Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Transkriptio

1 Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

2 Tämä pp-esitys löytyy kurssiohjelmasivulta kohdasta Tiede sähköisissä viestimissä

3 Tausta ja tavoitteet Tavoitteena ei ole tehdä tyylipuhdasta mediatutkimusta vaan kehittää medialukutaitoa ja ymmärtää ohjelmien taustalla olevia prosesseja pohdiskeleva esseemäinen raportti; omat näkemykset sallittuja ja suositeltavia Analyysin tuloksista work shop ohjelmien tekijöiden kanssa Lisäksi jokainen kirjoittaa lyhyen (1-2 sivua) raportin/palautteen projektin kokemuksista

4 Näin edetään Ryhmätyö Ohjelmien/verkkosivujen katselu/kuuntelu -> keskustelut ryhmän kesken -> ohjaussessio -> tekijöiden haastattelut, (mahd.) ohjelmanteon seuraaminen -> raportin/esseen kirjoittaminen Raportin/esseen pituus 5-10 sivua Eli pohtikaa vastauksia kysymyksiin 1) ohjelmien/verkkosivujen sisällön perusteella 2) haastattelujen perusteella 3) ohjelmanteon prosessia seuraamalla

5 Aikataulu Johdanto 17.3 Työkalut Ryhmäkohtaista ohjausta vko 14 (esim. haastattelujen kysymykset) Väliraportti Tekijöiden/juttujen kohteiden haastattelut huhtikuun alkupuoliskolla Raportit viimeistään klo workshop ohjelmien tekijöiden kanssa pp-esitys raporteista ja keskustelu

6 Aineistot Ylen tiedeohjelmat Prisma-studio Prisma-studion verkkosivut, twitter ja facebook Verkkoaineistot samasta/samoista ohjelmista kuin Prisma-studion analyysi Tiedeykkönen Tekijöiden haastattelut Ohjelmissa esiintyneiden haastattelut

7 Näkökulmia ohjelmien analyysiin Pohtikaa miksi tiedeohjelmien sisällöt ja asioiden käsittelytavat ovat sellaisia kuin ovat? Mitkä seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet aiheiden, näkökulmien ja käsittelytapojen valitsemiseen? Mikä on toimittajien rooli/ suhtautumistapa tieteeseen? Mikä on lähteiden rooli ohjelmissa? Arvioikaa miten tiedettä ja tutkijoita on käytetty lähteinä ja/tai haastateltavina

8 Verkkosivut: Sivujen ja ohjelmien suhde Vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden luominen (twitter ja facebook)

9 Tiedeohjelmien sisältöön voivat vaikuttaa esimerkiksi nämä tekijät (Mörä 1999/2013) Yksilötekijät Esim. ohjelmantekijöiden henkilökohtainen, ammatillinen ja koulutuksellinen tausta Tekijöiden henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet

10 Organisatoriset tekijät ja puitteet Mediatalon tavoitteet (esim. julkinen palvelu, valistus, yleisölukujen tavoittelu) Näkyykö Ylen julkisen palvelun rooli ohjelmassa? Jos näkyy, millä tavoin? Jos ei, pitäisikö? Olisiko ohjelma voitu esittää kaupallisella kanavalla? Esityspaikka ja -aika (kanava, prime time vai ei) Eri kanavilla ja esitysajoilla lähtökohtaisesti erilaiset yleisöt Kanavien kilpailutilanne Resurssit (työvoima, raha), joilla ohjelmat tehdään

11 Aiheenvalinnan kriteerit - miksi juuri tämä asia on valittu ohjelman aiheeksi? Tärkeys? Kiinnostavuus? Tieteellinen relevanssi? Ajankohtaisuus? Sattuma? Miksi juuri tämä käsittelytapa? Valistus vs. viihde tiedonvälittäminen vs. tarinan kertominen tiedelähtöinen/ongelmalähtöinen Juontajavetoinen/asiantuntijavetoinen Ym. Aineiston/tiedon keruun rutiinit; miten ja mistä tietoa on tapana hankkia? Miten taustatiedon hankintatavat vaikuttavat sisältöön? (vrt. Kruvand 2012)

12 Esitystapaan liittyvät rutiinit Välineen (radio vs. tv) vaikutus ja vaatimukset Lajityypin (uutinen, reportaasi, dokumentti, makasiiniohjelma, keskustelu) vaikutus ja erityispiirteet (Audio)Visuaalisuuden rooli, draaman/viihteen keinojen käyttö. Millaisia keinoja käytetty? Miten draaman/viihteellisyyden ja tieteen yhdistäminen on onnistunut? Tiedeohjelma vai viihdeohjelma? Voiko olla molemmat?

13 Ammatillinen kulttuuri (esim.) Millaisia aihepiirejä ja tieteenaloja kanavalla/toimituksessa on tapana painottaa ja miksi? Millaiset asenteet/suhtautumistavat tekijöillä on tiedettä ja tutkijoita kohtaan Voiko tekijät määritellä esim. tieteen kriitikoiksi, tiedottajiksi, tieteen promoottoreiksi, kansanomaistajiksi, viihteellistäjiksi vai joksikin muuksi? (ks. Lampinen & Mörä 2015) Mitä heidän pitäisi olla?

14 Mennäänkö esim. tiede edellä vai yleisö edellä? Tiedotetaanko tieteen uusista saavutuksista vai etsitäänkö tutkimusten avulla näkökulmia yleisöä kiinnostaviin kysymyksiin? Popularisoidaanko liikaa tai liian vähän? Aliarvioidaanko tai yliarvioidaanko yleisöjä? Ovatko ohjelmat tieteellisesti päteviä?

15 Tiede ja asiantuntija lähteenä Mikä on asiantuntijuuden rooli ohjelmissa? Miten asiantuntijan ammattitaitoa on käytetty? Ovatko asiantuntijat esim. keskiössä vai taustoittavassa roolissa? Miten haastatteluja on käytetty? Miten tutkijan ja ohjelmantekijän kommunikointitavat kohtaavat (ks. Hans Peter Peters 2008)? Miksi juuri tietyt asiantuntijat on valittu haastateltavaksi? Vrt. Kruvand (2012) Ovatko valinnat onnistuneita?

16 Mitä haastateltava ajatteli ohjelman/jutun aiheesta ja näkökulmasta? Miten haastateltava koki haastattelutilanteen? Miten haastateltava koki oman roolinsa ohjelmassa/jutussa?

17 Verkkosisältöjen analyysi Prisma-studion verkkosivut Kohteena sivut ja keskusteluforumit, joista toinen ryhmä tekee analyysia Verkkosivujen suhde ohjelmaan Tiivistävätkö ohjelmien sisällön vai tuovatko siihen jotain lisää? Houkuttelevatko katsomaan? Millä tavoin? Houkuttelevatko hankkimaan lisätietoja? Annetaanko linkkejä muihin sisältöihin?

18 Facebook ja Twitter Määrällinen sisältö: Kävijöiden, seuraajien keskustelijoiden määrät? Keskustelujen sisällöt: Mistä keskustellaan (teemat)? Mikä herättää keskustelua? Millaisia piirteitä keskustelulla on? Irtoaako keskustelu ohjelmien sisällöstä? Keskustelujen sävy? Positiivinen, negatiivinen, rakentava, aggressiivinen? Vuorovaikutussuhteet: syntyykö yleisön ja tekijöiden välille keskustelua? Syntyykö verkkokeskustelijoiden välille vuorovaikutusta? Ovatko keskustelijat saman mielisiä vai erimielisiä? Tekijöiden asenteet: Miten ohjelmien tekijät suhtautuvat ohjelmien facebook-sivujen ja twitterin olemassaoloon? Seuraavatko tekijät ohjelmista käytävää keskustelua somessa? Miten he suhtautuvat tähän keskusteluun? Yhteisöllisyys: syntyykö Prisma-studion ympärille jotain mitä voisi kutsua yhteisöksi?

19 Yhteyshenkilöt ja haastateltavat Prisma Studio: Marjo Harju Tiia Nurmilaakso Jussi Nygren Tiedeykkönen: Maija Kaipainen Sisko Loikkanen Teija Peltoniemi Leena Mattila Akuutti Marjo Lundvall Sähköpostit:

20 Kirjallisuus Marjorie Kruvand (2012): Dr. Soundbite : The Making of an Expert Source in Science and Medical Stories. Science Communication Oct Riikka Lampinen & Tuomo Mörä (2015): Valistaja, viihdyttäjä vai vahtikoira? Suomalaisten tieteen erikoistoimittajien ammatti-identiteetti. Kasvatus & Aika 1/ (Tuomo Mörä (1999): EU-journalismin anatomia) Hans Peter Peters (2008): Scientists as public experts. In Bucchi & Trench (eds.): Handbook of Public Communication of Science and Technology

21 Ryhmät Akuutti Katri Sääksjärvi, Riika Sarviaho, Elina Vitikka(?) Prisma-studio Sanja Hakala, Johanna Kiiski, Camilla Höglund Tiede1 Ahto Apajalahti, Hanna Nurminen, Jani Lappalainen Verkko Olli Hokkanen, Eila Kauppinen

22 Yhteystiedot: (paitsi