Tieteen ja julkisuuden muuttuva suhde. Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt

Transkriptio

1 Tieteen ja julkisuuden muuttuva suhde Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt

2 Muutoksia tiedeviestinnän toimintaympäristössä Viestinnän roolin kasvu tiedeyhteisössä Ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvanut Yliopiston kolmas rooli: yhteiskunnallinen vaikuttavuus Viestintäyksiköiden vahvistaminen Tiedotuksen uutisoituminen ; tiedeorganisaatioiden ja median viestinnän lähentyminen Digitaalisen viestinnän roolin kasvu Tiedeviestinnän merkityksen kasvu opetuksessa

3 Muutoksia journalismin toimintaympäristössä Tiedejournalismin muutokset osa journalismin yleistä murrosta Kilpailu yleisöjen ajankäytöstä kovenee edelleen Verkon tietosisällöistä ei haluta maksaa Journalismin sisällöistä yhä suurempi osa tehdään muualla kuin toimituksissa Tiedotusmateriaalin hyödyntäminen Brumfiel 2009, Juntunen 2011, Väliverronen (toim.) 2009

4 Suomalaisten toimittajien arviot muutospaineista Analyyttisyys ja kriittisyys vähenevät (60%) Elämyksellisyys ja viihteellisyys lisääntyvät (90%) Vaikeat ja raskaat aiheet jäävät syrjään (83%) Toimitusten johtaminen liikeyrityksinä lisääntyy (80%) Suurimmaksi koettu ongelma työpaikoilla: kiire Jyrkiäinen 2008

5 Toimittajien näkemyksiä työhön kohdistuvien muutosten vaikutuksesta: Tiedonhankintaan ja taustoitukseen käytetty aika vähentynyt paljon tai jonkin verran (79%) Journalismin uskottavuus ja luotettavuus vähentyneet paljon tai jonkin verran (53%) Pöyhtäri, Väliverronen, Ahva (2014)

6 Tiedejournalismin kehitystrendejä USA Sanomalehtien tiedetoimituksia ajettu alas Tiedetoimittajien määrä on vähentynyt, tieteen tiedottajien yms. määrä lisääntynyt Tiedesisältöjä tarjolla enemmän kuin koskaan verkossa ongelmana ansaintalogiikka Suosituimmat tiedesivustot ja tiedeblogit keräävät kuukausittain jopa satoja tuhansia seuraajia I fucking love science yli 25 miljoonaa tykkääjää (helmikuu 2017) Tiedeblogeista tullut tiedonlähteitä journalisteille

7 Tiedejournalismin kehitystrendejä Eurooppa Ei samanlaista sanomalehtien tiedetoimitusten alasajoa kuin USAssa ainakaan vielä Julkisen palvelun televisiolla iso rooli tiedetarjonta keskittyy julkisen palvelun kanaville monipuolisinta tiedeohjelmien tarjontaa maissa, joissa kanavien suuri määrä yhdistyy vahvaan julkiseen palveluun Televisiosisältöjen osto ulkomailta pienissä maissa Verkkotarjonta pirstoutuneempaa kuin USAssa Lehmkuhl & al 2012

8 Tiedejuttujen tärkeimmät kriteerit/piirteet eurooppalaisten toimittajien mielestä 1 Relevanssi (jokapäiväisen elämän kannalta) 2 Uutuus 3 Ymmärrettävyys 4 Läheisyys 5 Poliittisuus tai kontroversiaalisuus 6 Sensaatio/omaperäisyys European Research in Media 2007

9 Tiedejournalismin kehitystrendejä Suomalaisten tiedetoimittajien ammatilliset roolit Valistaja Viihdyttäjä (Vahtikoira) Lampinen & Mörä 2015

10 Tiedejournalismin kehitystrendejä Suomi Tiedejournalismin kriteerit lähestyvät muun journalismin kriteerejä Laskussa Valistushenkisyys Tiedelähtöisyys Tieteen asialla oleminen Nousussa Puheenaihejournalismi Elämykset, draama, tarina Vastakkainasettelut Mitä tämä merkitsee minulle? Visuaalisuus

11 Tulevaisuus Tiedettä käsitteleviä juttuja tekevät yhä enemmän muut kuin tieteeseen erikoistuneet toimittajat Digitaalisen viestinnän merkityksen kasvu jatkuu USAssa verkko jo kansalaisten tärkein tietolähde tieteestä (NSF 2014) Tiedeorganisaatioiden roolin kasvu? Viestintä- ja PR-organisaatioiden roolin kasvu? Innokkaiden yksityishenkilöiden/tutkijoiden roolin kasvu? Tutkimustiedon kanssa kilpailevat erilaiset kenttäasiantuntijat, kokemusasiantuntijat ja painostusryhmät (Väliverronen 2016)

12 Hans Peter Peters (2013): Blogit, tiedeorganisaatioiden tiedotus ja muu tiedeyhteisön oma toiminta tuskin syrjäyttää tiedejournalismia Yleisöjen tavoittaminen ja yleisöjen kysyntään vastaaminen vaati erityistaitoja ja aikaa se ei onnistu sivutoimisesti

13 Mitä median ja tiedeyhteisön väliselle suhteelle tapahtuu? Toimintalogiikoissa, arvoissa ja periaatteissa eroja Tiedeyhteisön tarve saada julkisuutta näyttäisi olevan kasvussa samaan aikaan kun tutkimustuloksista kertovan perinteisen tiedejournalismin asema heikkenee Medialle tiede yksi aihe muiden joukossa Tiedeyhteisö tarvitsee yleisjulkisuudessa mediaa enemmän kuin media tiedeyhteisöä

14 Journalistien ehdotuksia suhteiden parantamiseksi Tutkijoiden kykyjä olla kanssakäymisessä median kanssa pitäisi parantaa Tutkijoiden pitäisi ymmärtää paremmin miten media toimii Tutkijoiden pitäisi olla paremmin median käytettävissä Tutkimustuloksista kertovan materiaalin pitäisi olla mediaystävällisempää

15 Summa summarum Perinteisen median tiedesisällöillä pyritään yhä useammin viihdyttämään ja antamaan ratkaisuja arjen ongelmiin Verkko on mahdollisuus ja haaste Vakavammat tiedesisällöt siirtyvät yhä enemmän verkkoon; tietoa tuottavat tiedeorganisaatiot ja tutkijat Verkossa tieteellä ei ole erikoisasemaa huomiosta kilpailee kirjava joukko sisällöntuottajia Ongelmia: Verkon tiedesisällöt tavoittavat vain ne, jotka niitä etsivät ja jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita Mistä löytyy kriittinen ja tutkiva tiedejournalismi?

16 Kiitos!

17 Lähteitä Brumfiel (2009): Science journalism: Supplanting the old media? Nature 458, (2009) European research in media (2007): What do the media professionals think? European commission. Göpfert (2007): The strenght of PR and weakness of science journalism. Teoksessa Bauer & Bucchi (toim.): Journalism, science and society: Science communication between news and public relations. Routledge. Juntunen (2011): Leikkaa-liimaa journalismia? Tutkimus uutismedian lähdekäytännöistä. Jyrkiäinen (2008): Journalistit muuttuvassa mediassa. Tampereen yliopisto, Journalismin tutkimusyksikkö, Sarja B. Lampinen & Mörä (2015) Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira. Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammatti-identiteetti. Kasvatus & Aika 1/2015 Lehmkuhl,Boyadjieva, Cunningham, Karamanidou, Mörä (2016): Audience reach of science on television in 10 European countries. An analysis of people-meter data. Public Understanding of Science 2/2016. Lehmkuhl, Karamanidou, Mörä, Petkova & Trench (2012): Scheduling science on television: A comparative analysis of the representations of science in 11 European countries. Public Understanding of Science Nov Lewis, Williams, Franklin, Thomas & Mosdell (2008): The quality and independence of British journalism. Tracking the changes over 20 years. Journalism & public trust project. Cardiff University: Cardiff. National Science Foundation (2014): Science and Engineering Indicators 2014, Science and Technology: Public Attitudes and Understanding. Peters, Hans Peter (2013): The Two Cultures. Scientists and journalists, not an outdated relationship. Mètode, 80(2013). Pöyhtäri, Väliverronen & Ahva (2014): Mistä on suomalainen toimittaja tehty? Worlds of Journalism surveyn tuloksia Suomesta. Saikkonen & Väliverronen (2013): Popularisoinnista osallistavaan tiedeviestintään. Yhteiskuntapolitiikka 4/2013. Setälä & Väliverronen (2014): Fighting fat: the role of field experts in mediating in health communication. Science as Culture 4/2014. Väliverronen (2016): Julkinen tiede. Vastapaino. Väliverronen (toim.) (2009): Journalismi murroksessa. Gaudeamus.