TOIMINTAKERTOMUS 2009 Esitys kevätkokoukselle

Transkriptio

1 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009 Esitys kevätkokoukselle

2 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Johdanto Edellisenä vuonna alkanut maailmanlaajuinen talouslama vaikutti edelleen toimintavuoden 2009 aikana. Vuoden 2008 aikana esitetyt vaatimukset rahoitusmarkkinoiden tiukemmasta säätelystä eivät johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Sen sijaan eräät suuremmat EU-maat, kuten Saksa ja Englanti ajoivat tiukempaa linjaa veroparatiisien purkamiseksi ja niiden pankkitietojen avaamiseksi. EU:n perussopimuksen eli niin sanotun Lissabonin sopimuksen hyväksyminen käynnisti muun muassa EU:n ulkoasiainhallinnon (EAS) järjestämisen. Kehitysjärjestöille keskeinen kysymys on, miten EU:n kehitysyhteistyötä ohjelmoidaan, seurataan ja missä sitä koskevat päätökset tehdään EAS:n ja komission välillä. Finanssikriisin myötä useat avunantajamaat supistivat kehitysapuaan. Samalla lisääntyi keskustelu siitä, miten tehokkaasti kehitysyhteistyö poistaa köyhyyttä. Kansalaisliikkeet ja järjestöt kantoivat oman kortensa kekoon jatkamalla oman toimintansa tuloksellisuuden määrittelyä niin sanotussa Open Forum -prosessilla. Sen tarkoituksena on tunnistaa toiminnan tuloksellisuuden takaavat periaatteet sekä ne seikat, jotka tukevat ja mahdollistavat vahvan kansalaisyhteiskunnan kehittymisen. Maailmanlaajuinen lama ei näyttänyt koventavan suomalaisten asenteita kehitysavun suhteen: Lukuisia kehitysyhteistyötä ja sen saavutuksia esitteleviä artikkeleita ja uutispaloja oli esillä eri medioissa. Alkusyksyn budjettiriihen aikaan yksikään eduskuntapuolue ei esittänyt Suomen jättäytymistä pois kehitysavun nousu-uralta kohti YK:n suosittamaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Loppuvuonna pidetty Kööpenhaminan ilmastokokous ja sen valmistelu voimistivat yhteiskunnallista keskustelua ilmastopolitiikasta ja ilmastonmuutoksen rahoituksesta. Erityisesti ympäristöjärjestöt osallistuivat vilkkaasti tähän keskusteluun. Ilmastokokous oli järjestöille pääosin pettymys: laillisesti sitova sopimus sekä päästövähennysten ja rahoituksen sopiminen jäivät saavuttamatta. Viime syksyn aikana yhdistykselle valittiin uusi puheenjohtaja ja hallitus. Vuonna 2008 aloittanut puheenjohtaja Gunvor Kronman luopui tehtävästään ja tilalle syyskokous valitsi Markku Niskalan. Hallituksen koko säilyi entisenä, kun vaalivaliokunnan esitys hävisi niukasti syyskokouksen äänestyksessä. Samassa kokouksessa jäsenistö päätti jatkaa nykyistä yhdistyskokouskäytäntöä eli kokoukset pidetään jatkossakin lauantaisin. Kevätkokous Turussa hyväksyi Kepan päivitetyn strategian, joka vahvisti Kepan EU-verkostoitumista ja -seurantaa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Uudeksi sisältöaiheeksi Kepan ohjelmaan valittiin ilmastonmuutoksen suhde köyhdyttämiseen. Kulunut vuosi oli ohjelmakauden viimeinen ja kauden saavutuksia arvioitiin osana uuden ohjelmakauden suunnittelua. Kepan toiminnassa on säilynyt vahvasti kolme eri painopistealuetta: jäsenjärjestöjen ja kehitysmaiden kumppanijärjestöjen palvelu ja tuki, kehityspoliittinen vaikuttamistyö sekä suomalaisten tietoisuuden lisääminen globaalivastuuseen liittyviin aiheisiin. Uusi ohjelma vahvisti jo vakiintunutta yhden ohjelman kokonaisuutta, jossa sekä

3 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Suomessa että Etelän ohjelmamaissa toimitaan samojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2009 aikana merkittäviä saavutuksia ja tunnustuksia sekä uusia avauksia Kepan toiminnassa. Kepa kehitti omaa toimintaansa järjestöjen poliittisen tilan vahvistamiseksi kansalaisyhteiskunnan ja valtiovallan käymässä dialogissa. Syksyllä järjestettiin Kepan ensimmäinen kehityspoliittinen päivä, jonka avulla kehitysjärjestöille tarjotaan foorumi kehityspoliittisten aiheiden käsittelyyn. Kampanjatoiminnassaan Kepa kokosi jäsenjärjestöt esiintymään yhteisen asian puolesta useampaan kertaan: alkukeväällä Toivo-kampanjassa ja alkusyksyllä eduskunnan budjettiriihen aikana erittäin lyhyellä varoitusajalla Leikkausvaara-kampanjaan. Leikkausvaara poiki myös Kepan, sen suurten jäsenjärjestöjen ja SPR:n rahoittamat näyttävät lehti-ilmoitukset, joissa tunnetut vaikuttajat ja taiteilijat vetosivat kehitysavun puolesta. Varsinaisen kehitysyhteistyön nettomääräinen lisäys jäi 4 miljoonaan euroon, mutta Suomi oli harvoja EU-maita, jossa kehitysapu rahamääräisesti kasvoi. Maailma Kylässä -festivaali juhli 10. festivaalia vaihtelevissa sääolosuhteissa Rautatientorilla ja Kaisaniemen kentällä. Festivaali on vakiintunut merkittäväksi ja arvostetuksi Helsingin kaupungin kulttuuritapahtumaksi, minkä osoituksena kaupunki myönsi festivaalille Best of Helsinki -palkinnon sarjassa Best Nordic oddity. 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Tavoite: Kepa tukee jäsentensä työtä köyhdyttämisen lopettamiseksi tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa, edunvalvontaa sekä jäsenpalveluita niiden tärkeimpien toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1.1.Järjestökoulutus Kepan järjestökoulutus kohdistettiin edelleen erityisesti pienille ja keskisuurille jäsenjärjestöille. Avoimia järjestökoulutuksia järjestettiin vuoden 2009 aikana yhteensä 24. Kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien Kehyavain-kurssien kysyntä oli niin vilkasta, että kurssiohjelmaan mahdutettiin yksi ylimääräinen koulutus ja verkkokurssin osallistujamäärä tuplattiin. Osallistujamäärät globaalikasvatusta tukevissa koulutuksissa taas olivat alhaisia, vaikka vuoden aikana tehtiin globaalikasvatuspalveluita koskeva kartoitus, jolla pyrittiin parantamaan koulutusten kohdentamista vastaamaan paremmin järjestöjen tarpeita. Kehyavain- ja globaalikasvatusta tukevien kurssien osallistujista 75 prosenttia tuli pienistä ja keskisuurista järjestöistä. Organisaation kehittämiseen keskittyvien koulutusten teemaksi Suomessa oli valittu henkilöstö- ja vapaaehtoistyön hallinto. Niitä järjestettiin viisi. Organisaation kehittämiseen keskittyvät koulutukset oli suunnattu sekä ammattimaisille että vapaaehtoispohjalta toimiville järjestöille. Räätälöityä koulutusta järjestöjen tarpeisiin pidettiin vuonna 2009 seitsemän. Räätälöidyt koulutukset on koettu erittäin hyödylliseksi, koska niissä käsitellään järjestön omaa toimintaa. Suomessa järjestettävissä koulutuksissa painotettiin Etelän osaamista käyttämällä vierailevia asiantuntijoita. Koulutuksessa ja neuvonnassa korostuivat tasavertainen kumppanuus sekä toimintaympäristön tunteminen, jotta hanketyön tulokset olisivat kestäviä ja vahvistaisivat paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen hanketyössä olivat esillä. Kaiken kaikkiaan Kepan koulutuksiin Suomessa osallistui vuoden aikana

4 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 689 henkeä. Koulutusten tai osallistujien määrää ei pystytä enää käytännössä lisäämään, mutta pitkäjänteistä ja koko järjestön näkökulmasta lähtevää kouluttautumista ja työn kehittämistä Kepa tukee kehittämällä kaikkia koulutuspalvelujaan tähän suuntaan. Vuonna 2009 tuettiin erityisesti järjestöjen arviointimenetelmien parantamista pitemmillä kehittämisprosesseilla. Arvioinnista arkea -pilottiprosessiin osallistui 5 järjestöä. Kepa järjesti ja fasilitoi 26 työpajaa, joissa kukin järjestö kävi läpi nykyisiä arviointikäytänteitään ja kehitti niitä eteenpäin. Kahdessa järjestössä toteutettiin myös organisaation toimintakyvyn arviointi. Toinen niistä järjestettiin tansanialaisen TRACE koulutusorganisaation asiantuntijoiden johtamana. Hankeneuvontaa annettiin 204 kertaa 76 järjestölle. Hankeneuvontasuhteet ovat muuttuneet intensiivisimmiksi ja niitä käytetään kaikissa hankkeiden vaiheissa. Taloudellisiin kysymyksiin keskittynyttä talousmentorointia annettiin ensimmäistä kertaa. 12 järjestöä hyödynsi tätä räätälöityä palvelua. Lisäksi talousasioihin keskittynyttä neuvontaa annettiin 36 yksittäisessä tapauksessa. Kepan taloussuunnittelija osallistui hankkeiden talousneuvontaan muun muassa avaamalla talousneuvonnan sähköpostiosoitteen, josta neuvoja saattoi kysyä ympäri vuoden. Viestintä- ja kehityskasvatustukeen liittyvää neuvontaa annettiin 32 järjestölle. Neuvonta jakautui melko tasaisesti vuoden ympäri, vaikka selkeitä piikkejä olivat ennen hakuaikojen päättymistä järjestetyt toukokuiset Hulvattomat hankepäivät sekä elokuussa viestintä- ja kehityskasvatushankkeiden rahoitushakua edeltävät ajat. Myös Suomen Somaliaverkostolle tarjottu hankeneuvontaviikonloppu järjestettiin edellisen vuoden tapaan. Maatoimistojen hankeneuvojien osallistuminen hankeneuvontaan Suomessa Hulvattomien hankepäivien aikana antoi järjestöille mahdollisuuden keskustella hankesuunnitelmista Etelän näkökulmasta. Parityöskentely myös vahvisti Kepan Etelän hankeneuvojien ja Helsingin neuvontatyötä tekevien keskinäistä yhteistyötä ja jalosti eri ympäristöissä hankitun neuvontatyökokemuksen yhteiseksi työkaluksi. Näin jatkossa pystytään tarjoamaan järjestöille tasalaatuista palvelua. Yhteistyö ja tiedonvaihto ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön kanssa jatkui tiiviinä läpi vuoden. Uutena yhteistyöaloitteena järjestettiin yhteinen tilaisuus ensimmäistä kertaa hanketukea saaville järjestöille. Koulutuksen ja neuvonnan vaikuttavuutta osoittaa se, että Kepan koulutus- ja neuvontapalveluja viimeisen kahden vuoden aikana käyttäneistä, ulkoministeriön hanketukea hakeneista järjestöistä 70 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Etelässä hankeneuvonta- ja koulutuspalveluita annettiin edelleen koulutus- ja neuvontasuunnitelmien (training and advice plan, TAP) pohjalta. Suunnitelmat ovat järjestöjen ja heidän Etelän kumppaniensa sekä Kepan Helsingin toimiston ja maatoimiston hankeneuvojan yhteissuunnittelun tulosta. Niillä tähdätään suomalaisen järjestön ja Etelän yhteistyökumppanin välisen kumppanuuden vahvistamiseen, kehitysyhteistyön laadun parantamiseen, pitkäjänteiseen järjestöjen vahvistamiseen sekä Kepan palvelujen laadun parantamiseen. Koulutus- ja neuvontasuunnitelmia oli vuoden loppuun mennessä kaikkiaan 23. Kaksi vuotta käytössä olleen työmuodon toimivuutta arvioitiin sekä Suomessa että maatoimistoissa. Työskentelytapa on selkiyttänyt hankeneuvojien työtä maatoimistoissa ja toimii usein myös Etelän järjestöjä vahvistavana, mutta asiakassuhteissa, koulutus- ja neuvontasuunnitelmien sisällöissä sekä toiminnon seurannassa on vielä kehittämisen varaa. Koulutus- ja neuvontasuunnitelmiin liittyvät järjestöanalyysit ovat osoittautuneet hyviksi oppimistilanteiksi ja keinoksi parantaa toimintaa. Etelän kumppanijärjestöjen tarpeita täsmentääkseen myös Mosambikissa ja Nicaraguassa toteutettiin ensimmäiset organisaation toimintakyvyn arvioinnit. Lisäksi maatoimistoissa järjestöjen osaamista hyödynnettiin ja keskinäistä oppimista vahvistettiin erilaisten tapaamisten avulla. Tansaniassa kokemukset TAP-asiakkaiden vaikuttamistyöhön keskittyneistä tapaamisista olivat erittäin positiivisia.

5 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Sambiassa järjestöille tarjottiin hankeneuvontapalveluita viimeistä vuotta. Sambian taloudellisesta toimintaympäristöstä koottiin materiaalia helpottamaan järjestöjen hanketyötä tulevaisuudessa. Yhteisen kumppanuusanalyysin avulla Sambiassa toimivia jäsenjärjestöjä ja heidän kumppaneitaan tuettiin vahvistamaan kumppanuuttaan myös jatkossa. Sambian hankeneuvojan lyhennettyä työsopimustaan hankeneuvontapalvelut lopetettiin yhteiseen syyskuussa Lusakassa pidettyyn päätösseminaariin, jossa niin suomalaisten kuin sambialaisten järjestöjen edustajat saivat mahdollisuuden pohtia yhteydenpitoa ja yhteistyötään tulevaisuudessa. Koulutuksen ja neuvonnan työntekijäverkosto koordinoi ja kehittää Kepan järjestökoulutusta ja hankeneuvontaa sekä luo niitä tukevia työkaluja yhdessä järjestöjen kanssa. Ympäristöystävällistä hanketyötä etelässä tukeva Envirometer-vihkonen viimeisteltiin, käännettiin portugaliksi ja espanjaksi. Aikaisemmin tehty kumppanuussuhteiden vahvistamiseen tähtäävä Kumppanuuden kompassi -työkalu käännettiin ranskaksi jäsenjärjestön aloitteesta ja yhteistyössä heidän kanssaan. Verkosto jatkoi myös kestävää ja strategista hanketyötä tukevan työkalun kehittelyä. Tämän lisäksi kehitysyhteistyön käytännön toteutusta tukevat gender- ja ilmasto-vihkonen käännettiin englanniksi. Maatoimistojen hankeneuvojat tutustuivat paikallistason budjettiseurantaan ja desentralisaatiokokemuksiin Tansaniassa yhdessä Kepan kehityspoliittisten työntekijöiden kanssa. Tämä helpottaa paikallisella tasolla tehtävän hanketyön näkemistä osana muita kansallisen tason prosesseja ja innoittaa maatoimistojen hankeneuvojia hyödyntämään työssään myös maatoimistoissa tehtävää kehityspoliittista työtä. 1.2 Jäsenten edunvalvonta Kepan edunvalvontatyö keskittyi vuonna 2009 kolmeen järjestöjen poliittisten ja taloudellisten toimintaedellytysten kannalta tärkeään prosessiin: ulkoministeriön kaavailemaan hankehallinnon ulkoistamiseen, ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen uudistamiseen ja järjestöjen kansainväliseen tuloksellisuusprosessiin (Open Forum for CSO Development Effectiveness). Käytännön työssä kiinnitettiin huomiota erityisesti ennakoivaan otteeseen, uusiin aloitteisiin, järjestöjen monipuoliseen osallistamiseen sekä verkostoitumiseen muiden relevanttien kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Kepan osallistuttua ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön, viestintähankkeiden ja kansainvälisyyskasvatuksen valtionavustusten hallinnoinnin ulkoistamista koskevaan tarjouskilpailuun työstettiin edunvalvonnan saralla aktiivisesti suunnitelmia tulevaa prosessia varten. Mahdollista hankehallinnon ulkoistamista varten kerättiin taustamateriaalia muun muassa jäsenille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa ja prosessin ohjausryhmän avulla. Myös jäsenjärjestöjen osallistamisesta prosessiin tehtiin alustava suunnitelma. Prosessi päättyi yllättävästi ulkoministeriön ilmoitettua maaliskuun lopussa prosessin keskeyttämisestä. Ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen uudistamiseen liittyen Kepa koordinoi syksyn aikana työskentelyä, jossa järjestöt kokosivat yhteen keskeisiä näkemyksiään uutta linjausta varten. Mahdollisimman laajan osallistumisen takaamiseksi prosessissa käytettiin useita osallistamisen tapoja. Aiheesta keskusteltiin ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kehityspoliittisessa päivässä, Kepan syyskokouksen seminaarissa, järjestöjen rooleja käsitelleessä keskustelutilaisuudessa sekä päivän mittaisessa työpajassa. Lisäksi keskustelua käytiin aktiivisesti Kepan verkkosivujen keskustelupalstalle perustetussa osiossa. Kansainvälisellä tasolla Kepa osallistui järjestöjen globaaliin tuloksellisuusprosessiin (Open Forum for CSO Development Effectiveness) ja seurasi sitä aktiivisesti. Prosessin tavoitteena on koota

6 Kevätkokous Toimintakertomus (36) yhteen kansalaisliikkeiden näkemyksiä tuloksellisen kehitysyhteistyön periaatteista ja sen mahdollistavan toimintaympäristön reunaehdoista sekä listata välineitä tuloksellisuuden mittaamiseksi. Kepa osallistui prosessin kansainväliseen ja alueelliseen työskentelyyn kansainvälisen ohjausryhmän ja Euroopan työskentelyä koordinoivan työryhmän kautta. Prosessi lanseerattiin jäsenistölle Kehityspoliittisessa päivässä. Syksyn aikana alettiin myös suunnitella keväälle 2010 ajoittuvan Suomen kansallisen osuuden toteutusta. Kepa vahvisti yhteyksiään muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, kuten Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaan (KANE) ja Kansalaisfoorumiin. Hallituksen toinen varapuheenjohtaja Seppo Kallikoski edusti Kepaa sekä varsinaisessa neuvottelukunnassa että KANE:n osallisuusjaostossa, toiminnanjohtaja puolestaan demokratiapolitiikka-työryhmässä. Järjestöjen ja julkishallinnon väliseen yhteistyöhön liittyvän keskustelun myötä uusia yhteyksiä luotiin muun muassa sisäministeriöön. 1.3 Jäsenyhteydet ja -palvelut Vuonna 2009 Kepan jäsenmäärä jatkoi viime vuosilta tuttua verkkaista kasvuaan. Vuoden lopussa jäseniä oli 282, joista 10 kannatusjäsentä. Kepaan liittyi vuoden aikana 12 uutta jäsentä ja kuusi jäsentä erosi. Kepa järjesti tammikuussa jo perinteeksi muodostuneen Anna aikaa -tapahtuman. Tapahtumassa 13 järjestöä etsi lisää vapaaehtoisia toimintaansa ja noin 70 kävijää puolestaan etsi itselleen mielekästä vapaaehtoistyötä. Tapahtumasta saatiin jälleen positiivista palautetta niin kävijöiltä kuin osallistuneilta järjestöiltäkin. Tapahtuma toimi myös järjestöjen apuna keskinäisten verkostojen vahvistajana, sillä järjestöt oppivat siellä toistensa työstä ja jakoivat kokemuksia siitä, miten vapaaehtoistyötä eri järjestöissä toteutetaan. Vuoden aikana järjestettiin eri maihin ja teemoihin liittyviä järjestötapaamisia, joiden tarkoituksena on verkostoida järjestöjä keskenään, edistää järjestöjen välistä yhteistyötä sekä auttaa tiedonkulussa. Tilaisuudet liittyivät muun muassa Mekongin alueeseen, Mosambikiin, Nepalin poliittiseen tilanteeseen, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella toimiviin järjestöihin sekä Keniaan ja sen metsäsektoriin. Tilaisuudet keräsivät runsaasti osanottajia ja palaute niistä oli erittäin hyvää: osallistujat löysivät paljon synergioita ja yhteistyöaloitteitakin syntyi. Jäsentiedotus uudistui vuoden 2009 aikana. Kesän korvalla perustettiin uusi jäseninfosähköpostilista, joka on Kepan yksisuuntainen tiedotuskanava jäsenille. Listalle lähetetään vain jäseniä koskevaa tietoa, esimerkiksi vuosikokouksista, kampanjoista sekä kaikki jäsenkirjeet sähköisessä muodossa. Listasta saatiin hyvää palautetta, ja se oli tärkeä tiedotuskanava jäsenien suuntaan esimerkiksi syksyn 0,7-kampanjoinnissa. Samalla on vähennetty extranetin päivittämistä, sillä se tullaan korvaamaan uudistetun kepa.fi-sivuston jäsenosiolla. Jäsenten kanssa toteutettiin myös uusia avauksia vuoden 2009 aikana. Tukeakseen jäsentensä paikallisnäkyvyyttä ja julkishallinnon lisääntyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa Kepa osallistui alkusyksystä Kuntamarkkinoille yhdessä kolmen jäsenjärjestön (Repu ry, SYKSE ja YKliitto) kanssa. Kuntamarkkinoilla toteutettiin Mini-mahdollisuuksien tori, jossa kävijöille jaettiin tietoa globaalin vastuun kysymyksistä, ympäristökasvatuksesta ja reilusta kaupasta. Samalla

7 Kevätkokous Toimintakertomus (36) kävijöitä kannustettiin tekemään yhteistyötä oman kunnan alueella toimivien järjestöjen kanssa. Paikallisulottuvuutta lisättiin järjestämällä Kepan kevätkokous pääkaupunkiseudun ulkopuolella, tällä kertaa Turussa. Myös tapaamisia ja henkilökohtaisia käyntejä muualla Suomessa toimiviin järjestöihin järjestettiin ahkerasti, sillä elävän kontaktin luominen ja säilyttäminen jäsenjärjestöihin on yhteistyön kannalta tärkeää. Tätä tukee myös jäseniltä tullut selkeä viesti. Kumppanuusjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä tuettiin kuluneen vuoden aikana sihteeripalvelulla. Kepan tarjoamia järjestötiloja käytettiin ahkerasti ja palautteen perusteella tämä palvelu koetaan tärkeäksi, sillä kokous- ja tapahtumatiloja ei ole helppo löytää pääkaupunkiseudulla. Järjestötilat menivät vuoden loppupuolella remonttiin. Tilat kunnostetaan ja niistä tulee toimivammat ja monikäyttöisemmät. Jäsenjärjestöt käyttivät Kepan järjestötiloja vuoden 2009 aikana yhteensä 714 tuntia.

8 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 2 Kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen kasvattaminen globaaleista kysymyksistä Tavoite: Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ymmärrystä globaalikysymyksistä tarjoamalla mahdollisuuksia, välineitä ja uusia aloitteita toimintaan. 2.1 Maailma kylässä -festivaali Kymmenes Maailma kylässä -festivaali järjestettiin Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Tapahtumaan osallistui ennätykselliset 396 näytteilleasettajaa ja myyjää, joista 270 oli kansalaisjärjestöjä. Vuonna 2009 keskityttiin erityisesti juhlavuoden uudistuksiin, yhteistyökumppaniverkoston sekä festivaalin hallinnollisten toimien vahvistamiseen. Tapahtuman kymmenes juhlavuosi oli ohjelmistoltaan monipuolinen. Festivaalin pääteemana oli ilmasto, jonka ympärille rakennettiin ohjelmakokonaisuus ja järjestöistä koostuva teemakylä. Lisäksi festivaalilla tehtiin hiilijalanjälkitutkimus, jonka avulla pienennetään festivaalin ympäristökuormitusta tulevaisuudessa. Ohjelmassa pääpaino oli edelleen musiikkiesityksissä, mutta muiden taiteiden sekä asiaohjelman osuutta kasvatettiin. Lisäksi juhlavuoden erikoisuutena Rautatientorille toteutettiin kaksi eri ilmastoaiheista kaupunkitaideteosta, jotka noteerattiin mediassa hyvin. Ohjelma sisälsi yhteensä 140 esitystä. Uusi lavakokonaisuus Rautatientorilla esitteli niin kulttuuri- kuin asiaohjelmaa. Teknisen tuotannon kannalta suurin muutos oli uudistunut Rautatientorin osuus, joka kasvoi ja kehittyi. Suurin haaste oli perjantaina alkanut sade, joka jatkui vielä lauantai-iltapäivään asti. Yleisövirrat eivät aiheuttaneet aikaisempien vuosien kaltaisia ongelmia, koska yleisö jakautui tasaisemmin viikonlopulle. Uusi toimenpiteitä vaativa ilmiö oli kerjäläisten ilmaantuminen tapahtumaan. Teemakylien kehittämistä jatkettiin ja lisäksi Rautatientorille keskitettiin laajoja näytteilleasettajien kokonaisuuksia muutamiin suurempiin telttoihin. Tämä oli sekä festivaalin tuotannon että yhteistyökumppaneiden kannalta mieluisa ratkaisu ja sen käyttöä kannattaa jatkaa. Rautatientorin paraatipaikkojen myynnistä kerättiin osa tapahtuman omarahoituksesta. Sillä pystyttiin paikkaamaan pienentyneitä yritysyhteistyötuloja. Festivaalin tunnettuus ja arvostus on nousussa. Helsingin kaupunki palkitsi Maailma kylässä -festivaali Best of Helsinki -palkinnolla ja lisäksi kaupungin kulttuurikeskuksen rahallinen tuki nousi edellisvuodesta huomattavasti. 2.2 Mahdollisuuksien torit Mahdollisuuksien tori -tapahtumia järjestettiin vuonna 2009 yhteensä 21 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Tapahtumien järjestämisestä vastasivat Kepan paikallisesti toimivat jäsenjärjestöt. Vuonna 2009 Mahdollisuuksien torien teemana oli ilmastonmuutos. Toreilla järjestettiin teemaan liittyvää ohjelmaa ja jaettiin tietoa siitä, miten jokainen ihminen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen. Lavaohjelmassa teema tuli esille muun muassa paneelikeskusteluissa, puheissa, hiilijalanjälkimittauksissa ja asiantuntijahaastatteluissa. Joillakin toreilla järjestettiin myös ilmastonmuutokseen liittyviä työpajoja. Ajankohtainen teema nousi hyvin esille myös paikallisessa mediassa.

9 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Vuoden 2009 aikana järjestettiin kaksi valtakunnallista verkostotapaamista, joissa koulutettiin järjestöjä tapahtumajärjestämiseen ja vuosittaiseen teemaan liittyen. Tapaamiset toimivat myös tapahtumajärjestäjien kohtaamispaikkoina ja olivat tärkeä tiedonvaihdon ja oppimisen foorumi. Tärkeitä tiedonvaihtokanavia olivat myös verkoston sähköpostilista, uutiskirje sekä Mahdollisuuksien tori -verkkosivut. Verkkosivuja uudistettiin vuonna 2009 siten, että paikkakuntien tapahtumajärjestäjät pääsivät ensimmäistä kertaa itse päivittämään paikkakuntakohtaisia sivujaan. Verkkosivuilla vierailtiin vuoden aikana lähes kertaa. Mahdollisuuksien torien kävijämääräksi arvioitiin paikkakuntakohtaiset kävijäarviot yhteen laskien , joka on lähes ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurta kasvua selittävät yksittäisten toritapahtumien erityiset onnistumiset. Esimerkiksi Espoossa kävijämäärä kaksinkertaistui kävijästä kävijään. Hyvä sää ja nappiin mennyt tiedotus toivat myös Savonlinnaan ja Vaasaan ennätysyleisöt. Järjestöjä toreille osallistui yhteensä 606. Määrä on noin 40 järjestöä vähemmän edellisvuoteen verrattuna, mutta toisaalta yli 50 järjestöä enemmän kuin vuonna Vaihtelua selittää muun muassa se, että kaikki paikkakunnat eivät järjestä tapahtumia vuosittain; joukosta puuttui vuonna 2009 muun muassa Joensuu ja Porvoo. Kepa osallistui vuonna torille ja rohkaisi yleisöä järjestötyöhön Enkeli -kampanjallaan. Vuosi 2009 oli ensimmäinen vuosi EU-rahoitteisen Mahdollisuuksien torien kehittämishankkeen jälkeen. Vaikka Kepan toribudjetti ja -tuki olivat projektivuosiin verrattuna huomattavasti pienemmät, yhteistyö Kepan ja järjestöjen välillä oli tiivistä ja torit onnistuivat hyvin tavoitteissaan. Myös ulkopuolisen rahoituksen merkitys voimistui, esimerkiksi Turku ja Tampere saivat ulkoministeriöltä tukea oheistapahtumilleen. Ikuisuushaasteena toreilla tuntui säilyneen vastuuhenkilöiden vähyys. Haasteena vuonna 2009 oli myöskin Kepan henkilöresurssitilanne, jonka vuoksi Mahdollisuuksien tori -koordinaattorin tehtävää hoiti kaksi ihmistä kolmella eri työsuhteella ja lisäksi toimi oli kaksi kuukautta täyttämättä. 2.3 Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo Etvo jatkoi tavoitteellisuuden kirkastamista ja toimintatapojen vakiinnuttamista. Panoksia pantiin erityisesti uuden paikkakohtaisen haku- ja valintaprosessin kehittämiseen sekä ohjelman markkinoinnin parantamiseen edellisvuoden vähäisen hakijamäärän vuoksi. Markkinointi onnistui: uusien vapaaehtoisten hakemuksia saatiin 48, joista valittiin 28 vapaaehtoista. Näistä yksi peruutti osallistumisensa. Etvon maine on hyvä ja sen vuoksi henkilökohtainen markkinointi oli tehokasta. Myös Maailma kylässä -festivaalilla Etvo-piste keräsi kiinnostuneita. Etvon hakukierrokseen vuonna 2009 osallistui 16 Kepan jäsenjärjestöä ja näiden 20 yhteistyöjärjestöä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Etvon kohdemaita oli 11. Uudet sopimukset yhteistyöstä allekirjoitettiin jäsenten kanssa seuraavaksi ohjelmakaudeksi Systemaattista seurantaa jatkettiin ja Etvon seurantamenetelmien käyttöä esiteltiin myös koulutusja neuvontaverkoston kollegoille. Raporteista ja tapaamisista saadun aineiston ja palautteen perusteella Etvo edistää järjestöjen kumppanuuden syventymistä. Se lisää suomalaisten järjestöjen ymmärrystä Etelän toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista. Vapaaehtoiset kirjoittivat raporteissaan monipuolisesti havaitsemistaan köyhdyttävistä rakenteista ja suhteuttivat Etelän

10 Kevätkokous Toimintakertomus (36) järjestöjen toimintaa suurempaan toimintaympäristöön. Jäsenjärjestöt osallistuivat aktiivisesti kahteen Etvo-foorumiin, joissa kehitettiin Etvo-ohjelmaa, tartuttiin seurannassa todettuihin haasteisiin ja verkostoiduttiin. Järjestöjen omistajuuden lisääntyminen näkyi vahvana osallistumisena valintaprosessiin ja joidenkin järjestöjen kommunikaation ja yhteistyön lisääntymisenä. Järjestöt tarttuivat hyvin haasteeseen kehittää omien vapaaehtoistensa perehdyttämistä. Tätä kehitettiin myös muuttamalla aikatauluja ja lisäämällä ohjeistusta. Vapaaehtoisten koulutuksissa pyrittiin vahvistamaan entisestään köyhdyttämisajattelua. Erityisesti yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu hankekoulutuksen kehittäminen toimi innostavana yhteisenä kehittämiskokemuksena. Kumppanuuskompassia käytettiin edelleen menestyksekkäästi. Kepan jäsenjärjestöillä oli toista kertaa mahdollisuus hakea vapaaehtoista Etelästä Suomeen yhdessä kumppanijärjestönsä kanssa. Hakemuksia saatiin vain kaksi ja molemmat hakemukset voitiin hyväksyä. Sambialainen projektikoordinaattori Michelo Katambo työskenteli vapaaehtoisena kumppanijärjestössään Käymäläseura Huussi ry:ssä Tampereella elokuun ajan. Sambialainen projektikoordinaattori Clive Chibule saapui kumppanijärjestöönsä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOon vapaaehtoistyöhön lokakuussa. Molemmat vapaaehtoiset verkostoituivat myös muiden toimijoiden kanssa ja pitivät esitelmiä tai työpajoja Suomessa ollessaan. 2.4 Kumppani Maailman Kuvalehti Kumppani aloitti vuotensa nimenvaihdoksella: kannessa sana Kumppani väistyi vasempaan yläkulmaan ja pääotsikoksi nostettiin Maailman Kuvalehti. Koska kumppanisanan käyttö lehden nimenä on vuosien mittaan aiheuttanut paljon sekaannuksia, tarkoitus on hiljalleen luopua siitä. Maailman Kuvalehti kuvaa nimenä paremmin sitä, mistä lehti kertoo. Virallisena nimenä pysyy yhä Maailman Kuvalehti Kumppani, sillä pelkän Maailman Kuvalehti -nimen rekisteröiminen ei vielä ole ollut mahdollista. Lehti ilmestyi tuttuun tapaan 11 kertaa, joista yksi oli kaksoisnumero. Lehden verkkosivut pysyivät yhä yhtenä Kepan sivuston suosituimmista osioista. Maailman Kuvalehti Kumppani kirjoittaa monimutkaisista globaaleista aiheista niin, että teksti avautuu myös aihetta ennalta tuntemattomille lukijoille. Aiheiden työstöön ja tekstien editointiin paneuduttiin entistäkin perusteellisemmin. Avustajaverkostoa pidettiin ajan tasalla lehden imagoon ja juttutyyppeihin liittyvässä kehityksessä. Vuoden aikana lehti nosti esille muun muassa sen, että useissa kehitysmaissa myydään ja vuokrataan laajoja viljelyalueita vieraille valtioille tai niiden yrityksille näiden omaa ruokatuotantoa varten. Lehdessä käsiteltiin myös talouskriisin vaikutuksia kehitysmaihin, ilmastonmuutosta ja kansalaisyhteiskunnan kiristyvää asemaa useissa maissa. Maailman Kuvalehti Kumppani osallistui myös maahanmuutosta käytyyn keskusteluun tuomalla siihen uusia näkökulmia. Lehden saama palaute oli pääosin positiivista. Lehden levikki, noin tilaajaa, pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Levikkimarkkinoinnin toteuttamiseksi aloitettiin yhteistyö viestintätoimisto Dagmarin kanssa. Kampanjan käynnistyminen viivästyi Maailman Kuvalehdestä riippumattomista syistä vuoden 2010 alkuun, joten kampanjan onnistumista voidaan arvioida vasta myöhemmin.

11 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 2.5 Kansainvälisyyskasvatus Kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistettiin kannanotoin ja käymällä vuoropuhelua viranomaisten kanssa. Kansainvälisyyskasvatusasiat nostettiin esille muun muassa ulkoministeriölle toimitetussa järjestöjen näkemyspaperissa sekä opetusministeriön kansalaisjärjestöstrategiaa kommentoitaessa. Ministeriöitä myös haastettiin vuoropuheluun Kansainvälisyyskasvatus ohjelman toimeenpanosta. Kepa osallistui myös Kansalaisyhteiskuntapoliittisen neuvottelukunnan (KANE) osallisuusjaoston alaisen Aktiivinen kansalaisuus -työryhmän toimintaan, jonka puitteissa pohdittiin keinoja demokratiakasvatuksen lisäämiseksi ja koottiin linkkejä oikeusministeriön demokratiakasvatuksen menetelmäpankkiin. Järjestöille tarjottiin neuvontaa rahoituslähteisiin sekä kansainvälisyyskasvatushankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyen. Erilaisista kotimaantoiminnan rahoituslähteistä järjestettiin infotilaisuus kesäkuussa. Järjestöjen välistä yhteistyötä tuettiin erilaisilla toimenpiteillä. Kepa muun muassa koordinoi järjestöjen yhteisen messuosaston, Kansalaisvaikuttamisen torin, vuoden 2010 Educa-messuille. Messut järjestetään vuosittain tammikuussa Helsingin messukeskuksella ja niille osallistuu tuhansia opetusalan ammattilaisia. Kepa osallistui myös vuoden 2009 Educa-messuille ja toi siellä esille järjestöjen tekemää työtä ja palveluportaaliaan kansainvalisyyskasvatus.net. Vuonna 2009 Kepa koordinoi myös järjestöjen ja Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen välistä yhteistyötä, jossa järjestettiin Oulun yliopiston opettajakoulutuksenlaitokselle luentosarja. Sen tavoitteena oli tutustuttaa tulevat opettajat globaalikasvatuksen teemoihin ja menetelmiin. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä yliopistolla järjestöjen yhteistyönä menestyksekäs globaalikasvatusseminaari sekä järjestötori. Kokemukset olivat hyödyllisiä jatkoyhteistyön kehittämisessä opettajankoulutuksen kanssa. Kanava on tärkeä globaalin vastuun näkökulmien jalkauttamiseksi koulumaailmaan. Järjestöjen ja koulumaailman välistä yhteistyötä tuettiin myös osallistumalla järjestöjen kouluyhteistyötä käsitelleen ryhmän toimintaan. Järjestöjen yhteistyön tuloksena julkaistiin vuoden 2009 alussa Kylässä koulussa järjestöjen kouluvierailuopas kansainvälisyyskasvatukseen. Opas sai osakseen kiitosta opetusalan viranomaisilta ja herätti kiinnostusta myös kansainvälisesti. Järjestöjen kouluyhteistyöstä keskusteltiin myös yhteisöllisyyden käsitettä pohtineessa seminaarissa, jonka Kepa järjesti yhteistyössä Nuorten Akatemian ja Lasten Terveysfoorumin kanssa maaliskuussa. Tavoitteena oli edistää järjestösektoreiden välistä vuoropuhelua ja tehdä globaalin vastuun näkökulmia tutuksi myös niille järjestöille, joiden agendalle se ei automaattisesti kuulu. Järjestöjen keskinäistä verkostoitumista tuettiin järjestämällä vuoden mittaan useita temaattisia keskustelutilaisuuksia. Ajankohtaisista kuulumisia globaalikasvatuksen kentältä julkaistiin aktiivisesti kansainvalisyyskasvatus.net-verkkosivulla sekä kvk-sähköpostilistalla. Verkkosivulla vierailtiin vuoden aikana yli kertaa. Elokuussa sivustolla olevaan vinkkipankkiin lisättiin järjestöjen kouluvierailuhakukone, jota markkinointiin opettajille muun muassa Opettaja -lehdessä. Kepan globaalikasvatuspalveluita kehitettiin tekemällä alkuvuodesta globaalikasvatuksen tarvekartoitus. Tuloksia hyödynnettiin paitsi toiminnan myös uuden ohjelman suunnittelussa. Ohjelmansuunnitteluprosessin yhteydessä tehtiin historiallinen päätös muuttaa toiminnon nimi

12 Kevätkokous Toimintakertomus (36) kansainvälisyyskasvatuksesta globaalikasvatukseksi, joka varmasti selkeyttää Kepan palveluiden luonnetta Verkkosivujen uutistuotanto Kepa.fi-sivustossa jatkettiin vuoden aikana omien uutisten tuotantoa sillä ajatuksella, että ajankohtaiset uutiset ja kolumnit lisäisivät kävijöitä sivustolle ja houkuttelisivat lukijoita tutustumaan myös muuhun sivuston materiaaliin. Käytännössä noin neljäsosa kävijöistä jäikin selaamaan muita sivuja luettuaan ensin uutisen, jonka perässä oli sivustoon tullut. Uutiset käsittelivät pääosin suomalaista kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa sekä kansainvälistä kauppaa. Vuoden luetuin uutinen oli maaliskuussa kirjoitettu juttu Obama vaatii G20:tä tukemaan kehitysmaita. Vuoden aikana saatiin myös muutama skuuppi, eli kerroimme ensimmäisenä suomalaisena tiedotusvälineenä jostain merkittävästä asiasta, ja muu media lainasi meitä. Uutistuotannossa päästiin tavoitteeseen julkaista vähintään yksi juttu joka päivä. Vuoden aikana saatiin ulos 415 juttua, joista omaa tuotantoa oli 311 uutista tai tausta-artikkelia. Lopuista 25 oli IPS:n uutisia, 56 kolumneja ja 22 tiedotteita.

13 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 3 Kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Tavoite: Kepa vaikuttaa yhdessä jäsentensä kanssa Suomen kehityspolitiikkaan sekä tukee Etelässä paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä keskeisissä kehityspoliittisissa prosesseissa Suomen kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Vuoden aikana Kepa toteutti yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa kolme kampanjaa, jotka herättivät julkista keskustelua kehitysyhteistyökysymyksistä. Alkuvuodesta Toivo tulee talkoisiin -kampanja vaati Suomelta terävämpää kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista budjettikehysriihessä. Kampanjan ensimmäinen vaihe kohdistui kokoomukseen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataiseen. Mukana olevat järjestöt lähettivät ministerille postia hallituksen maaliskuun kehysneuvotteluihin asti. Eettisillä lahjoilla muistutettiin ministeriä globaaleista toivotalkoista kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi. Toivo-kampanjan toinen vaihe kohdistui kaikkiin puolueisiin. Kansanedustajia tavattiin eri puolella Suomea ja heille lähetettiin sähköpostivetoomuksia. Kepa järjesti laajan paneelikeskustelun hallituksen puoliväliarvion tiimoilta. Kehysriihen aikaan järjestettiin Smolnan edustalla mielenilmaus kehitysyhteistyömäärärahojen puolesta. Toivo-kampanja näkyi myös Mahdollisuuksien toreilla ja Maailma kylässä -festivaalilla. Elokuussa toteutettiin Leikkausvaara! -tempaus, jolla pyrittiin vaikuttamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason säilymiseen ennallaan vuoden 2010 budjetissa. Noin 140 jäsenjärjestöä osallistui Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa julkaistuun vetoomukseen, ja globbarit lähettivät yli 500 sähköistä haasteviestiä hallituspuolueiden puheenjohtajille. Myös lähes 120 liike- ja kulttuurielämän vaikuttajaa antoi taustatukea allekirjoittamalla Ilta-Sanomissa julkaistun julkkisvetoomuksen. Järjestöjen ponnisteluista huolimatta hallitus päätyi budjettiriihessä leikkaamaan kehitysyhteistyörahoista 60 miljoonaa euroa. Loppuvuoden pääkampanja Älä unohda maailman enemmistöä nosti esiin läpileikkaavien teemojen heikon näkymisen Suomen kehitysyhteistyössä. Kampanjalla pyrittiin kiinnittämään keskeisten päättäjien huomio siihen, ettei läpileikkaavia teemoja, eritoten naisten, lasten ja vammaisten oikeuksia oteta riittävästi huomioon Suomen kehitysyhteistyössä poliittisista sitoumuksista huolimatta. Kampanja vaati resursseja ja pitkäjänteistä suunnittelua, jotta teemat tulisivat laaja-alaisena kaikkiin kehitysyhteistyön toimintoihin. Lisäksi eduskunnalta vaadittiin aktiivista roolia läpileikkaavien teemojen toteutumisen seuraamisessa. Kampanja toteutettiin yhteistyössä kymmenen jäsenjärjestön kanssa niin, että järjestöt osallistuivat alusta alkaen tiiviisti sen suunnitteluun ja toteutukseen. Älä unohda maailman enemmistöä -kampanja koostui erilaisista tapaamisista ministeri Väyrysen, kansanedustajien ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa sekä ministeri Väyryseen kohdistuvasta lahjatempauksesta. Järjestöjen edustajat ja globbarit tapasivat kansanedustajia myös eduskunnan globaaliryhmän kanssa järjestetyssä lobbaustilaisuudessa. Tapaamiset johtivat siihen, että 25 kansanedustajaa allekirjoitti toimenpidealoitteen, jossa vaadittiin hallitusta käynnistämään prosessi läpileikkaavien teemojen strategian laatimiseksi.

14 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Globbariverkosto jatkoi toimintaansa suurimmissa kaupungeissa. Uusia globbareita rekrytoitiin paitsi kampanjatoiminnan myös aktiivisen markkinoinnin ja koulutustilaisuuksien avulla. Globbarit tapasivat vuoden aikana yli 20 kansanedustajaa henkilökohtaisissa tapaamisissa eri paikkakunnilla. Edustajille lähetettiin eri kampanjoissa yhteensä lähes 1000 sähköpostiviestiä, ja globbarit tavoittivat yli 1300 henkilöä Mahdollisuuksien toreilla ja Maailma kylässä -festivaalilla toteutetussa tempauksessa. Globbareiden kansanedustajaseuranta kehittyi aimo harppauksen eteenpäin vuoden aikana. Seurannan kohteena olevien prosessien määrä kasvoi ja tuloksia käytettiin hyväksi pääkohderyhmän eli kansanedustajien suuntaan. Kohokohta oli eduskunnan peukkukuninkaallisten palkitseminen kunniakirjalla Maailma kylässä -festivaalilla. Ykkössijalle ylsi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok). Kepa teki vuonna 2009 aktiivista vaikuttamistyötä eduskunnassa. Maaliskuussa järjestetyssä paneelikeskustelussa arvioitiin hallituksen kahden ensimmäisen vuoden saavutuksia kehityspolitiikassa sekä haastettiin hallitusta jäljellä olevan kahden vuoden ajalle. Mukana olivat keskeiset hallitus- ja oppositiopuolueet ja monia jäsenjärjestöjä. Tilaisuus onnistui herättämään keskustelua myös mediassa. Keväällä 2009 luovutettiin myös 53 järjestön kauppapolitiikkaa käsittelevä vetoomus kauppa- ja kehitysministeri Väyryselle. Kyse oli laajimmasta Kepan tekemästä vetoomuksesta 0,7-kampanjaa lukuun ottamatta. Pääteemoina vaikuttamistyössä olivat kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen, europarlamenttivaalit sekä kehitysmaihin erityisen kovaa iskeneen talouskriisin syihin ja seurauksiin puuttuminen. Talouskriisityötä tehtiin kirjoittamalla aiheesta kaksi ajankohtaiskatsausta sekä ajamalla valuutanvaihtoveroa ja kehitysmaiden verotuloja vieviin veroparatiiseihin puuttumista. Kepa osallistui myös kesäkuussa järjestettyyn YK:n talouskriisikokoukseen. Kepan mielipiteitä kuunneltiin vaikuttamistyön pääkohderyhmissä aktiivisesti. Osoituksena tästä olivat muun muassa useat valiokuntakuulemiset sekä muut yhteydenotot. Yhteistyö oli tiivistä myös virkamiesten kanssa. Kepa kommentoi jäsenjärjestöjä kuullen Suomen kahdenvälisiä maaneuvotteluja Mosambikin, Vietnamin ja Nicaraguan kanssa, sekä kokosi järjestöjen kommentteja moniin ulkoministeriön linjauksiin. Vuoden lopussa julkaistu ajankohtainen raportti kehitysmaista veroparatiiseihin lähtevistä laittomista rahavirroista keräsi kiitosta muun muassa ministeriöistä. Vuoden 2009 aikana viimeisteltiin myös kansainvälinen palvelujen kauppaa käsittelevä raportti. Raportti hyödynsi ennennäkemättömässä laajuudessa Kepan globaalia verkostoa, sillä eri palvelualoja käsittelevät osuudet kirjoitettiin Kepan maatoimistoissa. Kansainvälinen verkostoituminen jatkui vaikuttamistyössä entistä vahvempana. Aktiivista yhteistyötä tehtiin paitsi omien maatoimistojen, myös useiden kansainvälisten verkostojen kanssa. Olemassa olevien kansainvälisten verkostojen rinnalle nousi jäsenyys tärkeimmässä kansalaisjärjestöjen avun laatua käsittelevässä ryhmässä, Betteraid Platformissa. Pohjoismaista yhteistyötä vauhditettiin Maailmanpankkiin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälisten verkostojen kanssa tehtävä työ auttoi monin tavoin vahvistamaan vaikuttamistyön viestejä.

15 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 3.2. Kehityspoliittinen työ Etelässä Työ Mekongin alueella vakiintui vuoden 2009 aikana, ja Kepan hallitus hyväksyi laajan analyysin pohjalta esityksen, jonka mukaan alueellista työtä jatketaan Bangkokista käsin. Toimistoon palkattiin paikallinen ohjelmatyöntekijä. Mekongin alueella solmittiin neljä yhteistyösopimusta paikallisten kumppanien kanssa. Yhdessä muiden järjestöjen kanssa Kepa tuki vietnamilaisen Centre for Water Resources Conservation and Development (WARECOD) -järjestön seminaaria kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnasta alueella. Kauppaverkosto FTA Watchia tuettiin järjestämään seminaari EU:n ja ASEANin vapakauppaneuvotteluista Bangkokissa. Ilmastonmuutostyö lähti käyntiin tukemalla Thai Working Group for Climate Justice -verkostoa keräämään järjestöjen näkemyksiä Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Osana toimintaympäristön analyysiä teetettiin vietnamilaisella Centre for Development Assistance -järjestöllä tutkimus maan WTO-jäsenyyden vaikutuksista maataloustuotantoon. Yhteistyö uusien kumppanien kanssa on vakiinnuttanut Kepan suhteita paikallisiin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja selkiinnyttänyt Kepan roolia alueella. Laosissa ja Kambodzhassa ei onnistuttu vielä löytämään yhteistyökumppaneita, mutta kontakteja on luotu myös näissä maissa. Nicaraguassa kumppanuus kauppa- ja ympäristötyötä tekevän Centro Humboldtin kanssa jatkui ja vahvistui. Lisäksi tuettiin kattojärjestö Coordinadora Civiliä. Kansalaisjärjestöjen toimintatila on kansallisella tasolla edelleen Nicaraguan poliittisen tilanteen vuoksi kapea, ja se on hankaloittanut etenkin Cordinadora Civilin työtä. Kepa tuki myös Atlantin rannikolla toimivan Red Territorial del Triangulo Mineron (RTTM) toimintaa. Yhteistyön puitteissa tuettiin julkisten varojen seurantaa ja kauppatyötä. Jo vuonna 2008 järjestetyt paikallismarkkinat Siunassa vakiintuivat ja RTTM suunnittelee aloitteen laajentamista muihin kuntiin. Yhteistyö panamalaisen FCPIn kanssa päätettiin lopettaa vuoden 2010 aikana. Kepa kokosi yhteen julkisia varoja seuraavia kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka muodostivat epävirallisen verkoston. Nicaraguassa tuettiin myös ilmastonmuutostyötä tekeviä järjestöjä valmistautumaan Kööpenhaminan huippukokoukseen. Kepan Nicaraguan toiminnan 20- vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin historiikki. Mosambikissa kumppanuussopimukset jatkuivat naisjärjestö Fórum Mulherin ja velkajärjestö Grupo Mocambicano da Dívidan (GMD) kanssa. Molemmat keskittyvät seuraamaan maan köyhyydenvähentämisohjelmien toteutumista ja vaikuttamaan niihin. Molemmat kumppanuudet evaluoitiin vuonna Maputossa järjestettiin kolmipäiväinen työpaja kauppapolitiikasta. Koulutus herätti vaikuttamistyön aloitteita paikallisten järjestöjen kesken, jotka muodostivat kauppakysymyksistä kiinnostuneiden verkoston. Kauppakoulutus järjestettiin myös Pembassa, Cabo Delgadon maakunnassa, jossa tematiikkaa lähestyttiin kampanjakoulutuksen kautta. Cabo Delgadon alueella jatkettiin tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle paikallishallinnon toimivuuden seurantaan. Paikallisten edustuksellisten komiteoiden jäsenille järjestettiin myös koulutusta. Lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuudet Kepan tuella toteutetusta raportista paikallishallinnon osallistavista rakenteista Pembassa ja Montepuezissa. Tilaisuudet antoivat Kepan kumppanijärjestöille mahdollisuuden käydä dialogia paikallishallinnon edustajien kanssa sekä

16 Kevätkokous Toimintakertomus (36) verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Pembassa Kepa tuki myös valmisteluja provinssitason köyhyysobservatoriota varten yhdessä sveitsiläisen Helvetaksen kanssa. Kumppanuussopimuksia Cabo Delgadon alueella jatkettiin GMD:n alueosaston ja viljelijäjärjestö UDACOMOn kanssa. Samoin yhteistyö vahvistui ammattiyhdistysliike OTMn ja sen alajärjestö ASSOTSIn kanssa. Epävirallisten kauppiaiden etuja ajava ASSOTSI pyrkii järjestäytymään eri kunnissa pystyäkseen paremmin vaikuttamaan paikalliseen politiikkaan kauppiaiden työolojen parantamiseksi. Koulutusta tarjottiin myös viljelijäjärjestöjen provinssitason kattojärjestölle, UPC:lle. Uutena yhteistyökumppanina tuettiin paikallista Rádio Sem Fronteiras - radiokanavaa toteuttamaan hyvää hallintoa käsittelevä radio-ohjelmien sarja. Tansaniassa toimiston Dar Es Salaamiin muuton myötä pyrittiin keskittymään uusien yhteistyökumppaneiden ja verkostojen tunnistaminen. Kepa liittyi jäseneksi Policy Forumiin, joka on keskeinen toimija kehityspoliittisissa kysymyksissä. Samalla jatkettiin kumppanuuksia sekä kansallisen kattojärjestö TANGOn (Tanzania Association of Non-Governmental Organizations) että Morogoron alueen kattojärjestön UNGOn (Union of NGOs in Morogoro) kanssa. Molemmat kumppanuudet evaluoitiin vuoden kuluessa. Kepa tuki myös ympäristöjärjestö MOECOa (Morogoro Environmental Conservation Organisation) järjestämään seminaarin ilmastonmuutoksesta Kööpenhaminan huippukokouksen alla. Uutena yhteistyökumppanina tuettiin naisjärjestö TAWIFin (Tanzania Women of Impact Foundation) vaikuttamistyötä kansalliseen politiikkaohjelmaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksista. Kepa jatkoi kansalaisyhteiskunnan tukemista kauppakysymyksissä järjestämällä National Trade Coalitionin jäsenille koulutuksen EPA-sopimuksista. Koulutus aktivoi verkoston toimintaa. Sama koulutus toteutettiin myös Maputossa. Kepan jäsenjärjestöjen kumppaneille tarjottiin vaikuttamistyön koulutusta. Sambiassa kumppanuussopimus Jesuit Centre for Theological Reflection (JCTR) -järjestön kanssa päättyi vuoden 2009 lopussa. Kepan toimiston sulkemisen jälkeenkin tuki JCTR:lle ohjattiin korirahoituksen kautta. Kepan rahoitus suunnattiin järjestön kehityspoliittisen vaikuttamistyön vahvistamiseen. Kepan kehityspoliittisen työn työntekijäverkoston toiminta jatkui vahvana. Verkostokokous järjestettiin Tansaniassa. Yhdessä tuotettiin muun muassa raportti palvelukaupasta, sekä ajankohtaiskatsaus talouskriisistä. Yksi Helsingin kehityspoliittinen sihteeri työskenteli puoli vuotta Tansaniassa, ja Mosambikin ohjelmatyöntekijä toimi Helsingissä ennen vanhempainvapaalle jäämistään. Hyödyntämällä mahdollisuuksia työkiertoon verkoston yhtenäisyys parani. Verkoston yhteisenä työmuotona jatkettiin pienellä kokoonpanolla toteutettuja, sisältöteemoihin keskittyviä työntekijöiden oppimismatkoja. Verkostokokouksen yhteydessä Dar Es Salaamissa vaihdettiin kokemuksia järjestöjen toteuttamasta julkisten varojen seurannasta (PETS) eri maissa. Samalla järjestettiin seminaari budjettiseurannasta kansalaisjärjestöille, kansanedustajille ja virkamiehille yhteistyössä Suomen suurlähetystön ja Policy Forumin kanssa. Seminaari toimi hyvänä avauksena Kepan kehityspoliittiselle työlle Dar Es Salaamissa. Matkan antia jaettiin kumppaneille Mosambikissa ja Nicaraguassa, ja se antoi hyvää pohjaa tulevalle toimintasuunnittelulle. Toinen yhteinen oppimismatka järjestettiin Bangkokiin. Kehityspoliittinen sihteeri Helsingistä osallistui kansalaisjärjestöseminaariin Aasian kehityspankin toiminnasta alueella sekä

17 Kevätkokous Toimintakertomus (36) keskusteluihin paikallisten toimijoiden kanssa. Näin saatiin näkyvyyttä Kepan kehitysrahoitustyölle alueella ja sisältöyhteistyö vahvistui verkoston sisällä. Mosambikilaisen kumppanijärjestön GMD:n sekä nicaragualaisen kumppanijärjestön Centro Humboldtin edustajat osallistuivat Kepan tuella EURODADin talouskriisi-aiheiseen vuosiseminaariin Barcelonassa. Kumppaneiden integroiminen Kepan kansainväliseen verkostoon oli hyvä muoto tukea ajankohtaisten sisältökysymysten tukea sekä järjestöjen omaa verkottumista.

18 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 4 Yleisviestintä Tavoite: Kepa arkipäiväistää ja tekee ymmärrettäväksi toimintansa keskeiset teemat. Se myös innostaa kansalaisia toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä profiloituu keskeisenä mielipidevaikuttajana. Mediatiedotuksen näkyvin saavutus vuonna 2009 oli Leikkausvaara-kampanjan saama mediahuomio elokuussa: lyhyellä varoitusajalla toteutettu kampanja tuotti sanomalehdistössä arvioilta noin 360 artikkelia, joissa järjestöjen näkemykset saivat runsaasti näkyvyyttä. Maaliskuussa julkaistu hallituksen puoliväliarvio ja seminaarikeskustelu Toivoa maailman kriiseihin nostivat mediaan kysymyksiä avun laadusta ja Suomen kehityspolitiikan jatkuvuudesta. Leikkausvaara-kampanjan jälkeen tehty kysely osoitti jäsenistön olevan tyytyväisiä Kepan jäsenviestintään: esimerkiksi 72 prosenttia vastaajista piti Kepan hallinnosta saatavan tiedon määrää sopivana. Myös eri kanavat saivat vaihtelevan myönteistä palautetta. Parhaaksi tietolähteeksi rankattiin Kepan verkkosivu, johon vastaajista 75 prosenttia oli vähintäänkin melko tyytyväinen. Vuoden aikana tuotettiin Kepalle uusi graafinen ohjeistus, jonka avulla järjestön kaikille julkaisulle, sekä painetuille että digitaalisille on mahdollista luoda yhtenäinen ulkoasu. Ohjeistuksen sisäänajossa riittää kuitenkin vielä haasteita. Vuoden 2009 aikana tehtiin laajoja taustaselvityksiä Kepa.fi-sivuston uudistamiseksi. Varsinainen uudistustyö jäi kuitenkin toteutettavaksi vuoden 2010 puolella. Uudistushankkeen aikana päätettiin luopua Extranet-sivustosta ja siirtää sen sisällöt julkisiksi Kepa.fi-sivustoon vuonna 2010 rakennettavaan Jäsensivut-osioon. Sivuston kävijämäärät laskivat noin 11 prosenttia verrattuna vuoteen 2008, mutta toisaalta sivuilla vietetty keskimääräinen aika kohosi. Vilkkaimpana kuukautena maaliskuussa sivustossa kävi eri vierailijaa. Toukokuussa tehdyssä kävijätutkimuksessa ennätykselliset kaksi kolmasosaa lukijoista katsoi, että sivustolta saatu tieto on muuttanut heidän maailmankuvaansa. Peräti 53 prosenttia sanoi muuttaneensa omaa toimintaansa Kepan sivuston ansiosta.

19 Kevätkokous Toimintakertomus (36) 5 Ohjelman kehitys Tavoite: Kepan ohjelma on oikein kohdistettu ja tuloksellinen, ja sen vaikuttavuus pystytään arvioimaan. Se tuottaa asiantuntemusta Kepalle, sen jäsenjärjestöille ja suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle. Kepa julkaisi Ei kehitystä ilman ilmastoa Ilmasto- ja kehityspolitiikan leikkauspisteet selvityksen, jonka englanninkielistä versiota toimitettiin maatoimistoihin. Yleisötilaisuuksien valmistelussa ja ulkomaisten vieraiden kutsumisessa tehtiin hyvää yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton, Kirkon ulkomaanavun, Vietnam-seuran ja SHALIN-yhdistyksen kanssa. Yhteistyössä Siemenpuusäätiön kanssa järjestettiin kaksipäiväinen seminaari ilmastonmuutoksen vaikutuksista Intiassa sekä metsäkysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta. Järjestöjen yhteistyökokoukset, tuotettu tieto ja keskustelutilaisuudet antoivat Kepalle ja sen jäsenjärjestöille ja kumppaneille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja kehityksestä, ja siten pohjaa niiden tuleville linjanvedoille ja konkreettisille toimille. Toimintaympäristön analyysin suunnitelmista poikettiin osittain vuonna 2009, koska ilmastokysymyksistä käytävän keskustelun seuranta nousi ennakoitua vahvemmin esiin. Etelän kansalaisyhteiskuntien toimintaympäristön arviointia tehtiin siten aiottua vähemmän. Etelän kansalaisyhteiskuntien tilanteen ja toimintaympäristön osalta työstettiin alustavasti analyysikehikkoa, jolla voitaisiin seurata niiden maiden kansalaisyhteiskuntien tilan ja toimintaedellytysten muutoksia, joissa Kepa toimii. Vuoden 2009 kotimaisen toimintaympäristön analyysin teemana oli vapaaehtoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset. Siinä toteutettiin vapaaehtoistoimijoille kysely ja tehtiin sen tulosten ja kirjallisuuden pohjalta raportti Vapaaehtoisuuden trendit kehitysjärjestöissä. Kepa tuottaa tietoa köyhdyttämisestä yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Kundalumwanshyan kylän tarinaa seurattiin Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan TUOn ja Green Living Movementjärjestön (Suomi/Sambia) kanssa. Tämä syrjäinen kylä on esimerkki siitä, miten kansainväliset ja kansalliset talouspoliittiset muutokset voivat radikaalisti köyhdyttää syrjäisen maaseutukylän elämää. Entisistä valtion tilausviljelijöistä tehtiin yksityisyrittäjiä tilanteessa, jossa kylässä ei ollut edes yhtä autoa viljelytuotteitta kuljettamaan. Vuoden aikana pohdittiin myös analyysitoiminnan koherenssia. Miten jakaa tietoa siten, että kiireiset työntekijät ehtisivät sitä hyödyntää omassa työssään ja että se tulisi sopivassa muodossa Kepan jäsenjärjestöjen ja kumppanien saataville? Uutena käytäntönä järjestettiin vapaamuotoisia temaattisia keskusteluja Kepan ohjelman suunnittelun tueksi. Vuoden 2009 aikana laadittiin Kepan ohjelma vuosille Sen tavoitteille rakennettiin mittarit sekä niiden seurantajärjestelmä. Kepassa käyttöön otettu sähköinen työpöytä ja sen tarjoamat mahdollisuudet helpottivat suunnittelu- ja seurantatyötä. Kumppanuusjärjestöjen vaikuttavuuden arvioinnin työryhmässä keskityttiin erityisesti organisaation kapasiteetin arviointiin liittyviin työkaluihin. Aiheesta järjestetty oppimispäivä sekä Kepan taustaselvityksenä ilmestynyt Organisational capacity assessment. An introduction to a tool otettiin hyvin vastaan.

20 Kevätkokous Toimintakertomus (36) Kepan arviointiosaamista on jaettu myös koulutuksissa, seminaareissa, julkaisuissa ja yhteistyöverkostoissa. Erityisesti jäsenjärjestöille suunnatussa Arvioinnista arkea -hankkessa on hyödynnetty Kepan keräämää tietämystä suunnittelusta ja seurannasta. Hankkeen yhteydessä on kehitetty uusia työkaluja, edistetty järjestöjen välistä oppimista ja tuotu esiin arvioinnin roolia oppimisen välineenä.