Kandidaatintyön tarkistuslista. Erno Salminen Tampereen Teknillinen Yliopisto

Transkriptio

1 Kandidaatintyön tarkistuslista Erno Salminen Tampereen Teknillinen Yliopisto

2 Tarkoitus Lyhyt lista asioista, jotka usein menevät pieleen ekalla yrityksellä 1. Johdanto ja oma osuus 2. Kuvat ja taulukot 3. Lyhenteet ja engl.kieliset termi 4. Viitteet 5. Yhteenveto

3 Johdanto Kerro työsi tavoitteet Tämä kandidaatintyö käsittelee videokuvan käsittelyyn liittyvän algoritmin nopeuttamista...tavoitteena on saavuttaa perustasoisella uudella tietokoneella suoritusnopeus 40 megapikseliä sekunnissa, kun se aiemmassa prototyypissä on n. 10 megapikseliä sekunnissa. Laita heti alkuun kuva mihin työsi liittyy Lukija on heti kärryillä mitä tuleman pitää Mielellään jo 1. sivulle Näytä ympäristö oleellisilta osin (muut ohjelmat, laitteet, ihmiset jne.) ja laita oma osuutesi keskelle

4 Oma osuus Muista korostaa mikä on itse tehtyä ja mikä saatiin valmiina Esimerkiksi lohkokaaviossa korosta paksummalla viivalla tai eri värillä ise suunnittelmasi osat Paritöissä pitää erotella tekijöiden omat osuudet (pari lausetta piisaa) Sivumääräisesti oman työn kuvaus pitää olla yli puolet, miel. esim. ¾ sivuista Yo. ohjeet eivät suoraan sovellu kirjallisuusselvityksiin, mutta niissäkin pitää olla selkeästi omaa pohdintaa, yhteeenvetoa, ja/tai kehitysehdotuksia

5 Hyvä esimerkki oman osuuden merkkaamisesta Selitä värit ja symbolit (esim. erityyppiset nuolet tai viivatyypit) [Antti Kojo, Langattoman sensoriverkon käyttäjärajapinta, kandidaatintyö, TTY, 2009]

6 Kuvat ja taulukot Suosi kuvia ja taulukoita. Mielummin paljon kuin vähän. esim. yhteismäärä >10 kpl per kandityö Kaikkiin viitataan tekstissä Kuva 1 esittää toteutetun järjestelmän... Kaikista selitetään tekstissä mitä pitäisi nähdä ja oppia Kaikilla on numeroitu nimi (= kuvateksti, engl. caption) Mieluiten juokseva numerointi 1,2,3... Mainitse oleellisimmat jutut myös kuvatekstissä Kuva/taulukon ja kuvatekstin on mahduttava yhdelle sivulle

7 Kuvat ja taulukot (2) Tarkastajalla saattaa olla vahvat mielipiteet siitä kuinka kuvat tehdään... Ks. myös: Erno Salminen, Practical advice for writing publications, lecture notes on course TKT-9617 Scientic publishing, Tampere University of Technology, 2010, [online], ures_styles_v13.pdf

8 Kuvat ja taulukot (3) Valokuvat (ja kuvakaappaukset) ovat parhaita! Varsinkin yhdistettyinä periaatekuviin Varmista, että suunta on sama (esim. valotiivis osa molemmissa vasemmalla) [Antti Alhonen, Elokuvalaboratorion digitaaliset säätöjärjestelmät, kandidaatintyö, TTY, 2009] Hyvä kuvateksti!

9 Valokuvien annotointi Merkitse tekstilaatikoilla valokuviin mikä osa on mikäkin Kuva 2.1. [Janne Kulmala ja Juho Järvinen, Doom FPGA-kehityslaustalla, kandidaatintyö, TTY, 2010] Kuva 2.2. [Harri Hannula, ARM-prosessorin energiankulutuksen mittausjärjestelmän toteutus, kandidaatintyö, TTY, 2008]

10 Lyhenteet Kaikki lyhenteet pitää avata ensimmäisellä mainitsemiskerralla, pl. SI-yksiköt Esim. Työ syntesoidaan FPGA-piirille (engl. Field Programmable Gate Array). Tämän lisäksi niistä ja käytetyistä symboleista kootaan lista työn alkuun Lista on aakkosjärjestyksessä. Paitsi niillä, jotka perustelevat vapaamuotoisella, n. 5-8 sivuisella, esseellä poikkeavan järjestyksensä Lyhenne/termi ja sen selite erotetaan sarkaimella (engl. tabulator)

11 Ulkomaiset termit Työ tehdään suomeksi, joten pääsääntönä on käyttää suomenkielisiä termejä Monesti pitää kuitenkin mainita mistä englanninkielisestä termistä on kyse Erityisesti kun suomennat itse Erityisesti kun kuvissa esintyy engl.kielisiä sanoja Esim. Isäntälaite (kuvassa master) aloittaa siirron... Varsinkin 1. käyttökerralla engl.kielisen lyhenteitä kannattaa selittää suomenkielisellä sanalla esim. FPGA-piiri eikä pelkkä FPGA, samoin UART-liityntä Periaatteessa pitää olla väliviiva Myöh. käyttökerroilla voi selitteen jättää välillä pois

12 Viitteet Sopiva määrä esim. >10 kpl Mielummin kirjoja, lehti- ja konfenressiartikkeleita, datalehtiä ja manuaaleja kuin satunnaisia www-löytöjä Ks. esim. Muotoile johdonmukaisesti Viitetietojen copy-pastettaminen satunnaisista paikoista ei siis missään nimessä käy Annettujen viitetietojen järjestys aina samalla tavalla esim. nimi, otsikko, julkaisufoorumi, sivut, vuosi

13 Viitteiden muotoilu: perustarkitukset Oikeasti viittaat kaikkiin tekstissä Ristiviittaukset ovat kunnossa, ei siis: Rosenbaumin menetelmä [??] on parempi kuin Harrisin [REF!not found] Mieluiten ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukainen aakkosjärjestys Viittausjärjestyskin käy, muut tavat eivät käy Tekijä: mieluiten muotoa X. Öllquist eikä Xavier Öllquist tai Öllquist, X. Eka tyyli paras, aakkostetaan silti Ö:n kohdalle Työn otsikko: Aikakoneen suunnittelu ja toteutus vs. sama ilman hipsuja Konferenssin tiedot: In proc. ISCAS vs. In ISCAS vs. ISCAS vs. International Symposium on Circuits and Systems Paikkatieto vai ei Kuukausi vai ei Sivut ilmoitettu vai ei Julkaisija vai ei

14 Viitteiden muotoilu (2) : www Pelkkä URL ei kertakaikkiaan käy Koita löytää tekijä ja otsikko vaikka kyseessä olisikin www-linkki Linkit vanhenee ääntä nopeammin, muut tiedot eivät joten niitten avulla dokumentti voi löytyä vielä myöhemminkin Engl.kielisiä suht ok esimerkkejä [1] Nanoscale Integration and Modeling Group, Predictive technology model, Arizona State University, [online], [2] Wikipedia contributors, "Field-programmable gate array," Wikipedia - The Free Encyclopedia, [online], accessed March 24, 2010.

15 Yhteenveto Työn tärkein sivu! Saavutettiinko työn tavoitteet? Mitkä olivat tärkeimmät tulokset? Mitä työvaiheita oli? Kauanko niihin kului aikaa (summittainen arvio, esim. 10h-resoluutiolla) (Paljonko ovat suunnitellun laitteen kustannukset?) Mitkä asiat onnistuivat? Mitkä asiat olisit voinut tehdä paremmin? Mitä voisi jatkossa parantaa?