iestinnän työkalupakki

Transkriptio

1 V KIRJASTO JA MEIA UUTISKRITEEREITÄ TIEOTTAJAN TYÖKALUT iestinnän työkalupakki Suomen kirjastoseura 2008

2 Kirjasto ja media Julkisyhteisö viestii Viestintä: vaikuttavan viestinnän Top 5 Näy oikeissa julkisuuksissa * määrittele omat tavoitteet ja ydinviestit * seuraa julkisuuksien olemusta * muokkaa viestiäsi eri kohdeyleisöille / osajulkisuuksille * seuraa vaikuttavuutta ja sopeuta toimintaa sen mukaan Mihin julkisyhteisö tarvitsee viestintää? - muistuttaa olemassaolostaan - vahvistaa olemassaolon oikeutustaan - kertoo palveluistaan - käy vuoropuhelua sidosryhmiensä ja yhteisöjensä kanssa - markkinoi osaamistaan ja palvelujaan - vaikuttaa yhteiskunnan päättäjiin - hallitsee mainettaan - vahvistaa henkilökunnan sitoutumista Mihin viestinnällä vaikutetaan? - teot, valinnat - arvot, uskomukset - mielipiteet, asenteet, mielikuvat - tiedon lisääminen, huomion herättäminen Velvollisuus- / vaikuttavuusviestintä - Velvollisuus: tiedota silloin kun pitää, ole ulottuvilla ja käytettävissä, vastaa kysymyksiin, älä peittele, älä valehtele - Vaikuttavuus: arvioi asemaasi pelikentällä, seuraa mistä puhutaan, tee omia avauksia, opi tuntemaan mediat ja tärkeät ihmiset, luo koalitioita ja yhdistä voimia, yhdistä viestinnän eri keinoja keskenään Media Vallan vahtikoira? emokratian tukipilari? Asioiden kyseenalaistaja? Pienen ihmisen puolestapuhuja? Oman bisneksensä edistäjä? Toimittajien egon ja keskinäisen kilpailun areena? Päättäjien sylikoirana tai kumppanina oleminen on medialle kauhistus! Median toimintatavat, toimittajan arkipäivää - kilpailu parhaista jutuista - kilpailu parhaista haastateltavista - kilpailu muiden medioiden ja toimittajien kanssa ( esim. lehdet /sähköinen media) - kiire Toimittajat joutuvat valitsemaan valtavasta tiedonmäärästä Mikä vaikuttaa valintoihin? - suuruus, suuret luvut - uutuus - erilaisuus, poikkeavuus - dramaattisuus - inhimillinen näkökulma - kytkentä ajankohtaisiin asioihin Mediapelin sääntöjä, joista oltava tietoinen - media on arvaamaton - journalismin taso vaihtelee - nopeus päihittää tarkkuuden - subjektiivisuus ohittaa objektiivisuuden - pinnallisuus voittaa analyyttisyyden - aihevalinta sattumanvaraista

3 Organisaation mahdollisuuksia päästä julkisuuteen - tunnetut ja kiinnostavat ihmiset - asian tai organisaation merkitys - osaava viestintä - päivän agenda Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet - Haastateltavan on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään - Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se on toimi tusteknisesti mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. - Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. Uutiskriteereitä: - Ajankohtaisuus - Paikallisuus, läheisyys - Laajuus - Vaikuttavuus, merkittävyys - Voimakkuus - Poikkeuksellisuus Sosiaalinen media: heikot signaalit Sosiaalinen media tarkoittaa internetpalveluita, joihin käyttäjät itse tuottavat sisällön. Yhteiskunnan kannalta tärkeitä eivät ole vain ne kansalaiset, jotka keskustelevat verkossa, vaan myös se suuri joukko ihmisiä, joka seuraa keskusteluja ja omaksuu mielipiteitä. Internet antaa jokaiselle mahdollisuuden ilmaista itseään ilman perinteisiä portinvartijoita, toimituksia ja toimittajia. Jokainen voi olla samaan aikaan sekä sisältöjen tuottaja että osa yleisöä, kun perinteisen mallin mukaan yhdet tuottavat ja toiset kuluttavat. Monet mediatalot ovat perustaneet omia keskustelusivujaan, joilla mielipiteenvaihtoa voi ohjata ja seurata ja saada samalla tietoa ihmisten mielipiteistä. Monille yrityksille sosiaalisen median seuranta on jo arkipäivää. Verkosta välittyy liiketoiminnalle elintärkeitä asioita, kuten millaisia arvoja ja asenteita tulevaisuuden asiakkailla on tai mitä työltä ja työyhteisöltä odotetaan. Sosiaalisen median keskusteluja luotaamalla löydämme usein myös sellaista, mitä emme edes olisi osanneet kysyä. Gallupeihin pääsevät jo tunnistetut ilmiöt, mutta voidaksemme ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja riskejä niin sanotut heikot signaalit ovat olennaisia. (Elisa Juholin, Helsingin Sanomat, ) Wikipedia: Sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin jaettuun mediasisältöön. Näissä käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. Nämä ovat yleisesti Web 2.0 -nimikkeen alle kerättyjä palveluja kuten esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit. Kynnys julkaista tällaisissa medioissa on matala, osallistumisesta ei saa palkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi ja sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Sosiaaliselle medialle on myös tyypillistä, että se toimii yleensä vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa perinteisen median tavoin. Facebook ja MySpace ovat sosiaalisten verkostojen ylläpitoon suunnattuja ajanvietesivustoja. org/wiki/sosiaalinen_media Kirjastot sosiaalisessa mediassa; mm. Kirjastolehti 2/2008, to?modeyksi=yksi&teksti_id=11024 Kirjastot.fi, kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalvelujen portaali keskustelut ja blogit osentti, valtiotieteen tohtori Elisa Juholin, Helsingin yliopisto, viestinnän laitos

4 Uutiskriteereitä Uutiskriteerit eli mikä tekee jostakin uutisen 1. Kielteisyys. Tapahtumauutisten arvo vahinkojen, vammojen tai kuolleitten avulla. Konfliktit poliitikkojen puolueitten tai maitten välillä. Sotareportaasit, onnettomuudet, luonnonkatastrofit, terroriteot jne. 2. Tuoreus. Aika on uutisen tärkeimpiä mittareita. Myös se miten tapahtuma sopii uutistyön sykliin. 3. Läheisyys. Maantieteellinen läheisyys, myös kulttuurinen läheisyys. 4. Yhdenmukaisuus. Uutinen vastaa kulttuurisia odotuksia. 5. Selkeys. Uutisen tulee olla ymmärrettävä, selkeitä faktoja 6. Odottamattomuus. Uusi on kiinnostavampaa kuin rutiinit. 7. Superlatiivisuus. Suurin, väkivaltaisin, jne 8. Relevanssi. Vaikutus yleisön elämään, mitä tarkoittaa ns. tavallisen ihmisen tasolla. 9. Henkilöitävyys. Lähteitä on löydettävä, prosessit henkilöitävä 10. Eliittihenkilöt. Poliitikot, julkisuuden henkilöt 11. Edustavuus. Lähteen auktoriteetti, asiantuntijuus aateloi 12. Faktisuus. Paikkakuntia, nimiä, rahasummia, numeroita.. (Ylen Opinportin aineistoja) 2000-luvun uutiskriteereitä täydentämään edellisiä - Tässä ja nyt (deadlinesta siirrytty online-uutisointiin) - Viihteellisyys - Visuaalisuus - Sensaatiot

5 Tiedottajan työkalut Pdf-oppaat (Tiedoteeski, Tiedottajan ABC Tiedotustilaisuuden järjestäminen Viestintästrategia Eri medioiden erityispiirteet