Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. Dos., yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos
|
|
- Tauno Tuomo Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt Dos., yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos
2 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa, läpimeno edellyttää neljän luentopäivän oppimispäiväkirjaa
3 oppimispäiväkirjan ja esseen ohjeet luentomonisteesta tai kohdasta Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt (siellä myös luentojen pp-esitykset luentojen jälkeen) oppimispäiväkirjan ja esseen palauttaminen saman viestin liitetiedostoina viimeistään osoitteeseen
4 Tiedeviestinnän tasot (Bucchi 1998, 2008) Intraspecialistic Interspecialistic Pedagogical Popular Tällä luentosarjalla käsitellään lähinnä populaaria tiedeviestintää
5 Ohjelma 20.1 Tuomo Mörä: Johdanto: Tiede mediassa 27.1 Kari Enqvist: Miksi popularisoin tiedettä? 27.1 Hannu Salmi: Tiedekeskukset, museot ja informaali oppiminen 3.2 Jukka Ruukki: Tiedejournalismin tulevaisuus 10.2 Marja Pemberton: Yliopisto -lehden idea 10.2 Mikko Myllykoski: Tiedekeskus Heurekan uudet haasteet 17.2 Jukka-Pekka Heiskanen: Tiede Ylen eri välineissä 24.2 Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjallisuus Syksy Räsänen: Tutkija bloggarina ja kolumnistina 2.3 Tiina Raevaara: Tiede fiktiossa 2.3 Tuomo Mörä: Tieteen ja julkisuuden suhteen tulevaisuus
6 Median ja tieteen suhde Miksi tiedejournalismi on sellaista kuin se on? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tiede mediassa on sellaista kuin se on? Mitä tutkimus kertoo median ja tieteen välisestä suhteesta?
7 Käsitteet Media tässä: yleismedia, populaarimedia, maallikoille suunnattu journalismi -Tiede tieto käytäntö instituutio science vs. wissenschaft Tiedeyhteisö tässä: erityisesti yliopistot ja korkeakoulut
8 Tiedeviestintä (Hansen & Dickinson 1992) Suppea määritelmä: tutkimustulosten ja innovaatioiden esittely (tieto) Laaja määritelmä; edellisen lisäksi: tieteelliset tai tekniset periaatteet tai prosessit tieteelliset käytännöt tieteelliset kiistat tiedon lähteellä tieteellinen asema viestinnän tuottajalla tieteellinen asema
9 Tiedeyhteisöjen omat viestintäkeinot: www-sivut, tiedotteet ym. Tutkijoiden blogit Omat lehdet Tapahtumat Yleisöluennot Sidosryhmäviestintä Tutkimus ja opetus
10 Suomalaisten tiedonlähteet tieteestä
11 Journalismi ja tiede: kaksi eri kulttuuria? Tieteen ja median välistä suhdetta kuvattu metaforilla kuten distance, gap, barrier, fence, oil and water, creative tension (Peters 2013) Erilaiset motiivit, tavoitteet, toimintatavat, arvostukset niin instituutioiden, toimintakulttuurien, organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla Sekä tiedeyhteisöjen viestintä että tiedejournalismi ovat muuttuneet 2000-luvulla
12 Tiedeyhteisön/-instituutioiden viestintämotiivit Comprehension, persuasion, facilitating the controversy necessary to reach a policy (Dahlström & Ho 2012) 1 Valistus (comprehension) Tieteellisen tiedon levittäminen Tieteellisen maailmankuvan edistäminen Kohteina kansalaiset ja päättäjät
13 Tiedeyhteisön/-instituutioden viestintämotiivit 2 Tiedepolitiikkaan vaikuttaminen (persuasion) Kilpailu resursseista yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa Kilpailu resursseista tutkimus-/koulutussektorin sisällä 3 Ulkopuoliseen rahoitukseen vaikuttaminen (persuasion) Taustaa:
14 Tutkimus- ja kehitysmenot Suomessa Tilastokeskus
15 Korkeakoulujen tutkimusrahoitus 2014
16 Tiedeyhteisö/-instituutioiden viestintämotiivit 4 Yhteiskuntaan ja päätöksentekoon vaikuttaminen (persuasion) 5 Imagon ja legitimiteetin rakentaminen (persuasion)
17 Median motiivit käsitellä tiedettä (tai olla käsittelemättä) Media ei yhtenäinen blokki erilaiset mediat, erilaiset genret 1 Valistus julkinen palvelu, yleissivistys 80% eurooppalaisista tv:n tiedeohjelmista julkisen palvelun kanavilla (Lehmkuhl ym. 2012) Suomessa luku vielä korkeampi erikoiskanavat sosiaalinen vastuu yleisöjen tavoittelu keskeistä myös julkisen palvelun kanavilla nuorten tavoittaminen vaikeaa (Lehmkuhl & al. 2014)
18 Median motiivit käsitellä tiedettä 2 Kaupalliset syyt yleisöjen houkutteleminen tieteen kaupallistaminen ei ole helppoa arkitiede populaari lääketiede, laihdutusvinkit, seksi vetävät luetuin suomalainen tiede sivusto?:
19 Median motiivit käsitellä tiedettä 3 Imagosyyt tiedejuttujen brändimerkitys medialle? vrt. korkeakulttuuri
20 Tieteeseen erikoistuneiden toimittajien ammatti-identiteetit Tiedetoimittajien kolme roolia (Lampinen & Mörä 2015) Valistaja Tieteen yleistajuistaminen Viihdyttäjä Tarinoita tieteestä Vahtikoira Tiedemaailman kriittinen tarkastelu Ei koeta tieteeseen erikoistuneen toimittajan tehtäväksi
21 Tiede- ja mediainstituutioiden motiivit siis poikkeavat toisistaan Tiedeyhteisö haluaa valistaa ja vaikuttaa myönteisesti toimintaympäristöönsä Mediassa kilpaillaan (oikeanlaisten) yleisöjen mielenkiinnosta ja ajankäytöstä sekä mainosrahoista
22 Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Journalistisesti kiinnostava ei ole sama kuin tieteellisesti kiinnostava Kiinnostavuus vs. tärkeys/olennaisuus Yllättävyys, kiistat Keskeneräiset tutkimustulokset Mediaa kiinnostavat erityisesti tiedejutut, joihin liittyy yhteiskunnallinen, poliittinen tai eettinen ulottuvuus
23 Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Media ei välttämättä valitse haastateltavaksi tieteellisesti pätevintä tutkijaa vaan esim. Median toimintatapoja ymmärtävän tutkijan Kokonaisuuksia hallitsevan tutkijan Ymmärrettävästi puhuvan tutkijan Kiistanalaisessa asiassa usein vähemmistönäkemystä edustavan tutkijan Tutkijan, joka tunnettu myös tutkimustyönsä ulkopuolella Tutkijan, joka on tavoitettavissa Tutkijan, jolla on korkea asema tai maine Peters 2008, Kruvand 2012
24 Tutkijoiden ja journalistien väliset suhteet 1900-luvun tutkimuksessa korostuivat suhteen ongelmat (esim. Shorland & Gregory 1991) Journalistit tutkijoista: Tutkijat ovat kapea-alaisia Tutkijat esittävät asiansa epäselvästi Tutkijat eivät ymmärrä, että journalismia tehdään suurelle yleisölle eikä tutkijan kollegoille Tutkijat eivät ymmärrä, ettei journalismin tehtävänä ole markkinoida tutkimustuloksia Tutkijat ovat liian varovaisia Tutkijat eivät ymmärrä median aikatauluja
25 Tutkijat journalisteista: Toimittajat painottavat vääriä asioita Journalistit eivät tunne asioita Journalistit ovat sensaatiohakuisia Journalistit valitsevat vääriä haastateltavia Journalistit eivät ole kiinnostuneita menetelmistä
26 Tutkijalogiikka vs. medialogiikka Tutkija relevanssi asiat logiikka perustelut, varaukset, menetelmä vierassanat kohde: tiedeyhteisö Journalisti kiinnostavuus ihmiset tarina johtopäätös arkikieli kohde: suuri yleisö
27 2000-luvun tiede-media suhteen tutkimus Kiinnitetään enemmän huomiota myös tutkijoiden ja journalistien hyviin suhteisiin ja yhteisiin intresseihin: Ongelmia on, mutta suurin osa tutkijoista tyytyväisiä mediakokemuksiinsa (Peters ym. 2008) Monet tutkijat arvioivat medianäkyvyyden edistäneen uraansa (Peters 2013b) Tutkijoiden työyhteisöt suhtautuvat pääosin myönteisesti mediaesiintymisiin (Peters 2013b) Valtaosa toimittajista pitää tiedeyhteisön ja median suhdetta hedelmällisenä (European research in media, 2007) Satunnaiset ongelmat jättävät varjoonsa rutiinisuhteiden ongelmattomuuden? Eritellään eri tieteenalojen mediasuhteita
28 Tieteenalakohtaiset erot tutkija-journalisti suhteissa (Peters ym. 2012) Humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä käytetään yleisinä asiantuntijoina, kovien tieteiden edustajat kertovat spesifeistä tutkimustuloksista Kovien tieteiden edustajat haluttomampia kertomaan keskeneräisistä tutkimustuloksista Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkimukset käsittelevät useammin aiheita, joista maallikollakin on tietoa
29 Syitä erilaisiin mediasuhteisiin Ymmärrettävyys kovien tieteiden tutkimustulokset ja menetelmät vaikeita maallikoille Relevanssi humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaiheet liittyvät usein asioihin, jotka ovat osa ihmisten arkea ja joista heillä on myös omaa kokemusta Valta kovilla tieteillä tiedon monopoli tutkimustuloksistaan
30 Summa summarum Tieteen asema mediassa hyvä Tutkijat arvostettuja tiedonlähteitä ja haastateltavia Tiedettä käsitellään mediassa pääasiassa myötäkarvaisesti
31 Tieteen asema ja imago Suomessa
32 Lähteet Bucchi 2008: Of deficits, deviations and dialogues. Theories of public communication of science. In Bucchi & Trench (eds.): Handbook of Public Communication of Science and Technology. Routledge. Dahlström & Ho 2012: Ethical considerations of using narrative to communicate science. Science Communication 34(5) European Research in Media 2007: What do media professionals think? Report. European Commission. Hansen & Dickinson 1992: Science coverage in the British mass media. Communications 17:3. Lampinen & Mörä 2015: Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammatti-identiteetti. Kasvatus & Aika 1/2015. Lehmkuhl, Karamanidou, Mörä, Petkova & Trench 2012: Scheduling science on television: A comparative analysis of the representations of science in 11 European countries. Public Understanding of Science, Nov Lehmkuhl, Boyadjieva, Cunningham, Karamanidou & Mörä 2014: Audience reach of science on television in 10 European countries. An analysis of people-meter data. Public Understanding of Science DOI: / Peters & al 2008: Science communication: Interactions with the mass media. Science 321(5886). Peters, Spanenberg & Lo 2012: Variations of scientist-journalist interactions across academic fields. PCST2012 proceedings. Peters (2013a): Gap between science and media revisited: Scientists as public communicators. Proceedings of the National Academy of Sciences. August 20, 2013 vol.110 Supplement 3. Peters (2013b): The two cultures. Scientists and journalists, not an outdated relationship. Mètode, 80. Shortland & Gregory 1991: Communicating Science. A handbook. Longman Scientific.
33 Median ja tiedeyhteisön suhteet koettiin 20 vuotta sitten ongelmallisemmiksi kuin nykyään Tiedejournalismi kehittynyt? Tiedemaailma kontrolloi julkisuuskuvaansa aiempaa paremmin? Tutkijoiden tyytyväisyyskriteerit muuttuneet? Tutkijat pitävät aiempaa useammin mediasuhteita olennaisena osana työtään Peters & al 2008
34 Ehkä tiedeyhteisön ja median suhteiden ei edes pidä olla liian hyvät? Normierot ja toimintalogiikkojen erot eivät ole välttämättä ongelma Journalismin tehtäviin kuuluu myös kriittisyys ja epäkohtiin puuttuminen
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt DOS., YLIOPISTONLEHTORI TUOMO MÖRÄ SOSIAALITIETEIDEN LAITOS
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt DOS., YLIOPISTONLEHTORI TUOMO MÖRÄ SOSIAALITIETEIDEN LAITOS 17.1.2017 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän
LisätiedotTiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT, yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos 14.1.2015
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT, yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos 14.1.2015 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän oppimispäiväkirjan
LisätiedotTiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010
Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT Tuomo Mörä kl 2010 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle viiden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa,
LisätiedotTieteen ja julkisuuden muuttuva suhde. Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt
Tieteen ja julkisuuden muuttuva suhde Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt 28.2.17 Muutoksia tiedeviestinnän toimintaympäristössä Viestinnän roolin kasvu tiedeyhteisössä Ulkopuolisen rahoituksen
LisätiedotTieteen ja julkisuuden välisen suhteen tulevaisuus. Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt
Tieteen ja julkisuuden välisen suhteen tulevaisuus Tuomo Mörä Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt 25.2.15 Muutoksia tiedeviestinnän toimintaympäristössä Viestinnän roolin kasvu tiedeyhteisössä Ulkopuolisen
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 21.3.17 Tuomo Mörä Tämä pp-esitys löytyy kurssiohjelmasivulta http://blogs.helsinki.fi/mora/tiedeviestinta-2/ kohdasta Tiede sähköisissä viestimissä Tausta ja tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 25.3.14 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena
LisätiedotTiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin
Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet
LisätiedotTiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä
Tiedeohjelmien analyysi 22.3.16 Tuomo Mörä Tämä pp-esitys löytyy kurssiohjelmasivulta http://blogs.helsinki.fi/mora/tiedeviestinta-2/ kohdasta Tiede sähköisissä viestimissä Tausta ja tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotTieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
LisätiedotTiede elämään! Yleistajuistaminen ja yliopiston kanavat Tuomas Koivula, viestintä
Tiede elämään! Yleistajuistaminen ja yliopiston kanavat 15.11.2018 Tuomas Koivula, viestintä Miksi viestiä? 1. kuuluu tutkijan työhön 2. kasvattaa tunnettuuttasi 3. uusia näkökulmia tutkimukseen 4. lunastat
LisätiedotYLIOPISTO-LEHDEN IDEA
YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University
LisätiedotPR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012
PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen
LisätiedotNäin kohtaat onnistuneesti median
Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään
LisätiedotTutkittua tietoa luomusta
Tutkittua tietoa luomusta Kohti osallistavaa tiedeviestintää? Jatko-opiskelija, VTM Anne Hytönen Helsingin yliopisto 14.10.2014 Esityksen rakenne Lyhyesti LOVEt II hankkeesta Tiedeviestinnän lyhyt oppimäärä
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
LisätiedotMiten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?
Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen
LisätiedotYLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015
YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä
LisätiedotJournalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma Viestinnän ja median linja Kandidaatin tutkinto. 1. vuosi. 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4.
Viestinnän ja median linja Kandidaatin tutkinto 1. vuosi JOVP1 Johdatus viestintään ja JOVP2 Vuorovaikutuksen JOVP3 Viestinnän etiikka ja JOVP4 Mediahistoria ja mediaan 5 op perusteet 5 op oikeus 5 op
LisätiedotHuippuyksikköohjelmien viestintä
Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen
LisätiedotViestinnän mahdollisuudet
Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotTiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan
Tiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan Satu Lipponen, YTM Viestintäpäällikkö Syöpäjärjestöt www.cancer.fi. satu.lipponen@cancer.fi 30.3.2010 Tutkijan monta roolia Halu kertoa omasta tutkimuksesta: edistää uraa,
LisätiedotVAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotTerveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?
Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,
LisätiedotMedian merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa
Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa Elintarvikepäivä 2004 4.5. Messukeskus Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi www.aula.fi Pekka
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotLuomutuotannon tutkijat ja tuottajat tiedeviestinnän kentällä
Luomutuotannon tutkijat ja tuottajat tiedeviestinnän kentällä Jatko-opiskelija, VTM Anne Hytönen Helsingin yliopisto Luomuinstituutin tutkijaseminaari Anttola 19.5.2015 Esityksen rakenne Taustaa Tutkimuskysymykset
LisätiedotYrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus
Yrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus Media-alan tutkimussäätiön tutkijatapaaminen 29.11.18 Juho Ruotsalainen, tohtorikoulutettava / Turun yliopisto / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotVIDEO FOR HEARTS AND MINDS
VIDEO FOR HEARTS AND MINDS LIIKKUVAN KUVAN MONINAISUUS VEIKKAUKSESSA SCREENFORCE DAY 29.5.2018 SUVITUULI TUUKKANEN, VEIKKAUS Vaikuttavuutta tulosten jännittämiseen Lisää viestinnän kiinnostavuutta ja tavoittavuutta
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotMediatyö murroksessa
Mediatyö murroksessa Luento Digitaalinen viestintä ja media -kurssilla Nando Malmelin, Professor of Practice, PhD Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1.3.2018 MIKÄ MEDIASSA MURTUU? MEDIA- TOIMIALA MEDIA
LisätiedotKuntien uudistuminen. Markku Sotarauta
Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional
LisätiedotViestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja
Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia
LisätiedotEutanasia, arvokeskustelu ja media Satu Lipponen, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys 050 563 4558, satu.lipponen@cancer.
Eutanasia, arvokeskustelu ja media, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys 050 563 4558, satu.lipponen@cancer.fi @Lipponen5 Eutanasia-keskustelu mediassa Miksi eutanasia on median
LisätiedotTiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL
Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen
LisätiedotKansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO
Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN
LisätiedotVANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET
26.5.2015 VANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET Vastaavuustaulukko on laadittu uuden opetussuunnitelman näkökulmasta eli katsotaan, mitkä vanhan opetussuunnitelman opintojaksoista
LisätiedotViestinnän mahdollisuudet
Viestinnän mahdollisuudet 12.11.2013 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotTiedekeskus Heurekan uudet haasteet. Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt Helsingin yliopisto FM Mikko Myllykoski elämysjohtaja
Tiedekeskus Heurekan uudet haasteet Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt Helsingin yliopisto 11.2.2015 FM Mikko Myllykoski elämysjohtaja Heurekan uudet haasteet Vanhat haasteet yhä olemassa Tieteen
LisätiedotAsumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011
Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotVaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,
Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi
LisätiedotValistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammattiidentiteetti
Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammattiidentiteetti Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammattiidentiteetti Riikka
LisätiedotTutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
LisätiedotEspoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto
Promootioviestintä Viestinnän päivittäminen 2.0 Espoo, Omnia 26.9.2017 Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto Erilaisia lähestymistapoja viestintään Maineviestintä;
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotTIEDE KUULUU KAIKILLE. Helsingin yliopisto Pirjo Hiidenmaa
TIEDE KUULUU KAIKILLE Helsingin yliopisto Pirjo Hiidenmaa 14.1.2015 Case 1: Tutkimusryhmäsi onnistuu osoittamaan kovien eläinrasvojen ja sydäntautien yhteyden. Tutkimustulokset on raportoitu kansainväliselle
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media 0 lla kuntapäättäjät tyytyväisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin muut suomalaiset kuntapäättäjät. Kaksi viidestä päättäjästä somettaa. Pohjoispohjanmaalaiset kuntapäättäjät
LisätiedotAvoimen tiedon keskus
Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston
LisätiedotTENK, tutkimus ja yhteiskunta
TENK, tutkimus ja yhteiskunta Sanna Kaisa Spoof, TENK VNK aamukahvit 6.4.2016 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991 Itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin OKM nimittää
LisätiedotVOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?
VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille
LisätiedotTutkimuseettisen ohjeen tiedepoliittinen merkitys. Ylijohtaja Tapio Kosunen Tieteiden talo,
Tutkimuseettisen ohjeen tiedepoliittinen merkitys Ylijohtaja Tapio Kosunen Tieteiden talo, 4.5.2017 The European Code of Conduct for Research Integrity Komissaari Moedas 24.3.2017: The Commission s recent
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
LisätiedotJukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1
Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1 TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotYhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot
Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications
LisätiedotSisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena
Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi
LisätiedotJulkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotTieteen ja tutkimuksen vaikuttavuudesta puhutaan
Tiedeviestintä osana tutkimuksen vaikuttavuutta RIITTA TIRRONEN Tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuudesta puhutaan tiedepolitiikassa ja tutkijoiden piirissä yhä enemmän. Taustalla on tarve tuoda esiin tieteellisen
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 EXPERIENCE CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 EXPERIENCE CORNER TAUSTAMATERIAALIA EXPERIENCE CORNER TIEDE JA TUTKIMUS ELÄMYKSELLISESTI EXPERIENCE CORNER Experience Corner on Tiedekulman monikanavainen, vuorovaikutteinen ajankohtais-
LisätiedotYHTEISELLÄ ÄÄNELLÄ TULEVAISUUDEN RAVINNEKIERRÄTYS TUTUKSI. Anna Toppari Viestintäasiantuntija MARAHYÖTY II, Luonnonvarakeskus Raki Foorum 16.5.
YHTEISELLÄ ÄÄNELLÄ TULEVAISUUDEN RAVINNEKIERRÄTYS TUTUKSI Anna Toppari Viestintäasiantuntija MARAHYÖTY II, Luonnonvarakeskus Raki Foorum 16.5.2017 MITÄ ON VAIKUTTAVUUS VIESTINNÄSSÄ? Julkisuuden jalostumista
LisätiedotLuomualan tiedeviestintä case Etelä-Savo. Anne Hytönen Helsingin yliopisto
Luomualan tiedeviestintä case Etelä-Savo Anne Hytönen Helsingin yliopisto 9.6.2016 Pakolliset kuviot Tapaustutkimus: Luomualan tiedeviestintä Etelä-Savossa Ohjaajat: professori Esa Väliverronen & yliopistolehtori
LisätiedotAlkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä?
Alkoholitutkimus ja alkoholipolitiikka: onko tutkimuksella merkitystä? - osaammeko tehdä tutkimuksen merkitykselliseksi? Pia Mäkelä 4.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimus Lähde: Nature Politiikka/
LisätiedotMuuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!
Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotMonipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet
Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän
LisätiedotOPIN POLUT JA PIENTAREET
1 NUORISOBAROMETRI : OPIN POLUT JA PIENTAREET Koulu on tärkeä opintojen paikka, mutta muiden oppimisympäristöjen merkitys kasvaa. Etenkin vaikuttamisen keinoja ja talousosaamista omaksutaan heikosti sekä
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotMitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media 0 Keskisuomalaisten kuntapäättäjien myönteisyys tiedostusvälineisiin kasvanut. Puolet päättäjästä somettaa. Keskisuomalaiset kuntapäättäjät ovat hieman tyytyväisempiä sekä paikallisen
LisätiedotAvoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa tieteellisen tiedon avointa saatavuutta internetissä.
Esityksen sisältö Mitä OA on Miksi avoimutta tulisi suosia Miten sitä toteutetaan Mikä estää avointa julkaisemista Edistävät tekijät Kirjastojen rooli OA-maailmassa Avoin julkaiseminen (Open Access) tarkoittaa
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media n kuntapäättäjät ovat myönteisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, ja somettavat kollegoitaan enemmän Eteläkarjalaiset kuntapäättäjät ovat
LisätiedotKansalaistieteen yhteiskunnallinen muutospotentiaali
Kansalaistieteen yhteiskunnallinen muutospotentiaali TARU PELTOLA, SYKE Politiikkadialogi 6.6.2018 Taru Peltola, Uudistuvan ympäristötiedon strateginen tutkimusohjelma taru.peltola@ymparisto.fi 6.6.2018
LisätiedotMediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
LisätiedotAikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotKokemuksellisuus politiikan julkisuudessa
Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotAjankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta
Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS
Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen
LisätiedotTutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä
Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotEtiikka tutkijan arkipäivässä
Etiikkaseminaari jatko-opiskelijoille 14.4.2010 Etiikka tutkijan arkipäivässä Arto Mustajoki Slavistiikan ja baltologian laitos Eettiset kysymykset eivät ole jossakin tuolla vaan ne ovat aina läsnä arjen
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS
TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen
Lisätiedot