Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. lokakuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio

1 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2015/0307 (COD) 2016/0106 (COD) 2016/0105 (COD) 12661/16 LIMITE PUBLIC FRONT 364 VISA 298 SIRIS 130 CODEC 1331 COMIX 632 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto / sekakomitea (EU - Islanti / Liechtenstein / Norja / Sveitsi) Asia: Rajaturvallisuuteen liittyviä tietoteknisiä toimia a) Järjestelmälliset tarkastukset ulkorajoilla b) Rajanylitystietojärjestelmä (EES) c) Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehittäminen d) EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) e) Tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä = Tilanneselvitys I JOHDANTO Viime aikojen terroriteot, kuten Pariisin, Brysselin ja Nizzan iskut, sekä Euroopan unionin nykyinen muuttoliikekriisi ovat synnyttäneet mittavan haasteen Schengen-alueelle, turvalliselle alueelle, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia. Eurooppa-neuvosto ja neuvosto ovat toistuvasti todenneet, että vakaa ja yhdennetty ulkorajojen valvonta on tärkeä keino, jolla näihin haasteisiin voidaan menestyksekkäästi vastata EU:n tasolla sekä lisätä kaikkien Schengen-maiden yhteisvastuullisuutta ja tiivistä yhteistyötä /16 paf/vk/akv 1

2 Tehokkaan rajavalvonnan edellytyksenä on toimivan tietoarkkitehtuurin luominen ja kehittäminen, sillä näin voidaan varmistaa tasapainoisesti turvalliset ja nopeat rajatarkastukset. Koska näihin Schengenin yhtenäisyyteen kohdistuviin uhkiin on saatava kiireellisesti uskottava vastaus, nykyistä kehystä olisi kehitettävä edelleen mahdollisimman pian ja kaikkien tarvittavien sidosryhmien niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin tasolla olisi osallistuttava työhön asianmukaisesti. Edellä esitetyn perusteella puheenjohtajavaltio on täysin sitoutunut jatkamaan nykyisiä ja tulevia toimia informaatioteknologian käytön kehittämiseksi rajaturvallisuuden varmistamista koskevissa toimissa. Tämän mukaisesti se esittelee jäljempänä neuvostolle näitä kysymyksiä koskevan tilanneselvityksen, jotta ministerit voisivat arvioida käynnissä olevia toimia ja niihin liittyviä haasteita. II RAJATURVALLISUUTEEN LIITTYVIEN TIETOTEKNISTEN TOIMIEN EDISTYMINEN A. Järjestelmälliset tarkastukset ulkorajoilla Pariisissa 13. marraskuuta 2015 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen neuvosto kehotti 20. marraskuuta 2015 antamissaan päätelmissä tarkistamaan Schengenin rajasäännöstöä, jotta unionin ulkorajoilla voitaisiin asianomaisten tietokantojen kautta kohdistaa järjestelmällisiä tarkastuksia kaikkiin matkustajiin, erityisesti EU:n kansalaisiin. Komissio toimitti 15. joulukuuta 2015 Schengenin rajasäännöstön kohdennettua tarkistamista koskevan ehdotuksen, joka on osa sen rajaturvallisuuspakettia. Neuvosto tarkasteli ehdotusta ensisijaisen kiireellisenä asiana ja muodosti 25. helmikuuta 2016 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston istunnossa yleisnäkemyksen, joka on esitetty asiakirjassa 6673/16. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta antoi mietintönsä 21. kesäkuuta Sen jälkeen on pidetty neljä teknistä kokousta (viimeisin 7. syyskuuta 2016) ja yksi kolmikantakokous 13. heinäkuuta /16 paf/vk/akv 2

3 Neuvostossa rajatyöryhmä kävi 11. heinäkuuta 2016 neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa ja puheenjohtajavaltio järjesti heinäkuun 2016 lopussa kahdenväliset kokoukset useimpien valtuuskuntien kanssa. Tarkoituksena oli selvittää parlamentin kanssa liikkumavara tärkeimpien ratkaisematta olevien kysymysten osalta. Tällaisia kysymyksiä ovat i) ilmarajojen osalta järjestelmällisistä tarkastuksista poikkeamisen mahdollistavan siirtymäajan pituus; ii) kysymys siitä, olisiko tekstissä mainittava tietojen haku kansallisista tietokannoista, jotta voitaisiin varmistaa, ettei EU:n sisäiseen turvallisuuteen kohdistu uhkia; iii) kysymys siitä, onko järjestelmällisten tarkastusten ulkopuolelle jätettävien tapausten määrää tietyin ehdoin rajoitettava (asianomaisten riskianalyysien salliessa) tapauksiin, jotka aiheuttavat suhteettomia viivästyksiä vai onko sitä lisättävä; iv) raukeamislauseke, jonka parlamentti haluaa sisällyttää tekstiin, jotta asetuksen soveltaminen voidaan lopettaa tietyn ajan jälkeen. Puheenjohtajavaltio haluaa korostaa, että edellä mainittujen neuvottelujen aikana se on toistuvasti perustellut, miksi liian suuri poikkeaminen nykyisestä neuvoston kannasta veisi tulevalta oikeudelliselta välineeltä merkittävän osan sen turvallisuudelle antamasta lisäarvosta ja olisi näin ollen Eurooppa-neuvostolta ja neuvostolta saatujen selkeiden neuvotteluvaltuuksien vastaista. Neuvotteluvaltuudet otettiin viimeksi esille valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa Bratislavassa 16. syyskuuta Toinen asiaa koskeva poliittinen kolmikantakokous pidetään 11. lokakuuta 2016, ja puheenjohtajavaltio aikoo sen valmistelemiseksi järjestää oikeus- ja sisäasioiden neuvosten kokouksen. Puheenjohtajavaltio haluaa vahvistaa olevansa määrätietoisesti sitoutunut jatkamaan neuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa, jotta sopimukseen päästäisiin varhaisessa vaiheessa sen saamien neuvotteluvaltuuksien mukaisesti /16 paf/vk/akv 3

4 B. Rajanylitystietojärjestelmä (EES) Uusi Älykkäät rajat -paketti, joka sisältää rajanylitystietojärjestelmää koskevia ehdotuksia ja niistä Schengenin rajasäännöstöön aiheutuvia muutoksia, toimitettiin komissiolle huhtikuussa Sen tärkeimpänä tavoitteena on parantaa rajavalvonnan tehokkuutta, ja sen odotetaan myös edistävän laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tunnistamista sekä terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjuntaa. Puheenjohtajavaltio on tehostanut vielä avoinna olevien kysymysten käsittelyä toimivaltaisissa neuvoston valmisteluelimissä. Rajasäännöstön tarkistamista ja rajanylitystietojärjestelmää koskevien ehdotusten perusteellinen tarkastelu keskittyy seuraaviin kysymyksiin: i) rajanylitystietojärjestelmän soveltamisala; ii) parhaiden biometristen tunnisteiden valinta ja optimaalinen käyttö; iii) 90 tai 180 päivän oleskeluajan määritteleminen niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti; iv) edellytykset, joiden mukaisesti matkustusasiakirjoissa käytetään vielä leimoja; v) tietojen siirtäminen kolmansiin maihin ja muille kolmansille osapuolille; vi) vuorovaikutus rajanylitystietojärjestelmän ja niiden kahdenvälisten sopimusten välillä, joiden nojalla jäsenvaltio voi jatkaa kolmannen maan kansalaisen oleskelua alueellaan yli 90 päivän. Puheenjohtajavaltio aikoo lähiaikoina viedä loppuun teknisen tason tarkastelun, jonka tavoitteena on löytää toimivia ja oikeudellisesti hyväksyttäviä ratkaisuja avoimiksi jääneisiin kysymyksiin, ja vahvistaa tämän jälkeen yhteisymmärryksen poliittisella tasolla hyväksymällä neuvotteluvaltuudet. Neuvotteluvaltuudet toimivat tämän jälkeen pohjana toimielinten välisille neuvotteluille LIBEvaliokunnan kanssa, joka valmistelee parhaillaan omia neuvotteluvaltuuksiaan. C. Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehittäminen Euroopan unioni loi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) vuonna (Käytössä on jo toisen sukupolven SIS II -järjestelmä.) SIS II on äärimmäisen tehokas laajamittainen tietojärjestelmä, joka on Schengenin sopimuksen pääasiallisena tietojenvaihdon välineenä olennainen tekijä sopimusvaltioiden valtioiden yhteistyössä /16 paf/vk/akv 4

5 1. Nykyiseen oikeudelliseen kehykseen tehtävät parannukset a) Automaattisen sormenjälkien hakutoiminnon (AFIS) lisääminen Schengenin tietojärjestelmään Rajatarkastukset SIS:ssä tehdään nykyään alfanumeerisiin tietoihin (nimi ja syntymäaika) perustuvien hakujen pohjalta. Sormenjälkitietojen avulla voidaan ainoastaan tarkistaa ja varmentaa henkilöllisyys sen jälkeen, kun se on ensin selvitetty nimen avulla. Tämä toteutetaan lisäämällä SIS:ään sormenjälkien hakutoiminto automaattisen sormenjälkien tunnistusjärjestelmän (AFIS) avulla, mikä ei SIS II -säädösten 22 artiklan c kohdan nojalla edellytä SIS:n oikeusperustan muuttamista 1. eu-lisa ryhtyi komission ja jäsenvaltioiden kanssa valmistelemaan AFISin käyttöönottoa SIS:ssä kesäkuussa 2016, ja käyttäjää koskevat ja tekniset vaatimukset ovat viimeistelyvaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa AFIS on tarkoitus ottaa pilottihankkeena käyttöön keskustasolla kuudessa jäsenvaltiossa. Toisessa vaiheessa AFIS otetaan käyttöön myös muissa jäsenvaltioissa. AFISin on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2017 puoliväliin mennessä 2. b) Tietojen hallinta ja tietojenvaihto Operatiivisemmalla tasolla jäsenvaltiot osallistuvat tietojenvaihdon ja tietojen hallinnan sekä oikeus- ja sisäasioiden yhteentoimivuusratkaisujen tehostamista koskevassa etenemissuunnitelmassa (9368/1/16) määriteltyjen toimien täytäntöönpanon seurantaan. Etenemissuunnitelma sisältää konkreettisia ja käytännöllisiä lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia ja pitkän aikavälin suuntaviivoja tietojen hallinnan ja tietojenvaihdon parantamiseksi tällä alalla. Tätä varten on toteutettu toimia, jotka koskevat SIS II -päätöksen 36 artiklan mukaista kuulutusmenettelyä, jotta sen soveltaminen voitaisiin yhdenmukaistaa jäsenvaltioissa. 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, , s. 4) ja neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, , s. 63). Komissio esitti maaliskuussa 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan sellaisen teknologian saatavuutta ja käyttökelpoisuutta, jonka avulla henkilö voitaisiin tunnistaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmässä (SIS II) olevien sormenjälkitietojen perusteella /16 paf/vk/akv 5

6 c) Rajoittavat toimenpiteet Asiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti käynnissä on lisäksi toimet Euroopan unionin tason koordinointijärjestelmän luomiseksi rajoittavia toimenpiteitä koskevien neuvoston päätösten täytäntöönpanoa ja seurantaa varten SIS II -asetuksen 26 artiklan mukaisesti syötettyjen kuulutusten osalta, minkä pitäisi parantaa järjestelmän tehokkuutta tältä osin. 2. Odotettavissa oleva lainsäädäntö Komissio teki SIS II -järjestelmään kuuluvien oikeudellisten välineiden mukaisesti yleisarvioinnin SIS:stä kolme vuotta sen käyttöönoton jälkeen. Komissio pyrkii saattamaan päätökseen sisäiset kuulemiset tuloksista ja toimittamaan niitä koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna Arvioinnin tulosten perusteella komissio aikoo laatia lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää joukon toimenpiteitä, joilla pyritään maksimoimaan SIS:n tehokkuus, tuloksellisuus ja lisäarvo. Komissio tutkii tätä taustaa vasten parhaillaan tehtävien arviointien ja teknisten selvitysten avulla SIS-järjestelmään mahdollisesti lisättäviä toimintoja voidakseen tarvittaessa tehdä ehdotuksia sen oikeusperustan tarkistamiseksi. Tarkasteltavana ovat muun muassa seuraavat ehdotukset 3 : SIS-kuulutuksen tekeminen sääntöjenvastaisesti maahan tulleista henkilöistä, joista on tehty palautuspäätös; kasvokuvan käyttö biometrisessä tunnistuksessa sormenjälkitietojen ohella; automaattisen ilmoituksen toimittaminen tarkastuksen tuloksena saadusta osumasta; salaista tarkkailua tai erityistarkastusta koskevan kuulutuksen perusteella saatuun osumaan liittyvien tietojen tallentaminen SIS-järjestelmän keskustietokantaan; uuden kuulutusluokan perustaminen etsintäkuulutetuille tuntemattomille henkilöille, joista voi olla saatavilla rikosteknisiä tietoja kansallisissa tietokannoissa (esim. rikospaikalle jäänyt latentti sormenjälki). Tätä harkittaessa otetaan huomioon täydentävyys ja päällekkäisyyksien välttäminen nykyisten Prüm-puitteiden kanssa, koska niiden perusteella on jo mahdollista tehdä sormenjälkihakuja EU:n jäsenvaltioiden eri tietokannoissa /16 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: "Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 12661/16 paf/vk/akv 6

7 Komissio aikoo suorittaa vaikutustenarvioinnin ja keskittyä siinä toimenpiteisiin, jotka koskevat järjestelmään tehtäviä teknisiä parannuksia ja SIS:n soveltamisalan laajentamista maahanmuuttoa varten. D. EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) Komissio ilmoitti, että se aikoo esittää ehdotuksen EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) luomiseksi, jotta niillä kolmansien maiden kansalaisilla, joilla on viisumivapaus, on lupa matkustaa Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten ennen matkaa tehtävän ennakkotarkastuksen jälkeen. Tällaisen ennakkotarkastuksen olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus arvioida, liittyykö matkaan turvallisuus- tai maahanmuuton riski. Olisi kuitenkin huomattava, että tällainen lupa ei takaisi pääsyä Schengenin alueelle, sillä sitä koskeva päätös kuuluisi edelleen rajavartijoille. ETIAS kattaisi kaikki ulkorajat (ilma-, maa- ja merirajat). Järjestelmän odotetaan keskittyvän turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen ja hyödyttävän turvallisuusriskien arviointia, rajavalvonnan tehokkuutta ja helpottamista sekä maahanmuuton riskien arviointia ja helpottavan matkustamista. Komission odotetaan antavan ehdotuksensa 25. lokakuuta 2016 mennessä. Puheenjohtajavaltio aikoo käsitellä tulevaa ehdotusta ensisijaisena asiana ja aloittaa sen tarkastelun heti, kun se on toimitettu. E. Tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä Komissio on rajavalvontaa ja -turvallisuutta koskevan Euroopan unionin tiedonhallintajärjestelmän parantamiseksi perustanut tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän (asiantuntijaryhmä). Asiantuntijaryhmään kokoontuu korkean tason edustajia komissiosta, jäsenvaltioista ja assosioituneista Schengen-alueen maista, EU:n virastoista (eu-lisa, Frontex, EU:n perusoikeusvirasto, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja Europol) ja terrorismintorjunnan koordinaattorin virastosta sekä tarkkailijoita neuvoston pääsihteeristöstä ja LIBE-valiokunnasta /16 paf/vk/akv 7

8 Asiantuntijaryhmän työ perustuu suurelta osin komission 6. huhtikuuta 2016 julkaisemaan tiedonantoon "Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi" 4. Työryhmä noudattaa tietojenvaihdon ja tietojen hallinnan tehostamista sekä oikeus- ja sisäasioiden alan yhteentoimivuusratkaisuja koskevaa etenemissuunnitelmaa 5, jonka neuvosto hyväksyi istunnossaan 9. ja 10. kesäkuuta Asiantuntijaryhmän tehtävänä on käsitellä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamista koskeviin eri vaihtoehtoihin liittyviä oikeudellisia, teknisiä ja operatiivisia näkökohtia sekä eri vaihtoehtojen tarpeellisuutta, teknistä toteutettavuutta ja oikeasuhteisuutta sekä niiden vaikutuksia tietosuojaan. Asiantuntijaryhmä ja sen alaryhmät käsittelevät erityisesti seuraavia keskeisiä haasteita: miten jäsenvaltioissa voidaan parantaa nykyisten järjestelmien täytäntöönpanoa ja miten nykyisistä järjestelmistä voidaan tehdä tehokkaampia, prosessikeskeisempiä ja käyttäjäystävällisempiä; mahdollisuudet kehittää uusia järjestelmiä, joilla korjataan nykyisessä tietojärjestelmässä havaitut puutteet; ja mahdollisuus kehittää tulevan vuosikymmenen yhteentoimivuusvisio, joka sovittaa yhteen prosessin vaatimukset sekä tietosuojalausekkeet. Asiantuntijaryhmä on tähän mennessä kokoontunut kahdesti (20. kesäkuuta ja 20. syyskuuta 2016), ja suunnitteilla on kolme uutta kokousta. Sen jälkeen kun asiantuntijaryhmä on pitänyt viimeisen kokouksensa toukokuussa 2017, komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kesäkuussa Kertomuksessa esitellään asiantuntijaryhmän pääasialliset tulokset ja ehdotetaan konkreettisia toimia seurantaa varten. III LOPUKSI Puheenjohtajavaltio pyytää neuvostoa panemaan merkille tämän tilanneselvityksen ja tarvittaessa keskustelemaan yleisestä toimintamallista rajaturvallisuuteen liittyvien tietoteknisten toimien soveltamiseksi ja kehittämiseksi / /1/16 REV /16 paf/vk/akv 8