SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS Aika maanantai , klo Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44, klo ja Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43, klo Läsnä: jäsenet Kaisa Alanne puheenjohtaja Pirkko Johansson Arttu Liikamaa Terhi Rissanen Thomas Sandholm Leena Savolainen sihteeri Tomas Uusimäki vieraat Klaas Ruppel Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, paikalla klo 12 asti Pia Taalas Kuurojen Liitto ry, paikalla klo 14 asti Mikaela Tillander YLE, paikalla klo 14 asti tulkit Anssi Lehti paikalla klo 9 12 Kati Marjanen paikalla klo Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.05 ja toivotti kaikki lämpimästi tervetulleiksi. Tämän jälkeen käytiin läpi lyhyt esittelykierros, uudet ja vanhat jäsenet sekä Kotuksen vähemmistökielten osastonjohtaja Klaas Ruppel tutustuivat toisiinsa. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. 3. Kokouksen esityslista. Kokouksen esityslista hyväksyttiin muutoin sellaisenaan, mutta pykälien 5 ja 7 käsittelyjärjestys päätettiin vaihtaa päinvastaiseksi. 4. Ilmoitusasiat. Kaisa Alanne kertoi kuinka ja miksi Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006 (ks. tekstiliite 1) syntyi. Tämä kertomus

2 on ensimmäinen ja jatkossa se annetaan eduskunnalle vaalikausittain eli kerran neljässä vuodessa. Kertomuksessa käsitellään kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista ja Suomen kielioloja. Kertomusta voidaan hyödyntää mm. kieli- ja koulutuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa. Pääpaino kertomuksessa on suomen ja ruotsin tilanteen kuvaamisessa, mutta myös saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli pääsevät siinä kohtuullisen hyvin esille. 5. Kotuksen viittomanimikilpailun yhteenveto, uudesta nimestä päättäminen ja kirjapalkintojen voittajien arvonta. Kotuksen nimiviittomakilpailun kulku oli seuraava: Lautakunta oli antanut neljä nimiviittomaehdokasta (ks. kuvat 1 4) ja näistä kilpailuun osallistuneet olivat voineet valita parhaana pitämänsä vaihtoehdon tai viittomat oli mahdollista myös laittaa paremmuusjärjestykseen. Näiden neljän viittoman lisäksi toivottiin uusia ehdotuksia. Uusia ehdotuksia saatiin kahdeksan ja ne esitellään kuvissa Kilpailuun osallistui 58 henkilöä. Heistä naisia oli 44 ja miehiä 14. Kuuroja oli 30, huonokuuloisia 6, kuuroutuneita 1 ja kuulevia 20. Äidinkielensä ilmoitti olevan suomalainen viittomakieli 27 henkilöä, suomenruotsalainen viittomakieli 1, suomi 31, ruotsi 1 ja saksa 1. Vastaajien ikä vaihteli varsin tasaisesti 15 ja 68 vuoden välillä. Sihteeri on laatinut yhteenvedon annetuista vastauksista (ks. tekstiliite 2) ja myös erillisen taulukon lautakunnan laatimien neljän nimiehdokkaan saamasta suosiosta (ks. tekstiliite 3). Päätös 1: Lyhyehkön keskustelun jälkeen lautakunta päätti, että Kotuksen uudeksi viittomanimeksi tulee kuvassa 4 esitetty vaihtoehto. Se sai kilpailussa selvästi eniten ykkösijoja, eli 28. Tämän lisäksi mikään kilpailussa annetuista uusista ehdotuksista ei tuntunut niin sopivalta nimeksi, että se olisi noussut kilpailun suosikin ohitse. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kaksi kirjapalkintoa. Lisäksi arvottiin vielä yksi kirja kaikkien niiden kesken, jotka olivat antaneet oman ehdotuksensa viittomanimeksi. Arvonta suoritettiin kokouksessa. Palkintojen voittajat ovat Jan-Erik Granvik, Terhi Kangasniemi ja Tiina Kajala. Kuva 1. Kotuksen vanha viittomanimi.

3 Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kotuksen uusi viittomanimi. Kuva 5. Kuva 6.

4 Kuva 7. Kuva 8. Kuva 9. Kuva 10. Kuva 11.

5 Kuva Viittomakielisten kielipoliittinen ohjelma. Kaisa Alanne esitteli Kuurojen Liiton viittomakielitoimikunnassa valmisteilla olevaa viittomakielisten kielipoliittista ohjelmaa. Hän kertoi, että ohjelmasta ollaan tekemässä työvälinettä ihmisten arkielämässään kohtaamien kielenkäyttöön liittyvien ongelmien ratkomiseen. Lisäksi mm. viranomaiset voivat saada ohjelmasta tietoa viittomakielisten elämästä ja kielellisistä tarpeista. Lautakunnassa tarkasteltiin ohjelman runkoa ja sen pohjalta syntyi paljon kysymyksiä ja vilkasta keskustelua. Päätös 2: Päätettiin osalllistua viittomakielisten kielipoliittisen ohjelman laatimiseen keväällä Osallistumistapa tulee ilmeisesti olemaan kirjoitettujen tekstien kommentointi. 7. Lautakunnan edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjojen ja kokouksen viittomakielisen pöytäkirjan tarkastaminen. Päätös 3: Lautakunnan edellisen kokouksen viittomakielinen ja suomenkielinen pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin muutoksitta pidetyn kokouksen viittomakielistä pöytäkirjaa ei ollut ehditty kääntää, joten sen tarkistaminen siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 8. Muut esille tulevat asiat. a) Tietoa Kotuksen eri kielilautakuntien rooleista (keskustelu käytiin klo 10 12). Suomen kielen lautakunta antaa kieltä koskevia suosituksia ja tekee kielipolitiikkaa. Ruotsin kielen lautakunnassa keskitytään pääasiassa kielipoliittisiin kysymyksiin. Suomessa halutaan nimittäin noudattaa Ruotsin vastaavan elimen antamia suosituksia, eikä ruotsin kieleen liittyviä suosituksia tämän vuoksi ole juurikaan tarvetta käsitellä Suomessa. Saamen kielen lautakunta kokoontuu vain harvoin. Tähän pääsyynä on se, että Kotuksen lautakunnan ohella Suomen saamen kieliä (pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea) huolletaan jo Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimivassa kielineuvostossa, joka lisäksi tekee yhteistyötä Ruotsin ja Norjan vastaavien kielineuvostojen kanssa. Näin Kotuksen saamen kielen lautakunnan

6 rooli on jäänyt epäselväksi. Kotuksessa etsitään parhaillaan ratkaisua tähän tilanteeseen. Romanikielen lautakunnassa on pyritty luomaan kirjakielen standardia. Lisäksi lautakunta on tehnyt jonkin verran myös kielipolitiikkaa. Viittomakielen lautakunnassa keskityttiin alkuvuosina kieliaineksen käsittelyyn, mutta vähitellen siirryttiin keskustelemaan myös kielipoliittisista aiheista. b) Keskustelua lautakunnan työskentelystä (keskustelu käytiin klo 10 12). Käytiin keskustelua siitä, millaisia asioita lautakunnan noin neljän vuosittaisen kokouksen aikana tulisi käsitellä. Jäsenet ehdottivat mm. vahvempaa kielipoliittista roolia, tiiviimpää yhteydenpitoa viittomakielisiin kielenkäyttäjiin, kuurojenkoulujen viittomakielitietoisuuden kohentamista. Lautakunnan resurssipulan paikkaamiseen ehdotettiin pienempää, lautakunnan rinnalla toimivaa työryhmää, joka loisi perustaa kielenhuollollisten päätösten tueksi. Viimeiseen ehdotukseen Klaas Ruppel vastasi, että se on mahdollista lautakunnan budjetin puitteissa. Lisärahoitusta tällaista työryhmää varten ei ole näköpiirissä. Kokouksessa käytiin läpi myös viittomakielialalla Kotuksen ohella toimivat muut tahot ja pohdittiin hieman niiden toimialoja ja sitä, tekevätkö eri tahot päällekkäistä työtä. Esille nousivat: Kuurojen Liitto (mm. edunvalvonta, palvelujen tuottaminen, sanakirjatyö), Jyväskylän yliopisto ( opiskelu ja tutkimus), Kirkkohallitus (kirkollisten tekstien kääntäminen viittomakielelle), Diak ( tulkkien koulutus), Humak ( tulkkien koulutus) ja Yle (viittomakieliset uutiset). 9. Seuraava kokous. Seuraava kokous päätettiin pitää torstaina Kokouksen päättäminen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Vakuudeksi Kaisa Alanne puheenjohtaja Leena Savolainen sihteeri

7 Tekstiliite 1 / Suomalaisen lautakunnan 31. kokous / 4. Ilmoitusasiat. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta Oikeusministeriö. Helsinki: Libris Oy. Saatavilla myös verkossa: aadannonsoveltamisesta2006 Statsrådets berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen Justitieministeriet. Helsingfors: Libris Oy. Finns tillgänglig också på nätet: aadannonsoveltamisesta2006?lang=sv Report of the Government on the application of language legislation Ministry of Justice. Helsinki: Libris Oy. Also available on Internet:

8 Tekstiliite 2: Suomalaisen lautakunnan 31. kokous / 5. Kotuksen viittomanimikilpailun yhteenveto, uudesta nimestä päättäminen ja kirjapalkintojen voittajien arvonta nainen mies kuuro huonokuuloinen kuuroutunut kuurosokea kuuleva SVK SRVK suomi ruotsi muu kuurojen koulu Kuurojen yhdistyksen jäsen ammatti ikä vastaus vastaajan lisäkommentit x x x opettaja B huono, koska voi tarkoittaa kielten laitosta. C ehkä 1 sopiva, d on huono x x? x x = 1., 2 = 2. x x? x? INKLUUSIO x x opettaja on ihan hyvä. 2 sopiva myös, b ei, koska mm. koska ei anna Jyväskylän viitettä mihinkään yliopiston kielten tiettyyn laitos viitotaan näin. asianlaitaan, kuten c ei, koska antaa tekee kuvan 3 suppean mielikuvan viittoma. käsitteestä. x x sosiaaliohjaaja kaikki huonoja c x x ylioppilas a opiskelija d x x opiskelija d x eivät sopivia x x d x puuseppä x x opiskelija d x koululainen 0-14 d datanomi eivät sopivia siistijä b, c ja d ok. kirjantoja = kirjansitoja? b, c ok x b x x maanviljelijä eivät sopivia x peltiseppä d ohjaaja d x x d x x ylioppilas d d=1., b=2.;a=3.; x x vk-kouluttaja c= 4. x x siistijä d d=1., b=2.;a=3.; x x vk-kouluttaja c= 4. x x postinkantaja d x x siistijä/opiskelija eivät sopivia x x vk-opettaja d x x metallimies d=1.; b=2. x x yliopiston lehtori eivät sopivia Pitäisi löytyä viittomakielisten oma selvä viittoma. ks. oma ehdotus videolla ei vastannut kilpailukysymykseen oma ehdotus: KIELI- TALO ei ymmärtänyt vaihtoehdon a motivaatiota. oma ehdotus: LAITOS eli nykyisen viittoman jälkiosa oma ehdotus videolla: KIELI- TALLENTAA oma ehdotus videolla: a) K->5 + liike oikealle b) "meduusa"

9 Tekstiliite 2: Suomalaisen lautakunnan 31. kokous / 5. Kotuksen viittomanimikilpailun yhteenveto, uudesta nimestä päättäminen ja kirjapalkintojen voittajien arvonta x x puuseppä/vaihetyö ntekijä b=1.; a=2. projektikoordinaatt x ori b siistijä b=1.; a=2. x koululainen 0-14 d asianajaja d x vkopettaja/lastentarh anopettaja eivät sopivia oma ehdotus videolla: kuten vaihtoehto d, mutta loppuosassa käsi lähellä sydäntä vkohjaaja/opiskelija b=1.; a=2. työmaatoimiston sihteeri d tulkkiopiskelija b tulkkiopiskelija d opiskelija b opiskelija a tulkki d x tulkki b=1.; d=2. tulkki a lähihoitaja, vkohjaaja d vk-ohjaajaksi opiskelija eivät sopivia d=1., b=2.;c=3.; ekonomi a= 4. d=1., b=2.;a=3.; tulkki c= 4. d=1., a=2.;b=3.; opiskelija c= 4. a=1., d=2.;b=3.; tulkkiopiskelija c= 4. tulkki b=1.; a=2.; d=3. ohjaaja d x x saksa sosionomi amk d x d d ei tunnu ollenkaan sopivalta oma ehdotus: KIELI- KESKUS Yht = = = = = = = = = = = = 1

10 Tekstiliite 2: Suomalaisen lautakunnan 31. kokous / 5. Kotuksen viittomanimikilpailun yhteenveto, uudesta nimestä päättäminen ja kirjapalkintojen voittajien arvonta = = = = 0

11 Tekstiliite 3: Suomalaisen lautakunnan 31. kokous / 5. Kotuksen viittomanimikilpailun yhteenveto, uudesta nimestä päättäminen ja kirjapalkintojen voittajien arvonta lautakunnan ehdottamat viittomat paras 2. paras 3. paras 4. paras Yhteensä a) "HAVU"-MAJA 6 kpl 5 kpl 3 kpl 1 kpl 15 b) KIELI-LAITOS 12 kpl 6 kpl 2 kpl 0 kpl 20 c) TUTKIA-LAITOS 5 kpl 0 kpl 1 kpl 5 kpl 11 d) KIELI-"panna-purkkiin" 28 kpl 2 kpl 1 kpl 0 kpl 31 Kilpailussa parhaana viittomana pidettiin siis vaihtoehtoa d. Se sai 28 ykkössijaa. Luokittelu "paras; 2. paras jne" muodostuu siitä, että osa vastaajista kertoi, mikä hänen mielestään oli paras viittoma, mikä toiseksi paras jne.