OHJEITA PRO GRADU TUTKIELMAN KOKEELLISEN OSION TYÖSELOSTUKSEN KIRJOITTAMISEKSI. Nimi Päivämäärä Analyyttisen kemian laboratorio

Transkriptio

1 OHJEITA PRO GRADU TUTKIELMAN KOKEELLISEN OSION TYÖSELOSTUKSEN KIRJOITTAMISEKSI Nimi Päivämäärä Analyyttisen kemian laboratorio Päivitetty

2 1 SISÄLLYS SIVU SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TYÖSELOSTUKSESTA 2 2. TYÖSELOSTUKSEN KIRJOITTAMINEN Kieliasu ja tyyli Viitteiden teko Esimerkkejä viitteistä Viitteiden selitykset 5 3. MUODOLLINEN ESITYS Nimiösivu Otsikot ja sisällysluettelo Kuvat ja taulukot Puhtaaksikirjoitus Seminaariesitelmä 10

3 2 1. TYÖSELOSTUKSESTA Pro gradu työn kokeellisen osion työselostuksessa on tarkoitus kertoa tehdystä tutkimuksesta siten, että toinen kemisti ymmärtää, mitä on tehty, miten on tehty ja mihin/miksi tuloksiin on päädytty. Selostus kirjoitetaan työn aikana tehdyn laboratoriopäiväkirjan ja sen mahdollisten liitteiden (kromatogrammit, elektroferogrammit jne.) pohjalta. Tee jo kokeellisen työn jokaisen vaiheen aikana hyvät ja selvät muistiinpanot; pelkkien muistikuvien pohjalta on vaikeata kirjoittaa ja virheitä sattuu varmasti. Työselostuksessa kerrotaan aluksi tutkimuksen taustasta ja näyteyhdisteistä sekä selvitetään käytettyjen analyysimenetelmien teoriaa. Pääpaino on kuitenkin itse tekemässäsi työssä. Siitä kuuluu selvittää kaikki vaiheet näytteistä ja niiden esikäsittelystä itse analyysiin ja tulosten tulkintaan. Johtopäätökset-osa on tärkeä. Se on tavallaan työsi tulos, ja siksi siihen kannattaa uhrata aikaa. Kerro myös mitä työllä tahdottiin saada selville (tutkimuksen tarkoitus). Esitystapa ja -järjestys riippuvat aiheestasi, eikä niistä voida antaa ehdottomia sääntöjä. Katso mallia vanhoista erikoistyöselostuksista (esimerkiksi laskentahuoneeseen on koottu erikoistyöselostukset vuosilta ) sekä erityisesti joistakin hyvistä aihepiiriäsi käsittelevistä artikkeleista saadaksesi selville, kuinka tarkoin laitteistot, näytteet ja käytetyt reagenssit on ilmoitettava. Aina on parempi tehdä liikaa muistiinpanoja kuin liian vähän. Liitä työselostukseen kuvia käyttämistäsi laitteistoista ja mahdollisuuksien mukaan myös hyvistä tuloksista. Kuvat selventävät aina asiaa. Tutkielman loppuun ennen liiteosiota kirjoitetaan lähdeviiteluettelo. Siihen kootaan kaikki teoriaosuudessa käyttämäsi artikkelit. Kokeellinen osa ja kirjallinen osa muodostavat yhdessä Pro gradu työn. Huomaa, että työselostus on hyväksytettävä työn ohjaajalla ennen professorille palauttamista. Palauta myös laboratoriopäiväkirja (liitteineen) työn ohjaajalle. 2. TYÖSELOSTUKSEN KIRJOITTAMINEN Työselostus kirjoitetaan jokseenkin samaan tapaan kuin tieteelliset artikkelit. Oman tutkimuksesi suhteen sen on oltava siinä määrin yksityiskohtainen, että toinen kemisti voi

4 3 tarvittaessa selostuksesi pohjalta toistaa työsi kaikkine vaiheineen ja mahdollisesti kehittää edelleen käyttämiäsi menetelmiä. Kannattaa myös lyhyesti kertoa, mikä ei onnistunut tai mikä aiheutti ongelmia, jotta myöhemmin tutkimusta ehkä jatkettaessa vältytään samojen virheiden tekemiseltä ja säästetään aikaa ja vaivaa. Jopa täydelliset epäonnistumiset antavat arvokasta tietoa! Työselostuksen teoriaosuus ei saisi olla suhteettoman pitkä. Karsi kaikki epäoleelliset yksityiskohdat pois. Yleisesti tunnettuja oppikirjatietoja ja vanhentuneita teorioita ei ole tarpeen selittää perinpohjaisesti. Vältä kirjoittaessasi luettelomaisuutta! 2.1 Kieliasu ja tyyli Selostuksen kieli ja tyyli ovat lähes yhtä tärkeitä kuin sen sisältö. Kielen tulee olla hyvää kirjasuomea tai -ruotsia ja tyylin asiallista. Apuna voit käyttää esimerkiksi Terho Itkosen kirjoittamaa Kieliopasta. Kirjoita yksinkertaisesti ja selkeästi. Vältä toistoa, turhia lauseita ja sanontoja sekä kieli- ja tyylikukkasia. Pilko pitkät ja mutkittelevat virkkeet lyhyemmiksi ja helposti ensilukemalla tajuttaviksi. Huono kirjoitelma on ajatuksellisesti epäselvä, sen lauseet kömpelöitä ja logiikka ontuvaa. Käytä kuvia ja taulukoita havainnollistamaan selostustasi. Nimistön ja mittayksiköiden tulee olla nykyisten suositusten mukaisia ja niitä tulee käyttää johdonmukaisesti koko ajan eikä sekoittaa eri järjestelmiä. Esimerkiksi isopropanoli on joko 2-propanoli tai isopropyylialkoholi. Mieluiten on käytettävä SI-mittayksiköitä. Suomenkielisiä vastineita kemian käsitteille löytyy mm. seuraavista julkaisuista: * Englantilais-suomalainen fysikaalisen kemian sanasto. Suomen Kemian Seura, 3. p s. * Epäorgaanisen kemian nimistö. Suomen Kemian Seura, s. * Dictionary of Chromatography and Related Methods. Chromatography Discussion Group Association of Finnish Chemical Societies, s. * Fysikaalisen kemian suureiden ja yksiköiden symbolit ja terminologia. Suomen Kemian Seura, s. * Kromatografiasanasto, IUPAC:in suositukset Suomen Kemian Seura, s.

5 4 Jos kuitenkin on pakko itse kääntää jokin sana, alkuperäinen sana laitetaan suluissa käännöksen jälkeen sen esiintyessä ensimmäisen kerran. Käännöstä tehdessä on muistettava, että englannissa jotkin asiat esitetään eri tavalla kuin suomen kielessä. Englanninkielessä käytetään desimaalin merkintään pistettä, suomessa pilkkua. Englannissa myös käytetään suomenkieltä vähemmän väliviivaa; esim. ph value on suomeksi ph-arvo. Suomessa sanat lyhennetään konsonantin ja vokaalin välistä ellei nimenomaan haluta lyhenteeseen tiettyä määrää kirjaimia; esim. vibraatioenergia = E vibr. suomenkielessä ja E vib. englanninkielessä. Älä käytä työselostuksessasi "kromatografiaslangia", vaan suomenna myös käsitteet "on-line", "off-line", "träppi" jne mahdollisuuksien mukaan. 2.2 Viitteiden teko Kun työselostuksessa esitetään jokin muu kuin omaan tutkimukseesi pohjautuva tieto, sen jälkeen viitataan alkuperäisjulkaisuun, josta tieto on peräisin. Kirjallisuusviitteet numeroidaan siinä järjestyksessä kuin ne ensimmäisen kerran esiintyvät selostuksessa, ja numero merkitään tiedon jälkeen yläviitteenä. Yhtä artikkelia vastaa aina yksi numero, vaikka siihen viitattaisiin toistuvasti. Jos kohdalle sattuu välimerkki (pilkku, piste tai puolipiste), yläviite merkitään sen jälkeen. Selostuksen loppuun tehtävässä lähdekirjallisuusluettelossa viitteet ovat numerojärjestyksessä ja esiintyvät vain yhden kerran viittauskertojen lukumäärästä riippumatta. Yleensä viite merkitään tiedosta kertovan kappaleen ensimmäiseen lauseeseen tai virkkeen loppuun. Esimerkkejä viittaamisesta artikkeliin: Porfyriinistationaarifaaseilla saadaan hyvin suuri selektiivisyys voimakkaiden - - vuorovaikutusten ansiosta analysoitaessa esimerkiksi PAH-yhdisteitä. 5,6,11-13 Wu ja hänen ryhmänsä käyttivät apunesteetöntä mikrosähkösumutusväliosaa proteiini- ja peptidianalyyseissaan. 41 Erotuskapillaari kulki teräksisen sumutusneulan läpi ja ylsi noin 0,5 mm sen kärjen ulkopuolelle.

6 Esimerkkejä viitteistä 1. Tang, Q., Harrata, A.K. ja Lee, C.S. Anal. Chem. 69 (1997) Itatani, H., Yoshimoto, H., Ibata, T., Toyoda, J., Sawada, M., Wada, M., Hamaguchi, T. ja Higashizaki, S. Chem. Ind. (London) (1971) Weis, M. ja Frimmel, F.H. Fresenius Z. Anal. Chem. 335 (1989) Maccà, C., Fresenius J. Anal. Chem. 336 (1990) Modell, M. U.S. Pat. 4,543,190 (1985). 6. Kesencl, K., Denizli, A. ja Piskin, E. Turk. J. Eng. Environ. Sci. 21 (1997) 343; Chem. Abstr. 128 (1998) Christian, G.D. Analytical Chemistry, 5. p., John Wiley & Sons, USA, 1994, s Viite 6, s Hyötyläinen, T. On-Line Coupled Reversed Phase Liquid Chromatography - Gas Chromatography in the Analysis of Complex Samples, väitöskirja, Helsingin yliopisto, Helsinki Olechno, J.D. ja Nolan, J.A. teoksessa Capillary Electrophoresis in Analytical Biotechnology, toim. Righetti, P.G., CRC Press, 1996, luku 3, s ( ) Viitteiden selitykset 1. Lehden nimen lyhenne ja volyyminumero kursivoidaan. Vuosilukua ei kursivoida edes silloin, kun se on volyyminumerona. Volyyminumero on tässä esimerkissä lihavoitu. Jos aikakauslehden sivunumerointi alkaa ykkösestä joka numerossa, on myös lehden numero mainittava. 2. Jos lehden lyhenteeseen kuuluu kustannuspaikka, se tulee sulkuihin. Artikkelin kaikki tekijät mainitaan. 3. ja 4. Lehdestä käytetään viitteenaikaista nimeä. Muita nimeään muuttaneita lehtiä ovat mm. HRC eli Journal of High Resolution Chromatography (ennen vuotta 1989 nimeltään Journal of High Resolution Chromatography and Chromatography Communications) ja Journal of Chromatography (jakaantui A- ja B-osioihin). 5. Viittaus patenttiin. 6. Ellei dokumenttia ole jostakin syystä saatu alkuperäisenä käsiin tai se on kirjoitettu kielellä,

7 6 jota ei voida olettaa ymmärtävän ja tieto on otettu esim. referaattilehdestä, on referaattilehti mainittava viitteessä. Älä viittaa lähteeseen, jota et ole itse lukenut! 7. Kun viitataan johonkin kohtaan kirjassa, mainitaan lähdetietojen alkusivu ja kirjan nimi kursivoidaan. 8. Viittaus aikaisemmin mainitun kirjan eri sivuihin. 9. Viittaus väitöskirjaan. 10. Viittaus monitekijäiseen, toimittajien kokoamaan teokseen, jossa esim. eri luvuilla on eri tekijät. 11. Viittaus www-osoitteeseen, muista päiväys. Käytä www-viittauksia harkiten ja muista, että pääpainon tulisi olla perinteisillä viittauksilla lehtiin, kirjoihin, väitöskirjoihin ja patentteihin. Viiteluettelon kirjallisuusviitteiden pitää olla täydellisiä, ei siis esim. ilmaisuja et al., ibid. ja idem tai muita lyhenteitä. 3. MUODOLLINEN ESITYS 3.1 Nimiösivu Työselostuksen nimiösivulle kirjoitetaan seuraavat asiat (katso mallia tämän ohjeen kannesta): * työselostuksen nimi * kirjoittajan nimi * maininta siitä, että kyseessä on Pro gradu työn kokeellisen osuuden työselostus * laitos ja laboratorio, jolla opiskelet * päivämäärä, jolloin selostus on luovutettu ohjaajille Nimiösivun jälkeen tulee selostus siitä, missä ja milloin sekä kenen ohjauksessa työ suoritettiin sekä mahdolliset kiitokset. Tämän jälkeen tulee sisällysluettelo. 3.2 Otsikot ja sisällysluettelo Otsikoi teksti selkeästi pää- ja alaotsikoin. Otsikot numeroidaan kuten tässä ohjeessa on tehty. Vältä liian moniportaista jaottelua ja muista, että otsikoiden on vastattava tekstin sisältöä.

8 7 Työselostuksessa voi olla esim. seuraavat otsikot: * Johdanto * Lyhyesti analyysimenetelmän teoreettista taustaa * Tutkimuksen taustaa * Tutkittavista yhdisteistä * Kokeelliset menetelmät * Reagenssit * Näytteet * Laitteistot * Rutiinitoimenpiteet ennen analysointia * Liuosten valmistus * ph-mittarin säätö * Näytteiden esikäsittely * Tulokset (ja tulosten käsittely) * Johtopäätökset (tähän sisältyy usein myös tulevaisuuden suunnitelmat) * Lähdeviitteet 3.3 Kuvat ja taulukot Ainakin laitteistoista ja tutkittavista yhdisteistä olisi hyvä olla kuvia joko tekstin joukossa tai työselostuksen liiteosassa. Yleensäkin mitä enemmän kuvia sinulla on selostuksessasi, sen parempi, sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin monta sanaa. Tekstin joukkoon sijoitettavat kuvat voidaan liimata valokopioina tai skannata mahdollisimman hyvällä resoluutiolla. Kuviin ja taulukoihin tulee liittyä selittävä teksti, joka kirjoitetaan kuvan alle ja taulukon yläpuolelle. Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevin arabialaisin numeroin, ja niihin täytyy viitata tekstissä (ensin viite tekstissä, sen jälkeen kuva/taulukko). Kaiken kuvissa ja taulukoissa olevan tekstin täytyy olla suomeksi. Jos joudut jakamaan taulukon kahdelle sivulle (ei suositeltavaa), kirjoita yläpuolelle jatkotaulukko, Taulukko 1 sekä jatkotaulukkoon sarakkeiden otsikot. Tekstissä esiintyvät yhtälöt ja kaavat numeroidaan juoksevin numeroin.

9 8 Esimerkki kuvan liittämisestä työselostukseen: 20 mau metyylifenoli fenoli 4-kloori-3-metyylifenoli Sis. standardi 3,4-dikloorifenoli 0 Kuva min Kuva 1. Maahan lisättyjen ja kuumalla paineistetulla vedellä (T = 300 C, t = 20 min, P = 16 MPa) uutettujen fenolien elektroferogrammi. Jännite +20 kv, hydrodynaaminen injektio (5 kpa, 3 s), silikakapillaari: pituus L det 50,0 cm ja L tot 58,5 cm, sisähalkaisija 50 m ja ulkohalkaisija 375 m. Taustaelektrolyyttinä 30 mm CHES, ph 9,7. UV-ilmaisimen aallonpituus 220 nm. Jos liität selostukseen esim. kromatogrammin, kerro kuvatekstissä analysointiolosuhteet (kolonnin tyyppi ja dimensiot, eluentti, virtausnopeus, detektori jne.) ja nimeä tärkeimmät piikit itse kuvaan.

10 9 Esimerkki taulukosta: Taulukko 1. Eri elektrolyyttiliuoksilla saadut tulokset. Orgaanisena modifioijana 2-propanoli. Tetraboraatti / mm SDS / mm Org. % v/v Aukubiinin ja katalpolin erotus % Melampyrosidin migraatioaika / min ph Jännite / kv Virta / A yli 45 9, n. 45 9, n. 50 n. 25 9, , n. 14 9, , Puhtaaksikirjoitus Puhtaaksikirjoituksessa suositeltavin malli on tässä ohjeessa käytetty. Kirjoitustiheys saisi olla 1,5 riviväliä ja kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, ei sisennyksellä. Älä ulota tekstiä arkin reunasta toiseen, vaan jätä riittävästi tyhjää tilaa. Liian leveä reunus toisaalta tekee tekstistä orvon näköisen. Hyviksi havaitut reunustilan arvot ovat noin 3,5 cm vasemmalla (jotta sidonnassa ei osa tekstistä jää peittoon) ja oikealla noin 2 2,5 cm. Tekstityyppi voi olla esimerkiksi tässä käytetty Times New Roman 12 pts tai jokin sitä vastaava. Sivunumerot voivat olla joko oikeassa ylä- tai alakulmassa, ja numerointi alkaa sisällysluettelon ensimmäiseltä sivulta. Teksti jaetaan kappaleisiin asiasisällön, ei muotoseikkojen mukaan. Älä aloita laajaa kokonaisuutta sivun viimeiseltä neljännekseltä. Älä katkaise kappaletta sivun vaihtuessa siten, että edelliselle tai seuraavalle sivulle jää vain yksi rivi. Kuville on syytä jättää riittävästi tilaa, jotta ne eivät tukehdu tekstin puristuksissa. 3.5 Seminaariesitelmä Pro gradu -työhön kuuluu yksi pakollinen seminaariesitelmä, joka pidetään viimeistään viisi viikkoa työn kokeellisen osion päättymisen jälkeen. Kokeellisen osion työselostus tulee palauttaa professorille viikkoa ennen seminaariesitelmää, ellei toisin sovita. Lue seminaariesitelmistä myös Ohje seminaariesitelmän pitämiseksi.