Tiedejournalismin tulevaisuus

Transkriptio

1 Tiedejournalismin tulevaisuus Jukka Ruukki Toimituksen esimies, päätoimittaja Helsingin Sanomat & Helsingin yliopisto

2 Tästä puhun Kuinka tiede pärjää julkisuudessa? Tiedejournalismin tulevaisuus onko sitä? Keskustelua Jukka Ruukki, Tiedelehti

3 Sanoma tiedetoimitus 8 kokenutta tiedejournalistia ja visualistia koottu Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden tekijöistä tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja digitaalisia sisältöjä HS:n kokonaistavoittavuus 2,3 miljoona / vko, Tieteellä yli Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

4 4

5 Suomen suurin tiedelehti 12 kertaa vuodessa kaikki tieteenalat, erit. luonnontieteet levikki , lukijoita tiede.fi, viikkokävijää julkaisija Tieteen tiedotus ry. Jukka Ruukki, Tiedelehti

6 Kuinka tiede pärjää julkisuudessa? Jukka Ruukki, Tiedelehti

7 Tiede ei yleensä juhli lööpeissä, mutta pärjää mediakilpailussa Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

8 Tiedebarometri mittaa suomalaisten suhdetta tieteeseen Tutkittu 2001, 2004, 2007, 2010 ja

9 Suomalaiset luottavat tieteeseen Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

10 ja haluavat sitä lisää Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Jukka Ruukki, Tiede-lehti Jukka Ruukki

11 Terveys ja tekniikka kiinnostaa, tiedepolitiikka EVVK Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Jukka Ruukki, Tiede-lehti Jukka Ruukki

12 mutta tuntevat tutkijoita kehnosti Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Jukka Ruukki, Tiede-lehti Jukka Ruukki

13 Lisää? Media on vastannut huutoon. Jukka Ruukki, Tiedelehti

14 14

15 15

16 16

17 Tiede paremmin esille 17

18 Tiede on kaikkialla Seiska marraskuu 2014 Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

19 TOP 15 uutiset (Tekniikka&Talous 2012) 1. Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista 2. Ydinräjähdys 30 km päässä: "Näin valoa vasten luut käsieni läpi" 3. Historian vaarallisin koe? Jos meisseli lipsahtaa, syttyy ydinpommi sormien välissä - ja lipsahtihan 4. Maailman karmeimman hajuinen aine: Pisara ilmaan ja ihmiset voivat välittömästi pahoin 400 m päässä 5. Valintamme joulun toivelahjoiksi 6. Lumikuorma ei riko tavallista kattoa 7. Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla 8. Tällainen on kohuttu Wikileaks lue kattava tietopaketti korvaa 95-oktaanisen ensi vuonna - tarkista käykö se sinun autoosi 10. Fyysikoiden valtava ällistys vahvistumassa todeksi? Luonnonlait muuttuvat paikan mukaan 11. Sydänkohtaus - riski näkyy hiuksista 12. Helsingin junaturma kuva kuvalta - jarruvika epätodennäköinen 13. Televisio menee taas uusiksi 14. Maitokaakao päihittää urheilujuomat, todistaa tutkimus 15. Miksi teekkaria huijataan? Työtuntien mukaan DI-tutkinnon oikea mitta on 400 op eikä 300 Jukka Ruukki, Tiedelehti

20 Tiede on kaikkialla tiedejuttujen määrä Suomen tiedotusvälineissä on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien (väitös, Erkki A. Kauhanen) ylellisyydestä yleishyödykkeeksi yhä enemmän tiedesisältöä osana yleistä uutisvuota ei-perinteisiä tiedejuttuja, lisätietoja ja näkökulmia muihin juttuihin Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

21 Määrä entä se laatu? Jukka Ruukki, Tiedelehti

22 22

23 23

24 Mikään yksittäinen tutkimus ei kerro koko totuutta ja siksi tutkimuksia pitäisikin kasata paljon yhteen. Sellaisistakin ruuista, joita voi täysin yksiselitteisesti pitää terveyden kannalta hyvinä, kuten vihanneksista, hedelmistä, marjoista ja kaloista, voi löytää negatiivisia tutkimustuloksia. Jos joku haluaa löytää tutkimuksen, jossa osoitetaan, että runsas vihannesten käyttö on terveyden kannalta huono asia, sellainenkin löytyy. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopisto Yle.fi

25 Tulevaisuus onko sitä? Jukka Ruukki, Tiedelehti

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 Median murros vaikuttaa tiedejournalismin edellytyksiin Perinteisen median kuluttaminen vähenee (lehdet, televisio), käyttötottumukset muuttuvat nopeasti Myös talouden taantuma rokottaa (tilaus- ja ilmoitustuotot laskussa) Vähemmällä väellä tehdään enemmän ja useampaan kanavaan Media kulkee vääjäämättä kohti digitaalisuutta Sosiaalisen median merkitys vahvistuu Yleisöt sirpaloituvat ja heimoutuvat Tämä säilyy: median käyttö vain vahvistuu ja ihmiset haluavat entistä enemmän tietoa, viihtymistä ja tarinoita Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

32 1980- ja 90-luvuilla oli toisin Tiedejournalismin kukoistuskausi maailmalla Jokaisella merkittävällä kaupallisella medialla vahva panos tiedejournalismiin ei rahan takia 95 yhdysvaltalaisella päivälehdellä oma vahva tiedetoimitus, nyt n. 30 Viikottaisia tiedeliitteitä 85, nyt 19 Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

33 Murros tuo muutoksia 59 % toimittajista kertoo viikkotuotoksensa moni kertaistuneen (Nature-lehden selvitys 2011) Printin lisäksi verkkojutut, blogit, podcastit Vähemmän tiedesisältöjä mediassa, vähemmän osaamista Riippuvuus muiden tuottamasta materiaaliin (kriittisyys katoaa?) Ei aikaa seurata ja raportoida mutkikkaista ja hitaasti kehittyvistä aiheista, jotka vaativat syvää tietoa ja asiantuntemusta Viihteellistyminen: paineen alla keskitytään kevyisiin aiheisiin, joilla pelastetaan myynti- ja yleisöluvut Tiedesisältöjen väheneminen ja keskittyminen: harvat ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat tärkeitä aiheita Perinteisen median ongelma: kuka suostuu enää maksumieheksi, kun yleisöt pirstaloituvat ja verkko on tulvillaan tietoa tieteestä? Darwinistinen näkökulma: suurin ja vahvin ei selviä, vaan sopeutuvaisin Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

34 34

35 35 Median sekä journalistisen työn muutosta ei pidä tulkita niin, etteikö journalistista asiantuntijuutta tarvittaisi. Amatöörien ja ammattilaisten välisten rajojen liudentuminen ei tee ammattilaisista tarpeettomia. Journalismi muuttuu yhteistoiminnalliseksi käytännöksi, ja ihmisten arjessa limittyvät sosiaalisen median kautta välittyvä informaatio ja ammattimaisesti tuotettu journalismi. Tulevaisuuden journalisti on siksi pikemminkin aloitteentekijä, moderaattori ja tiedon kriittinen tulkitsija kuin luennoitsija. Keskisuomalainen Jaana Hujanen Tom Moring Carl-Gustav Lindén Helsingin yliopisto/ Svenska

36 Ilmiöitä ja ratkaisuja Jukka Ruukki, Tiedelehti

37 Arvoisat kanssatieteilijät! Kertokaamme työstämme kaikelle kansalle. Ei riitä, että julkaisemme ulkomaisissa tieteellisissä lehdissä. Jokaisella suomalaisella on oikeus saada parasta mahdollista tietoa. Muuten tyhjiö täyttyy humpuukilla, rokotteista luovutaan, monokulttuurista haaveillaan, geenimuuntelu kielletään ja ministerit alkavat ajatella omilla aivoillaan. Mikael Niku Yliopisto 6/

38 Blogien nousu Digitalisoituminen avasi suoran yhteyden tutkijoiden ja yleisön välille Moni startannut tutkijoiden omasta intressistä Suosituimmat tiedeblogit keräävät kymmeniätuhansia viikkokävijöitä, myös mediat perustaneet omia Kysymys: tiedeviestintää vai journalismia? Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

39 Science is like any other enterprise. It s human, it s flawed, it s filled with politics and ego. You need journalists to check those kind of things (Robert Lee Hotz, The Wall Street Journal) Jukka Ruukki, Tiedelehti

40 Saman keksineet yliopistot, tutkimuslaitokset, lobbarit 40

41 41

42 42

43 Riippumaton journalismi, joukkorahoitus, filantropia.. 43

44 Puolikaupallista - omaksi ja muiden iloksi 44

45 45

46 Perinteisen median vastaus: maksumuuri Motto: Niin laadukasta sisältöä, ettei voi olla maksatta Yhdysvalloissa The Wall Street Journalissa käytössä jo kymmenisen vuotta hyvällä menestyksellä Suomessa Helsingin Sanomat, Kauppalehti Tiede avainsisältöä HS:lle, kerää lukijoita Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

47 Maksumuuri poistetaan, jotta lehdet tavoittaisivat mahdollisimman monia, erityisesti nuoria lukijoita. KSF Media lanseeraa uuden HBL uutissovelluksen. Se sisältää materiaalia kaikista kolmesta sanomalehdestä aamu- ja iltapäivälehtinä sekä jatkuvasti päivittyvänä uutisvirtana. Turun Sanomat

48 Timo Automaattikääntäjät kehittyvät lähivuosina niin tehokkaiksi, ettei pieni kielialue enää suojaa paikallisia medioita. Timo Argillander, Markkinointi ja. Mainonta

49 Hyvät uutiset Jukka Ruukki, Tiedelehti

50 Maailman tulkkia tarvitaan Tieteen vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan: osaavalle ja kriittiselle tiedejournalismille on tilaa ehkä enemmän kuin koskaan. Paljon uhkia ja mahdollisuuksia, jotka kaipaavat tulkintaa: ilmastonmuutos, geenimuuntelu, superbakteerit, robotiikka, kvanttitietokone Jukka Ruukki, Tiedelehti Jukka Ruukki

51 51

52 52

53 53

54 54

55 Jukka Ruukki, Tiedelehti