VALTUUSTOKAUDEN TYÖN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VALTUUSTOKAUDEN TYÖN ARVIOINTI Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/2017

2 Valtuuston rooli kaupungin strategisena johtajana on sen tärkein tehtävä. Tätä korostaa myös valtuustokauden aikana hyväksytty uusi kuntalaki. Valtuustolla on tärkeä rooli myös koko kuntakonsernin johtamisessa ja ohjaamisessa. Erityisesti valtuuston rooli kaupungin toiminnan, talouden ja kuntakehityksen ohjaajana sekä asukkaiden itsehallinnon ensisijaisimpana toteuttajana tulee olla vahva. Toimintaympäristön analysointi, muutossuuntien havaitseminen, ajantasaisen strategian tekeminen ja sen arviointi ovat valtuustotyöskentelyn ydintä. Tuleva valtuustokausi tulee olemaan aivan uudenlainen. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa, väliaikaishallinto jopa heti uuden valtuustokauden alussa. Tämä vaatii kunnilta osaavaa muutosjohtamista. Kuntaliitto on suositellut, että valtuustot arvioisivat päättyvän valtuustokauden toimintaa ja linjaisivat näkemyksiään myös seuraavan kauden tärkeistä kunnallispoliittisista kysymyksistä. Vastaava kysely on tehty vuosien , , ja valtuuston toiminnasta. Nyt toteutettu kysely oli viides arviointikerta. Istuntokautensa päättävän valtuuston 43:sta jäsenestä 23 on vastannut kyselyyn eli vastausprosentti oli 53. Näistä vastauksista on laadittu oheinen yhteenveto. Suurin osa menneen kauden valtuutetuista arvioi, että valtuustotyöskentely on kokonaisuutena onnistunut tyydyttävästi. Vaikka osa vastaajista koki, että kuntalaisten osallistamisessa on jo onnistuttu, yhteistyössä valtuuston ja kuntalaisten välillä on vielä työtä. Myös tiedottamisessa on parantamisen varaa. Vastaajien mielestä valtuuston eri työ- ja toimintamuodoista tulisi panostaa asioiden ennakoivaan selostamiseen ja infotilaisuuksiin. Tulevalla valtuustokaudella tulisi vastaajien mielestä paneutua edelleen talouden kuntoon saattamiseen sekä kuntalaisten osallistamiseen. Elinvoimaisuuden lisääminen tulee olemaan tulevan valtuustokauden ykkösasioita. Strategia ja sen toteutumisen seuranta nousivat kyselyssä aikaisempaa voimakkaammin esille. Myös strategian jalkauttamiseen tulee panostaa, sillä kuluneella valtuustokaudella strategian koettiin ohjanneen päätöksentekoa tyydyttävästi KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO Kehittämispalvelut

3 Sisällysluettelo 1. Valtuuston toimintakulttuuri, työ- ja toimintamuodot 1 2. Yhteistyön toimivuus 3 3. Valtuuston vaikuttamismahdollisuudet 4 4. Viranhaltijatyöskentely 5 5. Kokonaisarvioita valtuustokaudesta 6 6. Näkemyksiä tulevaan valtuustokauteen 8 Kaavioluettelo Kaavio 1 Valtuuston toimintakulttuuri 1 Kaavio 2 Työ- ja toimintamuodot 2 Kaavio 3 Yhteistyön toimivuus valtuuston ja muiden osapuolten välillä 3 Kaavio 4 Kunnan yhteistyön toimivuus 3 Kaavio 5 Vaikuttamismahdollisuudet asiakokonaisuuksien osalta 4 Kaavio 6 Viranhaltijatyöskentely 5 Kaavio 7 Valtuustotyöskentelyn kokonaisarviointi 6

4 [1] 1. Valtuuston toimintakulttuuri, työ- ja toimintamuodot Enemmistö kyselyyn vastanneista valtuutetuista oli sitä mieltä, että valtuutetut suhtautuvat kunnioittavasti toisiinsa. Suuri osa vastaajista koki, että kokoukset eivät veny tarpeettomasti ja tehtyihin linjauksiin ja päätöksiin sitoudutaan. Sen sijaan yleisesti oltiin sitä mieltä, että tärkeisiin asioihin ei käytetä riittävästi aikaa. Strategian koettiin ohjaavan päätöksentekoa tyydyttävästi. Myös tiedon kulkemisessa on parantamisen varaa. Kaavio 1 Valtuuston toimintakulttuuri Mitä mieltä olet valtuuston toimintakulttuurista? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Valtuutetut suhtautuvat kunnioittavasti toisiinsa Kokoukset eivät veny tarpeettomasti Tehtyihin linjauksiin sitoudutaan Päätöksiin sitoudutaan Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään kiinni Tiedonkulku on hyvää ja avointa Tieto kulkee valmisteltavista asioista Tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa Valtuuston kokouksissa työskentely on tehokasta Strategia ohjaa päätöksentekoa 1=toimii erittäin huonosti 2=huonosti 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=toimii erittäin hyvin Kyselyyn vastanneiden valtuutettujen mielestä eri työ- ja toimintamuodoista tulisi panostaa erityisesti asioiden ennakoivaan selostamiseen eli infotilaisuuksiin. Toiseksi merkittävimmäksi työmuodoksi nousivat valtuutettujen ja kuntalaisten säännölliset tapaamiset. Merkittävinä nähtiin myös luottamushenkilöiden suunnitelmallinen koulutus sekä iltakoulut. Osallistuminen ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa on uusi työmuoto, johon tulisi panostaa kuuden vastaajan mielestä.

5 [2] Kaavio 2 Työ- ja toimintamuodot Mihin seuraavista työ- ja toimintamuodoista mielestäsi tulisi erityisesti panostaa? Asioiden ennakoiva selostaminen, infotilaisuudet Valtuutettujen ja kuntalaisten säännölliset tapaamiset Luottamushenkilöiden suunnitelmallinen koulutus Iltakoulut Osallistuminen ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa Seminaarit Asukasfoorumit/asukasillat Esittelijöiden keskustelut valmistelun yhteydessä puheenjohtajien kanssa Oman valtuustoryhmän kokoukset maininnat Ideoita toimintakulttuurin parantamiseksi: - valtuutettujen tulisi sitoutua strategian luomiseen ja ymmärtää sen merkitys valtuuston tärkeimpänä työkaluna - strategian jalkauttaminen kaupunkilaisten arkeen - pitäisi parantaa tiedottamista ja valtuutettujen osallisuutta jo valmisteluvaiheessa - isot asiat avataan iltakoulussa ja päätökset tehdään seuraavan kuukauden valtuustossa / asioiden valmistelu esim. iltakouluissa (3 kpl) - tuodaan asiat valtuustolle varhaisemmassa vaiheessa (nyt liian myöhään) - järjestetään ryhmien ja asianosaisten virkamiesten välinen keskustelu ennen isojen kokonaisuuksien tuloa päätösvaiheeseen - valtuustoryhmien välinen keskustelu voisi olla vilkkaampaa - avoimuutta keskusteluun (puolueen näkökulma ei aina kuntalaisten parhaaksi) - lisää vapaamuotoisia tapaamisia valtuutettujen kesken - valtuuston kokouksien pitäminen muualla kuin kaupungintalolla - Ajoksenrannan kunnostus talkoilla - valtuutettujen aktiivisuus tai passiivisuus kuntalaisten tietoon - kuntalaistapaamiset hoidettava vuosittain - kokouksia voisi olla enemmän, toivottavasti päiväaikaan - jämäkkä ja asiattomuuksiin puuttuva puheenjohtajuus (valtuuston arvokkuuden palauttaminen) - valtuuston puheenvuorojen rajaaminen 2 minuuttiin - puheenvuorojen pyytäminen sujuvammaksi - valtuustosalin äänentoisto/tekniikka kuntoon (2 kpl)

6 [3] 2. Yhteistyön toimivuus Kyselyyn vastanneet valtuutetut arvioivat, että yhteistyö valtuustoryhmien sisällä ja valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä toimii hyvin. Myös valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden (ml. kau- punginjohtajan) yhteistyön koettiin toimivan hyvin. Yhteistyössä on parantamisen varaa valtuuston ja hallituksen välillä sekä erityisesti valtuuston ja kuntalaisten välillä. Kaavio 3 Yhteistyön toimivuus valtuuston ja muiden osapuolten välillä Valtuuston ja kaupunginjohtajan välillä Valtuustoryhmien sisällä Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä Valtuuston ja johtavien viranhaltijoiden välillä Millaiseksi arvioit yhteistyön toimivuuden valtuuston ja muiden osapuolten välillä? Valtuustoryhmien välillä Valtuuston ja hallituksen välillä Valtuuston ja kuntalaisten välillä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1=toimii erittäin huonosti 2=huonosti 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=toimii erittäin hyvin Vastaajat arvioivat, että yhteistyö johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä toimii hyvin. Parantamisen varaa yhteistyössä nähtiin kunnan ja elinkeinoelämän välillä, kunnan ja median välillä, kunnan ja järjestöjen välillä sekä hallintokuntien välillä. Kaikkein heikoimmaksi arvioitiin kaupungin yhteistyö muiden kuntien kanssa. Kaavio 4 Kunnan yhteistyön toimivuus Millaiseksi arvioit yhteistyön toimivuuden seuraavien osapuolten välillä? Johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä Kunnan ja elinkeinoelämän välillä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnan ja median välillä Kunnan ja järjestöjen välillä Hallintokuntien välillä Oman kunnan ja muiden kuntien välillä 1=toimii erittäin huonosti 2=huonosti 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=toimii erittäin hyvin

7 [4] Ideoita yhteistyön parantamiseksi: - lisää yhteistyötä (2 kpl) - lisää avoimuutta ja avointa keskustelua (2 kpl) - lisää yhteistyön muotoja ja tiedottamisen kanavia (jotta tiedetään toisten suunnitelmat) (2 kpl) - viranhaltijoille selkeät ohjeet keskeneräisistä asioista tiedottamiseen - lisää kuntalaiskuulemisia - lisää kuntayhteistyötä ja yhteisten ratkaisujen hakemista - lisää kompromissihakuisuutta - tiedonkulun parantaminen isoissa ryhmissä - jokaisen valtuuston alkuun tilannekatsaus yhdestä hallintokunnasta - valta ei saisi keskittyä liikaa yksille henkilöille 3. Valtuuston vaikuttamismahdollisuudet Lähes 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että valtuuston vaikuttamismahdollisuudet kunnan toiminnan kokonaisohjaukseen ovat hyvät. Vaikuttamismahdollisuuksia asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämisestä ja palveluverkosta päättämiseen ja elinvoiman ja elinkeinojen edistämiseen pidettiin tyydyttävinä. Hieman huonompana nähtiin mahdollisuudet vaikuttaa talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia kunnan omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen pidettiin huonoina. Kaavio 5 Vaikuttamismahdollisuudet asiakokonaisuuksien osalta Millaisina pidät valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia seuraavien asiakokonaisuuksien osalta? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kunnan toiminnan kokonaisohjaus Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Palvelujen järjestämisestä ja palveluverkosta päättäminen Elinvoiman ja elinkeinojen kehittäminen Talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kunnan omistajapolitiikka ja konserniohjaus 1=erittäin huonoina 2=huonoina 3=tyydyttävinä 4=hyvinä 5=erittäin hyvinä Ideoita valtuuston vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi: - valtuuston rooli aktiivisemmaksi (nyt tavoitteet asetetaan lautakunnissa ja valtuusto vahvistaa ne) - osakeyhtiöihin asiantuntijoita (ei osaamattomia) päättämään - konsernin osallistaminen koko kaupungin kehittämiseen strategian tasollakin - jo olemassa olevan väestön tarpeet huomioitava eri asioissa - elinvoima- ja elinkeinoasioita parannettava

8 [5] 4. Viranhaltijatyöskentely Enemmistö kyselyyn vastanneista valtuutetuista oli sitä mieltä, että viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa. Yli puolet valtuutetuista piti asioiden esittelyitä yleensä moitteettomina ja esittelytekstejä hyvin valmisteltuina. Sen sijaan viranhaltijoiden tiedottaminen kuntalaisille koettiin puutteelliseksi. Parantamisen varaa nähtiin myös siinä, että asiat tulevat käsittelyyn oikea-aikaisesti ja käsittelyaikaa varataan riittävästi. Lisäksi valmistelun avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen tulee kiinnittää huomiota. Kaavio 6 Viranhaltijatyöskentely Miten arvioit kunnan viranhaltijatyöskentelyä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa Asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia Esittelytekstit ovat hyvin valmisteltuja Päätösehdotukset ovat selkeitä Asiat tulevat käsittelyyn oikea-aikaisesti Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää Käsittelyaikaa on varattu riittävästi Viranhaltijat tiedottavat kuntalaisille asianmukaisesti valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä 1=täysin eri mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä Ideoita viranhaltijatyöskentelyn parantamiseksi: - avoimuuden lisääminen - ymmärretään, että kuntalainen on työnantaja ja saa vaatia palvelua viranhaltijalta (ei juoksuteta luukulta toiselle) - joidenkin viranhaltijoiden sitoutumisessa työhön parannettavaa - viranhaltijan tekemän valmistelun tuloksena pitäisi syntyä päätösehdotus eikä pelkkä tiedote - konserni- ja suunnittelujaoston toimintaa kehitettävä

9 [6] 5. Kokonaisarvioita valtuustokaudesta Kyselyyn vastanneista valtuutetuista 61 % oli sitä mieltä, että valtuustotyöskentely on onnistunut kokonaisuutena valtuustokaudella tyydyttävästi. Reilun kolmanneksen mielestä valtuustotyöskentely on onnistunut hyvin ja yksi vastaaja arvioi sen onnistuneen huonosti. Kaavio 7 Valtuustotyöskentelyn kokonaisarviointi Miten valtuustotyöskentely on onnistunut kokonaisuutena valtuustokaudella? 35 % 4 % 61 % Erittäin huonosti Huonosti (1) Tyydyttävästi (14) Hyvin (8) Erittäin hyvin Valtuusto on onnistunut hyvin seuraavissa tehtävissä tai osa-alueilla: - Talousraamit, talouden parantaminen, talouden tasapainottaminen (3 kpl) - Kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen, esim. jalkauduttu asutusalueille (3 kpl) - Strategiatyö ja strategian toteuttaminen, strategiahakuinen päätöksenteko (3 kpl) - Yhteisen linjan löytyminen, keskinäinen yhteistyö, valtuustoryhmien välinen yhteistyö (3 kpl) - Meri-Lapin alueen yhteistyöhalukkuus - Rakennemuutoksen mahdollistaminen (2 kpl) - Kaupungin kehittäminen, käynnistetty monta kehittämisprosessia (2 kpl) - Aloitteita toteutettu (esim. vesi- ja viemäröintikorjaukset) - Aloitteiden käsittely nopeutunut - Omistajaohjaus - Matkailuun panostaminen - LPKS:n siirtoviivepäivien vähentäminen - Kemi-kortti - Työrauhan parantuminen - Painopisteet - Keskustelukulttuuri - Avoimuus - Valtuutettujen aktiivisuus - Työllisyyspalvelut - Tekniset palvelut - Terveyspalvelut - Liikuntapalvelut

10 [7] Valtuusto on epäonnistunut seuraavissa asioissa: - Talous, talouden hoito, talouden säästöt, velkaantumisen hillitseminen (7 kpl) - Kiinteistöveron nostaminen - Kunnallisveron nostaminen - Rakennemuutos, jos sitä ei vieläkään aleta toteuttaa, rakennemuutosneuvottelut, kuntarakenteen muutos, tulevaisuuden kunnan mallista sopiminen (4 kpl) - Turhien kiinteistöjen purkamisen viivästyminen - Itätuulen purettavien kohteiden purkaminen, Itätuuleen liittyvien ongelmien ratkaiseminen (2 kpl) - Kuntaliitos, kuntaliitosneuvottelut (2 kpl) - Kuntayhteistyö - Kouluverkon käsittely - Sisäilmaongelmat kouluissa ja palvelukodeissa, homekoulujen korjaus (2 kpl) - Strategian laadinta - Strategian toteuttaminen ja toteutumisen seuranta (2 kpl) - Valtuuston rooli strategisessa johtamisessa - Syvällinen asioiden käsittely liian vähäistä (2 kpl) - Yritysrekrytointi/elinvoimaisuus - Liikuntapaikkojen hallinnointi - Liikunta- ja jalkapallohallien ja kentän kustannuksien hallinta - Yksityisen jalkapallohallin rahoittaminen kuntalaisten verorahoilla - Konserniohjauksen toimivuus (avoimuus osakeyhtiöistä puuttuu) - Väkiluku - Työllisyyden kohentaminen - Investoinneissa liikaa varovaisuutta - Uusien valtuutettujen perehdyttäminen - Sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessien toimivuus - Valtuuston kokouksien sujuvuus ja arvokkuuden palauttaminen - Valtuustolistojen asiasisältö (vaihtelee liikaa) - Te tojen tai valtuustoistuntojen muualla kuin kaupungintalolla järjestäminen - Kuntalaisten edun ajaminen (valtuusto ajaa ennemmin kunnan työntekijöiden etua) - Kuntapolitiikkaan sekoitettu valtakunnan politiikkaa

11 [8] 6. Näkemyksiä tulevaan valtuustokauteen Mihin asioihin seuraavan valtuuston tulisi erityisesti paneutua? - Talous kuntoon (5 kpl) - Budjetissa pysyminen ja väliarvioinnit (myös konserniyritysten seuranta) - Kuntalaisten kuuleminen, tapaaminen ja osallistaminen, avoimuus kuntalaisia kohtaan (5 kpl) - Elinvoimaisuus, työpaikkojen lisääminen, yritysrekrytointi, yhteys elinkeinoelämään, Kaidi-projektin edistäminen (5 kpl) - Strategia, strategiatyöskentely, strategian toimenpiteiden valvonta ja toteutumisen seuranta (4 kpl) - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksien hallinta ja sopeuttaminen kunnan toimintoihin (3 kpl) - Kuntayhteistyö (2 kpl) - Rakennusten kunto, kunnossapito ja hallinta (myös Itätuuli ja säätiöt) (2 kpl) - Koulujen ja päiväkotien uusiminen ja peruskorjaus - Kuntarakenteen muutos, rakennemuutoksen ja uuden päätöksentekomallin käyttöönotto (2 kpl) - Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen - Hyvinvointi - Matkailu - Työllisyys - Väkiluku - Kaupungin itsetunnon kohottaminen - Vuosikymmeniä eteenpäin katsominen kaikessa työskentelyssä, esim. rakentamisen ja väestön ikääntymiseen varautumisen suhteen - Tulevaisuuden kunta - Valtuutettujen koulutus - Kokouksien arvokkuuden palauttaminen - Valtuustolistojen asiat - Uusi urheiluhalli nuorten pitämiseksi täällä - Ajoksen rantojen kunnostus ja rahoittajan etsintä Ajoksen avantouintikylpylään - Rytikariin uusi palvelukeskus ikäihmisille esim. kaavamuutoksella entisen koulun paikalle

12 KEHITTÄMISOSASTON JULKAISUT VUONNA /2016 Väestöennuste /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 4/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 5/2015 Tilastollinen vuosikirja /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2016 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/ /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/ /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/ /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/ /2016 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/ /2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

13 KEHITTÄMISOSASTON JULKAISUT VUONNA /2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 2/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017 3/2017