Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. Dos., yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos

Transkriptio

1 Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt Dos., yliopistonlehtori Tuomo Mörä Sosiaalitieteiden laitos

2 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle kuuden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa, läpimeno edellyttää neljän luentopäivän oppimispäiväkirjaa

3 oppimispäiväkirjan ja esseen ohjeet luentomonisteesta tai kohdasta Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt (siellä myös luentojen pp-esitykset luentojen jälkeen) oppimispäiväkirjan ja esseen palauttaminen saman viestin liitetiedostoina viimeistään osoitteeseen

4 Tiedeviestinnän tasot (Bucchi 1998, 2008) Intraspecialistic Interspecialistic Pedagogical Popular Tällä luentosarjalla käsitellään lähinnä populaaria tiedeviestintää

5 Ohjelma 20.1 Tuomo Mörä: Johdanto: Tiede mediassa 27.1 Kari Enqvist: Miksi popularisoin tiedettä? 27.1 Hannu Salmi: Tiedekeskukset, museot ja informaali oppiminen 3.2 Jukka Ruukki: Tiedejournalismin tulevaisuus 10.2 Marja Pemberton: Yliopisto -lehden idea 10.2 Mikko Myllykoski: Tiedekeskus Heurekan uudet haasteet 17.2 Jukka-Pekka Heiskanen: Tiede Ylen eri välineissä 24.2 Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjallisuus Syksy Räsänen: Tutkija bloggarina ja kolumnistina 2.3 Tiina Raevaara: Tiede fiktiossa 2.3 Tuomo Mörä: Tieteen ja julkisuuden suhteen tulevaisuus

6 Median ja tieteen suhde Miksi tiedejournalismi on sellaista kuin se on? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tiede mediassa on sellaista kuin se on? Mitä tutkimus kertoo median ja tieteen välisestä suhteesta?

7 Käsitteet Media tässä: yleismedia, populaarimedia, maallikoille suunnattu journalismi -Tiede tieto käytäntö instituutio science vs. wissenschaft Tiedeyhteisö tässä: erityisesti yliopistot ja korkeakoulut

8 Tiedeviestintä (Hansen & Dickinson 1992) Suppea määritelmä: tutkimustulosten ja innovaatioiden esittely (tieto) Laaja määritelmä; edellisen lisäksi: tieteelliset tai tekniset periaatteet tai prosessit tieteelliset käytännöt tieteelliset kiistat tiedon lähteellä tieteellinen asema viestinnän tuottajalla tieteellinen asema

9 Tiedeyhteisöjen omat viestintäkeinot: www-sivut, tiedotteet ym. Tutkijoiden blogit Omat lehdet Tapahtumat Yleisöluennot Sidosryhmäviestintä Tutkimus ja opetus

10 Suomalaisten tiedonlähteet tieteestä

11 Journalismi ja tiede: kaksi eri kulttuuria? Tieteen ja median välistä suhdetta kuvattu metaforilla kuten distance, gap, barrier, fence, oil and water, creative tension (Peters 2013) Erilaiset motiivit, tavoitteet, toimintatavat, arvostukset niin instituutioiden, toimintakulttuurien, organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla Sekä tiedeyhteisöjen viestintä että tiedejournalismi ovat muuttuneet 2000-luvulla

12 Tiedeyhteisön/-instituutioiden viestintämotiivit Comprehension, persuasion, facilitating the controversy necessary to reach a policy (Dahlström & Ho 2012) 1 Valistus (comprehension) Tieteellisen tiedon levittäminen Tieteellisen maailmankuvan edistäminen Kohteina kansalaiset ja päättäjät

13 Tiedeyhteisön/-instituutioden viestintämotiivit 2 Tiedepolitiikkaan vaikuttaminen (persuasion) Kilpailu resursseista yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa Kilpailu resursseista tutkimus-/koulutussektorin sisällä 3 Ulkopuoliseen rahoitukseen vaikuttaminen (persuasion) Taustaa:

14 Tutkimus- ja kehitysmenot Suomessa Tilastokeskus

15 Korkeakoulujen tutkimusrahoitus 2014

16 Tiedeyhteisö/-instituutioiden viestintämotiivit 4 Yhteiskuntaan ja päätöksentekoon vaikuttaminen (persuasion) 5 Imagon ja legitimiteetin rakentaminen (persuasion)

17 Median motiivit käsitellä tiedettä (tai olla käsittelemättä) Media ei yhtenäinen blokki erilaiset mediat, erilaiset genret 1 Valistus julkinen palvelu, yleissivistys 80% eurooppalaisista tv:n tiedeohjelmista julkisen palvelun kanavilla (Lehmkuhl ym. 2012) Suomessa luku vielä korkeampi erikoiskanavat sosiaalinen vastuu yleisöjen tavoittelu keskeistä myös julkisen palvelun kanavilla nuorten tavoittaminen vaikeaa (Lehmkuhl & al. 2014)

18 Median motiivit käsitellä tiedettä 2 Kaupalliset syyt yleisöjen houkutteleminen tieteen kaupallistaminen ei ole helppoa arkitiede populaari lääketiede, laihdutusvinkit, seksi vetävät luetuin suomalainen tiede sivusto?:

19 Median motiivit käsitellä tiedettä 3 Imagosyyt tiedejuttujen brändimerkitys medialle? vrt. korkeakulttuuri

20 Tieteeseen erikoistuneiden toimittajien ammatti-identiteetit Tiedetoimittajien kolme roolia (Lampinen & Mörä 2015) Valistaja Tieteen yleistajuistaminen Viihdyttäjä Tarinoita tieteestä Vahtikoira Tiedemaailman kriittinen tarkastelu Ei koeta tieteeseen erikoistuneen toimittajan tehtäväksi

21 Tiede- ja mediainstituutioiden motiivit siis poikkeavat toisistaan Tiedeyhteisö haluaa valistaa ja vaikuttaa myönteisesti toimintaympäristöönsä Mediassa kilpaillaan (oikeanlaisten) yleisöjen mielenkiinnosta ja ajankäytöstä sekä mainosrahoista

22 Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Journalistisesti kiinnostava ei ole sama kuin tieteellisesti kiinnostava Kiinnostavuus vs. tärkeys/olennaisuus Yllättävyys, kiistat Keskeneräiset tutkimustulokset Mediaa kiinnostavat erityisesti tiedejutut, joihin liittyy yhteiskunnallinen, poliittinen tai eettinen ulottuvuus

23 Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Media ei välttämättä valitse haastateltavaksi tieteellisesti pätevintä tutkijaa vaan esim. Median toimintatapoja ymmärtävän tutkijan Kokonaisuuksia hallitsevan tutkijan Ymmärrettävästi puhuvan tutkijan Kiistanalaisessa asiassa usein vähemmistönäkemystä edustavan tutkijan Tutkijan, joka tunnettu myös tutkimustyönsä ulkopuolella Tutkijan, joka on tavoitettavissa Tutkijan, jolla on korkea asema tai maine Peters 2008, Kruvand 2012

24 Tutkijoiden ja journalistien väliset suhteet 1900-luvun tutkimuksessa korostuivat suhteen ongelmat (esim. Shorland & Gregory 1991) Journalistit tutkijoista: Tutkijat ovat kapea-alaisia Tutkijat esittävät asiansa epäselvästi Tutkijat eivät ymmärrä, että journalismia tehdään suurelle yleisölle eikä tutkijan kollegoille Tutkijat eivät ymmärrä, ettei journalismin tehtävänä ole markkinoida tutkimustuloksia Tutkijat ovat liian varovaisia Tutkijat eivät ymmärrä median aikatauluja

25 Tutkijat journalisteista: Toimittajat painottavat vääriä asioita Journalistit eivät tunne asioita Journalistit ovat sensaatiohakuisia Journalistit valitsevat vääriä haastateltavia Journalistit eivät ole kiinnostuneita menetelmistä

26 Tutkijalogiikka vs. medialogiikka Tutkija relevanssi asiat logiikka perustelut, varaukset, menetelmä vierassanat kohde: tiedeyhteisö Journalisti kiinnostavuus ihmiset tarina johtopäätös arkikieli kohde: suuri yleisö

27 2000-luvun tiede-media suhteen tutkimus Kiinnitetään enemmän huomiota myös tutkijoiden ja journalistien hyviin suhteisiin ja yhteisiin intresseihin: Ongelmia on, mutta suurin osa tutkijoista tyytyväisiä mediakokemuksiinsa (Peters ym. 2008) Monet tutkijat arvioivat medianäkyvyyden edistäneen uraansa (Peters 2013b) Tutkijoiden työyhteisöt suhtautuvat pääosin myönteisesti mediaesiintymisiin (Peters 2013b) Valtaosa toimittajista pitää tiedeyhteisön ja median suhdetta hedelmällisenä (European research in media, 2007) Satunnaiset ongelmat jättävät varjoonsa rutiinisuhteiden ongelmattomuuden? Eritellään eri tieteenalojen mediasuhteita

28 Tieteenalakohtaiset erot tutkija-journalisti suhteissa (Peters ym. 2012) Humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä käytetään yleisinä asiantuntijoina, kovien tieteiden edustajat kertovat spesifeistä tutkimustuloksista Kovien tieteiden edustajat haluttomampia kertomaan keskeneräisistä tutkimustuloksista Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkimukset käsittelevät useammin aiheita, joista maallikollakin on tietoa

29 Syitä erilaisiin mediasuhteisiin Ymmärrettävyys kovien tieteiden tutkimustulokset ja menetelmät vaikeita maallikoille Relevanssi humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusaiheet liittyvät usein asioihin, jotka ovat osa ihmisten arkea ja joista heillä on myös omaa kokemusta Valta kovilla tieteillä tiedon monopoli tutkimustuloksistaan

30 Summa summarum Tieteen asema mediassa hyvä Tutkijat arvostettuja tiedonlähteitä ja haastateltavia Tiedettä käsitellään mediassa pääasiassa myötäkarvaisesti

31 Tieteen asema ja imago Suomessa

32 Lähteet Bucchi 2008: Of deficits, deviations and dialogues. Theories of public communication of science. In Bucchi & Trench (eds.): Handbook of Public Communication of Science and Technology. Routledge. Dahlström & Ho 2012: Ethical considerations of using narrative to communicate science. Science Communication 34(5) European Research in Media 2007: What do media professionals think? Report. European Commission. Hansen & Dickinson 1992: Science coverage in the British mass media. Communications 17:3. Lampinen & Mörä 2015: Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammatti-identiteetti. Kasvatus & Aika 1/2015. Lehmkuhl, Karamanidou, Mörä, Petkova & Trench 2012: Scheduling science on television: A comparative analysis of the representations of science in 11 European countries. Public Understanding of Science, Nov Lehmkuhl, Boyadjieva, Cunningham, Karamanidou & Mörä 2014: Audience reach of science on television in 10 European countries. An analysis of people-meter data. Public Understanding of Science DOI: / Peters & al 2008: Science communication: Interactions with the mass media. Science 321(5886). Peters, Spanenberg & Lo 2012: Variations of scientist-journalist interactions across academic fields. PCST2012 proceedings. Peters (2013a): Gap between science and media revisited: Scientists as public communicators. Proceedings of the National Academy of Sciences. August 20, 2013 vol.110 Supplement 3. Peters (2013b): The two cultures. Scientists and journalists, not an outdated relationship. Mètode, 80. Shortland & Gregory 1991: Communicating Science. A handbook. Longman Scientific.

33 Median ja tiedeyhteisön suhteet koettiin 20 vuotta sitten ongelmallisemmiksi kuin nykyään Tiedejournalismi kehittynyt? Tiedemaailma kontrolloi julkisuuskuvaansa aiempaa paremmin? Tutkijoiden tyytyväisyyskriteerit muuttuneet? Tutkijat pitävät aiempaa useammin mediasuhteita olennaisena osana työtään Peters & al 2008

34 Ehkä tiedeyhteisön ja median suhteiden ei edes pidä olla liian hyvät? Normierot ja toimintalogiikkojen erot eivät ole välttämättä ongelma Journalismin tehtäviin kuuluu myös kriittisyys ja epäkohtiin puuttuminen