Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012

Transkriptio

1 1 Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe 2012 Pisteytysperusteet OSIO IA Tehtävä 1. Väitelauseet (0-16 p.) Vastaa tehtävään Kirsi Juhilan teoksen Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina perusteella merkitsemällä rasti väittämään oikein (O) tai väärin(v). Oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen, väärä vastaus vähentää yhden (-1) pisteen. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä. 1 Niin sanottu workfare politiikka kohdistuu ennen muuta ansiosidonnaista korvausta nauttivaan ja lyhytaikaisesta työttömyydestä kärsivään ryhmään. 2 Sosiaalityön oikeudellistuminen on yhteydessä siihen, että työntekijät varautuvat ennakolta perustelemaan toimintaansa. 3 Uusliberalismi on ajatustapa, joka vastustaa valtion sääntelyn vähentämistä ja markkinamekanismien toiminnan laajentamista yhteiskunnassa. 4 Marginaalisuudesta puhuttaessa painotetaan usein ihmisten ominaisuuksia, esimerkiksi kykenemättömyys hallita omaa elämäänsä. 5 Reflektiivinen solidaarisuus perustuu näkemykseen, että samassa veneessä voi olla vain samaan kokonaisuuteen kuuluvia samanlaisia ihmisiä. 6 Hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksiin kuuluu sosiaalisen vastuun siirtäminen entistä enemmän julkiselle vallalle. 7 Asiakkaiden asioiden ajo on tapa, jolla sosiaalityöntekijät voivat viestittää huolenpidon yhteiskunnallisesta arvosta ja sen toteutumisesta asiakkaiden näkökulmasta. 8 Huolta pitävä auttaminen sosiaalityössä tarkoittaa huolehtimista siitä, että apu tavoittaa sen tarpeessa olevat ihmiset. 9 Kuntouttavan työtoiminta -lain tuloksellisuutta arvioineet tutkijat ovat todenneet, että aktivointisuunnitelma on ainakin lyhyellä aikavälillä keino, jolla kyetään konkreettisesti lisäämään työttömien työllistymistä työmarkkinoille. 10 Sosiaalityössä on tärkeää seurata yhteiskunnan kehitystä ja mukautua vallitseviin olosuhteisiin. 11 Transkulttuuraation strategia perustelee sosiaalityön ymmärtämistä kumppanuussuhteena. 12 Universaali etiikka sopii yhteen sosiaalityön moninaisuutta, eroja ja erilaisia tietoja korostavan lähestymistavan kanssa. 13 Postmoderni kriittinen sosiaalityö rakentuu universaalisuuden periaatteelle ja kaikille yhtäläisten palvelujen perustalle. 14 Sosiaalityöntekijöiden tulisi salassapitovelvollisuutensa vedoten vaieta julkisuudessa siitä, millaisia seurauksia yleisesti julkisen vallan säästötoiminnasta aiheutuu sosiaalityön asiakkaille. 15 Koska valtautumisessa keskeisessä asemassa ovat asianosaiset itse, sosiaalityöntekijälle hahmotetaan lähinnä kontrolloijan ja liittäjän roolia. 16 Köyhyyden tarkasteleminen yhteiskunnallisissa yhteyksissään on osa niin sanotun sosiaalisen kysymyksen ja sen myötä sosiaalireformistisen liikkeen esille nousua oikein väärin vastaus löytyy x s. 71 x s. 97 x s. 69 x s. 105 x s. 157 x s. 71 x s. 197 x s. 176 x s.60 x s. 255 x s. 109 x s. 113 x s. 146 x s.183 x s.121 x s. 25

2 2 OSIO IB Tehtävä 2. (0-8 p) Luettele. Kirjoita vastaus annettuun vastaustilaan valmiin rivityksen mukaisesti. Vastaustilan yli menevää tekstiä ei arvostella. Pisteytys: 1 piste per kohta 2a. Luettele sosiaalityön menetelmät vuorovaikutuksessa rakentuvaan suhteeseen perustuvassa sosiaalityössä Juhilan mukaan. Vastaus s identiteettien ja narratiivien rakentaminen 2. sosiaalisten ongelmien tulkintatyö 3. reflektiivisyys 4. tilanteittainen etiikka 2b. Luettele Jan Fookin nimeämät kriittisen lähestymistavan ominaisuudet Vastaus s sitoutuminen sosiaalisten, henkilökohtaisesti koettujen ongelmien rakenteelliseen analyysiin yksilöllistävien selitysmallien sijasta 2. sitoutuminen emansipatorisiin toimintatapoihin 3. sosiaalisen kritiikin näkökulma, joka huomioi sosiaalityön ammatin ja hyvinvointivaltiojärjestelmien kontrolloivat elementit 4. sitoutuminen sosiaaliseen muutokseen OSIO IC Tehtävä 3. (0-6p) Vastaa tehtävään merkitsemällä rasti oikean vaihtoehdon kohdalle. Valitse yksi oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen, väärä vastaus vähentää yhden (-1) pisteen. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä. Nro Vastaus 3a Mitä on kunnioitusvaje sosiaalityössä Sennetin mukaan? a) ihminen kohdataan kokonaisena ihmisenä b) asiakkaita kohdellaan epäkunnioittavasti sosiaalityöntekijää ei kunnioiteta d) asiakkaalle annetaan mahdollisuus hahmottaa itsensä omalla tavallaan s. 96 b) 3b Mitä on kommunitarismi? a) suuntaus korostaa yksilön moraalin lisäämistä b) suuntaus korostaa yhteisöllisten siteiden uudelleen vahvistamista se on kasvatusfilosofinen suuntaus d) suuntaus kannustaa julkisen vallan ohjausta s.123 b)

3 3 3c Mitä on niin sanottu kiinnipitävä sosiaalityö Granfeltin mukaan? a) asiakkaita pidetään pitkään asiakkaina b) asiakkaat yritetään kiinnittää läheisiinsä asiakkaille luodaan mielikuva asiakassuhteesta paikkana, jossa saa ymmärtämystä d) työntekijä pitää asiakkaat koko ajan mielessään s d Mitä on produktiivinen, subjekteja tuottava valta sosiaalityössä Foucault n mukaan? a) ihmiset vapautetaan kontrollista b) sosiaalityö muokkaa ihmisiä ihmiset hyödyntävät asiantuntijatietoa itsensä muokkaamiseen d) ihmiset ovat muokattavia kohteita s e Palveluohjauksessa on keskeistä Ala-Nikkolan mukaan a) palvelujen hajauttaminen b) yleinen neuvonta palvelujen kertaluonteisuus d) palvelujen räätälöinti a) korostamaan kontrolloivaa asiakassuhdetta b) kelpoisuusehtoja madaltamalla asiakaslähtöisempään suuntaan d) autoritaariseen suuntaan s. 177 d) 3f Vuoden 1984 voimaan tulleessa sosiaalihuoltolaissa sosiaalityön tekeminen uudistui s Aineistokoe (yht. 30 p) Kokeessa jaettava aineisto: Hannele Forsberg (2011) Kiistanalainen perhe ja moraalinen järkeily sosiaalityössä. Janus vol. 19, 3/2011, Kirsi Juhila (2006) käsittelee teoksessaan Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina sosiaalityön asiantuntijuuden neljää eri lajia. Aineistoksi jaetussa Hannele Forsbergin (2011) artikkelissa Kiistanalainen perhe ja moraalinen järkeily sosiaalityössä Forsberg kuvaa moraalista järkeilyä yhtenä sosiaalityön ammatillisen tiedonmuodostuksen apuvälineenä Kirjoita essee, jossa kuvaat mitä Forsberg tarkoittaa moraalisella järkeilyllä ja miksi se on tärkeää tänä päivänä. Esitä Juhilan neljä asiantuntijuuden lajia ja pohdi niiden ja moraalisen järkeilyn suhdetta. Otsikoi ja jäsennä esseesi itse. Älä käytä suoria lainauksia Kirjoita vastaus annettuun vastaustilaan valmiin rivityksen mukaisesti. Vastaustilan yli menevää tekstiä ei arvostella. Esseen kirjoittaminen (4 p) Essee on jäsennelty kokonaisuus: Aloitus, jäsentynyt käsittely, yhteenveto ja pohdinta (1 p). Otsikointi vastaa sisältöä (1 p). Esseestä muodostuu loogisesti etenevä kokonaisuus (1 p). Esseen teksti on oikeakielistä/ymmärrettävää (1 p). Mitä Forsberg tarkoittaa moraalisella järkeilyllä? (6 p) Moraalisessa järkeilyssä on kyse ruohojuuritasolla kohdattavista arvoristiriidoista ja niiden ratkaisemisesta. Moraalinen järkeily peilaa sitä, miten universaalit moraaliperiaatteet toimivat käytännössä tai millaisia uusia moraalisia haasteita yhteiskunnalliset muutokset tuovat ihmisten arkeen. Moraalinen järkeily voidaan ajatella yhdeksi mahdolliseksi sosiaalityön tietämisen tavaksi kiistanalaisissa ja epäselvissä työtilanteissa.

4 Moraalinen järkeily voi olla myös lähes huomaamatonta valintojen tekemistä erilaisten vastaantulevien ristiriitojen ja arjen paradoksien välillä (punnitsee eri vaihtoehtoja hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän välillä). Sen pohja on ristiriitatilanteissa, joissa olemassa olevat käytännöt tai rutinoituneet toiminnot eivät toimi. Kysymykset oikeasta ja väärästä voivat jäädä suppeasti orientoituneen tietokäsityksen viitekehyksessä käsittelemättä. Moraalisen järkeilyn uskotaan syventävän ammattilaisten toimintakapasiteettia. Moraalinen järkeily ei ole olemassa olevan tiedon kilpailija vaan tunnistamalla tiedon rajoja ja puutteita pikemminkin eräänlainen aukkopaikkojen osoittaja. Miksi moraalinen järkeily on tärkeää? (6 p) Perhearvot ovat länsimaissa moninaistuneet ja liberalisoituneet. Tästä johtuen perhenormit voivat olla keskenään ristiriitaisia tai kilpailevia. Moraalikoodisto, joka noudattaa universaaleja sääntöjä, kuten sosiaalityön eettisiä periaatteita, ei enää riitä, vaan perhesuhteiden etiikka on pitkälti yksilöiden henkilökohtaisiin käytäntöihin tukeutuvaa, niin kutsuttua induktiivista etiikkaa. Kuitenkin vanhemman ja lapsen suhdetta säädellään lailla, joka on ulkoinen normi. Toinen ristiriitainen muutossuunta on julkisten palveluiden taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät seikat. Kun sosiaalityön moraalinen oikeuttaminen tapahtui aiemmin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen vedoten, tapahtuu se nykyään yhä useammin taloudellisen kannattavuuden ja yksilön oikeuksien avulla. Kolmas ristiriitainen muutossuunta liittyy sosiaalityön ammatillisuuden haurastumiseen. Englanninkielisissä maissa lastensuojelun sosiaalityö on pitkälti ohjeistettua ja työmenetelmänä käytetään riskiarviointia. Kuitenkin asiakastyössä kohdataan monimutkaisia eettisiä ongelmia, jotka sisältävät kilpailevia tulkintoja todellisuudesta. 4 Esitä Juhilan neljä asiantuntijuuden lajia ja pohdi niiden ja moraalisen järkeilyn suhdetta. Asiantuntijuuden lajit (8 p) 1) Vertikaalinen asiantuntijuus (sivut 84 92; kaksi pistettä, kun on mainittu asiantuntijuuden nimi ja vähintään yksi ominaisuus) Diagnosointia ja tuomarointia Tieto kulkee ylhäältä alas, sosiaalityöntekijä on keskeinen, sosiaalityöntekijällä on tieto ja valta. Asiakas näyttäytyy kohteena eikä hänelle jää hoitotoimenpiteisiin osallistumisen suhteen paljoakaan neuvoteltavaa. Moderni professio ja asiantuntijatieto Sosiaalityöntekijällä on koulutuksensa ja organisaationsa kautta saatu etuoikeus tutkimusperusteiseen asiantuntijatietoon. Tietonsa perusteella hänellä on oikeus määrittää asiakkaansa muutoksen tarpeet ja tavoitteet sekä päättää tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavat menetelmät.

5 5 2) Horisontaalinen asiantuntijuus (sivut ; kaksi pistettä, kun on mainittu asiantuntijuuden nimi ja vähintään yksi ominaisuus) Asiantuntijuuden rajojen hämärtyminen Horisontaalisuus tarkoittaa samalle tasolle asettumista, toinen toisensa kuuntelemista. Kummallakaan osapuolella ei ole toisen ylimenevää asiantuntijuutta. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Tärkein ominaisuus on kumppanuussuhde. Paikallinen tietäminen ja reflektiivisyys lähtökohtana Horisontaalinen asiantuntijuus perustuu paikalliseen tietoon, joka syntyy sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuus, täysivaltainen kansalaisuus ja vahva kansalaisyhteiskunta. Reflektiivisyyttä tarvitaan, jotta sosiaalityöntekijä herkistyy huomaamaan kenen ehdoilla paikallinen tieto syntyy. 3) Hoivaan perustuva asiantuntijuus (sivut ; kaksi pistettä, kun on mainittu asiantuntijuuden nimi ja vähintään yksi ominaisuus) Hoivaan perustuva asiantuntijuus on osittain jaettua muiden hoiva-ammattien, vapaaehtoistyön ja lähiverkoston kanssa. Viimekätinen vastuu huolenpidosta. Asiakkaat elävät vaikeissa ja haavoittuvissa elämäntilanteissa ja tarvitsevat eettisesti vahvaa auttamista, tukemista ja kiinnipitämistä. 4) Tilanteittain rakentuva asiantuntijuus (sivut ; kaksi pistettä, kun on mainittu asiantuntijuuden nimi ja vähintään yksi ominaisuus) Tiedon käyttämisestä tiedon tekemiseen tässä ja nyt Suhtauduttava etukäteistietoon ja aikaisempaan kokemukseen kriittisesti ja reflektiivisesti. Painotetaan uuden tiedon tuottamista. Reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Vuorovaikutussuhteessa rakentuvan sosiaalityön näkökulmasta reflektiivisyys on tiedon tekemisen huomaamista ja toiminnan seurausten pohtimista Moraalisen järkeilyn ja asiantuntijuuden suhteiden pohdinnassa tuodaan esiin seuraavia asioita (6 p) - Moraalinen järkeily ei edusta Juhilan esittämiä asiantuntijuuden lajeja sellaisenaan. Se täydentää niitä. (1 p) - Vertikaalisen, horisontaalisen, hoivaan perustuvan ja tilanteittain rakentuvan asiantuntijuuden eroja esitellään suhteessa moraaliseen järkeilyyn. (4 p) o Erityisen tärkeää moraalinen järkeily on hoivaan perustuvassa asiantuntijuudessa, jossa ihmiset ovat heikoimmillaan. Hoivasuhteeseen perustuvassa asiantuntijuudessa vaaditaan sensitiivistä ja asiakasta kunnioittavaa oikean ja väärän pohdintaa. o Tilanteittain rakentuvassa asiantuntijuudessa tarvitaan vahvaa moraalista järkeilyä, koska tilanteittain rakentuviin asiakastilanteisiin on harvoin olemassa valmista käsikirjoitusta tai teoriaa, jota voisi sellaisenaan soveltaa. - Selkeä ja oivaltava kiteytys tai pohdinta. (1 p)