Kaupunginhallitus Sivu 1 / 89. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 89 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Katarina Hellsten-Palomäki Tiina Ahlfors Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Saija Äikäs, saapui klo Laura Kiijärvi Jukka Vilske Jonna Löflund Kirsi Åkerlund Mikko Peltokorpi Markku Sistonen Jan Holst Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Timo Ketonen Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Ari Konttas Mari Immonen Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginsihteeri palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 89 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kirsi Åkerlund Jonna Löflund Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 89 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 161 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali (Kv-asia) 164 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 7 täydennysvaali (Kv-asia) 165 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 9 Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten (Kv-asia) 166 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 11 Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle (Kv-asia) Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti (Kv-asia) Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat 16 muutokset ja lakkautukset vuonna Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien 30 ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin (Kv-asia) 172 Valtuustokysymys Matinkylän terveyspalvelujen siirrosta 40 Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman siirrosta Ison Omenan palvelutorille (Kv-asia) 173 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon 44 poikkeuslupakäytännöstä (Kv-asia) Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 47 nykytilanteesta (Kv-asia) Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutoksen ja 49 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso 176 Vastaus oikaisuvaatimuksiin, jotka koskevat 58 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston muutettua päätöstä myydä kaksi tonttia Keilaniemestä Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 62 esteettömyysohjelman hyväksyminen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 65 tarkistaminen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, 68 asumisen ja liikenteen sopimuksen hyväksyminen 180 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsi Åkerlund ja Jonna Löflund.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle (PerusS). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtainen varajäsen Jarkko Korpi (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto toiselle paikkakunnalle. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jarkko Korpi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle (PerusS). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Ympäristölautakunnan jäsen Maria Taipale (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena vaalikelpoisuuden menetys Espoosta muuton johdosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 89 Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Maria Taipale

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 89 Selostus Espoon Asunnot Oy on rahoittanut 7 vuosina valmistuneita vuokra-asuntokohteiden rakennuttamista ns. vanhoilla korkotukilainoilla. Vuonna 2004 nämä korkotukilainat uudelleen järjesteltiin 12 vuoden Bulletlainoiksi, eli kertalyhenteisiksi lainoiksi. Bullet-lainat erääntyvät maksettavaksi vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 talousarvion mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on jälleenrahoittaa 70 % Bullet-lainojen lainapääomista uudelleen 15 vuoden tasalyhenteiksi lainoiksi. Tämän rahoitussuunnitelman toteutuessa vuokrakohteiden lainat tulevat lyhennetyksi ajassa, joka vastaa likimain alkuperäisten korkotukilainojen laina-aikoja. Vuokrakohde Lainan lyhennys Pikkulinnunreitti ,13 Sepelkyyhkyntie ,47 Nassakkakuja ,13 Lintukorvenkuja ,53 Komentajankatu ,67 Postipuuntie ,45 Saarnimäenkuja ,97 Yhteensä ,35 Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta euron kilpailutuksen perusteella otettavalle 15 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 22 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 89 Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan perustaa Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö- nimisen yhtiön rakennuttamaan ja omistamaan Espoon keskuskeittiön. Valtuusto on hyväksynyt keskuskeittiön hankesuunnitelman kokouksessaan Keskuskeittiö rakennetaan kaupungin omistamalle tontille osoitteeseen Nuijalantie 18, Espoon Nuijalaan. Tontin pinta-ala on neliömetriä ja rakennuksen bruttoalaksi tulee neliömetriä, josta huoneistoalaa on neliömetriä. Rakennettavaan keskuskeittiöön siirretään Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti, koska Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa 2016 Espoon sairaalan valmistuttua. Espoon keskuksen kehityssuunnitelmassa puretaan 2020-luvun alkupuolella rakennus, jossa sijaitsevat henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö. Muuralan keskuskeittiön lähetyskapasiteetti siirretään suurimmalta osin uuteen keskuskeittiöön. Uuden keskuskeittiön tuotantokapasiteetti tulee olemaan annosta/vrk. Keskuskeittiössä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat. Hankesuunnitelman perusteella keskuskeittiön rakentamiskustannukset (0 % ALV) ovat 17,78 milj. euroa. Rakentamisajaksi on arvioitu 2,5 vuotta. Hankkeen rakentamisaikana kustannustaso saattaa nousta hankesuunnitelman laadinta-ajankohdan kustannustasosta, sen lisäksi rakennuskustannusten arvonlisävero on rahoitettava kunnes se palautetaan verottajalta. Edellä mainittujen syiden vuoksi Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö anoo kaupungilta 19,6 milj. euron omavelkaista takausta keskuskeittiön tulevien rakennuskustannusten kattamiseksi otettavalle lainalle. Rakennuksen valmistuttua yhtiön käyttömenot, korkokulut ja lainalyhennykset katetaan vastikkeilla.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 89 Espoon kaupunki omistaa koko osakekannan perustettavasta Kiinteistö Oy Espoon keskuskeittiöstä, eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunginhallitus Sivu 14 / / Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi huhtikuun kuukausiraportin. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden seuranta Huhtikuun kuukausiraportin talousarvioluvut eivät vielä sisällä valtuuston 23.5 päättämiä määrärahamuutoksia, vaan ne sisältyvät ennusteisiin. Määrärahamuutokset sisällytetään toukokuun kuukausiraporttiin. Huhtikuun kuukausiraportin sisältöä on kehitetty tiiviimpään ja informatiivisempaan suuntaan, jossa keskitytään keskeisimpiin talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisiin ja mahdollisiin poikkeamiin. Liitteenä ovat myös tulostavoitteiden seuranta- ja ennustetiedot. Kuukausiraportin tiedot ja ennusteet toimivat osaltaan tulevan taloussuunnitelmavalmistelun pohjatietoina, jonka takia ennusteiden realistisuus on tärkeää. Valtuuston päättämän alkuperäisen talousarvion mukaan kaupungin vuosikate on 115,5 milj. euroa ja tilikauden tulos n. 19 milj. euroa alijäämäinen. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintakate ja vuosikate olisivat toteutumassa n. 4,5 milj. euroa heikompana. Toimialojen ennusteissa on kuitenkin ylivarovaisuutta ja kaupunkitasolla katteiden arvioidaan toteutuvan n. 15 milj. euroa parempana kuin valtuuston alkuperäinen päätös. Erityisesti henkilöstökulujen osalta toimialojen ennusteissa on ylivarauksia. Ennusteiden realistisuutta on vaikeuttanut käyttösuunnitelmien laatimisen pitkittyminen ja ongelmat konsernipalveluiden sisäisten erien laskutuksen käynnistymisessä. Sisäinen laskutus ja kirjanpito on saatu pääosin vasta huhtikuussa ajan tasalle, mikä on varsin myöhään. Selvitettäviä asioita on kuitenkin edelleen mm. Espoo Tietotekniikassa ja ruokapalveluissa. Osin

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 89 selvittely edellyttää yhteistyötä toimialoilta. Tilanne heijastuu myös taloussuunnitelmavalmisteluun. Vuoden 2017 talousarvion valmistelun pohjana on käytetty yllä mainittua kaupunkitasoista arviota katteiden kehityksestä, jolloin vuosikatteeksi muodostuu kuluvana vuonna vähintään 130 milj. euroa. Vuosikatetavoitteesta huolimatta tulosennuste on 4 milj. euroa alijäämäinen. Toimialojen tulee sitoutua katetavoitteisiin sekä arvioida ennusteet raportteihin nykyistä realistisemmin. Verotuloja kuluvalle vuodelle kertyy talousarvion mukaiset 1 398,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu edellisvuoteen on ainoastaan 4,4 milj. euroa eli käytännössä lähellä 0 %. Huomioitaessa myös valtionosuudet on kokonaisverorahoituksen kasvu 2,3 %. Yhteisöveron tuottoon tänä vuonna vaikuttaa kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen poistuminen. Kuntaryhmän jako-osuus tippui noin 36 prosentista 30,92 prosenttiin, samoin Espoon oma jako-osuus laski. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän noin 20 milj. euroa vähemmän kuin vuonna milj. euron lainanottovaltuudesta on käytetty 100 milj. euroa. Lainanottovaltuus tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, lisäksi valtuusto päätti toukokuussa 35 milj. euron lisälainan ottamisesta. Toimintaympäristön kehitys jatkuu edelleen haastavana. Maaliskuun lopun työttömyysaste Espoossa oli 10,4 % ja se kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaismäärästä oli 43 % ja korkeasti koulutettujen 34 %. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunginhallitus Sivu 16 / / Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa uudet virat ja hyväksyy uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset liitteiden mukaisesti. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Uudet virat ja toimet 4 Virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset Kaupunginhallitus päätti vuoden 2016 talousarvioon sisältyvistä uusista viroista ja toimista sekä virkoja ja toimia koskevista muutoksista ja lakkautuksista kokouksessaan Kaupungin organisaatiossa on jatkuvasti käynnissä muutoksia, jotka edellyttävät henkilöstörakenteen tarkistamista myös talousarviovuoden aikana. Lisäksi eri toimintojen tehtävärakenteita ajantasaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Nyt tuodaan näihin liittyen päätettäväksi yhteensä 13 uuden viran ja toimen perustaminen sekä 45 virkaa ja toimea koskevaa muutosta ja lakkautusta. Uusista viroista ja toimista 12 on teknisluonteisia vakanssien perustamisia, joista ei aiheudu pysyviä kustannusvaikutuksia tai henkilöstömäärän kasvua. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään kolmea uutta virkaa ja toimea. Kaksi uutta virkaa perustetaan ennakoivan rekrytointimallin mukaisesti ja niihin liittyy myöhemmin tapahtuvat vastaavien avoimeksi tulevien virkojen lakkauttamiset. Tämän johdosta henkilöstömäärä ei tässä suhteessa kasva. Lisäksi esitetään yhden uuden psykologin toimen perustamista lasten terapiapalveluihin. Sosiaali- ja terveystoimessa esitetään myös 20 virkoja ja toimia koskevaa muutosta. Näistä kahdeksan liittyy Espoon uuden sairaalan toiminnan organisointiin. Sivistystoimi Sivistystoimeen esitetään kahden toimen hyväksymistä tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi siirtyneille työntekijöille. Toimien hyväksymisellä ei

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 89 ole kustannusvaikutuksia. Sivistystoimessa esitetään lisäksi 20 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Näistä 11 liittyy varhaiskasvatuksen tehtävärakenteen muutokseen. Tekninen ja ympäristötoimi Teknisessä ja ympäristötoimeen esitetään kahdeksan toimen hyväksymistä tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi siirtyneille työntekijöille. Toimien hyväksymisellä ei ole kustannusvaikutuksia. Toimialalla esitetään myös viittä virkaa ja toimea koskevaa yksittäistä muutosta. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Kaupunginhallitus Sivu 18 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Päätös Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Tanska, puh Pauliina Kuronen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 2 päättää erikseen hankkeen toteuttamisesta, kun Laajalahden kohdalla ratalinjaus on ratkaistu asukkaita tyydyttävälla tavalla, 3 päättää erikseen hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuuden rahoituksesta, 4 toteaa, että päätös Espoon mukanaolosta hankkeessa olisi tullut tehdä ennen kuin Espoo hyväksyy MAL-sopimuksen,

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 89 5 ottaa harkintaansa Kivenlahteen ulottuvan Länsimetron jatkeen töiden keskeyttämisen ja jatkamisen vasta kun Espoon taloudellinen tilanne sen kohtuudella sallii. Ennen jatkamista voidaan Raide-Jokeri toteuttaa hyväksikäyttäen pohjatöissa metrolouhinnoissa ongelmaksi syntyneitä louheita. Espoon jokeri-kustannus on vain 12 % metrojatkeen kustannuksesta. Sistonen ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Löflund kannatti Bymanin muutosehdotuksen kohtia 2, 3 ja 4. Vilske kannatti Sistosen pöydällepanoehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 5 Raide-Jokerin hankesuunnitelma Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 / Kustannukset ja suunnitelmat - Raide-Jokerin hankearviointi Diasarja: Raide-Jokerin vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kustannusosuuksiin Hankkeen aiemmat päätökset Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotielinja, joka korvaa nykyisen seudullisen bussirunkolinjan 550. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi vuonna Lautakunta esitti tällöin kaupunginhallitukselle Raide-Jokerin tarkentavan suunnittelun käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti ja hankkeen ottamista mukaan HLJ2011 ensimmäisen kauden hankkeisiin sekä varaamaan hankkeelle tarvittava rahoitus. Alustava yleissuunnitelma hyväksyttiin myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuonna 2011 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teetti yhdessä HSL:n ja Espoon kaupungin kanssa päivitetyn hankearvioinnin ja selvityksen Raide- Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteista. Espoo-tarinassa, joka on Espoon strategia vuoteen 2017 asti, todetaan, että kaupunkikeskusten välillä tulee olla toimivat joukkoliikenteen poikittaisyhteydet. Lisäksi tavoitteena on aidosti verkostomaiseen raideliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne.. Raide-Jokeri toteuttaa tätä strategiaa luomalla yhteyden Rantaradan ja Länsimetron välille, jonka

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 89 jälkeen kaikki Espoon kaupunkikeskukset liittyvät toisiinsa raideyhteydellä. Hanke parantaa erityisesti Leppävaaran, Otaniemen ja Keilaniemen saavutettavuutta ja lisää siten alueiden vetovoimaa myös työpaikkaalueina. Espoon kaupunki teetti vuonna 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia linjausvaihtoehtoja osuudella Leppävaara Otaniemi/Tapiola. Espoon kaupunginhallitus päätti , että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä teettivät yhteistyössä Raide-Jokerin hankesuunnitelman Hankesuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle Vuonna 2015 laadittu hankesuunnitelma on liitteenä. Raide-Jokerin ennustettuja matkustajamääriä ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu erillisessä hankearvioinnissa, joka on oheismateriaalina. Hankkeen käyttötalousvaikutukset ja vaikutukset lipun hintoihin on esitetty HSL:n oheismateriaalina olevassa diasarjassa. Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö Hankesuunnittelun aikaista vuorovaikutusta on esitelty hankesuunnitelmaraportissa. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin asianomaisten virastojen sekä Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen kuvaus Yleistä Raide-Jokeri on lähivuosien keskeinen seudullinen maankäytöllinen ja liikenteellinen investointihanke. Maankäytön kannalta Raide-Jokeri mahdollistaa merkittävän tiivistämis- ja täydennysrakentamispotentiaalin radan ympäristössä. Helsingin seudun yhteisesti laatimassa maankäyttösuunnitelmassa (MASU) koko Raide-Jokerin vyöhyke on merkitty seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi, jolle on perusteltua sijoittaa rakentamista koko suunnittelukaudella. Liikenneinvestointina Raide-Jokeri parantaa poikittaisen liikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen luotettavuutta. Raide-Jokerin toteuttaminen on edellytys raideliikenteen verkostokaupungin syntymiselle ja linjan varren maankäyttötavoitteiden saavuttamiselle yhdessä säteittäisten raidelinjojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide- Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien hankkeiden listalla.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 89 Hankkeen keskeinen sisältö Raide-Jokerin radan kokonaispituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linja on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja rata on sijoitettu pääosin omalle ajouralle. Raide-Jokeri korvaa bussilinjan 550. Hankesuunnitelmassa on esitetty ratarakenne, pysäkit, katujärjestelyt yms. infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut. Järjestelmän suunnittelussa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon yhteensopivuus muun pääkaupunkiseudun raideliikennejärjestelmän kanssa mm. teknisten ratkaisujen (raideleveys 1000 mm) ja kaluston suhteen. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden. Keskimääräinen matkanopeus on hankesuunnitelman mukaan 25 km/h, kun tavanomaisen raitiovaunun vastaava on nykyisin noin 15 km/h. Ero johtuu liikennevaloetuuksien ja oman ajouran lisäksi huomattavasti nykyistä raitioverkkoa pidemmästä pysäkkivälistä, joka vastaa nykyistä linjaa 550. Vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 5 minuuttia ja päivällä 10 minuuttia. Ruuhkahuipun vuoroväli on pidempi kuin nykyisellä bussilinjalla 550, mutta bussilinjan korvaaminen pikaraitiotiellä parantaa tämän poikittaislinjan luotettavuutta ja lisää matkustusmukavuutta. Linja 550, joka on nykyisin matkustajamääriltään pääkaupunkiseudun vilkkain (noin matkustajaa arkivuorokaudessa), on ruuhka-aikojen tiheästä 3-5 minuutin vuorovälistä huolimatta altis ylikuormittumiselle. Linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta aiheutuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri -linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Espoo esittää hankesuunnitelman pysäkkien lisäksi jatkosuunnittelussa tutkittavaksi uuden pysäkin lisäämistä Perkkaantielle. Pysäkin vaikutusalueelle on suunniteltu lähivuosina voimakasta asuinrakentamista, mutta pysäkin lisäämisen vaikutuksia koko linjan liikennöintiin pitää tarkastella huolellisesti. Asukkaita on hankesuunnitelman mukaan arvioitu olevan 10 minuutin kävelyetäisyydellä Raide-Jokerin pysäkeistä nykytilanteessa ja vuonna Hankearvioinnissa asukaslisäys painottuu hankesuunnitelmassa esitettyä voimakkaammin jakson loppupuolelle 2040-luvulle. Hankearvioinnissa matkustajamääräksi on arvioitu noin matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja noin matkustajaa vuonna Hankearvioinnissa vertailuvaihtoehtona toimineella bussilinjalla on arvioitu olevan vastaavasti noin matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja matkustajaa vuonna Linjan muuttamisen bussilinjasta raitiolinjaksi arvioidaan kasvattavan vuorokausitason matkustajamääriä noin 35 %:lla vuoden 2025 tilanteessa ja noin 40 %:lla vuoden 2040 tilanteessa. Helsingin yleiskaavan tavoitevuonna 2050 raitiolinjan matkustajamääräennuste on matkustajaa.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 89 Hankkeen kokonaiskustannukset ja kustannusten jakaminen Raide-Jokerin käyttöönottamiseksi tarvitaan hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti investointeja raitiotien infrastruktuurin rakentamiseen ja sen edellyttämiin muutoksiin katuympäristössä sekä varikoiden rakentamiseen ja kaluston hankkimiseen. Lisäksi hankesuunnitelmaan sisältyy sellaisia katu- ja tieympäristön muutoksia, jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat olleet suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukainen radan rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (MAKU-indeksi, huhtikuu 2015). Tämä kustannusarvio sisältää sekä raitiotien infrastruktuurin rakentamisen että raitiotien edellyttämät muutokset katuympäristöön Helsingissä ja Espoossa, mutta ei muita, eri hankkeiden yhteensovittamisen takia tarpeellisia katu- ja tiejärjestelyjä eikä varikkojen ja raitiovaunukaluston kustannuksia. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken saavutetussa neuvottelutuloksessa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL - sopimuksesta Raide-Jokerin toteuttaminen on yksi liikennettä koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään sopimuksen keskeisiä tavoitteita eheästä yhdyskuntarakenteesta, yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja toimivasta liikennejärjestelmästä. Kaupunginhallitus on osaltaan hyväksynyt MAL -sopimuksen ja tarkentanut päätöstään. Sopimustuloksen mukaan valtio osoittaa Raide-Jokerin toteuttamiseen vuosina yhteensä 84 milj. euroa, mikä vastaa 30 % varsinaisen radan hankesuunnitelman alkuperäisestä kustannusarviosta. Sopimusluonnoksessa todetaan myös, että hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja siihen sisältyvästä Kehä I:n tasauksen kustannusjaosta (alustava kustannusarvio 13,2 milj. euroa) sovitaan erikseen. Espoon kustannusosuus radan rakentamiskustannuksista on yhteensä 66,6 milj. euroa kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Valtion rahoitusosuudesta tullaan tekemään erillinen sopimus Helsingin ja Espoon kaupunkien ja valtion kesken. Raitiotien kustannusarvio perustuu raitiotiejärjestelmän osalta Helsingin kaupungin sekä eurooppalaiseen rakentamistietouteen. Katu- ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukset perustuvat Suomessa rakennettujen hankkeiden toteutuneisiin hintatietoihin. Kustannusten laskennassa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon hankkeen tunnistettuja riskitekijöitä. Kustannusarvioon on sisällytetty arvaamattomia kustannuksia noin 10 %. Hankesuunnitelmassa on esitetty myös erilliset katuympäristön muutokset, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Näiden yhteenlasketut kustannukset ovat Espoossa noin 1,8 milj. euroa. Nämä ovat pääosin liittymäjärjestelyjen parantamista hieman radan vaatimia välttämättömiä toimenpiteitä laajemmalle.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 89 Kaupunkitekniikan keskus vastaa Raide-Jokeri hankkeen ulkopuolisten katuympäristön muutosten suunnittelusta ja toteutuksesta talousarviossa katujen rakentamiseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Katu- ja puistoalueilla tehtävät työt ja niiden kustannusarviot tarkentuvat suunnittelun aikana. Päätökset tarvittavista muutoksista tekee tekninen lautakunta kunkin kohteen osalta erikseen katu- ja puistosuunnitelmien hyväksymistä koskevien menettelytapojen mukaisesti. Merkittävin hankesuunnitelman ulkopuolinen väyläjärjestely Espoon puolella on Kehä I:n Laajalahden kohdalla oleva tasauksen muutos. Se kuuluu erillisiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanteiden kehittämishankkeisiin, eikä sitä ole sen vuoksi sisällytetty Raide-Jokeri -hankkeen kustannuksiin. Hankkeen kustannusjaosta on tarkoitus sopia erikseen käynnissä olevassa tiesuunnitelmaprosessissa samalla kun kustannusarvio vielä tarkentuu syksyn 2015 tilanteesta (hankesuunnitelman kustannusarvio). Koska Kehän tasauksen laskeminen tulisi joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtäväksi, Espoon kaupunki esittää, että kustannukset tulee kohdentaa täysimääräisinä valtiolle. Hankearvioinnin yhteydessä tehtyjen herkkyystarkastelujen perusteella Kehä I:n muutokset parantavat hieman Raide-Jokeri hankkeen kannattavuutta (kannattavuus 0,73). Hyöty-kustannussuhteen muutos johtuu valo-ohjatun liittymän poistumisesta Kehä I:ltä muutosten yhteydessä, jolloin autoliikenteen sujuvuus paranee. Raide-Jokerin käyttöönotto edellyttää investointeja myös raitiovaunukalustoon ja varikoihin. Raide-Jokeria tullaan liikennöimään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Hankesuunnitelman mukaan Raide-Jokerin kalustotarve on 22 kpl 45 metrin vaunuja tai 26 kpl 30 metrin vaunuja sekä lisäksi kolme varavaunua. Kaluston kokonaisinvestoinniksi on arvioitu milj. euroa. Kalustoinvestointi tulee tulevan operaattorin hankittavaksi. Kalustohankinta vaikuttaa Espoon kaupungin talouteen HSL:n infrakorvausjärjestelmän kautta. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa, joista päävarikko sijoittuu Helsinkiin Roihupellon metrovarikon viereen nykyiselle bussivarikkoalueelle ja sivuvarikko Laajalahteen Espoon puolelle. Varikoiden investoinnit ovat yhteensä noin 64,4 milj. euroa, josta Espoon Laajalahden varikon osuus on noin 14,9 milj. euroa. Varikkoinvestoinnin pääomakustannukset sisältyvät Raide-Jokerin arvioituihin liikennöintikustannuksiin. Yhteenveto hankkeen kustannuksista Rataosuus Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 123,9 Valtion rahoitusosuus 54,6 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 66,6 Valtion rahoitusosuus 29,4 Yhteensä 274,5 Varikot Helsinki 49,5 Espoo 14,9 Muut väyläjärjestelyt

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 89 Helsinki 9,8 Espoo 1,8 Valtio (Kehä I)* 13,2 Kalusto Helsinki 95 Koko hanke yhteensä 458,7 Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 278,2 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 83,3 Valtio (sis. Kehä I) 97,2 * Kustannusarvio tarkentuu tiesuunnitelman valmistuessa syksyllä 2016 Käyttö- ja liikennöintikustannukset Raide-Jokerin infrastruktuurin kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 1,6-2 milj. euroa vuodessa. Vastaavasti runkolinjan 550 nykyisen infrastruktuurin kunnossapidosta on arvioitu säästyvän noin 0,5 milj. euroa vuodessa, jolloin vuosittainen kunnossapitokustannusten kasvu olisi 1,1 1,5 milj. euroa vuodessa. Raideinfran kunnossapitokustannukset maksavat kaupungit myöhemmin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Raide-Jokerin arvioidut liikennöintikustannukset ovat noin 17,9 milj. euroa vuodessa vuosina Runkolinjan 550 arvioidut liikennöintikustannukset ovat vastaavasti noin 14,7 M vuodessa. Hankearvioinnin perusteella Raide-Jokeri kuitenkin lisää joukkoliikenteen käyttöä, ja lipputulojen kasvuksi on vuonna 2025 arvioitu 1,3 milj. euroa. Vuosina vuosittaiseksi liikennöintikustannusten nettokasvuksi on siten arvioitu 2,3 milj. euroa. Raide-Jokerin kunnossapito ja käyttö ovat kalliimmat kuin bussijokerilla, mutta kustannusten matkustajanousua kohti on alussa arvioitu olevan nykytasolla ja laskevan vuoteen 2040 mennessä runsaat 15 % matkustajamäärien kasvun myötä. Hankkeen vaikutukset Hankesuunnitelmassa on selvitetty raitiotien vaikutuksia luontoon, pinta- ja pohjavesiin, maisemaan ja kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin, meluun ja tärinään, maankäyttöön ja kaavoitukseen, autoliikenteen palvelutasoon ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu pysäkkien saavutettavuutta nykyisten kävely-yhteyksien perusteella. Laajalahden Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on tehty erillinen Natura-arviointi sekä yhteisvaikutusten arviointi alueen muiden hankkeiden kanssa (mm. Kehä I). Raide-Jokerin ei ole todettu heikentävän Natura-alueen olosuhteita. Raide-Jokerista on tehty hankearviointi, joka perustuu Liikenneviraston väylähankkeiden arviointiohjeisiin. YHTALI-kannattavuuslaskelmassa Raide-Jokeria on verrattu nivelbusseilla liikennöitävään bussivaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehdon mukainen tiheä bussiliikenne parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa verrattuna nykytilanteeseen ja vastaa

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 89 runkobussilinjan ennustettuun kysyntään myös tulevaisuudessa. Laskelmassa ei kuitenkaan ole pystytty täysimääräisesti arvioimaan vertailuvaihtoehdon toimivuuden todennäköistä heikentymistä matkustajamäärien kasvaessa tulevaisuudessa. Raide-Jokerin hyötyinä liikenteen näkökulmasta ovatkin mm. parantuva joukkoliikenteen täsmällisyys ja vertailuvaihtoehtoa parempi matkustajakapasiteetti sekä sitä kautta paraneva palvelutaso linjaa ympäröivällä vyöhykkeellä. Joukkoliikenneyhteydet paranevat myös vyöhykkeeltä säteittäisiin suuntiin, sillä linjaa käytetään merkittävästi liityntäyhteytenä lähijuniin ja metroon. Merkittävimmät yhteiskuntataloudelliset hyödyt liittyvätkin joukkoliikennematkustajiin kohdistuviin matka-aika- ja palvelutasohyötyihin (197,3 milj. euroa). Kannattavuuslaskelman perusvaihtoehdossa Raide-Jokerin hyötykustannussuhde on 0,7 toteuttamisvuodelle 2025 arvioituna. Suhde jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0), mutta on samansuuruinen muiden viimeaikaisten raidehankkeiden tulosten kanssa (Länsimetron jatke ja Kaupunkirata). Hankearvioinnissa on tehty myös toimintaympäristöön liittyviä herkkyystarkasteluja, mm. kannattavuudesta eri käyttöönottovuosina, tieliikenteen parannustoimilla, investointikustannusten kattamisella osaksi lipunhintojen korotuksilla sekä ilman perusvaihtoehdossa mukana olevaa ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Lyhyellä aikavälillä hankkeen hyöty-kustannussuhteessa ei herkkyystarkasteluissa saatu merkittäviä eroja. Yksinomaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuslaskelmaan tukeutuen ei hanketta voitaisi pitää kaupungin kannalta kannattavana hankkeena. Raide-Jokerin hyödyt kaupungin kannalta perustuvat pitkälti maankäytöllisiin hyötyihin, joita uusi raitiotie mahdollistaa. Raide-Jokerin linjan vaikutusvyöhykkeellä on käynnissä olevaa asemakaavoitusta noin k-m², mikä vastaa noin asukasta. Tästä valtaosa tullee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi MAL-sopimuskauden aikana. Jo lainvoimaistuneiden asemakaavojen alueella Keilaniemessä ja Perkkaalla on kaavavarantoa 6800 asukkaan tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksen alustavissa visioissa vaikutusvyöhykkeelle on hahmoteltu asumista 3000 asukkaalle. Raide-Jokerin vaikutuksia suhteessa valmisteilla olevan Helsingin yleiskaavan mahdollistamaan rakentamispotentiaaliin on arvioitu Helsingin teettämässä kaupunkitaloudellisessa selvityksessä. Raide-Jokerin on arvioitu nostavan 30 vuoden aikana (nykyarvotettuna) maan myynti- ja vuokratuottoja Helsingissä 341 milj. euroa sekä maankäyttösopimuskorvauksia 40 milj. euroa verrattuna siihen, että hanketta ei toteutettaisi. Korkeampi tuotto perustuu erityisesti arvioon nopeammin toteutuvasta rakentamisvolyymistä. Kaupunkitaloudelliseen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, eikä Raide-Jokerin hyödyllisyyttä voida arvioida yksinomaan tällä perusteella. Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maankäytön kehitysennusteeseen Raide- Jokerin vyöhykkeellä. Espoossa vastaavaa selvitystä ei ole tehty, mutta vaikutusten arvioidaan olevan samansuuntaisia.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 89 HSL:n arvio hankkeen kokonaisvaikutuksesta lippujen hintoihin Hankearvioinnin perustarkastelussa Raide-Jokeri -hankkeen ei ole oletettu vaikuttavan lipun hintoihin. Hankesuunnitelmassa ja hankearvioinnissa ei ole myöskään tehty arviota hankkeen vaikutuksista Helsingin seudun liikenteen menoihin eikä tarkasteltu hankkeen kokonaisvaikutuksia lippujen hintoihin ja kaupungin verorahoitukseen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on keväällä 2016 alustavasti arvioinut Raide-Jokerin vaikutuksia HSL:n infra -ja operointikustannuksiin, lipputuloihin sekä kuntaosuuksiin ja lippujen hintojen korotuspaineisiin. Taustalla on HSL:n jäsenkuntien tavoite pitää joukkoliikenteen subventointiaste keskimäärin 50 %:ssa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntien kesken on voimassa sopimus joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta. Sen perusteella 50 % ratainvestoinnin poistoista (noin 0,9 milj. euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista yhteensä noin 37 milj. euroa (40 vuoden aikana, laskentakorko 5 %) eli keskimäärin 1,8 milj. euroa/vuosi ovat laskutuskelpoisia. HSL infrakorvausjärjestelmän piiriin kuuluvat kustannukset Espoon kaupunki voi edellä esitetyn mukaisesti vuosittain laskuttaa käyttökorvauksina HSL:ltä, joka jakaa ne kuntien kesken ja veloittaa kuntaosuuksissa jäsenkunnilta nousujen suhteessa. Vastaavasti Raide- Jokerin hallinto- ja ylläpitokulut kuuluvat täysimääräisinä (noin 0,77 milj. euroa/vuosi) HSL -korvauslaskutuksen piiriin. Oheismateriaalissa olevassa HSL:n diasarjassa on arvio Raidejokerin infrakustannusten jaosta kunnittain 1. vuoden osalta. Sen mukaan Espoo voi periä Raide-Jokerista käyttökorvausta 3,481 milj. euroa, mutta maksaa sitä vastaavasti HSL:lle kuntaosuuksissaan 2,990 milj.euroa infrakorvausta. Se osa poistoista ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvista korkokuluista, jota HSL infrakorvaus ei kata, jää kaupungin maksettavaksi. Lisäksi suuri osa HSL:ltä laskutettavasta poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta kertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta. Edellä oleva huomioon ottaen HSL:ssä on arvioitu, että Raide-Jokerilla on noin 2,5 %:n korotusvaikutus matkalippujen hintoihin. Korotustarve perustuu HSL jäsenkunnille kohdistuvaan infrakustannusten kasvuun. Espoon maksuosuus kasvaa Raide-Jokerin myötä ensimmäisen vuoden osalta 2,37 milj. euroa. Vaikutus pienenee jonkin verran seuraavina vuosina poistettavan pääoman ja korkokulujen pienentymisen myötä. Jatkotoimenpiteet ja hankkeen toteutus Raide-Jokerin toteuttamisen edellyttämien asemakaavan muutosten valmistelu on käynnissä sekä Helsingissä että Espoossa. Tavoitteena on tuoda kaavamuutokset päätöksentekoon vuoden 2016 aikana. Raide-

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 89 Jokerin varrelle syntyvien uusien asuntotuotantoa lisäävien kaava-alueiden kaavamuutokset toteutetaan kaavoituksen työohjelman puitteissa. Raide-Jokerista käynnistetään myös kokonaisvaltainen riskienhallintatyö, jolla pyritään hallitsemaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja varmistamaan hankkeen asianmukainen toteutus. Raide-Jokerin toteuttamisen tavoiteaikataulu on rakentamisen käynnistäminen soveltuvin osin jo vuonna Raide-Jokerin rakentamisajaksi on arvioitu noin neljä vuotta. Alustavan aikataulun mukaan Raide-Jokerin operointi voisi alkaa arviolta elokuussa Helsingin ja Espoon kaupungit ovat yhteistyössä tehneet keväällä 2016 Raide-Jokerin toteutusmallia arviovan selvityksen, jossa on arvioitu mm. erilaisten tilaajaorganisaatioiden, projektinjohto-, allianssi- ja sturakkamallien etuja ja haittoja Raide-Jokerin toteutuksessa. Työn päätösehdotuksessa todetaan, että Raide-Jokeri tulisi toteuttaa yhtenä allianssihankkeena, jossa suunnittelijat ja rakentajat hankitaan erikseen. Lisäksi selkeästi erikseen määriteltävät ja nopeasti käynnistettävät osat voidaan toteuttaa omina erillisurakoinaan. Toteutusmuoto valitaan myöhemmin kesällä 2016 Helsingin ja Espoon toteuttavien organisaatioiden kesken. Kaluston hankinnasta ja varikon rakentamisesta päätetään myöhemmin erikseen hankkeen puitteissa. Sopimus Raide-Jokerin toteutuksesta Raide-Jokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena yhtenä ja yhteisenä raitioliikennejärjestelmänä. Hanketta varten ei perusteta erillistä juridista toteuttajaorganisaatiota, esimerkiksi osakeyhtiötä. Yhteistyöstä Raide-Jokeri -hankkeessa on tarkoitus tehdä Helsingin ja Espoon kaupunkien välinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksella sovitaan hankkeen suunnittelun ja toteutuksen keskeisistä asioista, joita ovat ainakin seuraavat: - hankkeen organisointi nykyisten Helsingin ja Espoon kaupunkiorganisaatioiden puitteissa ja niihin tukeutuen - hankkeen henkilöresurssien mitoitus - projektiorganisaatio - päätöksentekomenettely ja toimivalta, mukaan lukien yhteistyö hankinnoissa - hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan perustuva hankkeen lopullinen määrittely ja käytettävän kaluston keskeiset vaatimukset - rahoitus ja valtion osuus - kustannusvastuu ja kustannusten jakaantuminen - rakennetun joukkoliikenneinfran omistus ja siihen liittyvät vastuut - lupa-asioiden hoitaminen sekä yhteistyö ja vastuut suhteessa viranomaisiin - järjestelmän ylläpidon ja huollon periaatteet

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 89 - periaatteet, valmistelu ja menettelyt siinä tapauksessa, että hankkeen hankesuunnitelmaa joudutaan tarkistamaan. - Keskeiset periaatteet yhteistyösopimuksessa ovat kustannusten kohdentaminen aiheuttamisperiaatteen mukaan alueellisesti, läpinäkyvyys, ja yksimielinen päätöksenteko. Yhteistyösopimus tuodaan jakovalmistelun ja -neuvottelujen jälkeen kaupunginhallituksen päätettäväksi alkusyksyllä Operointi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä tekee joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena erikseen myöhemmin päätöksen Raide- Jokerin liikenteen järjestämistavasta sekä liikennöintisopimuksen liikennöitsijän kanssa. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Kimmo Oilan ja 56 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Kimmo Oila ja 56 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Valtuustokysymyksen sisältö Vuonna 2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa edellytettiin, että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi valtuustosopimuksessa edellytettiin seuraavia toimia: - Lyhennetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjausprosessia sekä luodaan väistöstrategia, ml. hätäväistöt. - Päivitetään luettelo ongelmakohteista ja tehdään niistä ajoissa korjausja väistötilapäätökset. Korjaussuunnitelman laadinnan enimmäisajaksi 1 vuosi ja korjausten keston enimmäisajaksi 2 vuotta. - Päätetään, mitä kannattaa omistaa ja mitä vuokrata tilojen elinkaari, käyttö ja kustannukset huomioiden. Määritetään koulu- ja

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 89 päiväkotitilojen tarvittava ja riittävä taso terveellisyyttä ja toimivuutta priorisoiden. Päätetään, mistä tiloista luovutaan. Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei ole saatu hallintaan. Yhä useampia tiloja on jouduttu poistamaan käytöstä ennen suunniteltua peruskorjausta, jolloin oppilaille on jouduttu hankkimaan väistötiloiksi siirtokelpoisia tiloja, mikä tulee kaupungille kalliiksi. Tästä esimerkkejä ovat Auroran koulu, Lintuvaaran koulu, Kirstin koulu ja viimeisimpänä Niipperin koulu. Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun, Sivistystoimessa on arvioitu, että suomenkielisen opetuksen (peruskoulu ja lukio) oppilas- ja opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan koulutilaa noin 9-10 koulun verran. Jos uusia kouluja ei rakenneta eikä vanhoja laajenneta, joudutaan turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin. Tästä esimerkkeinä ovat Karhusuon koulu ja Hansakallion koulu. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustokysymyksenä seuraavaa: - Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotustuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavaan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu vuosittain rahaa? - Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa? - Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen? - Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä). - Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia väistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn 2020 ulottuvaan investointiohjelmaan. - Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään. - Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen) - Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 89 monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjausja uudisrakennushankkeisiin. Edellytämme vastauksia kysymyksiin ja selvityspyyntöihin kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä. Vastaus valtuustokysymykseen 1. Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Investointiohjelma pohjautuu kaupungin tila- ja palveluverkkoon sekä rakennusten tekniseen kuntoon ja korjausvelkaan. Koulujen ja päiväkotien hallitun peruskorjaamisen ajoittamisen apuna toimii sivistystoimen kanssa yhteistyössä laaditut priorisointiselvitykset. Koulujen priorisointi on laadittu vuonna 2007, jonka päivitys valmistui 2014 ja päiväkotien priorisointi tehtiin vuonna Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 Trellum Korjausvelkaindeksi - selvityksessä, jossa on mukana 15 kaupunkia. Korjausvelan laskenta pohjautuu rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen kautta saataviin nyky- ja tavoitekuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin. Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelka on 457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Vertailutietoina toimivat Vantaan ja Helsingin vastaavat luvut. Vantaan 320 euroa ja 610 eruoa / asukas ja Helsingin euroa ja euroa / asukas. Espoo on korjausvelan suhteessa asukaslukuun viidenneksi pienin. Espoon rakennuskanta on painottunut luvulla rakennettuihin rakennuksiin. Alla olevassa kuvassa on rakennusten lukumäärän ja pintaalan mukainen ikäjakauma. Suurin korjausvelka ja perusparannustarve ovat valmistuneissa päiväkodeissa ja kouluissa, joka näkyy alla olevista kuvista. Espoon Trellum Ikäprofiili v (lkm, m2) Espoossa korjausvelka kasvoi reilun kymmenyksen ja perusparannustarve reilun viidenneksen vuoden aikana. Espoossa perusparannustarpeessa olevan omaisuuden pinta-ala kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähes m2, mikä nosti varsinkin perusparannustarvetta melkoisen paljon edellisvuodesta.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 89 Espoon korjausvelan muutos v (euroa) Espoon rakennusten perusparannustarpeen kasvu vuoden 2013 jälkeen, näkyy alla olevassa kuvassa. Espoon perusparannustarpeen muutos v ( ) Tilapalvelut pyrkii vuosittain korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Korjausvelan kasvun pysäyttämistä vaikeuttaa Espoon väkiluvun kasvusta johtuva uudisrakentamisen tarve, joka johtaa rahojen riittämättömyyden vuoksi peruskorjausten lykkäämiseen. Kun peruskorjausinvestointeja lykätään tai rakennetaan uutta, korjausvelka kasvaa. Vuosikorjausohjelmaa laadittaessa joudutaan vuosittain priorisoimaan korjauksia, jotta määrärahat riittävät kiireellisiin ja välttämättömiin korjauksiin. Espoossa on 220 päiväkotia, joiden huoneistoala on m2 ja tilavuus m3. Kouluja on 149, joiden huoneistoala m2 ja tilavuus ,0 m3.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 89 Investointiohjelman tueksi ja tilaomaisuuden hallinnan avuksi on Tilapalveluissa käynnistetty kaupungin kiinteistöomaisuuden salkuttaminen. Salkutuksessa rakennukset luokitellaan noin 4-6 koriin kaupungin tarpeiden mukaisesti huomioiden tuleva käyttötarve sekä rakennusten tekninen kunto. Salkutuksessa määritellään esimerkiksi kohteet joista voimme luopua purkamalla tai myymällä ja kohteet, jotka kaupungin tulee säilyttää ja korjata. Tilapalveluiden tavoitteena on salkutuksen avulla aiempaa aktiivisempi kiinteistöomaisuuden hallinta. Sähköinen huoltokirja on otettu käyttöön ja seuraavaksi käynnistetään rakennusten kohdekohtaisten huolto-ohjelmien laadinta ja kunnossapidon pitkän tähtäimen PTS-suunnittelu. Rakennusten käytön aikainen ylläpito pohjautuu näihin huolto-ohjelmiin. PTS-suunnitelmien avulla pystytään ennakoimaan paremmin rakennusten korjaamiseen tarvittava määräraha tulevaisuudessa. Rakennuskohtaisten PTS-suunnitelmien avulla muutetaan korjaustoiminnan painopistettä enemmän ennakoivaan kunnossapitoon määrärahojen mahdollistamassa laajuudessa. Tilapalvelut ja tiloja käyttävät toimialat ovat aloittaneet yhteisen tila- ja palveluverkon kehitysprojektin. Projektissa päivitetään 2010 laadittu palveluverkko-ohjelma ja tehdään koko Espoon laajuinen tila- ja palveluverkkoselvitys. Palveluverkon tehostamiseksi selvitetään mitkä päiväkodit ja koulut voidaan peruskorjauksen yhteydessä laajentaa ja mistä voidaan kokonaan luopua. Palveluverkon kehittäminen johtaa pienien yksiköiden vähenemiseen ja tilojen monikäyttöisyyden tehostamiseen ja käyttöasteen parantamiseen. Menettelytapaohjeita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi päivitetään. Tilapalveluiden tavoitteena on sisäilmaongelmien nopea ja tehokas ratkaiseminen, jotta väistötilojen tarve vähenee. Toiminnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, että korjaustyöt käynnistyvät nopeasti, viestintä on oikea aikaista ja että tilatut tutkimukset tukevat nopeaa päätöksentekoa. Tilapalveluissa on aloitettu asiakkuuksien kehittämisprojekti, ja nimetyt asiakaspäälliköt ovat jatkossa mukana sisäilmakohteissa merkittävässä roolissa tukemassa avointa tiedon kulkua ja yhteistyötä eri osapuolien kanssa. Aiempien vuosien aikana kasvanutta korjaustarvetta on vaikea saada lyhyellä aikajänteellä alenemaan nykyisillä elinkaarta jatkavilla hankemäärärahoilla. Nykyinen määräraha on 6,7 milj. euroa joka kohdistetaan akuuteimpiin korjauksiin. Jotta saisimme aikaa korjata tilannetta, elinkaarta jatkaviin korjauksiin tarvittaisiin lisää vähintään 50 %. Vuosikorjausten ja pienten perusparannusten määrärahat vuosina ovat alla olevan taulukon mukaiset. Vuosikorjaus- ja pieneksi perusparannustyöksi katsotaan työ, jonka kustannus jää alle 1 milj. euroa.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 89 Vuosi Vuosikorjaus milj. euroa Pieni perusparannus milj. euroa ,00 7, ,87 7, ,87 7, ,80 9, ,50 9, ,40 9, ,40 9,00 Vuosikorjausten ja pienten perusparannusten vuosittaiset määrärahat Näiden määrärahojen lisäksi vuosina on kohdennettu määrärahaa elinkaarta jatkaviin korjauksiin noin 7 milj. euroa vuodessa. Palveluverkkoon liittyviin toiminnallisiin muutoksiin on kohdennettu vuodesta 2014 lähtien 2 milj. euroa vuodessa. Yllä olevasta vuoden 2016 rahoituksesta suoraan sisäilmakorjauksille ja sisäilmatutkimuksille on varattu yhteensä 2,85 milj. euroa ja sisäilmaperusparannuksille on varattu 2 milj. euroa. Tämän lisäksi suurin osa elinkaarta jatkavista (7,2 milj. euroa) korjauksista on luonteeltaan sisäilmakorjaustyyppisiä. Vuoden 2016 talousarvion mukaisesti peruskorjaushankkeiden investointikustannukset ovat 12,7 milj. euroa ja yhtiöhankkeina toteuttavat peruskorjaukset ovat 12,0 milj. euroa. Yhteensä peruskorjaushankkeiden investointikustannukset ovat 24,7 milj. euroa. Kaikkiaan erilaisiin rakennusten korjauksiin on varattu vuonna 2016 noin 55,3 milj. euroa. 2. Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa? Sivistystoimen ilmoittamat kasvavat oppilas- ja opiskelijamäärät näkyvät suomenkielinen opetuksen ja perusopetuksen osalta alueittain alla olevista taulukoista. Suomenkielisen opetuksen oppilas- ja opiskelijamäärät

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 89 Perusopetuksen oppilasmäärien kasvu alueittain Koulujen oppilasmäärien ja päiväkotien lasten määrän vuosittainen alueellinen kasvu huomioidaan investointeja suunniteltaessa sivistystoimen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Tästä hyvänä esimerkkeinä ovat isojen koulukohteiden, kuten Leppävaaran ja Perkkaan koulukeskusten sijoittaminen investointiohjelmaan. Näiden hankkeiden valmistuessa sivistystoimi pystyy luopumaan lähialueen huonokuntoisista, vanhoista ja pienistä kohteista. Uusi valtuuston asettama investointikatto johtaa voimakkaaseen investointien priorisointiin ja karsintaan. Kun korjausvelka vuosittain kasvaa ja samalla alennetaan investointien määrää, vähennetään peruskorjausten toteuttamisen mahdollisuutta. Korjausvelan kasvua pyritään taittamaan investointikehyksen puitteissa keskittymällä investoinneissa peruskorjauksiin. Peruskorjausinvestoinneissa ja elinkaarta jatkavissa korjauksissa keskitytään sisäilmaongelmakohteisiin. Tällä pyritään puuttumaan sisäilmaongelmiin ja väistötilojen tarpeeseen. Sivistystoimi on tuonut investointilistan karsinnassa esiin sen, että investointilistauksesta puuttuu useampia toimialalle tärkeitä hankkeita. Listalle on nostettu palveluverkon kannalta kaksi merkittävää alueellista koulua, Karhusuon koulu ja Nauriskasken koulu ja päiväkoti. Nämä ovat sivistystoimen palveluverkon kannalta ehdottoman tarpeellisia. Investointilistalla olevat hankkeet ovat kaikki tarpeellisia joko kuntoarvionsa tai toimialan palveluverkkosuunnitelman mukaan. Jo pelkästään noiden yllä mainitun kahden koulun lisääminen listalle aiheuttaa investointikaton ylittymisen vuosina noin 3-4 milj. eurolla. Hankkeiden tarveselvityksen ja hankesuunnittelun kehitysprojekti on aloitettu ja suunnittelun ohjaus aloitettu. Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaihetta selkeytetään ja nopeutetaan. Hankkeiden rakennuskustannuksia pyritään hallitsemaan erityisesti suunnittelun ohjauksella ja tavoitteena on toteuttaa hankkeita aiempaa edullisemmin. Esimerkkeinä tästä kehittämisestä on Niipperin koulun väistötilat, jotka suunnitellaan tyyppikouluratkaisuna ja Karhusuon koulu, joka toteutetaan vahvasti suunnitteluohjattuna tyyppikouluna.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 37 / Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen? Tilapalveluilla on tällä hetkellä vuokrattuna leasing-sopimuksilla kaksi väistötilaa, jotka tulevat sopimuksen päättymisen jälkeen lunastettavaksi kaupungin omistukseen. Näiden väistötilojen kuukausivuokra on euroa / kk (alv 0 %) ja niiden lunastushinta on euroa (kuntarahoitus puitesopimuksen mukaan jäännösarvo on 60 % viiden vuoden vuokra-ajan päättyessä). Väistötiloina toimivat myös Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt. Kutojantie on vuokratila, jonka keskivuokra on 11,64 euroa / m2 / kk. Rehtorintie on suoraomisteinen koulutila. 4. Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä). 10 vuoden investointiohjelmassa on huomioitu koulujen, päiväkotien ja muiden kaupungin kohteiden korjaustarpeen määrärahat ja uudiskohteet. Jos palveluverkon ja toisaalta myös kohteen kuntoarvion mukaan esitetyt kaikki sivistystoimen investointihankkeet haluttaisiin toteuttaa, investointikaton tulisi olla vuonna 2017 noin 5 milj. euroa, 2018 noin 18 milj. euroa, vuonna 2019 noin 44 milj. euroa, vuosina noin 35 milj. euroa, vuonna 2022 noin 17 milj. euroa ja vuonna 2026 noin 4 milj. euroa suurempi. Yhteenvetolaskelmassa sivistystoimen ilmoittaman toimialan hanketarpeen ja investointikattohintojen välillä on eroa vuosina yhteensä noin milj. euroa. 5. Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia hätäväistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn vuoteen 2020 ulottuvaan investointisuunnitelmaan. Vuoden aikana syntyneet yllättävät korjaustarpeet vaikuttavat suunnitellun korjausohjelman toteuttamiseen ja korjausten aikataulussa pysymiseen. Yllättävät korjaukset siirtävät aina muita suunniteltuja korjauksia vuosia eteenpäin. Näin on käynyt esimerkiksi Jousenkaaren koulun ja Niipperin koulun osalta, joiden peruskorjausta on jouduttu aikanaan siirtämään määrärahojen puuttuessa. Peruskorjausten lykkääminen on aina tietoinen riski. Jotta kaupunki voisi reagoida yllättäen vuoden aikana nouseviin korjaus- ja väistötarpeisiin, vaikuttamatta investointilistalle sijoitettuihin hankkeisiin määrärahareserviä tulisi olla vähintään noin 10,0 milj. euroa / vuosi. 6. Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 89 Elinkaarta jatkaviin investointeihin on varattu vuosittain noin 7 milj. euroa/vuosi. Elinkaarta jatkavien rahoitus tulisi olla noin kaksinkertainen, jotta yllättäviin korjauksiin voitaisiin reagoida vaikuttamatta muihin korjauksiin. Investointiohjelmaan tullaan esittämään lisämäärärahaa vuodesta 2019 alkaen elinkaarta jatkaviin korjauksiin. Vaikeutena elinkaarta jatkavissa korjauksissa on usein se, että korjaukset laajenevat kun rakenteita lähdetään avaamaan ja tutkimaan. Korjauksia joudutaan usein rajaamaan, jotta annetuissa määrärahoissa pysytään. Kohteiden ollessa käytössä, korjausten tekeminen on hankalaa ja vaatii erityisjärjestelyjä. 7. Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen). Tilapalvelut ja konsernihallinto on lähtenyt yhteistyössä selvittämään erilaisia hankkeiden toteutus- ja rahoitusratkaisuja ja tilanneet puitesopimukseen perustuvan selvityksen, jossa Espoo toteuttaa neljän koulun, noin 100 milj. euron peruskorjaushankkeen ja tutkii hankkeelle vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitusmalleja. Erityisesti tutkitaan onko ulkopuolisen toimijan suunnittelema, toteuttama, rahoittama ja ylläpitämä kokonaisuus (Espoo vuokralaisena) kokonaistaloudellisesti edullinen suhteessa tällä hetkellä käytössä oleviin investointihankkeiden toteutus- ja rahoitusmalleihin. Tämä selvitys valmistuu syksyyn mennessä. Tarkasteltavat toteutus- ja rahoitusmallit ovat a. Hankkeen toteutus kaupungin omaan taseeseen lainarahoituksella ja perinteisellä toteutusmallilla b. Hankkeen toteutus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat taseeseen elinkaarimallilla c. Hankkeen toteutus Kaivomestari-hankkeen tyyppisellä elinkaarimallilla d. Hankkeen toteuttaminen projektirahoitukseen perustuvalla elinkaarimallilla e. Hankkeen toteuttaminen kiinteistösijoittajan/kiinteistörahaston toimesta 8. Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjausja uudisrakennushankkeisiin. Kaikki Tilapalveluiden hankinnat ja kilpailutukset tehdään hankintalain ja Espoon hankintaohjeen mukaisesti. Jokaista hankintaa suunnitellaan huolellisesti ja mietitään, millaiset kelpoisuusehdot ja vaatimukset asetetaan, jotta oikeaa kilpailua saadaan aikaiseksi. Tavoitteen on saada hankkeiden toteuttajiksi ammattitaitoisia, monipuolisia ja erikokoisia hankkeisiin soveltuvia asiantuntijayrityksiä. Ongelmana esimerkiksi päiväkotien kilpailutuksissa on päinvastoin se, että suuret rakennusliikkeet pitävät päiväkotihankkeita pieninä, eivätkä osallistu kilpailuun. Elinkaarihankkeissa kilpailutusintoa vähentää peruskorjauskohteessa vanhan kohteen siirtyminen urakoitsijan ylläpidon vastuulle.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 89 Viime aikoina kaupungin urakkakilpailutuksissa saamat tarjoukset ovat olleet hyvin lähellä julkisuudessa ilmoitettuja hankehintoja. Jotta oikea kilpailu varmistettaisiin, yksittäisiä hankehintoja ei tulisi esittää julkisesti. Talousarvion laadintavaiheessa investointien arviohinnat lasketaan aiemmin toteutuneiden hankkeiden neliöhintojen perusteella. Arviovaiheessa ei pystytä havainnoimaan kaikkia tulevia hankkeen hintoihin vaikuttavia seikkoja kuten esimerkiksi pohjaolosuhteiden vaikutusta. Tämän vuoksi arviossa esitetyt investointikustannukset hyvin usein ylittyvät ja niille joudutaan hakemaan lisärahoitusta. Tilapalvelut on voimakkaasti lisännyt hankkeiden suunnittelunohjausta ja tavoitteena on saada aikaan entistä edullisempia mutta laadukkaita hankkeita. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / Valtuustokysymys Matinkylän terveyspalvelujen siirrosta Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman siirrosta Ison Omenan palvelutorille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Eija-Inkeri Kailassuo, puh Tuija Kumpulainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Martti Hellströmin ja 17 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Matinkylän terveyspalvelujen siirrosta Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman siirrosta Ison Omenan palvelutorille sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Löflundin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kohdan 8 loppuun: Jatkossakin kaupunki pyrkii välttämään tekemästä sopimuksia veroparatiiseihin kytköksissä olevien yhtiöiden kanssa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti siten täydennettynä, että vastauksen loppuun lisättiin lause Jatkossakin kaupunki pyrkii välttämään tekemästä sopimuksia veroparatiiseihin kytköksissä olevien yhtiöiden kanssa. - Valtuustokysymys Selostus Martti Hellströmin ja 17 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet kirjatun valtuustokysymyksen, jossa todetaan, että kaupungin terveys- ja sosiaalitoimen viimeaikaiset päätökset mm. Matinkylän terveyspalvelujen siirtämisestä väliaikaisesti Tapiolaan ja samalla tapahtuvaan Puolarmetsän terveysaseman siirtoon Ison Omenan palvelutorille Olarin asukkaita palvelemaan, on tuonut esille epätietoisuutta koko sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamien palveluiden tuottamisesta Espoossa sekä sopimustilanteesta yksityisen palveluntuottajan kanssa.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 89 Vastaukset allekirjoittaneiden valtuutettujen kysymyksiin 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut valmistelukehotuksen Espoontorin sopimuksen osalta sekä seurannut hankinnan etenemistä ja Hankintapäätöksen on tehnyt Espoon hankintasäännön 5 :n mukaisesti perusturvajohtaja ja perusturvajohtajan päätös on laillisuusvalvottu kaupunginhallituksen kokouksessa Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt Puolarmetsän terveysaseman palveluiden kilpailuttamisesta. Hankintapäätöksen on tehnyt Espoon hankintasäännön 5 :n mukaisesti perusturvajohtaja ja perusturvajohtajan päätöksen on laillisuusvalvonut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Alkuperäiset sopimukset ovat siirtyneet sellaisenaan Mehiläinen Oy:lle yrityskaupan seurauksena. Mediverkko Yhtymä Oy ja Mediverkko Terveyspalvelut Oy ovat sulautuneet Mehiläinen Oy:hyn. Sopimuksiin on kirjattu, että osapuolen mahdollinen sulautuminen kolmannen osapuolen kanssa ei vaikuta sopimuksen voimassaoloon tai ehtoihin. 3 Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt Matinkylä-Olarin palveluverkosta Päätöksen mukaan Matinkylän terveysasema väistää Ison Omenan Palvelutorille remontin ajaksi ja palaa sitten omiin tiloihinsa. Tämän jälkeen Puolarmetsän väestön palvelut tuotetaan Ison Omenan Palvelutorin tiloissa. Aihe on ollut esillä lautakunnassa uudelleen päätettäessä luopua Puolarmetsän vuokravastuusta. Tämän yhteydessä on todettu Matinkylän väistön onnistuvan Tapiolaan, jolloin Puolarmetsä voi siirtyä aikaisemmin Palvelutorille ja Puolarmetsän vuokravastuusta voidaan luopua yli vuotta arvioitua aikaisemmin. Puolarmetsän asukkaiden palvelun siirtyminen aikanaan Palvelutorille on ollut suunnitelmissa hankintavaiheessa, joten se on kerrottu hankintaasiakirjoissa palvelukuvauksessa. Suunnitelma olisi toteutuessaan merkittävä muutos palvelun järjestämisen olosuhteissa ja on sen vuoksi tuotu esille hankinta-asiakirjoissa. Tämä asukkaiden palveluiden tuottamispaikan muuttuminen on riippumaton tuottajasta, sama olisi ollut edessä kaupungin omana tuotantona. 4 Mediverkon ja Mehiläisen sulautumissuunnitelmat eivät ole olleet tiedossa sopimusta tehtäessä. 5 Molemmissa sopimuksissa on käytetty Espoon kaupungin yleistä sopimuspohjaa. Sopimuksiin on kirjattu, että tilaajalla (kaupunki) on

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 89 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta sulautumisen yhteydessä halutessaan oikeus irtisanoa sopimus 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kaupunki voi myös halutessaan irtisanoa sopimukset kesken sopimuskauden 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. 6 Molemmissa sopimuksissa on kohdassa 5 kuvatunlainen mahdollisuus sopimuksen irtisanomiseen. 7 Kaupunki voi halutessaan irtisanoa ostopalvelusopimuksen (Espoontori ja / tai Puolarmetsä) 6 kuukauden irtisanomisajalla esim. järjestääkseen palvelun uudelleen itse. Terveysasematoiminnan näkökulmasta 6 kuukautta on liian lyhyt aika käynnistää terveysasema omana tuotantona, koska taustalla pitää ensin järjestää riittävät vakanssit ja sen jälkeen täyttää ne. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen ovat kaksi eri tapaa päättää sopimuksen voimassaolo. Ostopalvelusopimus voidaan yleisesti irtisanoa ilman perustetta ja sitä seuraa sopimuksessa määritetty irtisanomisaika. Ostopalvelusopimuksen purkaminen tarkoittaa sopimussuhteen välitöntä lakkaamista ja vaatii perusteeksi toisen osapuolen tekemän olennaisen sopimusrikkomuksen. Sulautuminen ei ole hankintalainsäädännön tarkoittama sopimuksen olennainen muutos ja sopimuksen purkuperuste. Espoon kaupungilla ei ole Mediverkko Yhtymä Oy:n ja Mediverkko Terveyspalvelut Oy:n ja Mehiläinen Oy:n sulautumisen seurauksena perustetta purkaa Puolarmetsän ja Espoontorin ostopalvelusopimuksia. Perusteeton sopimuksen purku aiheuttaa sopimuksen purkajataholle vahingonkorvausvelvollisuuden. 8 Kaupunki kehittää jatkuvasti sopimuspohjiaan ja ottaa nyt esitetyt kehitysehdotukset huomioon. Kaupungin sopimussuhteissa sovelletaan lisäksi hankintalakia ja julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (tällä hetkellä voimassaolevina mm. JYSE 2014 Palvelut ja JYSE 2014 Tavarat). Jatkossakin kaupunki pyrkii välttämään tekemästä sopimuksia veroparatiiseihin kytköksissä olevien yhtiöiden kanssa. Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Martti Hellströmin ja 17 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen koskien Matinkylän terveyspalvelujen siirtoa

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 89 Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman siirtoa Ison Omenan palvelutorille sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijä lisäsi kysymyksen numero 7 vastaukseen määritelmät sopimuksen irtisanomisesta ja sopimuksen purusta. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 44 / / Valtuustokysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh Merja Kiviluoto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Ulf Johansson ja 15 valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen kaupunginhallitukselle koskien Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytäntöä ja erityisesti Bodomjärven ympäristön poikkeuslupamenettelyä sekä uusien rakennusten tyyliä ja väriä. Allekirjoittaneet katsovat, että rakennukset eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n 1. momentin vaatimusta. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Valtuustokysymyksessä mainitaan esimerkkinä kylän vaaleanpunainen kivitalo (Lupa UUS L ) Kunnarlantien varrella, joka valmistui vuonna Lisäksi kysymyksessä mainitaan viime vuonna ilmestynyt kivitalo. Valtuutetut katsovat, että tämä kaksikerroksien kivitalo on pysyvästi vahingoittanut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen. Valtuutetut mainitsevat, että talon naapurina on golfrata, jonka uudet rakennukset on ansiokkaasti sovitettu maisemaan. Valtuutettujen mainitseman hankkeen poikkeamishakemus tuli vireille v. 2003, aikana jolloin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei vielä ollut vireillä. Hakemuksessa haettiin poikkeuslupaa 1-asuntoista, 2 -kerroksista kerrosalaltaan 520 m2 suuruista asuinrakennusta ja yhteensä 80 m2 suuruisia talousrakennuksia varten. Alueella oli tuolloin voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, jonka mukaan hanke sijoittuu kyläalueelle AT. Alue on lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 89 Yleiskaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kylämiljööseen sopeutuva kiinteistönmuodostus ja 1-2 kerroksisten, 1 -asuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava kuulutettiin vireille Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan suunnittelutyön edetessä on kaupunkisuunnittelukeskuksessa erityisesti tarkasteltu ja tarkennettu niitä edellytyksiä, miten ja milloin suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamisia voidaan puoltaa niin, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ennen yleiskaavan voimaantuloa. Käytännössä kaupunkisuunnittelukeskuksen linja on siis tiukentunut sitä mukaa kun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasuunnittelu on tarkentunut. Suunnittelutarveratkaisuilla ja / tai poikkeamispäätöksillä ei siis saa vaikeuttaa maankäytön suunnittelua, tulee jättää suunnitteluvaraa eikä saa rajata liikaa kaavoituksen vaihtoehtoja. Lisäksi huomioidaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja täyttyvätkö muut yleiset rakentamisen edellytykset. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön ajaksi ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista estää kokonaan rakentamista, vaan rakentamisen luvat myönnetään erityisen tarkan harkinnan jälkeen ja korvaavaa rakentamista painottaen. Parhaillaan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa ollaan valmistelemassa Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavaan liittyen esitystä rakennuskiellosta Kalajärvi- Kehä III vyöhykkeelle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunginmuseo katsoi aikanaan lausunnossaan edellä mainitusta lupahakemuksesta, että Bodominjärven länsirannan vanhat peltoalat tulisi pitää avoimina, eikä haetulle paikalle tule sallia asuinrakentamista. Lupapäätöksessä on tuolloin katsottu, että alueen kulttuurihistoriallisten säilyttämistavoitteiden estämättä voidaan kantakiinteistöksi esitetyn alueen pohjois-luoteisosaan sijoittaa haettua pienempi (n. 350 m²) asuinrakennus. Uusi asuinrakennus oli mahdollista sijoittaa yhtenä rakennuspaikkana pidettävälle tilalle 2:112 siten, että se tulee olevan asuinrakennuksen ja keskellä tilaa olevan kallioisen kumpareen luoteispuolelle ja ajoyhteys hoidetaan jo olemassa olevan liittymän kautta. Toimivalta lupapäätöksenteossa oli tuolloin Uudenmaan ympäristökeskuksella (nyk. ELY -keskus), koska kyse oli rakentamisesta ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 mom. ja 2 mom.). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä kyseinen toimivalta on sittemmin siirtynyt lähtien kunnan toimivaltaan. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen antoi Uudenmaan ympäristökeskukselle asiasta myönteisen lausunnon (Dnro ) seuraavin ehdoin: - Rakennuspaikkana tulee olla ainoastaan tila RN:o 2:112 kokonaisuudessaan.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 89 - Asuinrakennus tulee sijoittaa olevan asuinrakennuksen ja kallioisen kumpareen luoteispuolelle, ei kuitenkaan tilan pohjoisosassa olevalle vanhalle peltoalalle. - Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle Kunnarlantien ajoradan keskiviivasta. - Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m². - Rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin. - Rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. - Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pintaja pohjavesiä pilata. - Ajoliittymä tulee järjestää Kunnarlantielle jo olevasta liittymästä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö myös totesi, että kun otetaan huomioon muun muassa hankkeelle asetetut ehdot, on hanke paikalle soveltuva ja kaavoitustavoitteiden mukainen eikä rakentaminen tällöin aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttavista. Poikkeus ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Näin ollen poikkeamisen myöntämisen edellytykset täyttyvät ja poikkeamiselle on erityisiä syitä. Uudenmaan ympäristökeskus teki asiasta myönteisen päätöksen (UUS-2007-L ), joka päätös sisälsi samat ehdot kuin kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnossa oli aiemmin esitetty. Ehdoissa oli siis esitetty mm. että asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m² ja rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin ja että rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. Rakennusvalvontakeskus on myöntänyt rakennusluvan rakennukselle vuonna 2009 aiemmin myönnetyn ehdollisen poikkeamispäätöksen perusteella, joten hanke on ollut vireillä varsin pitkään. Kunnarlantie 69, on uudisrakennushanke, jossa loppukatselmus on pidetty (lupatunnus ). Rakennus on ns. kartanotyylinen ja julkisivuiltaan rapattu (vaaleanpunainen) rakennus. Rakennuslupa on myönnetty poikkeamispäätöksen perusteella ja hankkeen sopivuus ympäristöön on tuolloin arvioitu rakennusluvan yhteydessä ja arvioitu sen täyttävän rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Tiedoksi

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunginhallitus Sivu 47 / / Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus antaa valtuustolle seuraavan vastauksen: 1. Kaupunginhallitus ei tiedä, miksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä ei virkamiesvalmistelusta ole tuotu sen käsittelyyn. 2. Kaupunginhallituksen jaosto päättää sen pohjalta, mitä esittelijä sille ehdottaa. 3. Kulttuurikeskusta on haettu suojelukseen ja Arto Sipinen on vastustanut teatterin rakentamista hänen pääteoksensa yhteyteen. Asiassa ei voi edetä ennen kuin suojelukysymys on ratkaistu. 4. Asukkaita tullaan kuulemaan asiassa Espoon tarinan hengen mukaisesti ja asukkaiden mielipiteet ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Byman Löflundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseensa, jolloin elinkeinojaosto on jo käsitellyt asian ja kaupunginhallitus voi antaa vastauksensa valtuustolle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 89 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 7 Äänestyslista Valtuustokysymys Valtuutettu Leena Luhtanen ja 21 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen Espoon teatteritilan valmistelusta ja nykytilanteesta. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta kysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Tiedoksi

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunginhallitus Sivu 49 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 61. kaupunginosa Viherlaakso Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy 1 liitteenä olevan Kiinteisto Oy Kavallinmäki 13 ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, päivätyn ja muutetun Viherlaakso eteläinen - Gröndal södra delen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6184, 61. kaupunginosassa Viherlaakso, alue Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Löflund Bymanin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Perustelut: Muutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Espoon viiden kaupunkikeskuksen ulkopuolella. Alue on pääosin pientaloaluetta, yleistä autopaikka-aluetta lähistöllä ei ole. Tienvarsipysäköinti ei mahdollista. Kaavaa tulisi muuttaa autopaikkamääräysten osalta seuraavanlaisesti. Autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka asunto-ja työtilakerrosalan 80 k-m2kohti tai kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Löflundin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 89 Liite Oheismateriaali Selostus 8 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Kavallinmäki 13 9 Äänestyslista Viherlaakso eteläinen, tapahtumaluettelo - Viherlaakso eteläinen, kaavamääräykset - Viherlaakso eteläinen, kaavakartta - Viherlaakso eteläinen, ajantasa-asemakaava - Viherlaakso eteläinen, havainnekuva - Viherlaakso eteläinen, perspektiivikuva Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen osan (KTV-y) käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueen osaksi (AK). Tontin länsireunassa nykyisen toimitilarakennuksen vanhin osa säilyy ja suojellaan. Uudemmat laajennusosat voidaan purkaa ja korvata tontin itäreunaan sijoittuvalla uudisrakennuksella tai vaihtoehtoisesti muuttaa asuinkäyttöön. Tontin rakennusoikeudeksi muodostuu k-m 2, missä on nousua 150 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Viherlaakso eteläinen, muutos / Gröndal Södra delen, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6184, käsittää korttelin tontin 1, 61. kaupunginosassa (Viherlaakso), alue Aloite ja vireilletulo Kiinteistö Oy Kavallinmäki 13 on hakenut asemakaavan muutosta päivätyllä ja päivitetyllä hakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksessa. Alueen kuvaus