16Tilinpäätösennuste. Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2016

Transkriptio

1 16Tilinpäätösennuste Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2016 TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2017

2 tilinpäätösennuste 2016 JULKAISIJA: TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO

3 Sisällys KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS...3 KAUPUNGIN TALOUS...7 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 8 Tuloslaskelma... 8 Verorahoitus...11 Henkilöstö Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Tasetarkastelu...18 Tase...18 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Olennaiset poikkeamat talousarvioon...22 Strategiaosan toteutuminen...25 Konsernihallinto Konsernipalvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...33 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen...35 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen...38 Kaupunkiympäristön kehittäminen...40 Hyvinvointipalvelut...48 Pirkanmaan pelastuslaitos...52 Liikelaitokset...53 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tuula Kaakinen Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2016 Julkaisija: Tampereen kaupunki, Konsernihallinto PL 487, Tampere Julkaisu on saatavissa sähköisesti osoitteessa: Seuraava katsaus Tampereen taloudesta julkaistaan

4 Konsernijohtajan katsaus Menojen kasvun hillinnässä on onnistuttu, verotulojen kehityksessä parantamisen varaa TIlikauden tulos -21,3 milj. (TP 2016) Nettomenot + 1,9 % (TP 2015/TP 2016) Verorahoitus + 2,4 % (TP 2015/TP 2016) Kaupungin vuoden 2016 talous toteutui lopulta lähes alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Tilinpäätösennusteen tulos on 21,3 milj. euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostui 8,1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Nettomenojen kasvu pysyi edelleen hyvin hallinnassa, sillä nettomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 prosenttia. Vuosikate koheni edellisestä vuodesta 11,1 milj. euroa. Lähinnä verotulojen matalan kasvun vuoksi tilikauden tulos jäi kuitenkin alijäämäiseksi. Verotulojen matalan kasvun taustalla oli erityisesti yhteisöveron voimakas lasku. Verorahoitus kasvoi kokonaisuudessaan 2,4 %. Palvelutarpeen kasvun ja lainsäädännön vaatimusten vuoksi toimintaa ei ole pystytty riittävästi sopeuttamaan tulokehityksen sallimiin rajoihin. Tämä näkyi viime vuonna kaupunkilaisille järjestettävissä palveluissa, joiden osalta monella toimintayksiköllä oli vaikeuksia pysyä kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa. Kolmen tilaajan (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, Lasten ja nuorten kasvun tukeminen) nettomenot ylittivät vuosisuunnitelman yhteensä 12,9 milj. eurolla. Hyvinvointipalvelujen kolme tuotantoaluetta (Avopalvelut, Kotihoito ja asumispalvelut sekä Varhaiskasvatus ja perusopetus) jäivät tulostavoitteesta 8,7 milj. euroa. Viime vuoden toteutumien perusteella on arvioitavissa, että myös vuodelle 2017 tulee eräitä merkittäviä talousarvioylityksiä. Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 160 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet ylittivät vuosisuunnitelman 70 henkilötyövuodella. Vertailukelpoiset henkilötyövuo- TUNNUSLUKUTAULUKKO TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16 / TP 15 TP 16 / VS 16 Toimintakate, milj , , ,9-21,5-4,6 Nettomenojen kasvu, % 3,0 1,5 1,9-1,1 0,4 Vuosikate, milj. 63,3 66,1 74,4 11,1 8,4 Vuosikate / Poistot, % 61,4 71,8 80,1 18,7 8,3 Tulos, milj. -38,4-29,4-21,3 17,1 8,1 Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 vuotta (milj. ) -451,3-588,1-541,0-89,7 47,1 Investoinnit (netto), milj. -212,7-262,2-220,9-8,2 41,2 Investointien tulorahoitus, % 29,8 25,2 33,7 3,9 8,5 Lainat, milj. 398,8 491,9 488,3 89,5-3,6 Lainat, / asukas ,6-18,9 Verorahoituksen kasvu, % 1,3 1,5 2,4 1,1 0,9 Asukasmäärä Taulukon sarakkeen TP 2016 Ennuste luvut ovat kaupungin ulkoisia lukuja, sisäiset erät ja katteet eliminoituna Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

5 Konsernijohtajan katsaus VUOSIKATE 74,4 milj. (TP 2016) LAINAMÄÄRÄ / ASUKAS (TP 2016) NETTOINVESTOINNIT -220,9 milj. (TP 2016) det kasvoivat 172 henkilötyövuodella (1,2 %). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kasvusta oli 128 henkilötyövuotta. Henkilöstökulut vähenivät edellisestä vuodesta 4,3 milj. euroa (0,6 %). Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,9 milj. euroa (1,0 %). Vuosisuunnitelmaan verrattuna henkilöstökulut alittuivat 0,8 milj. eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat muita yksiköitä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluissa, jossa vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,0 milj. euroa (2,6 %). Kunta-alan yleisen palkkaratkaisun ja henkilösivukuluprosenttien vaikutus henkilöstömenoihin oli keskimäärin 1,43 prosenttia. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa. Kaupungin kasvuun vastaaminen on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin investointeja kaupunki-infraan. Investointeja on katettu viime vuosina merkittävästi lainarahoituksella ja käyttämällä kassavaroja. Liiallisen velkaantumisen vähentämiseksi tulorahoituksen tasoa suhteessa investointeihin on jatkossa kyettävä nostamaan. Kaupungin lainamäärä kasvoi tilikauden aikana 90 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä pysyi edelleen suurten kaupunkien pienimpien lainamäärien joukossa ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2140 euroa. Suurimpien kaupunkien vuoden 2016 yhteenlasketut tulosennusteet ovat vuoden 2015 tilinpäätöksiä paremmat. Tampereen tulosennuste on muiden kaupunkien tavoin vuotta 2015 parempi, mutta alustavien tietojen perusteella suurista kaupungeista eniten alijäämäinen. Palvelutarpeen kasvu yhdessä valtion toteuttamien rajujen valtionosuusleikkausten kanssa pitää kaupungin taloustilanteen kireänä myös lähivuodet, joten toimintojen tehostamista on jatkettava. Julkinen talous kohenee hitaasti Suomen lähivuosien talouskasvun arvioidaan pysyvän eräänä hitaimmista Euroopassa, vaikka hienoista positiivista kehitystä onkin havaittavissa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous kasvoi 1,6 % v ja vuoden 2017 kasvuksi arvioidaan 0,9 %. Julkinen kulutus supistuu vuonna 2017, kun hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet ja kilpailukykysopimus pienentävät valtion ja kuntatalouden toimintamenoja. Myös muiden kotimaisten kysyntäerien kasvut hidastuvat tilapäisesti. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kiihtyvä inflaatio hidastaa reaalitulojen kasvua. Kilpailukykysopimuksen vuoksi palkkasumman kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet, lkm Hyvinvointipalvelujen, liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteet, lkm Tavoite toteutui Tavoite toteutui osittain Tavoite ei toteutunut 32 Tavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida VÄKILUKU (31. joulukuu) VÄESTÖNMUUTOS (tammi joulukuu) TYÖTTÖMYYSASTE 18,3 % (joulukuu) 4 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

6 TYÖTTÖMYYSASTE SEKÄ NUORTEN JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TAMPEREELLA, JOULUKUU BRUTTOKANSANTUOTTEEN VOLYYMIN MUUTOS Alle 25-vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyysaste, %, oikea asteikko Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen, minkä vuoksi se on velkaantunut nopealla vauhdilla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden näkymät pysyvät heikkona myös lähitulevaisuudessa eikä ennustettu talouskasvu yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Kilpailukykysopimukseen liittyvät sosiaalivakuutusmaksujen ja veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana vaikeuttaen julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuodet. Kaupungin kilpailukykyä vahvistettiin Työllisyystilanne kääntyi loppuvuoden aikana ennakoidun mukaisesti parempaan, kun työttömyyden kasvu pysähtyi marraskuussa ja kääntyi laskuun joulukuussa. Työmarkkinoiden tilanne parani vuoden 2016 aikana ja koko maan työttömyysaste laski vuoden lopussa 13,6 prosenttiin. Tampereen työttömyysaste oli vuoden lopussa 18,3 prosenttia, joka on 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Edellisen kerran työttömyys kääntyi laskuun vuonna Myös nuorisotyöttömyysaste kääntyi hienoiseen laskuun joulukuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan kasvoi edellisvuodesta 20 prosentilla. Kaikista työttömistä noin 40 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Korkean % 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 2,8 4,1 5,2 0, , ,0 2, Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö ,4-0,8-0, ,3 1,6 0,9 1,0 2015* 2016** *) 2015 Tilastokeskuksen ennakkotieto, **) Valtiovarainministeriön ennuste VÄESTÖNMUUTOKSET, TAMMI JOULUKUU Lähde: TIlastokeskus työttömyyden tilanteeseen pyritään vastaamaan hakemalla uusia työllisyydenhoidon ratkaisuja. Tampere valittiin työllisyydenhoidon kuntakokeiluun, jossa kohdejoukkona ovat kaikki ei-ansiosidonnaiset työttömät työnhakijat. Kokeilun on tarkoitus käynnistyä täysimääräisesti lukien. Kaupungin kilpailukykyä on vahvistettu kehittämällä alueen innovaatioympäristöjä. Muun muassa Tohlopissa sijaitsevassa luovien alojen keskittymässä, Mediapoliksessa, on käynnistymässä yrityskiihdyttämötoiminta. Vuoden 2016 aikana on myös edistetty korkeakoulujen yhteistä Tampere3 -hanketta sekä käynnistetty yritysten innovaatiotoimintaa vauhdittava seudun innovaatioseteli -hanke. Tämän lisäksi syksyllä 2016 käynnistyi Smart Tampere -ohjelma, Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys ** ** jonka tavoitteena on vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä, jota kautta on mahdollista synnyttää kasvua ja uusia työpaikkoja. Vuoden 2016 aikana on käynnistetty uusia kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavia investointeja. Eräs kaupungin merkittävimmistä investoinneista, Rantaväylän tunneli, valmistui puoli vuotta etuajassa ja tunneli otettiin käyttöön marraskuussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansi- ja Areena -hankkeen toteutussopimuksen toukokuussa ja lokakuussa kaupunginvaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta. Raitiotie on merkittävä joukkoliikenneratkaisu, mutta myös keskeinen osa kaupunkistrategiassa kuvattua kaupunkikehittämisen kokonaisuutta ja toimivan kaupungin tavoittelua. Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

7 Strategiana uudistuminen Kaupungin toimintamallin uudistaminen eteni vuonna 2016 suunnitelman mukaisesti ja uusi organisaatio aloitti toimintansa Uudet poliittiset toimielimet aloittavat toimintansa Pirkanmaan soteja maakuntauudistuksen esivalmistelu eteni ja kaupungin sisäinen sote- ja maakuntauudistusprojekti käynnistettiin vuoden lopulla. Kaupungin toimintatapojen ja organisaatiorakenteen uudistamisen tavoitteita ovat olleet asiakaslähtöisyyden, osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen sekä johtamisen selkeyttäminen. Tavoitteisiin on vastattu kehittämällä pormestarimallia, luomalla sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin tilalle uusi tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottava johtamismalli sekä organisoimalla palvelut kunnan perustehtävien - hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristön kehittäminen - mukaisesti. Uudistuksen keskeisin viesti on kuitenkin toimintatapojen uudistaminen. Tampereen kaupunki rakentaa uudenlaista kumppanuus- ja kehittämiskulttuuria, jossa korostuu laaja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, johtamisen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen aiempaa laajempi hyödyntäminen. Strategian toteutumisen suurimmat haasteet liittyvät kaupungin taloutta koskeviin tavoitteisiin. Talouden epätasapainoon on kuitenkin pystytty vastaamaan niin, että vaikutukset näkyvät tamperelaisten arjessa vähän. Tämä on ollut mahdollista kehittämällä toimintaa ja palveluja muun muassa digitalisaation keinoin. Palvelurakenteen pitkäjänteistä muutosta jatkettiin myös vuonna 2016 painopisteen siirtämiseksi korjaavista palveluista hyvinvointia tukeviin palveluihin. Lasten ja nuorten palveluissa panostettiin perheiden varhaiseen tukemiseen ja palvelutarjontaa monipuolistettiin, muun muassa lisäämällä palvelusetelipäivähoitoa. Ikäihmisten palveluissa lisättiin tehostettua palveluasumista ja vahvistettiin kotiin annettavia palveluja. Liikkumista edistettiin eri palveluissa ja liikunnan olosuhteita parannettiin. Palveluverkkoa uudistettiin palvelumallin mukaisesti: Koilliskeskuksen hyvinvointikeskus ja Hervannan Keinupuiston ja Tammelan lähitorit aloittivat toimintansa vuoden aikana. Samalla lisättiin digitaalisten palvelujen tarjontaa. Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa on Tampereella jo vakiintunut toimintatapa: vuonna 2016 muun muassa perustetiin uusia asiakasraateja ja toteutettiin yhdessä palvelumuotoilua. Vuoden 2016 toiminnan tavoitteissa korostuivat myös tuottavuutta lisäävät ja hallintoa sujuvoittavat tavoitteet. Innovatiivisia digitaalisia kokeiluja toteutettiin ja sähköistä asiointia lisättiin. Lisäksi innovatiivisten hankintojen tiekartta valmistui. Konsernihallinnon prosesseja uudistettiin ja niiden kehittäminen jatkuu. Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä oli myös Lean-ajattelun käyttöönotto. Kaupunkikehityksen osalta Hiedanrannan kehittäminen eteni. Alueen suunnittelukilpailun tulos päätettiin joulukuussa. Myös Ranta-Tampellan rakentaminen on edennyt suunnitellusti ja Eteläpuiston asemakaavaehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa vietäväksi kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Vuoden 2016 aikana on myös tehostettu maankäyttöprosessia ja joukkoliikenteen matkustajamäärissä tapahtui lähes 7 prosentin kasvu. Juha Yli-Rajala Konsernijohtaja 6 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

8 Kaupungin talous Kaupungin talous Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

9 Kaupungin talous Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma TA 2017 Poikkeama TA 2017 / TP euroa euroa euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot rahoitustuotot Korkokulut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot Tuloslaskelman analysointi Tilikauden tulos Kaupungin tilikauden 2016 tulos muodostui 21,3 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä oli 17,1 milj. euroa edellisen tilikauden tulosta parempi. Merkittävin yksittäinen tekijä tuloksen paranemisen taustalla oli kilpailukykysopimuksen mukaisen vuoden 2017 lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vaikutus kaupungin henkilöstökuluihin. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna 4/2016-3/2017, kirjanpidossa leikkauksesta kol- me neljäsosaa kohdistuu suoriteperusteella tilikauden 2016 henkilöstökuluihin. Kilpailukykysopimuksen henkilöstökuluja vähentävä vaikutus oli noin 6,7 milj. euroa. Tuloskehitystä tarkasteltaessa on lisäksi huomioitava, että vuoden 2015 tulosta rasittivat yhteensä 20,8 milj. euron kertaluonteiset kulut. Toimintakulut olivat yhteensä 1 608,0 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 49,4 milj. euroa (3,2 %). Toimintakatteen kasvu oli päättyneellä tilikaudella maltillisella tasolla. Toimintakate toteutui ,9 milj. eurona kasvun ollessa 21,5 milj. euroa (1,9 %). Ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta nettomenojen kasvu olisi ollut 2,5 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden nettomenojen kasvua matalampi. Verotulojen kasvu 9,4 milj. euroa (1,1 %) oli edellisvuotista heikommalla tasolla yhteisöveron laskun sekä kunnallisveroon 8 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

10 Kaupungin talous tehtävien vähennysten kasvun vuoksi. Verorahoituksen kasvu kokonaisuutena oli kuitenkin edellisvuotta suurempaa, 28,2 milj. euroa (2,4 %), sillä kunnallisveromenetyksiä kompensoitiin valtionosuuksissa. Vuonna 2015 verorahoituksen kasvu oli 14,7 milj. euroa (1,3 %). Rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli nettona 5,9 milj. euroa tuottoa, mikä oli 4,4 milj. euroa edellisvuoden toteumaa parempi. osta selittää muiden rahoituskulujen pieneneminen 4,9 milj. euroa, mikä aiheutui pääasiassa edellisvuonna kirjatusta kertaluonteisesta Tavase Oy:n konsernitilisaamisen alaskirjauksesta. Vuosikate toteutui 74,4 milj. eurona, mikä kattoi suunnitelmapoistot 80-prosenttisesti. Vuosikatteen riittävyyden mittarina pidetään kuntasektorilla 100 prosentin tasoa, jos poistotaso vastaa vuosittaisia investointeja. Kaupungin korkea investointitason vuoksi poistonalaiset investoinnit toteutuivat poistotasoa huomattavasti suurempina. Tuotot Kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli yhteensä 1 664,3 milj. euroa ja tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 49,7 milj. euroa (3,1 %). Toimintatuottoja kertyi 434,7 milj. euroa, mikä on 22,0 milj. euroa (5,3 %) edellisvuotista enemmän. Toimintatuotoilla katettiin aiempien vuosien tapaan 27,5 prosenttia toimintakuluista. TUOTOT Rahoitustuotot 15,3 milj. euroa 1 % Valtionosuudet 317,2 milj. euroa 19 % Satunnaiset tuotot 0,9 milj. euroa 0 % Verotulot 896,2 milj. euroa 54 % Myyntituotot 214,2 milj. euroa 13 % Maksutuotot 95,2 milj. euroa 6 % Tuet ja avustukset 42,0 milj. euroa 3 % Vuokratuotot 55,3 euroa 3 % toimintatuotot 27,9 milj. euroa 2 % Myyntituotot (214,2 milj. euroa) toteutuivat 5,4 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Suurinta myyntituottojen kasvu oli Kaupunkiympäristön kehittämisessä, 7,6 milj. euroa (18,6 %). Kaupunkiympäristön rakentamisen myyntituotot kasvoivat 5,9 milj. eurolla ja joukkoliikenteen myyntituotot 1,8 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön rakentamisen myyntituottojen kasvu selittyy pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutoksella. Edellisvuonna pysäköintimaksutulot kirjattiin maksutuottoihin, mutta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden ohjeistuksen myötä tulot on vuonna 2016 kirjattu myyntituottoihin. Kun kirjauskäytännön muutos jätetään huomioimatta, myyntituotot vähenivät kaupungin tasolla 0,5 milj. euroa. Avopalvelujen ulkoiset myyntituotot kasvoivat pääasiassa vastaanottokeskuksen avaamisen johdosta 3,2 milj. eurolla. Tullinkulman Työterveys liikelaitoksen ja Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhtiöittämiset puolestaan vaikuttivat kaupungin myyntituottoja pienentävästi. Tullinkulman Työterveys yhtiöitettiin ja Tampereen Logistiikka Yhteensä vaikutus vuoden 2016 myyntituloihin oli -9,4 milj. euroa, sillä vuonna 2015 Tullinkulman Työterveyden ulkoiset myyntitulot olivat 4,4 milj. euroa ja Tampereen Logistiikan myyntitulot 5,0 milj. euroa. Maksutuottojen 95,3 milj. euron toteuma oli noin 10,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Kun huomioidaan lisäksi pysäköintimaksutulojen kirjauskäytännön muutos, maksutuottojen kasvu edellisvuoteen nähden oli 15,9 milj. euroa. Eniten kasvoivat Kaupunkiympäristön kehittämisen Maaomaisuuden hallinta -palvelukokonaisuuden maksutuotot, 8,7 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden maksutuotot muodostuvat pääasiassa maankäyttösopimuksista saatavista korvauksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen maksutuotot kasvoivat 3,3 milj. eurolla johtuen perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen asiakasmaksuista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen maksutuotot kasvoivat 2,1 milj. eurolla, mikä aiheutui pääasiassa kotona asumista tukevien palvelujen maksutuotoista. Vuokratuotot (55,3 milj. euroa) kasvoivat edellisvuoteen nähden 3,1 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa- ja vesialueiden vuokratuottojen toteuma oli 2,1 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Tampereen Tilakeskuksen ulkoiset vuokratuotot kasvoivat 1,2 milj. eurolla. Tukia ja avustuksia (42,0 milj. euroa) kertyi 4,1 milj. euroa vuotta 2015 vähemmän. Suurin muutos tapahtui Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa (-3,6 milj. euroa), kun Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta peruskoulun opetusryhmien pienentämiseen ei enää päättyneellä tilikaudella saatu. toimintatuotot (27,9 milj. euroa) toteutuivat 7,2 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Muista toimintatuotoista 18,3 milj. euroa oli pysyvien vastaavien myyntivoittoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteistöjen myyntivoitot olivat 15,9 milj. euroa, mikä oli 8,9 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Kasvua selittää erityisesti Ranta-Tampellan maa-alueiden vaihtosopimuksesta syntynyt myyntivoitto. Verorahoitus toteutui 1 213,4 milj. eurona, mikä tarkoittaa 2,4 prosentin kasvua edelliseen tilikauteen nähden. Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa ja yhteisöverotuloja 54,3 milj. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 2,8 prosenttia ja yhteisöveron tuotto puolestaan pieneni noin 19,3 prosenttia. Veroprosentteja ei muutettu vuodelle Yhteisöverotulojen pieneneminen johtui kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättymisestä ja kaupungin jako-osuuden pienenemisestä. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. eurolla (6,3 %) vuodesta Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

11 Kaupungin talous Rahoitustuotot toteutuivat 15,3 milj. eurona, mikä on edellisvuoden tasolla. Muissa rahoitustuotoissa arvopapereiden myyntivoittoja kertyi 3,8 milj. euroa edellisvuotta vähemmän, mutta osinkotuotot konserniyhteisöiltä kasvoivat 4,2 milj. eurolla. Kulut Kaupungin kulujen kokonaismäärä oli yhteensä 1 714,0 milj. euroa. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 38,5 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Omana työnä tai kaupungin johdolla valmistettuihin investointihyödykkeisiin liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin ja niiden vaikutus tulokseen (28,4 milj. euroa) on eliminoitu valmistus omaan käyttöön -rivillä. Omajohtoisen valmistuksen arvo kasvoi 5,9 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin johdolla valmistettujen hyödykkeiden hankintamenot muodostuvat enimmäkseen palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Investointihankkeisiin liittyvien palvelujen ostojen osuus oli 22,6 milj. euroa, mikä oli 6,6 milj. euroa edellisvuotista enemmän. Toimintakulut toteutuivat 1 608,0 milj. eurona. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot muodostivat noin 82 prosenttia toimintakulujen kokonaissummasta. KULUT Poistot ja arvonalentumiset 93,0 milj. euroa 5 % Rahoituskulut 9,4 milj. euroa 1 % toimintakulut 6,5 milj. euroa 0 % Vuokrakulut 47,7 milj. euroa 3 % Avustukset 153,8 milj. euroa 9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 103,0 milj. euroa 6 % Satunnaiset kulut 3,7 milj euroa 0% Henkilöstökulut toteutuivat 676,8 milj. eurona, mikä on noin 43 prosenttia toimintamenoista. Henkilöstökuluja aktivoitiin taseeseen valmistus omaan käyttöön -erän kautta 3,6 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut pienenivät 4,3 milj. euroa (0,6 %), mikä aiheutui lähinnä kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahojen leikkauksesta. Kun jätetään huomioimatta Tullinkulman Työterveyden ja Tampereen Logistiikan yhtiöittämisen vaikutus, kuvantamispalvelujen yhdistyminen osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä alkaen ja turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa kaupungille, oli vertailukelpoinen henkilöstökulujen kasvu 6,9 milj. euroa (1,0 %). Palvelujen ostot toteutuivat 620,1 milj. eurona, mikä on 33,1 milj. euroa (5,6 %) edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostoista suoraan kuntalaisille hankittujen lopputuotepalvelujen eli asiakaspalvelujen osuus oli noin 66 prosenttia (408,5 milj. euroa). Edelliseen vuoteen verrattuna asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 8,3 milj. euroa. Merkittävin syy tähän oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilauksen 12,2 milj. euron (6,1 %:n) kasvu, mikä aiheutui tuotteistuksessa ja Henkilöstökulut 676,8 milj. euroa 39 % Palvelujen ostot 620,1 milj. euroa 36 % Kuvioissa esitetyistä summista ei ole vähennetty Valmistus omaan käyttöön -erän kautta oikaistuja kuluja. hinnoittelussa tapahtuneista muutoksista sekä palvelujen käytön ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntymisestä. Ulkoisten palveluostojen kasvua selittävät myös Tampereen Logistiikan ja Tullinkulman Työterveyden yhtiöittämiset sekä kuvantamispalvelujen yhdistyminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Näiden organisaatiomuutosten myötä aiemmin itse tuotetut palvelut ostetaan nyt kaupungin ulkopuolelta. Matkustus- ja kuljetuspalvelujen ostojen kasvusta (8,1 milj. euroa) 6,1 milj. euroa on ostoja Tuomi Logistiikka Oy:ltä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostojen kasvu oli 11,7 milj. euroa, josta ostot Tullinkulman Työterveys Oy:ltä olivat 6,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä kasvoivat 5,5 milj. eurolla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -tiliryhmän kulut (103,0 milj. euroa) kasvoivat 7,5 milj. euroa vuoteen 2015 nähden. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ostot (17,0 milj. euroa) toteutuivat 2,0 milj. euroa edellisvuotta suurempina, mikä johtuu pääasiassa volyymien kasvusta Avopalveluissa ja Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa. ICTkaluston ostot kasvoivat 1,5 milj. eurolla, minkä taustalla ovat erityisesti päiväkotien ja koulujen ICT-hankinnat. Avustuskulut (153,8 milj. euroa) kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 milj. euroa (6,5 %). Kaupungin avustuskuluista 48,8 milj. euroa muodostuu toimeentulotukimenoista, 32,2 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja 26,4 milj. euroa avustuksista yhteisöille. Lisäksi avustuksiin kirjataan avustukset kotitalouksille (18,0 milj. euroa) ja vammaisille (12,5 milj. euroa) sekä lasten kotihoidon tuki (16,1 milj. euroa). Avustuksista eniten ovat kasvaneet kotitalouksille annettavat avustukset (3,5 milj. euroa). Suurin selittävä tekijä tälle on, että palvelusetelipäivähoidon kustannukset toteutuivat 1,5 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Toimeentulotukimenot kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,1 milj. eurolla ja työmarkkinatuen kuntaosuus 1,5 milj. eurolla. Vuokrakulut (47,7 milj. euroa) toteutuivat 2,8 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Vuokrakuluista 38,4 milj. euroa oli rakennusten ja huoneistojen vuokria (2015: 36,0 milj. euroa). 10 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

12 Kaupungin talous Verorahoitus Verotulot Verotuloja kertyi vuonna 2016 yhteensä 896,2 milj. euroa eli yhteensä 8,6 milj. euroa muutettua talousarviota ja 3,6 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Verotulot kasvoivat vuodesta 2015 noin 9,4 milj. euroa eli 1,1 %. Kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei muutettu vuodelle Kunnallisverotuloja kertyi 776,5 milj. euroa, mikä on 20,9 milj. euroa (2,8 %) vuotta 2015 enemmän ja 4,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Vuoden 2015 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,9 prosenttia (2014: 1,9 %). senttiyksikön määräaikainen korotus päättyi viime vuonna. Tämän vaikutus kunnille oli noin -258 milj. euroa ja Tampereelle noin 10 milj. euroa. Kaupungin saama yhteisöveron jako-osuus laski lisäksi noin 15 prosenttia. Kiinteistöverotuloja kertyi 65,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Kiinteistöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 % eli 1 milj. euroa. Koiraveroa kertyi 0,108 milj. euroa (2015: 0,116 milj. euroa). VEROTULOT okset Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Koiravero Yhteensä KUNNALLISVERON KEHITYS Milj. e Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tuloveroprosentti Verotettava tulo, milj. Veroperuste, merkittävimpänä työtulovähennyksen korottaminen, laskivat kunnallisveron tuottoa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta. Yhteisöverotuloja kertyi 54,3 milj. euroa eli 0,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Yhteisöveron tuotto laski edelliseen vuoteen verrattuna 13 milj. euroa (- 19,3 %). Kuntien yhteisöverotulot laskivat 6,3 % (noin 100 milj. euroa), vaikka koko maan kertymä kasvoi 5,8 %. Kuntien yhteisöverotulot laskivat, koska kuntien yhteisövero-osuuden viiden pro- os, % , ,9 6, , ,3 0, , ,1 0, , ,4 5, , ,1 3, , ,6 2, , ,5 1, , ,4 1, , ,75 Milj. e TA 2017 YHTEISÖVERON KEHITYS KIINTEISTÖVERON KEHITYS Milj. e TA TA 2017 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

13 Kaupungin talous Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi vuonna 2016 yhteensä 317,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä kasvoi 18,8 milj. euroa (6,3 %) vuodesta Kustannustenjaon tarkistus lisäsi kuntien valtionosuuksia 270 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin kunnille lisäämällä valtionosuuksia 260 milj. euroa. Valtionosuusleikkaukset (40 milj. euroa) sekä indeksijäädytys (40 milj. euroa) taas pienensivät valtionosuuksia 80 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuutta saatiin 246,5 milj. euroa, mikä oli 18 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuonna Merkittävä kasvu johtui veromenetysten kompensoinnista, jonka suurimpana syynä oli työtulovähennyksen vähentävä vaikutus kunnallisveroon. Lisäksi valtion ja kuntien välinen kustannusten jaon tarkistus sekä asukasmäärän kasvu lisäsivät valtionosuuksia. Peruspalvelujen valtionosuus toteutui muutetun talousarvion mukaisena. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet olivat 70,8 milj. euroa eli vain 0,8 milj. euroa vuotta 2015 suuremmat. Opetusja kulttuuritoimeen kohdistuvien valtion säästötoimien johdosta erityisesti ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön, museoiden ja orkesterin yksikköhinnat laskivat merkittävästi. Asukasluvun sekä oppilas- ja opiskelijamäärien kasvut lisäsivät vastaavasti valtionosuutta. Maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen osallistuneiden määrä ja sitä kautta valtionosuus kasvoi. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtiolta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen saatava yksikköhintarahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Tredulle kohdistettavien ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien yhteismäärä vuonna 2016 oli noin 94,7 milj. euroa. Vuoden 2015 valtionosuudet olivat noin 96,7 milj. euroa. Valtionosuuksista osoitettiin lisäksi ammatillisen koulutuksen hallintoon Konsernihallinnon tilaajaryhmässä 0,136 milj. euroa. VALTIONOSUUDET 1000 euroa TP 2016 okset Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä VERORAHOITUKSEN KEHITYS Verotulot Valtionosuudet Milj. e TA Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

14 Kaupungin talous Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Kaupungin henkilöstömäärä oli henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli Määräaikaista henkilöstöä oli 2 426, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 229 henkilöä. Henkilöstöstä osa-aikaisia oli henkilöä. Henkilöstömäärä sisältää myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli Henkilöstömäärä laski 168 henkilöllä edelliseen vuoteen nähden. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 160 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet ylittivät vuosisuunnitelman 70 henkilötyövuodella. Kaupungin henkilötyövuosien määrä laski edellisvuoteen nähden 30 henkilötyövuodella (0,2 %). Tullinkulman Työterveys yhtiöitettiin ja Tampereen Logistiikka yhtiöitettiin Kuvantamispalvelut yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä Ilman näitä organisaatiomuutoksia sekä turvapaikanhakijoihin liittyviä henkilötyövuosia vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat 172 henkilötyövuodella (1,2 %). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kasvusta oli 128 henkilötyövuotta (2,6 %). Palkkatuetun henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät kaupungissa 44 henkilötyövuodella (22 %), mikä oli seurausta TE-hallinnon palkkatukimäärärahojen ja -politiikan kiristymisestä. PALKALLISTEN HENKILÖTYÖVUOSIEN KEHITYS TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16/TP15 % Konsernihallinto ja konsernipalvelut ,8 Hyvinvointipalvelut ,2 Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos ,8 Yhteensä ,2 HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄ VUONNA 2016, HTV HENKILÖSTÖKULUT VUONNA 2016, MILJ. EUROA Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos htv 16 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 469 htv 3 % Konsernipalvelut* 603 htv 4 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 110,2 milj. e 16 % Konsernihallinto ja ydinprosessit 32,4 milj. e 5 % Konsernipalvelut 28,5 milj. e 4 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut htv 40 % Sosiaali- ja terveyspalvelut htv 36 % Päivähoito-, koulutus- ja kulttuuripalvelut 265,4 milj. e 39 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 240,4 milj. e 36 % *Konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 110 htv Henkilöstökulujen kehitys Toteutuneet henkilöstökulut vuonna 2016 olivat 676,8 milj. euroa, joka on 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Vuosisuunnitelman alituksen taustalla ovat erityisesti eläkekulut, jotka alittivat vuosisuunnitelman 4,3 milj. eurolla. henkilösivukulut ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma ylitti vuosisuunnitelman 3,3 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen perustuen vuonna 2017 maksettavia lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Koska vuonna 2017 maksettavat lomarahat ansaitaan lomanmääräytymisvuonna , säästöstä vuodelle 2016 kohdistuva osuus on huomioitu tilinpäätöksessä. Lomarahojen leikkauksen vaikutus vähensi kaupunkitasolla henkilöstökuluja 6,7 milj. euroa. Vuoteen 2015 nähden henkilöstökulut vähenivät 4,3 milj. eurolla (0,6 %). Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma väheni 3,5 milj. euroa ja eläkekulut vähenivät 5,4 milj. euroa. henkilösivukulut kasvoivat 4,6 milj. euroa. Taustalla oli erityisesti työttömyysvakuutusmaksun nousu. Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

15 Kaupungin talous Henkilöstökulut (milj. euroa) TP 2015 VS 2016 TP 2016 TP 16 / TP 15 Palkat ja palkkiot -520,3-508,0-513,5-516,7 3,5-0,7 Henkilösivukulut Eläkekulut -131,1-129,3-130,0-125,7 5,4-4,1 henkilösivukulut -29,7-32,2-34,2-34,4-4,6 15,5 Yhteensä -681,1-669,5-677,6-676,8 4,3-0,6 Henkilöstökulujen toteuma sisältää kuitenkin edellä mainittujen organisaatiomuutosten vaikutuksen sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät henkilöstökulut, jotka maahanmuuttovirasto korvaa. Kun nämä tekijät otetaan huomioon vertailtaessa vuosien 2015 ja 2016 henkilöstökuluja, vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,9 milj. euroa (1,0 %). Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 6,0 milj. euroa (2,6 %). Taustalla on palvelukysynnän kasvu sekä vastaaminen palvelusopimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Avopalvelujen osuus vertailukelpoisesta kasvusta oli 4,0 milj. euroa (4,2 %). Kotihoidossa ja asumispalveluissa kasvu oli 3,5 milj. euroa (5,2 %). Sairaalaja kuntoutuspalveluissa vertailukelpoiset henkilöstökulut sitä vastoin vähenivät 1,6 milj. euroa (2,3 %). Liikelaitoksissa vertailukelpoisten henkilöstökulujen kasvu oli 0,6 milj. euroa (0,8 %). Sivistys- ja kulttuuripalveluissa henkilöstökulut kasvoivat 0,4 milj. euroa (0,1 %). Kaupunkitasolla kasvuun vaikuttavia yleisiä tekijöitä ovat kunta-alan yleinen palkkaratkaisu, jonka vaikutus vuonna 2016 oli keskimäärin 0,79 prosenttia sekä henkilösivukuluprosenttien nousu 0,64 prosenttiyksiköllä. Palkattomia vapaita pidettiin henkilötyöpäivää vuonna 2016, mikä vähensi palkka- ja sivukuluja 2,9 milj. euroa (0,4 % henkilöstökuluista). Työvoimakustannukset (milj. euroa) VS 2016 TP 2016 TP 16 / VS 16 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut -64,3-60,9 3,4 Hyvinvointipalvelut -499,1-507,5-8,4 Avopalvelut -96,8-102,4-5,5 Kotihoito ja asumispalvelut -68,6-70,6-2,0 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut -70,0-68,7 1,2 Varhaiskasvatus ja perusopetus -151,5-153,5-2,0 Toisen asteen koulutus -74,5-75,3-0,7 Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut -37,6-37,0 0,6 Liikelaitokset -83,4-80,9 2,5 Pirkanmaan pelastuslaitos -33,3-31,4 1,8 Yhteensä -680,1-680,8-0,7 % Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset saadaan laskemalla yhteen kaupungin oman henkilöstön henkilöstökulut sekä vuokratyövoiman käytöstä aiheutuneet kustannukset. Toiminnallisena tavoitteena oli, että kaupungin työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa työvoimakustannukset olivat 671,7 milj. euroa. Työvoimakustannusten vuosisuunnitelma vuodelle 2016 oli 680,1 milj. euroa eli vuosisuunnitelma oli 8,4 milj. euroa talousarviota suurempi. Vaikka kaikki yksiköt olisivat pysyneet budjetissaan, työvoimakustannusten tavoitetta ei olisi saavutettu. Vuonna 2015 toteutuneet työvoimakustannukset olivat 685,6 milj. euroa. Vuoden 2015 ja 2016 työvoimakustannuksia vertailtaessa otetaan huomioon organisaatio sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät työvoimakustannukset. Toteutuneet työvoimakustannukset vuonna 2016 olivat 680,8 milj. euroa. Eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämisestä huolimatta vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 7,3 milj. euroa (1,1 %) vuoteen 2015 nähden. Tavoite ei näin ollen toteutunut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset työvoimakustannukset kasvoivat 5,8 milj. euroa (2,5 %). Liikelaitoksissa vertailukelpoisten työvoimakustannusten kasvu oli 1,0 milj. euroa (1,2 %). Työkyvyttömyyden kustannukset Terveysperusteisia poissaoloja oli 612 henkilötyövuotta vuonna Poissaolojen määrä nousi 22 henkilötyövuotta (3,7 %) edelliseen vuoteen nähden. Organisaatio huomioiden vertailukelpoisten poissaolojen määrä nousi 26 henkilötyövuotta (4,4 %). Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä oli 16,0. Nousua edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 kalenteripäivää. Terveysperusteisten poissaolojen suorat sijaiskustannukset työnantajamaksuineen olivat 8,4 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Työterveyshuollon kustannukset olivat 6,4 milj. euroa, varhaiseläkemenoperusteiset maksut 4,1 milj. euroa ja tapaturmavakuutusmaksu oli 2,0 milj. euroa. Kaikkiaan työkyvyttömyyden bruttokustannukset vuonna 2016 olivat 20,9 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyden kustannusten nousu painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Kaupunkiliikenteeseen. Kustannuksia vähentävät Kelalta ja vakuutusyhtiöiltä tulevat työnantajahyvitykset. Ne kasvoivat 0,1 milj. euroa ollen 8,1 milj. euroa. Näin laskettuna työkyvyttömyydestä aiheutuvat nettokustannukset olivat 12,8 milj. euroa (1,9 % henkilöstömenoista), mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna Organisaatiomuutosten vaikutus on eliminoitu laskelmista. Työkyvyttömyyden kustannusten laskentamallin ulkopuolelle jää erilaisia tekijöitä kuten sijaispoolien kustannukset, ulkopuolisten rekrytointiyritysten käytön kustannukset sekä hallinnolliset perehdytys- ja rekrytointikustannukset. Lisäksi ulkopuolelle jäävät vaikeasti mitattavat välilliset kustannukset kuten vaikutukset työnantajakuvaan, palvelun laatuun ja työn tuottavuuteen. 14 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

16 Kaupungin talous Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma TA 2017 Poikkeama TA 2017 / TP euroa euroa euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos maksuvalmiuden Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitusprosentti Lainanhoitokate 2 3 Kassan riittävyys, pv Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen viiden vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste

17 Kaupungin talous Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin tilikaudenaikaiset rahan lähteet ja niiden käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, miten kaupungin rahavarat muuttuvat toiminnan johdosta tilikauden aikana. Kaupungin tuloslaskelman ja taseen tavoin rahoituslaskelmassa esitetään ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet liiketapahtumista kaupungin ja kaupungin ulkopuolisten organisaatioiden välillä. NETTOINVESTOINNIT JA VUOSIKATE Milj. euroa TP -07 TP -08 TP -09 TP -10 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Se kertoo siitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja käytettäväksi investointeihin ja rahoituksellisen aseman muutokseen, kuten lainanlyhennyksiin. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 53,7 milj. euroa ja se toteutui edellisvuoden tasoisena. Satunnaisiin eriin (-2,7 milj. euroa) kirjattiin tilikaudella 2016 Vellamonkodit Oy:n kanssa tehdystä lainajärjestelystä syntyneet kulut -3,4 milj. euroa, Tampereen Logistiikka liikelaitoksen yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto 0,9 milj. euroa sekä Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta syntynyt purkutappio 0,3 milj. euroa. Vellamonkodit Oy:n järjestelyssä kaupunki antoi yhtiöltä olevan lainasaamisen anteeksi, osti yhtiön omistaman päiväkotirakennuksen sekä myi omistamansa yhtiön osakkeet Kotilinnasäätiölle. Päiväkotirakennuksen ostohinta 0,5 milj. euroa kuitattiin lainasaamisesta 3,4 milj. euroa ja jäljelle jäänyt lainasaaminen 2,9 milj. euroa annettiin anteeksi. Osakkeiden myynnistä syntyi myyntitappio 0,5 milj. euroa, joten järjestelyn vaikutus kaupungin tulokseen oli yhteensä -3,4 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserissä toiminnan rahavirrasta oikaistaan investointien rahavirrassa esitettävät pysyvien vastaavien luovutusvoitot ja -tappiot, joista kertyi tuottoa yhteensä 17,4 milj. euroa sekä pakollisten varausten. Investointien rahavirta kuvaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeihin käytetyn ja omaisuuden myynnistä saadun rahan vaikutusta rahavaroihin. Vuoden 2016 investointien rahavirta oli -199,6 milj. TP -11 Nettoinvestoinnit Vuosikate TP -12 TP -13 TP -14 TP -15 TP -16 TA -17 euroa. Toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui kokonaisuudessaan 146,0 milj. euroa. Vuoden 2016 ulkoiset investointimenot toteutuivat 226,3 milj. eurona ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 4,1 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 milj. euroa (2015: 212,7 milj. euroa). Vuosien korkeaa investointitasoa selittävät suuret investointihankkeet, merkittävimpänä Rantaväylän tunnelin rakentaminen. Lisäksi Tilakeskuksen investoinnit olivat vuonna 2016 korkeimmillaan viiteen vuoteen ja lähes 30 milj. euroa korkeammat kuin edellisenä vuonna. Rantaväylän tunnelin nettomenot olivat vuonna 2016 yhteensä 23,3 milj. euroa. Rakentaminen eteni arvioitua nopeammin ja Rantaväylän tunneli saatiin avattua liikennekäyttöön puoli vuotta etuajassa mahdollistaen samalla myös Ranta-Tampellan alueella tontin luovutusten ja rakentamisen käynnistymisen. Rantatunnelin viimeistelytyöt ja Naistenlahden toinen kiertoliittymä valmistuvat syksyllä Raitiotiehankkeen osan 1 toteuttamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa Raitiotiehankkeen vuoden 2016 nettoinvestoinnit olivat 4,9 milj. euroa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennusinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä omaisuuden kunnon säilyttämisen ylläpitoinvestointeihin ja maanhankintaan käytettiin ilman edellä mainittuja Rantatunneli- ja Raitiotiehankkeita noin 58 milj. euroa. Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit toteutuivat kokonaisuutena noin 92 milj. eurona. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Tampere-talon tilamuutos ja laajennus 11,5 milj. euroa, Tesoman koulu ja päiväkoti 7,5 milj. euroa, Vehmaisten koulu ja päiväkoti 6,7 milj. euroa, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus 6,5 milj. euroa sekä Koukkuniemen Toukola 6,2 milj. euroa. Tampereen Veden investoinnit toteutuivat 21,3 milj. eurona. Suurin osa investoinneista käytettiin verkostojen rakenta- 16 Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste 2016

18 Kaupungin talous miseen suurimpina kohteina Kaupinojan yhdysjohdot, Lentävänniemen alueen vesihuolto ja Nurmi-Nikinväylä vesihuoltolinja. Laitosrakentamiseen käytettiin 6,0 milj. euroa suurimpana kohteenaan Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus 3,9 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden pääosin kone- ja kalustoinvestoinnit sekä liikuntapaikkojen kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvat investoinnit toteutuivat yhteensä 12,6 milj. eurona. Ulkoiset pysyvien vastaavien luovutustulot olivat 21,3 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen maa-alueiden myynneistä syntyneet pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot toteutuivat 16,4 milj. eurona (2015: 7,7 milj. euroa). Sairaala- ja kuntoutuspalveluille kertyi ulkoisia pysyvien vastaavien luovutustuloja PSHP:ltä yhteensä 1,7 milj. euroa kuvantamisen ja urologian liiketoimintakaupoista. Konsernihallinnolle kertyi luovutustuloja 2,5 milj. euroa muun muassa VVO-yhtymä Oyj:n ja Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeiden myynnistä, Finnpark Oy:n SVOP-palautuksesta sekä TESC Oy apporttiluovutuksesta. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen luovutustulot olivat 0,4 milj. euroa (2015: 18,1 INVESTOINNIT, milj. euroa Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Sijoitukset Tietojärjestelmät aineelliset hyödykkeet 0,8 0,2 6,6 15,7 15,6 milj. euroa). Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitos -konsernille. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle Kaupungin investointien rahoitusvalmiutta mittaava investointien tulorahoitusprosentti (33,7 %) toteutui hieman alkuperäisen talousarvion tavoitetta (33 %) parempana. Taso on edellistä vuotta (29,8 %) parempi, mutta kuitenkin edelleen alhainen. Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä oli tilinpäätöshetkellä -541,0 milj. euroa. 22,7 74,9 89,8 Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta kuvaa niitä rahavirtoja, jotka on tarvittu varsinaisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä rahoitusaseman muuttamiseksi tilikauden aikana. Rahoituksen rahavirta toteutui päättyneellä tilikaudella 153,7 milj. euroa positiivisena johtuen lainamäärän kasvusta. Vuonna 2016 nostettiin uutta pitkäaikaista lainarahoitusta 100,0 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 25,5 milj. eurolla, joten pitkäaikaisen lainarahoituksen määrä kasvoi yhteensä 74,5 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 15,0 milj. eurolla, mikä johtui pääasiassa konsernipankkitilillä olevien tytäryhteisöjen varojen määrän 16,7 milj. euron kasvusta. Henkilöstökassan talletetut varat vähenivät 1,7 milj. eurolla. Kokonaisuutena kaupungin lainakanta kasvoi tilikauden aikana 89,5 milj. eurolla. Antolainasaamisten vähennykset, 7,1 milj. euroa, toteutuivat 6,2 milj. euroa edellistä vuotta suurempina. Vellamonkodit Oy:n lainajärjestelyn johdosta antolainasaamisten vähennyksenä näkyy 3,4 milj. euroa. Järjestelyn vaikutus rahoituslaskelmaan on kuitenkin neutraali, sillä lainasaamisen anteeksiantaminen heikentää kaupungin vuosikatetta ja päiväkotirakennuksen ostohinta näkyy investointimenoissa. Edellisvuotta suurempia antolainojen vähennyksiä selittävät myös Tampereen Vuokratalosäätiön kaupungille maksamat 2,3 milj. euron lainojen lyhennykset. Muihin maksuvalmiuden muutoksiin sisältyy toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden muutos, saamisten muutos ja korottomien velkojen muutos. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyydestä lainojen hoitoon. Kaupungin vuoden 2016 lainahoitokate on 2,4, mikä on edellisvuoden lainanhoitokatetta (3,4) heikompi. Lainanhoitokate on hyvällä tasolla silloin, kun tunnusluku saa suuremman arvon kuin 2. Rahavarojen muutos Kaupungin vuoden 2016 rahavarojen muutos toteutui 7,7 milj. euroa positiivisena. Kaupungin kassavarojen tilanne oli vuoden lopussa edelleen hyvä, 108,9 milj. euroa. Rahavarojen säilyminen edellisen vuoden tasolla selittyy kuitenkin pääasiassa lainanotolla, sillä toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvittiin päättyneellä tilikaudella aiempia vuosia enemmän rahavaroja. Kassan riittävyyttä kuvaavan tunnusluvun arvo 22 kuvaa sitä, että rahavaroilla kyettäisiin kattamaan kaikki kassasta maksut 22 päivän ajan. Tampereen kaupungin tilinpäätösennuste