Tiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan

Transkriptio

1 Tiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan Satu Lipponen, YTM Viestintäpäällikkö Syöpäjärjestöt

2 Tutkijan monta roolia Halu kertoa omasta tutkimuksesta: edistää uraa, edistää asiaa, jota pitää tärkeänä (kunnianhimo, eettisyys) Halu olla yhteiskunnallisesti aktiivinen: tutkimuksen lisäksi kirjoittaa muustakin kuin omasta tutkimuksestaan, esim. asuinympäristöstä, kunnallispolitiikasta, kulttuurista Aito kiinnostus kirjoittamiseen ja kieleen moni ohjautuu tutkijaksi, koska tekstin tuottaminen on helppoa Akateemisesta ajattelusta on hyötyä kirjoittamisesta mm. käsitteiden selkeys, eksaktius Kaikista akateemisista kirjoittajista ei kuitenkaan tule hyviä yleistajuisia kirjoittajia tai viestijöitä.

3 Julkinen kirjoittaminen on aina stressaavaa Kirjoitusta saatetaan muuttaa mitä laadukkaampi media, sitä tiukempaa on editointi Otsikointi saatetaan tehdä pieleen, kuva valita väärin ja grafiikka epäolennaisesta Juttu saatetaan lyhentää väärin Termejä saatetaan kirjoittaa uusiksi Ihmiset voivat käsittää kirjoituksen väärin Yleistajuinen kirjoittaminen mediaan on aivan eri asia kuin tutkimusartikkelin kirjoittaminen! Miksi kirjoitan? Pitää tehdä itselleen selväksi lukijalle tärkeintä, että teksti on sujuvaa

4 Median muutos meneillään Tiedejutut eivät tälle hetkellä ole kovassa buumissa, paitsi erikoislehdissä Toisaalta on pulaa hyvistä areenoista, toisaalta sisältöjen tarve kasvaa koko ajan Mihin välineeseen kirjoitan: verkko, painettu lehti, sanomalehti, aikakauslehti, paikallislehti, viranomaisjulkaisu Millainen tyyli on minulle luontevin? Tyylirikkoja näkee usein. Tiedetekstiä yritetään keventää ja vielä varmuuden vuoksi kevyempi sana laitetaan lainausmerkkeihin, jotta varmasti viestitään, että tässä nyt keventelen. Suusta pääsee sammakko, kynästä lapsus.

5 Miten ammattikirjoittajat pitävät yllä taitojaan? Lukevat paljon: kaunokirjallisuus, runous Seuraavat kielioppia ja huoltavat kieltään säännöllisesti kursseilla, välttävät kliseitä (aikojen saatossa), käyttävät adjektiiveja ja suosivat aktiivirakenteita Luettavat kirjoituksia toisillaan ja pyytävät kommentteja Pitävät sovitut pituudet merkilleen Miettivät tekstiin väliotsikoita ja keventäviä aineksia Pitävät kappaleet lyhyinä Miettivät tarkoin aloitusta ja panostavat siihen Miettivät myös kirjoitusten visuaalisia elementtejä Taitavat tekstinkirjoittamisen standardit (välit, lyhenteet)

6 Tunnista eri kirjoittamisen tyypit Tiedote: mitä, missä, milloin, ketkä, miksi ja mitä siitä seuraa eli sisältää päiväyksen, lyhyesti asian, tiedon lisälähteeseen ja yhteystiedot; nimi, titteli, ammattinimike, sähköposti, gsm Kannattaa pyytää ammattiapua esim. oman tutkimuslaitoksen viestinnästä Se, mikä itsestä on tärkeää, ei aina tärkeää medialle kannattaa tästäkin kysellä viestinnästä, mistä tiedottaa Artikkeli omasta aiheesta: välineen tyyliä kannattaa katsoa, pyytää ohjeita ja neuvoja Yleistajuisissa jutuissa ei ole sivistyssanoja Paikallislehdet hyvä väline! Blogissa voi olla persoonallinen

7 Norman Mailer ja journalistin määritelmä If a person is not talented enough to be a novelist, not smart enough to be a lawyer, and his hands are too shaky to perform operations, he becomes a journalist.

8 Mitä taitoja tutkijoilta vaaditaan? Aivan samat kriteerit kuin muiltakin kirjoittajilta Näkökulmaa kannattaa miettiä, kieli huoltaa ja juttu luettaa muilla Ammattikirjoittaja on nöyrä muiden kritiikille, amatööri kirjoittaa sydänverellään eikä oikein innostu korjailuista Joustavuutta: juttu voi mennä julkisuuteen eri tavoin kuin on halunnut Halua kommentoida kirjoittamistaan Toiset osaavat kirjoittaa, toiset eivät Tieteen edustajien pahin ongelma on juttujen rakenne, substantiivitauti ja kaikinpuolinen kapulakielisyys Tekijä häivytetään lääkäripassiivi

9 Tuomo Mörän jaottelu Tutkija relevanssi asiat logiikka perustelut, varaukset vierassanat kohde: tiedeyhteisö Journalisti kiinnostavuus ihmiset tarina johtopäätös arkikieli kohde: suuri yleisö

10 Uutistoimiston toimittaja odottaa tutkijalta Asiallista ja tutkittua tietoa omalta alalta. Nopeutta ja tavoitettavuutta. Tiedotteen lisätietojen antajan tulee esimerkiksi olla tavattavissa sen päivän, kun tiedote on jakelussa. Toimittaja saattaa soittaa parikin kertaa tarkistaakseen asioita. Asian avaamista - ei totuuden kiertelyä - käytännöllisesti, tavalliselle ihmiselle Pääasioiden tiivistämistä laajasta aineistosta ja tärkeimmän viestin seulomista esiin Ammatillista suhtautumista myös hankalissa ja ikävissä asioissa. Ikävistä kysymyksistä ei kannata suuttua - toimittaja ei vainoa ketään henkilökohtaisesti, vaan kyselee hankkiakseen tarvitsemiaan tietoja. Lähde Päivi Seppälä, STT:n yhteiskunta- ja kulttuuriryhmän esimies

11 Syöpä, media ja julkisuus klo Tieteiden talolla julkistamistilaisuus Lääketieteen toimittajien ja Laadullisen terveystutkimuksen verkoston seminaarin jälkeen. uus_ja_hyvin/ Tervetuloa!