SOSIAALITYÖN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2013 PISTEYTYSPERUSTEET

Transkriptio

1 SOSIAALITYÖNYHTEISVALINNANVALINTAKOE2013 PISTEYTYSPERUSTEET KIRJAAN PERUSTUVA KOE Huom! Väittämien, avokysymysten ja monivalintojen kohdalla suluissa on mainittuna sivut, josta vastaus löytyy. OSIO IA: Väitelauseet (0 16 pist.) Vastaa tehtävään Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina perusteella merkitsemällä rasti, onko väittämä oikein (O) tai väärin (V). Oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen, väärä vastaus vähentää yhden (-1) pisteen. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä. Tehtävän minimipistemäärä on 0 pistettä. IA.1 Käytännöllismoraalisuus sosiaalityössä tarkoittaa, että sosiaalityöntekijän tekemät päätökset perustuvat kiistattomaan tietoon. (s. 245) VÄÄRIN IA.2 Juhilan mukaan syrjäytymisestä, sen syntymekanismeista ja sen vastaisesta toiminnasta keskusteltaessa korostuu nykypäivänä ensisijaisesti hyvinvointivaltion vastuun näkökulma. (s ) VÄÄRIN IA.3 Ammattieettisissä ohjeistuksissa esiintyvä ihmisten tasa-arvoinen kohtelu asettaa haasteita erot lähtökohdakseen ottavalle sosiaalityölle. (s. 110) OIKEIN IA.4 Elämänpolitiikan näkökulmasta ihmisten elämä on ohjattavissa hyvinvointivaltion periaattein. (s. 116) VÄÄRIN IA.5 Toinen tieto on virallisen ja kohteistavan tiedon vastakohta ja perustuu asianosaisuuteen. (s. 106) OIKEIN IA.6 Sosiaalityön asioiden ajo on asiakkaan puolelle asettumista ja hänen tekojensa hyväksymistä. (s. 181) VÄÄRIN IA.7 Vaikeimmat asiakastapaukset hoidetaan aina hyvinvointivaltion auttamis- ja tukijärjestelmien sisällä. (s. 84) VÄÄRIN IA.8 Sosiaalisten ongelmien tulkintatyö perustuu yksinomaan ammatilliseen asiantuntemukseen ja työntekijän tekemiin kulttuurisiin jäsennyksiin. (s. 210) VÄÄRIN IA.9 Huolenpitosuhteen näkökulmasta sosiaalityön asiantuntijuus näyttäytyy kohtaamisissa neuvotteluna yhteisestä tulkinnasta ja vaadittavien muutosten suunnista. (s , ) VÄÄRIN IA.10 Poissuljettujen yhteisöissä voi syntyä sosiaalista pääomaa, kun ihmisillä ei ole sisäänpääsyä yhteiskunnassa arvostettuihin yhteisöihin ja niiden tarjoamiin voimavaroihin. (s. 131) OIKEIN IA.11 Lait ja kunnalliset linjaukset tuottavat yleisen kehikon, jossa sosiaalityön asiakkuus syntyy välittömästi edellytysten täyttyessä. (s. 219) VÄÄRIN IA.12 Poissulkevassa solidaarisuudessa välittäminen kohdentuu heterogeeniseen ryhmään. (s. 157) VÄÄRIN IA.13 Sosiaalityö palkkatyönä toteuttaa hoivaa kokonaisvaltaisena huolenpitona. (s. 154) VÄÄRIN IA.14 Valtautumisen yksilöulottuvuus tarkoittaa oman elämän osallistumismahdollisuutta heikentäviin epäoikeudenmukaisuuksiin puuttumista. (s. 121) VÄÄRIN 1

2 IA.15 Postmodernissa tietokäsityksessä tiedon ja vallan yhteenkietoutuneisuus näkyy siinä, kenen tiedot missäkin tilanteessa pääsevät esiin sekä siinä, asettuvatko nämä tiedot hierarkkisiin suhteisiin. (s. 141) OIKEIN IA.16 Horisontaalisessa asiantuntijuudessa asiakas ja työntekijä ovat kumpikin sekä auttajia että autettavia. (s. 138) OIKEIN 2

3 OSIO IB: Avokysymykset (0 8 pist.) Vastaa tehtäviin Juhilan teoksen perusteella. Kirjoita vastaus annettuun vastaustilaan valmiin rivityksen mukaisesti. Vastaustilan yli menevää tekstiä ei arvioida. Mallivastaus IB.1: Mitä tarkoitetaan sosiaalityön metodikiistalla? (s ) Metodikiista liittyy sosiaalityön ammatillisen suhteen syntymisen ja vahvistumisen aikaan. Huoltolait edesauttoivat ammatillistumista, jolloin oikeudellinen puhetapa ja sen mukaiset toimenpiteet syrjäyttivät kokemusperäisen tiedon. Siirryttiin valtakunnallisesti standardoituihin käytäntöihin. Samaan aikaan asiakkaiden yksilöllisten ongelmien ratkaisemiseen pyrkivä tapauskohtainen sosiaalityö/casework ja sen omat työmenetelmät vahvistuivat. Sekä oikeudellistuva sosiaalityö että casework rakensivat sosiaalityön ammatillista suhdetta luvuilla metodikiistassa juridishallinnollinen huoltotyö ja sosiaalityön omat työmenetelmät olivat vastakkain. Käsitekiista oli osa metodikiistaa; huoltotyön käsitteiden rinnalla alettiin käyttää sosiaalityön käsitettä. Eronteko todentui työtapojen erilaisuutena. Pisteytyskohdat eriteltyinä: Jos vastaus on johdettu kysymyksestä ilman, että hakija esittää muutoin ymmärtävänsä asian ytimen, koe arvioidaan 0 pisteeseen. Samoin jos hakija ei ilmaise ymmärtävänsä käsitteen aluetta, koe arvioidaan 0 pisteeseen. Pisteytys: 1) Sisällöllinen paikannus: ammatillisen suhteen syntyminen ja vahvistuminen. (0 ½ p.) 2) Sosiaalityön oikeudellistuminen, juridishallinnollinen huoltotyö, standardoidut käytännöt. (0 1 p.) 3) Tapauskohtainen sosiaalityö/casework ja sen omat menetelmät vahvistuivat. (0 1 p.) 4) Sosiaalityön ammatillisen suhteen rakentuminen perustui sekä oikeudellistuvaan että tapauskohtaiseen sosiaalityöhön luvuilla juridishallinnollinen huoltotyö ja sosiaalityön omat työmenetelmät vastakkain. (0 1 p.) 5) Käsitekiista osa metodikiistaa. Käsitteellinen eronteko todentui käytännössä työtapojen erilaisuutena. (0 ½ p.) 6) Ekstrat (0 ½ p.): o mies-naistyönjaon pohdintaa o sosiaalihuoltaja- sosiaalityöntekijä o psykologisen työotteen vahvistuminen o ajallinen paikannus o pohdintaa metodikiistan ratkeamisesta sosiaalityön näkökulmasta 3

4 Mallivastaus IB.2: Nimeä ja kuvaa lyhyesti yhteiskunnallisen hoivan prosessin vaiheet Tronton mukaan. (s. 154) Tronto jakaa yhteiskunnallisen eli palkallisen hoivan prosessin neljään vaiheeseen. Välittämisessä ja huomaamisessa (caring about) on kyse hoivan tarpeen tunnistamisesta. Se on moraalinen saavutus. Huolehtimisessa (taking care of) pohditaan, miten tarpeeseen voidaan vastata ja se sisältää jo vastuunottoa. Hoivan antamisessa (care giving) kohdataan tarpeet arjen käytännöissä. Vaihe sisältää kokonaisvaltaista, usein ruumiillista hoivaa. Tässä yhteiskunnallisen hoivan vaiheessa olennaista on hoivan antajan pätevyys. Hoivan vastaanottaminen (care receiving) kertoo lopulta prosessin onnistumisesta, sillä hoivan vastaanottaja on ketjun viimeinen ja haavoittuvin lenkki. Hoivan työnjaolle on ominaista, että sen antaminen ja vastaanottaminen lankeavat yhteiskuntahierarkiassa alemmilla portailla oleville. Pisteytyskohdat eriteltynä: Vaiheiden suomenkieliset termit (0 1 p.) Vaiheiden englanninkieliset termit (0 1 p.) Avattu kaksi ydinasiaa kustakin ao. alleviivauksen mukaisesti (0 2 p.) Tronto jakaa yhteiskunnallisen eli palkallisen hoivan prosessin neljään vaiheeseen: 1. Välittämisessä ja huomaamisessa (caring about) on kyse hoivan tarpeen tunnistamisesta. Se on moraalinen saavutus. 2. Huolehtimisessa (taking care of) pohditaan, miten tarpeeseen voidaan vastata ja se sisältää jo vastuunottoa. 3. Hoivan antamisessa (care giving) kohdataan tarpeet arjen käytännöissä. Vaihe sisältää kokonaisvaltaista, usein ruumiillista hoivaa. Tässä yhteiskunnallisen hoivan vaiheessa olennaista on hoivan antajan pätevyys. 4. Hoivan vastaanottaminen (care receiving) kertoo lopulta prosessin onnistumisesta, sillä hoivan vastaanottaja on ketjun viimeinen ja haavoittuvin lenkki. Ekstra (+): o Hoivan työnjaolle on ominaista, että sen antaminen ja vastaanottaminen lankeavat yhteiskuntahierarkiassa alemmilla portailla oleville. Huom! Tarkastajan avokysymyksiin IB.1 ja IB.2 kirjaamat merkinnät ovat teknisiä merkintöjä eikä niistä voi päätellä vastauksen arvosanaa. 4

5 OSIO IC: Monivalinnat (0 6 pist.) Valitse yksi oikea vaihtoehto. Vastaa tehtäviin merkitsemällä rasti (X) mielestäsi oikean vaihtoehdon kohdalle. Oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen, väärä vastaus vähentää yhden pisteen (-1). Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä. Tehtävän minimipistemäärä on 0 pistettä. IC.1 Teknisrationaalisuus sosiaalityön käytännöissä tarkoittaa (s. 88) a) tilanteittaisesti joustavaa toimintaa yhteiskunnan toimijuuden ja kiinteyden takaamiseksi. b) kurinalaista, tutkimusperustaista ammattikäytäntöä. OIKEIN b) järkiperäisten tekniikoiden soveltamista ammattikäytännöissä. d) insinööritiedon soveltamista sosiaalityön päätöksenteossa. IC.2 Huolenpidon etiikka (s. 161) a) korostaa selkeitä normatiivisia oikeuksia ja sääntöjä. b) on sosiaalialan ammattikunnan eettisiä periaatteita koskeva kollektiivinen koodisto. c) on osa konkreettisia, arkisia tilanteita ja korostaa ihmisten välisiä vastuita ja suhteita. OIKEIN d) on sosiaalityöntekijän näkemys siitä, mikä on asiakkaalle hyväksi. IC.3 Mitä on refleksiivisyys Garfinkelin mukaan? (s. 204) a) Sosiaalityöntekijän joustavuutta monimutkaisissa asiakastilanteissa. b) Nöyryyttä suhteessa omaan tietoon. c) Sosiaalityöntekijä reflektoi asiakkaansa tunnetiloja. d) Ihminen järkeilee, mitä vuorovaikutustilanteessa tapahtuu ja liittää sen osaksi aiempia kokemuksiaan. OIKEIN 5

6 IC.4 Portinvartijuus sosiaalityössä tarkoittaa (s. 181) a) sosiaalityöntekijän autonomista asemaa päätösten teossa. b) että hyvinvointivaltio rajoittaa sosiaalityön mahdollisuuksia huolenpitoon. c) julkisen vallan delegoimaa oikeudellista sääntelytehtävää sosiaalityössä. c) sosiaalityön vaikutusmahdollisuuksia asiakkaan saamiin palveluihin ja etuuksiin. OIKEIN IC.5 Mitä tarkoittaa naapuruusperiaate? (s ) a) Läheissuhteiden merkitys hyvinvoinnin tuottajana kasvaa. b) Kaupungistuminen tuottaa sosiaalisia ongelmia, joihin pitää puuttua. c) Työskentely perustuu autettavien omille merkityksille ja toiminnan logiikalle. OIKEIN d) Auttaminen määrittyy vertikaalisena. IC.6 Sosiaalityö subjekteja tuottavana työnä tarkoittaa (s. 90) a) asiakkaiden ohjaamista aktiiviseen kansalaisuuteen. OIKEIN b) sosiaalityöntekijän itsenäistä työskentelyotetta ja päätäntävaltaa. c) työotetta, jossa asiakkaan tilannetta arvioidaan ensisijaisesti marginaalisuuden paikoista käsin. d) sosiaalipalvelujen tuotteistamista ja sosiaalityön yrittäjyyden elementtejä. 6

7 KIRJAAN JA AINEISTOON PERUSTUVA KOE Osio II: Aineistokoe (0-30p.) Kokeessa jaettava aineisto: Elina Palola & Katri Hannikainen-Ingman & Vappu Karjalainen: Nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmältä. Yhteiskuntapolitiikka 77(2012):3, Tehtäväsi on kirjoittaa essee, jossa 1) kokeessa jaetun aineiston pohjalta erittelet, miksi nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmin JA 2) kokeessa jaetun aineiston ja Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina pohjalta tarkastelet nuorten syrjäytymisen parissa tehtävää sosiaalityötä kumppanuussuhteena. Otsikoi ja jäsennä esseesi itse. Älä käytä tekstissä suoria lainauksia. Kirjoita vastaus annettuun vastaustilaan valmiin rivityksen mukaisesti. Vastaustilan yli menevää tekstiä ei arvioida. Pisteytysperusteet: Esseen kirjoittamisesta on annettu pisteitä kolmessa eri pisteytyskokonaisuudessa, jolloin 1. esseen kirjoittamisesta on annettu max 6 pistettä 2. aineistoon perustuvasta esseen osuudesta max 12 pistettä 3. kirjaa ja aineistoa yhdistävästä esseen osuudesta max 12 pistettä Kokonaispistemäärä max 30 p. Huom! Valintakoepapereihin tehdyt tarkastajien merkinnät ovat teknisiä merkintöjä eikä niistä voi suoraan laskea kokeessa annettuja pisteitä. 1. ESSEEN KIRJOITTAMINEN max. 6 p. 1) Rakenne: aloitus, jäsentynyt käsittely, yhteenveto ja pohdinta. 2) Aiheen hallinta: sisällöllinen ymmärtäminen, tutkimukseen (ei kokemukseen, yleistietoon, omiin mielipiteisiin) perustuva tarkastelu, tekstin kokonaisuus, kirjan ja aineiston yhdistäminen, virheettömyys (jos esim. väärin ymmärrettyjä käsitteitä, sakotetaan). 3) Oikeakielinen ja ymmärrettävä teksti: jos toistuvia kielioppivirheitä, hankalia lauserakenteita, juoni sekava tms., pisteitä tästä kohdasta ei tule. 4) Sisältöä vastaava otsikointi: jos otsikkoa ei ole lainkaan tai sitä ei selvästikään ole mietitty, esim. otettu suoraan artikkelista tai tehtävänannosta, pisteitä ei tule. Huom! Hyvin laadittu essee on voinut vaihdella sen suhteen, missä järjestyksessä sisällöllisiä asioita on tarkasteltu. 7

8 2. Aineistoon perustuva esseen osuus max 12 p. Miksi nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmin? 1 Syvällisemmän ja monipuolisemman tiedon lisäämiseksi nuorten arjesta (4p) - Olemassa tilastollista pinta- ja yleistietoa, - jonka rinnalle tarvitaan laadullisen tutkimuksen mahdollistamaa tietoa o siitä keitä nämä nuoret ovat o nuorten omista kokemuksista, o nuorten tilanteiden eroista ja moninaisuudesta o sekä erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten elämäntilanteiden hahmottamiseksi 2 Syrjäytymisen prosessien tunnistamiseksi (4p) - Nuoruusvaiheen siirtymien ja niihin liittyvien kielteisten ja myönteisten tekijöiden hahmottaminen (peruskoulun jälkeinen aika, perheen rooli ja muut mahdolliset osatekijät) - Nuorten arvovalintojen hahmottamiseksi ja oman toimijuuden erittelemiseksi - syrjäytymisprosessien yksilöllisten polkujen ymmärtämiseksi - Selviytymisen tutkiminen voisi lisätä ymmärrystä syrjäytymisen prosesseista 3 Nuorisopoliittisten ohjauskeinojen osuvuuden parantamiseksi (4p) - tietoa palvelu- ja etuusjärjestelmän toimivuudesta - Koulutus- ja työllisyyspoliittisten ohjauskeinojen ja muun palvelujärjestelmän osuvan suuntaamisen välineeksi - Rakenteiden ja toimijuuden kokonaisvaltaisen suhteen ymmärtämiseksi - Palvelujärjestelmän yleislinjojen yksilöllisen ja tilanneherkän jouston perustelemiseksi 8

9 3. Kirjaa ja aineistoa yhdistävä esseen osuus max 12 p. tarkastelet nuorten parissa tehtävää sosiaalityötä kumppanuussuhteena. Alla olevassa taulukossa on esitetty vasemmassa sarakkeessa Juhilan teoksessa esiintyviä kumppanuussuhteen elementtejä, joiden on pitänyt tulla esiin esseessä. Kirjoittamisessa on edellytetty näiden elementtien monipuolista esiin tuomista, jolloin erinomaisen hyvin jostakin elementistä kirjoitettu ei ole voinut paikata jonkin toisen elementin puuttumista. Oikeassa sarakkeessa on puolestaan esitetty jaetusta aineistosta poimittuja asioita, joita esseessä on voinut yhdistää kumppanuussuhteen elementteihin. Eri osioista täysien pisteiden saaminen ei ole edellyttänyt kaikkien alla olevien asioiden esiin tuomista esseessä. Alla kuvatut asiat ovat paremminkin koonnos siitä, millaisista asioista kunkin kumppanuussuhteen elementin pistepottia on voinut kerryttää. Vastaajat ovat esseissään nivoneet taulukossa esitettyjä asioita eri tavoin taitavasti yhteen hyvän esseen kirjan ja aineiston pohjalta on siis voinut kirjoittaa monella eri tavalla. Juhilan teos Kumppanuussuhteen peruslähtökohdat (2 p) Vaihtoehtoinen lähestymistapa suhteessa liittämis- ja kontrollisuhteelle - kumppanuus kasvattavan ja kurittavan sosiaalityön vastakohta Perustuu horisontaaliselle asiantuntijuudelle - horisontaalinen asiantuntijuus ja asiantuntijuuden rajojen hämärtyminen sosiaalityöntekijä ja asiakas toimivat rinnakkain, yhdessä jäsentäen - taustalla transkulttuurisuus: dualististen asetelmien hylkääminen, toisiinsa sekoittuvat työntekijöiden ja asiakkaiden maailmat (tämä ekstrateema?) Marginaalisuuden teema (2 p) - hallinnollisen syrjäytymiskäsitteen tilalle marginaalisuuden käsite - kumppanuussuhteessa asioita lähestytään marginaalissa olevien ehdoilla - marginaalissa olevien toinen tieto syntyy marginaalissa olevien paikalta katsottuna Eroihin perustuva sosiaalityö (6 p) 1) Eroihin perustuvan sostyön lähtökohdan tunnistaminen (2p) - eroista liikkeelle lähtevä ja eroja kunnioittava/ eroihin perustuva sosiaalityö -> ei ole yhtenäistä syrjäytyneiden nuorten prototyyppiä - ihmisten moninaisuuden kunnioitus - erojen ehdoilla tapahtuva työskentely - tasa-arvoisuus ilmentää ongelmien neutraalisuutta Aineisto - toimeentulotukisäädösten tavoite kannustaa nuoria taloudellisen pakotteen uhalla koulutukseen. Vain niille nuorille tulee myöntää etuuksia, jotka etsivät aktiivisesti työtä ja osallistuvat koulutukseen. Tämä näkemys edustaa liittämis- ja kontrollisuhdetta. - julkisen keskustelun syrjäytymisen käsite ei välttämättä vastaa nuorten omia käsityksiä syrjäytymisestä - tietoa nuorten syrjäytymisestä tarvitaan nuorilta itseltään - hyvää toimiva auttamisjärjestelmämme voi byrokratioineen toimia syrjäyttävänä elementtinä rajoittamalla asiakkaiden toimintavapautta parantaa omaa elämäntilannettaan - nuorten tilanteiden monimutkaisuus nuorten monitulkintainen arkielämä uhkaa jäädä poliittisen tiedon kuulumattomiin - erilaisten terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat hankaloittavat sosiaalityön asiakkaina olevien nuorten opiskelua tai estävät sen - nuorelta voi puuttua perheen ja lähipiirin tuki ja kannustus - halu välttää opintolainan ottamista ja velkaantumista - heikko luottamus koulutukseen ja sen 9

10 - ihmisiä ei tule nähdä yhden ominaisuuden ja ongelman kautta - sosiaalityön räätälöitynä toimintana jälkeiseen työllistymiseen - nuorilta puuttuu tietoa - koulumuotoinen opiskelu ei sovi kaikille - halu yhdistää työtä ja koulutusta - Perusongelma ei ole nuorten haluttomuus, vaan itse kunkin voimavaroihin soveltuvien toimintamahdollisuuksien puute ja epäselvyys 2) eroihin perustuvan sostyön periaatteet/ tavoitteet/ menetelmät (2p) - toiset mahdollisuudet ja uudet aloitukset - sosiaalityöntekijä työstää asiakkaan kanssa erilaisia elämänratkaisuja ja valinnan mahdollisuuksia, (asiakas tuo tilanteeseen tietonsa, kokemuksensa ja arvonsa) - osallistavaa sosiaalityötä - tavoitteena täysivaltainen kansalaisuus - valtautuminen, empowerment 3) Eroihin perustuvan sosiaalityön politiikka (2p) - haastaa perinteisen sosiaalityön universaalia etiikkaa - postmoderni kriittinen sosiaalityö paikallista eroihin perustuvaa työtä - voi merkitä ristiriitaa oman instituution arvojen ja sosiaalityöntekijän moninaisten arvojen välillä - sosiaalityöntekijät oppositiosuhteessa organisaatioonsa ja vallitsevaan politiikkaan - elämänpolitiikka erot ja yksilöllisyyden huomioiva toimintatapa Vaihtelevia ekstrateemoja, joista voi kerryttää 2 p - sosiaalityön ikkunasta avautuu karu ja hahmoton näkökulma nuorten toimijuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa - nuorilla usein takanaan monia vaikeita elämäntilanteita niiden avaamiseen tarvitaan monen asiantuntijan samanaikaista tai perättäistä tukea tai opastusta - nuori ja hänen tilanteensa tulee tuntea hyvin, kun häntä pyritään ohjaamaan eteenpäin - Epäonnistumisesta ei tule rangaista. Rohkaistumisen, intoutumisen tai kuntoutumisen prosessi, jossa palvelujärjestelmän tuki ja luottamus ovat tärkeitä - Palvelujärjestelmän ei tule lannistaa, vaan vahvistaa yksilön toimijuutta yhteiskunnassa. - Avainsana nuorten kohdalla on toimijuus A. Senin kyvykkyysteoriasta johdettuna - sosiaalityöntekijät toivat esiin lakimuutosten taustalla olevan keskiluokkaisen ajatusmaailman, joka sopii huonosti nuorten tilanteisiin - perinteinen järjestelmä tukee pikemmin pysyvyyttä kuin muutosta - Muutokseen kannustava nuorilähtöinen toiminta tarkoittaa byrokratian ja sektorikäytäntöjen joustoa. - sosiaalityöntekijät ovat Helsingin sosiaalitoimessa toimineet vastoin ohjeita toimeentulotuen alentamisesta, koska havainneet taloudellisilla pakoilla uhkaamisen huonoksi keinoksi ohjata nuoria koulutukseen Käsitemäärittelyt yleisesti tehty huolella (esim. syrjäytyminen, marginaalisuus, nuoruus, osallisuus elämänpolitiikka jne) 10

11 Transkulttuurisuuden esiin tuominen ja määrittely Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen - yhteisöt kivijalkana - pluralistinen yhteisökäsitys sosiaalityölle tärkeä - vertaisyhteisöt - siltojen rakentaminen ja verkostojen aktivoiminen - hyvinvointivaltio kansalaisyhteiskunnan varaan rakentuva Kriittinen sosiaalityö - asettuminen vallattomien puolelle ja heidän joukkoonsa - kriittinen teoria ymmärretään käytännön kautta muotoutuvana 11