Valtuusto Sivu 1 / 84

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 84 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 - tiistai 00:25 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui klo Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali Hannele Kerola (SDP), poistui klo , tilalle Antti Aarnio Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (PerusS) Simon Elo (PerusS), poistui klo , tilalle Maisa Saimalahti Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos Kari Pajunen (PerusS) Henri Haaksiala Tiina Thure-Toivanen (Kok.) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst Jussi Koskinen (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS), poistui klo Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Liisa Kivekäs (SDP) Arja Juvonen (PerusS), poistui klo , tilalle Leo Hiltunen Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.), poistui klo Laura Kiijärvi Kari Kuusisto (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS), poistui klo , tilalle Toni Seppänen Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.), poistui klo Teemu Lahtinen (PerusS) Mia Laiho Olli Männikkö (Kok.) Antero Laukkanen (KD), poistui klo , tilalle Kaija Kalliola Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 84 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.), saapui klo Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.), poistui klo , tilalle Isto Havu Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi Raija Meriläinen (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini (PerusS), saapui klo , poistui klo , tilalle Jonna Löflund Jouni J. Särkijärvi Jussi Honkaheimo (Kok.), saapui klo Tarja Tallqvist Harriet Klar-Kristola (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Marita Backman (SFP), poistui tiistai klo Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), poistui klo , tilalle Mikko Laakso Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs Jarmo Jääskeläinen (Kok.), poistui klo Muut saapuvilla olleet Nora Nevalainen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Satu Tyry-Salo Päivi Sutinen Ari Konttas Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 84 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Abdirahman Ali Christina Gestrin Simo Grönroos Henri Haaksiala Jan Holst Maria Jungner Laura Kiijärvi Mia Laiho Kirsi Louhelainen Tarja Tallqvist Kurt Torsell Saija Äikäs Mikko Peltokorpi Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Arto Turunen Asso Erävuoma

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 84 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kaisa Alaviiri Mikael Eriksson Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 84 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 76 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 77 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 78 Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali 79 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 10 täydennysvaali 80 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 12 Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten 81 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 15 Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 20 esteettömyysohjelman hyväksyminen Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki 86 7 Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden 46 metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti 87 8 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon 59 poikkeuslupakäytännöstä 88 Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien 63 ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin 89 Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 73 nykytilanteesta 90 9 Valtuustokysymys Matinkylän terveyspalvelujen siirrosta 75 Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman siirrosta Ison Omenan palvelutorille 91 Kokouksessa jätetyt aloitteet 79

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B Lisäksi kokouksessa jaettiin pöydille jatkoesityslista nro 1.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kaisa Alaviiri ja Mikael Eriksson.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle (PerusS). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle Veikko Granqvistin (PerusS). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti Päätös Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle Veikko Granqvistin (PerusS). Teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtainen varajäsen Jarkko Korpi (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto toiselle paikkakunnalle. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Valtuusto Sivu 9 / 84 asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle (PerusS). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jarkko Korpi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Valtuusto Sivu 10 / / Kaupunginhallitus Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle (PerusS). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle Ahti Ortjun (PerusS). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto valitsi ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle Ahti Ortjun (PerusS). Selostus Ympäristölautakunnan jäsen Maria Taipale (PerusS) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena vaalikelpoisuuden menetys Espoosta muuton johdosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Valtuusto Sivu 11 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle (PerusS). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Maria Taipale

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto Sivu 12 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto Sivu 13 / 84 Selostus Espoon Asunnot Oy on rahoittanut 7 vuosina valmistuneita vuokra-asuntokohteiden rakennuttamista ns. vanhoilla korkotukilainoilla. Vuonna 2004 nämä korkotukilainat uudelleen järjesteltiin 12 vuoden Bulletlainoiksi, eli kertalyhenteisiksi lainoiksi. Bullet-lainat erääntyvät maksettavaksi vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 talousarvion mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on jälleenrahoittaa 70 % Bullet-lainojen lainapääomista uudelleen 15 vuoden tasalyhenteiksi lainoiksi. Tämän rahoitussuunnitelman toteutuessa vuokrakohteiden lainat tulevat lyhennetyksi ajassa, joka vastaa likimain alkuperäisten korkotukilainojen laina-aikoja. Vuokrakohde Lainan lyhennys Pikkulinnunreitti ,13 Sepelkyyhkyntie ,47 Nassakkakuja ,13 Lintukorvenkuja ,53 Komentajankatu ,67 Postipuuntie ,45 Saarnimäenkuja ,97 Yhteensä ,35 Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta euron kilpailutuksen perusteella otettavalle 15 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Valtuusto Sivu 14 / 84 Lainan korkoperuste Vakuus 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto Sivu 15 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 22 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto Sivu 16 / 84 Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan perustaa Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö- nimisen yhtiön rakennuttamaan ja omistamaan Espoon keskuskeittiön. Valtuusto on hyväksynyt keskuskeittiön hankesuunnitelman kokouksessaan Keskuskeittiö rakennetaan kaupungin omistamalle tontille osoitteeseen Nuijalantie 18, Espoon Nuijalaan. Tontin pinta-ala on neliömetriä ja rakennuksen bruttoalaksi tulee neliömetriä, josta huoneistoalaa on neliömetriä. Rakennettavaan keskuskeittiöön siirretään Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti, koska Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa 2016 Espoon sairaalan valmistuttua. Espoon keskuksen kehityssuunnitelmassa puretaan 2020-luvun alkupuolella rakennus, jossa sijaitsevat henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö. Muuralan keskuskeittiön lähetyskapasiteetti siirretään suurimmalta osin uuteen keskuskeittiöön. Uuden keskuskeittiön tuotantokapasiteetti tulee olemaan annosta/vrk. Keskuskeittiössä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat. Hankesuunnitelman perusteella keskuskeittiön rakentamiskustannukset (0 % ALV) ovat 17,78 milj. euroa. Rakentamisajaksi on arvioitu 2,5 vuotta. Hankkeen rakentamisaikana kustannustaso saattaa nousta hankesuunnitelman laadinta-ajankohdan kustannustasosta, sen lisäksi rakennuskustannusten arvonlisävero on rahoitettava kunnes se palautetaan verottajalta. Edellä mainittujen syiden vuoksi Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö anoo kaupungilta 19,6 milj. euron omavelkaista takausta keskuskeittiön tulevien rakennuskustannusten kattamiseksi otettavalle lainalle. Rakennuksen valmistuttua yhtiön käyttömenot, korkokulut ja lainalyhennykset katetaan vastikkeilla. Espoon kaupunki omistaa koko osakekannan perustettavasta Kiinteistö Oy Espoon keskuskeittiöstä, eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Valtuusto Sivu 17 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 22 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto Sivu 18 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi huhtikuun kuukausiraportin. Päätös Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden seuranta Huhtikuun kuukausiraportin talousarvioluvut eivät vielä sisällä valtuuston 23.5 päättämiä määrärahamuutoksia, vaan ne sisältyvät ennusteisiin. Määrärahamuutokset sisällytetään toukokuun kuukausiraporttiin. Huhtikuun kuukausiraportin sisältöä on kehitetty tiiviimpään ja informatiivisempaan suuntaan, jossa keskitytään keskeisimpiin talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisiin ja mahdollisiin poikkeamiin. Liitteenä ovat myös tulostavoitteiden seuranta- ja ennustetiedot. Kuukausiraportin tiedot ja ennusteet toimivat osaltaan tulevan taloussuunnitelmavalmistelun pohjatietoina, jonka takia ennusteiden realistisuus on tärkeää. Valtuuston päättämän alkuperäisen talousarvion mukaan kaupungin vuosikate on 115,5 milj. euroa ja tilikauden tulos n. 19 milj. euroa alijäämäinen. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintakate ja vuosikate olisivat toteutumassa n. 4,5 milj. euroa heikompana. Toimialojen ennusteissa on kuitenkin ylivarovaisuutta ja kaupunkitasolla katteiden arvioidaan toteutuvan n. 15 milj. euroa parempana kuin valtuuston alkuperäinen päätös. Erityisesti henkilöstökulujen osalta toimialojen ennusteissa on ylivarauksia. Ennusteiden realistisuutta on vaikeuttanut käyttösuunnitelmien laatimisen pitkittyminen ja ongelmat konsernipalveluiden sisäisten erien laskutuksen käynnistymisessä. Sisäinen laskutus ja kirjanpito on saatu pääosin vasta huhtikuussa ajan tasalle, mikä on varsin myöhään. Selvitettäviä asioita on kuitenkin edelleen mm. Espoo Tietotekniikassa ja ruokapalveluissa. Osin

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Valtuusto Sivu 19 / 84 selvittely edellyttää yhteistyötä toimialoilta. Tilanne heijastuu myös taloussuunnitelmavalmisteluun. Vuoden 2017 talousarvion valmistelun pohjana on käytetty yllä mainittua kaupunkitasoista arviota katteiden kehityksestä, jolloin vuosikatteeksi muodostuu kuluvana vuonna vähintään 130 milj. euroa. Vuosikatetavoitteesta huolimatta tulosennuste on 4 milj. euroa alijäämäinen. Toimialojen tulee sitoutua katetavoitteisiin sekä arvioida ennusteet raportteihin nykyistä realistisemmin. Verotuloja kuluvalle vuodelle kertyy talousarvion mukaiset 1 398,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu edellisvuoteen on ainoastaan 4,4 milj. euroa eli käytännössä lähellä 0 %. Huomioitaessa myös valtionosuudet on kokonaisverorahoituksen kasvu 2,3 %. Yhteisöveron tuottoon tänä vuonna vaikuttaa kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen poistuminen. Kuntaryhmän jako-osuus tippui noin 36 prosentista 30,92 prosenttiin, samoin Espoon oma jako-osuus laski. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän noin 20 milj. euroa vähemmän kuin vuonna milj. euron lainanottovaltuudesta on käytetty 100 milj. euroa. Lainanottovaltuus tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, lisäksi valtuusto päätti toukokuussa 35 milj. euron lisälainan ottamisesta. Toimintaympäristön kehitys jatkuu edelleen haastavana. Maaliskuun lopun työttömyysaste Espoossa oli 10,4 % ja se kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaismäärästä oli 43 % ja korkeasti koulutettujen 34 %. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi huhtikuun kuukausiraportin. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto Sivu 20 / / Kaupunginhallitus Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Päätös Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi:

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto Sivu 21 / Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Liite Selostus 3 Esteettömyysohjelma 2020 Espoon aikaisempi vuoteen 2012 tähtäävä esteettömyysohjelma laadittiin vuonna Tavoitevuoden 2012 lähestyessä loppuaan, päätettiin esteettömyysohjelma päivittää ja laatia uusi Espoon esteettömyysohjelma, jonka tavoitevuosi on Esteettömyysohjelmaluonnosta on käsitelty aikaisemmin teknisessä lautakunnassa , joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Uudistetussa ohjelmaluonnoksessa on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset soveltuvin osin. Esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo Tarinaa, ohjelman tilannekuva on ajantasaistettu sekä tarkennettu esitystä esteettömyyslinjauksista ja niiden seurannasta. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen sekä asenneilmaston paraneminen. Espooseen on myös perustettu vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen toimet, joiden toiminnan ansiosta saavutettavuus ja esteettömyys ovat edistyneet kaupungissa selvästi Esteettömyysohjelma on osa Espoo tarinaa. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä yleistason toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Esteettömässä ympäristössä ja sen edistämisessä on korostettu Espoon arvoja; asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasaarvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Esteettömyysohjelmassa määritellyillä tavoitteilla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto Sivu 22 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Strategisia päätavoitteita on neljä. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan ja parannetaan kaupungin palveluita, työpaikkoja, yleisiä alueita, julkisia ja yksityisiä palvelurakennuksia ja joukkoliikenteen ratkaisuja esteettömiksi ja saavutettaviksi. Erityisesti palveluita ja tiedonsaantia tuotetaan kaikille toimiviksi ja saavutettaviksi. Tavoitteen saavuttamisessa keskeisellä sijalla on eri osapuolten ja eri toimialojen sekä tulosyksiköiden sitoutuminen esteettömyysohjelman toimeenpanoon talous- ja toimintasuunnitelmien resursoinnilla taloussuunnitelman puitteissa. Esteettömyysohjelmassa on esitetty myös linjaukset esteettömyyden lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Fyysisen ympäristön lisäksi tulee tarkastella myös psykososiaalisen (asukkaat, asiakkaat, työntekijät) esteettömyyden toteutumista. Esteettömyyslinjauksia on tarkistettu ja tehtäviä toimenpiteitä on muutettu vastaamaan vuoden 2016 tavoitteita esteettömyysasiantuntija Sirkku Wallinin toimesta. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Vammaisneuvosto seuraa ohjelman etenemistä. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Valtuusto Sivu 23 / 84 Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 24 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Tanska, puh Pauliina Kuronen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Käsittely Kilpi Pajusen ym. kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen (nro 1): Raide-Jokeri vaarantaa Espoon talouden ja sosiaalisesti kestävän kehityksen, ja liikenneratkaisuna hanke edustaa vanhentunutta teknologiaa. Esitämme, että valtuusto hylkää Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Kilpi Pajusen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 3): Valtuusto toivoo, että kaikessa Raide-Jokerin mahdollisesti tulevassa kaava- ja katusuunnittelussa Raide-Jokeri toteutetaan Laajalahdessa omalle ajouralleen pientaloalueen kiertävän Vaihtoehto 2 -linjauksen mukaisesti.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 25 / 84 Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota Kilven toivomusehdotusta käsiteltäväksi valtuuston työjärjestyksen 23 :n vastaisena. Pajunen perui Kilven toivomuksen kannatuksen. Kuusisto Huhdan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 43 äänellä 31 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman Pajusen kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset (nrot 15.1, 15.2 ja 15.3): 15.1 jokeriradan linjaukseksi Laajalahden kohdalla valitaan asukkaiden esittämä vaihtoehto ottaa harkintaansa Kivenlahteen ulottuvan Länsimetron jatkeen töiden keskeyttämisen ja jatkamisen vasta, kun Espoon taloudellinen tilanne sen kohtuudella sallii. Ennen jatkamista voidaan Raide-Jokeri toteuttaa hyväksikäyttäen pohjatöissä metrolouhinnoissa ongelmaksi syntyneitä louheita. Espoon jokeri-kustannus on vain 12 % metrojatkeen kustannuksesta toteaa, että päätös Espoon mukanaolosta hankkeessa olisi tullut tehdä ennen kuin Espoo hyväksyy MAL-sopimuksen. Byman Pajusen kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset (nrot ja 16.2.): Valtuusto 16.1 päättää erikseen hankkeen toteuttamisesta, kun Laajalahden kohdalla ratalinjaus on ratkaistu asukkaita tyydyttävällä tavalla,

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 26 / päättää erikseen hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuuden rahoituksesta, Markkula Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 19): 4 päättää, että Raide-Jokerista käynnistetään kokonaisvaltainen riskienhallintatyö, jolla hallitaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja varmistetaan hankkeen asianmukainen toteutus. Seppä Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen (nro 18): Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Valtuustolle tuodaan myös vaihtoehto, jossa Raide-Jokeri-yhteys rakennetaan vain välille Itäkeskus- Leppävaara ja sen kustannusarvio. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto äänellä 53 ääntä 21 vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Löflund Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 20): Valtuusto toivoo, että Raide-Jokerin hankesuunnitelman eteenpäin viennin yhteydessä selvitetään myös vaihtoehtoinen hybridi/täyssähköbussijärjestelmä, joka korvaa 550 bussilinjan. Kuinka paljon huokeampi olisi sähköbussikaista ja pystyisikö samaista kaistaa käyttää esimerkiksi sähköautot, jolloin kannustaisimme myös käyttäjiä valitsemaan ekologisemman energiamuodon yksityisautoilussa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon käsittelyn kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja ehdotti, että koska on tehty kannatettuja muutosesityksiä ja lisäyksiä, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä ja edelleen että ensin otetaan käsiteltäväksi muutokset ja lisäykset niille annetussa numerojärjestyksessä ja niiden jälkeen hylkäysesitys ja lopuksi toivomus.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 27 / 84 Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan yhteenvedon ja käsittelyjärjestysehdotuksen. Äänestys Bymanin ehdotuksesta 15.1 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta nro 15.1, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 60 äänellä 9 ääntä vastaan 6 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta 15.2 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta nro 15.2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 58 äänellä 9 ääntä vastaan 6 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta 15.3 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta nro 15.3, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 58 äänellä 10 ääntä vastaan 7 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta 16.1 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta nro 16.1, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 59 äänellä 10 ääntä vastaan 6 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta 16.2 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 28 / 84 Bymanin muutosehdotusta nro 16.2, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 54 äänellä 11 ääntä vastaan 9 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Markkulan ehdotuksesta 19 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Markkulan lisäysehdotus (nro 19) hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Äänestys Kilven hylkäysehdotuksesta 1 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven hylkäysehdotusta (nro 1), äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. KH jaa Kilpi ei Äänestyksessä valtuusto 59 äänellä 16 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi seuraavalla lisäyksellä: 4 päättää, että Raide-Jokerista käynnistetään kokonaisvaltainen riskienhallintatyö, jolla hallitaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja varmistetaan hankkeen asianmukainen toteutus. Tämä jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomus: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Löflundin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Löfundin toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 16 ääntä vastaan ja 8 äänestäessä tyhjää hylkäsi Löflundin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Valtuusto 1 hyväksi liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman,

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 29 / 84 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päätti, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä, 4 päätti, että Raide-Jokerista käynnistetään kokonaisvaltainen riskienhallintatyö, jolla hallitaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja varmistetaan hankkeen asianmukainen toteutus. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Raide-Jokerin hankesuunnitelma Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 / Kustannukset ja suunnitelmat 6 Äänestyslistat 84 esityslistan asia 9 - Raide-Jokerin hankearviointi Diasarja: Raide-Jokerin vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kustannusosuuksiin Hankkeen aiemmat päätökset Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotielinja, joka korvaa nykyisen seudullisen bussirunkolinjan 550. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi vuonna Lautakunta esitti tällöin kaupunginhallitukselle Raide-Jokerin tarkentavan suunnittelun käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti ja hankkeen ottamista mukaan HLJ2011 ensimmäisen kauden hankkeisiin sekä varaamaan hankkeelle tarvittava rahoitus. Alustava yleissuunnitelma hyväksyttiin myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuonna 2011 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teetti yhdessä HSL:n ja Espoon kaupungin kanssa päivitetyn hankearvioinnin ja selvityksen Raide- Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteista. Espoo-tarinassa, joka on Espoon strategia vuoteen 2017 asti, todetaan, että kaupunkikeskusten välillä tulee olla toimivat joukkoliikenteen poikittaisyhteydet. Lisäksi tavoitteena on aidosti verkostomaiseen raideliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne.. Raide-Jokeri toteuttaa tätä strategiaa luomalla yhteyden Rantaradan ja Länsimetron välille, jonka

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 30 / 84 jälkeen kaikki Espoon kaupunkikeskukset liittyvät toisiinsa raideyhteydellä. Hanke parantaa erityisesti Leppävaaran, Otaniemen ja Keilaniemen saavutettavuutta ja lisää siten alueiden vetovoimaa myös työpaikkaalueina. Espoon kaupunki teetti vuonna 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia linjausvaihtoehtoja osuudella Leppävaara Otaniemi/Tapiola. Espoon kaupunginhallitus päätti , että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä teettivät yhteistyössä Raide-Jokerin hankesuunnitelman Hankesuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle Vuonna 2015 laadittu hankesuunnitelma on liitteenä. Raide-Jokerin ennustettuja matkustajamääriä ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu erillisessä hankearvioinnissa, joka on oheismateriaalina. Hankkeen käyttötalousvaikutukset ja vaikutukset lipun hintoihin on esitetty HSL:n oheismateriaalina olevassa diasarjassa. Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö Hankesuunnittelun aikaista vuorovaikutusta on esitelty hankesuunnitelmaraportissa. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin asianomaisten virastojen sekä Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen kuvaus Yleistä Raide-Jokeri on lähivuosien keskeinen seudullinen maankäytöllinen ja liikenteellinen investointihanke. Maankäytön kannalta Raide-Jokeri mahdollistaa merkittävän tiivistämis- ja täydennysrakentamispotentiaalin radan ympäristössä. Helsingin seudun yhteisesti laatimassa maankäyttösuunnitelmassa (MASU) koko Raide-Jokerin vyöhyke on merkitty seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi, jolle on perusteltua sijoittaa rakentamista koko suunnittelukaudella. Liikenneinvestointina Raide-Jokeri parantaa poikittaisen liikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen luotettavuutta. Raide-Jokerin toteuttaminen on edellytys raideliikenteen verkostokaupungin syntymiselle ja linjan varren maankäyttötavoitteiden saavuttamiselle yhdessä säteittäisten raidelinjojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide- Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien hankkeiden listalla.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 31 / 84 Hankkeen keskeinen sisältö Raide-Jokerin radan kokonaispituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linja on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja rata on sijoitettu pääosin omalle ajouralle. Raide-Jokeri korvaa bussilinjan 550. Hankesuunnitelmassa on esitetty ratarakenne, pysäkit, katujärjestelyt yms. infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut. Järjestelmän suunnittelussa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon yhteensopivuus muun pääkaupunkiseudun raideliikennejärjestelmän kanssa mm. teknisten ratkaisujen (raideleveys 1000 mm) ja kaluston suhteen. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden. Keskimääräinen matkanopeus on hankesuunnitelman mukaan 25 km/h, kun tavanomaisen raitiovaunun vastaava on nykyisin noin 15 km/h. Ero johtuu liikennevaloetuuksien ja oman ajouran lisäksi huomattavasti nykyistä raitioverkkoa pidemmästä pysäkkivälistä, joka vastaa nykyistä linjaa 550. Vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 5 minuuttia ja päivällä 10 minuuttia. Ruuhkahuipun vuoroväli on pidempi kuin nykyisellä bussilinjalla 550, mutta bussilinjan korvaaminen pikaraitiotiellä parantaa tämän poikittaislinjan luotettavuutta ja lisää matkustusmukavuutta. Linja 550, joka on nykyisin matkustajamääriltään pääkaupunkiseudun vilkkain (noin matkustajaa arkivuorokaudessa), on ruuhka-aikojen tiheästä 3-5 minuutin vuorovälistä huolimatta altis ylikuormittumiselle. Linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta aiheutuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri -linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Espoo esittää hankesuunnitelman pysäkkien lisäksi jatkosuunnittelussa tutkittavaksi uuden pysäkin lisäämistä Perkkaantielle. Pysäkin vaikutusalueelle on suunniteltu lähivuosina voimakasta asuinrakentamista, mutta pysäkin lisäämisen vaikutuksia koko linjan liikennöintiin pitää tarkastella huolellisesti. Asukkaita on hankesuunnitelman mukaan arvioitu olevan 10 minuutin kävelyetäisyydellä Raide-Jokerin pysäkeistä nykytilanteessa ja vuonna Hankearvioinnissa asukaslisäys painottuu hankesuunnitelmassa esitettyä voimakkaammin jakson loppupuolelle 2040-luvulle. Hankearvioinnissa matkustajamääräksi on arvioitu noin matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja noin matkustajaa vuonna Hankearvioinnissa vertailuvaihtoehtona toimineella bussilinjalla on arvioitu olevan vastaavasti noin matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja matkustajaa vuonna Linjan muuttamisen bussilinjasta raitiolinjaksi arvioidaan kasvattavan vuorokausitason matkustajamääriä noin 35 %:lla vuoden 2025 tilanteessa ja noin 40 %:lla vuoden 2040 tilanteessa. Helsingin yleiskaavan tavoitevuonna 2050 raitiolinjan matkustajamääräennuste on matkustajaa.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 32 / 84 Hankkeen kokonaiskustannukset ja kustannusten jakaminen Raide-Jokerin käyttöönottamiseksi tarvitaan hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti investointeja raitiotien infrastruktuurin rakentamiseen ja sen edellyttämiin muutoksiin katuympäristössä sekä varikoiden rakentamiseen ja kaluston hankkimiseen. Lisäksi hankesuunnitelmaan sisältyy sellaisia katu- ja tieympäristön muutoksia, jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat olleet suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukainen radan rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (MAKU-indeksi, huhtikuu 2015). Tämä kustannusarvio sisältää sekä raitiotien infrastruktuurin rakentamisen että raitiotien edellyttämät muutokset katuympäristöön Helsingissä ja Espoossa, mutta ei muita, eri hankkeiden yhteensovittamisen takia tarpeellisia katu- ja tiejärjestelyjä eikä varikkojen ja raitiovaunukaluston kustannuksia. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken saavutetussa neuvottelutuloksessa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL - sopimuksesta Raide-Jokerin toteuttaminen on yksi liikennettä koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään sopimuksen keskeisiä tavoitteita eheästä yhdyskuntarakenteesta, yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja toimivasta liikennejärjestelmästä. Kaupunginhallitus on osaltaan hyväksynyt MAL -sopimuksen ja tarkentanut päätöstään. Sopimustuloksen mukaan valtio osoittaa Raide-Jokerin toteuttamiseen vuosina yhteensä 84 milj. euroa, mikä vastaa 30 % varsinaisen radan hankesuunnitelman alkuperäisestä kustannusarviosta. Sopimusluonnoksessa todetaan myös, että hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja siihen sisältyvästä Kehä I:n tasauksen kustannusjaosta (alustava kustannusarvio 13,2 milj. euroa) sovitaan erikseen. Espoon kustannusosuus radan rakentamiskustannuksista on yhteensä 66,6 milj. euroa kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Valtion rahoitusosuudesta tullaan tekemään erillinen sopimus Helsingin ja Espoon kaupunkien ja valtion kesken. Raitiotien kustannusarvio perustuu raitiotiejärjestelmän osalta Helsingin kaupungin sekä eurooppalaiseen rakentamistietouteen. Katu- ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukset perustuvat Suomessa rakennettujen hankkeiden toteutuneisiin hintatietoihin. Kustannusten laskennassa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon hankkeen tunnistettuja riskitekijöitä. Kustannusarvioon on sisällytetty arvaamattomia kustannuksia noin 10 %. Hankesuunnitelmassa on esitetty myös erilliset katuympäristön muutokset, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Näiden yhteenlasketut kustannukset ovat Espoossa noin 1,8 milj. euroa. Nämä ovat pääosin liittymäjärjestelyjen parantamista hieman radan vaatimia välttämättömiä toimenpiteitä laajemmalle.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 33 / 84 Kaupunkitekniikan keskus vastaa Raide-Jokeri hankkeen ulkopuolisten katuympäristön muutosten suunnittelusta ja toteutuksesta talousarviossa katujen rakentamiseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Katu- ja puistoalueilla tehtävät työt ja niiden kustannusarviot tarkentuvat suunnittelun aikana. Päätökset tarvittavista muutoksista tekee tekninen lautakunta kunkin kohteen osalta erikseen katu- ja puistosuunnitelmien hyväksymistä koskevien menettelytapojen mukaisesti. Merkittävin hankesuunnitelman ulkopuolinen väyläjärjestely Espoon puolella on Kehä I:n Laajalahden kohdalla oleva tasauksen muutos. Se kuuluu erillisiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanteiden kehittämishankkeisiin, eikä sitä ole sen vuoksi sisällytetty Raide-Jokeri -hankkeen kustannuksiin. Hankkeen kustannusjaosta on tarkoitus sopia erikseen käynnissä olevassa tiesuunnitelmaprosessissa samalla kun kustannusarvio vielä tarkentuu syksyn 2015 tilanteesta (hankesuunnitelman kustannusarvio). Koska Kehän tasauksen laskeminen tulisi joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtäväksi, Espoon kaupunki esittää, että kustannukset tulee kohdentaa täysimääräisinä valtiolle. Hankearvioinnin yhteydessä tehtyjen herkkyystarkastelujen perusteella Kehä I:n muutokset parantavat hieman Raide-Jokeri hankkeen kannattavuutta (kannattavuus 0,73). Hyöty-kustannussuhteen muutos johtuu valo-ohjatun liittymän poistumisesta Kehä I:ltä muutosten yhteydessä, jolloin autoliikenteen sujuvuus paranee. Raide-Jokerin käyttöönotto edellyttää investointeja myös raitiovaunukalustoon ja varikoihin. Raide-Jokeria tullaan liikennöimään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Hankesuunnitelman mukaan Raide-Jokerin kalustotarve on 22 kpl 45 metrin vaunuja tai 26 kpl 30 metrin vaunuja sekä lisäksi kolme varavaunua. Kaluston kokonaisinvestoinniksi on arvioitu milj. euroa. Kalustoinvestointi tulee tulevan operaattorin hankittavaksi. Kalustohankinta vaikuttaa Espoon kaupungin talouteen HSL:n infrakorvausjärjestelmän kautta. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa, joista päävarikko sijoittuu Helsinkiin Roihupellon metrovarikon viereen nykyiselle bussivarikkoalueelle ja sivuvarikko Laajalahteen Espoon puolelle. Varikoiden investoinnit ovat yhteensä noin 64,4 milj. euroa, josta Espoon Laajalahden varikon osuus on noin 14,9 milj. euroa. Varikkoinvestoinnin pääomakustannukset sisältyvät Raide-Jokerin arvioituihin liikennöintikustannuksiin. Yhteenveto hankkeen kustannuksista Rataosuus Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 123,9 Valtion rahoitusosuus 54,6 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 66,6 Valtion rahoitusosuus 29,4 Yhteensä 274,5 Varikot Helsinki 49,5 Espoo 14,9 Muut väyläjärjestelyt

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 34 / 84 Helsinki 9,8 Espoo 1,8 Valtio (Kehä I)* 13,2 Kalusto Helsinki 95 Koko hanke yhteensä 458,7 Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 278,2 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 83,3 Valtio (sis. Kehä I) 97,2 * Kustannusarvio tarkentuu tiesuunnitelman valmistuessa syksyllä 2016 Käyttö- ja liikennöintikustannukset Raide-Jokerin infrastruktuurin kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 1,6-2 milj. euroa vuodessa. Vastaavasti runkolinjan 550 nykyisen infrastruktuurin kunnossapidosta on arvioitu säästyvän noin 0,5 milj. euroa vuodessa, jolloin vuosittainen kunnossapitokustannusten kasvu olisi 1,1 1,5 milj. euroa vuodessa. Raideinfran kunnossapitokustannukset maksavat kaupungit myöhemmin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Raide-Jokerin arvioidut liikennöintikustannukset ovat noin 17,9 milj. euroa vuodessa vuosina Runkolinjan 550 arvioidut liikennöintikustannukset ovat vastaavasti noin 14,7 M vuodessa. Hankearvioinnin perusteella Raide-Jokeri kuitenkin lisää joukkoliikenteen käyttöä, ja lipputulojen kasvuksi on vuonna 2025 arvioitu 1,3 milj. euroa. Vuosina vuosittaiseksi liikennöintikustannusten nettokasvuksi on siten arvioitu 2,3 milj. euroa. Raide-Jokerin kunnossapito ja käyttö ovat kalliimmat kuin bussijokerilla, mutta kustannusten matkustajanousua kohti on alussa arvioitu olevan nykytasolla ja laskevan vuoteen 2040 mennessä runsaat 15 % matkustajamäärien kasvun myötä. Hankkeen vaikutukset Hankesuunnitelmassa on selvitetty raitiotien vaikutuksia luontoon, pinta- ja pohjavesiin, maisemaan ja kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin, meluun ja tärinään, maankäyttöön ja kaavoitukseen, autoliikenteen palvelutasoon ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu pysäkkien saavutettavuutta nykyisten kävely-yhteyksien perusteella. Laajalahden Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on tehty erillinen Natura-arviointi sekä yhteisvaikutusten arviointi alueen muiden hankkeiden kanssa (mm. Kehä I). Raide-Jokerin ei ole todettu heikentävän Natura-alueen olosuhteita. Raide-Jokerista on tehty hankearviointi, joka perustuu Liikenneviraston väylähankkeiden arviointiohjeisiin. YHTALI-kannattavuuslaskelmassa Raide-Jokeria on verrattu nivelbusseilla liikennöitävään bussivaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehdon mukainen tiheä bussiliikenne parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa verrattuna nykytilanteeseen ja vastaa

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 35 / 84 runkobussilinjan ennustettuun kysyntään myös tulevaisuudessa. Laskelmassa ei kuitenkaan ole pystytty täysimääräisesti arvioimaan vertailuvaihtoehdon toimivuuden todennäköistä heikentymistä matkustajamäärien kasvaessa tulevaisuudessa. Raide-Jokerin hyötyinä liikenteen näkökulmasta ovatkin mm. parantuva joukkoliikenteen täsmällisyys ja vertailuvaihtoehtoa parempi matkustajakapasiteetti sekä sitä kautta paraneva palvelutaso linjaa ympäröivällä vyöhykkeellä. Joukkoliikenneyhteydet paranevat myös vyöhykkeeltä säteittäisiin suuntiin, sillä linjaa käytetään merkittävästi liityntäyhteytenä lähijuniin ja metroon. Merkittävimmät yhteiskuntataloudelliset hyödyt liittyvätkin joukkoliikennematkustajiin kohdistuviin matka-aika- ja palvelutasohyötyihin (197,3 milj. euroa). Kannattavuuslaskelman perusvaihtoehdossa Raide-Jokerin hyötykustannussuhde on 0,7 toteuttamisvuodelle 2025 arvioituna. Suhde jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0), mutta on samansuuruinen muiden viimeaikaisten raidehankkeiden tulosten kanssa (Länsimetron jatke ja Kaupunkirata). Hankearvioinnissa on tehty myös toimintaympäristöön liittyviä herkkyystarkasteluja, mm. kannattavuudesta eri käyttöönottovuosina, tieliikenteen parannustoimilla, investointikustannusten kattamisella osaksi lipunhintojen korotuksilla sekä ilman perusvaihtoehdossa mukana olevaa ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Lyhyellä aikavälillä hankkeen hyöty-kustannussuhteessa ei herkkyystarkasteluissa saatu merkittäviä eroja. Yksinomaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuslaskelmaan tukeutuen ei hanketta voitaisi pitää kaupungin kannalta kannattavana hankkeena. Raide-Jokerin hyödyt kaupungin kannalta perustuvat pitkälti maankäytöllisiin hyötyihin, joita uusi raitiotie mahdollistaa. Raide-Jokerin linjan vaikutusvyöhykkeellä on käynnissä olevaa asemakaavoitusta noin k-m², mikä vastaa noin asukasta. Tästä valtaosa tullee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi MAL-sopimuskauden aikana. Jo lainvoimaistuneiden asemakaavojen alueella Keilaniemessä ja Perkkaalla on kaavavarantoa 6800 asukkaan tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksen alustavissa visioissa vaikutusvyöhykkeelle on hahmoteltu asumista 3000 asukkaalle. Raide-Jokerin vaikutuksia suhteessa valmisteilla olevan Helsingin yleiskaavan mahdollistamaan rakentamispotentiaaliin on arvioitu Helsingin teettämässä kaupunkitaloudellisessa selvityksessä. Raide-Jokerin on arvioitu nostavan 30 vuoden aikana (nykyarvotettuna) maan myynti- ja vuokratuottoja Helsingissä 341 milj. euroa sekä maankäyttösopimuskorvauksia 40 milj. euroa verrattuna siihen, että hanketta ei toteutettaisi. Korkeampi tuotto perustuu erityisesti arvioon nopeammin toteutuvasta rakentamisvolyymistä. Kaupunkitaloudelliseen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, eikä Raide-Jokerin hyödyllisyyttä voida arvioida yksinomaan tällä perusteella. Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maankäytön kehitysennusteeseen Raide- Jokerin vyöhykkeellä. Espoossa vastaavaa selvitystä ei ole tehty, mutta vaikutusten arvioidaan olevan samansuuntaisia.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 36 / 84 HSL:n arvio hankkeen kokonaisvaikutuksesta lippujen hintoihin Hankearvioinnin perustarkastelussa Raide-Jokeri -hankkeen ei ole oletettu vaikuttavan lipun hintoihin. Hankesuunnitelmassa ja hankearvioinnissa ei ole myöskään tehty arviota hankkeen vaikutuksista Helsingin seudun liikenteen menoihin eikä tarkasteltu hankkeen kokonaisvaikutuksia lippujen hintoihin ja kaupungin verorahoitukseen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on keväällä 2016 alustavasti arvioinut Raide-Jokerin vaikutuksia HSL:n infra -ja operointikustannuksiin, lipputuloihin sekä kuntaosuuksiin ja lippujen hintojen korotuspaineisiin. Taustalla on HSL:n jäsenkuntien tavoite pitää joukkoliikenteen subventointiaste keskimäärin 50 %:ssa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntien kesken on voimassa sopimus joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta. Sen perusteella 50 % ratainvestoinnin poistoista (noin 0,9 milj. euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista yhteensä noin 37 milj. euroa (40 vuoden aikana, laskentakorko 5 %) eli keskimäärin 1,8 milj. euroa/vuosi ovat laskutuskelpoisia. HSL infrakorvausjärjestelmän piiriin kuuluvat kustannukset Espoon kaupunki voi edellä esitetyn mukaisesti vuosittain laskuttaa käyttökorvauksina HSL:ltä, joka jakaa ne kuntien kesken ja veloittaa kuntaosuuksissa jäsenkunnilta nousujen suhteessa. Vastaavasti Raide- Jokerin hallinto- ja ylläpitokulut kuuluvat täysimääräisinä (noin 0,77 milj. euroa/vuosi) HSL -korvauslaskutuksen piiriin. Oheismateriaalissa olevassa HSL:n diasarjassa on arvio Raidejokerin infrakustannusten jaosta kunnittain 1. vuoden osalta. Sen mukaan Espoo voi periä Raide-Jokerista käyttökorvausta 3,481 milj. euroa, mutta maksaa sitä vastaavasti HSL:lle kuntaosuuksissaan 2,990 milj.euroa infrakorvausta. Se osa poistoista ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvista korkokuluista, jota HSL infrakorvaus ei kata, jää kaupungin maksettavaksi. Lisäksi suuri osa HSL:ltä laskutettavasta poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta kertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta. Edellä oleva huomioon ottaen HSL:ssä on arvioitu, että Raide-Jokerilla on noin 2,5 %:n korotusvaikutus matkalippujen hintoihin. Korotustarve perustuu HSL jäsenkunnille kohdistuvaan infrakustannusten kasvuun. Espoon maksuosuus kasvaa Raide-Jokerin myötä ensimmäisen vuoden osalta 2,37 milj. euroa. Vaikutus pienenee jonkin verran seuraavina vuosina poistettavan pääoman ja korkokulujen pienentymisen myötä. Jatkotoimenpiteet ja hankkeen toteutus Raide-Jokerin toteuttamisen edellyttämien asemakaavan muutosten valmistelu on käynnissä sekä Helsingissä että Espoossa. Tavoitteena on tuoda kaavamuutokset päätöksentekoon vuoden 2016 aikana. Raide-

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 37 / 84 Jokerin varrelle syntyvien uusien asuntotuotantoa lisäävien kaava-alueiden kaavamuutokset toteutetaan kaavoituksen työohjelman puitteissa. Raide-Jokerista käynnistetään myös kokonaisvaltainen riskienhallintatyö, jolla pyritään hallitsemaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja varmistamaan hankkeen asianmukainen toteutus. Raide-Jokerin toteuttamisen tavoiteaikataulu on rakentamisen käynnistäminen soveltuvin osin jo vuonna Raide-Jokerin rakentamisajaksi on arvioitu noin neljä vuotta. Alustavan aikataulun mukaan Raide-Jokerin operointi voisi alkaa arviolta elokuussa Helsingin ja Espoon kaupungit ovat yhteistyössä tehneet keväällä 2016 Raide-Jokerin toteutusmallia arviovan selvityksen, jossa on arvioitu mm. erilaisten tilaajaorganisaatioiden, projektinjohto-, allianssi- ja sturakkamallien etuja ja haittoja Raide-Jokerin toteutuksessa. Työn päätösehdotuksessa todetaan, että Raide-Jokeri tulisi toteuttaa yhtenä allianssihankkeena, jossa suunnittelijat ja rakentajat hankitaan erikseen. Lisäksi selkeästi erikseen määriteltävät ja nopeasti käynnistettävät osat voidaan toteuttaa omina erillisurakoinaan. Toteutusmuoto valitaan myöhemmin kesällä 2016 Helsingin ja Espoon toteuttavien organisaatioiden kesken. Kaluston hankinnasta ja varikon rakentamisesta päätetään myöhemmin erikseen hankkeen puitteissa. Sopimus Raide-Jokerin toteutuksesta Raide-Jokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena yhtenä ja yhteisenä raitioliikennejärjestelmänä. Hanketta varten ei perusteta erillistä juridista toteuttajaorganisaatiota, esimerkiksi osakeyhtiötä. Yhteistyöstä Raide-Jokeri -hankkeessa on tarkoitus tehdä Helsingin ja Espoon kaupunkien välinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksella sovitaan hankkeen suunnittelun ja toteutuksen keskeisistä asioista, joita ovat ainakin seuraavat: - hankkeen organisointi nykyisten Helsingin ja Espoon kaupunkiorganisaatioiden puitteissa ja niihin tukeutuen - hankkeen henkilöresurssien mitoitus - projektiorganisaatio - päätöksentekomenettely ja toimivalta, mukaan lukien yhteistyö hankinnoissa - hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan perustuva hankkeen lopullinen määrittely ja käytettävän kaluston keskeiset vaatimukset - rahoitus ja valtion osuus - kustannusvastuu ja kustannusten jakaantuminen - rakennetun joukkoliikenneinfran omistus ja siihen liittyvät vastuut - lupa-asioiden hoitaminen sekä yhteistyö ja vastuut suhteessa viranomaisiin - järjestelmän ylläpidon ja huollon periaatteet

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 38 / 84 - periaatteet, valmistelu ja menettelyt siinä tapauksessa, että hankkeen hankesuunnitelmaa joudutaan tarkistamaan. Keskeiset periaatteet yhteistyösopimuksessa ovat kustannusten kohdentaminen aiheuttamisperiaatteen mukaan alueellisesti, läpinäkyvyys, ja yksimielinen päätöksenteko. Yhteistyösopimus tuodaan jakovalmistelun ja -neuvottelujen jälkeen kaupunginhallituksen päätettäväksi alkusyksyllä Operointi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä tekee joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena erikseen myöhemmin päätöksen Raide- Jokerin liikenteen järjestämistavasta sekä liikennöintisopimuksen liikennöitsijän kanssa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 2 päättää erikseen hankkeen toteuttamisesta, kun Laajalahden kohdalla ratalinjaus on ratkaistu asukkaita tyydyttävälla tavalla,

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 39 / 84 3 päättää erikseen hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuuden rahoituksesta, 4 toteaa, että päätös Espoon mukanaolosta hankkeessa olisi tullut tehdä ennen kuin Espoo hyväksyy MAL-sopimuksen, 5 ottaa harkintaansa Kivenlahteen ulottuvan Länsimetron jatkeen töiden keskeyttämisen ja jatkamisen vasta kun Espoon taloudellinen tilanne sen kohtuudella sallii. Ennen jatkamista voidaan Raide-Jokeri toteuttaa hyväksikäyttäen pohjatöissa metrolouhinnoissa ongelmaksi syntyneitä louheita. Espoon jokeri-kustannus on vain 12 % metrojatkeen kustannuksesta. Sistonen ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Löflund kannatti Bymanin muutosehdotuksen kohtia 2, 3 ja 4. Vilske kannatti Sistosen pöydällepanoehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Valtuusto Sivu 40 / 84 Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Jokeriradan linjaukseksi Laajalahden kohdalla valitaan asukkaiden esittämä vaihtoehto 2. Särkijärvi Hintsalan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättänee hylätä ehdotuksen. - hanke on tappiollinen ja heikentää Tapiolan ja Leppävaaran välisiä joukkoliikenneyhteyksiä, - hankkeesta aiheutuu kustannuksia, joita ei ole sisällytetty kh:lle esitettyihin asiakirjoihin, - kaupungin investointibudjettia ei pitäisi täyttää etukäteen hankkeilla, joiden tulisi antaa sijaa etenkin koulujen korjaamiseen, - bussiliikennettä on helppo lisätä kysyntää vastaavasti, kunhan vain säädetään vuoroväli jokaisella pysäkillä aikataulun mukaiseksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin edellisessä kokouksessa tekemän muutosehdotuksen kohdan 5 sekä tässä kokouksessa tehdyn lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Bymanin edellisessä kokouksessa tekemän muutosehdotuksen kohtien 2-4 johdosta ja sitten Särkijärven asian hylkäämistä koskevan ehdotuksen johdosta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 ääntä vastaan, 3 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Särkijärven hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Valtuusto Sivu 41 / / Kaupunginhallitus Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2 - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Valtuusto Sivu 42 / 84 Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Valtuusto Sivu 43 / 84 Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia. Nykyisin ajoneuvoliikenne kulkee Pikkunevantietä. Gobbackan asemakaavassa alueen eteläpuolelle on kuitenkin kaavoitettu Lambertintie (nykyinen Pikkunevantie), joka yhdistyy alueen kokoojakatuun Gobbackantiehen. Gobbackantietä ei ole vielä rakennettu. Alueella ei ole toistaiseksi julkista liikennettä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat 650 metrin päässä Anfallintiellä sekä 900 metrin päässä Röyläntiellä. Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 2-3,5 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja. Kaava-alueen viereen on kaavoitettu alue julkisille lähipalveluille. Pikkunevantien linjausta pitkin kulkee vesirunkoputki ja pääviemäri pohjoiseen Kalliomäentielle. Aluetta ei ole liitetty sadevesiviemäriin. Alueella on suojeltavia luontoarvoja. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee lepakoiden tärkeä saalistusalue ja itäosassa liito-oravalle sovelias metsäinen kulkuyhteys. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat pääosin seuraavien otsikkojen alla olevat tavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3), kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) ja Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ratkaisevana tavoitteena on ollut kehittää Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta väestönkehityksen edellyttämällä tavalla. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä alue on asuntoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Alueella ei ole asemakaavaa. Lillmossaskogen sijaitsee asemakaavoitetun alueen keskellä.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Valtuusto Sivu 44 / 84 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Gobbackan kaavaehdotusta ja ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon jälkeen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Asemakaavalla täydennetään sitä ympäröiviä lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Asumista sijoitetaan Lambertintien varteen joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Asemakaavalla tavoitellaan selkeää, johdonmukaista ja viihtyisää kaupunkirakennetta. Maankäyttö Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavassa merkitty asuinpientalojen kortteliksi (AP). Loput, eli noin 5 hehtaaria on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin k-m 2. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia aputiloja 5 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Enintään 30 % asunnoista saa sijoittaa toisen asunnon päälle. Kerrosluvuksi on määritelty Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. VL-1-alueella suoritettavien toimenpiteiden ja hoitotoimien tulee olla sellaisia, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilta latvusyhteydet ja / tai metsäkäytävät laajempiin viheralueisiin säilyvät. Kaava-alueella merkinnällä s-1 on paikallistettu lepakoiden tärkeä saalistusalue. VL-1-alueella kulkee ratsastusreitti sekä ohjeellinen, jalankulkua varten varattu alueen osa. Selvitykset ja suunnitelmat Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Alueelle on laadittu mm. Perusmäen - Viiskorven luontoselvitys sekä selvitys liito-oravien esiintymisestä Gobbackan asemakaava-alueella. Näiden selvitysten avulla on voitu suunnitella laajempia viherverkostoja ja eläinlajien elinpiirejä.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 85 Valtuusto Sivu 45 / 84 Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on myös laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Lillmossaskogenin kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka sisältyy laajempaan Gobbackan korttelisuunnitelmaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen alueen luovuttamisesta, sekä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 46 / / Kaupunginhallitus Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, Ändring - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue Käsittely Värmälä Viljakaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaavoituksen mahdollistaman kirjasto- ja kulttuuritilojen toteutuksella ei vaaranneta alueen muiden kirjastojen toimintaa, vaan uhattuna olleet Kivenlahden ja Soukan kirjaston palvelut olisivat jatkossa lautakunnan linjauksen mukaisesti sopeutettuja kirjaston lähipalveluja. Viljakainen Niemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että selvitetään, voidaanko Espoonlahteen saada nykyaikaiset vaatimukset täyttävä aluekirjasto joko Lippulaivaan sen laajennuksen yhteydessä tai Lippulaivan välittömään läheisyyteen metron valmistumisen aikataulussa. Byman Pajusen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 47 / 84 Äänestyksessä valtuusto 60 äänellä 7 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko, Värmälän toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Viljakaisen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomusehdotukset: - Valtuusto toivoo, että kaavoituksen mahdollistaman kirjasto- ja kulttuuritilojen toteutuksella ei vaaranneta alueen muiden kirjastojen toimintaa, vaan uhattuna olleet Kivenlahden ja Soukan kirjaston palvelut olisivat jatkossa lautakunnan linjauksen mukaisesti sopeutettuja kirjaston lähipalveluja. - Valtuusto toivoo, että selvitetään, voidaanko Espoonlahteen saada nykyaikaiset vaatimukset täyttävä aluekirjasto joko Lippulaivaan sen laajennuksen yhteydessä tai Lippulaivan välittömään läheisyyteen metron valmistumisen aikataulussa. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Äänestyslista 86 esityslistan asia 11 - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, päätöshistoria Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan yhtenäiseen kokonaisuuteen korttelissa Asemakaava muutokseen sisältyy myös uusia asuinrakennuksia. Alueen liikennejärjestelyitä muutetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntä- ja asukaspysäköintiin uusien Espoonlahden- ja Ulappakatujen ajoramppien kautta. Espoonlahden

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 48 / 84 kadun alle sallitaan sijoitettavaksi kortteliin liittyvä pysäköintilaitos. Espoonlahdenreitin jalankulkuympäristöä sekä Solmu-, että Espoonlahdentorien ympäristöä kehitetään nykyistä aktiivisemmaksi ja toiminnallisesti monipuolisemmaksi kaupunkitilaksi ja kiinteäksi osaksi kehittyvää aluekeskuksen kokonaisuutta. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a =1,4 Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa kaksi asuin- (AL-1) ja yksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sisältäen päivittäistavarankaupan myymälätiloja (KM-1). Kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä k-m 2 :lla. Asuinrakentamista on esitetty k-m 2. Kirjasto- ja kulttuuritiloille on varattu k-m 2 :n tilanvaraus. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 662 uutta asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Asemakaavan muutos sisältää metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja ja tiloja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiskäsittelyn jälkeen, asemakaavaan on tehty pieniä teknisluonteisia tarkistuksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6817, käsittää korttelin sekä katu- ja puistoaluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 49 / 84 Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Espoonlahden keskuksessa alueellisen kokoojakadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alueen keskiössä oleva kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu vuonna 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Maanomistus Asemakaava-alueen maanomistus jakautuu siten, että Citycon/Kiinteistö Oy Lippulaiva omistaa ajantasa-asemakaavan liikerakennusten korttelialueen (K-1) sekä autopaikkojen korttelialueen (LPA-1). Korttelialueiden yhteispinta-ala on m 2. Kaupunki omistaa yleiset alueet, joihin kuuluu Espoonlahdenreitti-yhteys, Espoonlahdenpuistoa, Solmutori ja Espoonlahdentori sekä Espoonlahdenkadun katualuetta, yhteensä m 2. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 50 / 84 Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Espoonlahden kirkko, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä - Kivenlahti Metrotunneli -asemakaava, (alue ), joka on tullut lainvoimaiseksi ja johon ei kohdistu muutosta. Kortteli jakautuu kahteen korttelialueeseen: K-1 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja), jolla sijaitsee nykyinen kauppakeskus Lippulaiva. Kaava mahdollistaa kolmessa maanpäällisessä kerroksessa kaupan kerrosalaa k-m 2 ja kulttuuritoimintaa palvelevaa kerrosalaa k-m 2. LPA-1 -korttelialueelle on osoitettu 4-kerroksinen pysäköintilaitos, jonka päälle voidaan sijoittaa kulttuuritiloja, osin ulokkeellisestikin Espoonlahdenkadun päälle. Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori sijaitsevat korttelin lounaispuolella ja muodostavat julkisen jalankulku- ja pyöräilyalueen Espoonlahden kaupallisten ja julkisten palveluiden välissä, MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana asiasta jätettiin kaksi kirjallista muistutusta sekä Lisäksi saatiin 9 lausuntoa ja kannanottoa (tekninen keskus, ELY-keskus, ympäristökeskus, HSY, HSL, Fortum sähkö, Caruna Oy sekä pelastuslaitos ja Länsimetro Oy). Nähtävilläolon jälkeen asemakaavakarttaan ja määräyksiin tehty pieniä korjauksia ja tarkistuksia, joista merkittävimmät on listattu alle: - Kaavassa sallitaan autopaikkojen sijoittaminen myös kaava-alueen ulkopuolelle, sen läheisyyteen sijoittuvalle alueelliselle pysäköintiratkaisulle, mikäli sellainen paikka on osoitettavissa rakennuslupaa haettaessa. Tämä antaa joustovaraa erittäin kalliin kadun alaisen pysäköintiratkaisun vaihtoehdoksi. Ks. 2.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 51 / 84 Puolet metron liityntäautopaikoista voidaan myös sijoittaa Lippulaivan pysäköintilaitoksen ulkopuolelle, mutta sen välittömään läheisyyteen, mikäli sellainen on rakennuslupaa haettaessa osoittaa. - Metrotilojen tilanvarauksiin ja yhteystarpeisiin tarvittavaa suunnittelujoustavuutta on tarkennettu merkinnöissä "jk" ja "me" sekä määräyksissä Espoonlahden AL-1-korttelialuetta on laajennettu yhdellä metrillä, kaventamatta Espoonlahdenreitin yhteyttä. - Espoonlahdenkadun puoleisiin julkisivuihin on mahdollistettu mainosja julkisivu-ulokkeiden rakentaminen ulokemerkinnöin. - Korttelin sisäisiä rakennusalan rajoja on tarkistettu. - KM-1-korttelialuetta ja metroaseman ohjeellista tilanvarausta on laajennettu hieman Solmutorin puolella Solmutorin puoleisella osalla KM-1-korttelialuetta. Kirjasto- ja kulttuuritilojen tilanvarausta on laajennettu käsittämään koko ylempi kansipiha-alue ("jk"-merkinnän alue). Asemakaavan muutos Yleisesti Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,1 ha. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a =1,4 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Kaupan kerrosalaa kasvatetaan k-m 2 :lla nykyisestä k-m 2 :stä, jolloin kaupan kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m 2. Todellinen muutos nykyiseen on tätä suurempi koska osa (noin k-m 2 ) kauppakeskuksen nykyisestä sallitusta kerrosalasta ei ole toteutunut. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa (JKMM Architects, ) on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia tiloja yhteensä yli k-m 2. Tämä mahdollistaa kolmen yli m 2 :n hypermarket-kokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan sisällä. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä k-m 2 tiloja. Asemakaavaan sisältyy asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin k-m 2 ja ne on merkitty kaavakartassa "ak-1/ak-2/ak-3" -merkityille rakennusaloille AL-1- ja KM-1-korttelialueilla. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen. Asuinrakennusten osoittaminen kauppakeskuksen ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteyteen tukee tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 52 / asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Kaavamuutoksessa julkisille kirjasto- ja kulttuuritoimelle on varattu k-m 2, mikä mahdollistaa monipuolisten tilojen toteutuksen osana Lippulaivan kokonaisuutta. Kirjasto- ja kulttuuritilat on sijoitettu asemakaavassa kauppakeskuksen yhteyteen sen ylempiin kerroksiin siten, että Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtumaaukio (osa Espoonlahdentoria korttelialueella). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Tilat voidaan toteuttaa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, mikäli kirjasto- ja kulttuuritilat eivät sijoitu Lippulaivan yhteyteen tai rakentuvat sinne muita tiloja myöhemmin. Asemakaavan kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää julkisia alueita ja katutilaa aikaisempaa elävämmäksi ja urbaanimmaksi. Espoonlahdenkadulla rakennusten massoittelun mittakaava on suuripiirteistä mutta ilmeeltään vaihtelevaa. Tämä luo myös osaltaan lähtökohdan muulle Espoonlahden keskustan kehittämiselle jatkossa. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä otetaan erityisesti kantaa jalankulkutasojen aktivointiin ja kaupunkikuvan ja julkisivujen jäsentelyiden periaatteisiin erityisesti vaakasuunnassa. Espoonlahdenreitin puolella nykyisin suljetun oloista ja takapihamaista ympäristöä aktivoidaan liitämällä Solmutori ja korttelialueen ulkotilat vahvemmin toisiinsa sekä edellyttämällä kauppakeskuksen tilojen avautumista myös raitin puolelle. Solmutorin reunalla, kauppakeskuksen uuden sisäänkäynnin yhteyteen on edellytetty julkisen leikki- ja oleskelupaikan rakentamista. Espoonlahdenreitti-raitin uuden linjauksen lisäksi asemakaavassa edellytetään rakennettavaksi vaihtoehtoinen korttelialueen sisäinen julkinen jalankulkuyhteys Espoonlahdentorin kansipihalle, joka kirjastohankkeen toteutuessa muodostuu vahvasti toiminnallisen tapahtuma-aukion luonteiseksi. Kansipiha muodostuu osaksi Kipparinreitti-yhteyden ja Espoontorin julkisten ulkotilojen kokonaisuutta. Kaupunkikuvallisia ja -tilallisia tavoitteita on lisäksi huomioitu erityisesti kaavamääräyksessä 8 sekä kaavamerkinnöissä. Asemakaavan muutos sisältää myös tulevaan Espoonlahden metroasemaan ja liityntälinja-autoterminaaliin liittyviä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ja tarkentaa osaltaan maanalaisen asemakaavan sisältöjä, erityisesti maanpinnalla, missä on yhteen sovitustarpeita metrohankkeen ja kauppakeskuksen laajennushankkeen kanssa.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 53 / 84 Autopaikat Kaava-alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 130 k-m 2 asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap / 200 k-m 2 julkisten palveluiden kerrosalaa - 1 ap / 50 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1 ap/ 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa Kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen tulee rakentaa vähintään 250 liityntäpysäköintipaikkaa, joista vähintään puolet tulee toteuttaa muun pysäköintilaitoksen yhteydessä. Osa asemakaavan edellyttämistä autopaikoista voi sijaita myös asemakaava-alueen ulkopuolella mutta, sen välittömässä läheisyydessä olevassa alueellisessa pysäköintilaitoksessa, mikäli sellainen on osoitettavissa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaavan mitoitus mahdollistaa kaikkien edellytettyjen autopaikkojen (noin autopaikkaa) rakentamisen korttelialueella ja Espoonlahdenkadun alapuolisessa pysäköintilaitoksessa. Korttelin pysäköintilaitokseen tulee osoittaa paikat nykyisten kiinteistön 34334/8 väistyville autopaikoille. Polkupyöräpaikkoja edellytetään toteutettavan Länsimetron jatkeen pyöräilyohjelman mukaisesti 1 polkupyöräpaikkaa / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset polkupyöräpaikat tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi pyöräpysäköintiin tulee olla tilaa myös ulkotiloissa. Metron liityntäpyöräpaikkoja edellytetään toteutettavaksi vähintään 600 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään 200 tulee olla katetussa tilassa. Kauppakeskuksen yhteyteen tulee lisäksi toteuttaa 200 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ulkopaikat tulee jäsentää turvallinen jalankulkuympäristö huomioiden ryhmiin. Asemakaavaehdotukseen liittyvässä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmassa (Loci-maisemaarkkitehdit, 2015) on tutkittu vaihtoehtoisia sijainteja polkupyörien säilytykselle. Liikenne Espoonlahdenkatu on alueen keskeinen kokoojakatu, joka tulee toimimaan myös rakennettavan linja-autoterminaalin myötä joukkoliikenteen pääyhteytenä. Alueen katuverkon liikennejärjestelyt muuttuvat osaksi siten, että Espoonlahdenkadulle toteutetaan kaksi ja Ulappakadulle yksi (osittain toteutettu) suora ajoluiska maanalaiseen, osittain myös kadun alla toimivaan laajaan kauppakeskuksen asiakas-, metron liityntäpysäköintiä ja asukaspysäköintiä palvelevaan pysäköintilaitokseen. Järjestely poistaa nykyiset kauppakeskuksen ajoyhteydet Solmu- ja Maakravunkujilta. Jatkossa ne toimivat vain huoltoliikennettä palvellen. Järjestely vähentää yksityisautojen läpiajon tarvetta Espoonlahdenkadulla, mikä parantaa osaltaan sekä metron liityntälinja-autoliikenteen toimivuutta Espoonlahdenkadulla että mahdollistaa kadun ylityksen joustavamman, laadukkaamman ja ennen kaikkea turvallisemman kehittämisen keväällä 2014 valmistuneen Ulappatorin kohdalla. Kadun mitoitus on tehty linja-

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 54 / 84 autoliikenteen tarpeet huomioiden ja mahdollistaa myös linja-autojen kadunvarsipysäkkien toteuttamisen. Tarkemmat yksityiskohdat ja liikenteenohjaus suunnitellaan myöhemmin kadun suunnittelun ja liityntälinjaston reittien tarkentumisen yhteydessä. Espoonlahdenkadun asuinrakennuksiin ei kohdistu merkittävästi sellaisia liikenteen meluhaittoja, joita tulisi suojata melunsuojarakentein. Oleskelu- ja leikkipiha-alueet on edellytetty suojattavaksi melulta. Raitti- ja torialueet Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen Espoonlahdenreitti-nimisen jalankulku- ja polkupyöräraitin linjausta nykyistä etelämmäksi ja maastossa korkeammalle. Yhteyden luonne vahvistuu nykyisestä, kun se asettuu Espoonlahden kirkon ja Lippulaivan välille ja raitin varrelle esitetään myös asuinrakentamista. Yhteydet Solmu- ja Espoonlahdentoreilta toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen ja Espoonlahdenreitti liittyy luontevaksi osaksi muodostuvaa uutta julkistenalueiden ja jalankulku- ja polkupyöräreittien kokonaisuutta, huomioiden myös nykyisen maisematilan keskeisiä elementtejä ja Espoonlahden kirkon liittymistä tähän kokonaisuuteen. Solmutorista on tavoitteena toteuttaa nykyistä aktiivisempi aukiotila, johon myös kauppakeskuksen liiketilat ja metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuvat. Solmutorin pohjoispuoleiselle KM-1-korttelialueen osalle tulee toteuttaa yleisen jalankulkuyhteyden oheen julkinen leikki- ja oleskelupaikka. Espoonlahdenkadulle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linjaautoterminaalin sisäänkäynnin yhteyteen toteutetaan sisäänkäyntiaukio (Lippulaivakulma) ja sen yhteyteen on kaavassa merkitty leveä ympärivuorokauden auki oleva julkinen kävely- ja hissiyhteys Kipparinreitti, joka yhdistää kadun tason kolmannen kerroksen toiminnalliseen Espoonlahdentorin kansipihaan ja edelleen Espoonlahdenreittiin. Yhteys on esitetty jalankululle, koska suunta Ulappakadulta Espoonlahdenreitille ei ole keskeinen pidemmän matkan pyöräily-yhteys, eikä sille ole turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaista ohjata polkupyöräilyä vilkkaimman sisäänkäyntialueen yhteydessä. Tarvittaessa kuitenkin polkupyörä voidaan taluttaa portaiden yhteyteen toteutettavien ramppien avulla ja kuljettaa pyörä kansipihatasolle hissillä. Pidempimatkainen yhteys pohjois-eteläsuunnassa sijoittuu Espoonlahdenranta-kadun varteen tai idempänä Soukanväylän suunnalle. Espoonlahdenkadulta on suora ja esteetön yhteys Espoonlahdenreitille Solmukujan kautta sekä ei-esteetön jalankulkuyhteys Maakravunkujalta. Työn alla olevassa Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelussa yksi tärkeä painopistealue on kehittää erityisesti keskustan jalankulku- ja polkupyöräverkkoa. Kansipihoille voidaan istuttaa matalaa tilaa rajaavaa ja jalankulkutasolla koettavaa kasvillisuutta. Puistoalueet (VP ja VP-1) muodostavat kokonaisuutta kevyenliikenteen raitin varressa ja niiden nykyistä puustoa tulee säilyttää ja maisemantilaa tukien täydennys istuttaa. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 2015), jonka luonnos on nähtävillä kokouksessa.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 55 / 84 Kaupunkikuva ja rakennukset Asemakaavan muutos ja kaupunkirakenteen huomattava tiivistäminen muokkaavat vahvasti Espoonlahden metrokeskuksen kaupunkikuvaa aikaisempaa urbaanimmaksi. Asemakaavan keskeisenä periaatteena on kehittää Espoonlahdenkatua nykyistä vahvemmaksi ja aktiivisemmaksi aluekeskuksen pääkaduksi, mihin sijoittuu monipuolisten kaupallisten ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös uusia asuinrakennuksia. Kauppakeskuksen yhteyteen esitetyt asuinrakennusmassat rajaavat suuren kauppakeskuksen mittakaavaa kaupunkimiljöössä ja tuovat erityisesti maantasossa vaihtelua ja moni-ilmeisyyttä kaupunkikuvaan. Myös kirjasto- ja kulttuuritilan varauksella on toteutuessaan vahva rooli osana tätä muodostuvaa kokonaisuutta. Kaavassa sille on osoitettu sijainti rakennuksen yhteydessä, kesällä 2014 valmistunutta Ulappatoria vastapäätä, jossa sen kaupunkikuvallista huomioarvoa ja maamerkkimäistä roolia on haluttu erityisesti korostaa Espoonlahden aluekeskuksen keskeisimmällä paikalla. Kadun varren liiketilojen edellytetään avautuvan kadulle ja asuinrakennusten porrashuoneiden sisäänkäyntejä tulee korostaa osana katutilan elävöittämistavoitteita. Uudet asuinrakennukset nousevat Espoonlahdenkadun varrella varsinaisen kauppakeskuskokonaisuuden päälle. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14-kerroksen välillä, siten että ne vaihtelevat luoteispäädyssä linja-autoterminaalin yläpuolella 4-14 välillä ja kaakkoispäädyssä kerrosluku on 12. Espoonlahdenreitin varrella olevien rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-9 välillä. Massoittelullinen periaate luo Espoonlahden keskustaan oman omaleimaisen ja kerroksellisen luonteensa, rytmittäen ja luoden vaihtelevuutta massoitteluun ja mittakaavaan. Espoonlahdenkadun puolelle, Ulappakadun päätteeksi esitetty 14-kerroksinen asuntotorni muodostaa Ulappatorin puoleiselle jo valmistuneelle Tähystäjä-asuntotornille sommitelmallisen vastineen, paikassa, jonka läheisyyteen sijoittuvat sekä kauppakeskuksen, metron ja liityntäbussiterminaalin pääsisäänkäynnit. Tämä kokonaisuus täydentyy myöhemmin kaava-alueen pohjoispuolella olevan ns. Mårtensbron korttelin suunnittelun myötä. Rakentamisen tehokkuuteen ja asuinrakennusten sijoittumiseen korttelissa vaikuttavat myös hankkeen sisäiset ja metroaseman rakentamisen yhteensovittamisen reunaehdot sekä päällekkäisyydet eri toimintojen välillä (laaja pysäköintihalli, linja-autoterminaali, kaupan tilat, kansipiha ja asuinrakennus) sekä toteuttamisen edellytyksenä oleva taloudellisen yhtälön toteutumisen mahdollistaminen. Koko korttelin asuinkerrosalan määrä on kaikkiaan k-m 2. Espoonlahdenkadun alapuolisen pysäköintilaitoksen päälle jää laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan suurelta osin riittävästi (noin 1,2 1,5 m) istutussyvyyttä, joka mahdollistaa myös katupuiden ja istutusten toteutuksen kadun päälle.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 56 / 84 Metroasema ja liityntälinja-autoterminaali Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä ja merkintöjä myös metron maanpäällisistä toiminnoista, jotka on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen suunnitelmiin. Asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu myös metrosuunnittelun tarpeita ja reunaehtoja rakentamiselle suunnittelujousto säilyttäen. Kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaava mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ("yy"-merkintä enintään k-m 2 ), Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena eikä niiden toteuttamisesta Lippulaivan yhteyteen ole tehty päätöksiä. Tiloihin voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluja. Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys on ollut kulttuurilautakunnan käsiteltävänä Tilakeskus on teettänyt vaihtoehtotarkastelua Espoonlahden aluekirjaston sijoitusvaihtoehdoista, joista yksi on asemakaavaehdotuksen mukainen kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä toimiva kirjasto- ja kulttuuritila. Selvitys valmistui huhtikuussa 2014 ja tarveselvitys vaihtoehdoista hyväksyttiin kulttuurilautakunnassa Luontoarvot ja kulttuurimaisema Asemakaava-alueella ei ole luontoympäristön suojelukohteita. Merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa on Espoonlahden kirkko, joka on huomioitu asemakaavassa osana asemakaavan muutoksen tarkastelualuetta. Suunnittelutilanne Asemakaava-alueelta on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2015), jota on tehty Espoon teknisen keskuksen ohjauksessa. KTYS:n sisältönä on kaava-alueen ja siihen läheisesti liittyvien muiden alueiden vesihuollon ja kunnallistekniikan järjestäminen, hulevesien hallinta, yleisten alueiden maanpäällisten ja -alaisten osien ja korttelialueen yleisten osien rakenteellinen mitoittaminen tekniset vaatimukset huomioiden sekä rakentamisen kustannustason likimääräinen laskeminen. Suunnitelman periaatteet on hyväksytty hankkeen, teknisen keskuksen ja HSY:n kanssa ja ne tarkentuvat edelleen suunnittelun edetessä ja saatetaan valmiiksi myöhemmin, kun metroaseman ja kauppakeskuksen hankkeiden suunnitteluratkaisut täydentyvät. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman periaatteen mukaan hulevedet tullaan pääsääntöisesti johtamaan pois kaava-alueelta, ohjaten Espoonlahdenreitin puolelta vedet putkissa Merenkulkijankadun ja Espoonlahden urheilupuiston suuntiin. Osa korttelialueen (linjaautoterminaalin osa) vesistä ja tulvareitistä ohjataan Ulappakadun alla kulkevaan putkeen. Asemakaavan korttelialueen sillä osalla, jolla vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykyisestä, edellytetään myös hulevesien hidastamistoimia. Hidastustoimet on suunniteltu mitoittamalla hulevesiputket siten, että ne itsessään toimivat hidastavana rakenteena.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 57 / 84 Korttelialueen hulevedet voidaan sopimuksin hidastaa myös yleisillä alueilla laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaisesti. Muilta osin puhtaita kattovesiä voidaan ohjata myös kansipihojen kasvillisuudelle, mikä osaltaan tukee myös tavoitetta laadukkaan ja vehreän kansipihan toteutumiseksi. Hulevesien hallinnan periaatteita tarkennetaan tarvittaessa jatkossa rakennuslupavaiheessa. Suunnittelu Asemakaavan muutoksen rinnalle on laadittu kauppakeskus Lippulaivan korttelia koskeva viitesuunnitelma (JKMM, ) sekä yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva lähiympäristösuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit, ). Kaavoituksen rinnalla on tehty kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy, 2015, esikopio ), teknisen keskuksen ja HSY:n sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Liikenteen toimivuustarkastelut vuosina on tehnyt Ramboll Oy. Liityntäliikenteen linja-autoterminaalin mitoitusten ja toimivuuden osalta suunnittelusta on vastannut Trafix Oy. Liikennemeluselvityksen on laatinut Akukon Oy ( ) ja ilmanlaatuselvityksen on tehnyt Ilmatieteenlaitos ( ). Asemakaavan rinnalla Länsimetro Oy on suunnitteluttanut ALA Arkkitehdit Oy:llä Espoonlahden metroasemaa. Metrosuunnittelun tarpeet on huomioitu asemakaavassa mahdollistaen työn alla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut mm. itäisen sisäänkäynnin osalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lippulaivan ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum,

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 86 Valtuusto Sivu 58 / 84 Ändring - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet ositteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 mukaan sitä pyytäneet

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Valtuusto Sivu 59 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh Merja Kiviluoto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Pohjois- Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus nimittää kolmihenkisen virkamiestyöryhmän valvomaan, että poikkeusrakennusluvat noudattavat maankäyttö- ja rakennuslain pykälää rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Työryhmään tulee kuulua aluearkkitehti, rakennusvalvonnan edustaja sekä ympäristötoimen edustaja. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Johanssonin toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 35 äänellä 20 ääntä vastaan ja 10 äänestäessä tyhjää hylkäsi Johanssonin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Äänestyslista 87 esityslistan asia 12

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Valtuusto Sivu 60 / 84 Oheismateriaali - Valtuustokysymys Selostus Ulf Johansson ja 15 valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen kaupunginhallitukselle koskien Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytäntöä ja erityisesti Bodomjärven ympäristön poikkeuslupamenettelyä sekä uusien rakennusten tyyliä ja väriä. Allekirjoittaneet katsovat, että rakennukset eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n 1. momentin vaatimusta. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Valtuustokysymyksessä mainitaan esimerkkinä kylän vaaleanpunainen kivitalo (Lupa UUS L ) Kunnarlantien varrella, joka valmistui vuonna Lisäksi kysymyksessä mainitaan viime vuonna ilmestynyt kivitalo. Valtuutetut katsovat, että tämä kaksikerroksien kivitalo on pysyvästi vahingoittanut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen. Valtuutetut mainitsevat, että talon naapurina on golfrata, jonka uudet rakennukset on ansiokkaasti sovitettu maisemaan. Valtuutettujen mainitseman hankkeen poikkeamishakemus tuli vireille v. 2003, aikana jolloin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei vielä ollut vireillä. Hakemuksessa haettiin poikkeuslupaa 1-asuntoista, 2 -kerroksista kerrosalaltaan 520 m2 suuruista asuinrakennusta ja yhteensä 80 m2 suuruisia talousrakennuksia varten. Alueella oli tuolloin voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, jonka mukaan hanke sijoittuu kyläalueelle AT. Alue on lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kylämiljööseen sopeutuva kiinteistönmuodostus ja 1-2 kerroksisten, 1 -asuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava kuulutettiin vireille Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan suunnittelutyön edetessä on kaupunkisuunnittelukeskuksessa erityisesti tarkasteltu ja tarkennettu niitä edellytyksiä, miten ja milloin suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamisia voidaan puoltaa niin, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ennen yleiskaavan voimaantuloa. Käytännössä kaupunkisuunnittelukeskuksen linja on siis tiukentunut sitä mukaa kun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasuunnittelu on tarkentunut. Suunnittelutarveratkaisuilla ja / tai poikkeamispäätöksillä ei siis saa vaikeuttaa maankäytön suunnittelua, tulee jättää suunnitteluvaraa eikä saa rajata liikaa kaavoituksen vaihtoehtoja. Lisäksi huomioidaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja täyttyvätkö muut yleiset rakentamisen edellytykset. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön ajaksi ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista estää kokonaan rakentamista, vaan rakentamisen luvat myönnetään erityisen tarkan harkinnan jälkeen ja korvaavaa rakentamista painottaen. Parhaillaan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa ollaan valmistelemassa Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavaan liittyen esitystä rakennuskiellosta Kalajärvi- Kehä III vyöhykkeelle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Valtuusto Sivu 61 / 84 Kaupunginmuseo katsoi aikanaan lausunnossaan edellä mainitusta lupahakemuksesta, että Bodominjärven länsirannan vanhat peltoalat tulisi pitää avoimina, eikä haetulle paikalle tule sallia asuinrakentamista. Lupapäätöksessä on tuolloin katsottu, että alueen kulttuurihistoriallisten säilyttämistavoitteiden estämättä voidaan kantakiinteistöksi esitetyn alueen pohjois-luoteisosaan sijoittaa haettua pienempi (n. 350 m²) asuinrakennus. Uusi asuinrakennus oli mahdollista sijoittaa yhtenä rakennuspaikkana pidettävälle tilalle 2:112 siten, että se tulee olevan asuinrakennuksen ja keskellä tilaa olevan kallioisen kumpareen luoteispuolelle ja ajoyhteys hoidetaan jo olemassa olevan liittymän kautta. Toimivalta lupapäätöksenteossa oli tuolloin Uudenmaan ympäristökeskuksella (nyk. ELY -keskus), koska kyse oli rakentamisesta ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 mom. ja 2 mom.). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä kyseinen toimivalta on sittemmin siirtynyt lähtien kunnan toimivaltaan. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen antoi Uudenmaan ympäristökeskukselle asiasta myönteisen lausunnon (Dnro ) seuraavin ehdoin: - Rakennuspaikkana tulee olla ainoastaan tila RN:o 2:112 kokonaisuudessaan. - Asuinrakennus tulee sijoittaa olevan asuinrakennuksen ja kallioisen kumpareen luoteispuolelle, ei kuitenkaan tilan pohjoisosassa olevalle vanhalle peltoalalle. - Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle Kunnarlantien ajoradan keskiviivasta. - Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m². - Rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin. - Rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. - Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pintaja pohjavesiä pilata. - Ajoliittymä tulee järjestää Kunnarlantielle jo olevasta liittymästä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö myös totesi, että kun otetaan huomioon muun muassa hankkeelle asetetut ehdot, on hanke paikalle soveltuva ja kaavoitustavoitteiden mukainen eikä rakentaminen tällöin aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttavista. Poikkeus ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Näin ollen poikkeamisen myöntämisen edellytykset täyttyvät ja poikkeamiselle on erityisiä syitä.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 87 Valtuusto Sivu 62 / 84 Uudenmaan ympäristökeskus teki asiasta myönteisen päätöksen (UUS-2007-L ), joka päätös sisälsi samat ehdot kuin kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnossa oli aiemmin esitetty. Ehdoissa oli siis esitetty mm. että asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m² ja rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin ja että rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. Rakennusvalvontakeskus on myöntänyt rakennusluvan rakennukselle vuonna 2009 aiemmin myönnetyn ehdollisen poikkeamispäätöksen perusteella, joten hanke on ollut vireillä varsin pitkään. Kunnarlantie 69, on uudisrakennushanke, jossa loppukatselmus on pidetty (lupatunnus ). Rakennus on ns. kartanotyylinen ja julkisivuiltaan rapattu (vaaleanpunainen) rakennus. Rakennuslupa on myönnetty poikkeamispäätöksen perusteella ja hankkeen sopivuus ympäristöön on tuolloin arvioitu rakennusluvan yhteydessä ja arvioitu sen täyttävän rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto Sivu 63 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Kimmo Oilan ja 56 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Kimmo Oila ja 56 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Valtuustokysymyksen sisältö Vuonna 2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa edellytettiin, että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi valtuustosopimuksessa edellytettiin seuraavia toimia: - Lyhennetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjausprosessia sekä luodaan väistöstrategia, ml. hätäväistöt. - Päivitetään luettelo ongelmakohteista ja tehdään niistä ajoissa korjausja väistötilapäätökset. Korjaussuunnitelman laadinnan enimmäisajaksi 1 vuosi ja korjausten keston enimmäisajaksi 2 vuotta. - Päätetään, mitä kannattaa omistaa ja mitä vuokrata tilojen elinkaari, käyttö ja kustannukset huomioiden. Määritetään koulu- ja

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto Sivu 64 / 84 päiväkotitilojen tarvittava ja riittävä taso terveellisyyttä ja toimivuutta priorisoiden. Päätetään, mistä tiloista luovutaan. Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei ole saatu hallintaan. Yhä useampia tiloja on jouduttu poistamaan käytöstä ennen suunniteltua peruskorjausta, jolloin oppilaille on jouduttu hankkimaan väistötiloiksi siirtokelpoisia tiloja, mikä tulee kaupungille kalliiksi. Tästä esimerkkejä ovat Auroran koulu, Lintuvaaran koulu, Kirstin koulu ja viimeisimpänä Niipperin koulu. Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun, Sivistystoimessa on arvioitu, että suomenkielisen opetuksen (peruskoulu ja lukio) oppilas- ja opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan koulutilaa noin 9-10 koulun verran. Jos uusia kouluja ei rakenneta eikä vanhoja laajenneta, joudutaan turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin. Tästä esimerkkeinä ovat Karhusuon koulu ja Hansakallion koulu. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustokysymyksenä seuraavaa: - Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotustuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavaan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu vuosittain rahaa? - Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa? - Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen? - Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä). - Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia väistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn 2020 ulottuvaan investointiohjelmaan. - Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään. - Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen) - Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 88 Valtuusto Sivu 65 / 84 monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjausja uudisrakennushankkeisiin. Edellytämme vastauksia kysymyksiin ja selvityspyyntöihin kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä. Vastaus valtuustokysymykseen 1. Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Investointiohjelma pohjautuu kaupungin tila- ja palveluverkkoon sekä rakennusten tekniseen kuntoon ja korjausvelkaan. Koulujen ja päiväkotien hallitun peruskorjaamisen ajoittamisen apuna toimii sivistystoimen kanssa yhteistyössä laaditut priorisointiselvitykset. Koulujen priorisointi on laadittu vuonna 2007, jonka päivitys valmistui 2014 ja päiväkotien priorisointi tehtiin vuonna Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 Trellum Korjausvelkaindeksi - selvityksessä, jossa on mukana 15 kaupunkia. Korjausvelan laskenta pohjautuu rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen kautta saataviin nyky- ja tavoitekuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin. Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelka on 457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Vertailutietoina toimivat Vantaan ja Helsingin vastaavat luvut. Vantaan 320 euroa ja 610 eruoa / asukas ja Helsingin euroa ja euroa / asukas. Espoo on korjausvelan suhteessa asukaslukuun viidenneksi pienin. Espoon rakennuskanta on painottunut luvulla rakennettuihin rakennuksiin. Alla olevassa kuvassa on rakennusten lukumäärän ja pintaalan mukainen ikäjakauma. Suurin korjausvelka ja perusparannustarve ovat valmistuneissa päiväkodeissa ja kouluissa, joka näkyy alla olevista kuvista. Espoon Trellum Ikäprofiili v (lkm, m2) Espoossa korjausvelka kasvoi reilun kymmenyksen ja perusparannustarve reilun viidenneksen vuoden aikana. Espoossa perusparannustarpeessa olevan omaisuuden pinta-ala kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähes m2, mikä nosti varsinkin perusparannustarvetta melkoisen paljon edellisvuodesta.