Paikkatietopoliittinen selonteko

Transkriptio

1 Paikkatietpliittinen selntek Yrityssektrin selvitystyö Aleksi Leskinen, Jhanna Vurjki, Tiina Ketlainen, Keij Kskinen TTE22214

2 Paikkatietpliittinen selntek (30) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA Lähtökhdat Yritysektrin selvityksen tavitteet Dkumentin rakenne Käsitteet ja määritelmät Selvityksen sapulet TYÖMENETELMÄT Työn vaiheet Sähköiset kyselyt Haastattelut Työpajat Raprtinti MISSÄ MENNÄÄN: TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Yritysektri ja paikkatiedt mistä n kyse ja mihin näitä tarvitaan? Tiet n valtaa kenelle se kuuluu? Glbaaleja murrksia edellisiltä vusikymmeniltä - esimerkkejä yhteistyöstä ja markkinavimasta Internetin kehitys Karttapalveluiden kehitys Paikannusteknlgiiden kehitys Timintaympäristön yhteenvet KESKEISET KEHITYSTARPEET Keskeiset haasteet Rlitus ja tehtävät Tiedt Saatavuus Viestintä Kiteytys TAVOITETILAN KUVAUS Tavitetilan viitekehys Visi ja tavitteet TOIMENPIDESUOSITUKSET Timijiden rlit ja niiden merkitys Timenpidesusitukset Kehityksen käynnistäminen Laadukkaat tiedt kehityksen plttaineena Timiva ja digitalisaatita tukeva infrastruktuuri mahdllistaa uusien timintatapjen täysimääräisen hyödyntämisen Digitaalisen alustataluden ratkaisut timivat liiketiminnan kasvun vauhdittajina Yhteistyö ja verkstmaiset timintamallit kiihdyttävät innvaatiita ja tukevat tarvelähtöisiä timintamalleja Phdintaa suuret ja pienet yritykset Phdintaa yritykset timialittain YHTEENVETOA JA POHDINTAA Infrastruktuuri käyttäjät ja viitekehykset: mikä muuttuu?... 28

3 Paikkatietpliittinen selntek (30) 7.2 Miksi timivaa paikkatietplitiikkaa tarvitaan? Jhtpäätökset... 29

4 Paikkatietpliittinen selntek (30) 1 Taustaa 1.1 Lähtökhdat Maa- ja metsätalusministeriö valmistelee vuden 2017 aikana Paikkatietpliittista selnteka, jssa kuvataan ja arviidaan nykyisiä paikkatiettimintja sekä ludaan tavitetilaa tulevien vusien tavitteista liittyen kansallisten paikkatiettimintjen kehittymiselle. Isssa kuvassa tavitteena n luda raamit sille, mitkä vat julkisen sektrin tehtävät ja vastuut kansallisen paikkatietinfrastruktuurin salta. Kknaisuudessaan hanke mudstuu klmesta vaiheesta kuvan 1 mukaisesti: - selvitysvaihe - analysintivaihe ja - linjausvaihe. Kuva 1. Paikkatietpliittinen selntek: hankkeen vaiheet. Tämä työ käsittää selvitysvaiheeseen kuuluvan yrityssektrin selvitystyön. 1.2 Yritysektrin selvityksen tavitteet Tämän selvityksen keskeiset tavitteet vat seuraavat: - timintaympäristön ja työskentelymenetelmien kattava kuvaus - yritysten tarpeet kansallisen paikkatietinfrastruktuurin salta - timenpidesusitukset seuraaville vaiheille ja - ehdtukset julkishallinnn vastuista timenpiteiden tteutuksessa. 1.3 Dkumentin rakenne Dkumentti rakentuu siten että raprtin alkusa timii jhdantna aiheeseen: - luku 1 sisältää perusasiat ja käsitteet - luku 2 kuvaa työskentelymenetelmät ja prjektiin sallistuneet yritykset sekä timialat

5 Paikkatietpliittinen selntek (30) Alkusan jälkeen käydään läpi yleistä jhdanta timintaympäristöön: mitä paikkatietplitiikalla tarkitetaan ja mistä se mudstuu? Luvuissa 4-6 käydään läpi keskeinen sisältö kehitystarpeiden, tavitetilan ja timenpiteiden määrittelyn salta. Näissä luvuissa avataan myös timijiden rleja. Työn lppusa, luvut 7-8, käsittelevät jhtpäätösten maisesti yleisiä hyötyjä valituista timenpiteistä sekä evästystä jatkvaiheita varten. 1.4 Käsitteet ja määritelmät Käsite Alusta Digitalisaati Eksysteemi Infrastruktuuri Paikkatiet Teettäjä, Tilaaja Tteuttaja tai tekijä Selite Digitaalinen alusta, jka kytkee yhteen tietja, laitteita ym. ympäristöjä ja edistää vurvaikutuksen ja palveluiden syntymistä. Glbaaleina esimerkkeinä mista alustistaan esimerkiksi Ggle, Apple, Here. Tässä työssä viitataan erityisesti timintatapjen muuttamiseen perinteisistä tavista digitaaliseen tapaan. Verrannllinen alustaan, mutta tässä yhteydessä vielä laajempi kknaisuus, eli käsittää myös alustjen väliset yhteydet. Perusrakenne, paikkatiedn salta tähän liittyvät kiinteästi niin ihmiset, timinnt, palvelut, kuin laitteisttkin. Tieta, jhn n liitettävissä maantieteellinen sijainti. Rli, jka syntyy kun palvelu tai vastaava hankitaan annetuilla vaatimuksilla tai reunaehdilla tiselta sapulelta. Tämä hankkija n tällöin teettäjän tai tilaajan rlissa. Jnkin hankkeen tai palvelun käytännön tekijä. 1.5 Selvityksen sapulet Selvityksen Tilaajana n Maa- ja Metsätalusministeriö (MMM), jssa hankkeen hankepäällikkönä ja prjektin yhteyshenkilönä timii Kari-Pekka Karlssn. Yrityssektri-selvityksen n tteuttanut Sit Oy, työryhmänään Jhanna Vurjki, Aleksi Leskinen, Tiina Ketlainen, Keij Kskinen ja Ain Ikäheim. Laadunvarmistuksesta n vastannut Milla Lötjönen.

6 Paikkatietpliittinen selntek (30) 2 Työmenetelmät 2.1 Työn vaiheet Tämä selvitystyö n tteutettu kevään 2017 aikana kuvan 2 mukaisten vaiheiden kautta. Ensimmäisessä vaiheessa hahmteltiin ja valittiin työhön sallistuvat rganisaatit. Valinnan phjana käytettiin Tilastkeskuksen timialajattelua ja lisäksi valittiin keskeisiä timijita eri timialilta. Tinen vaihe sallistujien rekrytinti piti sisällään kaksi sähköistä kyselyä sekä haastatteluaikjen spimisen. Sähköiset kyselyt timivat saltaan myös hankkeen tiedtusvälineenä ja aktivijana: tinen kysely tteutettiin yleiskyselynä n. 200 yritykselle, tinen sisälsi täsmällisempiä kyselyitä FLIC-klusterin ( timijille. Klmannessa vaiheessa suritettiin haastattelut valituille haastateltaville (tarkemmin luvussa 2.3). Neljännessä vaiheessa pidettiin kehittämistyöpajat (yhteensä 3 kpl), jiden jälkeen kstettiin tämä dkumentti selvityksen lppuraprtiksi. Kuva 2. Selvitystyön vaiheet. 2.2 Sähköiset kyselyt Selvityksen aluksi laadittiin kaksi kappaletta sähköisiä kyselyitä: - yleiskysely, jhn valittiin Asiakastiet Oy:n rekisteristä hieman reilu 200 yritystä eri timialilta vastausprsentti 6,8 %, kk kyselyn lppuun saakka täyttäneet 3,4 % - tarkempi kysely, jka lähetettiin FLIC-klusterin jäsenyrityksille. vastausprsentti 31,9 %, kk kyselyn lppuun saakka täyttäneet 27,7%

7 Paikkatietpliittinen selntek (30) Yleiskyselyn vastausprsentti li dtetunlaisesti suhteellisen pieni, vastaajien jakautuminen eri kklukan yrityksiin n esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Yrityskysely - vastaajien jakautuminen yrityksen kkn ja timialaan. Sähköisten kyselyiden tulksia ei tässä eritellä tarkemmin, vaan ne n hyödynnetty haastatteluiden ja työpajjen lähtömateriaaleina. 2.3 Haastattelut Nykytilanteen ydinsisältö kttiin täsmähaastatteluilla, jita tehtiin työn aikana yhteensä 28 kappaletta. Haastattelut suritettiin jk puhelimitse, virtuaalihaastatteluina tai paikan päällä. Seuraavassa taulukssa n listattuna 26 haastateltua rganisaatita, sa haastatteluista tehtiin useammassa sassa, minkä vuksi kknaishaastattelumäärä n suurempi. Haastateltavat valittiin Tilastkeskuksen timialajatteluun phjautuen ja tavitteena li kerätä kattava ts edustaen vähintään keskeisimpiä timialja.

8 Paikkatietpliittinen selntek (30) Kuva 4. Haastatteluvaiheen sallistujat. 2.4 Työpajat Haastatteluiden yhteenvedt kstettiin työpajjen lähtömateriaaleiksi. Työpajja pidettiin yhteensä klme kappaletta, jista jkainen li sisällöltään samanlainen edellisen työpajan materiaali timi seuraavan työpajan lähtömateriaalina. Työpajihin sallistuivat seuraavat henkilöt ja rganisaatit. Kukin henkilö sallistui yhteen klmesta työpajasta.

9 Paikkatietpliittinen selntek (30) Kuva 5. Työpajihin sallistuneet. 2.5 Raprtinti Työpajjen jälkeen tulkset kttiin selvityksen lppuraprtiksi (tämä dkumentti), jnka jälkeen sallistujat pääsivät kmmentimaan ja tarkentamaan sisältöä. Kmmenteissa tdettiin työn vastanneen työpajjen sisältöä yritysten näkökulmasta.

10 Paikkatietpliittinen selntek (30) 3 Missä mennään: timintaympäristön kuvaus Sumi n väkiluvultaan suhteellisen pieni maa, jssa n varsin spivia elementtejä erilaisen kasvun ja kehityksen mahdllistajaksi. Maasta löytyy niin dynaamisesti kasvavia kasvukeskuksia kuin valtaisia metsäalueita mainiita innvaatialustja kehitykselle. Myös tutkimussaaminen n mnella sektrilla huippulukkaa, jten eväät valtaisaan kasvuun ja viennin laajenemiseen vat hyvät. Kuitenkin viime aikina taluskasvu ei le llut ptentiaaliin nähden samassa linjassa mistä siis kiikastaa ja miten paikkatietplitiikka tähän liittyy? 3.1 Yritysektri ja paikkatiedt mistä n kyse ja mihin näitä tarvitaan? Tämä selvitys tähtää yrityssektrin näkemysten esiintumiseen paikkatietasiiden salta. Huminarvista n, että yrityssektrilla tarkitetaan läpi tämän selvityksen kk yrityskenttää niin eri timialja kuin myös paikkatietn erikistuneita yrityksiä. Tarkasteltaessa paikkatieta käsitteenä, vidaan helpsti tdeta sen viime vusien aikana, digitalisaatin myötä, kkeneen tietynlaisen uudistumisen. Kun vielä jitakin vusia sitten paikkatiet ymmärrettiin helpsti lähinnä karttihin ja paikannukseen liittyvänä erikisalana, n sijainti nykyisin keskeisenä teemana entistä useammassa yhteydessä ja välillisesti sijainti liittyy lähes kaikkeen tekemiseen. Tki edelleen peruslemus pitää pintansa paikkatiet n tieta, jka sisältää viittauksen jhnkin tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Yrityssektrilla tämä integritavuus tarkittaa entistä parempia mahdllisuuksia hyödyntää tieta liiketiminnan tukena. Tätä tukea vidaan tteuttaa erilaisin tteutustavin kuten mana työnä tai nykyisin entistä enemmän kumppanuusmallein, jssa yritys keskittyy maan ydintekemiseen ja hankkii muun saamisen man rganisaatin ulkpulelta. Mikä yrityssektrin merkitys n sitten paikkatietinfrastruktuurissa? Sumen yritysmaailman rakennetta vidaan havainnllistaa esimerkiksi kuvan 6 mukaisesti tauluklla, jhn n kttu timialjen henkilöstö ja liikevaiht vuden 2015 tilastista. Tauluksta näkee millä sektreilla n eniten vlyymia; tellisuuden liikevaihdsta 18 % tulee metsätellisuudesta ja tämän suus Sumen viennistä n kknaisuudessaan 20%. Kuva 6. Eri timialjen kk Sumessa vunna 2015 (Sumen virallinen tilast SVT, 2016)

11 Paikkatietpliittinen selntek (30) Js ajatellaan yritysten kasvumahdllisuuksia, niin tiivistetysti nämä liittyvät kahteen asiaan: vidaan myydä enemmän tai kuluttaa vähemmän. Jälkimmäinen ei tsin varsinaisesti liity kasvuun, vaan enemmän lemassaln säilymiseen. Yhteistä näille mlemmille nykyyhteiskunnassa kuitenkin n, että ne perustuvat hyvin pitkälle digitaalisiin ratkaisuihin, jihin paikkatiedt liittyvät tiiviisti yhä kasvavissa määrin. Jtta kehitys lisi mahdllista tarvitaan tieta dynaamisesti, ketterästi ja maan timintaan mukautuvasti nämä vat kvassa kilpailussa avainsanja. Timiva yrityskenttä tarvitsee tuekseen myös timivan ja tarkituksenmukaisen julkisen sektrin, jka hjaa ja mahdllistaa yritystiminnan. Palveluntutannn niin julkisilta yrityksille kuin julkiselta julkiselle tulisi kuitenkin jäädä yrityskentän tehtäväksi, jtta eri sektreiden kasvu lisi mahdllista ja kilpailu kehittävää. Julkiselta julkiselle tapahtuvassa palvelututannssa kyse n esimerkiksi kuntien ja valtin tai valtin eri sektreiden välisestä palvelututannsta sama kskee myös varsinaisten tietjen tuttamista, jtta päällekkäistä tiednkeruuta vitaisiin vähentää. Timintaympäristömme muutksessa eletään parhaillaan vimakasta murrsaikaa. Digitalisaati tu valtavat kasvu- ja kehitysmahdllisuudet hyvin npealla syklillä ja samanaikaisesti haasteita aiheuttaa vanhjen, pitkään vallinneiden timintatapjen ja - rakenteiden muutskyvykkyys. Sama asia, jta n tehty vusikausia tietyllä tavalla, vidaankin tehdä uudella tavalla. Tähän liittyy teknisen prsessin uudistamisen lisäksi vahvasti ja ennen kaikkea myös timinnallisen prsessin uudistamista, mikä vaatii eri sapulten tiivistä yhteistyötä ja muutskyvykkyyttä. Tässä selvityksessä n avattu tavitetilaa niin tietphjan, infrastruktuurin kuin palvelututannn kautta. 3.2 Tiet n valtaa kenelle se kuuluu? Tietyhteiskunnassa tiet lu timintamahdllisuuksia. Ilman tieta ei synny timintaa. Ilman timintaa kehitys pysähtyy. Tiet n tietinfrastruktuurin keskeinen plttaine, jka kulkeutuu eri mudissaan sulavasti infrastruktuurin eri siin palvellen eri käyttötarkituksia. Mistä tiet sitten syntyy, kuka sitä tuttaa ja mikä antaa tiedlle merkityksen? Paikkatiedsta puhuttaessa erilaiset vakiintuneet aineistt ja näiden aineistjen tuttajat vat perinteisesti keskeisessä rlissa. Puhutaan taustakartista, perusdatista, jllakin tapaa ympäristön tai maisuuden tilaa kuvaavista aineistista. Timinta synnyttää tieta mutta tieta myös tarvitaan timinnan tueksi entistä suuremmissa määrin. Perinteisten tietlähteiden ja tuttajien lisäksi nykyisin tieta n saatavilla yhä useammasta lähteestä ja entistä reaaliaikaisemmin. Osa tiedsta n jäsennettyä, sa jäsentämätöntä, jnka merkitys syntyy suuren tietmäärän kautta. Erilaisten tietjen yhdistelyllä vidaan tuttaa aivan uudenlaisia palveluita ja ratkaisuita. Paikkatiedn erityisminaisuus n kyky yhdistellä tietja sijainnin perusteella. Tiedn ja digitalisaatin tumat mahdllisuudet vat valtavat. Jtta nämä mahdllisuudet knkretisituvat ja asiat tdella muuttuvat, n myös timinnallisten rakenteiden yhteiskunnassa mukauduttava digiaikaan tässä n vielä tehtävää.

12 Paikkatietpliittinen selntek (30) 3.3 Glbaaleja murrksia edellisiltä vusikymmeniltä - esimerkkejä yhteistyöstä ja markkinavimasta Internetin kehitys Kasvun ja kehittymisen mahdllistamiseksi tarvitaan eri sapulten hyvää rlitusta. Histrian saatssa löytyy useita hyviä esimerkkejä, miten glbaalit trendit tai teknlgiat vat lähteneet räjähdysmäiseen kasvuun sääntelyä purkamalla ja yhteistyön avaamisella. Seuraavassa näistä muutamia lyhyitä esimerkkejä. Internet n nykypäivänä digitalisaatissa lähes kaiken tekemisen perusta. Kehitys n llut viime vusina surastaan räjähdysmäistä. Alun alkaen kehitys n lähtenyt liikkeelle viranmaistiminnasta USA:ssa ja alkuvaiheiden kehitys tapahtui Pulustusvimien, ylipistjen ja tutkimuslaitsten timesta. Sumessakin krkeakulujen FUNET li luvulla aina tapa päästä Internetiin luvulla Internet kaupallistettiin ja siirrettiin suurten peraattreiden hidettavaksi. Tästä alki räjähdysmäinen kasvu ja käyttö levisi myös yksityisille käyttäjille Karttapalveluiden kehitys Paikkatietnäkökulmasta Internet ei vielä vimakkaasti vaikuttanut alkuaikina ja perinteiset paperikartat timivat vielä tullin esimerkiksi naviginnin tukena luvun alkupulella tiednsiirtnpeuksien kasvaessa alki Internetiin tulla myös sijaintiphjaista tieta ja suuri harppaus tapahtui, kun Ggle alitti nykyisinkin edelleen kehittyvän Maps-palvelunsa julkaisun, mikä avasi myös muille timijille täysin uusia liiketimintamahdllisuuksia. Sittemmin älypuhelinten kehittyminen, mnien tietjen avautuminen sekä tiednsiirtnpeuksien edelleen kehittyminen vat tuneet perinteiset karttapalvelut aivan uusille ulttuvuuksille Paikannusteknlgiiden kehitys Erilaiset paikannusteknlgiat luvat phjaa kk paikannusinfrastruktuurille. Näistä satelliittipaikannus lähti siviilipulella merkittävään kasvuun, kun GPS-järjestelmästä pistettiin SA-häirintä (vunna 2000), jllin tarkkuus parani humattavasti. GPS n edelleen maailmanlaajuisesti käytetyin satelliittipaikannusmenetelmä, mutta myös muita järjestelmiä n tullut markkinille, esimerkkeinä venäläinen GLONASS ja eurppalainen GALILEO. GPS-satelliittipaikannuksen phja juntaa stilaallisiin tarkituksiin ja n hyvä esimerkki siitä, miten käyttö n lähtenyt valtaisaan kasvuun, kun tiedt n tutu myös siviilien saataville. Satelliittipaikannuksen hella myös maanpäällä tapahtuva paikannus ttaa jatkuvasti askeleita eteenpäin. 3.4 Timintaympäristön yhteenvet Tietyhteiskunta ja sen kehittyminen n täydessä vauhdissa. Puhutaan paljn teknlgian kehittymisestä, mutta nk sen maksuminen sittenkään suurin pullnkaula ympäristömme kehittymiselle? Tulevat sukuplvet kasvavat suraan digimaailmaan. Dynaamisuus, digitaalinen läsnäl ja vurvaikutus sekä rajatn tiedn määrä vat asiita, jtka tälle sukuplvelle eivät le utja

13 Paikkatietpliittinen selntek (30) asiita pikemminkin dtusarv. Tekeminen autmatisituu, mutta tietyt yhteiskunnan perustehtävät n tehtävä edelleen ja kehitettävä hyvinvintiyhteiskuntaa parempaan suuntaan. Muutkset vaativat tekemistä ja yhteistä tahttilaa. Tulevaisuudessa yhteistyön merkitys krstuu kaikessa tekemissä ja tämän ivaltaminen n keskeisessä rlissa myös paikkatietkehityksen salta.

14 Paikkatietpliittinen selntek (30) 4 Keskeiset kehitystarpeet Kuten j edellä alustuksessa tdettiin, n Sumessa varsin hyvät puitteet kehittymiselle. Saatavilla levat aineistt vat pääsääntöisesti laadukkaita ja js tietää mitä käyttää, vat myös puitteet kehittämiselle varsin hyvät. Paikkatietjen käyttö vaihtelee yrityksittäin paljn. Perinteisinä karttina ja tausta-aineistna käyttöä n lunnllisesti paljn, mutta enenevissä määrin tieta käytetään analysinnissa ja suraan mien ydinprsessien tukena. Osittain n näkyvissä murrs, jssa paikkatiedt eivät le enää ma erillinen sansa, vaan puhutaan laajemminkin timintaa tukevista tiedista. Tisaalta taas yhteistyömallit, jissa saamista hankitaan alan palveluyrityksiltä kumppanuusmalleilla, vat kasvamaan päin ja maan ydinliiketimintaan keskittyminen krstuu. Kehitystarpeet asettavat lähtökhdat kehitykselle. Yleisesti ttaen kehitystarpeet vivat jhtua mista lähtökhdista tai ympäristön tumista muutstarpeista. Paikkatietnäkökulmasta kehitystarpeet vat näitä mlempia yritykset vat tunnistaneet maan timintaan liittyviä kehitystarpeita ja samanaikaisesti muuttuva ympäristö pakttaa miettimään asiita laajemmin, jtta kaikki hyöty ja mahdllisuudet saataisiin knkretisitua. Ympäristön muuttumisen salta lähtökhtia phjustettiin edellisessä luvussa. Tässä luvussa keskitytään syvemmin yritysten esiin nstamiin kehitystarpeisiin. 4.1 Keskeiset haasteet Keskeiset haasteet tistuivat haastatteluista melk yhtenevästi timialasta riippumatta. Kknaisuudessaan haastatteluiden phjalta vidaan tiivistää kehitystarpeet neljään ydinkhtaan kuvan 6 mukaisesti: - rlitus ja tehtävät - tiedt - saatavuus ja - viestintä. Kukin ydinkhta puretaan tarkemmin auki missa alaluvuissaan.

15 Paikkatietpliittinen selntek (30) Kuva 7. Keskeiset kehitystarpeet Rlitus ja tehtävät Rlituksen ja tehtävien salta keskeinen sisältö liittyy yritysten ja julkisen sektrin timivaan yhteistyöhön ja rlijakn. Keskeisinä avainhavaintina haastatteluista: - julkisen sektrin rlin tulisi perustua lakisääteisiin tehtäviin tehtävänä ei le pääsääntöisesti itse kehittää palveluita markkinilla j levien yrityssektrin ratkaisujen kanssa kilpailevia palveluita ei tule ryhtyä kehittämään julkisessa tehtävässä syntyvä tiet pitäisi lla aina avinta - yritysten tehtävänä n tuttaa markkinalähtöisiä palveluita Tällä hetkellä suurimmat haasteet liittyvät yhteistiminnallisesti kunta-valti-yrityssektri akselille miten välttää päällekkäinen palvelututant ja mahdllistaa timivat markkinaehtiset ja npeasti kehittyvät palvelut? Knkreettisina esimerkkeinä julkisen sektrin eri timijiden päällekkäinen aineist- ja palvelututant sekä sellaiset eri viranmaisten välillä syntyvät palvelut, jita kehitetään mana työnä eikä hankita ratkaisua markkinilta.

16 Paikkatietpliittinen selntek (30) Tiedt Tiettarpeet liittyvät keskeisesti yritysten ydinliiketimintaan. Yleisesti ttaen haastatteluiden phjalta vidaan tdeta, että yritykset tarvitsevat mahdllisimman paljn tieta timintansa tueksi. Paljn puhutaan avimesta datasta, mutta huminarvista n, että kaiken tiedn ei tarvitse lla ilmaista, vaan yritykset vat valmiita maksamaan datasta. Jalstettu ja tarpeisiin mukattu tiet, jka tuttaa lisäarva, n palvelu, jlla n arv. Tällä hetkellä tieta n saatavilla paljn, mutta ei välttämättä spivassa mudssa tai täysin kattavasti. Esimerkiksi kuntien aineistjen salta n tunnistettu useita eri käyttötarpeita, jtka sin liittyvät tietsujalain piirissä leviin aineistihin. Lisäksi tieta lisi tarpeen saada eri käyttöikeustasilla sa vi lla vain rajitetusti avattua. Tietjen laadussa n myös vaihtelua, jskin raakadatan ei välttämättä tarvitsekaan lla täysin virheetöntä, mutta tietjen kuvauksen tulisi lla khdallaan. Muutamia esimerkkejä haastatteluissa esiinnusseista tiettarpeista: - sisäpaikannusinfra - mistajatiedt (kiinteistöt, rakennukset) - metsävaratiedt - maanalaiset tiedt - kuntien kaavitustiedt ja phjakartat - talyhtiöiden tiedt - rakennusten ja huneistjen tiedt (rakennusvalvnnan tiedt) - hanketiedt - väestötiedt Saatavuus Tietjen saatavuuden salta keskeiseksi haasteeksi tunnistettiin se, että aineistja n paljn ja kknaisuus n hajallaan. Tässä kettiin tarpeelliseksi erilaisten keskitettyjen ratkaisuiden syntyminen markkinille. Ydintiedista kuntien kirjavat aineistkäytännöt ja hinnitteluplitiikka nusivat esille kuten myös erilaisten jakelutapjen ja frmaattien määrä. Keskeistä lisi saada tiedntuttajille yhteiset raamit ja käytännöt luvutuksen salta Viestintä Viestinnän ja yhteistyömallien salta keskeisenä ngelmana tdettiin tietisuuden puute: yrityksissä ei välttämättä tunnisteta mahdllisuuksia ja tisaalta viesti ei tule tiedntuttajille

17 Paikkatietpliittinen selntek (30) 4.2 Kiteytys asti. Infrmaatin tulisi välittyä eri sapulten välillä ja humiida riittävästi myös tutkimusja kulutussektri tämän saamisen saaminen täysimääräisesti mukaan lisi tdella tärkeää. Osa yrityksistä kki myös saamisen varmistamisen haasteeksi, erityisesti syvällisempien saamisalueiden salta. Keskeiset kehitystarpeet vat suhteellisen selkeitä ja tistuivat useissa haastatteluissa timialasta riippumatta. Tässä selvityksessä ei yksityiskhtaisesti eritellä esimerkiksi aineisttarpeita, kska nämä vat jatkuvan muutksen alla ja uusia tiettarpeita, kuten aineistjakin, syntyy npealla tahdilla. Sen sijaan keskeiset kysymykset liittyvät selvityksen aiheeseen plitiikkaan: - miten tarpeisiin vidaan vastata - minkälaisia timintamalleja tarvitaan ja - ketkä timenpiteitä tteuttavat?

18 Paikkatietpliittinen selntek (30) 5 Tavitetilan kuvaus Tässä luvussa käydään läpi kansalliseen paikkatietinfrastruktuuriin liittyvä visi ja siihen tähtäävät tavitteet yrityssektrin näkökulmasta. 5.1 Tavitetilan viitekehys Kuten aiemmissa luvuissa n j tdettu, n paikkatiet mukana yhä useammassa liiketiminnssa timinnan tehstajana. Paikkatiedt itsessään eivät tee timintaympäristöämme autuaaksi, mutta timiva paikkatietplitiikka ennen kaikkea mahdllistaa yritysten varsinaisten ydinprsessien ja suuremman mittakaavan kehittymisen. Kehitys liittyy vimakkaasti digitalisaatin: asiat vidaan tehdä uusin tavin, tehkkaasti, ketterästi ja justavasti. Ennen kaikkea ympäristön muutksiin pitää pystyä reagimaan npeasti, jtta ei jää liikkuvasta junasta. Tämä vaatii erittäin hyvää yhteistyötä ja eri sapulten tehkasta rlitusta. Yleisesti ttaen tavitteena n luda Sumelle kansantaludellisesti mahdllisimman kestävää ja kannattavaa kasvua hyödyntämällä paikkatiedn tumia mahdllisuuksia täysimääräisesti. 5.2 Visi ja tavitteet Tavitetilaan liittyviä ajatuksia käytiin läpi työpajamenetelmillä. Ajatuksia syntyi laajasti sekä kehitystarpeiden että syntyneiden keskusteluiden phjalta aihe kettiin varsin mielenkiintiseksi. Työpajatyöskentelyn phjalta n mudstettu yritysnäkökulman tavitetilaa kuvaava visi ja siihen liittyvät satavitteet (kuva 7). Kantavana ajatuksena tässä visissa n käyttäjälähtöisyys: lppukäyttäjällä tulee lla mahdllisuus valita vapaasti mistä ja millaista tieta tai palvelua haluaa käyttää. Kuva 8. Visi ja sen neljä tavitetta.

19 Paikkatietpliittinen selntek (30) Visin tteutuminen vaiheistuu edellä kuvattuihin neljään satavitteeseen. Näistä kuvan 7 tavite numer 4 jakaantuu kahteen saan: - ensinnäkin n tärkeää saada heti alussa verkstmaiset yhteistyömallit timiviksi ja käynnistää kk kehitys tämä erityisesti siitä syystä että saadaan kaikki sapulet aidsti mukaan yhteistyöhön (julkisen sektrin timijat yritykset tutkimus ja kulutus) - tisekseen muiden tavitteiden tteutumisen jälkeen n keskeistä kehittää aktiivisen innvinnin kautta uusia palveluita. Visin tteutuminen edellyttää eri timijilta sen perusviestin sisäistämistä ja kykyä nähdä asiita kknaisuutena. Osatavitteiden tteutuksen salta vidaan karkeasti tdeta, että julkisella sektrilla n vahva rli etenkin timivien puitteiden mahdllistajana (tietphja ja infrastruktuuri) kun taas yritysten tulee lla aktiivisia ja innvatiivisia palvelevien alustaratkaisuiden tteutumisen salta. Timivaan yhteistyöhön tarvitaan kaikkia sapulia. Timenpiteitä ja rlitusta avataan tarkemmin seuraavassa luvussa.

20 Paikkatietpliittinen selntek (30) 6 Timenpidesusitukset Edellä kuvattu visin mukainen tavitetila n perusidealtaan suhteellisen selkeä: paikkatiedt, kuten tiedt yleensäkin timivat tehkkaana kehityksen mttrina ja tukevat täysimääräisesti muita timintja. Kuvassa 8 n esitetty yleispiirteisesti, miten kknaisuus visi timia. Kuva timi työpajatyöskentelyn phjamateriaalina ja se n täydennetty työpajjen humiiden perusteella. Kuva 9. Yleiskuva paikkatietinfrastruktuurista. Mitä tteuttaminen käytännössä vaatii ja miksi se ei le täysin mutkatnta? Yleisesti ttaen vidaan sana, että kaikki tekeminen, jssa n useampi kuin yksi timija, sisältää useita eri näkemyksiä. Lisäksi tinen keskeinen ja edelläkin käsitelty teema n timintatapjen muutkset: etenkin vakiintuneiden timintatapjen muuts ei le yhtä npeaa kuin ympäröivän digitaalisen maailman muuts tämän ymmärtäminen, reaginti ja mukauttaminen vaativat hyvää yhteistyötä, uskallusta ja tahta ttaa vastaan uusia käytäntöjä. Tässä luvussa käydään läpi: - timijiden tavitetilan mukaiset rlit ja niiden merkitys - tavitteisiin liittyvät timenpidesusitukset - yhteenvet. 6.1 Timijiden rlit ja niiden merkitys Muutksia tapahtuu tekemällä ja keskeistä n selkeän pelikentän laadinta. Rlituksesta keskusteltiin työpajissa paljn ja kiteytettynä rlitus vidaan tämän phjalta nähdä seuraavanlaisena.

21 Paikkatietpliittinen selntek (30) Julkinen sektri yleistä: Yleisesti ttaen julkisen sektrin tehtävänä n hitaa sille asetettuja perustehtäviä. Näiden kirj n varsin laaja ja taustalla n pitkä histria. Kknaiskuvassa tulevien pliittisten linjausten tärkeänä tehtävänä n avata julkisen sektrin tehtäväkenttää nykyistä selvästi enemmän yrityssektrin tteutettavaksi ja mahdllistaa tätä kautta uusien liiketimintjen sekä kasvun tteutuminen. Julkisen sektrin ei tule ryhtyä kehittämään ja tarjamaan yrityssektrin kanssa kilpailevia palveluja. Valti: Valti n tärkeässä rlissa niin kansallisen kuin kansainvälisenkin kehityksen mahdllistajana. Valtin tärkeimpiin tehtäviin paikkatietinfrastruktuurin näkökulmasta kuuluu liiketiminnan ja palveluiden syntymisen mahdllistaminen keventämällä nrmeja, tukemalla innvaatiita sekä lumalla timintaa hjaavia, yhteisiä standardeja. Tinen tärkeä tehtävä n man timinnan myötä syntyvien tai tarvittavien ydintietvarastjen mistajuus ja samalla myös tämän tiedn avaaminen muiden timijiden käyttöön. Kunnat: Kunnat timivat Sumessa varsin itsehjautuvasti. Kuntien tehtävät vat sekä lakisääteisiä että myös kunnan itselleen ttamia ja yleisesti ttaen liittyvät erilaisten lakisääteisten palveluiden, kuten teknisen timen tai petus- ja kulttuuripalveluiden järjestämiseen kuntalaisille. Paikkatietinfrastruktuurin näkökulmasta kunta n keskeisessä rlissa ydintietvarastjen mistajana, minkä vuksi n tärkeää, että nimenmaan kuntien tuttama tietphja saadaan laajamittaisesti eri timijiden hyödynnettäväksi. Kunnat vat myös keskeisessä rlissa infrastruktuurin rakentamisessa ja esimerkiksi Smart City -tyyppisten alustjen syntymisessä yhteistyössä yritysten ja ppilaitsten kanssa. Tutkimus- / ppilaitkset: Tutkimus- ja ppilaitkset edistävät parhaimmillaan uusia tulevaisuuden innvaatiita. Jtta nämä saataisiin täysimääräisesti hyödynnettyä, lisi erittäin tärkeää saada tulkset yhdistettyä tiiviisti yritystimintaan ja sitä kautta palveluinnvintiin ja kehittämiseen. Yhteisöt: Erilaiset yhteisöt timivat esimerkiksi tietyn sektrin edunvalvjina ja tuvat kk alan näkemystä niin lemassa levaan kuin tulevaisuuteenkin. Yritykset: Yritysten tehtävänä n yleisesti ttaen tuttaa hyvinvintia tukevaa kasvua kk ympäristölle ja kansantaludelle. Digitalisituva maailma muuttuu npeasti ja tarvitsee useita timijita, jtta kehitys lisi jatkuvaa ja riittävän npeaa. Yrityksien tulee myös lla innvatiivisia ja ttaa harkittuja riskejä.

22 Paikkatietpliittinen selntek (30) 6.2 Timenpidesusitukset Seuraavissa alaluvuissa käydään läpi tavitekhtaiset timenpidesusitukset, jtka n jhdettu työpajatyöskentelyn phjalta. Keskustelu timenpiteistä li laajaa ja nämä n tiivistetty selnten selvityksen mukaiseen tasn peilaten. Kuvassa 9 n esitetty yksinkertaistettuna kuvana timenpiteiden etenemisen phja, jka etenee seuraavasti: - ensimmäisenä tehtävänä n kehityksen rganisinti siten, että tavitetilan saavuttaminen n mahdllista - seuraavaksi tulisi saada tietphja avimesti käyttöön ja rakentaa digitaalista kehitystä tukeva infrastruktuuri - näiden jälkeen ympäristö mahdllistaa alustataluden ratkaisut ja uusien palveluiden innvinnin. Kuva 10. Timenpiteiden etenemisen prtaat Kehityksen käynnistäminen Jtta kehitystä tapahtuu, tulee sitä hjata ikeaan suuntaan. Tämä tarkittaa, että kehityksellä tulee lla mistaja jka seuraa, että asiita tapahtuu. Tässä selvityksessä n kautta linjan krstettu yhteistyön merkitystä ja n tärkeää että yhteistyöfrumi n edustajistltaan kk alan kattava ei ainastaan yhtä hallinnnalaa edustava yhteisö. Ensimmäisenä timenpiteenä tulisikin käynnistää paikkatietalan kehittämistä ajava yhteistyöfrumi, jnka tehtävänä n kk alan kehittämisen edistäminen esimerkiksi tässä selntessa esiin nstettujen timenpiteiden tteutumisen varmistaminen sekä yleinen tiednjak ja krdininti. Tämän yhteistyöverkstn pitäisi lla kk timijakenttää palveleva ja mudstua niin julkisen sektrin, yritysten kuin alan tutkimuslaitstenkin edustajista. Tälläinen timintamalli tu laajuutta paikkatietalan kehittämiselle ja tukisi aita, yhteistyöhön perustuvaa timinnan kehittämistä. Avainasiat kehityksen käynnistämisen vaiheessa vat seuraavat: - kattavan edustajistn valinta ja frumin perustaminen

23 Paikkatietpliittinen selntek (30) leellista n että yhteistyöfrumi rakentuu eri timijista kk alan kattavaksi - pliittisten linjausten sekä erityisesti yritysten ja julkisen sektrin rlien käytännön hjaus heti ensimmäisenä tehtävänä tulee phtia mahdllisuuksia ulkistaa nyt mana työnä tehtäviä valtinhallinnn ja kuntien tehtäviä yrityskentän tteutettavaksi esimerkki: Maanmittauslaitksen maasttietkannan ylläpit vitaisiin kilpailuttaa ja siirtää kknaisuudessaan yrityssektrin tehtäväksi lisäksi keskeisenä näkökulmana tulee lla tarvelähtöisen palvelukehittämisen edistäminen ja tämän mahdllistaminen Kehityksen käynnistys ja tavitelinjausten vahvistus mahdllistavat seuraavissa alaluvuissa esitettyjen timenpiteiden tteutuksen. Näiden timenpiteiden tteutuksen hjaus tulisi tteuttaa tässä käynnistysvaiheessa perustettavan yhteisfrumin kautta Laadukkaat tiedt kehityksen plttaineena Tiedt mudstavat perustan kaikelle tekemiselle digitaalisessa maailmassa ja siksi n erityisen tärkeää, että plitiikka näiden salta n yhdenmukaista ja kaikki keskeiset tiedt vat enenevissä määrin käytettävissä. Tiet käsitteenä n varsin laaja ja sitä syntyy kaiken timinnan myötä jatkuvasti. Pliittisista linjauksista puhuttaessa n tarpeen keskittyä erityisesti julkisten tehtävien myötä syntyneiden tietjen avauksiin. Laadukkailla tiedilla tarkitetaan tässä yhteydessä sellaista tiedn tasa, jta esimerkiksi julkisissa tehtävissä syntyy lakisääteisten prsessien kautta ja sitä käytetään päätöksenten tukena. Tieta itsessään ei tule man prsessin kautta lähteä julkisin vimin parantamaan vaan laatu itsessään paranee ja jalstuu tiedn käytön myötä. Laadun kriteerinä vat riittävät tietkuvaukset. Taulukssa n esitetty tähän tavitteeseen liittyvät ydintimenpiteet ja niiden vastuut.

24 Paikkatietpliittinen selntek (30) Humiita - man haasteensa tietjen avaamisessa tuvat ns. pulijulkiset timijat, kuten esimerkiksi Psti ja VR, jilla ei tällä hetkellä le varsinaista velvitetta jakaa tieta ulspäin, vaikka heidän aineistt n kttu julkiseen rahitukseen perustuen. klmansien sapulien ikeudet ja mahdllisuudet em. timijiden aineistjen käyttöön tulisikin pikaisesti selvittää - standardinnissa tulee ttaa humin käyttäjätarpeista lähtevät standardinti; ei vain velvitteisiin phjautuva - julkisilla rahituksella tehtyjen tutkimusten aineistt ja tulkset julkisiksi - tietjen avaamisessa tietsuja n humiitava; tämän ei kuitenkaan tarvitse estää tietjen avaamista, vaan n löydettävä ratkaisuja tuttaa tieta eri tasilla - laatu n tärkeää, mutta kknaisuuden kannalta n tärkeää julkaista tiet sellaisena kuin se n ja mieluummin mahdllisimman aikaisessa vaiheessa; laatu n keskeistä vasta lppututteessa tietjen kuvaus; metatiedt vat kuitenkin tärkeässä rlissa - myös tietjen käytöstä tarvitaan palautetta: tuttajan n tärkeää tietää, minkä verran jtain tieta käytetään ja missä rajapintjen käyttöä vidaan hyödyntää myös autmaattisessa metatietjen dkumentinnissa Timiva ja digitalisaatita tukeva infrastruktuuri mahdllistaa uusien timintatapjen täysimääräisen hyödyntämisen Kun tiet n saatavilla, tarvitaan paitsi tehkkaat jakelukanavat myös puitteet palveluiden kehittämiselle ja tietjen laadun parantamiselle. Infrastruktuuriin liittyvät timenpiteet n kuvattu taulukssa. Humiita - paikannusinfraa tarvitaan etenkin kaupunkiympäristöissä ja sisätilissa entistä tarkempaa paikannusta varten.

25 Paikkatietpliittinen selntek (30) satelliittipaikannuksen tarkkuus ei le riittävää tteutus n järkevää tehdä spivista kasvukeskuksista lähtien tteutus vidaan tehdä yritys- tai kuntavetisesti; valtilla kknaistarkastelu ja raamien asettaminen - kknaisuudessaan infran käsite n laaja ja kasvava j erilaisten tiedntuttamistapjen salta (satelliittikuvat, laserkeilaus, drnet ) tärkeää tunnistaa erilaiset tavat tuttaa tieta; mnet uudet tavat krvaavat / vat j krvanneet vanhja timintatapjen tulisi mukautua tähän ja tarpeen mukaan vanhja tapja pitäisi samalla uudelleenarviida (kskien erityisesti julkisia prsesseja, jissa syntyy tieta) uusien eksysteemien ja alustjen kautta sama tiet visi lla saatavilla tehkkaammin Digitaalisen alustataluden ratkaisut timivat liiketiminnan kasvun vauhdittajina Kun tietphja ja timinnan mahdllistava infrastruktuuri vat kunnssa, vidaan kknaisuuden päälle rakentaa timivia palveluita. Alustataludella tarkitetaan ympäristöä, jssa syntyy erilaisiin tarkituksiin suunnattuja palvelualustja ja aita kilpailua lppukäyttäjälle varaa valita käytettävät palvelut. Alustjen syntymisessä keskeistä n antaa yrityskentälle tilaa rakentaa ait, markkinaehtinen liiketimintamalli. Tämä tarkittaa myös j aiemmin mainittua asiaa, jssa myös valtinhallinnn ja kuntien nykyisin mana työnä tapahtuvia tehtäviä tulisi siirtää yrityskentän tehtäväksi. Mallin syntyminen vaatii tehkasta yhteistyötä julkisen sektrin ja yritysten välillä. Lisäksi n tärkeää tuda tiivisti mukaan myös tutkimuslaitsten saaminen.

26 Paikkatietpliittinen selntek (30) Humiita - julkinen sektri n suuressa rlissa palveluiden tilaajana tällöin tärkeää, että tteutus perustuu yritysten ratkaisuihin, eikä luda julkiselle timijalle maa palvelua, yritysten tarjnnan kanssa kilpailevaa palvelua tinen tärkeä asia n humiida julkisten palveluiden kehittämisessä KAPAK:in (Kansallisten palveluiden kehittäjät) teesit aina palvelua kehitettäessä viranmaisen n selvitettävä mahdllisuus markkinaehtiseen kehittämiseen aina kun markkinilla n palvelu, jka spii julkiseen tarpeeseen, viranmaisen n kerrttava siitä käyttäjille pulijulkiset timijiden suhteen n humiitava, että annettaessa julkista rahaa timinnan tueksi, kyseiset timijat eivät vi lla samalla viivalla kilpailemassa palveluiden tteutuksessa - palveluiden kehittäminen vaatii yrityksiltä innvatiivisuutta ja rhkeutta yhteistyö ja kumppanuus eri timialjen kanssa: tärkeää saada aita käyttäjälähtöisyyttä - kehittämisessä n tärkeää humiida laajasti kk eksysteemi Yhteistyö ja verkstmaiset timintamallit kiihdyttävät innvaatiita ja tukevat tarvelähtöisiä timintamalleja Tehkkaiden ja tavitelähtöisten kumppanuusmallien avulla vidaan rakentaa entistä parempaa liiketimintaa eri timialille. Tämä vaihe jakaantuu kahteen saan: heti kehitystyön alussa tulisi mudstaa selkeä rakenne yhteistyölle timivan yhteistyöfrumin kautta; tämän yhteistyöfrumin tehtävänä lisi kknaisuutena alan kehittämisen krdininti.

27 Paikkatietpliittinen selntek (30) Humiita - paikkatiedn suuri kasvuptentiaali n erityisesti eri timialjen yritysten kanssa tehtävällä yhteistyöllä - viestintä- ja tiedtuskanavien puute kettiin nykyisin ngelmalliseksi aktiivinen yhteistyö ja näistä tiedttaminen - tutkimuslaitsten saaminen hyödynnettävä täysimääräisesti yhteistyön kautta esimerkiksi ppilaitsten ryhmätöiden tteuttaminen yrityksissä tutkimushankkeissa syntyneiden tulsten hyödyntäminen yrityksissä yritykset vahvasti mukana hankkeissa 6.3 Phdintaa suuret ja pienet yritykset Mahdllisuudet kehittää, sallistua tai staa paikkatieta hyödyntäviä palveluita vaihtelevat lunnllisesti yritykseen kkn peilaten. Suurilla yrityksillä vlyymi n suurempaa ja käytössä levat resurssit vat suurempia, jllin kehittämisen avaimet vat vahvemmin missa käsissä. Ihan näin suraviivaista jattelu ei kuitenkaan le. On ttta, että pienillä yrityksillä resurssit vat rajallisemmat, mutta tisaalta erilaisten mahdllisuuksien hyödyntäminen vi lla ketterämpää ja uusien timintatapjen tteutus helpmpaa kuin suurilla yrityksillä. Tisaalta sa suurista yrityksistä selvästi kaipasi tehkkaampaa kumppanimallia: miten sumalaisista paikkatietn erikistuneista yrityksistä saisi riittävän rhkean kumppanin mukaan pienellä riskilläkin tehtäviin kehityspnnisteluihin? Yleisesti ttaen ehkä keskeisempänä teemana yritysten kkn liittyen nusivat esimerkiksi aineistjen saantiin liittyvät asiat: siinä missä suurempi timija vi hankkia käyttöönsä esimerkiksi maksullisia kuntien kartta-aineistja, ei pienemmällä tähän le mahdllisuuksia. Tinen keskeinen teema liittyy tietjen saantiin. Tietisuus saatavilla levista tiedista ja erityisesti tärkeiden ydintietjen saanti helpsti miin prsesseihin spivaksi kettiin tärkeäksi. Hulimatta siitä, että tietisuuden puute ja tietjen saanti ketaan edelleen ngelmaksi, vidaan sana, että ratkaisukeskeisyys n nussut merkittävään asemaan yritysten tiednhankinnassa sataan etsiä erilaisia tteutusmalleja ja valita näistä maan liiketimintaan spivin yrityksen ksta riippumatta. Tämän ratkaisukeskeisyyden tulisi lla kantavana vimana pliittisten linjausten jatkvaiheissa miten varmistetaan, että sumalaisilla yrityksillä n mahdllisuus valita maan timintaansa parhaiten spiva palveluratkaisu. Kiteytettynä vidaan tdeta, että pienten ja suurten timijiden ydintarve n hyvin samankaltainen, mutta vlyymi vaihtelee.

28 Paikkatietpliittinen selntek (30) 6.4 Phdintaa yritykset timialittain Tinen mielenkiintinen tarkastelukhde n erilaisten timialjen vertailu paikkatietpliittisesta näkökulmasta. Eri timialilla paikkatietjen hyödyntäminen liittyy vahvasti ydintekemiseen: käytännössä paikkatiedt, kuten muutkin tiedt, timivat maisuudenhallinnan perustana, suunnittelun taustana tai analysinnin tukena. Lisäksi ma lukunsa vat erilaiset palveluiden tuttajat, jiden tehtävänä n kehittää ydintimintjen tueksi jk erillisiä tai integrituja palveluratkaisuja. Yleisesti ttaen varsinaiseen paikkatietplitiikkaan liittyen yrityksillä ei timialjen välillä llut merkittäviä erja. Ert liittyvät pääsääntöisesti siihen, mitä aineistja yritys timinnassaan tarvitsee, sillä keskeisesti paikkatiedt kettiin maa ydinliiketimintaa tukevana aineistna. Tämä liittyy myös trendiin, jssa yritykset keskittyvät nimenmaan maan liiketimintaansa ja ulkistavat muuta palvelututanta muille yrityksille. Tämä kumppanuusajattelu ulttuu kaikille timialille eikä liity ainastaan paikkatietpalveluihin, vaan muuhunkin liiketimintaan.

29 Paikkatietpliittinen selntek (30) 7 Yhteenveta ja phdintaa Tässä selvitystyössä n yhteistyössä eri yritysten edustajien kanssa tunnistettu paikkatietjen hyödyntämiseen liittyviä keskeisiä kehitystarpeita, tavitteita ja timenpiteitä. Aihe n llut erittäin mielenkiintinen ja samalla ajankhtainen digitalisaati n täydessä vauhdissa ja kuten tässäkin dkumentissa n nstettu esille: sijaintitiet liittyy keskeisesti lähes kaikkeen timintaan. Sumen paikkatiet-saaminen ja tämän hyödyntäminen n suhteellisen hyvällä taslla mutta saadaank sillä kasvua aikaan ja miten? 7.1 Infrastruktuuri käyttäjät ja viitekehykset: mikä muuttuu? Paikkatietinfrastuktuuri n asia, jka vidaan käsittää eri tavin ja eri mittasuhteissa. Tässä työssä yhtenä lähtökhtana li kuvan 11 mukainen timintaympäristö, jka kuvaa kerrksittain kansallisen paikkatietinfrastruktuurin timinnallista rakennetta: phjalla n kansainvälinen paikkatietinfrastruktuuri, tämän päällä kansallinen paikkatietinfrastruktuuri ja sen eri rlit (käyttäjät, palveluiden tuttajat, kehittäjät ja ylläpitäjät). Kk timintaa liimaa yhteen julkinen sektri. Kuva 11. Paikkatietplitiikka - timijakenttä (kuva MMM). Tässä selvitystyössä kknaisuutta tarkasteltiin tarvelähtöisestä näkökulmasta, jta peilattiin kuvan mukaiseen viitekehykseen. Keskeinen havaint li se, että paikkatiet käsitteenä n muuttunut npeasti ja tullut kiinteäksi saksi eri rganisaatiiden ja käyttäjien timia. Jattelu, jssa paikkatieta lkeridaan eri timintihin, ei sellaisenaan nyt ja tulevaisuudessa timi vaan entistä enemmän puhutaan tarpeista; liiketimintaan tai käytäntöön liittyvistä, jihin haetaan paras mahdllinen ratkaisu jta paikkatiedt yhä useammin tukevat. Käsitteistön muuts ja timintaympäristön digitalisituminen muuttavat perinteistä paikkatietinfrastuktuuria. Tässä selvityksessä paikkatietinfrastruktuurin siksi vidaan

30 Paikkatietpliittinen selntek (30) tunnistaa luvussa 5 esitetyt asiakknaisuudet: tietphja, infrastruktuuri, alustaratkaisut sekä yhteistyömallit. Se, miten nämä nitutuvat timivaksi ja kehittyväksi kknaisinfrastruktuuriksi, n asia jhn tarvitaan yhteistä tahttilaa ja tämän tteuttamiseen tähtääviä timenpiteitä n esitetty tässä selvityksessä. 7.2 Miksi timivaa paikkatietplitiikkaa tarvitaan? Pliittiset linjaukset vat mielenkiintinen kknaisuus jilla jssain määrin tarkitetaan yhteisiä tavitteita jihin päästään sujuvalla yhteistyöllä. Usein näihin liittyy vahva kytkentä timintatapihin muutsten tekemisessä suurin haaste n timinnallisten rakenteiden muuttaminen. Kuten tässä selvityksessä n tdettu, n paikkatiedilla ja niiden sujuvalla integrinnilla yritysten liiketimintihin valtava kasvuptentiaali. Samin myös julkisten palveluiden digitalisinnissa paikkatiedilla n vahva rli. Jtta tämä kehityslinja lisi mahdllinen, tarvitaan sekä mahdllistajia että tteuttajia. Plittiisia päätöksiä tarvitaan timinnan mahdllistamiseksi ja yrityksiä tteuttajiksi mutta miksi juuri näin? Alla muutama keskeinen nst: 1. Kasvumahdllisuudet 2. Ketteryys - Sumen taluskasvu ja vientiptentiaali vat yrityskentän kehittymisen varassa - yritykset mukautuvat ja skaalautuvat palvelututantn julkista sektria npeammin 3. Mahdllistaminen - julkinen sektri mistaa suuren san Sumen kansallisvarallisuudesta (metsät, rakennettu ympäristö) - tämän tietphjan saaminen käyttöön avaa uusia mahdllisuuksia 4. Kumppanuudet - avin yhteistyö ja sen tukeminen mahdllistavat paikkatietjen täysimääräisen hyödyntämisen 7.3 Jhtpäätökset Tämän selvitystyön yhteydessä n tunnistettu selkeästi tarpeet timivan paikkatietplitiikan kehittämiselle. Tässä kehityksessä tarvitaan kaikkia sapulia ja leellista n rakentaa ympäristö, jka mahdllistaa avimen, innvatiivisen ja tavitehakuisen kehittymisen. Huminarvista n lisäksi se, että tässä selvityksessä esitetyt periaatteet rlituksesta sveltuvat yhtälailla muillekin timialille kyse ei le ainastaan paikkatiedista. Yleisenä pliittisena kehityssuuntana tulisi lla julkisen sektrin tehtävien keventäminen ja tätä kautta

31 Paikkatietpliittinen selntek (30) yrityssektrin kasvattaminen etenkin js yritysmaailmassa n j lemassa valmiita ratkaisuita, mutta myös uusien palveluiden kautta. Työpajjen phjalta jhdetut tavitteet ja timenpide-ehdtukset antavat suuntaa jatktimenpiteille. Näitä ei tarvitse tteuttaa kerralla valtakunnallisesti vaan leellista n ttaa askel kerrallaan ja rakentaa esimerkkejä, jtka timivat. Keskiössä n tekeminen, sallistaminen ja myös kyseenalaistaminen rhkealla yhteistyöllä vidaan saavuttaa yhteiset tavitteet.