LIIKUNTAOHJE AKUUTISTA SEPELVALTIMOTAPAHTUMASTA TOIPUVALLE POTILAALLE

Transkriptio

1 1 LIIKUNTAOHJE AKUUTISTA SEPELVALTIMOTAPAHTUMASTA TOIPUVALLE POTILAALLE KYS Fysiatrian osasto 2018

2 2

3 Mikä on akuutti sydäntapahtuma? 3 Sepelvaltimot kuljettavat sydämeen verta ja sen mukana happea ja ravinteita. Akuutissa sepelvaltimotautikohtauksessa veren virtaaminen sepelvaltimossa huononee äkillisesti ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Tämän potilas tunnistaa usein rintakipuna (angina pectoris) ja voimattomuutena tai hengenahdistuksena. Sydänpysähdyksen ja äkkikuoleman uhka syntyy, jos kookas sepelvaltimo tukkiutuu äkillisesti kokonaan. Mitä kookkaammassa ja sydänlihaksen kannalta merkittävämmässä sepelvaltimohaarassa verenvirtausongelmaa on ja mitä pidempään sydänlihas joutuu kärsimään hapenpuutteesta, sitä laajempi sydänlihasvaurio eli sydäninfarkti syntyy. Rintakivun pitkittyessä on hakeuduttava kiireellisesti sairaalahoitoon, jotta sepelvaltimoiden virtaus saadaan mahdollisimman nopeasti korjattua lääkityksin ja hoitotoimenpitein. Näin vältetään pysyvä sydänlihasvaurio ja sydämen vajaatoiminta. Sepelvaltimon poikkileikkaus vasen kiertävä haara oikea sepelvaltimo vasen laskeva haara Kuva: Sydämen valtimot eli sepelvaltimot Sairasloman tarve ja toipumisaika määräytyy infarktivaurion laajuuden perusteella. Parhaassa tapauksessa selvitään pelkällä säikähdyksellä ja toipuminen on nopeaa, parissa viikossa voidaan rasittaa itseään aivan normaalisti. Laajemman vaurion jälkeen rasitusta lisätään varovaisemmin mm. rytmihäiriövaaran takia.

4 4 Liikunta ensimmäisinä viikkoina sydäninfarktin jälkeen Sairaalavaiheen jälkeen seuraavat viikot ovat toipumisaikaa, jolloin sydämen vauriokohta arpeutuu ja sydän sopeutuu vähitellen lisääntyvään rasitukseen. Toipumisaika vaihtelee vaurion sijainnista ja laajuudesta riippuen. Pienen infarktin jälkeen toipuminen tapahtuu muutamissa päivissä-parissa viikossa, ison infarktin jälkeinen toipuminen voi viedä useita viikkoja. Liikunta on tärkeä osa sydäninfarktista toipumista ja sepelvaltimotaudin hoitoa. Säännöllisen liikunnan vaikutuksia ovat lihasten hapenottokyvyn parantuminen, kunnon kohentuminen verisuonten joustavuuden parantuminen, sepelvaltimotaudin etenemisen hidastuminen verenpaineen sekä veren rasva- ja sokeriarvojen alentuminen mielialan kohentuminen Sydäninfarktin jälkeen ensimmäisellä viikolla sopivin liikuntamuoto on kävely. Aloita kävely tasamaalla lyhyistä matkoista ja lisää matkaa voinnin mukaisesti. Seuraavilla viikoilla voit lisätä kävelymatkan pituutta asteittain ja noin kuukauden kuluttua voit lisätä myös kävelyvauhtia. Toipumisvaiheessa voit tehdä kevyitä kotiaskareita, esim. ruuanlaittoa, tiskausta, kevyitä pihatöitä jne. Kovaa fyysisistä ponnistelua vaativia työtehtäviä on toipumisvaiheessa syytä välttää (esim. mattojen piiskaus, painavien kauppakassien kantaminen). Myös painavien taakkojen nostaminen ja muu käsillä tehtävä työ saattavat aiheuttaa rintatuntemuksia tai tavanomaista voimakkaampaa väsymistä, esim. ruohon leikkaaminen ja lumen työntäminen. Liikunta toipumisvaiheen jälkeen Toipumisvaiheen jälkeen alkaa varsinainen kunnonkohotusvaihe. Kunnon kohottaminen tapahtuu asteittain ja sen ylläpitäminen vaatii säännöllistä liikuntaa. Parhaan hyödyn saa noin tunnin päivittäisestä liikunnasta. Päivittäinen liikunta voi koostua useammasta lyhyemmästä jaksosta. Tässä vaiheessa voi liikuntasuorituksen aikana hengästyä ja hikoilla. Sopivia sydänpotilaan liikuntamuotoja ovat esim. kävely, voimistelu, pyöräily, hiihto, sekä hyötyliikunta. Hyötyliikuntaa ovat esim. marjastus, sienestys ja pihatyöt. Myös uinti on sydänpotilaalle sopivaa liikuntaa.

5 Uidessa ja saunoessa on kuitenkin hyvä välttää äkillisiä lämmönvaihteluita, esim. nopeaa siirtymistä kuumasta kylmään. Tämä aiheuttaa äkillisen verenpaineen nousun ja nopeat lämmönvaihtelut lisäävät rytmihäiriöiden vaaraa. Uimaan ja vesivoimisteluun kannattaa siis mennä rauhassa veden lämpötilaan totutellen. Myös voimaharjoittelua suositellaan sydänpotilaalle. Voimaharjoittelua voi toteuttaa omatoimisesti tai ryhmässä, kotona tai kuntosalilla, 1-3 kertaa viikossa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää alaraajojen isoihin lihaksiin, joiden hapenottokyvyn ylläpito helpottaa myös sydämen työtä. Liikuntaryhmiin voi osallistua toipilasvaiheen jälkeen. Nimenomaan sydänpotilaille tarkoitettuja liikuntaryhmiä järjestävät sydänpiirit, terveyskeskukset ja liikuntatoimen erityisliikunnan ohjaajat. 5 Milloin liikuntaa on syytä välttää tai vähentää Kun ruokailusta on alle 1-2 tuntia rasittavaa liikuntaa on syytä välttää. Tavallista suurempi osa verestä on ruuansulatuskanavan alueella ja pienempi osa lihasten käytössä. Siksi oireita tulee helpommin kuin normaalisti. Tupakointi on yksi sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja siksi tupakointi tulee ehdottomasti lopettaa. Rasituksen yhteydessä on hyvä huomioida, että oireet saattavat ilmetä tavallista matalammalla kuormituksella, kun tupakoinnista on alle tunti. Nikotiini aiheuttaa verisuonten supistumista ja häkä sitoutuu happea nopeammin veren hemoglobiiniin, joten veren hapenkulutuskapasiteetti on vähäisempi. Alkoholia voi käyttää kohtuudella korkeintaan 1-2 annosta päivässä. Varsinkin humalatila ja krapula ovat haitallisia. Krapulaisena ei pidä myöskään osallistua fyysiseen rasitukseen, sillä krapula sinällään on jo ylimääräinen rasitus elimistölle. Lisäksi siihen liittyy lisääntynyt rytmihäiriötaipumus. Flunssan tai muun infektiosairauden aikana liikunta ei ole suositeltavaa. On myös hyvä muistaa, että sairaus ja lepo ovat alentaneet suorituskykyä, joten liikunta on hyvä aloittaa sairastamisen jälkeen asteittain. Liikuntaa harrastaessa on syytä huomioida myös muut samalle päivälle ajoittuvat fyysiset rasitukset, esim. koti- tai pihatyöt. Lisäksi on hyvä huomioida psyykkinen rasittuneisuus, esim. kiireen tunne, mielenliikutukset ja suuttuminen. Nämä lisäävät jo yksinään sydämen kuormitusta ja voivat huonontaa suorituskykyä.

6 Pallolaajennus akuutin sydäntapahtuman yhteydessä 6 Pallolaajennuksessa sepelvaltimon ahtaumakohtaan viedään reisivaltimon tai rannevaltimon kautta pallokatetri, joka laajennetaan ja samalla myös suoni laajenee. Näin veri pääsee vapaasti virtaamaan ahtauman ohi ja sydänlihas saa riittävästi hapekasta verta. Metalliverkko eli stentti tukee laajennettua suonta. Stentti painuu valtimoa vasten eikä se pysty liikkumaan suonessa. Ensimmäisinä päivinä stentti voi aiheuttaa lieviä paikallisia tuntemuksia: lievää kipu, vihlomista, nipistelyä eivätkä ne yleensä liity rasitukseen. Nämä tuntemukset ovat vaarattomia ja häviävät ajan myötä. Stentti ei aiheuta laaja-alaista tai voimakasta rintakipua. Jos kipu on voimakas eikä helpota Nitroilla, on hakeuduttava ensiapuun. Jos sinulle on tehty pallolaajennus akuutin tilanteen yhteydessä, liikunnan määrän ja tehon lisääminen riippuu siitä, onko sydänlihas vaurioitunut ja minkä verran. Jos sydänlihasvauriota ei ole ehtinyt kehittyä tai vaurio on hyvin pieni, liikuntaa voidaan lisätä paljon reippaampaan tahtiin kuin ison sydäninfarktin jälkeen. Liikunnan tavoitteena on rasituksensiedon parantuminen ja sepelvaltimotaudin kulun hidastuminen. Liikuntatavoitteena on noin tunti reippaan kävelyn tasoista liikuntaa päivässä. Pallolaajennus on toimenpide, joka lievittää sepelvaltimotaudin oireita ja parantaa ennustetta, mutta se ei poista taudin perussyitä. Jatkossakin on kiinnittävä huomiota sepelvaltimotaudin vaaraa lisääviin tekijöihin, jotta taudin eteneminen pysähtyy tai hidastuu. Terveys on voimavara, jota voi liikunnalla lisätä. Pallo on nyt Sinulla.

7 Nitrojen (tai Dinit-suihkeen) käyttö tarvittaessa 7 Nitron ja sitä vastaavan Dinit-suihkeen ottaminen ennaltaehkäisevästi ennen rasitusta on suositeltavaa, jos rintakipua ilmaantuu herkästi kävelyn tai muun rasituksen yhteydessä. Toisaalta raskaisiin fyysisiin suorituksiin ei pidä ryhtyä jatkuvasti ns. "Nitron voimalla". Rasitusta on syytä keventää, jos rasituksen yhteydessä tai sen jälkeen ilmenee toistuvasti rintakipuja, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Liikuntaharjoitus on syytä keskeyttää, jos ilmaantuu rintakipua, hengenahdistusta, huimausta tai pahoinvointia. Rintakipujen jatkuessa keskeytyksestä huolimatta on syytä ottaa Nitro tai Dinit-suihke. Mikäli oireet eivät helpotu muutamassa minuutissa, voi ottaa toisen Nitron ja muutaman minuutin kuluttua vielä kolmannen. Ellei kipu helpota levossa vielä 3-4 Nitron jälkeenkään noin 20 minuutissa, on syytä hakeutua hoitoon lähimpään terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapupoliklinikalle. Kuljetuksen tulee tapahtua ambulanssilla. Jos kipu on voimakas, on syytä hakeutua hoitoon jo ennen 20 minuutin odotusaikaa. Epäselvissä tapauksissa voi ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen. Pidä Nitro tai Dinit-suihke aina mukanasi

8 LIIKUNTAKERTAUSTA 8 Sopivin liikunta ensimmäisinä viikkoina on päivittäinen kävely. Myös kuntopyöräily sopii hyvin jo toipumisvaiheen alkuun. Aloita lyhyistä kävelymatkoista, vaikka useampaan kertaan päivän mittaan ja lisää matkaa voinnin kohentuessa. Sepelvaltimotaudin hidastamiseksi suositellaan yhden tunnin päivittäistä liikuntaa. Liikunnan voi jakaa useampiin osiin. Mikäli rintakipua ilmaantuu herkästi rasituksen yhteydessä, voit ottaa Nitron tai Dinit-suihkeen ennen liikuntaa. Aterian jälkeen on suositeltavaa pitää 1-2 tunnin ruokalepo ennen rasittavaa liikuntaa tai kotitöitä. Sääolosuhteet (pakkanen, kostea ilma, tuuli) vaikuttavat usein suorituskykyä alentavasti. Lämpimästi pukeutuminen ja rauhallinen liikunnan aloittaminen keventävät sydämen työtä. Kovalla pakkasella on parempi lisätä liikkumista sisätiloissa. Raskasta ponnistelua (kantaminen, työntäminen, nostaminen) tulisi ensimmäisinä viikkoina välttää. Esim. ostosten kuljettaminen pyörällisellä kauppakassilla kantamisen sijaan vähentää rasitusta. Sairaalasta menee tieto tilanteestasi terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka kutsuu seurantakäynnille 3-5 viikon sisällä. Seurantakäynnillä arvioidaan toipumistasi ja kuntoutustarvettasi sekä suunnitellaan liikuntaohjelmaa eteenpäin. Fysioterapeutilta saat tietoa myös paikkakunnalla toimivista liikunta- tai kuntoutusryhmistä

9 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI SAIRAALASTA KOTIUTUESSA 9 matka syke (lepo-max) verenpaine (lepo-testin jälkeen) RPE Huom. LIIKUNTAOHJEET viikot kotiutumisen jälkeen 1-2 vk 3-4 vk 5-6 vk 7-8 vk kävelymatka huom. LIIKUNNASSA HUOMIOITAVAA

10 Pvm Paino verenpaine, syke Liikunta Lisähuomiot 10

11 Pvm Paino verenpaine, syke Liikunta Lisähuomiot 11

12 Pvm Paino verenpaine, syke Liikunta Lisähuomiot 12

13 Pvm Paino verenpaine, syke Liikunta Lisähuomiot 13

14 Pvm Paino verenpaine, syke Liikunta Lisähuomiot 14

15 15

16 KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA FYSIATRIAN OSASTO