahoitustuottojen kasvu 0,6 milj. eurolla sekä poistojen pieneneminen 0,8 milj. eurolla. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,5 milj. euroa ollen 0,6 milj. euroa edellisvuotta pienemmät. Investointien rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,4 milj. euroa johtuen pysyvien vastaavien luovutustuloista ja investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä. 204 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

206 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 5,8 milj. euroa positiivisena, eli toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 9,1 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa kertymää suurempi johtuen muun muassa pienentyneistä investointimenoista ja poistoista, merkittävästä rahoitustuottojen kasvusta sekä pysyvien vastaavien luovutustuloista. Tarkastelujaksolla kaikkien tilikausien liikeylijäämät ovat olleet positiivisia, kun taas edellisen vuoden vastaavaan tarkastelujaksoon on sisältynyt myös negatiivisia liikeylijäämiä. Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2016 investoinnit toteutuivat 0,4 milj. euroa alle vuosisuunnitelman, mikä johtuu pääasiassa Hatanpään aluepalveluiden toteuttamatta jääneistä investoinneista ja Hatanpään sairaalan peruskorjauksen ja laajennuksen viivästymisestä. Pysyvien vastaavien luovutustuloja toteutui yhteensä 2,0 milj. euroa, joista kuvantamisen ja urologian liiketoimintakauppojen osuus oli 1,7 milj. euroa. Kiinteistöhuollon toiminnan siirtyminen Tilakeskukselle lisäsi puolestaan luovutustuloja 0,2 milj. euroa. Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 30,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,3 milj. euroa eli 12,2 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset johtuivat erityisesti 3,9 milj. euron kasvusta saamisissa kunnalta. Lyhytaikaiset saamiset muodostavat suhteellisesti suurimman osuuden vastaavista. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ovat 8 prosenttia vastaavien loppusummasta. Oma pääoma kasvoi tilikauden positiivisen tuloksen johdosta 4,5 milj. eurolla. Tästä johtuen Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen omavaraisuusaste kasvoi 11,1 prosenttiyksiköllä. Kertynyttä ylijäämää oli tilikauden lopussa 14,3 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 1,3 milj. euroa, minkä johdosta suhteellinen velkaantuneisuus laski. Tunnuslukuun vaikuttaa erityisesti lomapalkkavelan väheneminen 1,9 milj. eurolla. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 316, , , ,39 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,53 Koneet ja kalusto , ,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,68 Sijoitukset Muut saamiset ,80 0, ,80 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,18 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,81 Saamiset kunnalta , ,19 Muut saamiset , ,11 Siirtosaamiset 1 043, , , ,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien alijäämä (ylijäämä) , ,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat 6 722, , , ,55 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnilta 2 500,00 Ostovelat , ,72 Korottomat velat kunnalta , ,29 Muut velat , ,57 Siirtovelat , , , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 Tampereen kaupungin tilinpäätös

207 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 47,5 36,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,8 14,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa Lainasaamiset, euroa 0 0 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankinnan keskihinnan mukaisesti Sisätautien palvelulinja Neurologian palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Hallinto Kliiniset tukipalvelut Muut tukipalvelut Yhteensä Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sairaala- ja kuntoutuspalvelujen kuvantamisyksikkö siirtyi liiketoimintakaupan yhteydessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle. Vuoden 2015 tilinpäätös pitää sisällään 3,2 milj. euroa kuvantamisyksikön liikevaihtoa ja 5,2 milj. euroa toimintamenoa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ulkoiset kuvantamisostot olivat 3,1 milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Työllistämistuki 25 Korvaus työterveyshuollon järjestämisestä Muiden rakennusten vuokratulot Muut tulot Yhteensä Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot 0 0 Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

208 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella 0 0 Tilikauden poisto 1 1 Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijotukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut saamiset Saamiset muilta Yhteensä Sijoitukset yhteensä Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 1 3 Yhteensä 1 3 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

209 Hyvinvointipalvelut - Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Yhteensä Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 8 0 Yhteensä 8 0 Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Palkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Lomapalkkajaksotukset Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut (1 000 euroa) Leasingvastuut, voimassa asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Sisätautien palvelulinja Neurologian palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Leikkaustoiminnan palvelulinja Hallinto Kliiniset tukipalvelut Muut tukipalvelut Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

210 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatus ja perusopetus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue tuottaa lakisääteistä varhaiskasvatuspalvelua ja perusopetusta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, Toimintakertomus kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisestä sekä perusopetuksen kehittämisestä vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Talouden osalta merkittävimmät muutokset koskivat perusopetusta, kun valtakunnalliset ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut rahat poistuivat. Oppilasmäärän kasvu ja uusi opetussuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen perusteiden uudet tavoitteet kasvattivat palveluiden ostoja sekä tarvetta digitaalisten välineiden hankintaan. Tuotantoalueella jatkettiin toiminnan tehostamista laajempia johtamiskokonaisuuksia muodostamalla sekä varhaiskasvatuksen johtamisessa apulaisesimiesjärjestelmän käyttöönotolla. ICT-asiantuntijapalvelut ja matkustuksen hallinnan asiantuntijapalvelut siirtyivät konsernipalveluyksikkö Kopparin kokonaisuuteen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakaspalvelu liitettiin osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan kokonaisuutta. Keskeisimmät kehittämishankkeet olivat hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatuksen pilotin käynnistäminen, kielirikasteisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä liikkumiseen kannustaminen kaikissa toiminnoissa. Merkittävimmät väistötiloja vaatineet rakentamisen kokonaisuudet olivat Kansainvälisen koulun, Lielahden koulun ja Annalan päiväkodin perusparantaminen. Vehmaisten päiväkodin ja koulun uudisrakennus otettiin käyttöön. Erho-yksikön toiminta siirtyi Kalevanpuiston koulutalon tiloihin. Arvio tulevasta kehityksestä Kaupungin toimintaperiaatteiden mukaisesti toiminnassa vahvistetaan erityisesti asiakaslähtöisyyttä. Uuteen alueelliseen toimintamalliin siirtyminen edellyttää rakenteellisia muutoksia johtamiskokonaisuuksissa. Tavoitteena on vahvistaa myös tätä kautta henkilöstön mahdollisuuksia toimia oman työnsä kehittäjinä. Toiminnassa panostetaan yhteisöllisen toimintakulttuurin luomiseen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan sisällöllinen kehittäminen toteutetaan pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä opetushallituksen myöntämin erityisavustuksin. Kehittämistyön strategiset painopisteet ovat ilmiöpohjaisen oppimiskulttuurin tukeminen ja monimuotoiset oppimisympäristöt sekä liikunnan edistäminen ja kielirikasteinen toiminta. Asiakaspalvelujen digitalisointia vahvistetaan kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskitekijät ovat pääasiassa talouteen ja palveluverkkoon liittyviä. Palveluverkkoon kohdistuvat, rakennusten sisäilmaan liittyvät muutokset, saattavat olla nopeita ja yllättäviä. Tämä haastaa palveluiden organisoinnin ja asiakastyytyväisyyden. Varhaiskasvatuksessa tulee huomioida hallittu ja ennakoitu palvelutarpeen supistaminen, jotta palvelusetelipäiväkotien osuus ja toimintaedellytykset turvataan. Tämä mahdollistaa epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumisia. Perusopetuksen osalta käynnistetään yksikkökohtaisen taloussuunnittelun ja -seurannan projekti, jonka avulla vahvistetaan talouden ennakoitavuutta ja johtamista. Henkilöstö Tuotantoalueen vuosisuunnitelma alitettiin 68 henkilötyövuodella, kasvua edelliseen vuoteen oli 60,7 henkilötyövuotta. Varhaiskasvatuksessa rekrytoitiin vuonna 2015 uusiin päiväkoteihin henkilöstöä, mikä nosti vuoden 2016 työpanosta 64,5 henkilötyövuodella. Perusopetuksessa pysyttiin vuoden 2015 tasolla oppilasmäärän kasvusta (noin 400) huolimatta. Henkilötyövuosien kasvun rajoittamiseksi varhaiskasvatuksessa avoimista toimista täytettiin vain puolet ja pääsääntöisesti 1.9. alkaen. Myös perusopetuksen rekrytoinneissa toteutettiin tarkkaa harkintaa ja opettajien lisä- ja ylituntien käyttöä lisättiin. Eläköitymisten ja yksiköiden yhdistämisen myötä päiväkodin johtajien määrä on laskenut. Suurimpiin yksiköihin on palkattu apulaisesimies. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Tampereen kaupungin tilinpäätös

211 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ja hyvän hallinnon suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johto lausuu, että tuotantoalueen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Johtaminen: talouden ja toiminnan yhteensovittaminen Riskienhallinta: toimintaympäristön yllättäviin muutoksiin varautuminen Raportointi ja tiedonvälitys: raportointiin liittyvien tietojärjestelmien ja tiedon analysoinnin kehittäminen sekä sisäisen viestinnän kehittäminen. VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 14 Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä - 15 Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan - 16 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu - Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kolmesta toiminnan tavoitteesta kaikki jäivät toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikentyi työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhemaksujen ja sairauspoissaolojen hienoisesta lisääntymisestä. Matriisin Kunta10- mittareissa henkilöstön kokemukset työaikojen hallinnasta ovat kuitenkin parantuneet. Kunta10 -tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen pysyivät ennallaan, kun tavoitteena oli niiden paraneminen. 210 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

212 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU ( EUROA) TP 2016 Muutettu Alkuper. TA Ero 2016 Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot 276, , Kunnalle maksetut korkokulut , , Muut rahoituskulut -959, , Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -30,4-51,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -30,4-51,8 Voitto, % -1,1-0,6 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tuotantoalueen tulos muodostui 2,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Kasvaneen palvelutarpeen takia palvelujen ostot ylittyivät merkittävästi, koska tuotantoalueen toiminnan luonteesta johtuen lakisääteiset palvelut on turvattava. Perusopetuksen puolella henkilöstökuluihin ei pystytty varautumaan riittävästi. Tuotantoalueen liikevaihto toteutui 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisempana johtuen sekä lasten määrän että hinnan alenemisesta seudullisessa päiväkotihoidossa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotantoalueen liikevaihto kasvoi 5,2 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen liikevaihto kasvoi 6,3 milj. euroa aiheutuen päivähoitotoiminnan laajenemisesta. Oppilasmäärän kasvusta huolimatta perusopetuksen liikevaihto aleni 1,1 milj. euroa johtuen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä koulutukselliseen tasa-arvoon suunnattujen opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten oleellisesta vähenemisestä. Perusopetuksen ennakoitua korkeamman projektirahoituksen ansiosta liiketoiminnan muut tuotot ylittyivät 0,3 milj. euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän 2,3 milj. euron kasvu vuoteen 2015 verrattuna aiheutui uusien ja remontoitujen tilojen varustamisesta merkittävimpänä eränä päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat. Vuoden 2016 vuosisuunnitelma alittui 0,3 milj. euroa. Päivähoitotoiminnan laajentumisesta ja oppilasmäärän kasvusta johtuen palvelujen ostot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 1,9 milj. euroa, vuosisuunnitelman ylittyessä samoin 1,9 milj. euroa. Tampereen ulkopuolella koulua käyvien lasten koulunkäyntikustannukset toteutuivat 0,3 milj. euroa arvioitua korkeampina. Päiväkotien ja koulujen tilamuutosten sekä uuden palveluntuottajan laskutusperusteiden tarkennuksen takia puhtaanapitopalvelut ylittyivät 0,6 milj. eurolla. Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen vuosisuunnitelma ylittyi 0,3 milj. eurolla. Lap- si- ja oppilasmäärän kasvusta aiheutunut nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 milj. euroa. Matkustus- ja kuljetuskustannukset ylittyivät sekä edelliseen vuoteen että vuosisuunnitelmaan nähden 0,3 milj. euroa. Henkilökunnan terveyspalvelujen ostot ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 0,1 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,0 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen lisääntynyt henkilöstötarve nosti kuluja 2,8 milj. eurolla. Perusopetuksen henkilöstökulut puolestaan alenivat 0,6 milj. eurolla, josta merkittävimpinä tekijöinä oli ryhmäkokorahan poistuminen ja tasa-arvoavustuksen pieneneminen. Tuotantoalueen vuosisuunnitelma ylittyi 1,9 milj. euroa. Perusopetuksessa ei pystytty varautumaan riittävästi oppilasmäärän kasvuun, vieraskielisten oppilaiden opetukseen eikä opetuksen sijais- ja eläkevakuutuskuluihin. Varhaiskasvatuksen puolella arvioitua alhaisempien eläkemenoperusteisten maksujen ja erilaisten säästötoimenpiteiden ansiosta henkilöstökulut alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 1,0 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksen lomapalkkavelkaa pienentävä vaikutus oli 1,6 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

213 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Tuotantoalueen poistot alittuivat 0,7 milj. euroa, pysyvien vastaavavien kirjaustavan muutoksesta johtuen. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 milj. euroa. Lisäys johtui pääasiassa uusien päiväkoti- ja koulukiinteistöjen vuokrista. Muiden kulujen vuosisuunnitelma ylittyi 0,2 milj. euroa johtuen palveluverkossa tapahtuneiden tilamuutosten vaikutuksista sisäisiin vuokriin sekä ulkoisista vuokrista. Yhdystilin korkokustannus alittui 0,3 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan annetusta liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 7 900,00 0, ,00 0, Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta 5 723,65-372, Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos -0,00-467, Rahavarojen muutos 0,00-467,73 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 467,73 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) , ,66 Investointien tulorahoitus, % -98,2 134,9 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 0,6 0,7 Current Ratio 0,6 0,7 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli -1,4 milj. euroa, joten investointeja ei ole pystytty rahoittamaan tulorahoituksella kuten vuonna 2015, jolloin toiminnan rahavirta oli 1,0 milj. euroa kattaen investoinnit. Tilikaudella 2016 liikealijäämä oli -2,7 milj. euroa, edellisellä tilikaudella -1,0 milj. euroa. Pysyvien vastaavien kirjaustavan muutoksesta johtuen poistosumma laski edellisvuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1,4 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investointimenot kasvoivat 0,7 milj. euroa. Tilikaudella 2016 toteutettiin merkittäviä koulujen ja päiväkotien ensikertaisen kalustamisen hankkeita. Tilikauden 2016 toiminnan ja investointien rahavirta oli -2,8 milj. euroa, edellisellä tilikaudella 0,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on -8,8 milj. euroa, tilikaudella 2016 sekä edellisinä vuosina syntyneiden alijäämien vuoksi. Maksuvalmius on edelleen tyydyttävällä tasolla. 212 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

214 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Investoinnit ja niiden analysointi Investoinneista merkittävä osuus kohdistui päiväkotien ja koulujen ensikertaiseen kalustamiseen, johon oli varattu 2,1 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset kohteet olivat Tampereen kansainvälinen koulu, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Lielahden koulu sekä Annalan päiväkoti. Vuonna 2016 kalustettiin myös Puistokoululla olevia tiloja Erhoyksikön muuttaessa Kalevanpuiston koulutaloon. Lisäksi uuden opetussuunnitelman käyttöönotto edellytti useiden päiväkotien ja koulujen toiminta- ja oppimisympäristöjen ensikertaista kalustamista. Investoinnit alittuivat vuosisuunnitelmaan nähden 1,2 milj. euroa. Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin oli varattu yhteensä 0,5 milj. euroa. Investoinnit eivät ennakkosuunnitelmasta poiketen toteutuneet piharakenteiden osalta. Päiväkotikiinteistöjen tietoliikenneverkkoihin kohdennetuista investointimenoista toteutui 0,1 milj. euroa. Erityisesti varhaiskasvatuksen puolella vuosisuunnitelmassa jouduttiin varautumaan nopealla aikataululla varustettaviin ennakoimattomiin väistö- ja lisätiloihin. Kaikki ensikertaisen kalustamisen hankkeet sekä väistö- ja lisätilojen varustamistarpeet eivät kuitenkaan toteutuneet vuoden loppuun mennessä. Lisäksi hankinnat painottuivat ennakoitua enemmän käyttötalouteen. Varhaiskasvatuksen tilojen ensikertaiseen kalustamiseen investoinnit alittuivat 0,4 milj. euroa ja perusopetuksen 0,4 milj. euroa. Tampereen kansainvälisen koulun sekä erityiskoulujen tilamuutoksiin varattua ensikertaisen kalustamisen investointia on osittain esitetty uudelleenbudjetoitavaksi vuodelle Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 14,5 milj. euroa. Taseen loppusumma aleni edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa eli 15,8 prosenttia. Taseen vastaavien muutos aiheutui pääosin lyhytaikaisten saamisten alenemisesta ja vastattavien muutos vuoden 2016 alijäämästä. Tilikauden lopun kertynyt alijäämä oli 7,6 milj. euroa, edelliseen tilikauteen nähden kertynyt alijäämä kasvoi 2,7 milj. euroa. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,46 Koneet ja kalusto , , , ,67 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,62 Saamiset kunnalta , ,12 Muut saamiset , ,52 Siirtosaamiset , , , ,46 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,13 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,19 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,07 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta 7 900,00 0,00 Ostovelat , ,88 Korottomat velat kunnalta 9 597, ,98 Muut velat , ,90 Siirtovelat , , , ,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,13 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % -52,1-28,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,0 9,3 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 8 0 Lainasaamiset, euroa 0 0 Tuotantoalueen omavaraisuusaste oli -52,1 prosenttia, sillä oma pääoma on negatiivinen johtuen edellisvuosina kertyneistä alijäämistä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun mukaan käyttötuloista tarvittaisiin 9,0 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Tunnusluku on parantunut hieman verrattuna vuoden 2015 vastaavaan lukuun, jolloin suhteellinen velkaantuneisuus oli 9,3 prosenttia. Tampereen kaupungin tilinpäätös

215 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel- man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Varhaiskasvatus Perusopetus Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Maksutulot Työllistämistuki EU-tuki kehittämisporjekteille Korvaus työterveyshuollosta Muut tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Yhteensä Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-20 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

216 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät 14 2 Yhteensä 14 2 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 1 1 Yhteensä 1 1 Vieras pääoma yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

217 Hyvinvointipalvelut - Varhaiskasvatus ja perusopetus Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Tuloennakot, lyhytaik Palkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät 0 0 Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Varhaiskasvatus Perusopetus Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

218 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Tampereen toisen asteen koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Toisen asteen koulutus on alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja innovatiivinen kouluttaja ja työ- ja elinkeinoelämän kehittäjä. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Vuoden 2016 keskeisinä tehtävinä olivat ammatillisen koulutuksen vuonna 2015 uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöönoton laajeneminen, lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien vaiheittainen käyttöönotto alkaen sekä siirtyminen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin syksystä 2016 alkaen. Lisäksi talouden tiukkeneminen on edellyttänyt koulutuksen rakenteiden sekä hallinnon ja tukipalveluiden prosessien sekä asemoitumisen tarkastelua. Ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistus, siirtyminen osaamisperusteisuuteen on edellyttänyt opetussuunnitelmien muutostyötä ja laajamittaista henkilöstön panostamista uudistustyöhön ja kouluttautumiseen. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön kaikissa ammatillisen koulutuksen opinnoissa ja ne laajenivat syksyllä 2016 käsittämään seuraavan ikäluokan. Ammatillisen koulutuksen organisoitumista ja siihen liittyvää koko toisen asteen koulutuksen hallinnon ja tukipalvelujen prosesseja ja asemoitumista jatkettiin. Lain edellyttämä yhteistoimintamenettely aloitettiin joulukuussa 2015 ja se saatiin päätökseen kesäkuussa Tarkistettu organisaatio aloitti toimintansa Toiminnan uudistamisen tavoitteena on parantaa onnistumista perustehtävässä sekä vastata lähitulevaisuuden toiminnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Pormestarin helmikuussa 2015 asettaman ohjausryhmän tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Työryhmä lopetti toimintansa toukokuun alussa Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa päätettiin laatia kilpailukykysuunnitelma, joka sisältää selvitystyössä havaitut kehittämiskohteet ja talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelman vuosille Suunnitelma ottaa myös kantaa mm. toimitiloihin, kiinteistöinvestointeihin ja resurssien käyttöön. Selvitystyön yhteydessä havaittuja kehittämiskohteita oli mm. selvittää osakeyhtiön perustamisen tarve kilpailluilla markkinoilla tehtävää koulutus- ja kehittämistoimintaa varten, riittävän vastuun ja päätösvallan varmistaminen henkilöstö- ja palveluverkkoasioissa. Toisen asteen koulusta tarkastellaan ja kehitetään jatkossakin suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena huomioiden molempien koulutusten painopisteet ja perustehtävien toteuttamismahdollisuudet. Toisen asteen koulutuksen johtokunta hyväksyi kokouksessaan ( 51) kilpailukykysuunnitelman Kilpailukykysuunnitelma käsittää neljä osa-aluetta: taloudellinen tehokkuus, pedagogisen toiminnan uudistaminen, johtamisen ja päätöksenteon tehostaminen sekä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Tredun osalta kilpailukykysuunnitelma käsittää lisäksi talouden sopeuttamisen. Tampereen toimintamallin uudistus käynnistyi , kun kolmen palvelualueen johtajat aloittivat viroissaan. Samalla valmistauduttiin uuteen toimintamalliin, johon kuului mm. tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Toisen asteen koulutus säilyi vuoden loppuun johtokunnan alaisena tuotantoalueena, vaikka se osallistuikin Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen työskentelyyn. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti tuotantoalueen purkamisesta erillisiksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen palveluryhmiksi Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Vuoden lopussa päätettiin toisen asteen yhteisten palveluiden henkilöstön siirtämisestä ammatillisen koulutuksen johtajan alaisuuteen. Arvio tulevasta kehityksestä Ammatillisen koulutuksen tutkintojen uudistuminen ja siirtyminen osaamisperusteisuuteen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistuminen ja vaiheittainen siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tuovat edelleen haasteita sekä henkilöstön osaamisen uudistamiseen että oppimisympäristöjen kehittämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa toiminnan ja talouden yhteensovittaminen tulee olemaan suurimpia haasteita rahoituksen kiristyessä edelleen. Myös työ- ja elinkeinoelämässä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi toisen asteen koulutuksen toimintaan. Elinkeinoelämän rakennemuutos ja nopea teknologinen kehitys vaikuttavat työelämän osaamisvaatimuksiin, ammatteihin ja työllisten määrään. Tämänhetkisestä Pirkanmaan korkeasta työttömyydestä huolimatta, joillakin aloilla on työvoimapula ja työvoiman kohtaanto-ongelma, jossa osaamisen laatu, kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Ammatinvaihtajien koulutustarve on merkittävä, samoin kuntouttavien koulutuspalvelujen tarve. Muutokset ja haasteet edellyttävät toiminnan kehittämistä. Tuotantoalueen on vastattava paremmin ja nopeammin työelämän tarpeisiin mm. kehittämällä uusia koulutustuotteita ja -palveluja, opintojen joustavuuden lisäämistä, läpäisyn tehostamista ja keskeyttämisen vähentämistä sekä eri oppilaitosmuotojen kiinteää yhteistyötä. Samanaikaisesti resurssien niukkenemisen ja toiminnan tehostamisen yhteydessä on kuitenkin varauduttava jo vuosikymmenen loppupuolella kasvaviin opiskelijamääriin. Tampereen kaupungin tilinpäätös

219 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Henkilöstö Tuotantoalueen henkilöstömäärä oli yhteensä Henkilöstömäärä väheni toimintavuoden aikana 50 henkilöllä. Henkilöstöstä 266 oli lukiokoulutuksen tuotantoyksikössä ja 1072 ammatillisen koulutuksen tuotantoyksikössä. Palkallisten henkilötyövuosien määrä tuotantoalueella oli yhteensä Palkallisten henkilötyövuosien määrä väheni 34 henkilötyövuodella, lukiokoulutuksessa henkilötyövuodet kasvoivat 7,1 ja vähenivät ammatillisessa koulutuksessa 41,1. Yhteisten palveluiden henkilöstö ja henkilöstömenot on vuonna 2016 kohdistettu laskennallisesti molemmille tuotantoyksiköille. Vuonna 2015 henkilöstö sisältyi ammatillisen koulutuksen henkilöstömäärään. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Lukiokoulutus Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Toisen asteen koulutuksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma sekä hyväksytty riskienhallintasuunnitelma. Tarkastusjohtaja on linjannut, että vuodelta 2016 toisen asteen koulutuksen selonteon antavat erikseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt. Ammatillinen koulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja kokonaisarviona ammatillisen koulutuksen TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET johto lausuu, että ammatillisen koulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Johtamisen ja valvontakulttuurin määrätietoinen systematisointi ja roolien selkeyttäminen Tunnistettujen riskien vähentäminen ja pienentäminen sekä mahdollisten toteutuneiden riskien seurausten hallinta. Lukiokoulutus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä ja kokonaisarviona lukiokoulutuksen johto lausuu, että lukiokoulutuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: Tiedonvälitys- ja viestintäprosessien kehittäminen yksikön sisällä ja sidosryhmille Tietotekniikkariskin arviointi ja sen hallinnan kehittäminen käyttövaltuuden mukaan lukien. Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 17 Tuottavuus on parantunut + 18 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla + 19 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu +/- 20 Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla. +/- Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Toisen asteen koulutuksen neljästä raportoitavasta tavoitteesta kaksi toteutui ja kaksi toteutui osittain. Tuottavuus parani tavoitteen mukaisesti. Työhyvinvointimatriisin kokonaistulos parani varhe-maksujen laskun sekä kaikkien Kunta10-tulosten parantumisen myötä. Kunta10-tutkimuksen tulos henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista on laskenut, mutta tulos on korkeampi kuin kaupunkitasolla. Esimiestyötä on kehitetty systemaattisesti ja esimiehet ovat mm. harjoitelleet palautteen antamista ja tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön koulutus. Lean-kahviloiden ja tapahtumien avulla on syvennetty henkilöstön Lean-ajattelua. Toisen asteen koulutuksen toukokuussa 2016 hyväksytty kilpailukykysuunnitelma sisältää suunnitelman talouden sopeuttamisesta sekä selvityksen yhtiön perustamisesta kilpailluille markkinoille. Toimenpiteillä tavoitellaan 10,9 milj. euron säästöjä sekä 0,5 milj. euron tulonlisäystä. Koulutuksen päätöksentekoa on sujuvoitettu mm. siirtämällä päätösvaltaa lähemmäksi opiskelijarajapintaa. 218 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

220 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot 4 079, , Kunnalle maksetut korkokulut , , Muille maksetut korkokulut , , Muut rahoituskulut , , Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 29,2 25,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 29,2 25,2 Voitto, % 3,0 1,8 Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2016 tilikauden ylijäämä oli 3,8 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani 1,4 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen tulos oli 3,1 milj. euroa ja lukiokoulutuksen tulos 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden liikevaihto toteutui 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampana. Vuoteen 2015 verrattuna liikevaihto aleni 2,8 milj. euroa. Liikevaihto aleni ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten johdosta. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa suunniteltua korkeampina. Vuoteen 2015 verrattuna muut tuotot alenivat 0,8 milj. euroa Henkilöstökulujen toteutuma oli 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampi. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökulut alenivat 2,3 milj. euroa. Palvelujen ostot toteutuivat 1,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Edelliseen vuoteen verrattuna palvelujen ostot alenivat 1,3 milj. euroa. Poistot toteutuivat 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Investointisuunnitelma sisälsi 4,1 milj. euron hankinnat, joista toteutui 2,3 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Rakennusvuokrat olivat 0,6 milj. euroa suunniteltua pienemmät. Yhdystilin korkokustannus alittui 1,1 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaan tehdystä liian korkeasta arviosta rahoitettavien pääomien tasosta. Tampereen kaupungin tilinpäätös

221 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Tampereen seudun ammattiopisto Tredu TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 4 4 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -2-2 Muut rahoituskulut Tilikauden alijäämä (ylijäämä) TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Lukiokoulutus TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut -0-0 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

222 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät 0, , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0, Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 7 454,52 0, ,52 0, Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , , Vaihto-omaisuuden muutos , , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta 4 893,15 13, Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos , ,14 Rahavarojen muutos , ,14 Rahavarat , ,39 Rahavarat , ,25 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) , ,96 Investointien tulorahoitus, % 243,2 350,8 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0,0 0,1 Quick Ratio 1,9 1,7 Current Ratio 1,9 1,7 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 5,6 milj. euroa ja kasvoi 1,0 milj. euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Muutoksen taustalla 1,2 milj. euroa parempi liikeylijäämä, mikä aiheutui tuottojen 3,9 milj. euron laskua suuremmista toimintakulujen ja poistojen laskusta. Toimintakulut laskivat 4,3 milj. euroa ja poistot 0,4 milj. euroa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

223 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 2,3 milj. eurona ja ne kasvoivat 1,0 milj. euroa eli 74,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Investointimenoja kasvatti ensikertainen kalustaminen. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,3 milj. euroa positiivisena. Toiminnan rahavirralla pystyttiin rahoittamaan investointi- ja pääomamenot. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä on 16,1 milj. euroa positiivinen johtuen pääosin ammatillisen koulutuksen edellisten tilikausien ylijäämäisistä tuloksista. Investoinnit ja niiden analysointi Investoinnit alittivat vuosisuunnitelman 1,8 milj. eurolla. Investointisuunnitelmaan sisältyneitä hankintoja toteutettiin käyttötaloushankintoina 0,9 milj. eurolla, koska suunniteltujen hankintojen ei katsottu kuuluvan pysyviin vastaaviin. Sitovina hankkeina olivat Tampereen klassillisen lukion yhdyskäytävän kalustaminen ja Tredun Santalahdentien toimipisteen ensikertainen kalustaminen. Klassillisen lukion yhdyskäytävän kalustamiseen varattiin 0,1 milj. euroa, joka oli myös toteuma. Santalahdentien toimipisteen 3,0 milj. euron hankintamäärärahasta toteutui 1,5 milj. euroa, koska osa hankinnoista toteutettiin käyttötaloushankintoina ja osa siirtyy hankittavaksi seuraavana vuonna. Muita ammatillisen koulutuksen hankintoja olivat ajoneuvojen hankinta 0,2 milj. eurolla ja muiden opetuksen koneiden ja kaluston hankinta 0,5 milj. eurolla. Lukiokoulutuksen muuhun kalustamiseen käytettiin 0,023 milj. euroa. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu TA 2016 Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen seudun ammattiopisto Tredu euroa TP 2016 Muutettu TA 2016 Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Lukiokoulutus euroa TP 2016 Muutettu TA 2016 Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

224 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 8 430, , , ,50 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,03 Koneet ja kalusto , , , ,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet , , , ,21 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,68 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,00 Saamiset kunnalta , ,22 Muut saamiset , ,70 Siirtosaamiset , , , ,48 Rahat ja pankkisaamiset 6 151, ,39 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,58 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,39 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat kunnalta 7 454,52 Ostovelat , ,27 Korottomat velat kunnalta 1 358, ,29 Muut velat , ,79 Siirtovelat , , , ,60 Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisin omaisuus- ja pääomaeriin. Toisen asteen koulutuksen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 31,3 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,8 milj. euroa eli 13,8 prosenttia. Taseen vastaavien muutokset syntyivät pysyvien vastaavien 0,5 milj. euron ja lyhytaikaisten saamisten 3,3 milj. euron kasvusta, etenkin saamiset kunnalta kasvoivat. Vastattavien muutokset johtuivat pääosin positiivisesta oman pääoman 3,8 milj. euron kasvusta. Toisen asteen koulutuksen omavaraisuusaste on 56,3 prosenttia. Omavaraisuusastetta paransi kertynyt ylijäämä jota oli tilikauden lopussa 17,6 milj. euroa. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku ilmaisee, että käyttötuloista tarvitaan 10,2 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen, kun ennakkomaksut jätetään huomioimatta. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFOperiaatteen mukaisesti hankintamenoon. VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,10 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 56,3 50,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,2 9,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 7 0 Lainasaamiset, euroa 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös

225 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Ammatillisen koulutuksen maksullinen palvelutoiminta Opiskelijahuolto Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Ammatillisen koulutuksen projektitoiminta Toisen asteen koulutuksen muut tulot Lukiokoulutuksen projektitoiminta Ammatillisen koulutuksen maksutulot Lukiokoulutuksen maksutulot Vuokratulot Korvaus työterveyshuollosta Pysyvien vastaavien myyntivoitot 0 44 Yhteensä Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot -0 0 Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-12 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

226 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno Tilikauden poisto 5 5 Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Tulojäämät Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut (1 000 euroa) Vuokravastuut voimassa asti. Seuraavalla tilikaudella maksettavat 90 0 Yhteensä Leasingvastuut, voimassa asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Yhteensä Muut taseen ulkopuoliset vastuusitoumuksett (1 000 euroa) Yhteistyösopimus metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

227 Hyvinvointipalvelut - Toisen asteen koulutus TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Yhteensä Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 2 Yhteensä 2 2 Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Tuloennakot, lyhytaik Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Muut menojäämät, lyh Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

228 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tuotantoalueen tuotantoyksiköt ovat kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, työväenopistopalvelut sekä Sara Hildénin taidemuseo. Yksiköt tuottivat palveluja kolmelle tilaajalautakunnalle. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Kirjaston vuotta 2016 leimasivat tila-asiat. Syyskuussa Linnainmaalla avattiin Prisman kiinteistössä Koilliskeskuksen kirjasto. Samoissa tiloissa toimii muun muassa neuvola- ja nuorisopalveluja. Uusi toimintamalli on otettu hyvin vastaan. Koivistonkylän kirjasto uudistui remontin myötä ja siellä otettiin käyttöön myös omatoimiaukiolo. Metson peruskorjaus jatkui ja osa tiloista valmistui, kun lehtisali muutti Frenckellistä Metsoon ja aulan uusi olotila avattiin. Tesomantorin suunnittelu jatkui ja allianssikumppaniksi tuli Mehiläinen Oy. Kirjaston kanssa samaan kerrokseen sijoittuu jatkossa myös nuorisotilat. Lainaus- ja kävijämäärät säilyivät kirjastotoimessa ennallaan, mutta remontit muuttivat asiakasvirtoja. Sampolan kirjaston kävijä- ja lainausluvut nousivat ja Metson laskivat. Lasten ja nuorten lainaus kasvoi edelleen. Museopalveluissa kokoelmien muutot ja järjestelytyöt kokoelmakeskuksessa jatkuivat. Vapriikissa oli museon historian toiseksi vilkkain vuosi, museokävijää. Jääkauden jättiläiset -näyttely houkutteli lapsiperheitä koko Etelä-Suomen alueelta ja Hurriganes-näyttely nosti museokeskuksen rock-kansan tietoisuuteen. Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -työ sai Europa Nostra -palkinnon (Grand prix in). Haiharan museosäätiön 50-vuotisjuhlan kunniaksi avautui Nukkekekkerit-näyttely leikkipaikkoineen. Suomen pelimuseo avautui joukkorahoittajille joulukuussa ja hanke sai laajaa huomiota. Hämeen museon historiateos julkaistiin. Kaupunginvaltuuston hyväksymät Julkisen taiteen periaatteet herättivät valtakunnallistakin huomiota. Uuden Tampere-talon tiloihin sijoittuvan Muumimuseon suunnittelutyötä jatkettiin. Taidemuseon näyttelyt olivat Välimeren valoa, Vuoden nuori taiteilija 2017 Reima Nevalainen ja Essi Renvall. Taidemuseo osallistui myös useiden Tampereella järjestettyjen festivaalien kuvataidenäyttelyiden tuotantoon ja lainasi muumiaiheisia piirroksia Lontoon Southbank Centren näyttelyyn. Sara Hildénin taidemuseossa vuoden päätapahtuma oli australialaissyntyisen nykykuvanveistäjän Ron Mueckin näyttely Näyttely oli taiteilijan teosten ensimmäinen laaja esittely pohjoismaissa ja se saavutti museon historian kävijäennätyksen, Näyttelyiden lisäksi Sara Hildénin taidemuseo järjesti myös eri kohderyhmille räätälöityjä tapahtumia ja työpajoja omana tuotantona ja yhteistyössä esim. Taite-yksikön kanssa. Tapahtumia toteutettiin 475 kertaa ja vuoden kokonaiskävijämäärä oli Kulttuuripalvelut tuottivat tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä Tampere Biennalen 30-juhlavuoden ohjelmisto esitteli modernin taidemusiikin konsertteja, klubi-iltoja, elokuvaa sekä Suomen laajimman äänitaiteen näyttelyn yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Lastenkulttuurikeskus Rullassa tehtiin kävijäennätys, lähes Neuvoloiden kanssa yhteistyössä kehitettiin Koko perheen puuhakortit. Ikäihmisten luovan kuntoutuksen Onnivalo-projektissa kehitettiin vuorovaikutusmenetelmä hoitokodin asukkaiden, henkilöstön, vapaaehtoisten ja omaisten välillä. Kehitysvammaistyön ammattilaisten kanssa perustettiin kulttuuriverkosto. Tampereen päivän tuotanto- ja kehitysvastuu siirtyi kulttuuripalveluihin. Kulttuurien välinen toiminta järjesti lukuisia aktiviteetteja turvapaikanhakijoille. Oman tapahtumatuotannon lisäksi kulttuuripalvelut tuki satoja tapahtumia mm. tuotantotuen, tilayhteistyön ja neuvonnan avulla. Nuorisotyön alueellisten palvelujen 10 nuorisotalossa vieraili yhteensä kävijää. Monitoimitalo 13:ssa kävijöitä oli Nuorten työpajatoimintaa järjestettiin työkokeilupaikka Pajastolla. Nuorten omaehtoista toimintaa ja sen tukemista korostettiin. Uusia toimintoja olivat muun muassa Älä jäädy -talvilomaviikko sekä Nuorten toimintarahan haku. Edellisenä vuonna alkaneita Kohti työelämää -leirejä jatkettiin ja Tuunaa sun kesäduuni -yrittäjyyttä laajennettiin. Lisäksi järjestettiin Musta laatikko- ja Spark-tapahtumat, Pirkanmaan yhteiset KultTourviikot, nuorisoteatteri ja RapFactory-toiminta sekä Ihmefilmi. Erityisnuorisotyö järjesti asiakasohjaus Luotsin kanssa tukileiritoimintaa. Risu-yhteistyö sosiaalipäivystyksen, seurakunnan ja poliisin kanssa jatkui, samoin Yövuoro-katupartiointitoiminta. Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto jatkoivat toimintaansa. Tampere Filharmonian yleisöennätykset rikkoontuivat jälleen, kävijöitä tapahtumissa oli ja kausikortteja myytiin syksyllä 965. Myös Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonserttien kuulijamäärät kasvoivat. Maksuttomiin musiikkikasvatusprojekteihin ja koululaiskonsertteihin osallistui lähes lasta ja nuorta. Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali johti orkesteria sinfoniakonserttien lisäksi Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonserteissa. Orkesteri soitti myös Helsingin Huvilateltassa, Ylöjärven kirkossa, Tampereen ja Lapuan tuomiokirkoissa sekä Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kamarimusiikkiryhmiä vieraili mm. kaupungin kirjastoissa. Sorsapuiston puistokonsertti pidettiin tauon jälkeen toistamiseen, yleisöä saapui lähes Tampere Biennalen 30-vuotisjuhlakonsertti, videopelimusiikin konsertti sekä Tampere-talon tuottamat Verdin Kohtalon voima -ooppera ja Brnon baletin tanssijoiden Pähkinänsärkijä täydensivät monipuolista ohjelmistoa. Liikuntapalvelut tuottivat monipuolisia liikuntapalveluja kuntalaisille. Lentävän- Tampereen kaupungin tilinpäätös

229 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut niemen koulun yhteyteen rakennettiin tekonurmikenttä, Tampereen stadionin peruskorjaus valmistui, Tesoman uusi palloiluhalli avattiin ja Kaupin lämmitettävän tekonurmikentän rakentaminen aloitettiin. Uutena palveluna avattiin Kauppiin ensilumenlatu. Yhteistyössä eri järjestöjen kanssa järjestettiin muun muassa useamman kymmenen lajin SM-viikko, ITF Taekwondon EM-kilpailut, lentopallon maailmanliigan ottelut, koripallon maaottelu Suomi - Belgia, yleisurheilun Suomi - Ruotsi -maaottelu ja jalkapallon MMkarsintaottelu Suomi - Kroatia. Lisäksi Eppu Normaali järjesti Tampereen stadionilla 40-vuotisjuhlakonsertin yhteistyössä Tampere Filharmonian kanssa. Tampereen seudun työväenopiston painopisteenä oli Opetushallituksen rahoittaman Digitaalinen toimintaympäristö -hankkeen aloittaminen ja Aluehallintoviraston rahoittaman Osaava-hankkeen henkilöstökoulutus. Tasa-arvoa edistävien maksuttomien yleisluentojen yhteistyökumppaneiden kirjo laajeni entisestään. Suosituin luentosarja oli Museokeskus Vapriikin kanssa toteutettu Kaikem paree Tampere! jota seurasi yli tuhat kuulijaa. Yliopistoyhteistyö oli tiivistä. Vapaaehtoisuuteen perustuvia kulttuuri- ja liikuntaluotsipalveluita, ikäihmisten virkistysrahaston avulla tuotettavia palveluita sekä kulttuurikasvatusohjelma Taiten toimintaa tuotettiin tuotantoalueen yhteistyönä. Arvio tulevasta kehityksestä Tampereen asema kulttuurin ja liikunnan kaupunkina on vahva. Kaupungin strategia tukee tämän aseman säilyttämistä. Korkea laatu takaa palvelujen käytön kasvun sekä maksullisissa palveluissa myös riittävän omarahoitusosuuden. Kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuusjärjestelmää kehitetään parhaillaan. Kaupungin omien ja Tampereella toimivien yksityisten taidelaitosten (mm. teattereiden) kannalta on tärkeää, että julkinen tuki toiminnalle säilyy vahvana. Myös liikunnan ja kulttuurin kansalaistoiminnan tukeminen jatkuu keskeisenä palvelujen järjestämisen muotona. Lasten ja nuorten sekä ikäihmisten osuus palvelujen käyttäjistä kasvaa edelleen. Turvapaikanhakijoiden saaminen kulttuurin ja liikunnan palvelutarjonnan käyttäjiksi on tärkeä tehtävä. Palveluiden vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla yhteisöjen, kuntalaisten ja muiden asiakkaiden roolia niiden tuotannossa ja arvioinnissa. Palveluverkko uudistuu ja laajenee mm. kesällä 2017 Tampere-talossa avautuvan Muumimuseon myötä, ja odotettavissa on kansainvälisten matkailijoiden määrän lisääntyminen Tampereella. Uusien palveluiden tarjoaminen on kuitenkin myös haaste resurssien riittävyydelle, jos esimerkiksi käytettävissä olevat henkilötyövuodet edelleen vähenevät. Epävakaa kansainvälinen poliittinen tilanne voi vaikeuttaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kansainvälistä yhteistyötä. Yhdessä kotimaan pitkittyvän talouden taantuman kanssa sillä on vaikeasti ennustettavia vaikutuksia erityisesti niiden palvelujen asiakasmääriin, joita markkinoidaan aktiivisesti oman kaupunkiseudun ulkopuolelle. Henkilöstö Vuonna 2016 kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelujen palkalliset henkilötyövuodet lisääntyivät 7,8 htv vuosisuunnitelmaan verrattuna. Palkkatuettua henkilöstöä palkattiin 1,2 htv suunniteltua vähemmän ja muuta henkilöstöä 9 htv suunniteltua enemmän. Suunniteltu henkilöstötarve ylittyi museopalveluissa 4,3 htv ja Sara Hildénin taidemuseossa 2,4 htv. Molemmissa suunniteltiin ja järjestettiin erittäin vetovoimaisia näyttelyitä vuonna Henkilötyövuosilisäykseen vaikutti paljon myös Tampereen seudun työväenopiston runsaasta kurssitarjonnasta johtuva 5,2 htv suunniteltua suurempi tuntiopettajien palkkaaminen. Henkilötyövuosien lisäykset kyseisissä yksiköissä kerryttivät samalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen pääsy- ja kurssimaksutuloja. Henkilötyövuosimäärä toteutui muissa yksiköissä lähes suunnitellun mukaisena tai laski vähän. Kirjastopalveluissa henkilötyövuosimäärä väheni 4 htv. Kirjastopalvelujen automatisointi, itsepalvelun lisääminen ja digitalisointi mahdollistivat henkilöstömäärän vähenemisen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta jäi eläkkeelle 29 henkilöä. Vapautuneista vakansseista 9 hoidettiin sisäisillä järjestelyillä vakansseja täyttämättä. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettiin monissa yksiköissä kehittämishankkeita ja museopalveluissa erilaisia toimeksiantoja. Ulkopuolisella rahoituksella tehdystä työstä kertyi lähes 10 henkilötyövuotta. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on käytössä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johto lausuu, että kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. 228 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

230 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova toiminnan tavoite Toteuma 21 Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä - 22 Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria parantamalla - 23 Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu + 24 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen neljästä toiminnan tavoitteesta kaksi toteutui suunnitellusti ja kaksi jäi toteutumatta. Toiminnan tuottavuus laski kuluneena vuonna. Tuotantoalueella on kuitenkin lisätty digitalisaation hyödyntämistä. Työhyvinvointi heikkeni työhyvinvointimatriisilla mitattuna, johtuen tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen lisääntymisestä. Kunta10- mittareiden osalta henkilöstön kokemukset innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta paranivat. Myös henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen lisääntyivät. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa uudistettiin tavoitteen mukaisesti lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita. TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto , , Valmistus omaan käyttöön , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot , , Kunnalle maksetut korkokulut , , Muille maksetut korkokulut 0,00 1, Muut rahoituskulut , , Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 66,9 negat. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 66,9 negat. Voitto, % 1,1-2,6 Tampereen kaupungin tilinpäätös

231 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Taseyksikön talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos oli 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Syynä ylijäämään oli tuotantoalueen hyvä tulokertymä, mikä johtui asiakasmäärien kasvusta ja runsaista asiakasmaksutuloista etenkin museopalveluissa. Liiketoiminnan muut tulot toteutuivat 1,4 milj. euroa budjetoitua parempina. Kasvua edellisvuoteen oli 1,2 milj. euroa. Liikevaihto toteutui 0,8 milj. euroa budjetoitua parempana, mikä johtuu onnistuneesta omien palvelujen myynnistä. Henkilöstökulut alittuivat 0,6 milj. euroa, mikä johtuu palkkarakenteen muutoksesta suhteessa budjetoituihin palkkoihin sekä kiky-sopimuksen n. 0,4 milj. euroa lomapalkkavelkaa pienentävästä vaikutuksesta. Edellisvuoteen 2015 verrattuna henkilöstökulut kuitenkin kasvoivat 0,7 milj. euroa. Materiaalit ja palvelut ylittyivät 2,5 milj. euroa, mikä johtuu näyttely- ja tapahtumatoiminnan volyymistä ja sen myötä vielä loppuvuodesta tehdyistä hankinnoista. Näyttelyistä ja tapahtumista kertyi vastaavasti budjetoitua enemmän tuloja. Palvelujen ostojen ylitys johtuu osittain myös Tampereen stadionin pinnoitteen investointimenosta, joka kirjattiin käyttötalouden valmistus omaan käyttöön -tilien kautta ja ylitti budjetin. Poistot alittuivat 0,4 milj. euroa johtuen toteutumatta jääneistä investoinneista. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 66,9 johtuen ylijäämäisestä tuloksesta. Tilinpäätöksessä 2015 vastaava tunnusluku oli negatiivinen johtuen pysyvien vastaavien kertapoistoista. Voittoprosentti oli 1,1 kun se edellisellä tilikaudella oli -2,6. Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin, ja paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 3,1 milj. euroa ja se laski edellisvuodesta 1,1 milj. euroa. Toiminnan rahavirran laskun taustalla on tilikauden 2015 suuret kertapoistot. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta kasvoi vuosisuunnitelmaan verrattuna 0,4 milj. euroa johtuen pääosin liikeylijäämän kasvusta. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja niiden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 6,5 milj. eurona ja kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa. Kasvua selittävät vuoden 2016 investointimenoihin sisältyneet suuret hankkeet kuten Tampereen stadionin peruskorjaus, Vehmaisten urheilukentän peruskorjaus sekä Metson ja Muumimuseon ensikertainen kalustaminen. Investointien rahavirta pieneni vuosisuunnitelmaan verrattuna 2,4 milj. euroa johtuen pääosin vuosisuunnitelmaa pienemmästä investointien toteutumasta. Muun muassa Sorsapuiston tekojään määrärahasta säästyi 1,3 milj. euroa oikeuskäsittelystä johtuen. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui yhteensä 3,3 milj. euroa negatiivisena. Toiminnan ja investointien rahavirran kolmen vuoden kertymä on 0,1 milj. euroa. Investoinnit ja niiden analysointi Investoinneista säästyi 1,9 milj. euroa. Suurin yksittäinen erä oli Sorsapuiston tekojäästä säästynyt 1,3 milj. euroa. Säästö johtuu hankinnan viivästymisestä oikeuskäsittelyn vuoksi. Hanketasolla sitovista investoinneista säästyi 1,5 milj. euroa, joista suurin Sorsapuiston tekojää. Myös Ratinan peruskorjaukseen edellisvuodelta budjetoitu Palloliiton rahoitusosuus ja sitä vastaava meno 0,5 milj. euroa jäi toteutumatta. Hanketasolla sitovista investoinneista Tesoman palloiluhallin ensikertainen kalustaminen ja Koivistonkylän kirjaston ensikertainen kalustaminen ylittivät budjetin yhteensä eurolla. Metson ja Linnainmaan kirjastojen ensikertaisesta kalustamisesta säästyi yhteensä 0,1 milj. euroa. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

232 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät 0, , , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0, Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta ,00 0, ,00 0, Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0, , Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta , , , , Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 7 822, , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos , , Rahavarojen muutos , ,55 Rahavarat , ,65 Rahavarat , ,10 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, *) , ,79 Investointien tulorahoitus, % 48,4 111,0 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 0,1 0,1 Current Ratio 0,1 0,1 * Tunnusluku laskettu taseyksikön perustamisesta alkaen vuodesta Tampereen kaupungin tilinpäätös

233 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tase ja taseen analysointi Tase kuvaa omaisuus- ja pääomaeriä tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisiin omaisuus- ja pääomaeriin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 17,9 milj. euroa. Loppusumma oli 5,2 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Merkittävin muutos on tapahtunut kiinteissä rakenteissa ja laitteissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen omavaraisuusaste on 23,3 prosenttia, johtuen taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku ilmaisee, että käyttötuloista tarvitaan 15,8 prosenttia koko vieraan pääoman takaisin maksamiseen, kun ennakkomaksut jätetään huomioimatta. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,25 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset , ,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,36 Koneet ja kalusto , ,89 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,99 Sijoitukset Muut saamiset , , , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen varat ,65 0, ,65 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,40 Saamiset kunnalta 0, ,65 Muut saamiset , ,71 Siirtosaamiset , , , ,15 Rahat ja pankkisaamiset , ,65 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,04 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,65 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen pääomat ,65 0, ,65 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat 4 876, , , ,17 Lyhytaikainen Lainat kunnalta , ,84 Ostovelat , ,75 Korottomat velat kunnalta , ,56 Muut velat , ,20 Siirtovelat , , , ,34 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,04 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 23,4 26,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,8 11,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa Lainasaamiset, euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

234 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Kirjastopalvelut Museopalvelut Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuripalvelut Tampere Filharmonia Liikuntapalvelut Työväenopisto Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Maksutuotot Muut tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Yhteensä Palvelujen ostot (1 000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot 13 5 Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-10 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-20 vuotta Tasapoisto Soranottoalueet Käytön mukainen Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Tampereen kaupungin tilinpäätös

235 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Yhteensä Sijoitukset yhteensä Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot 35 3 Tulojäämä 4 0 Yhteensä 39 3 TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

236 Hyvinvointipalvelut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille sekä muille omistusyhteysyhteisöille (1 000 euroa) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Muut velat 0 0 Siirtovelat 53 0 Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat 2 2 Yhteensä 2 2 Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat (1 000 euroa) Muut velat Yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Tuloennakot, lyhytaik Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Muut menojäämät, lyhytaik Yhteensä Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) Leasingvastuut, voimassa asti. Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Hallinto- ja tukipalvelut 3 3 Kirjastopalvelut Museopalvelut Sara Hildénin taidemuse Kulttuuripalvelut Tampere Filharmonia Liikuntapalvelut Työväenopisto Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

237 Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitos Toimintakertomus Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen. Pelastuslaitos tuottaa myös ensihoitopalveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kuntien alueella sekä vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta lähes koko Pirkanmaalla. Pelastusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauudistuksesta tehdyt maan hallituksen linjaukset muuttuivat merkittävästi vuoden kuluessa. Vielä keväällä 2016 linjattiin, että pelastustoimi ja ensihoito tullaan järjestämään viidellä yhteistoiminta-alueella, jotka rakentuvat 18 maakunnan pohjalle. Tässä muodossa asiaa koskeva lainsäädäntö myös lähetettiin kesän jälkeen lausunnolle. Lausuntokierroksen jälkeen maan hallitus teki uuden linjauksen, jonka mukaan sekä pelastustoimi että ensihoito tullaan järjestämään kaikkien 18 maakunnan toimesta. Niin ikään valtakunnallisena myös Pirkanmaan pelastustointa koskevana asiana käynnistettiin sisäministeriön toimesta pelastustoimen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda uutta toimintatapaa pelastustoimen sisältöön ja vaikuttavuuteen. Tämä hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Liittyen edellä mainittuihin asioihin, Pirkanmaan pelastuslaitos teki toimintaansa koskevan nykytilakartoituksen osana pirkanmaalaista valmistelutyötä ja samalla muutettiin valmisteluun tuolloin liittyvän henkilöstön työjärjestelyjä paremmin vastaamaan valmistelutilannetta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmisteli ja päätti uudesta ensihoidon palvelutasopäätöksestä vuosille 2017 ja Osana Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ensihoidon toiminta-alue laajeni kattamaan myös Vesilahden kunnan ja Akaan ja Ylöjärven kaupunkien alueen. Tämä tarkoitti lisäystä ensihoitoyksiköissä ja niin muodoin myös henkilöstössä. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin suunnitteluprosessit koskien Valkeakosken, Kangasalan ja Ikaalisten uusia paloasemia. Tampereen kaupunginhallitus päätti elokuussa osaltaan ko. hankkeista. Hankkeet toteutetaan Valkeakosken ja Ikaalisten kaupunkien ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n toimesta. Pirkanmaan pelastuslaitos on mukana useissa valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, joista mainittakoon hätä- ja viestikeskusympäristöön liittyvät tietojärjestelmähankkeet, em. pelastustoimen kehittämishanke sekä kemikaalionnettomuuksien torjuntaan liittyvä CBRNE-hanke, joka on EU-hanke ja josta Pirkanmaan pelastuslaitoksella on vetovastuu. Arvio tulevasta kehityksestä Hallituksen linjaukset pelastustoimen järjestämisestä ja maakuntamuutoksesta tarkoittavat pelastuslaitoksen osalta tiivistä muutoksen valmistelutyötä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Pelastuslaitos on vetovastuussa maakuntamuutoksen Pelastustoimi ja varautuminen -teemaryhmän kehittämistyöstä. Samoin on pelastuslaitos mukana lukuisessa määrin muissa työryhmissä ja valmisteluelimissä. Tuleva pelastuslaitoksen hallinnollinen työympäristö hahmottuu pääosin vuoden 2017 aikana. Toiminta-alue laajenee Kuhmoisten kunnan osalta ja pelastuslaitoksen asema maakuntaorganisaatiossa tulee päätettäväksi keväällä Tulevaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöön ja työtapaan liittyy asioita, jotka koskevat henkilöstöä ja tässä keskeisesti sen siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen, yhteistyötä ensihoidon osalta tulevan maakunnan terveystoimen kanssa ja maakuntien yhteistoiminta-alueen toimintaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavuosien 2017 ja 2018 toimintasuunnitelmia muokataan voimakkaasti siten, että työaikaa ja keskittymismahdollisuutta sote- ja maakuntamuutokseen on riittävästi ja tämä tarkoittaa muun kehittämistyön siirtämistä tuonnemmaksi. Henkilöstö Pelastuksen ja varautumisen alueella muutettiin 4 ylipalomiehen virkaa paloesimiehen viroiksi esimiestyön vahvistamiseksi ja lakkautettiin avoimeksi jäänyt ylipalomiehen virka. Perustettiin henkilöstökoordinaattorin toimi komentotoimistoon hoitamaan vuorotyötä tekevien työvuorosuunnittelua. Pohjoisen pelastusalueen henkilöstö siirtyi tekemään poikkeusluvan mukaista työaikaa ja varallaolosta luovuttiin. Tämä aiheutti lisärekrytointien tarvetta. Vuonna 2016 haettiin jatkoa poikkeusluvan mukaiseen työaikaan ja jatko myönnettiin kahdeksi vuodeksi ( ). Tekniset palvelut -yksikössä lakkautettiin yksi virka ja muutettiin kahden vakanssin nimikettä sekä perustettiin uusi logistiikkatyöntekijän toimi ensisijaisesti pidentämään operatiivisen henkilöstön työuria työkyvyn heiketessä. Ensihoidossa lakkautettiin kolme perustason ensihoitajan virkaa ja perustettiin 44 hoitotason virkaa ja yksi lääkintämestarin toimi. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

238 Pirkanmaan pelastuslaitos Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta Pirkanmaan pelastuslaitoksessa on käytössä pelastusjohtajan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Pirkanmaan pelastuslaitoksen johto lausuu, että Pirkanmaan pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoito- ja pelastustehtävissä, pelastuslaitoksen toimintakyvyn häiriintyminen laajavaikutteisissa tilanteissa sekä toimintaympäristömuutosten vaikutukset pelastuslaitoksen toimintakykyyn maakuntamuutos huomioon ottaen. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma 25 Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti + 26 Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti + 27 Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä - Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Pelastuslaitoksen kolmesta toiminnan tavoitteesta toteutui vuonna 2016 kaksi ja yksi tavoite jäi toteutumatta. Palotarkastukset suoritettiin valvontasuunnitelman mukaisesti ja toimintavalmiusaikavaatimus saavutettiin kaikissa riskiluokissa. Työhyvinvointiin liittyvää tavoitetta ei saavutettu, vaan työhyvinvointimatriisin tulos laski johtuen erityisesti tapaturmatiheyden ja varhemaksujen kasvusta. TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut 0 Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut 0 Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 701, , Muut rahoituskulut -206,39-192, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 127,92 250, Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,0 0,0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 0,0 Voitto, % 0,0 0,0 Tampereen kaupungin tilinpäätös

239 Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan pelastuslaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto vuoden lopussa oli 44,4 milj. euroa. Liikevaihtoon kirjataan pelastustoimen maksuosuustuottojen ja ensihoidon tuottojen lisäksi myös ensivastetuotot, ERHE-maksut sekä palotarkastusmaksut. Sopimukseen perustuvia pelastustoimen maksuosuustuottoja kertyi 34,1 milj. euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen oli 6,2 prosenttia. Maksuosuustuottojen toteuma talousarviosta oli 95,9 prosenttia. Maksuosuuksia kirjattiin palautettavaksi sopimuskunnille yhteensä 1,47 milj. euroa. Lopullinen maksuosuus, euroa/asukas, oli 67,8 euroa. Ensihoitotuottoja kertyi yhteensä 9 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen oli 1,71 % ja toteuma talousarviosta oli 95,7 prosenttia. Tuotoista 6 milj. euroa kertyi sopimuslaskutuksesta ja sopimuslaskutustuottojen toteutuma talousarviosta oli 90 prosenttia, sopimuslaskutustuottoja kirjattiin palautettavaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille yhteensä 0,6 milj. euroa. Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot olivat 3 milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen 6,5 prosenttia. Pelastuslain mahdollistamia palotarkastuksista ja muista valvontatoimenpiteistä perittäviä maksuja kertyi talousarvion mukaisesti 0,3 milj. euroa. ERHE-maksujen toteuma oli vuoden lopussa 0,6 milj. euroa ja ensivastetuottojen toteuma on 0,4 milj. euroa. Tulot toteutuivat hieman talousarviota parempina. Liiketoiminnan muut tuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa talousarviota parempina. Ylitys johtui pääasiassa palosuojelurahaston myöntämistä avustuksista. Liiketoiminnan muiden tulojen toteuma oli 119 prosenttia talousarviosta. Kokonaisuudessaan toimintatuotot olivat tilinpäätöskauden lopussa 44,8 milj. euroa, tuloarvio toteutui 97 prosenttisesti. Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintakulut olivat tilinpäätöksessä 43 milj. euroa, toimintakulujen toteuma talousarviosta oli 97 prosenttia. Merkittävää muutosta edelliseen tilikauteen ei ollut. Toimintakuluista 74,6 prosenttia oli pelastustoiminnan kuluja, loput ensihoidon kuluja. Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 31,4 milj. euroa, pysyen samalla tasolla kuin edellisessä tilinpäätöksessä ja henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 94,5 prosenttia. Maltillista kulukertymää selittävät kuitenkin seuraavat tekijät. Osa vakansseista oli täyttämättä osan vuotta, täyttämättömistä sijaisuuksista johtuen. Säästölomakertymä väheni edelleen edellisestä tilinpäätöksestä. Myös muut palkkajaksotukset toteutuivat arvioituna pienempinä, suurin vaikutus oli kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen jaksotuksen leikkaus tilinpäätöksessä. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työsuojelun prosessien tehostamiseen liittyvä työ jatkui ja sekä lopulliset varhaiseläkemaksut että työtapaturmavakuutusmaksut toteutuivat arvioitua merkittävästi pienempinä. Muiden toimintakulujen kuin henkilöstökulujen toteuma talousarviosta oli 104,3 prosenttia, yhteensä 11,5 milj. euroa ja muutos vuoden 2015 tilinpäätökseen oli 3,4 prosenttia. Suunnitelman mukaisten poistojen, 1,8 milj. euroa toteuma oli talousarvion mukainen. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos on talousarvion mukainen nollatulos. 238 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

240 Pirkanmaan pelastuslaitos RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta TP 2016 Muutettu Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Ero Alkuper. Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut 1 495, , Tulorahoituksen korjauserät , , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Rahoitusosuudet investointimenoihin , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta 2 886, , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 0,00 0, Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,91 Investointien tulorahoitus, % 77,8 110,2 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 1,1 1,1 Current Ratio 1,1 1,1 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Vuoden 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui negatiiviseksi johtuen investointien talousarviomuutoksesta, joka koski neljän uuden ambulanssin hankintaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tunnusluku on negatiivinen johtuen vuonna 2012 tehdystä lomapalkkavelan laskentatavan muutoksesta, joka aiheutti 1,2 milj. euroa alijäämäisen tuloksen. Tampereen kaupungin tilinpäätös

241 Pirkanmaan pelastuslaitos Investoinnit ja niiden analysointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2016 investoinnit koostuivat pääosin raskaiden ajoneuvojen, sairaankuljetusajoneuvojen, henkilöpaloautojen sekä autokatosten hankinnoista. Investointien osalta Pirkanmaan pelastuslaitokselle on sitovaa investointien bruttomenot vähennettynä rahoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (=investointien rahavirta). Pelastuslaitoksen bruttoinvestoinnit olivat 2,5 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 0,1 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja saatiin 0,1 milj. euroa. Vuosisuunnitelmassa investointeihin varauduttiin 2,6 milj. eurolla ja luovutustuloihin 0,2 milj. eurolla. Sitovuustason mukainen vuosisuunnitelman investointien rahavirta alittui 0,1 milj. eurolla johtuen varavoimajärjestelmän viivästyneestä kilpailutuksesta. Tase ja taseen analysointi Vuoden 2016 tilinpäätöksessä taseen omavaraisuusaste oli 44,2 prosenttia, 3,8 prosenttiyksikköä vuoden 2015 tunnuslukua heikompi. Suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 2,9 prosenttiyksikköä. Taseen loppusumma oli 11,6 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa edellistä tilinpäätöstä enemmän. Pysyvien vastaavien ja ostovelkojen määrät nousivat edellisestä tilinpäätöksestä. INVESTOINNIT euroa TP 2016 TASE VASTAAVAA Muutettu PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ,92 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,00 Koneet ja kalusto , ,26 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,25 Sijoitukset Muut saamiset 3 671, ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,77 Saamiset kunnalta , ,39 Muut saamiset , ,66 Siirtosaamiset , , , ,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,07 Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,25 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 127,92 250, , ,15 Lyhytaikainen Ostovelat , ,57 Muut velat , ,18 Siirtovelat , , , ,92 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,07 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,2 48,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 22,0 19,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

242 Pirkanmaan pelastuslaitos Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitel- man mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Lomapalkkavelan laskennassa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahan leikkaus, joka vaikutti lomarahavelkaa vähentävästi. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Kuntien maksuosuustuotot PSHP:n valmiuskorvaus ensihoidosta Muut liikevaihtoon kirjattavat ensihoitotuotot Ensivastetoiminnan tuotot ERHE-maksut Palotarkastusmaksut Muut liikevaihtoon kirjattavat erät 0 0 Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Pysyvien vastaavien myyntivoitot Korvaus työterveyshuollosta Sopimuspalokunnilta laskutetut ylimääräiset suoritukset 0 80 Sosiaalitoimen avustehtävät, määräaikainen sopimus 0 22 Muut tuet ja avustukset (Öljynsuojelurahasto, TVR koulutuskorvaus) Koulutus Työllistämistuki 12 1 Oppilaitosharjoittelu Paineilmalaitehuolto 7 4 Muut liiketoiminnan muut tuotot Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

243 Pirkanmaan pelastuslaitos Palvelujen ostot (1000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto tasapoisto 10 vuotta tasapoisto 10 vuotta tasapoisto 3-10 vuotta Hyödykkeet, joiden hyödykekohtainen hankintameno on alle euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Muut saamiset Hankintameno 1.1. Hankintameno Kirjanpitoarvo Saamiset muilta Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät, lyhytaikaiset Tapaturmavakuutusmaksusaamiset 0 79 Menoennakko, optirent-vuokra 60 0 Tulojäämä, palosuojelurahaston avustukset Muut siirtosaamiset 15 0 Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

244 Pirkanmaan pelastuslaitos TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta 0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 0 Oma pääoma yhteensä Muut velat (1000 euroa) Ennakonpidätysvelka Sosiaaliturvamaksuvelka Ay-jäsenmaksuvelka Yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Siirtovelkojen olennaiset erät Lyhytaikaiset Tuloennakot, lyhytaik. Pelastustoimen maksuosuuden palautukset (ei Tre) Ensihoidon valmiuskorvauksen palautus (PSHP) Menojäämät Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset El.vak. maksuvelka (työnantaja) El.vak. maksuvelka (työntekijä) Tapaturmavakuutusmaksuvelka 15 0 Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, voimassa asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat kiinteistöjen vuokrat Leasingvastuut Leasingvastuut yhteensä, voimassa asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingvastuut Myöhemmin maksettavat leasingvastuut Yhteensä Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) Sopimusvastuut Sopimuspalokuntakorvaukset HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Hallintopalvelut Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja kehittäminen Pelastustoiminta ja valmiussuunnittelu Ensihoitopalvelut Yhteensä Korkein oikeus on antanut ennakkopäätöksen 2015:48 Turussa, jossa käsitellään palomiehen varallaolon rinnastamista työaikaan. Päätöksen johdosta ovat ammattiyhdistykset esittäneet pelastuslaitoksille korvausvaateita koskien varallaolon palkkaa. Tästä saattaa koitua korvausvastuita myös Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Asian käsittely on vielä kesken, eikä mahdollista korvaussummaa voida vielä tarkentaa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

245 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Vesi tuottaa toiminta-alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin periaattein johtokunnan vuosille hyväksymän strategian mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyötä edistetään laadittavien seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä olevien strategisten hankkeiden kautta. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Vesi osallistui edelleen aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden, erityisesti Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon, valmisteluun. Keskuspuhdistamohankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden jätevesistä 96 % puhdistetaan jo nykyisin Tampereella. Uusi yhteinen keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoressa on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Siihen saakka jätevedet käsitellään nykyisillä Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Yhteistyö Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa on ollut tiivistä meneillään olevassa ja vuoden 2017 maaliskuuhun kestävässä puhdistamon ja siirtolinjojen toteutussuunnittelussa. Tampereen Veden jo ennen yhtiön perustamista tilaama keskuspuhdistamon yleissuunnitelma valmistui syyskuussa Välittömästi sen jälkeen aloitettiin suunnittelusopimukseen sisältynyt toteutussuunnittelu, joka valmistuu v alkukuukausina. Tampereen Vesi vastasi suunnittelun kustannuksista saakka, minkä jälkeen hankkeen rahoitusvastuu siirtyi puhdistamoyhtiölle, joka oli toteuttanut siihen mennessä kuudelle hankkeessa mukana olevalle kunnalle osoittamansa osakeannin. Tampereen Veden avainhenkilöt ovat mukana oman erikoisalansa suunnittelukokouksissa ja suunnitelmien kommentoinnissa. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus sekä uusien runkoyhteyksien rakentaminen vesihuoltoverkostojen kehittämisohjelman mukaisesti jatkuivat vilkkaina eri puolilla kaupunkia. Viimeinen uusien runkoyhteyksien toteuttamista jarruttanut valitus vesistönalituksista hylättiin KHO:ssa ja Koillis-Tampereen ja Tarastenjärven alueen vesihuollon turvaavien ratkaisujen toteuttamista päästiin jatkamaan. Parhaillaan rakennetaan Nurmi-Nikinväylä -vesihuoltoyhteyteen liittyvää vesistönalitusta Näsijärven Olkahistenlahden ja Katiskalahden alitse. Tampereen Vesi käynnisti runkovesijohdon ja -viemärin rakentamisen Hirviniemen alueelle kesäkuussa 2016 Tampereen kaupungin, Pirkanmaan ELYkeskuksen ja Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan rahoittamana hankkeena. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus eteni vesiprosessin käyttöönottovaiheeseen. Siihen liittyviä prosessin muutos- ja säätötoimenpiteitä tehdään vielä ennen keväällä 2017 aloitettavaa vedentuotantoa, jotta asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan. Toimitukseen sisältyvä henkilökunnan käyttökoulutus on käynnissä. Messukylän pohjavedenottamon siirrettävä varavoimakone saatiin käyttövalmiiksi. Raholan jätevedenpuhdistamon jälkikäsittelyn toteutusurakka käynnistyi vuoden lopulla ja uusi suodatinlaitteisto saadaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolella. Laitteistolla varmistetaan lupaehtojen mukaisen puhdistustuloksen saavuttaminen erityisesti kylmänä vuodenaikana, kun kiintoaineen karkaaminen nitrifikaatioprosessista saadaan estettyä. Toiminnan tavoitteet saavutettiin pääosin. Vesijohtoveden laatu säilyi hyvänä. Putkirikkojen määrä runkojohdoissa kasvoi selvästi niitä sattui 47 kpl eli 21 edellisvuoden ennätyspientä määrää enemmän. Laskuttamaton vedenkulutus sekin kasvoi ollen 17,3 % edellisvuoden 15,5 % sijasta. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot saavutettiin lukuun ottamatta Raholan puhdistamolla kylmänä vuodenaikana sattuneita neljännesvuosiylityksiä. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohti ja työhyvinvointi parani. Vesi- ja jätevesimaksujen vertailuhinta oli neljänneksi halvin ja selvästi alle viidentoista suurimman laitoksen keskihinnan. Asiakastyytyväisyys parani Taloustutkimuksen WACSI-kyselyssä. Verkostojen saneeraukseen käytettiin tavanomainen rahamäärä, mutta tavoite uusia vähintään 1 % verkostopituudesta ei toteutunut, kun uusiminen kohdistui tavanomaista suurempiin ja kalliimpiin putkiosuuksiin. Seudullisten vesihuoltoratkaisujen selvittelyä tehtiin liikelaitoksessa tavoitteen edellyttämällä tavalla, mutta konsernitasolla asian käsittely päätettiin siirtää tulevaisuuteen. Taloudellinen tulos oli selvästi tavoitetta parempi. Liikevaihto toteutui 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Käyttömenoissa säästettiin 1,8 milj. euroa ja poistojen määrä alittui 0,8 milj. eurolla. Liikeylijäämää oli 24,1 milj. euroa eli 3,1 milj. euroa muutettua talousarviota ja 1,3 milj. euroa korotettuakin tavoitetta enemmän. Nettoinvestointeja tehtiin 21,3 milj. euroa eli 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Arvio tulevasta kehityksestä Vesihuollon toimintavarmuutta ja veden laatua parannetaan saneeraamalla vesihuoltoverkostoja järjestelmällisesti, tehostamalla vedenkäsittelylaitosten puhdistusprosesseja, lisäämällä automaatiota ja turvaamalla varavoiman saanti toiminnan kannalta tärkeimmissä kohteissa. Yhteistyötä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa jatketaan. Yhteistyötä koskevat sopimukset päivitetään mm. jäteveden keskuspuhdistamo huomioon ottaen. Vesihuoltoverkostojen rakentamisessa kehitetään rakennuttamis- ja urakointimenettelyjä sekä rakentamiskustannusten seurantaa niin, että kaupungin kasvun edellyttämä verkostojen uudisrakentaminen, uusien runkojohtoyhteyksien mittava 244 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

246 Liikelaitokset - Tampereen Vesi rakentaminen kantakaupungin verkoston sisällä ja nykyisten verkostojen riittävä saneeraus kyetään myös tulevaisuudessa toteuttamaan kohtuullisin kustannuksin. Tampereen Vesi on mukana työryhmässä, joka on valmistellut esityksen hulevesien hallinnan järjestelyistä Tampereella alkaen. Henkilöstön ammattitaitoa ja työkykyä pidetään yllä täydennyskoulutuksella, ak- tiivisella tyky-toiminnalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia tehtäväkiertoon. Tiedonkulku säilytetään avoimena ja yhteistyöhakuisena. Tampereen Veden suurimpia haasteita ovat kasvavien investointitarpeiden rahoitus, jätevedenpuhdistuksen tiukentuneiden lupaehtojen saavuttaminen nykyisillä laitoksilla ilman merkittäviä laajennuksia keskuspuhdistamon käyttöönottoon saakka ja meneillään olevien seudullisten yhteishankkeiden toteuttaminen. Kasvavat investointitarpeet ja samanaikainen käyttökustannusten nousu sekä varautuminen suurhankkeiden toteutukseen aiheuttavat vedenmyynnin ennakoidusta kasvusta huolimatta taksankorotuspainetta, jota vähennetään omaa toimintaa jatkuvasti tehostamalla. Henkilöstö Tampereen Veden vakinaisen henkilökunnan määrä pysyi samana, ollen toimintavuoden lopussa 130. Myös palkallisten henkilötyövuosien määrä pysyi samana. Eläkkeelle jäi toimintavuoden aikana 2 henkilöä. Yhteensä 6 vakituisen tehtävän hoitajaa vaihtui vuoden aikana. Näistä kaksi täytettiin vakinaistamalla määräaikainen työntekijä ja neljä ulkoisella haulla. Henkilökunnan määrä on viime vuosina alentunut selvästi, muun muassa automatisoinnin, vuorotyöjärjestelyjen muutosten ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntäneiden toiminnallisten muutosten avulla. Organisaation toimintavolyymi kasvaa jatkuvasti muun muassa verkostojen laajentuessa ja liittyjämäärän kasvaessa, mikä edellyttää toimintojen jatkuvaa tehostamista nykyiselläkin henkilöstön määrällä. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Vesi on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin Tampereen Vesi Liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Veden johto lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat Tampereen kaupungin hulevesien hallinnan järjestämistä koskevien päätösten tekeminen ja voimaan saattaminen alkaen, vesihuollon toimintamuotoa koskevien ratkaisujen tekemisen viivästyminen kaupunkitasolla sekä se, että johtokunnan päätöksenteossa on ilmennyt jonkin verran johdon suunnitelmallisen toiminnan kannalta haasteellista arvaamattomuutta. TAMPEREEN VESI LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 28 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 29 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 30 Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella + 31 Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla tasolla + 32 Vesijohtoverkoston toimitusvarmuudesta huolehditaan - 33 Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Vesi Liikelaitoksen kuudesta toiminnan tavoitteesta toteutui viisi. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työhyvinvointi parantui edelliseen vuoteen verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten perusteella. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella kerrostalojen vertailuhinnan osalta, vaikka ero keskihintaan onkin pienentynyt. Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyivät korkealla tasolla ja asiakastyytyväisyys parani. Verkostojen keskimääräinen uusiutumisaika jäi tavoitetta suuremmaksi koska saneeraus kohdistui suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava uusiutumisaika jäi oleellisesti (307 vuotta) tavoitetta (alle 100 vuotta) suuremmaksi. Tavoite seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin liittyvän päätöksenteon edesauttamisesta toteutui liikelaitoksen toimenpiteiden osalta, vaikka asiaan liittyvää päätöksentekoa lykättiin muutoin liiketoimintajaoston toimesta. Tampereen kaupungin tilinpäätös

247 Liikelaitokset - Tampereen Vesi TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. TA 2016 Liikevaihto , , Valmistus omaan käyttöön , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot , , Korvaus peruspääomasta , , Muut rahoituskulut -301,91-328, Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 16,6 16,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 16,6 16,5 Voitto, % 23,7 20,3 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Vuoden 2016 liikevaihto oli 57,2 milj. euroa eli 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota ja 2,1 % edellisvuotta suurempi. Liikevaihtoa kasvatti edellisvuoden toteutuneeseen myyntiin nähden vuoden alussa tehty vesija jätevesimaksujen korotus. Vettä myytiin 15,3 milj. m 3 ja jätevettä laskutettiin 20,5 milj. m 3. Myyty vesimäärä kasvoi 0,3 % ja laskutettu jätevesimäärä väheni 0,6 % edellisvuoteen verrattuna. Liikeylijäämä oli 24,1 milj. euroa ja se ylitti edellisen vuoden tason 2,2 milj. eurolla. Muutettuun talousarvioon nähden liikeylijäämä toteutui 3,1 milj. euroa parempana. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 13,6 milj. euroa, kun se vuonna 2015 oli 11,4 milj. euroa. Menot alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 2,6 milj. euroa. Käyttömenojen osuus alituksesta oli 1,8 milj. euroa poistojen alittaessa suunnitellun 0,8 milj. eurolla. Kunnossapidossa oli ennakoitua helpompi kunnossapitovuosi ja menot alittuivat tämän vuoksi merkittävästi. Henkilöstökulut alittuivat osin kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahaleikkauksen vaikutuksesta ja etenkin varhaiseläkemaksujen ja eläkemenoperusteisten maksujen toteuma oli merkittävästi ennakoitua pienempi. Poistot toteutuivat suunniteltua pienempinä johtuen pääasiassa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen valmistumisen siirtymisestä. 246 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

248 Liikelaitokset - Tampereen Vesi RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta TP 2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät , , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle , , Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 0,00 0, Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,16 Investointien tulorahoitus, % 114,9 87,6 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 1,9 1,0 Current Ratio 1,9 1,1 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Toiminnan rahavirta kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksen aseman muuttamiseen. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 24,2 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 1,1 milj. euroa. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointimenot toteutuivat 21,3 milj. euron suuruisina ja pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 milj. euroa. Investointimenot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Viiden vuoden toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on ,87 euroa. Kumulatiiviseen rahavirtaan vaikuttavat vuotuiset investoinnit, jotka ovat vaihdelleet merkittävästi tarkasteluvälillä. Tarkastelujakson investointien määrää on tavanomaiseen nähden lisännyt Kaupinojan saneeraus, jonka valmistuttua rahavirta palaa selvästi ylijäämäiseksi. Alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2011, jolloin ne olivat 14,7 milj. euroa ja suurimmillaan investoinnit olivat vuonna 2014, jolloin ne olivat 29,0 milj. euroa. Investoinnit ja niiden analysointi Investointeja tehtiin 21,1 milj. eurolla. Investointimenot alittuivat 0,2 milj. eurolla eli 0,74 %. Kokonaisuudessaan investointien budjetti alittui rahoitusosuuksien jälkeen 0,3 milj. eurolla eli 1,5 % Vuonna 2015 investointeja tehtiin 26,4 milj. eurolla ja vuodelle 2017 on investoinneille varattu 16,7 milj. euron suuruinen määräraha. Tampereen kaupungin tilinpäätös

249 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Investoinneista käytettiin 15,3 milj. euroa verkostojen rakentamiseen suurimpina kohteinaan Kaupinojan yhdysjohdot 3,2 milj. euroa, Nurmi-Nikinväylä 2,1 milj. euroa ja Lentävänniemen alueen vesihuolto 1,1 milj. euroa. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Kesken vuoden 2016 Tampereen Veden talousarvioon varatusta Pirkanmaan Keskuspuhdistamo Oy:n suunnitteluun varatusta 5 milj. eurosta siirrettiin konsernihallinnon talousarvioon 2,9 milj. euroa (KV ). Tämä talousarviomuutos vaikutti investointimäärärahoja vähentävästi. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä keskuspuhdistamon investoinnit ovat 0,5 milj. euroa ja tähän kohdistuu Keskuspuhdistamo Oy:n osakaskunnilta perittyä maksuosuutta noin 0,2 milj. euroa. Tase ja taseen analysointi Tampereen Vesi Liikelaitoksen tase on toimintavuoden lopussa 179,6 milj. euroa. Oma pääoma on 131,8 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 47,8 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 13,7 milj. euroa Aineellisten hyödykkeiden kiinteät rakenteet ja laitteet kasvoivat 10,0 milj. eurolla edellistilikauteen nähden. Omavaraisuusasteeksi muodostui 84,5 prosenttia, mikä ylittää kuntatalouden keskimääräisen hyvän omavaraisuuden tavoitetason 14,5 prosenttiyksiköllä. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on ,05 euroa. Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta esittää, että aikaisempiin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan ,79 euroa, ja että tilikauden ylijäämä ,84 euroa, siirretään taseen omaan pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään ja että varauksia ei tehdä. Aikaisempina tilikausina kertyneitä vapaaehtoisia varauksia on taseessa ,00 euroa. Investointivarauksen käyttökohteeksi muutettiin Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,04 Koneet ja kalusto , ,69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,99 Sijoitukset Muut saamiset , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,91 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,40 Saamiset kunnalta ,91 123,38 Muut saamiset , ,44 Siirtosaamiset , , , ,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,77 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,61 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,61 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , , , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta , ,49 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,02 Lyhytaikainen Ostovelat , ,65 Korottomat velat kunnalta 757,35 0,00 Muut velat , ,18 Siirtovelat , , , ,35 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 84,5 84,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,6 42,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

250 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Vesilaitostoiminta Viemärilaitostoiminta Yhteensä Palvelujen ostot (1000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Tulot ja menot on jaksotettu suoriteperusteisesti. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudelle 2016 kuuluvat ostolaskut, jotka eivät ehtineet ostolaskun käsittelyssä vuodelle 2016 on jaksotettu ostovelkoihin. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vastaava jaksotus on siirtovelkoihin. Muiden palvelujen ostot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 30 vuotta Tasapoisto Vedenjakeluverkosto 20 vuotta Tasapoisto Viemäriverkko 20 vuotta Tasapoisto Hulevesiverkosto 20 vuotta Tasapoisto Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Tasapoisto Viestintälaitteet 5 vuotta Tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Eläkevastuu Vähennykset tilikaudella 28 4 Eläkevastuu Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista (1 000 euroa) Viivästyskorkotulot Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa) Investointivaraukseen liittyvä poistoeron vähennys Tampereen kaupungin tilinpäätös

251 Liikelaitokset - Tampereen Vesi TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maks. ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Muut saamiset Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Saamiset tytäryhteisöiltä Sijoitukset yhteensä Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Liiketoimintojen tuki Investoinnit ja kehitys Veden tuotanto Jäteveden puhdistus Verkostot Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

252 Liikelaitokset - Tampereen Vesi TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Korottomat velat kunnalta Liittymismaksut Yhteensä Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Ostovelat Kunnalle 1 Tytäryhteisöille Kaupunkikonsernin ulkopuolisille Yhteensä Muut velat (1000 euroa) Muut velat Siirtovelkojen olennaiset erät (1000 euroa) Lyhytaikaiset Menojäämät Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

253 Liikelaitokset - Tampereen Vesi Vesihuoltolain edellyttämät lisätiedot Huleveden viemäröinnin ja vesihuollon osalta on esitetty eriytetyt tilinpäätöslaskelmat vesihuoltolain muutosten ( /681) edellyttämällä tavalla. Huleveden viemäröinnin tulot ja menot on eriytetty laskennallisesti. Menojen eriyttämisen perusteena on käytetty verkostoiden (vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäri) pituuksia vuonna Yleisten alueiden hulevesikaivojen tyhjennyksistä saadut tulot on voitu kohdistaa huleveden viemäröinnille suoraan. Huleveden viemäröinnille ei ole käytössä vahvistettua erillistä maksua. Tilinpäätöksessä 2016 on katsottu, että vuoden jätevesimaksu on pitänyt sisällään myös huleveden viemäröinnin ja sillä on katettu myös huleveden viemäröinnin kustannukset. Koska jätevesimaksulla katsotaan katetuksi kaikki huleveden viemäröinnin kustannukset, ovat tulot määritetty yhtä suuriksi kuin huleveden viemäröinnin menot. Käynnissä on valmistelutyö hulevesimaksun eriyttämiseksi jätevesimaksusta. Huleveden viemäröintiin on kohdistettu pysyvien vastaavien hyödykkeet, jotka on voitu tunnistaa kuuluvaksi hulevesiverkostoon kohdistuviksi investoinneiksi. Jatkossa hulevesiverkoston investoinnit pystytään kohdistamaan laskentatunnisteen avulla. Huleveden viemäröinnin laskennallisen eriyttämisen jälkeen loput tuloista, menoista ja tase-eristä on kohdistettu vesihuollolle. TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,65 Palvelujen ostot , ,74 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,38 Muut henkilösivukulut , ,65 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,99 Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

254 Liikelaitokset - Tampereen Vesi RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,99 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,10 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,11 Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin , ,11 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,97 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma , ,97 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0, , ,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,97 Tampereen kaupungin tilinpäätös

255 Liikelaitokset - Tampereen Vesi TAMPEREEN VESI LIIKELAITOS, VESIHUOLTO TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,83 Valmistus omaan käyttöön , ,84 Liiketoiminnan muut tuotot , ,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,90 Palvelujen ostot , ,99 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,63 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,10 Muut henkilösivukulut , ,04 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,15 Arvonalentumiset 0, ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,98 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot , ,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -301,91-328,66 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,32 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,79 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,11 INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

256 Liikelaitokset - Tampereen Vesi RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,98 Poistot ja arvonalentumiset , ,15 Rahoitustuotot ja -kulut , ,66 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,47 Investointien rahavirta Investointimenot , ,86 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,86 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,39 Vaikutus liikelaitoksen rahavaroihin , ,39 Tampereen kaupungin tilinpäätös

257 Liikelaitokset - Tampereen Vesi TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,66 Koneet ja kalusto , ,69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,02 Sijoitukset Muut saamiset , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,91 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,40 Saamiset kunnalta ,91 123,38 Muut saamiset , ,44 Siirtosaamiset , , , ,85 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,78 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,56 Jäännöspääoma , ,97 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,80 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,61 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,61 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , , , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta , ,49 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,02 Lyhytaikainen Ostovelat , ,65 Korottomat velat kunnalta 757,35 0,00 Muut velat , ,18 Siirtovelat , , , ,35 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

258 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta jatkui vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan toimintojen kehittämisen ja tehostamisen tiellä, kaupunginvaltuuston hyväksymien linjausten mukaisesti. Tässä työssä on myös onnistuttu ja toiminta on jatkunut menestyksekkäänä. Useamman vuoden jatkunut toiminnan tehostaminen ja sitä kautta saavutetut tulokset ovat mahdollistaneet tilaajalle annettavat huomattavat alennukset tuotantosopimuksella sovittuihin hintoihin nähden. Toimintavuonna 2016 alennus ylitti seitsemän prosentin tason, mikä vastasi lähes kahta miljoonaa euroa. Annetusta alennuksesta huolimatta pystyttiin tilikaudelle 2016 annetut tulostavoitteet saavuttamaan ja jopa selkeästi ylittämään. Keskeisiä tekijöitä suotuisaan taloudelliseen tulokseen ovat olleet polttonesteiden kulutuksessa saavutetut säästöt, laskeneet eläkemenot ja työvuorosuunnittelun sekä huoltotoimintojen tehostaminen. Joukkoliikenteen kasvun myötä myös hieman budjetoitua suurempi suoritemäärä edesauttoi tuloksen kertymistä. Vuoden 2016 aikana toteutettiin laaja seudullinen tariffiuudistus. Tämä edellytti koko henkilöstön kouluttamista uusien taksaportaiden käyttöön ja uudistuksen yhteydessä avattuihin uusiin linjareitteihin. Joukkoliikenteen tilaaja teetti vuoden 2016 aikana kahdesti asiakastyytyväisyysmittauksia. Suoritetuissa mittauksissa tarkasteluun valikoituneiden TKL:n linjojen saama keskiarvo oli 4,01. Tämä ylitti tilaajan asettaman laatupalkkiorajan ja oli yli 0,03 yksikköä parempi kuin edellisvuonna. Matkustajamäärien osalta kehitys kääntyi nousuun useamman laskuvuoden jälkeen. Vuonna 2016 TKL kuljettikin yhteensä 20,1 miljoonaa matkustajaa, mikä on noin 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Samanaikaisesti operoitujen linjakilometrien määrä kasvoi noin 1,4 prosentilla, ollen lähes 9,2 miljoonaa kilometriä. Linjaliikennematkustajien ohella TKL kuljetti toimintavuoden aikana pienessä määrin ja hetkellistä ylikapasiteettiaan purkaen, myös tilausajoasiakkaita. Yhteistyössä tilaajan, ja muiden kaupungin organisaatioiden kanssa, järjestettiin kuljetuksia mm. messutapahtumiin Pirkkahalliin sekä Särkänniemen huvipuistoon. Lisäksi TKL kuljetti Vehmaisten koululaisia Vuorekseen heidän oman koulunsa jälleenrakennuksen aikana. Säännönmukaisessa kaluston uudistamisessa painopiste oli ympäristöystävällisyyden ja käyttömukavuuden ohella myös polttoainetaloudellisuudessa. Vuoden 2016 uusien dieselkäyttöisten linja-autojen hankinnassa suosittiinkin kevennettyä korirakennetta, jolla oli aiempien hankintojen perusteella todettu olevan merkittävä positiivinen vaikutus polttoainekulutukseen. Uusia kolmiakselisia, lähes päästöttömällä Euro6-moottorilla varustettuja busseja hankittiin neljä kappaletta ja vastaavia kaksiakselisia busseja kahdeksan kappaletta. Lisäksi hankittiin käytettynä yhteensä viisi linja-autoa. Vuonna 2016 otettiin Tampereen joukkoliikenteessä merkittävä askel, kun TKL hankki perinteisten dieselkäyttöisten bussien ohella neljä kappaletta täyssähköbusseja. Nämä Solaris ne12 -bussit aloittivat liikennöinnin joulukuussa linjalla 2. Sähköbussit on hankittu viiden vuoden mittaisella leasing-sopimuksella. Sopimuskauden aikana pyritään selvittämään sähköisen linjaautoliikenteen kehittämismahdollisuuksia, toimintavarmuutta ja taloudellisuutta Tampereen joukkoliikenteessä. TKL hankkii kalustonsa huoltopalvelut pääosin Tampereen Infra Liikelaitokselta. Palveluntarjoajan toiminnalliset muutokset ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiliikennettä panostamaan myös omaehtoiseen huoltotoimintaan. Vuoden 2016 lopulla siirtyikin esimerkiksi linja-autojen rengashuolto Infralta TKL:n itsensä hoidettavaksi. Huoltovarmuuden nostaminen on edellyttänyt myös pienimuotoisia investointeja sekä huoltokalustoon että toimitiloihin. Tilatun suoritemäärän kasvun vuoksi autoja poistettiin käytöstä hieman hankintamäärää vähemmän ja kaluston kokonaismäärää saatiin näin nostettua. Uudistusten ansiosta myös kaluston keski-ikä laski, ollen nyt tasan seitsemän vuotta. Kalustoinvestointien kokonaisarvo oli vuonna 2016 runsaat 2,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten tasapoistojen lisäksi kirjattiin tilikauden aikana asiantuntijalausunnon perusteella vanhempien linja-autojen osalta ylimääräisiä poistoja noin 0,4 miljoonaa euroa. Näin kirjanpitoarvo vastaa myös niiden osalta todellista käypää arvoa. Tilikauden aikana TKL:n tulostavoitetta nostettiin 0,5 miljoonasta 2,0 miljoonaan euroon. Taloudellinen kokonaistulos muodostui kuitenkin jopa korotettua tavoitetta selkeästi paremmaksi, ollen runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Kertynyt tulos vahvistaa edelleen sekä TKL:n omavaraisuutta että toimintakykyä. Arvio tulevasta kehityksestä TKL:n keskeisinä haasteina jatkossakin on sopeutuminen seudullisesti laajenevaan operointikenttään ja sen mukana tuomiin asiakaspalvelun kehitysvaateisiin. Osana sopeutumista tulee kyetä tekemään sellaisia investointeja, joissa myös kauaskatseisesti otetaan huomioon kaupunkiseudulla tapahtuvat joukkoliikenteen rakenteelliset muutokset. TKL:n roolina onkin olla mukana edistämässä teknologisia kehityshankkeita pilotoivana operaattorina useissa Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palvelujen kehitysratkaisuissa. Tampereen kaupungin tilinpäätös

259 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Henkilöstö Vuoden 2016 lopussa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen palveluksessa oli vakituisessa työsuhteessa kaikkiaan 338 henkilöä, mikä on kuusi enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi henkilöstötarvetta täydensivät kymmenkunta tarvittaessa töihin kutsuttavaa kuljettajaa. Lisääntyneitä henkilötyövuosia laskee osaltaan työaikapankin velkasaldon pienentyminen lähes 1,5 henkilötyövuotta vastaavalla määrällä. Sairauspoissaolojen osalta viime vuosien erittäin voimakkaassa positiivisessa muutoskehityksessä koettiin nyt rekyyliä. Loppuvuodesta 2016 tilanne kääntyi kuitenkin taas selkeästi parempaan. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin TKL:llä on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Riskienhallinnan analyysi sekä suunnitelma päivitetään vuonna TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 34 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden - 35 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna - 36 Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan + 37 Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna + 38 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Kaupunkiliikenteen viidestä toiminnan tavoitteesta toteutui kolme, mutta sekä liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen parantamista sekä työhyvinvointia koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden laski 7,3 % vuoteen 2015 verrattuna. Työhyvinvointimatriisin tulos laski sairauspoissaolojen lisäännyttyä edellisestä vuodesta. Kapasiteetin mukauttamiseen liittyvä tavoite saavutettiin ja liikelaitos reagoi mm. toiminnan volyymin muutoksiin nopealla aikataululla. Tilaajalle annettiin vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 %:n suuruinen hinnanalennus ja tästä huolimatta asetetut taloudelliset tavoitteet ylittyivät reilusti, tämä on kohentanut liikelaitoksen kilpailukykyä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna. Asiakastyytyväisyys parantui laatumittausten osalta. 258 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

260 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Tuet ja avustukset kunnalta , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Arvonalentumiset , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 25,78 422, Muut rahoituskulut -42,16 0, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,2 13,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 12,2 13,3 Voitto, % 13,0 12,4 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos toimii liikelaitoksena ja kaupungin kirjanpidollisena taseyksikkönä tuottaen yhdyskuntapalveluiden tilaajayksikön tilauksen mukaisia liikennöintipalveluita. Liikevaihto vuonna 2016 oli 27,1 milj. euroa, kun se aiempana vuonna oli ollut 27,5 milj. euroa. Kokonaistulot laskivat 0,7 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna sekä tilatut linjakilometrit että matkustajamäärä kasvoivat. Ajokilometrejä kohden laskettuna kustannukset laskivat 5,8 prosenttia vuonna Toiminnan tehostaminen mahdollisti myös tilaajalle annettavan erillisen merkittävän hinnanalennuksen vuodelle 2016 ja sen jatkamisen myös vuonna 2017 kohonneen tulostavoitteen ohella. Kulut korkoineen ja poistoineen olivat 27,2 milj. euroa, mikä on lähes 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä, henkilöstömenot, nousi edellisvuodesta 0,7 prosenttia, ollen vajaat 17,3 milj. euroa. Kalustosta tehdyt poistot ja arvonalennukset laskivat edellisvuodesta ja olivat vuonna 2016 yhteensä noin 2,1 milj. euroa. Investointien määrä, 2,8 milj. euroa, ylitti poistot ja arvonalentumiset noin 0,7 miljoonalla eurolla. Tilikauden voitollinen kokonaistulos, 3,5 miljoonaa euroa, oli 0,1 milj. euroa edellisvuotta suurempi ja selkeästi asetettua tulostavoitetta parempi. Tampereen kaupungin tilinpäätös

261 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta TP 2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut -16,38 422, Tulorahoituksen korjauserät , , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 3 655, , Rahavarojen muutos 3 655, , Rahavarat , ,90 80 Rahavarat , ,55 76 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,35 Investointien tulorahoitus, % 198,6 196,9 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick Ratio 5,8 5,0 Current Ratio 5,8 5,0 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen rahoituslaskelmassa edellisvuotta pienemmät poistot ja arvonalennukset laskivat mutta suurempi liikeylijäämä ja pienemmät investoinnit kohensivat rahavirtaa. Rahoitustoiminnan puolella saamisten muutos kunnalta pieneni. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2016 investoinnin muodostuivat 12 uutena sekä 5 käytettynä hankitusta linja-autosta. Investointien kokonaismäärä 2,8 miljoonaa euroa oli 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempi. AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

262 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tase ja taseen analysointi Tilikauden 2016 päättyessä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen taseen oma pääoma oli vahvistunut edellisvuodesta yli 3,5 miljoonaa euroa. Samalla konsernitilillä olevat varat kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa ollen nyt yli 22,7 miljoonaa. Tilintarkastajat ovat aiemmin suosittaneet konsernitilillä olevien varojen käyttämistä liikelaitoksen peruspääoman laskemiseen. Peruspääoman huomattavaan palauttamiseen on myös tilinpäätöksen 2016 valmistuttua selkeät perusteet. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta esittää, että syntynyt tilikauden ylijäämä ,85 euroa siirretään taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,78 Sijoitukset Muut saamiset 4 186, ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,39 Saamiset kunnalta , ,59 Muut saamiset , ,65 Siirtosaamiset , , , ,41 Rahat ja pankkisaamiset , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,09 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,41 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,85 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,09 Muut velat , ,61 Siirtovelat , , , ,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,09 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 88,5 87,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,0 12,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0 Tampereen kaupungin tilinpäätös

263 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Palvelujen ostot (1 000 euroa) Muiden palvelujen ostot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaan. Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Eläkevastuu Vähennykset tilikaudella 26 4 Eläkevastuu Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutos Tuloslaskelman esittämistapaa on muutettu vuoden 2016 tilinpäätökseen. Aiemmin poistoihin kirjattujen arvonalentumisien esitystapaa on korjattu kuluneeseen vuoteen omalle rivilleen ja samalla korjattu vertailutiedon esitystapaa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Arvonalentumiset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Hankintameno 1.1. Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut saamiset Saamiset muilta Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

264 Liikelaitokset - Tampereen Kaupunkiliikenne Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Linja-autojen vakuutusmaksu Sähköautojen leasing-maksu 15 0 Muut siirtosaamiset 0 0 Yhteensä TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset Menojäämät Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Eläkevakuutusmaksuvelat Muut menojäämät (laatupalkkiojaksotus) 0 6 Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuiden yhteismäärä (1 000 euroa) Leasingvastuut, asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Kaupunkiliikenne yhteiset 2 2 Liiketoiminta 4 5 Liikenne Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

265 Liikelaitokset - Tampereen Infra Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa kunnossapito- ja rakentamispalveluja, kuljetus- ja korjaamopalveluja sekä paikkatietopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa oli vuonna 2016 viisi tulosyksikköä: Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut, Suunnittelupalvelut ja Paikkatietopalvelut. Vuoden 2016 alusta Suunnittelupalvelut on siirretty Kaupunki- ympäristön palvelualueelle. Hallinto, henkilöstö, talous- ja kehittämisasioissa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa yksiköiden toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin vuoden 2016 keväällä ja kehittämisohjelman loppuraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa Infralle on laadittu uusi strategia vuosille , mutta toiminnan tehostamisessa on hyödynnetty edelleen kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Infran liikeylijäämätavoitetta on nostettu vuosittain, kehittämisohjelman alkuvuosina kahden ja viime vuosina noin miljoonan euron vuosiaskeleilla. Vuoden 2016 liikeylijäämätavoite nousi edellisestä vuodesta 1,2 milj. eurolla. Infra on onnistunut saavuttamaan jo viitenä vuotena peräkkäin taloustavoitteet. Vuoden 2016 liikeylijäämätavoite oli 3,2 milj. euroa, mikä toteutui 0,1 milj. euroa parempana. Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 milj. euroa. Liikeylijäämän kasvu tuli pääasiallisesti Rakentamispalvelujen kannattavasti toteutetuista vaativista kohteista. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen pieneneminen sekä kilpailukykysopimus. Liikevaihdoksi muodostui 58,1 milj. euroa, mikä on 3,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Syksyllä 2016 valmisteltiin yhdyskuntatekniikan suunnittelusta sekä liikenne- ja vihersuunnittelusta vastanneen Suunnittelupalvelujen siirtämistä Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Siirto toteutettiin vuoden 2017 alussa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella asiakkaat arvostivat Infran henkilöstön ammattitaitoa, luotettavuutta yhteistyökumppanina sekä joustavuutta ja toimintanopeutta ennalta arvaamattomissa töissä. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran palveluihin oli kuitenkin hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitettävää on edelleen aikataulujen pitävyydessä ja toiminnan hinta-laatusuhteessa. Jatkossa tavoitteena on selkeä parannus aikataulujen pitävyydessä. Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2017 liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,7 milj. euroa ja toiminnan laajuudeksi vuotta 2016 pienempi liikevaihto 50,9 milj. euroa. Kaupungin talouden sopeuttamistarve näkyy Infran tilauskannan pienenemisenä, mutta myös tarpeena alentaa kustannuksia. Kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava vaikutus ja säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa on lisätty Infran liikeylijäämätavoitteeseen. Vuoden 2017 työkannan näkymät ovat kohtuulliset, koska suurimpien asiakkaiden kanssa on solmittu isot perussopimukset jo vuoden 2016 puolella. Liikevaihdon suhteen avainasemassa on rakentamisen tuleva volyymi. Kaupungin kiristynyt taloustilanne vaikuttaa Infran asiakkaisiin, mikä on oma haasteensa kiristyneelle liikeylijäämätavoitteelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että vuoden 2017 aikana Infran korjaamotoiminnan kehittämistarpeet selvitetään ja laaditaan investointisuunnitelma vuosille vanhenevan kaluston korvaamiseksi. 264 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

266 Liikelaitokset - Tampereen Infra Henkilöstö Infran vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt kehittämisohjelmassa linjatun noin 400 henkilön tasolla eli vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 398. Vuoden 2016 aikana tehtiin maltillisia rekrytointeja sekä hyödynnettiin luonnollista vaihtuvuutta, joten henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna neljällä henkilöllä. Palkallisten henkilötyövuosien määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi määräaikainen ja palkkatuettu henkilöstö, oli 453. Henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, koska aikaisen kevään vuoksi kausihenkilöstöä oli työssä pidemmän aikaa. Henkilöstösuunnitelmassa arvioitu 457 henkilötyövuotta kuitenkin alittui, koska eläkkeelle siirtymisiä oli ennakoitua enemmän ja muutama rekrytointi siirrettiin vuodelle Vuosien aikana Infrassa on onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloja ja myös vuonna 2016 poissaolot toteutuivat hieman pienempinä kuin vuonna Tapaturmien määrä kääntyi kasvuun, joten tapaturmien nolla tavoitteesta jäätiin kauas. Henkilöstötutkimusten perusteella kokemus työilmapiiristä oli säilynyt ennallaan, mutta esimiestyön koettiin hieman heikentyneen. Tulosten kehitys vaihteli paljon yksiköittäin Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Infra Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin Infrassa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Infran johto lausuu, että Infran sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat edelleen aikataulujen pitävyys ja toiminnan hinta-laatusuhde. TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 39 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 40 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 41 Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 42 Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa v /- 43 Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Infran viidestä toiminnan tavoitteesta 4 toteutui täysin ja yksi osittain. Liikevaihto henkilötyövuosia kohden kasvoi 4,9 % vuodesta Työhyvinvointi parantui laskeneiden sairauspoissaolojen, tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen las- kun myötä. Liikelaitoksen kehittämisohjelman toimenpiteet saatettiin päätökseen. Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutasossa liikelaitos on laadun osalta yksityisten kilpailijoiden tasolla, hintatasossa on vielä kehitettävää. Logistiikka liikelaitoksesta Infraan siirtynyt konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto otettiin vastaan ja uudelleenorganisoitiin konsernin sisällä vuoden 2016 aikana. Tampereen kaupungin tilinpäätös

267 Liikelaitokset - Tampereen Infra TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto , , Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 106, , Korvaus peruspääomasta , , Muut rahoituskulut -335, , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 14,7 13,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 14,7 13,4 Voitto, % 4,2 3,4 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Infran vuoden 2016 liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 6,5 prosenttia ja oli 0,7 milj. euroa suurempi kuin muutettu talousarvio. Tavara-aseman siirtoa ei toteutettu, mutta sen sijaan Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tilaukset Ratinan, Vehmaisten ja Kaupin urheilukentistä toteutuivat 1,2 milj. euroa suunniteltua suurempina. Lisäksi Tilakeskus tilasi arvioitua enemmän saneeraustöitä. Toiminnan volyymin kasvu on lisännyt rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen ostoja sekä rakennusmateriaalien ostoja. Materiaalien ostot toteutuivat 0,8 milj. euroa ja palvelujen ostot 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina Ratinan kentän ja Härmälän alueen erikoisrakenteiden sekä kevättalven hiekanpoiston vuoksi. Henkilöstökulut toteutuivat 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen vähentymisen sekä kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahavelkavaikutuksen vuoksi. Infran liikeylijäämä oli 3,3 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa muutettua talousarviota ja 0,6 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Tulokseen vaikuttivat erityisesti Rakentamispalvelujen vaativien kohteiden hyvä kannattavuus sekä henkilöstökulujen jääminen muutettua talousarviota pienemmäksi. Vaativia kohteita olivat mm. Lielahden kaava-alueen toteuttaminen, Vuohenojan putkitus, Viinikan liikenneympyrän muutostyöt, Härmälän paalulaatta Myrskyn- ja Tuiskunkaduilla sekä Havulaaksonpuiston rakentaminen. Hyvä tulos paransi sijoitetun pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korvausta 11,3 milj. euron peruspääomasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,5 milj. euroa. 266 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

268 Liikelaitokset - Tampereen Infra RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta TP2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät , , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 0,00 0, Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,80 Investointien tulorahoitus, % 393,4 305,4 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 - Quick Ratio 3,5 3,5 Current Ratio 3,6 3,7 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 3,4 milj. euroa ja se kasvoi liikeylijäämän nousun vuoksi 0,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnasta saadulla rahavirralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj. euron investointimenot. Lisäksi kaluston myynnistä saatiin 0,1 milj. euron luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 2,6 milj. euroa. Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 milj. eurolla. Investoinnit on koko Infran toiminnan ajan pystytty kattamaan omarahoituksella. Tampereen kaupungin tilinpäätös

269 Liikelaitokset - Tampereen Infra Investoinnit ja niiden analysointi Kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,9 milj. euroa, joten investointeihin varatusta 1,1 milj. eurosta jäi käyttämättä 0,2 milj. euroa. Infran omaa toimintaa varten hankittiin kolme kuorma-autoa, kaksi suurteholeikkuria, taajamatraktori ja tienhoitoautomaatti sekä uusittiin kallioluolien valaistukset. Lisäksi museotoimen käyttöön hankittiin auto taidekuljetuksia varten. Pysyviin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myytiin 0,1 milj. eurolla. Tase ja taseen analysointi Taseen loppusumma vuoden 2016 tilinpäätöksessä oli 31,5 milj. euroa, joten se vahvistui edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 milj. euroa eli 12,5 prosenttia. Taseen vastaavien suurin erä oli saamiset kunnalta 25,3 milj. euroa, joka muodostuu liikelaitoksen kassavaroista. Aineellisiin hyödykkeet pienentyivät 0,2 milj. eurolla. Taseen vastattavien suurin erä on oma pääoma 23,9 milj. euroa, joka vahvistui 2,5 milj. euroa tilikauden ylijäämän vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä mittaava omavaraisuusaste oli 75,8 prosenttia. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa, että 12,8 prosenttia Infran vuoden 2016 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,03 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. INVESTOINNIT euroa TP 2016 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ,27 0,00 Koneet ja kalusto , , , ,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,38 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Saamiset kunnalta , ,35 Muut saamiset , ,63 Siirtosaamiset , , , ,51 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 VASTATTAVAA Muutettu OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,40 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,28 Muut velat , ,28 Siirtovelat , , , ,90 Ero Alkuper. Muutokset AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 75,8 76,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,8 11,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

270 Liikelaitokset - Tampereen Infra Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihinnan mukaisesti. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Kunnossapitopalvelut Rakentamispalvelut Paikkatietopalvelut Suunnittelupalvelut Kalustopalvelut Tukipalvelut Yhteensä Palvelujen ostot (1000 euroa) Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot yhteesä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Sora-alueiden maisemointivaraus Vähennykset tilikaudella Sora-alueiden maisemointivaraus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston luovutusvoitot Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston luovutustappiot 2 3 Tampereen kaupungin tilinpäätös

271 Liikelaitokset - Tampereen Infra TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Muut pakolliset varaukset Maisemointivaraus Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Siirtovelkojen olennaiset erät Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) Palkkajaksotukset Lomapalkkavelka Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

272 Liikelaitokset - Tampereen Infra VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokra- ja leasingvastuut (1 000 euroa) Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Muut vastuusitoumukset (1 000 euroa) Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (1 000 euroa) Sopimusvastuut Sopimusvastuu materiaali- ja palveluhankinnoista HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Kunnossapitopalvelut Rakentamispalvelut Paikkatietopalvelut Suunnittelupalvelut Kalustopalvelut Tukipalvelut Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

273 Liikelaitokset - Tampereen Voimia Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden järjestämisestä. Huolehdimme asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkaisuja asiantuntevasti. Palvelemme päivittäin asiakasta ja huolehdimme yli 320 kiinteistöalueen puhtaudesta 600 ammattilaisen voimin ja kumppanuuksia hyödyntäen. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Voimian strategia Huolehdimme hyvinvoinnista viitoitti liikelaitoksen toimintaa ja sen kehittämistä. Strategiassa korostuu tukipalvelujen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja Tampereen Voimian rooli tukipalvelujen järjestäjänä. Strategiassa korostuu myös toiminnan tehostaminen liiketoimintamallia uudistamalla ateriatuotannon keskittämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen liiketoimintaosaaminen. Toimintavuonna keskityttiin tukipalvelujen järjestäjän roolin vakiinnuttamiseen ja työn tuottavuuden parantamiseen onnistuneesti. Työn tuottavuus kehittyi seitsemän prosenttia tavoitetta parempana toiminnan organisointia kehittämällä sekä hyödyntämällä monipalvelutyötä ja monituottajamallia entistä tuloksellisemmin. Liiketoimintamallin uudistamisen ja entistä keskitetymmän tuotannon mahdollistava investointipäätös odottaa edelleen tietoa sote-uudistuksen tarkemmista vaikutuksista. Palvelujen pitkäjänteinen asiakaslähtöinen kehittäminen näkyi edelleen asiakastyytyväisyyden paranemisena. Tavoitteellinen asiakasyhteistyö ja osallistava toimintatapa vahvistivat asiakkaiden hyvinvointia hyvän ravitsemuksen ja ravitsemushoidon näkökulmista. Muutokset Tampereen Voimian roolissa ja liiketoimintamallissa tähtäävät toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä, mutta muutokset alkoivat jo heijastua talouteen kannattavuuden kasvuna. Liikeylijäämä 3,2 milj. euroa liki kolminkertaistui edellisestä vuodesta ja ylitti asetetun tavoitteen 1,8 milj. eurolla. Liikevaihto kasvoi viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä jatkaa hyvää pohjaa strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle. Kasvu on seurausta palvelujen järjestämisvastuun laajenemisesta puhtauspalveluissa. Kehittämistyön tuloksena puhtauspalvelujen hintoja pystytään alentamaan 1,2 milj. eurolla vuodelle Ateriapalveluiden liikevaihto kasvoi maltillisesti edellisestä vuodesta asiakasmäärän kasvun ansioista. Yhteensä tarjottiin 10,5 milj. ateriaa. Työvoimakulujen hyvän hallinnan taustalla oli työn tuottavuuden paraneminen ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Elintarvikekustannuksia hallittiin hyvin vahvan tuotannonohjauksen ansioista. Sirpaleinen tuotantoverkko ja Tampereen Voimialle siirtyneet siivoustoiminnan eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut aiheuttavat edelleen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan. Arvio tulevasta kehityksestä Tukipalvelujen laajempi järjestämisvastuu ja liiketoimintamallin uudistaminen mahdollistavat taloudellisten sekä henkilöstö- että asiakastulosten toteutumisen jatkossa entistäkin parempina. Onnistuneen toiminnan edellytyksenä on kuitenkin tehokkaan palvelutuotannon kehittämis- ja investointimahdollisuudet, kunnallisen liikelaitoksen toimintaedellytyksien kehittäminen ja palveluvolyymin säilyminen sekä aidot vaikutusmahdollisuudet tukipalvelujen kaupunkitasoiseen järjestämiseen. Omistajan päätökset investointimahdollisuuksista ja organisointitavasta sekä sote-uudistuksen vaikutus tukipalvelujen järjestämiseen ovat merkittävimmät tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät. Tukipalvelujen järjestämisen roolin on mahdollista tulevaisuudessa laajentua kaupungin virastopalveluselvityksestä tehtävien päätösten mukaisesti. Henkilöstö Tampereen Voimian henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 69 henkilötyövuodella. Muutoksen taustalla on siivoustoiminnan yhdistyminen , jolloin liikelaitokseen siirtyi 140 henkilöä. Myös kaupungin palveluverkon laajentuminen, organisoinnin kehittäminen ja henkilöstön eläköityminen vaikuttivat henkilöstömäärään. Palvelutuotannon kehittämistä jatkettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Osana liiketoimintamallin uudistamista tehtiin osaamiskartoitus, jolla varmennetaan moniosaamisen lisääntyminen. Tukipalveluja järjestetään monituottajamallilla, jossa kilpailutus- ja henkilöstösuunnitelma sovitetaan yhteen. Työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan työsuojelun johtamista terävöittämällä ja tekemällä työskentelyolosuhteita parantavia investointeja. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

274 Liikelaitokset - Tampereen Voimia Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Voimia liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin Tampereen Voimia liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma ja hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tampereen Voimia liikelaitoksen johto lausuu, että Tampereen Voimia liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat investointimahdollisuudet liiketoimintamallin uudistamiseksi ja tuotantoverkon kehittämiseksi tehtyjen päätösten mukaisesti toiminnan tuloksellisuuden varmistamiseksi sekä tiedon hallinnan ja hyödyntämisen kehittäminen. TAMPEREEN VOIMIA LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 44 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 45 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 46 Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna + 47 Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanapitopalvelu on integroitu Voimiaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta + 48 Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa +/- Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Voimialle asetetuista viidestä tavoitteesta neljä toteutui kokonaan ja yksi osittain. Työn tuottavuus (liikevaihto/ henkilötyövuodet) oli 7 % tavoitetta parempaa ja työhyvinvointi parantui työhyvinvointimatriisin tuloksen parantuessa. Asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti ja siihen liittyvä tavoite toteutui. Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelun integroiminen Voimiaan on onnistunut ja mm. puhtauspalvelun hintoja pystytään laskemaan 1,2 milj. eurolla vuonna TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 255,77 522, Korvaus peruspääomasta , , Muut rahoituskulut -98,68-79, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Tampereen kaupungin tilinpäätös

275 Liikelaitokset - Tampereen Voimia Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 27,6 12,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 27,6 12,3 Voitto, % 5,4 2,1 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tukipalvelujen järjestämisvastuu laajeni vuonna 2015, kun Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen siivoustoiminta yhdistyi Tampereen Voimiaan Vuoden 2016 tilinpäätöksen toteumatiedot eivät näin ollen ole vertailukelpoisia vuoteen Tukipalvelujen järjestämisvastuun laajeneminen puhtauspalveluihin lisäsi liikevaihtoa tilinpäätösvuodelle noin 7,8 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi pääosin tämän muutoksen vuoksi edelliseen vuoteen verrattuna yli 20 prosenttia. Ateriapalvelujen liikevaihto oli myös edellisvuotta 2,0 milj. euroa suurempaa. Liikevaihdon hyvään kehitykseen vaikutti ikäryhmän väestökehitystä vastaava ruokailijamäärien muutos kouluissa ja päiväkodeissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa ruokailuaktiivisuuden lisääntyminen. Ateriapalvelujen myynti sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi suunnitellusta, vaikka kasvua edellisvuoteen tapahtui. Kotipalveluateriamäärät olivat suunniteltua pienemmät eikä kehitys edelliseen vuoteen vastaa ikäihmisten palvelurakennemuutoksen arvioitua vaikutusta. Vastaavasti sairaala- ja kuntoutuspalvelujen ateriamäärät pysyivät ennallaan. Palvelukeskusten ruokailijamäärien laskeva kehitys kääntyi nousuun. Ikäihmisten asumispalveluissa uusien yksiköiden toiminnan käynnistyminen Tampereella ja Orivedellä kasvatti kotihoidon ja asumispalvelujen myyntiä edellisestä vuodesta. Henkilöstöateriamyynti kasvoi maltillisesti. Palvelujen järjestämisvastuun laajentuminen ja järjestämistavan muutos näkyy myös kulurakenteessa. Puhtauspalvelujen ostot kasvoivat 3,9 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Ostojen kehityksen taustalla oli myös puhtauspalvelujen järjestämistavan painopisteen siirtyminen lievästi ostopalveluihin. Liiketoiminnan järjestämistavan muutoksia ennakoitiin tekemällä kustannusjärkeviä tilapäisiä ratkaisuja työvoiman käytössä toimipisteissä ja yhdistämällä henkilöstö- ja kilpailutussuunnitelma. Ateriapalvelutoiminnassa jatkettiin työvoiman hyvää hallintaa ja monipalvelutyön kehittämistä. Tuotantoresursseilla pystyttiin vastaamaan oman tuotannon liikevaihdon kasvuun. Toimenpiteiden vaikutukset heijastuivat työvoimakustannuksiin, joiden muutos oli noin 1,0 milj. euroa pienempää verrattuna oman tuotannon myynnin kasvuun. Tämä osoittaa työvoiman hallinnassa onnistumista ja näkyy työvoimakulujen osuudessa liikevaihdosta, joka oli vertailukelpoista suunnitelmaa parempi. Myös työn tuottavuus oli seitsemän prosenttia tavoitetta parempaa. Varhaiseen tukemiseen panostettiin, mutta toimenpiteet eivät näy henkilöstökuluissa siivoustoiminnasta siirtyneiden jo maksussa olevien eläkemaksujen vuoksi. Elintarvikekulujen hallinta kehittyi positiivisesti. Tämä on seurausta hankinta- ja ruokaohjeistuksen noudattamisesta, onnistuneista kilpailutuksista ja tuotevalinnoista. Vuokrakustannusten kasvu johtuu energiakustannusten siirtymisestä osaksi vuokria. Vastaava muutos näkyy ainekustannusten laskussa. Sirpaleinen palveluverkko aiheuttaa edelleen haasteita kiinteiden kustannusten hallintaan. Liikeylijäämä toteutui edellisvuotta 2,0 milj. euroa parempana johtuen onnistuneesta puhtauspalvelujen järjestämisvastuun haltuunotosta ja työvoiman hallinnasta suhteessa liikevaihdon muutokseen. Siivoustoiminta siirtyi Tampereen Voimiaan -0,2 milj. euroa alijäämäisenä johtuen merkittävistä eläke- ja varhaiseläkemenoperusteisista maksuista. Yhdistymisellä tavoitellut 2,0 milj. euron säästöt vuodesta 2015 vuoteen 2017 toteutuivat arvioitua suurempina ja tavoiteltua aiemmin, sillä kilpailutus- ja henkilöstösuunnitelman aikataulua tarkennettiin. Tilikauden ylijäämä oli 3,0 milj. euroa, jolla tuotettiin edellistä vuotta huomattavasti enemmän arvoa omistajalle sijoitetun pääoman tuotto- ja voittoprosenteilla mitattuna. Suunnitellut muutokset Tampereen Voimian roolissa ja liiketoimintamallissa tulevat vaikuttamaan toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden kasvuun pitkällä tähtäimellä, mutta muutokset alkoivat jo heijastua talouteen kannattavuuden kasvuna. 274 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

276 Liikelaitokset - Tampereen Voimia RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) Toiminnan rahavirta TP 2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Investointien rahavirta , , Investointimenot , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta 971, , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 666,15-466, Rahavarojen muutos 666,15-466, Rahavarat , ,20 Rahavarat , , Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,15 Investointien tulorahoitus, % 1 444,2 847,7 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 3,1 2,6 Current Ratio 3,1 2,6 INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Toiminnan rahavirta kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 milj. euroa johtuen liikeylijäämään kasvusta. Muutokseen vaikuttivat tuloslaskelman analysoinnissa kuvatut tekijät. Investoinnit olivat edellisvuoden tasolla ja ne saatiin katettua tulorahoituksella. Saamisten ja velkojen muutos seurasi liikevaihdon kehitystä ja toiminnan laajenemista, minkä vuoksi rahavaroissa ei tapahtunut muutosta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden osalta lähti merkittävään nousuun johtuen hyvästä kannattavuudesta ja kasvusta tilinpäätösvuonna. Investoinnit ja niiden analysointi Investointien toteuma oli edellisvuoden tasolla, mutta suunniteltua 0,2 milj. euroa pienempi. Kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuivat strategian mukaisesti tuotannon tehostamiseen suurissa tuotantokeittiöissä ja asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla. Ensikertaista kalusta- Tampereen kaupungin tilinpäätös

277 Liikelaitokset - Tampereen Voimia mista tehtiin kuluvana vuonna suunnitellusti, mutta osa hankinnoista kohdistettiin käyttötalouteen. Asiakasarvoa lisättiin uusimalla linjastoja neljässä toimipisteessä. Linjastosiirtoja tehtiin myös toimipisteiden välillä, joten osasta hankintoja luovuttiin. Kotiateriapakkausprosessia kehitettiin ja annostelulaitehankinta arvioitiin riittäväksi. ICT-kehittämisessä painottui järjestelmäkehitys keskitettyä tuotantoa ja tiedolla johtamista tukevaksi. Vuonna 2016 aloitettiin Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän kehittämisprojekti ja jatkettiin sähköisen tuloskortin kehittämistä. Kehittäminen jatkuu vuonna Tase ja taseen analysointi Voimian taloudellinen asema on pysynyt hyvänä. Omavaraisuusaste on erinomainen, velkaantuneisuus laski ja oma pääoma kasvoi merkittävästi tilikauden hyvän tuloksen ansiosta. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,26 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,12 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 0, ,93 Koneet ja kalusto , , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,47 Saamiset kunnalta , ,74 Muut saamiset , ,31 Siirtosaamiset , , , ,52 Rahat ja pankkisaamiset 4 741, ,20 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä ,44 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,84 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,02 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,61 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,90 Korottomat velat kunnalta 2 011, ,00 Muut velat , ,06 Siirtovelat , , , ,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,84 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 68,1 62,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,1 13,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

278 Liikelaitokset - Tampereen Voimia Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Tulojen ja menojen kohdistamisessa tilikaudelle on noudatettu suoriteperustetta. Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitel- man mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Taseen esittämistavan muutos Taseen esittämistapaa on muutettu vuoden 2014 tilinpäätökseen. Aiemmin lyhytaikaisissa muissa veloissa esitetyt henkilösivukulujen velkatilit esitetään jatkossa lyhytaikaisissa siirtoveloissa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen siivoustoiminta yhdistyi Tampereen Voimiaan Vuoden 2015 tiedot eivät ole vertailukelpoisia liikevaihdon, henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen osalta. Tuloslaskelman analysoinnissa on kuvattu toiminnan muutoksen vaikutus tuotto- ja kulueriin. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto palvelutuotteittain (1 000 euroa) Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut Henkilöstöravintolapalvelut Hallinto ja tukipalvelut 1 8 Yhteensä Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) Maitotuki Korvaus työterveyshuollosta Muut tuet ja avustukset Muut liiketoiminnan muut tuotot 49 9 Yhteensä Palvelujen ostojen erittely (1 000 euroa) Muiden palvelujen ostot Tampereen kaupungin tilinpäätös

279 Liikelaitokset - Tampereen Voimia Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitettykaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa 11. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot 1 0 Yhteensä 1 0 TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

280 Liikelaitokset - Tampereen Voimia TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Siirtovelkojen olennaiset erät Eläkevakuutusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakuutusmaksuvelka (työntekijä) Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokra- ja leasingvastuut (1 000 euroa) Leasingvastuut, voimassa asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat 4 10 Myöhemmin maksettavat 6 3 Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Lasten ja nuorten ateriapalvelut sekä puhdistuspalvelut Hoitoalan ja vanhusten ateriapalvelut Virastojen ja vapaa-ajan palvelujen tuki 0 27 Hallinto ja tukipalvelut Yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös

281 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Toimintakertomus Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on toiminta-ajatuksensa mukaan palveluorganisaatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luo edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vastaten kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukaisesta rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä tavalla. Tilakeskus järjestää joko itse investoiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huolehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omalla tuotanto-organisaatiollaan tai ulkopuolisten kumppaneiden avulla. Vuonna 2016 Tilakeskukselle myönnettiin Ekokompassiympäristösertifikaatti osoituksena määrätietoisesta työstä ympäristön hyväksi. Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunnan tammikuussa 2015 hyväksymä strategia vuosille Strategian lähtökohtana on Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki. Strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodeksi 2016 asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2016 toteutettiin kehittämisen suuntaa ohjaavat asiakastutkimus ja henkilöstötutkimus. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 240 henkilöä, joista osa oli osaaikaisessa työsuhteessa. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilömäärä oli vuoden 2016 lopussa 236. Tilakeskus Liikelaitokselle asetetut toiminnan tavoitteet toteutuivat yhtä lukuun ottamatta suunnitellusti. Kaikille liikelaitoksille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvointimatriisin mukainen tavoite saavutettiin muun muassa sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden laskun vuoksi. Myös liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 9,8 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Käyttötalous toteutui kokonaisuutena poistoja ja arvonalentumisia lukuun ottamatta muutetun talousarvion mukaisena. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 0,7 milj. euroa ja arvonalennukset 1,3 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Kun samanaikaisesti myyntivoittotavoitteesta jäätiin 1,3 milj. euroa, niin muun muassa näistä syistä tilikauden ylijäämä putosi 11,9 milj. euroon, joka on 1,9 milj. euroa tavoitetta pienempi. Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden; käytännössä käyttökelpoista vapaata tilaa ei ollut. Tilaomaisuuden realisointeja jatkettiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 myytiin Kämmenniemen vanha terveysasema, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2016 kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron pysyvien vastaavien luovutustulo kirjautuu vuodelle Eräiden muiden kiinteistöjen osalta on myyntiin tähtääviä neuvotteluita käynnissä Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa eri toimialoilla. Vuonna 2015 julkaistua Sisäilmaohjeistusta täydennettiin tilojen käyttäjille suunnatulla oppaalla Sisäilmaasioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa. Sisäilmatyöryhmiä on käynnissä useita pääosin kouluissa ja päiväkodeissa. Sisäilmaohjeistuksen toimintamallilla on toteutettu onnistuneita sisäilmakorjauksia ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamista kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2016 käynnistyi useiden pienempien sisäilmakorjausten ja -parannusten lisäksi muun muassa Johanneksen koulurakennuksen kellarikerroksen sisäilmaperusparannus, Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannus ja Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannus ja julkisivujen kunnostus. Energiansäästö on yksi keskeisimmistä Tilakeskuksen tavoitteista. Energiansäästön yhtenä tavoitteena on saavuttaa Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukainen 9 prosentin säästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2008 tasosta. Tavoitteena on myös vähentää CO2-päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta pormestarien ilmastositoumuksen mukaisesti. Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on mukana useissa energiatehokkuutta edistävissä kehittämishankkeissa, kuten ESCO- ja COMBIhankkeissa. Energiansäästötoimenpiteet pyritään tekemään niin, että hyvät sisäilmaolosuhteet säilyvät. Vuonna 2016 absoluuttinen (eli ei oteta huomioon rakennustilavuuden muutosta eikä sääolosuhteita) lämmönkulutus nousi noin 7,4 prosenttia ja sähkönkulutus noin 1,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015, joten säästötavoitetta ei energioiden kokonaiskulutuksina näin laskettuna saavutettu. Vertailtaessa toteutuneita energiankulutuksia on perusparannuksessa olevat ja uudet valmistuneet kohteet poistettava vuoden 2016 laskelmista, jotta luvut ovat vertailukelpoisia vuoteen Myös vertailuvuosien erilaiset sääolosuhteet (normeeraus) on otettava laskelmissa huomioon. Rakennustilavuus kasvoi vuonna 2016 noin 2,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015 ja vuosi 2016 oli noin 15 prosenttia 280 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

282 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus kylmempi kuin vuosi Kun nämä tekijät otetaan huomioon, niin lämmön kulutus laski lähes 6 prosenttia ja sähkön kulutus noin 1 prosenttia. Energiankulutus, eli lämpö ja sähkö yhteensä, laski noin 4,5 prosenttia verrattuna vuoteen Uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 prosenttia. Valtuustoaloitteessa vuonna 2015 edellytettiin ESCO-energiansäästöhankkeen toteuttamista Tilakeskuksen kiinteistöissä. Hankinta valmisteltiin ja hankintalain mukainen kilpailutus käynnistettiin vuonna Investointien toteuttamista on jatkettu asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Investointien suunnittelussa on huomioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen perusparannus, Talvitien päiväkodin ja koulun rakentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesomantori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna Ratinan kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakentamien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesäkuussa Pirkanmaan Osuuskaupalta vuokratun Linnainmaan hyvinvointikeskuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön elokuussa Erityisryhmien, muun muassa vanhusten, asunnottomien ja kehitysvammaisten, asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä palveluiden järjestäjien kanssa kehittänyt niin sanotun välivuokrausmallin. Malli mahdollistaa kiinteistöjen omistamisen ja palveluntuottamisen eriyttämisen toisistaan ja tuo näin joustavuutta palveluiden järjestämiseen. Vuonna 2016 käynnistyi ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen vuokrattujen tilojen rakentaminen osoitteeseen Satamakatu 17. Pitkäaikaisasunnottomille vuokrattu asumishanke osoitteessa Pispalan valtatie 58 valmistuu alkuvuodesta Pohjolan Kotilinnasta vuokrattu ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hanke valmistui toukokuussa Tulevien vuokrausten osalta hyväksyttiin hankesuunnitelma kehitysvammaisten asumishankkeen vuokrauksesta osoitteessa Voionmaankatu 32. Tilakeskuksen omana tehostetun palveluasumisen hankkeena käynnistyi Koukkuniemen alueella Toukola-nimisen kohteen rakentaminen. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilapalvelut järjestetään kokonaisvastuumallilla Tilakeskuksen toimesta. Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat TREDU-Kiinteistöt Oy:ltä ja järjestää vuokrattujen tilojen ylläpitopalvelut. TREDU- Kiinteistöt Oy ja Tilakeskus ovat tehneet yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuokrausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista. Vuonna 2016 käynnistyi Tredu Pirkkalan rakentaminen. Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2017 on Tilakeskuksessa muutosten aikaa. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhteydessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimiva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Tilakeskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta. Tilakeskus jatkaa hanke- ja kiinteistöpalveluiden tuottajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallissa Tilakeskuksesta tulosperusteisesti. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi kokouksessaan , että Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan yhteistyössä konsernin omistajaohjausyksikön kanssa. Edellisen toimitusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtäviin , on Tilakeskukseen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja, joka otti tehtävän vastaan Kaupungin uudelleen organisoitumiseen liittyvän tilaomaisuuden inventointi ja siirto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle tulee hoitaa siten, että tilojen käyttö jatkuu häiriöttömästi ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin tilaaja-tuottajamallin päättymisen myötä asiakasorganisaatio on muuttunut ja uudet käytänteet tila-asioiden hoidossa tulee sopia asiakkaan ja tilojen omistajaorganisaation kanssa. Edelleen merkittävässä roolissa on tilojen osalta sisäilmastotyön vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä tiloissa toimivien käyttäjien kanssa sekä kaupungin tilaomaisuuteen kohdentuvan korjausvelan hallinta. Mahdollisiin SOTE- ja maakuntauudistuksen edellyttämiin muutoksiin varaudutaan tilojen osalta yhteistyössä Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän kanssa Tampereen kaupungin tilinpäätös

283 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Henkilöstö Tilakeskuksen henkilöstömäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen Hatanpään ja Koukkuniemen aluepalvelujen henkilöstöä siirtyi Tilakeskukseen 9 henkilöä. Eläköitymisiä tapahtui 15 kappaletta. Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siirroilla tai tehtävien ja toimintojen uudelleen organisoinnilla. Uuden henkilöstön rekrytointia toteutettiin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja pääosin rekrytointisuunnitelman mukaisesti. Rekrytoinnit kohdentuivat vuonna 2016 pääosin raken- nuttamisen ja valvonnan asiantuntijatehtäviin sekä päällikkötason tehtäviin. Vuoden 2016 aikana toteutettiin useita henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien työhyvinvointisuunnitelman ja koulutussuunnitelman toimenpiteitä. Työhyvinvoinnin ohjausryhmän avulla tiivistettiin entisestään työterveyden ja työsuojeluorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä. Perehdytysprosessia pyrittiin kehittämään ja yhtenäistämään luomalla yhteinen perehdytyssuunnitelmapohja sekä järjestämällä perehdytykseen liittyvä valmennus esimiehille. Seuraaja-perehdytykseen panostettiin eläköitymisten yhteydessä rekrytoimalla seuraaja hyvissä ajoin. Henkilöstölle tarjottiin sekä pienryhmämuotoista että luentomuotoista muutostukea yhdessä työterveyden kanssa liittyen Tilakeskuksen organisaation uudistumiseen. Koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa painottuivat esimiesten johtamistaitojen kehittäminen, asiakaspalveluosaaminen, kokous- ja neuvottelutaidot, työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä turvallisuus-koordinaattoritoiminta. Lisäksi koulutusta järjestettiin muun muassa hankintoihin ja sopimusoikeuteen sekä sisäilma-asioihin liittyen. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2015 VS 2016 TP 2016 Palkalliset henkilötyövuodet Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin Tilakeskuksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä, päivitetty sisäisen valvonnan suunnitelma sekä johtokunnan hyväksymä, päivitetty riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tilakeskuksen johto lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat SAP-tietojärjestelmän toimivuus, toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen, perehdyttämiseen liittyvät käytännöt ja perehdyttämisen onnistumisen arviointi, ICT:hen liittyvien sopimusten hallinta sekä viestintä. TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET Kortti Toiminnan tavoite Toteuma 49 Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden + 50 Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna + 51 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa + 52 Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee +/- 53 Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 % + Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Tilakeskuksen tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta rakennuskannan arvon säilymiseen ja korjausvelan pienenemiseen liittyvää tavoitetta, joka toteutui osittain. Tilakeskuksen liikevaihto henkilötyövuotta kohti kasvoi 9,8 prosentilla. Työhyvinvointi parantui vuoteen 2015 verrattuna työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan, muutosta selittää mm. sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Liikelaitoksen organisointitapaa selvitettiin vuoden 2016 aikana ja luottamuselimet tekivät periaatelinjauksia uudesta organisointitavasta. Korjausvelan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana, sen sijaan koko rakennuskannan arvo kasvoi. Kiinteistöjen energiankulutus laski noin 4,5 prosentilla edellisestä vuodesta ja uusiutuvan energian osuus sähköstä oli 100 prosenttia. 282 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

284 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus TULOSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Liikevaihto , , Valmistus omaan käyttöön , , Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , Arvonalentumiset ,43 0, Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 7 380, , Kunnalle maksetut korkokulut , , Muille maksetut korkokulut 0, , Korvaus peruspääomasta , , Muut rahoituskulut , , Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,67 0, Satunnaiset kulut ,67 0, Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,1 6,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,1 6,2 Voitto, % 7,1 7,2 Tampereen kaupungin tilinpäätös

285 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikeylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla ja toteutui 37,7 milj. eurona, mikä on 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Merkittävin yksittäinen tekijä alituksen taustalla on pysyvien vastaavien myyntivoittojen toteutuminen suunniteltua pienempänä sekä poistojen ja arvonalentumisten toteutuminen muutettua talousarviota suurempina. Taustalla on tiettyjen kohteiden realisointien siirtyminen vuoden 2017 puolelle. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2016 on 164,4 milj. euroa. Liikevaihto on 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempi. TREDU- Kiinteistöt Oy:lle tehtävät pienet hankkeet eivät toteutuneet aivan suunnitellun mukaisesti. Vuokratuottojen kokonaismäärä ylitti muutetun talousarvion. Erityisryhmien asumisen tuotot ovat tänä vuonna suuremmat, koska yhteistyö asiakasohjauksessa on parantunut ja tyhjäkäynti jäänyt aiempia vuosia vähemmälle. Lisäksi vuokrattavien kohteiden määrä on kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli samaa luokkaa kuin vuonna 2015, kun huomioidaan sisäisten tilaustöiden kasvu. Liikevaihdon kasvuun vaikuttaa myös kauppahallin kiinteistön vuokrauksen siirtyminen Tilakeskukseen, kuvantamisyksikön vuokraus PSHP:lle ja Tredun kohteet, joissa toimintaa jatketaan vuosisuunnitelmassa arvioitua pitempään, esimerkiksi Sairaalakatu 6. Konsernin sisäiset myyntituotot ylittävät muutetun talousarvion, koska kiinteistötoimelle sekä varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle tehtiin erilaisia tilaustöitä ennakoitua enemmän. Vastaava lisäys näkyy kulupuolella, joten tulosvaikutusta tällä ei ole. Pysyvien vastaavien myyntivoitot toteutuivat 0,3 milj. eurona, mikä on1,3 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Erä sisältää Kämmenniemen vanhan terveystalon, Lamminpään kirjaston ja Vaakahuoneen myynnit. Kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos Oy:lle, Tampereen Sähköverkko Oy:lle ja Tampereen Veralle siirtyi vuoteen Ylioppilastalon myyntivalmistelut odottavat liiketoimintajaoston linjausta. Vuonna 2016 kirjattiin Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myynti Kotilinnasäätiölle, päiväkotirakennuksen osto Vellamonkodit Oy:ltä ja Vellamonkodit Oy:ltä olevan lainasaamisen anteeksianto. Osakkeiden myynti oli 0,1 milj. euroa ja siitä aiheutuva myyntitappio oli 0,5 milj. euroa, joka katettiin konsernihallinnon myöntämällä myyntitappion suuruisella toiminta-avustuksella. Kulujen osalta rakennusten ja huoneistojen vuokrat sekä koneiden ja laitteiden vuokrat alittavat muutetun talousarvion 1,0 milj. eurolla. Väistötiloja on pyritty järjestämään ensisijaisesti kaupungin omissa tiloissa ja erilaiset ilmanpuhdistuslaitteiden vuokrat olivat ennakoitua pienemmät. Valmistus omaan käyttöön -erä sisältää vain omajohtoisen rakentamisen ja strategian mukaisesti oman tuotannon työ kohdistuu ainoastaan vähenevässä määrin pieniin investointeihin. Kiinteistönhuollon toteuma energiakuluineen oli muutetun talousarvion mukainen. Kunnossapito ylitti muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla. Ennalta arvaamattomien kunnossapitotarpeiden ja sisäilmaongelmien hoitamiseen panostettiin merkittävästi. Omaisuudenhallinta panosti ennalta arvaamattomiin väistötiloihin ja myös purkuluvan saaneiden rakennusten purkukulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 0,4 milj. eurolla. Suurimmat purettavat kohteet olivat Härmälän päiväkoti 0,2 milj. euroa ja Tesoman jäähalli 0,1 milj. euroa. Väistötiloista ja purettavista kohteista aiheutui 2,3 milj. euroa kuluja. Muissa kuluissa ja korkomenoissa on Palosuojelurahaston toiminta-avustuksen takaisinperintä noin 0,2 milj. euroa, josta on muodostettu pakollinen varaus. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myöntänyt Tampereen kaupungille avustuksen Hervannan vanhan paloaseman rakentamiseen. Johtuen omaisuuden käyttötarkoituksen muutoksesta palosuojelurahasto on käynnistänyt avustuksen osittaisen takaisinperintäprosessin. Henkilöstökulut alittuivat 0,2 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteiset maksut ovat alentuneet varhaisen puuttumisen mallin myötä. Hatanpään ja Koukkuniemen sisäpuolisen huollon ja sen henkilöstön siirtyminen Tilakeskukseen tapahtui Tämä näkyy Tilakeskuksen liikevaihdossa, kiinteistöjen huoltokuluissa ja henkilöstökuluissa. Liikeylijäämään sillä ei ollut vaikutusta. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 0,7 milj. euroa ja arvonalentumiset 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota suuremmat. Talousarviossa ei oltu varauduttu arvonalennuksiin ja purettavien kohteiden tasearvojen kirjaamiseen kuluksi. Verkarannan värjäämörakennuksen arvonalennus on 0,2 milj. euroa, Keskustori 9:n maanalaiset tilat 0,9 milj. euroa ja Tesoman terveysaseman purku 0,2 milj. euroa. Jatkuva muutos investointien tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleenbudjetointitarpeessa aiheutti poistojen ennustamisen haasteen. Muutos huomioitiin ennusteessa heti keväällä. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on 11,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Tuloslaskelman tuoton analysointiin käytetään sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Sillä mitataan kannattavuutta eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saadaan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2015 se oli 6,2 % ja vuonna 2016 se on 6,1 % koska tilikauden ylijäämä pieneni vuodesta 2015 ja taseen arvo kasvoi. 284 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

286 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU (1 000 EUROA) TP2016 Muutettu Ero 2016 Alkuper. Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät , , , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Rahoitusosuudet investointimenoihin , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle , , Antolainasaamisten lisäykset muilta , , Antolainasaamisten vähennykset muilta , , , , Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7 325, , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos kunnalta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , Rahavarojen muutos 0,00 0, Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,77 Investointien tulorahoitus, % 50,9 73,5 Lainanhoitokate - - Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 9,8 9,8 Current Ratio 9,8 9,8 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on tasevaltaista. Kiinteistöomaisuus kirjattiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja hankinnasta kirjattiin peruspääoma perustamisvaiheessa, jolle maksetaan vuosittain 6,7 %:n korko konsernihallinnolle. Poistopohja on pieni verrattuna omaisuuden käypiin arvoihin. Toiminnan tuotto syntyy kiinteistöomaisuuden vuokrauksella. Vuokrahinnoittelussa pyritään seuraamaan markkinahinnoittelua. Tämä selittää rahavirtojen kertymän tasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on -43,2 milj. euroa. Se on merkittävästi heikompi kuin vuonna Toiminnan rahavirta ei kata bruttoinvestointimenoja, jotka ovat 92,0 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investointimenot kasvavat 28,3 milj. euroa ja ovat näin korkeimmillaan viiden vuoden tarkastelujaksolla. Samanaikaisesti myöskin pysyvien vastaavien luovutustulot, 0,4 milj. euroa, ovat matalimmillaan vastaavalla viiden vuoden ajanjaksolla. Pysyvien vastaavien myyntitulot toteutuivat 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Viiden vuoden tarkastelujaksolla investoinnit olivat pienimmät vuonna 2013, jolloin ne olivat 41,4 milj. euroa. Pysyvien Tampereen kaupungin tilinpäätös

287 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus vastaavien luovutustulot olivat samalla tarkastelujaksolla suurimmillaan vuonna 2012 johtuen ammattiopiston järjestelyistä. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus pieneni vuodesta 2015 ja on nyt 50,9 %, koska liikeylijäämä pysyi vuoden 2015 tasossa, mutta investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta. Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kunnan sisäisellä yhdystilillä. Saamisten muutos kunnalta rivillä näkyy tulorahoituksen riittävyys toiminnan ja investointien kattamiseen. Vuonna 2016 saamiset kunnalta pienenivät. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden tarkastelujaksolla on yhteensä 17,5 milj. euroa. Vuoden 2016 rahavirran negatiivinen toteuma vie edellisten vuosien kertymästä merkittävän osan. Investoinnit ja niiden analysointi Investointien kokonaistoteuma vuonna 2016 oli 92,0 milj. euroa, joka alittaa suunnitelman 19,7 milj. eurolla. Alitus johtui pääasiassa rakennushankkeiden jaksottumisesta usealle vuodelle tai siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja saatiin 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Toteutuneet luovutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennus, ovat noin 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron luovutustulo kirjautuu vuodelle Vuoden 2016 aikana valmistui Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalevanharjun päiväkodin perusparannus, Annalan päiväkodin sisäilmaperusparannus, Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannusosa sekä Hyvän rakentamisen palkinnon saanut Tesoman palloiluhalli. Vuoden 2016 aikana käynnistettiin merkittäviä rakennushankkeita kaikilla toimialoilla, muun muassa Tesoman koulu ja päiväkoti, Talvitien päiväkoti ja koulu, Tesoman uusi jäähalli, Kaukajärven vapaaaikatalon perusparannus, Koukkuniemi Toukola sekä Pohjolan ja Lamminpään päiväkotien sisäilmaperusparannukset. INVESTOINNIT euroa TP 2016 Muutettu Ero Alkuper. Muutokset AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

288 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Tase ja taseen analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 639,7 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 548,7 milj. euroa. Tilikaudella toteutettiin edellä mainittujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit, joiden myyntitulo myyntihetkellä oli yhteensä noin 0,4 milj. euroa. Taseen muihin pakollisiin varauksiin kirjattiin Satamakatu 17 myyntiin liittyvä velvollisuus korvata rakenteista mahdollisesti löytyvien ongelmajätteiden kuljetus ja jätteenkäsittely. Pakollisena varauksena kirjattiin myös Palosuojelurahaston myöntämän rahoitusosuuden osittainen takaisinmaksu ja korko. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myöntänyt Tampereen kaupungille avustuksen Hervannan vanhan paloaseman rakentamiseen. Johtuen omaisuuden käyttötarkoituksen muutoksesta palosuojelurahasto on käynnistänyt avustuksen osittaisen takaisinperintäprosessin. Kaupunki on tehnyt asiasta oikaisuvaatimuksen. Oma pääoma on 621,3 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 250,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 11,9 milj. euroa. Tilakeskuksella ei ole käytännössä lainarahoitusta, joten omavaraisuusaste on 97,4 %, mikä on edellisen vuoden kaltainen. Ostovelkojen määrä on edelliseen vuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa enemmän ja Tilakeskuksen suhteellinen velkaisuus on 9,9 %, mikä vuonna 2015 oli 8,2 %. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämästä ennen varauksia ,61 euroa, kirjataan poistoeron muutos ,40 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,14 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,53 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,11 Rakennukset , ,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,32 Koneet ja kalusto , ,90 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,36 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,77 Muut saamiset , , , ,09 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen varat ,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,75 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,65 Saamiset kunnalta , ,88 Muut saamiset , ,69 Siirtosaamiset , , , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,33 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,03 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,40 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat ,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat , ,77 Lyhytaikainen Ostovelat , ,87 Korottomat velat kunnalta 0, ,40 Muut velat , ,72 Siirtovelat , , , ,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,33 Tampereen kaupungin tilinpäätös

289 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 97,4 97,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,9 8,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Lainasaamiset , Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO - periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa. Keskeneräisestä kohteesta kirjataan valmistunutta osuutta vastaava rahoitusosuus vähentämään keskeneräisten ryhmää kohdistamattomien rahoitusosuuksien tilille taseeseen. Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Rahoitusomaisuuden saamiset on merkitty nimellisarvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus siirtyi Tilakeskukseen Hatanpään ja Koukkuniemen sisäpuolinen huolto ja sen henkilöstö. Tämä vaikuttaa liikevaihdossa, huolto- ja henkilöstökuluissa. Muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Vuoden 2015 tilinpäätöksen rahoituslaskelmassa esitetty, tilikautta 2015 koskeva pitkäaikaisten lainojen vähennys ,65 euroa on korjattu vuoden 2016 tilinpäätökseen siirtämällä se oikeaan erään; korottomien velkojen muutos muilta. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto (1 000 euroa) Vuokratuotot Muut tuotot Yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-20 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Kaupungin poistosuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty kaupungin tilinpäätöksen liitetiedossa Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

290 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Pakollisten varausten muutokset (1 000 euroa) Pakollinen varaus Lisäykset tilikaudella Satamakadun SOTE-talon rakenteiden puhdistaminen Pakollinen varaus Pakollinen varaus Lisäykset tilikaudella Hervannan entisen paloaseman avustuksen takaisinmaksu Pakollinen varaus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot (1 000 euroa) Muut toimintatuotot Rakennusten luovutusvoitot Muut toimintakulut Rakennusten luovutustappiot 0 46 Satunnaiset erät (1 000 euroa) Satunnaiset tuotot Konsernihallinnon avustus Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myyntitappion kattamiseksi Satunnaiset kulut Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myyntitappio Erittely poistoeron muutoksista (1 000 euroa) Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos TASEEN VASTAAVIEN LIITETIEDOT Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) Aineettomat Muut pitkävaikutteiset menot oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Tampereen kaupungin tilinpäätös

291 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Olennaiset arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä (1000 euroa) Inventointiin perustuvat arvonalentumiset Tesoman terveysasema 164 Maa- ja vesialueet (1000 euroa) Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 euroa) Osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Saamiset muilta Yhteensä Kirjanpitoarvo Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

292 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Siirtosaamisten olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot lyhytaikaiset Tulojäämät lyhytaikaiset Myyntiprojektit Yhteensä TASEEN VASTATTAVIEN LIITETIEDOT Oma pääoma (1 000 euroa) Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Erittely poistoeroista (1 000 euroa) Poistoero Investointivaraukseen liittyvä poistoero Pakolliset varaukset (1 000 euroa) Muut pakolliset varaukset Varaus Satamakadun SOTE-talon rakenteiden puhdistamiseen Hervannan entisen paloaseman avustuksen takaisinmaksu Tampereen kaupungin tilinpäätös

293 Liikelaitokset - Tampereen Tilakeskus Lyhytaikainen vieras pääoma (1 000 euroa) Korottomat velat kunnalta Ostovelat 0 12 Siirtovelkojen olennaiset erät (1 000 euroa) Lyhytaikaiset Eläkevakutuusmaksuvelka (työnantaja) Eläkevakutuusmaksuvelka (työntekijät) Tuloennakot Menojäämät Palkkajaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät 0 0 Yhteensä VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuiden yhteismäärä (1000 eur) Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet Leasingvastuut Leasingvastuut yhteensä, vastuut voimassa asti Kiinteistöihin liittyvät rahoitusleasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä Taloushallinto Tukipalvelut Omaisuudenhallinta ja tilapalvelut 8 7 Kiinteistönpito Kiinteistökehitys Suunnittelu 9 10 Rakentaminen Metalli- ja puutekniikka Kiinteistötekniikka Henkilöstön lukumäärä yhteensä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

294 Rahastot Rahastot Vahinkorahasto Vahinkorahasto on kaupungin riskirahasto, josta korvataan kaupungille aiheutuneita kertaluonteisia vahinkoja tai vastuita, joita ei ole vakuutuksin katettu. Rahastosta voidaan korvata myös vakuutuksesta korvattavien vahinkojen omavastuuosan ja kaupungin toimintayksikön omavastuuosan välinen kustannus sekä vakuutuskorvauksen ylittävä vahinko-osa. Korvauspiiriin kuuluu myös leasing-rahoituksella hankittu erikseen vakuuttamaton omaisuus. Vahinkorahaston sääntöjä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä ( 52) vastaamaan kaupungin nykyistä omaisuus- ja keskeytysriskivakuuskokonaisuutta. Rahastoa kartutetaan erillisestä esityksestä kaupungin tuloksen sen salliessa. Vahinkorahastoon on kirjattu vuonna 2016 erilaisista pienehköistä vahinkotapahtumista aiheutuneita kuluja, kuten vesivahingoista tai rikosten esim. murtautumisten seurauksena omaisuudelle aiheutuneita kuluja. Taloudellisesti merkittävin vahinkorahastosta korvattu vahinko oli Juhannuskylän koulun pölyvahinko, josta vahinkorahasto korvasi noin 0,21 milj. euroa. Pakolliset varaukset pienenivät suoritettujen vahingonkorvausten mukaisesti. Vahinkokehitys oli vuonna 2016 vahinkorahastosta korvattujen vahinkojen näkökulmasta maltillinen, eikä rahaston kartuttaminen ole tällä hetkellä tarpeellista. TULOSLASKELMA Liiketoiminnan muut tuotot , ,84 Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot ,62-5,99 Liiketoiminnan muut kulut , ,98 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,13 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1,99 0,62 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ja varauksia , ,51 Rahastojen vähennys (+) , ,51 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 TASE VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 633, ,94 Saamiset kunnalta , ,55 Muut saamiset 0,13 0, , ,49 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,49 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot , ,79 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,56 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Siirtovelat 0, ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,49 Tampereen kaupungin tilinpäätös

295 Rahastot RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,13 Rahoitustuotot ja -kulut 1,99 0,62 Tulorahoituksen korjauserät , ,68 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,19 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,67 Saamisten muutos muilta 3 086, ,38 Korottomien velkojen muutos kunnalta ,14 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta -0, ,14 Rahoituksen rahavirta , ,19 Rahavarojen muutos 0,00 0, Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

296 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tampereen kaupungin tilinpäätös

297 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 296 Tampereen kaupungin tilinpäätös 2016

298 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tampereen kaupungin tilinpäätös