UUDISVIITTOMAT VIITTOMAKIELEN KUVASANAKIRJASSA 1977 (1973)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDISVIITTOMAT VIITTOMAKIELEN KUVASANAKIRJASSA 1977 (1973)"

Transkriptio

1 UUDISVIITTOMAT VIITTOMAKIELEN KUVASANAKIRJASSA 1977 (1973) Mirja Palokankare Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ TURUN YKSIKKÖ Mirja Palokankare Uudisviittomat Viittomakielen kuvasanakirjassa 1977 (1973) Turku s. 6 liitettä Viittomakielen tulkkauksessa ja kääntämisessä tulee väistämättä tilanteita, joissa suora käännösvastine puuttuu. Mitä syvällisemmästä asiasta ja mitä oudommasta aiheesta kulttuurisesti sekä ajallisesti ja paikallisesti on kysymys, sitä suurempia vaikeuksia on löytää sopiva viittomakielinen ilmaus. Usein käytetty menetelmä on parafraasi eli ilmauksen esittäminen toisin sanoin tai toisessa muodossa, usein nimenomaan selittämällä, mitä se tarkoittaa. Näin ei voi tehdä jatkuvasti, vaan tietyssä vaiheessa on harkittava uuden viittoman luomista. Opinnäytetyön kirjoittaja on ollut mukana käännöstyöryhmässä, jossa on käännetty uskonnollista kirjallisuutta viittomakielelle. Tästä käännöstyöstä on lähtöisin kiinnostus uudisviittomia kohtaan. Jos kysymys on hetkellisestä tarpeesta, viittoma ei useinkaan jää elämään eikä leviä suuremman käyttäjäkunnan käyttöön. Viittomakielinen käyttäjäkunta joko hyväksyy tai hylkää virallisemmaltakin taholta käyttöön suositellut viittomat. Kun Viittomakielen kuvasanakirja julkaistiin vuonna 1973, viittomakielitoimikunta mainitsi kirjan esipuheessa, että se ehdottaa joukkoa uusia viittomia suomen kielen uusien sanojen ja käsitteiden käännösvastineiksi, koska niille ei ollut yleisesti tunnettuja viittomia. Nämä uudet viittomat, joita suositeltiin yleiseen käyttöön, oli merkitty suomenkielisten vastineiden jälkeisellä tähdellä. Opinnäytetyössä, joka on tehty käyttäen vuonna 1977 ilmestynyttä toista, korjattua painosta, on selvitetty, mitä mieltä kirjan käyttäjät ovat näistä tähdellä merkityistä viittomista. Haastattelut on tehty kesän ja syksyn 2001 aikana. Tulosten perusteella on tehty johtopäätöksiä uudisviittomien luomisesta. Varsin monet tähdellä merkityt viittomat olivat haastateltujen käytössä joko sellaisenaan tai vaihtoehtoisesti muunneltuina, mutta kuitenkin Kuvasanakirjan viittoman motivoimina. Tuloksissa on lueteltu syitä, miksi joitain viittomia ei haluttu käyttää. Haastateltavat pitivät kaikkia Kuvasanakirjan viittomia, myös tähdellä merkittyjä, samanarvoisina. Tutkimuksessa ei saatu vastausta, miksi myös jo aikaisemmin olemassa olevia viittomia oli merkitty tähdellä. Haastatelluilla oli käytössään monenlaisia vaihtoehtoisia viittomia, mikä kertoo myös viittomakielen rikkaudesta. Asiasanat: viittoma, uudisviittoma, kiinteä viittoma, sormiaakkosviittoma Säilytyspaikka: DIAK/ Turun yksikkö

3 KÄYTETYT LYHENNYKSET 1. Sanakirjojen lyhennykset: VKS = Viittomakielen kuvasanakirja, Kuurojen Liitto ry, 1977 (1973) SVP = Suomalaisen viittomakielen perussanakirja, Kuurojen Liitto ry, 1998, selityksessä olen saattanut antaa lisäksi ko. viittoman yleisimpiä merkityksiä. k + p + sp + s viittomistoa = kasvatustieteen, psykologian, sosiaalipolitiikan ja sosiologian viittomistoa, Kuurojen Liitto ry Selityksissä käytetyt lyhennykset: ok = oikea käsi, tarkoittaa dominoivaa kättä vk = vasen käsi, tarkoittaa ei-dominoivaa kättä

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. UUDISVIITTOMIEN MUODOSTAMISESTA Viittoma Viittomiston rakenne Sanat Uudisviittomat Symbolisuus Sormiaakkosviittomat Hyvän termin ominaisuuksia Terminologiset ominaisuudet Kielelliset ominaisuudet Käyttöön liittyvät ominaisuudet Uuden termin käyttöönotto Neologia Uudisviittomien luominen työryhmässämme AINEISTON HANKINTA Viittomakielen kuvasanakirja Haastateltavat Käytetyt merkintätavat MUISTIKUVIA VIITTOMAKIELITOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSTÄ TULOKSIA TULOSTEN ANALYSOINTI POHDINTAA 25 LÄHTEET 29 LIITTEET 1-6

5 1. JOHDANTO Olen ollut mukana Jehovan todistajien Suomen haaratoimiston viittomakieliosaston käännöstyöryhmässä, joka valmistaa viittomakielisiä videokasetteja opetustarkoitukseen. Työryhmään kuuluu useita henkilöitä, sekä kuuroja että kuulevia, joiden yhteisponnistuksena monien eri työvaiheiden kautta lopullinen käännös syntyy. Teksti on usein hyvin tiivistä ja siinä saattaa olla asiantuntijalausuntoja. Samoin Raamatun kieli on monimutkaista ja syvällistä, aikaero on suuri ja kulttuuri poikkeaa hyvin paljon meidän omasta kulttuuristamme. On monia käsitteitä, joille ei suoraan ole viittomia. Opiskelutulkkauksessa olen myös ollut usein tilanteessa, jossa opetettaville termeille ei ole viittomavastineita. Varmaan tilanne on samanlainen aina, kun käännetään kielestä toiseen. Tästä ongelmasta syntyi halu lähteä tutkimaan uudisviittomia, niiden syntyä ja sitä, millaiset uudisviittomat mahdollisesti jäävät elämään. Saadakseni pohjaa aiheeseeni olen tarkastellut Kuurojen Liitto ry:n 1977 (1973) julkaisemassa Viittomakielen kuvasanakirjassa olevia tähdellä merkittyjä viittomia. Kutsun niitä työssäni tähtiviittomiksi. Kirjassa on 323 tällaista tähtiviittomaa, joita viittomakielitoimikunta kirjan julkaisuvaiheessa 1970-luvun alussa suositteli uusina viittomina yleiseen käyttöön. Mitä näille viittomille on tapahtunut kuluneiden lähes 30 vuoden aikana? Miten kuurot itse suhtautuvat niihin? Ovatko viittomat yleistyneet käyttöön vai käytetäänkö niitä lainkaan? Haastattelemalla kuuroja ja analysoimalla itsekin näiden tähtiviittomien tämänhetkistä tilannetta uskoin saavani tietoa siitä, mitä kuurot ajattelevat niistä ja mitä vaihtoehtoisia viittomia on käytössä. Minulla oli myös tilaisuus haastatella erästä viittomakielitoimikunnassa mukana ollutta jäsentä, Tauno Kuuttia. Jotta tulos olisi luotettava, halusin haastatella eri-ikäisiä kuuroja tähtiviittomien käytöstä. Mutta koska niiden lukumäärä on kirjassa melkoisen suuri, tein ensin itse karkean arvion. Mielestäni aivan jokapäiväisessä käytössä olevia viittomia, esim. KANSAINVÄLINEN VKS 96.9 ei ollut tarpeellista kysyä. Vain nuorimman kuuron kanssa kävimme läpi kaikki kirjan tähtiviittomat. Samoin katsoin

6 2 viittoman olevan yleisessä käytössä, jos se esiintyy samanlaisena myös Suomalaisen viittomakielen perussanakirjassa, jonka on julkaissut Kuurojen Liitto ry vuonna 1998 tai jos olen nähnyt viittomaa käytettävän televisiossa viittomakielisissä uutisissa. Kuitenkin huomattavan osan, 113 tähtiviittomaa, otin mukaan, monia puhtaasta mielenkiinnosta, koska halusin oppia kuurojen käyttämiä vaihtoehtoja ja uskoin näin saavani laajempaa näkemystä viittomista. 2. UUDISVIITTOMIEN MUODOSTAMISESTA Tässä luvussa määrittelen uudisviittoman muodostamiseen liittyviä käsitteitä; mitä tarkoitetaan viittomalla ja millainen rakenne suomalaisen viittomakielen viittomistolla on. Ihmisillä on ollut aina tarve kommunikoida toistensa kanssa. Tällaisista ihmiskielistä, sekä puhutuista että viitotuista, käytetään nimitystä luonnollinen kieli. Luonnollisen kielen olemukseen kuuluu produktiivisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että puhutussa kielessä luodaan sanoja ja viittomakielessä uusia viittomia. Kun uudelle sanalle tai viittomalle on tarvetta, sille luodaan symboli. Näin esimerkiksi Lapissa poronhoitoalueella on ollut tarvetta luoda monia eri termejä poroille, täällä Lounais-Suomessa käytämme vain yhtä sanaa. Määrittelen myös symbolin käsitettä kielessä. Viittomakielessä uudet viittomat eli uudisviittomat ovat tällä hetkellä hyvin usein sormiaakkosviittomia, jotka kuitenkin monien viittomakieltä käyttävien kohdalla herättävät kielteisiä tunteita. Kääntäjä ja viittomakielessä usein tulkkikin asiakkaansa kanssa joutuvat silloin tällöin toimimaan neologisteina eli uusien termien luojina. Selvitän kohdassa 2.7. termin käsitettä ja hyvän termin ominaisuuksia sekä uuden termin käyttöönottoa. Lisäksi käyn läpi Rune Ingon määrittämiä tärkeimpiä termityyppejä. Lopuksi kerron, millainen käytäntö työryhmässämme on ollut uudisviittomien luomisessa.

7 Viittoma Viittoma on viittomakielen pienin vapaa muoto. Puhutussa kielessä sitä voi vastata sana, ehkä lauseke tai jopa kokonainen lause. (Rissanen 1985, 23.) Yksittäinen viittoma voidaan artikuloida joko yhdellä tai kahdella kädellä. Jos henkilö on oikeakätinen, hän viittoo yhden käden viittomat tavallisesti oikealla kädellään ja vasenkätinen vastaavasti vasemmalla. Oikeakätisen henkilön oikeaa kättä kutsutaan dominoivaksi ja vasenta ei-dominoivaksi kädeksi. Kahden käden viittomissa molemmat kädet voivat liikkua yhtä aktiivisesti tai toinen käsi voi dominoida. (Rissanen 1985, 47.) Viittoma koostuu käsimuodosta, artikulaatiopaikasta, liikkeestä ja orientaatiosta. Käsimuoto tarkoittaa sormien asentoa viittoman aikana ja se voi viittoman alkuja loppuvaiheessa pysyä samana tai muuttua. Artikulaatiopaikka tarkoittaa sitä kohtaa viittojan edessä olevassa tilassa, ns. neutraalitilassa tai viittojan keholla, jossa tai jonka läheisyydessä viittoma toteutuu. Liike tarkoittaa käsien liikettä viittoman aikana. Koska on olemassa hyvin monenlaisia liikkeitä, tämä on viittoman vaikeimmin kuvattavia piirteitä. Lisäksi viittomakielessä voidaan erottaa kahdenlaisia liikkeitä. Itse viittomaan liittyvää liikettä edeltää aina siirtymäliike, jonka aikana kädet liikkuvat viittoman tuottamisen aloituspaikkaan. Orientaatio tarkoittaa kämmenen ja sormien suuntaa suhteessa viittojan vartaloon. (Savolainen 2000 (a), ) Viittomaan saattaa liittyä myös eimanuaalisia eli ei-käsintehtäviä piirteitä. Tällaisia ei-manuaalisia piirteitä ovat pään ja vartalon liike, ilmeet sekä suun liikkeet ja asennot eli huulio. (Savolainen 2000 (a), 183) 2.2. Viittomiston rakenne Viittomiston rakenteessa voidaan perusviittomat jakaa yleisnimiin ja erisnimiin. Yleisnimet voidaan jakaa puolestaan yksinkertaisiin, kiinteisiin perusviittomiin, yhdysviittomiin ja johdettuihin viittomiin. Yksinkertaiset, kiinteät perusviittomat voidaan jakaa kahteen ryhmään, ei-klassifikatorisiin ja klassifikatorisiin

8 4 kiteytymiin. Ei-klassifikatoristen viittomien muodostamisessa on otettava huomioon niiden funktio eli tehtävä, siihen sopiva liike, koko ja muoto. Viittomia voidaan myös muodostaa yhdistämällä kaksi kiinteää viittomaa, jossa mahdollisuudet ovat verbaali + verbaali, nominaali + nominaali, verbaali + nominaali tai nominaali + verbaali (esimerkiksi TEKSTIVIESTI, INTERNET). Toisaalta voidaan myös yhdistää kiinteä viittoma + koon ja muodon tarkentaja/klassifikaattori (esimerkiksi OPINNÄYTETYÖ) tai koon ja muodon tarkentaja/klassifikaattori + koon ja muodon tarkentaja/klassifikaattori (esimerkiksi KANSI, KOMMUNIKAATTORI, SALKKUMIKRO). Viittoma voidaan myös johtaa toistolla (esimerkiksi ALUN PERIN = ALKAAx) tai sisäisellä muutoksella, kuten käsimuodon, paikan tai liikkeen muutoksella tai perusverbin muunnoksella. Lisäksi viittomakielessä on myös omaperäisiä uudismuodosteita (esimerkiksi HEUREKA, TELETAPPI). (liitteet 1 ja 2) (Rissanen 2000) Klassifikatorisilla viittomilla, joista käytetään myös nimitystä polysynteettiset viittomat, tarkoitetaan viittomia, joilla ei ole sanakirjassa esitettävää perusmuotoa, vaan ne on luotu käyttöyhteydessä. Polysynteettisten viittomien käsimuotoa pidetään yleensä juuriosana ja artikulaatiopaikkaa, liikettä, orientaatiota, pään ja vartalon liikettä sekä kasvojen liikettä juureen liitettävinä morfeemeina eli kielen pienimpinä merkitystä kantavina elementteinä, joita ei enää voi jakaa. Usein yksittäinen sana ei riitä käännösvastineeksi, vaan merkitystä on helpompi kuvata lauseella. (Savolainen 2000 (a), 172) Kiinteiden eli vakiintuneiden viittomien merkitystä sen sijaan voidaan kuvata yhdellä sanalla. (Savolainen 2000 (a), 172). Kiinteät viittomat ovat ns. sanakirjaviittomia, joihin myös opinnäytetyössäni tarkasteltavat viittomat kuuluvat Sanat Luonnollinen kieli on aina produktiivinen, eli sillä voidaan lähes loputtomasti luoda uusia ilmauksia. Meidän ei tarvitse opiskella uusia lauseita ja ilmauksia äidinkielessämme, vaan voimme itse tuottaa niitä. Tällaista produktiivisuutta esiintyy kaikilla kielen osa-alueilla. Suomen kieleenkin on syntynyt uusia sanoja

9 5 ja vastaavasti vanhoja sanoja jää pois käytöstä yhteiskunnan ja elämäntyylin muuttuessa. Esimerkiksi sanat piika, renki ja pehtoori eivät ole nykyään jokapäiväistä sanastoamme. Vastaavasti Aids, tekstiviesti ja euro olisivat olleet outoja ilmaisuja vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. (Malm ja Östman 2000, 16) 2.4. Uudisviittomat Viittomakielinen ihminen pystyy myös käyttämään kieltään produktiivisesti. Suomalaisen viittomakielen aseman vahvistumisen ansiosta viittomakieli on pystynyt palvelemaan uusia tarpeita. Koska kuurot nuoret opiskelevat hyvin erilaisiin ammatteihin ja erilaisilla koulutustasoilla yliopistoihin saakka, yleinen ongelma on, että viittomakielisiä termejä ei aina ole. Siksi tulkki ja kuuro opiskelija luovat usein yhdessä opiskeltavaan aiheeseen liittyviä viittomia. Viittomakielen käyttöalue on nykyään laajentunut kaikille yhteiskunnan alueille. Suurin osa uusista viittomista syntyy suomalaisen viittomakielen omista rakenneosista, mutta jossain määrin erikoisalojen termejä on lainattu myös ruotsalaisesta ja amerikkalaisesta viittomakielestä. (Malm ja Östman 2000, 16) 2.5. Symbolisuus Kirjassaan Yleinen kielitiede Fred Karlsson (Karlsson 1998, 12-13) tarkastelee luonnollisen kielen symbolisuutta. Luonnollinen kieli on symbolista, siinä on symboleita ja niiden yhdistelmiä. Esimerkiksi sana hevonen koostuu seitsemästä äänneyksiköstä (foneemista), jotka ovat sanan aineelliset rakenneosat, sen muoto: h,e,v,o,n,e,n. Sanalla hevonen on melko selvä merkitys. Se tarkoittaa yleensä tiettyä nisäkäslajia tai lajin yksilöitä. Merkitys equus käyttäen latinan vastaavaa sanaa kuvauskielenä on eri asia kuin äännejono hevonen. Kielellinen symboli on kaksijakoinen, se jakaantuu muotoon ja merkitykseen. Symboli kokonaisuudessaan viittaa tarkoitteeseen eli tarkastelun kohteena olevaan esineeseen, ilmiöön, tapahtumaan, ominaisuu-

10 6 teen jne., tässä tapauksessa joko lajiin tai lajin yksilöihin, jota voisi edustaa hevosen kuva. Symbolin merkityksen ja muodon suhde on konventionaalinen eli sopimuksenvarainen. Tämä merkityksen ja muodon sopimuksenvarainen yhteys tarkoittaa, ettei ole mitään luonnollista syytä, miksi nimenomaan equus ja muoto h,e,v,o,n,e,n, yhdessä muodostaisivat symbolin hevonen. Edelleen symbolin muodon eli foneemijonon h,e,v,o,n,e,n suhde mahdollisiin tarkoitteisiinsa ei ole luonnollisesti määräytynyt. Se ei millään tavalla muistuta näkemiämme hevosia. Voimme kyllä saada mielikuvia hevosista kuullessamme sanan hevonen, mutta vieraskielinen hevosta tarkoittava sana ei voisi vaikuttaa samalla tavalla, jos emme tiedä, että se merkitsee hevosta. Symbolin muodon suhde toisaalta sanan mahdollisiin tarkoitteisiin ja toisaalta merkitykseen on arbitraarinen eli mielivaltainen. Vaatimuksena on vain, että foneemijonon pitää olla suomen kielen foneemien yhdistelysääntöjen mukainen eikä se saa olla liitetty jo toisiin vakiintuneisiin merkityksiin. Foneemi tarkoittaa kielen pienintä yksikköä, joka itsessään ei kanna merkitystä, mutta joka vaihtuessaan muuttaa merkityksen. Esimerkiksi sana talo muuttuu merkitykseltään, kun pelkästään sen ensimmäinen kirjain vaihdetaan, salo, palo tai valo. Vaikka merkityksen ja muodon suhde onkin mielivaltainen, se on sopimuksenvaraisuuden vuoksi välttämätön. Jos hevoselle ehdotettaisiin jotain toista muotoa, jolla on jo merkitys, sen pitäisi ohittaa aiemmin vakiintunut sopimus. Esimerkiksi foneemijono l,e,h,m,ä on jo varattu toiselle eläimelle ja olisi hyvin sekavaa, jos tätä samaa sanaa käytettäisiin sekä lehmistä että hevosista. Amerikkalaisen tutkijan William C. Stokoen vuonna 1960 tekemä viittomakielen analyysi todisti, että myös viittomakielissä on tämä sama kaksoisjäsennys ja ne voidaan rinnastaa puhuttuihin luonnollisiin kieliin. (Jantunen 2001, 34.) Jos merkin muoto heijastaa tarkoitteensa ulkomuotoa tai muita ominaisuuksia, sitä kutsutaan ikoniksi. Vaikka tarkoitetta ei nähdä, ikoni säilyttää silti kuvallisen luonteensa ja kertoo tarkoitteestaan jotain. Ikonisuus ei ole arbitraarista. Amerikkalaista viittomakieltä tutkittaessa on huomattu, että ikoniset viittomat

11 7 muuttuvat ajan mittaan arbitraarisiksi ja näin ikonisuuden läpinäkyvyys hämärtyy (Rissanen 1985, 26 28) 2.6. Sormiaakkosviittomat Monet viittomakieliset suhtautuvat hyvin kielteisesti sormiaakkosviittomien käyttöön. Kielteinen suhtautuminen saattaa liittyä tapaan, jolla suomalainen viittomakieli luontaisesti laajentaa leksikkoaan. Suurin osa suomalaisista uudisviittomista tulee alun perin polysynteettisistä viittomista niin, että ne saavat vakiintuneen merkityksen, joka leviää yleiseen käyttöön. Polysynteettisissä viittomissa on aina jokin metaforinen eli kuvallinen suhde muodon ja merkityksen välillä. Kun viittomassa käytetään sormiaakkosta viittoman osana, tämä suhde ei toteudu. Vain poikkeustapauksissa sanan ensimmäisellä kirjaimella, jonka käsimuodolla viittoma tavallisesti tuotetaan, on jonkinlaista metaforista yhteyttä kohteen ominaisuuksiin. (Jantunen ja Savolainen 2000, 9) Osa viittomakielisistä kuuroista ja kuulevista henkilöistä vastustaa luonnostaan sormiaakkosten inkorporointia eli liittämistä kielen sanakirjaviittomiin. Silti kuurojen opettajien, kuurojen oppilaiden ja viittomakielentulkkien eri puolella Suomea on käytettävä erilaisia sormiaakkosia hyödyntäviä viittomia, koska oppitunneilla esille tuleville käsitteille ei ole olemassa vakiintuneita viittomavastineita. Näistä vain harvat vakiintuvat koko kieliyhteisön käyttöön. Tietyllä erityisalalla työskentelevä tai sitä opiskeleva viittomakielinen henkilö törmää väistämättä kielenkäyttöä koskeviin ongelmiin. Kaikille kielille olisi suuri haaste luoda omakieliset vastineet eri alojen tuhansille termeille. Puhutuissa kielissä lainataan termejä paljon muista kielistä, erityisesti englannista. Tällaisia ovat esimerkiksi internet ja informaatio. Usein sanoja vain muokataan oman kielen ääntö- ja kirjoitusasua vastaavaksi. Siksi on liian suuri vaatimus viittomakielille, että niiden pitäisi luoda kaikille erityisalojen termeille omaperäiset eli enimmäkseen polysynteettisten viittomien syntymekanismein luodut vastineet. (Jantunen ja Savolainen 2000, 10)

12 8 Kaikki maailman viittomakielet ovat vähemmistökielen asemassa ja siksi on todennäköistä, että niiden on pakko lainata termejä niitä ympäröivistä puhutuista kielistä. Suomalainen viittomakieli ei voi kovin paljoa lainata termejä toisista viittomakielistä ja kuitenkin sen on saatava täydennystä puuttuvaan viittomistoon. Siksi helposti lainataan puhutuista kielistä, lähinnä suomesta, ruotsista ja englannista. (Jantunen ja Savolainen 2000,11) Sormiaakkoskäsimuotoja sisältävillä viittomilla on aina perusmuoto, joten ne lasketaan leksikaalistuneisiin viittomiin. Vaikka jotkut sormiaakkoskäsimuotoja sisältävistä viittomista on muodostettu polysynteettisten viittomien joitakin ominaisuuksia hyödyntäen (esimerkiksi IDEA VKS 69.2 ja ATOMI VKS 17.5 hyödyntävät ikonisesti paikkaa ja liikettä), eivät tällaiset viittomat silti käyttäydy polysynteettisten viittomien tavoin, vaan ne ovat leksikaalistuneita. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, ettei sormiaakkoskäsimuoto voi toimia aidon polysynteettisen viittoman käsimuotona. (Jantunen ja Savolainen 2000, 11) Sormiaakkosviittomien yleistymisen syyksi suomalaisessa viittomakielessä Jantunen ja Savolainen (Jantunen ja Savolainen 2000, 10) arvioivat suomen kielen arvostusta luvulla alettiin suomen kielen mukaista viittomista pitää asiatyylisempänä ja hienompana kuin varsinaista viittomakieltä ja ehkä tätä kautta sormiaakkosviittomia sisältävät viittomat ovat päässeet suomalaisen viittomakielen leksikkoon. Terhi Rissasen (Rissanen 2000) mukaan syitä voisivat olla myös huulion käytön vähentyminen, sillä suomenkielisen sanan huuliolla saatettiin tarkentaa viittoman merkitystä. Lisäksi kielellä leikittely on hauskaa, kuten muistamme erilaisista loruista lapsuusajalta. Sormiaakkosviittomat ovat ikään kuin kielellä leikittelyä. Sitä paitsi suomen kielessäkin on alettu käyttää alkukirjainsanoja, esimerkiksi OAJ ja SVT Hyvän termin ominaisuuksia Termi on käsitteen kielellinen tunnus, joka kuvaa tarkasti määriteltyä käsitettä ja jonka sisältöön käyttöyhteys ei vaikuta. Termit kuuluvat olennaisena osana erikoiskieliin ja voivat olla yksittäisiä sanoja tai yhdyssanoja (esimerkiksi

13 9 energia, energiantuotantolaitos), sanaliittoja (esimerkiksi kapasitiivinen anturi), lyhenteitä (esimerkiksi EKG) tai myös numeroita, joihin on liitetty yksittäisiä kirjaimia (esimerkiksi kemiallisten aineiden merkit). (Tekniikan Sanastokeskus 2001) Alakohdissa esittelen seikkoja, joihin Tietotekniikan termitalkoiden koordinointiryhmä kiinnittää tietotekniikan termejä arvioidessaan ja termisuosituksia antaessaan huomiota. ( Tietotekniikan termitalkoot. Tekniikan sanastokeskuksen WWW-sivu ) Terminologiset ominaisuudet Termin tulisi olla läpikuultava eli termin luoman mielikuvan pitäisi olla käsitteen sisällön kanssa oikeansuuntainen, vaikka se ei olisi täsmällinen. Sen tulisi olla johdonmukainen eli olla sopusoinnussa käsitejärjestelmän kanssa, eikä se saa olla epäjohdonmukainen eikä ainakaan ristiriitainen lähikäsitteistä käytettävien nimitysten kanssa. On hyvä, jos termi myötäilee muissa kielissä tietotekniikan alalla erityisesti englannissa vakiintuneita ilmaisuja. Tämä ns. tekstiharmonia ei silti välttämättä tarkoita lainaamista kielestä toiseen Kielelliset ominaisuudet Termin tulisi olla helppo kirjoittaa, ääntää ja taivuttaa sekä johtaa uusia sanoja suomen kielen yleisten sääntöjen mukaan. Termin pitää erottua muista alalla käytettävissä termeistä sekä olla kielellisesti mahdollisimman ongelmaton, esimerkiksi eri sanaluokkiin kuuluvien sanojen tehtäviä ei saisi sekoittaa toisiinsa. Termi saisi olla mieluiten omakielinen, jos muut ominaisuudet vain sen sallivat.

14 Käyttöön liittyvät ominaisuudet Eri käyttötilanteet tai kohderyhmät tarvitsevat erilaisia termejä, sillä maallikot eivät useinkaan ymmärrä ammattilaisten käyttämiä termejä. Tämän vuoksi suositeltavia termejä on enemmän kuin yksi ja lisäksi voidaan selventää, millaiseen käyttöön eri vaihtoehdot sopivat. Kuitenkin on pyrittävä välttämään tarpeetonta synonymiaa eli samamerkityksisyyttä. Vaikka olisi olemassa monia termivaihtoehtoja, joitakin ei ehkä suositeta käytettäväksi. Selvästi vakiintuneen termin syrjäyttämiseen pitää olla erityisen vahvat perusteet ja olisi hyvä, jos termi olisi lyhyt eikä herättäisi haitallisia tai harhaanjohtavia mielikuvia. Vain harvoin termit täyttävät kaikki edellä esitetyt ominaisuudet. Kun suosituksia annetaan, pyritään löytämään mahdollisimman käyttökelpoinen ratkaisu Uuden termin käyttöönotto Uutta termiä voidaan tarvita nimitykseksi täysin uudelle käsitteelle. Olemassa olevaa termiä voi olla myös perusteltua muuttaa, jos termi on selvästi huono tai vanhentunut ja siksi harhaanjohtava tai termi on kieleen sopimaton tai käsite tai käsitejärjestelmä on muuttunut. (Tekniikan sanastokeskus 2001) Usein jopa loogisesti perusteltu muutos on syytä jättää tekemättä, ellei vanhan termin käytöstä ole haittaa. Mutta jos termi on selkeästi harhaanjohtava tai haitallisen vanhahtava, on termistöä pyrittävä kehittämään johdonmukaisesti. Virallisia termejä ei ole olemassa. (Tekniikan sanastokeskus 2001) 2.9. Neologia Kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n suositusten mukaan pitää nimityksiä (termejä) luodessa antaa etusija toisaalta sisäisille piirteille, toisaalta ulkoisista piirteistä funktiopiirteille. Käsitettä voidaan käsitepiirteiden lisäksi kuvata sanallisestikin niin, että syntyy määritelmä. Tärkeimmät määritelmätyypit

15 11 ovat Rune Ingon (Ingo 1990, ) mukaan nominaali-, reaali-, kooste-, ja kontekstimääritelmä. a) Nominaalimääritelmä on sanan merkityksen kuvaamista synonyymeillä eli samaa merkitsevillä sanoilla niin, että määritelmän paikka kielijärjestelmässä selviää. Nominaalimääritelmää käytetään yleistajuisissa esityksissä ja hakuteoksissa: biografia elämänkerta. b) Reaalimääritelmä on käsitteen kuvaus. Sitä on kahta päätyyppiä: 1) Sisältömääritelmä kuvaa käsitepiirteitä ja yleensä mainitsee myös jonkin yläkäsitteen: votka perunoista valmistettu väkevä venäläinen alkoholijuoma. 2) Ala- eli joukkomääritelmä rajaa käsitteen kuvaamalla sen alaa mainitsemalla kaikki tarkoitteet tai alakäsitteet: itämerensuomalaiset kielet suomi, karjala-aunus, lyydi, vepsä, inkeri, vatja, viro, liivi. c) Koostemääritelmä on edellisten määritelmätyyppien yhdistelmä, jota käytetään varsinkin erilaisten tietosanakirjojen selityksissä mainitsemalla synonyymejä ja kuvaamalla myös itse käsitettä reaalimääritelmän tapaan. d) Kontekstimääritelmä on tekstiyhteydestä ilmenevä määritelmä: vapeet Kalastajat kuivaavat verkkonsa vapeilla. Määritelmästä voi ymmärtää, että vapeet ovat verkonkuivatustelineitä, mutta siitä ei vielä selviä, minkälainen rakennelma on kysymyksessä Uudisviittomien luominen työryhmässämme Jehovan todistajien Suomen haaratoimiston viittomakieliosastoa johtavan Marko Viitalan (Viitala, 2000) mukaan uudisviittomien lanseeraaminen on aina harkinnanvaraista. Ongelmana saattaa olla se, että viittoma ei kata sanan näkökulmaa tai se ei ole riittävän tarkka ilmaisemaan käsitettä. Jos se on epätarkka tms., on pohdittava pitäisikö luoda uusi viittoma vai selitetäänkö asia pitkällä lauseella, kuten yleensä tehdään. Jos samaa sanaa käytetään toistuvasti ja aina joudutaan selittämään pitkästi, on harkittava uuden viittoman luomista.

16 12 Uuden viittoman luomisessa on tärkeää pohtia, mikä ajatus kuurolle tulee hänen nähdessään viittoman. Olisi parempi, jos uutta viittomaa ei tarvitsisi luoda. Jos siihen kuitenkin päädytään, luomisen tulee tapahtua yhdessä kuurojen kanssa. Työryhmässämme pyritään ensin selvittämään, onko sopivaa viittomaa käytössä muualla kieliyhteisössä. Sellaista ei aina ole, sillä esimerkiksi Raamatun käsite saattaa olla kulttuurisesti niin vieras, että se ei ole käytössä suomalaisessa viittomakielessä tai viittoma voi olla liian monimerkityksinen. Esimerkiksi kun HENKI ja SIELU viitotaan samalla viittomalla (SVP 1107), ei Raamatun opetus sielukäsitteestä ole välttämättä selvä kuurolle. Uudisviittomaa suunniteltaessa vertaillaan aluksi, miten Jehovan todistajat viittovat sanan muissa maissa. Onhan kysymyksessä saman kirjallisuuden kääntämisestä ja sanan merkitys ymmärretään yhtenäisen opetuksen vuoksi samalla tavalla. Tämä voi antaa ideoita viittoman luomiseen. Lisäksi tutkitaan sanan määrettä, mitä sillä Raamatun alkukielissä, hepreassa ja kreikassa sekä lähdekirjallisuudessa halutaan ilmaista. Esimerkiksi Raamatun jakeen käännöksestä on tavoitteena tehdä sellainen, ettei sitä tarvitse muuttaa, kun sitä lainataan eri yhteyksissä. Kaikille Raamatun mainitsemille henkilöille ei ole tarkoituksenmukaista luoda viittomanimeä, mutta sellaisille henkilöille, jotka esiintyvät hyvin usein, on tulkkauksen ja raamatullisen keskustelun kannalta hyvä luoda oma viittomansa. Ensin yritetään saada henkilöstä mahdollisimman paljon tietoa, millainen hän on ollut. Esimerkiksi on jopa katsottu, kuinka Vartiotorni-seuran kirjallisuudessa henkilö on kuvitettu. Joissakin maissa Jehovan todistajat ovat henkilön kuvassa olevan jonkun piirteen mukaan luoneet henkilöille viittomanimiä. Joillekin Raamatun henkilöille on viittomanimi saatettu luoda sen mukaan, mitä erityistä he ovat tehneet. (esimerkiksi AABRAHAM ok kohotettuna S-käsimuodossa pitää veistä tappaakseen Iisakin, vk enkelin kätenä tarttuu kiinni ok:n ranteesta estääkseen tämän tai DAAVID pyörittää linkoa heittääkseen kiven Goljatin otsaan). Tai perusteena on joku asia, mitä henkilö on tehnyt paljon (esimerkiksi PAAVALI p-käsimuodolla KIRJOITTAA).

17 13 Kun uudisviittomaa käytetään ensimmäistä kertaa, sitä pitäisi aina edeltää sormitus. On vältettävä luomasta liian monimutkaisia viittomia. Joskus sana voidaan myös esittää käyttäen kuvailua tai sormittamalla. 3. AINEISTON HANKINTA Luin alan kirjallisuutta ja haastattelin useita henkilöitä. Lukemalla sain teoriapohjaa aiheeseeni ja haastattelujen avulla kartoitin kuurojen mielipiteitä sekä tällä hetkellä käytössä olevaa käytäntöä työryhmässämme Viittomakielen kuvasanakirja Kuvasanakirjan esipuheessa (Viittomakielen kuvasanakirja V-VI) kerrotaan, että keväällä 1969 viittomakielitoimikunta alkoi Kuurojen Liitto ry:n hallituksen toimeksiannosta valmistaa kuvitettua sanakirjaa. Tarkoitus oli, että se olisi yleissanakirja, jossa viittomat olisivat suomenkielen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Viittoman rinnakkaisista suoritustavoista valittiin se viittoman muoto, joka olisi yksinkertaisin viittoa, mahdollisimman visuaalinen ja jos mahdollista viittomahistoriallisesti perusteltavissa. Lisäksi haluttiin, että se olisi kuulevienkin helppo ymmärtää. Koska eräillä tärkeillä käsitteillä ja uusilla asioilla ei ollut yleisesti tunnettua viittomaa, kirjassa on ehdotuksia uusiksi viittomiksi, joita viittomakielitoimikunta suositteli yleiseen käyttöön. Ne on merkitty tähdellä suomenkielisen sanan jälkeen. Nämä tähdellä merkityt viittomat olivat tutkimukseni kohteena. Olen tutkimuksessani käyttänyt toista, korjattua painosta. Siinä ensimmäisen painoksen nuolituksia on selvennetty ja joitain viittomia on kuvattu uudelleen. Vuonna 1989 ilmestynyt kolmas painos julkaistiin taloudellisista ja teknisistä syistä korjaamattomana ja on näin ollen samanlainen kuin toinen painos.

18 14 Viittomakielen kuvasanakirja sisältää kokonaisuudessaan noin 3000 viittomaa. Kirjaan on haluttu kerätä ja luoda perusviittomisto arkielämän tarpeisiin. Koska kuvasanakirja on toteutettu etsimällä viittomakielestä vastineita suomen kielen sanoille, siitä puuttuu monia sellaisia viittomia, joille ei ole yksiselitteisiä suomen kielen käännösvastineita. (Rissanen 1985, 23.) Näin ollen tämänkaltaisia uudisviittomiakaan ei ole kirjassa Haastateltavat Haastattelin Jehovan todistajien Suomen haaratoimiston viittomakieliosastoa johtavaa Marko Viitalaa, joka valvoo osaston käännöstyöryhmien työskentelyä. Hän kertoi tämänhetkisestä käytännöstä uudisviittomien luomisessa käännöstyöryhmissämme. Saadakseni selville kuurojen mielipiteet tähtiviittomista haastattelin viittä kuuroa tuttavapiiristäni. Mielestäni oli tärkeää, että joukossa oli eri-ikäisiä ja sekä naisia että miehiä. Kaksi haastateltavista oli naisia. He olivat 53- ja 18-vuotiaita. Miehiä oli kolme. He olivat 59-, 38- ja 26-vuotiaita. Kaikki olivat turkulaisia tai Turun ympäristössä asuvia tavallisia kuuroja, 26-vuotias on tosin audiologisesti huonokuuloinen, mutta hän muuttaa viittomatapaansa keskustelukumppanin mukaan. 38-vuotias mies on kuuroutunut 5-vuotiaana. Muut ovat syntyneet kuuroina. Tähtiviittomiiin kuului myös joidenkin kaupunkien viittomia. Jos kaupunki sijaitsi kaukana eikä siellä päin ollut ketään ystäviä, ei viittomakaan ollut tuttu. Siksi kysyin näitä viittomia myös näiden kaupunkien lähellä asuvilta kuuroilta ja yhdeltä tulkilta. Näiltä henkilöiltä en kysynyt muista viittomista. Haastattelut kuurojen kanssa on tehty kesän ja syksyn 2001 aikana kahdenkeskisissä keskusteluissa. Valmistin tähtiviittomista luettelon (liite 3), jossa oli suomenkielinen vastine ja paikka kuvasanakirjassa (sivu ja kuinka mones kuva sivulla). Ne tähtiviittomat, joista halusin kysyä, oli varustettu sanakirjan kuvalla

19 15 (liite 4). Haastateltavien kommenteista sain idean valmistaa lisäksi kyselylomakkeen (liite 5), jolla kysyin haastateltavilta vielä yhtenäisesti samoja kysymyksiä. Näitä vastauksia olen esitellyt luvussa 6. TULOSTEN ANALY- SOINTIA sekä luvussa 7. POHDINTAA. Vertailun vuoksi pyysin myös Turun tulkkikeskuksen tulkkeja analysoimaan, mitä kuvalla varustetuista viittomista he käyttivät. He kävivät kuvat läpi ryhmänä kesällä Joistakin viittomista arvioin itse, millainen kokemus minulla oli ollut näistä viittomista aikuisena kuuroutuneiden kanssa; heitä ei ollut haastateltavien joukossa. Olen merkinnyt haastateltavat henkilöt käyttäen heidän ikäänsä, koska arvelin sillä olevan paljon vaikutusta viittomiseen, sormittamisen runsauteen ja/tai huulion käyttöön. Tulkkikeskuksen olen lyhentänyt kirjaimillatk. Sain myös haastatella erästä kuvasanakirjan valmistaneen viittomakielitoimikunnan jäsentä, Tauno Kuuttia, joka on 77-vuotias maanviljelijä Vammalasta. Hän on ollut vuosikymmenet Vammalan kuurojen yhdistyksen Heffatan puheenjohtaja ja tuki. Videoin käymämme keskustelun. (liite 6) Tarkoitukseni oli kysellä häneltä toimikunnan työskentelystä ja erityisesti tähtiviittomista. En haastatellut häntä tähtiviittomien käytöstä. Poimin vain satunnaisesti esiin joitain tähtiviittomia, joista kysyin, käyttääkö hän niitä henkilökohtaisesti Käytetyt merkintätavat Tähtiviittomaluettelossa olevat haastateltavien käyttämät vaihtoehtoiset viittomat olen selittänyt sanallisesti, silloin kun sellaisia on ollut tai ne on kerrottu. Tilan säästämiseksi olen luettelon selityksissä lyhennellyt sanoja hyvin paljon. Uskon sanallisen selityksen helpottavan maallikkoa, joka lukee työtäni. Käsimuodon olen saattanut selittää tai olen käyttänyt William C. Stokoen luomaa merkintäjärjestelmää (Rissanen 1985, 68 69).

20 16 Olen käyttänyt yleistä tapaa merkitä muistiin viittomia kuhunkin viittomaan yhdellä, viittoman perusmerkitystä vastaavalla sanalla. Tätä kutsutaan glossiksi. Glossi voi muodostua useammastakin sanasta (esim. EI-KIITOS VKS 26.3), jos viittomalle ei löydy yhden sanan vastinetta. Glossit kirjoitetaan suuraakkosilla erotukseksi puhutun kielen sanoista. Glossiksi valitaan tavallisesti sanan perusmuoto, joka on sanakirjan hakusanamuoto. (Savolainen 2000 (b), 192) Tähtiviittomaluetteloa kannattaa mielestäni tarkastella lähemmin Viittomakielen kuvasanakirjan avulla, sillä luettelon varustaminen jokaisen tähdellä merkityn viittoman kuvalla olisi paisuttanut luetteloa kohtuuttoman suureksi. Jokaiseen sanaan on kuitenkin merkitty, millä kohtaa sanakirjassa se on. Esim. KULTTUURI (tiedonpiirin avartuminen) VKS tarkoittaa sivulla 132 neljäntenä eli toisen rivin ensimmäisenä olevaa viittomaa esittävää kuvaa, jonka suomenkielisenä käännöksenä on kulttuuri. Ne viittomat, joista olen tehnyt haastattelukyselyn, olen merkinnyt lisäksi #:llä, esim. RYHTI #. Selvyyden vuoksi olen merkinnyt henkilöt käyttäen tummennusta. Huulio viittoman selityksessä tarkoittaa sanakirjassa olevan suomenkielisen vastineen huuliota (ei siis selityksessä mainitun viittoman huuliota). 4. MUISTIKUVIA VIITTOMAKIELITOIMIKUNNAN TYÖSKENTELYSTÄ Minua kiinnosti selvittää, millä perusteella Kuvasanakirjan viittomakielitoimikunta oli päätynyt ottamaan mukaan tähtiviittomat. Kirjan esipuheessa sanotaan, että ne olisivat uusia viittomia. Koska viittomakielitoimikunnassa mukana ollut Tauno Kuutti kuului lapsuuteni aikaisiin perhetuttuihin, otin häneen yhteyttä ja pyysin saada haastatella häntä Kuvasanakirjan tähtiviittomista. Samalla pyysin häntä kertomaan viittomakielitoimikunnan työskentelystä. Koska Kuvasanakirjan valmistumisesta on kulunut jo melkein 30 vuotta, ei ollut helppoa muistaa yksityiskohtia näin pitkän ajan kuluttua.

21 17 Tauno Kuutti kertoo päässeensä mukaan toimikuntaan, koska siihen haluttiin lisävoimiksi kaksi kuurojen vanhempien hyvin viittovaa kuuroa lasta. Toimikunta kokoontui kerran kuussa, aluksi Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Pitkäsen huoneessa Liisankatu 27:ssä Helsingissä, mutta myös muualla, jopa kerran hänen kodissaan Sammaljoella Vammalassa. Kuvasanakirjan esipuheessa mainitaan, että Lauri Paunu, Eino Savisaari ja Jaakko Väisälä tekivät valmistelevaa työtä toimikunnalle. Heistä Tauno Kuutti käytti nimitystä virallinen toimikunta. He olivat alkaneet työnsä jo aikaisemmin, hän itse alkoi käydä kokouksissa vuoden 1970 jälkeen. Lauri Paunu lähetti toimikunnan jäsenille etukäteen luetteloita, joissa olevia ehdotuksia jäsenten tuli etukäteen pohtia. Kokouksessa luetteloiden viittomia sitten käsiteltiin ja päätettiin viittomistavasta. Luettelot, joita on iso pino, ovat edelleen tallella Sammaljoella talossa, jossa Tauno Kuutin poika on nykyään isäntänä. Tähdellä merkityt uudet viittomat Kuvasanakirjassa olivat vieras käsite hänelle, koska kaikki viittomat tuntuivat hänestä samanarvoisilta. Kuitenkin hän arvelee, ettei niille varmaankaan ollut aikaisemmin viittomaa, esim. MOOTTORITIE VKS tai METRO VKS Kuvasanakirjaan valittiin vaihtoehto, joka oli työryhmän mielestä sopivan oloinen. Esimerkiksi sota-aikana, kun oikeaa kahvia ei ollut saatavilla, käytettiin korviketta, jolle oli viittoma KORVIKE VKS Tämä viittoma ei yksinään tuntunut riittävältä, jotta se voisi merkitä sanoja korvata ja korvaus, siihen piti lisätä MAKSAA VKS Näin saatiin viittoma KORVATA, KORVAUS VKS Viittomia luodessaan toimikunnalla oli myös hauskoja hetkiä, kun he pohdiskelivat, mikä olisi sopiva viittoma. Muut kuurot eivät ole arvostelleet hänelle sanakirjan uudisviittomia. Pohjoismainen yhteistyö vaikutti Kuvasanakirjan tekoon. Lauri Paunu, Eino Savisaari ja Jaakko Väisälä kävivät viittomakielialan kokouksissa eri Pohjoismaissa ja toivat sieltä viittomia. Erityisesti Lauri Paunu olisi halunnut yhtenäistää viittomistoa muiden Pohjoismaiden kanssa. (Kuutti Tauno Joitakin tässä kerrottuja asioita tuli esiin vapaan keskustelun yhteydessä.)

22 18 5. TULOKSIA Kuvasanakirjan esipuheessa viittomakielitoimikunta mainitsee: Eräitten käsitteellisempien sanojen kohdalla on viittoma saanut esimerkiksi sormiaakkosten muodossa vaikutteita käsitteen verbaalisesta muodosta. Pelkästään abstraktisuus ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, että luotiin sormiaakkosviittoma. Osa on ollut aivan konkreettisia sanoja kuten maksa, muovi, nailon tai neste. Kaiken kaikkiaan Kuvasanakirjan tähtiviittomissa on hyvin vähän sormiaakkosviittomia. Myös sellaisia viittomia, joissa toisena osana on sormiaakkonen, on vähän. Havainnollisuuden vuoksi olen esittänyt kummatkin ryhmät omissa sarakkeissaan alla olevassa taulukossa TAULUKKO 1. Sormiaakkosviittomat ja viittomat, joiden osana on sormiaakkonen VIITTOMAT, JOIDEN OSANA ON SORMIAAKKOSVIITTOMAT SORMIAAKKONEN ATOMI VKS 17.5 AARI VKS 1.3 EUROOPPA VKS 37.4 AMPERI VKS 10.3 EVANKELIUMI VKS 37.5 HEHTAARI VKS 48.8 IDEA VKS 69.2 OHMI VKS LUTERILAINEN VKS ORTODOKSINEN VKS LÄÄNI VKS ROOMALAISKATOLINEN VKS MAKSA VKS VOLTTI VKS MUOVI VKS WATTI VKS NAILON VKS NE VKS NESTE VKS NUO VKS NÄMÄ VKS ORANSSI VKS YK VKS 378.6

23 19 Verrattuna kaikkiin tähtiviittomiin niitä on määrällisesti vain noin 7 %. Tilanne on 1970-luvun jälkeen muuttunut hyvin paljon. Tällä hetkellä todennäköisesti valtaosa nuorten luomista uudisviittomista on sormiaakkosviittomia syntyvaiheessaan. (Vrt. 2.9.) Haastateltavien mainitsemia syitä, miksi he eivät käyttäneet Kuvasanakirjan tähtiviittomaa:. viittomaa ei voi ymmärtää tai se ei ole yksiselitteinen (esimerkiksi AMARYLLIS VKS 9.5, pitää käyttää lisäksi muita viittomia kuten KUKKA VKS ja PUNAINEN VKS ja samoin MAKUUPUSSI VKS viittomaan on pakko lisätä MAATA VKS 174.6, muuten sen voisi sekoittaa esimerkiksi urheilu-takkiin ) ei näe muiden kuurojen käyttävän ( LUURANKO VKS viittomaa en käytä, koska en ole nähnyt muiden kuurojen käyttävän ). ei viitsi opetella kuvasanakirjan viittomia ei ole tottunut käyttämään ( HAAPA VKS 40.1 ei ole huono, mutta en vain ole tottunut käyttämään sitä ) käsite on outo eikä koske omaa elämää, ei ole käytössä mitään viittomaa (esimerkiksi KONKREETTINEN VKS 124.9) viittomalla on jo vakiintunut viittoma ja uusi ei ole pystynyt syrjäyttämään sitä (Esimerkiksi MYYDÄ VKS on ollut jo aikaisemmin vakiintunut viittoma, jota viittoma VKS ei ole syrjäyttänyt) Vain 26 viittomaa eli noin 8 % sanakirjan tähtiviittomista on verbaaleja. Näihin on laskettu myös ne, joissa Kuvasanakirjassa on suomenkielisenä vastineena sekä verbi että substantiivi. Suuri enemmistö on nominaaleja. Huomattava osa tähtiviittomista on jäänyt elämään, melkein 57 % oli ainakin jonkun haastateltavan käytössä. Määrään sisältyvät myös ne viittomat, joiden käytössäolon olin itse arvioinut etukäteen. Se osoittaa, että viittomille on ollut tarvetta ja ne on muodostettu suomalaiseen viittomakieleen sopivalla tavalla. Tästä ei kuitenkaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että joku tietty tähtiviittoma olisi välttämättä

24 20 yleisessä käytössä. Vain ani harvoin suurin osa haastatelluista käytti samaa viittomaa. Myös viittomakielitoimikunnassa jäsenenä olleen Tauno Kuutin Kuvasanakirjan tähtiviittomien käyttö oli samansuuntainen kuin haastateltavien, kun satunnaisesti kysyin häneltä joidenkin tähtiviittomien käytöstä. Jotkut keinotekoiset viittomat kuten NÄMÄ VKS 210.8, NUO VKS ja NE VKS ovat jääneet pois tarpeettomina. Ne hylättiin, koska viittomakielessä oli jo entuudestaan muita keinoja ilmaista sama asia (so. deiktiset osoitukset, eli etusormella osoittaminen aiotun tarkoitteen suuntaan). Kun ne luotiin, ei otettu huomioon sitä, että ne eivät sopineet viittomakielen järjestelmään. Näissä viittomissa käytetty käsimuoto ei kuulu suomalaisen viittomakielen kereemijärjestelmään. (Rissanen 1985, 25) Näitä ja suomenkielen kieliopin huomioon ottavia kysymyssanoja (esim. MINNE VKS ja MISTÄ VKS 186.8) olen nähnyt takavuosina kuuroutuneiden käytössä. Todennäköisesti he ovat oppineet näitä viittomia kursseilla tai ovat itse opiskelleet niitä sanakirjasta. Monet viittomat olivat lähteneet elämään käyttäjäkuntansa käsissä. Haastateltavien käyttämä viittoma oli saattanut muuntua, kaksiosaisesta viittomasta käytettiin vain jompaakumpaa, joko yksinään tai eri viittoman kanssa. Osien järjestys oli saattanut vaihtua tai jommankumman käden orientaatio vaihtua. Samasta kaksiosaisesta tähtiviittomasta yksi haastateltava saattoi käyttää ensimmäistä osaa ja toinen haastateltava toista osaa. Kun otetaan lisäksi huomioon tähtiviittomat, jotka ovat jotenkin motivoineet ainakin jonkun haastateltavan käyttämän viittoman, tällaisia viittomia oli noin 23 %. Näin ollen yhteensä noin 80 % sanakirjan tähtiviittomista on jonkinasteisessa käytössä tai ainakin vaikuttanut viittomaan. Kuurojen ikään liittyy viittomakielen käytön puuttuminen kouluopetuksessa aikaisemmin ja myöhemmin sitten taas viittomakielen mukana olo. Halusin nähdä, vaikuttaisiko ikä siihen, kuinka haastateltavat ovat omaksuneet kuvasanakirjan uudisviittomia. Etukäteen arvelin, että huulion käyttö saattaisi olla niin vahva, että aina ei välttämättä olisi käytössä minkäänlaista viittomaa. Tein taulukon (Taulukko 2.), johon kartoitin jokaisesta haastateltavasta, kuinka montaa kuvasanakirjan suosittelemaa tähtiviittomaa kysymästäni 113

25 21 viittomasta hän käyttää joko sellaisenaan (Käyttää-sarake) tai edes niin, että hänen käyttämänsä viittoma on kirjan viittoman motivoima (Motivoitu-sarake) vai onko viittoma erilainen tai puuttuuko se kokonaan (Ei käytä-sarake). Jotta haastateltujen välisiä eroja olisi helpompi tarkastella, esitän taulukon myös graafisesti (Taulukko 3). TAULUKKO 2. Haastateltujen henkilöiden tähtiviittomien käyttö Haastateltava Käyttää Motivoitu Ei käytä TK TAULUKKO 3. Haastateltujen henkilöiden tähtiviittomien käyttö graafisesti Käyttää Motivoitu Ei käytä TK Yllä olevat taulukot osoittavat, että ikä ei sinänsä vaikuttanut siihen, kuinka suuressa määrin haastateltava käytti tähtiviittomia. Vanhin haastateltavista käytti itse asiassa eniten Kuvasanakirjan viittomia sellaisena kuin ne olivat kirjassa, toiseksi eniten niitä käytti nuorin miehistä. Nuorimmalla miehellä sanakirjan vaihtoehto oli yhtenä vaihtoehtona, jota hän oli valmis täydentämään lisäviittomilla, jos käytetty viittoma ei ollut riittävä. Tulkkikeskus käytti haastatelluista eniten Kuvasanakirjan viittomia sellaisenaan, mutta sen eikäytettyjen viittomien lukumäärä ei ollut merkittävästi alempi kuin muilla. 53-

26 22 vuotiaasta piti paikkansa, että huulion käyttö korvasi joskus koko viittoman tai niin, että käytössä oli yläkäsitteen viittoma ja sen lisäksi huulio. Hänellä ei myöskään ollut viittomaa usein siksi, että käsite oli outo. Vanhimman haastateltavan tilanne oli erilainen. Huulio oli harvoin viittoman osa, ja viittomissa oli yleensä käytetty polysynteettisten viittomien syntymekanismia. 6. TULOSTEN ANALYSOINTI Mielestäni oli hyvä, että haastateltavina oli sekä miehiä että naisia, koska jonkun tietyn alan viittomat saattavat olla oudompia naisille kuin miehille ja jollakin toisella alalla taas päinvastoin (esimerkiksi auton osat oralistisen koulun käyneelle keski-käiselle naiselle tai kukkien nimet miehille). Kun asia ei kosketa eikä vaikuta mitenkään omaan elämään, ei sille ole välttämättä viittomaakaan. Tulokset Kuvasanakirjan tähtiviittomien käyttämisestä ovat vain suuntaaantavia. Joku saattaa kyllä käyttää niitäkin viittomia, joita haastateltavat eivät käyttäneet. Tästä johtuen olen tähtiviittomaluettelossa käyttänyt ilmauksia ei yleisessä käytössä ja ei haastateltavien käytössä. Kuurot haastateltavat ajattelivat esimerkiksi viittomasta AMARYLLIS VKS 9.5, että sitä ei voi ymmärtää ja se vaatii tuekseen muita viittomia. Kuitenkin olen yhden kerran nähnyt puutarha-alalla opiskelevan kuuron käyttävän tätä viittomaa. Uskon, että tulkki on ottanut sen Kuvasanakirjasta ja se on ollut käyttökelpoinen opiskelutilanteissa. Samanlainen tilanne voi olla monilla muillakin viittomilla. Nuorimman miehen kommenteissa tuli esille vaihtoehtoisia tapoja, miten viitotaan, kun viittomaa käytetään asiayhteydessä ja mitä pitää lisätä, jos asiayhteyttä ei ole, esimerkiksi hän lisäsi viittomaan ISKUNVAIMENTAJA VKS 74.6 omaan vaihtoehtoonsa viittoman AUTO VKS 18.2, jos asiayhteys puuttui. Kysyin haastateltavilta, millainen on heidän mielestään hyvä viittoma. Eräässä lomakkeessa oli vastattu: Hyvä viittoma on se, jolla on selvä merkitys ja on

27 23 muutenkin yleisessä käytössä. Viittoma, joka näyttää loogiselta, on myös hyvä. Tässä tuli esille kohdassa 2.7. mainituista hyvän termin ominaisuuksista termin läpikuultavuus, johdonmukaisuus ja omakielisyys. Eräs toinen haastateltava huomioi myös viittomaan liittyvät ei-manuaaliset piirteet: Ei pelkkä viittoma yksinään ole ymmärrettävä, pitää olla ilme ja olemus mukana. Joskus taas tarvitaan lisäviittoma. Yleisesti ottaen hyvää viittomaa oli vaikea määritellä. Oli helpompi selittää, miten menetellään, kun viittoma ei ole hyvä ja ymmärrettävä. Esimerkiksi: Joskus viittoma ei riitä, pitää käyttää kuvailua ja selittää asiaa. Usein kuurot viittovat varsinaisen viittoman lisäksi toisen, asiayhteyteen liittävän viittoman. Kuurot viittovat harvoin suomen kielen mukaan, ja jos viittovat, niin sellainen viittominen on jäykkää. Yleensä he viittovat mielikuvan mukaan. Tekniikan kehittyminen on myös saattanut vaikuttaa, että jotain tiettyä viittomaa ei tällä hetkellä käytetä. Esimerkiksi viittoman MONISTAA VKS kuvaaman tekniikan Xerox-koneet ovat syrjäyttäneet. Siksi käytössä on JÄLJENNÖS VKS 85.7, jossa vk kämmenen orientaatio on vaihtunut niin, että peukalo on ylöspäin ja kämmenselkä vasemmalle. Orientaation vaihtumisessa näkyy myös ikonisuuden läpinäkyvyyden hämärtymistä ja viittoman muuttumista arbitraarisemmaksi. (Rissanen 1985, 28) Muut haastateltavat paitsi 53-vuotias olivat tuttavia keskenään. Silti heillä oli käytössään hyvinkin erilaisia viittomia eri suomenkielisille sanoille. Vain harvoin kaikilla oli käytössään sama viittoma. Joidenkin sanojen merkityksestä keskustelimme haastateltavien kanssa. Mielenkiintoinen sukupolvien välinen ero näkyy siinä, miten asia ratkaistiin, kun ei käytetty viittomaa; 53-vuotias käytti huuliota yläkäsitteen viittoman lisänä (esim. HAAPA = PUU VKS huuliossa haapa tai GLADIOLUS = KUKKA huuliossa gladiolus). 18-vuotias sormitti suomen kielen sanan ja käytti vain tarpeen vaatiessa huuliota. Hän käytti sormitusta huomattavasti enemmän kuin muut. Vuoden 1973 viittomakielitoimikunta ennakoi kirjan esipuheessa, että näin tulisi käymään. (Viittomakielen kuvasanakirja 1977, VI) Tulevaisuus näyttää, missä määrin suomenkielisen sanan sormitus korvaa oralistisen ajan suomenkielisen sanan huuliota.

28 24 Kuurot haastateltavat eivät erottele sanakirjan viittomia tavallisiin, uudis-, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin viittomiin, vaan ne ovat heille samanarvoisia. Itse asiassa kukaan heistä ei ollut tietoinen ennen haastattelua, että sanakirjassa on tällaisia uusia viittomia, jotka on merkitty suomenkielisen sanan jälkeisellä tähdellä. Heistä yhtä lukuun ottamatta kaikki arvelivat, että tähtiviittomat ovat oikeastaan olleet jo jonkun käyttämiä viittomia, jotka on kerätty eri puolilta Suomea. Itsekin arvelin, että kaikki sanat eivät välttämättä ole olleet vailla viittomaa, osittain myös siksi, että sekä 53- että 59-vuotiaalla haastateltavalla oli joitain samanlaisia viittomia, joita ei välttämättä ollut muilla käytössä. Sanakirjaan laitettu tähtiviittoma ei ollut syrjäyttänyt jo olemassa olevaa viittomaa, vaikka sitä ei ollut siellä. He eivät olleet tuttavia keskenään. Oralistisen koulun käynyt 53-vuotias arveli, että toimikunnan jäsenet olisivat yhdessä luoneet nämä tähtiviittomat, koska oralistisen koulun vuoksi Kuvasanakirjan tekoaikaan puuttui niin paljon viittomia eri sanoille. Eräs kuuroista tunnisti tähtiviittomien joukosta joitain virolaisia viittomia. Kuvasanakirja on viittomakielentulkkien koulutuksessa oppikirjana. Kuurot arvelivat yleisesti tulkkien ja kuurojen työntekijöiden käyttävän tähtiviittomia enemmän kuin kuurojen. Syyksi arveltiin, että näin heillä olisi ainakin joku viittoma sanalle, kun he kommunikoivat kuuron kanssa. Tulkit käyttivätkin Kuvasanakirjan viittomia sellaisenaan enemmän kuin muut haastateltavat. Toisaalta on huomattava, että Tulkkikeskuksen tulkit vastasivat ryhmänä ja tällöin viittoma tuli ehkä helpommin luokiteltua käytetyksi, kun joku ryhmästä käytti viittomaa. Toisaalta ei-käytettyjen viittomien osuus ei ollut merkittävästi alempi kuin muilla haastatelluilla. Kaikki Turun tulkkikeskuksessa kesällä 2001 työskennelleet tulkit olivat kokeneita ja jo useita vuosia alalla toimineita. Mielestäni tulos kertoo, että käytäntö oli hionut heidän viittomistoaan asiakaskunnan käyttämien viittomien suuntaan. Eräs haastatelluista totesi kirjan viittomista: Kun näen tulkkien käyttävän niitä, ymmärrän kyllä, vaikka en itse käyttäisi niitä. Huomaan, että viittoma olisi hyvä. Kuurojen pitäisi opiskella näitä viittomia, mutta he ovat laiskoja. Syntymäkuuroilla on usein pieni sanavarasto, he eivät ymmärrä yhdestä viittomasta,

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Lautakunnan kommentteja "Matemaattisia viittomia" -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta

Lautakunnan kommentteja Matemaattisia viittomia -cd-romin viittomistosta ja Käpylän iltaoppikoulussa käytettävästä matemaattisesta viittomistosta Tekstiliite 3. Suomalaisen viittomakielen lautakunnan 13. kokous 27.5.2000 / 6. Mikkelin "Matemaattisia viittomia" -cd-rom. 1 Päivi Johansson, Kuurojen Liito ja Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA

VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA VIITTOMIEN SYNNYSTÄ JA ELINKAARESTA Leena Savolainen Kuurojen Liitto ry, tutkimus- ja sanakirjatyö Kotimaisten kielten keskus, viittomakielen lautakunta Viittomakielen kielenhuollon seminaari 23.11.2012,

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 16. kokouksesta 4.12.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN, CATERING-ALAN JA TYÖSSÄOPPIMISEN AMMATTIVIITTOMISTON LUOKITTELU

KONE- JA METALLIALAN, CATERING-ALAN JA TYÖSSÄOPPIMISEN AMMATTIVIITTOMISTON LUOKITTELU KONE- JA METALLIALAN, CATERING-ALAN JA TYÖSSÄOPPIMISEN AMMATTIVIITTOMISTON LUOKITTELU Kirsi Lahti Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. 7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1. Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.2014 Viittomakieli tapa jolla kuurot viestivät keskenään Suomessa n. 5000

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 21.12.1998. Puheenjohtaja Markku Jokinen avasi kokouksen klo 10.20.

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 21.12.1998. Puheenjohtaja Markku Jokinen avasi kokouksen klo 10.20. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan seitsemännestä kokouksesta 21.12.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika perjantai 23.1.1998 kello 15.20 18.30 Paikka Kuurojen Liitto ry:n suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan neljännestä kokouksesta 23.1.1998, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta Aika

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk Hanna Laulaja Maria Takamaa Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA Johanna Nummila - Johanna Suomalainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ

PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ PERUSTYÖKALUJEN VIITTOMIA CD-ROM- LEVYLLÄ Mika Leppänen Jukka Teirmaa Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Englannin kieli viittomakielisten arjessa

Englannin kieli viittomakielisten arjessa Englannin kieli viittomakielisten arjessa Elina Tapio Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN YHDEKSÄS KOKOUS 22.5.1999

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN YHDEKSÄS KOKOUS 22.5.1999 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan yhdeksännestä kokouksesta 22.5.1999, käännös suomalaisella viittomakielellä videolle laaditusta pöytäkirjasta. Pöytäkirjan

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta 1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA

Lisätiedot

Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa

Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013- huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot