Oppiva Salo kehittämisohjelma

Transkriptio

1 1061/ /2017 Oppiva Salo kehittämisohjelma Hallitusohjelma 2025 Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Oppimisympäristöjä modernisoidaan, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Opetussuunnitelma 2016 Tavoitteena taata tarpeelliset tiedot ja taidot sekä innostaa oppimaan. Laaja-alainen osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Salon kaupungin visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän ja älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Arvot Lasten ja nuorten palvelut Painopisteenä koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Rohkeus Oikeudenmukaisuus 1

2 1. Lähtökohdat Oppiva Salo opetuksen digiloikka ohjelmalle Digitaalinen kehitys on muuttanut ja muuttaa maailmaa nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Digitalisaatio muuttaa toimintatapoja, prosesseja, tiedonhallintaa ja vuorovaikutusta. Digitalisaation myötä ammatteja ja työtä häviää, mutta myös uusia ammatteja ja työtä syntyy. Yhteiskunnan digitalisaatio tulee muuttamaan koulua lähivuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Se vaikuttaa vahvasti koulun toimintakulttuuriin ja muuttaa oppimista ja opettamista. Uudessa opetussuunnitelmassa (OPS 2016) on digitalisaatio vahvasti huomioitu. Laaja-alainen osaamiskokonaisuus, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, on opetussuunnitelman mukaan tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla. Koulun tulee opettaa oppilaalle tulevaisuustaitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Digitalisaatio ja tietoteknologian hyödyntäminen oppimisessa ja opetuksessa muuttavat keskeisesti opettajan roolia kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Oppiminen ja opiskelu voivat parhaimmillaan olla yhteisöllistä tietämyksen rakentamista, ajasta ja paikasta riippumatonta osaamisen kehittämistä. Muutoksessa perinteisestä koulusta kohti digitaalista tulevaisuuden koulua on useita haasteita. Haasteita on opettajien digitaalisessa osaamisessa, oppilaiden epätasavertaisuudessa tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksissa ja hyödyntämistavoissa osana oppimista sekä pääsyssä monimediaisten oppimateriaalien sekä innostavien ja monipuolisten oppimistilojen käyttäjiksi. Pedagogisen muutoksen tulisi tapahtua kaikilla tasoilla yhtäaikaisesti, jotta voidaan varmistaa pysyvä toimintakulttuurin muutos. 2

3 Opettajuus Kaikilla tasoilla tapahtuva yhtäaikainen kehittäminen Johtajuus Oppiminen Kokeilukulttuuri Ketterät innovatiiviset kokeilut Teknologia Uusi pedagoginen toimintakulttuuri Tilat Tietoliikenneverkkoihin on panostettu viime vuosien aikana määrätietoisesti. Kapasiteettia ja langattomien verkkojen kattavuutta on parannettu. Uudet opetustilat ja kasvava laitemäärä vaatii panostamista langattomiin verkkoihin myös jatkossa. Elokuussa voimaan astunut uusi opetussuunnitelma (OPS 2016) muuttaa koulun toimintakulttuuria ja oppimista. Salon kaupungin opetussuunnitelmassa painottuvat laaja-alaisen osaamisen kehittymisen tukeminen osana koulun toimintakulttuuria monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja ilmiölähtöisen oppimisen avulla. Salon opetussuunnitelmassa on perusteiden perusopetuksen tehtävää täydentävät 1. Oppilaiden tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen 2. Työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittäminen 3. Hyvinvoinnin ja liikkuvan elämäntavan vahvistaminen Koulujen toimintakulttuurissa korostuu uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaiden osallisuus ja oppilaslähtöisyys. Oppilaalla tulee olla aktiivinen rooli oppimisympäristöjen kehittämisessä ja arvioinnissa. Oppilaan tulee saada valita työtapojaan ja tapa, jolla hän osoittaa osaamisensa. Arvioinnilla pyritään tukemaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja ja kiinnittämään huomiota hänen vahvuuksiinsa. Oppimisanalytiikan kehittämistä on tehty yhteistyössä Turun yliopiston oppimisanalytiikan laitoksen kanssa tiivisti vuodesta 2014 alkaen. Osassa Salon kouluista on ollut käytössä luokille suunnattu OPS 2016 yhteensopiva matematiikan ja ohjelmoinnin sekä äidinkielen sähköinen oppimateriaali ViLLE. Opintopolun avulla yksi matematiikan oppitunti on toteutettu sähköisenä, automaattista arviointia hyödyntävänä oppituntina. ViLLE tunnistaa automaattisesti oppilaiden antamista vastauksista eri osa-alueisiin liittyvät oppimisvaikeudet, joten opettaja pystyy seuraamaan oppimisen etenemistä reaaliajassa. Samalla ViLLE tukee oppilaan oppimista ja oppimisen itsearviointia. 3

4 Vuodesta 2013 lähtien Salon lukioissa on ollut jalkautettuna Turun yliopistosta oppimisteknologiakoordinaattori, joka on toiminut pedagogisena ja teknisenä tukena opettajille digitaalisten oppimisjärjestelmien tukemisessa. Oppimisteknologiakoordinaattorin avulla on pystytty suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalisia oppimisprosesseja sekä lisäämään digitaalisten oppimisalustojen monipuolista käyttöönottoa kaikissa oppiaineissa. Salon kaupungin kuusi peruskoulua, kaikki lukiot ja yksi päiväkoti ovat olleet mukana Microsoftin Oppimisen Pohjantähti hankkeessa (=New Pedagogy for Deep Learning), jossa tutkittu ja kehitetty digitaalisen teknologian mahdollistamia uusia pedagogisia ratkaisuja Suomessa ja muissa maissa. Kymmenen perusopetuksen koulua on Opetushallituksen Majakka-kouluina ja 1 lukio on Opetushallituksen kehittäjälukiona, jotka muodostavat valtakunnallisen koulujen kehittämisverkoston. Salossa on ollut opettajien osaamisen täydennystä lisäävä Osuma - hanke, jolla on koulutettu opettajia Hankerahoituksella toteutuneella Osuma hankkeella on toteutettu opettajien koulutusta, jossa tavoitteena on ollut aktivoida opettajat käyttämään TVT:tä luontaisena osana opetusta ja opiskelua sekä nostaa opettajien taitotasoa. ICT-vierihoitohankerahoituksella on pystytty antamaan opettajalle tai pienelle opettajaryhmälle oppituntien aikana tapahtuvaa vieritukea digitaalisessa oppimisympäristössä mm. pedagogisteknisten asioiden ratkaisemiseksi siten, että oppilaiden mahdollisuudet opiskella digitaalisessa oppimisympäristössä kohentuisivat. Keväällä 2017 toteutetaan IoT Campus for Kids tapahtuma kuuden alakoulun kanssa yhteistyössä Yrityssalon kanssa Salo IoT Campuksessa. Oppilaille mahdollistetaan tutustuminen erilaisten teknologioiden maailmoihin erilaisten työpajojen muodoissa. Uusi opetussuunnitelman mukainen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää muutosjohtamista. Rehtorit ovat tässä keskeisessä asemassa. Kaikille rehtoreille on tehty 360 arvio, jonka avulla on tuettu rehtorin henkilökohtaista kasvua johtamis- ja vuorovaikutustilanteissa. Tietotekniikan käytöllä tulisi olla lisäarvoa opetukselle ja tukea oppilaan oppimista. Opetuksen ja oppimisen digitalisaatiossa tulisi olla kysymys joustavuudesta, rajattomammasta ei perinteiseen luokkaan sidotusta ja opettajajohtoisesta opiskelusta ja oppimisesta. Salossa on esiopetuksen oppilaita n. 600, perusopetuksen oppilaita 5465 ja lukiolaisia 868, yhteensä Opetushenkilöstöä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on 458. Koulujen tietoteknisessä varustelussa on isoja eroja koulujen välillä. Koulujen nykyinen tietotekniikan käyttö kouluissa vaihtelee riippuen koulun laitekannasta ja opettajien valmiuksista digitalisaatioon opetuksessa. Oppiva Salo ohjelmalla taataan kaikille kouluille yhtenäinen, nykyaikainen perustietotekniikkataso. 4

5 2.Oppivan Salo -kehittämisohjelma vuosille Oppiva Salo ohjelma on laadittu laajasti osallistavana prosessina. Prosessiin ovat osallistuneet lasten ja nuorten palveluiden hallinto, rehtorit, opettajat, varhaiskasvatuksen esimiehiä, henkilöstöhallinto, kaupunkikehitys ja tietohallinto. Oppiva Salo ohjelmaa on laadittu verkostomaisesti neljässä eri työryhmässä, jotka ovat toimineet omissa alaverkostoissaan. Työryhmien työtä on koordinoinut rehtoreista ja poikkihallinnon virkamiehistä koostuva ohjausryhmä. Yksi työryhmistä on vastannut infran ja tietotyövälineiden kartoituksesta ja suunnitelman laadinnasta. Toinen työryhmä on vastannut digitaalisesta oppimateriaaleista ja oppimisympäristöistä. Kolmannen työryhmän vastuulla ovat olleet innovatiivisten kokeilujen kokoaminen ja niiden jakaminen. Neljännen työryhmän vastuulla on ollut opettajien osaamiskartoitukset sekä opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen suunnittelu. Uuden opetussuunnitelman ja opetuksen digitalisaatiota on käsitelty opetuslautakunnan iltakoulussa tammikuussa 2017 Turun yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen kanssa. Kehittämisohjelman ensimmäisenä tavoitteena on turvata oppilaille ja opiskelijoille tulevaisuuden taidot. Näitä ovat ajattelutaidot (luovuus, innovaatiot, kriittinen ajattelu- ja ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen ), työskentelytaidot (kommunikaatio- ja yhteistyötaidot), työskentelyvälineiden hallinta (informaatio- ja ICT-lukutaito) ja kansalaistaidot (elämä-, työura- ja kulttuuritietoisuus). Tulevaisuuden taidot ovat jokaisen oppilaan hyvään oppimiseen kuuluvia kansalaistaitoja. Toiseksi ohjelman avulla kehitetään opettajien pedagogista osaamista ja valmiutta ottaa käyttöön uutta opetusteknologiaa kouluissa. Rehtoreiden valmiuksia muutoksen läpiviejinä kouluissa tuetaan ja kehitetään rehtoreiden pedagogista johtajuutta. Kaikki opettajat ja rehtorit ovat mukana kehittämisessä kehittämisohjelman aikana. Opettajille muodostuu kehittämistehtävien kautta pedagoginen e-käsikirja, jossa jaetaan kokemuksia ja osaamista. Rehtoreille muodostuu pedagogisen johtamisen e-käsikirja, jossa jaetaan kokemuksia ja osaamista. Kolmanneksi vahvistetaan kouluja uudistamaan toimintatapoja ja kehittämään opetusta ketterän ja osallistavan kokeilutoiminnan avulla. Jokaiselle koululla on oma uuden opetussuunnitelman mukainen kehittämiskohde. Tavoitteena on, että koulut verkostoituvat, kehittävät yhdessä ja jakavat kehittämistyön tuloksia. Neljänneksi muutetaan koulutiloja monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi, joissa tietoteknologia integroituu oppimisen tiloihin. Viidenneksi laajennetaan koulujen oppimisympäristöä siten, että hyödynnetään kaupungin lähiympäristöjä oppimisessa (kirjastot, museot, nuorisotilat jne.). Digitaalinen oppimisympäristö mahdollistaa eri paikoissa tapahtuvan opetuksen yhdistämisen. 5

6 Oppiva Salo-ohjelmalla tavoitellaan systeemistä kaikkien osa-alueidensamanaikaista kehittämistä: Näppärä, ketterä kokeilukulttuuri Osaamisen jakaminen Verkostomainen toimintatapa Jaettu johtajuus Oppiva yhteisö Rehtoreiden muutosvalmennus ja pedagogisen johtajuuden tukeminen Opettajien osaamisen kehittäminen Ohjaajien osaamisen kehittäminen Toimintakulttuurin muutos Osaamisen kehittäminen Opetustavat Oppimisympäristö Yhteisopettajuus Ilmiöpohjaisuus monialaiset oppimiskokonaisuudet Monipuoliset muuntuvat oppimistilat Digitaaliset oppimateriaalit Oppimisympäristön laajeneminen koulun ulkopuolelle Toimintakulttuurin muutos: Oppiva Salo ohjelmassa kaikki koulut kehittävät omaa toimintakulttuuriaan ja pedagogisia ratkaisuja. Kehittäminen perustuu näppärään ja ketterään kokeilukulttuuriin. Kouluissa tehdään oppilas- ja opettajalähtöisiä kokeiluja. Osaaminen levittäytyy koko organisaatioon siten, että koulut verkostoituvat ja jakavat yhdessä kehittämisen tuloksia. Koulujen kehittämistä tuetaan opettajien täydennyskoulutuksella ja kouluissa käynnistetään digitutortoiminta. Kouluista muodostuu oppivia yhteisöjä, jotka toimivat opetussuunnitelmassa määriteltyjen arvojen mukaisesti. Koulussa työskentelevät aikuiset toimivat oppivan yhteisön periaatteiden mallina oppilaille. Tavoitteena on taata oppilaalle kokemus osallisuudesta sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisesta oppimisympäristöstä. Oppilaita ohjataan vastuun ottamiseen kaikessa toiminnassa. Oppivassa yhteisössä annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja oppimisesta. Oppivassa yhteisössä luodaan rakenteet, jotka mahdollistavat toiminnallisen oppimisen yhdessä. 6

7 Osaamisen kehittäminen: Kannustus, luottamus ja osaamisen jakaminen ovat Oppivan Salon kantavia asioita. Perusopetuksen ja lukion opettajien osaamiskartoitukset on tehty yhteistyössä Turun yliopiston oppimisen analytiikan laitoksen kanssa. Kasvatuksen ja opetuksen henkilöstölle laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma, jolla tuetaan opettajia muutoksessa. Opettajien täydennyskoulutus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen kanssa vuosina Täydennyskoulutuksella tuetaan opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamista. Opettajille järjestetään heidän kehittämiskohteidensa mukaista koulutusta sekä osaamiskartoituksista nousseiden osaamisen kehittämistarpeisiin vastaavaa koulutusta. Rehtoreiden muutosvalmennus ja pedagogisen johtamisen koulutus toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa vuosina Rehtoreiden koulutuksen tavoitteena on vahvistaa pedagogisen johtajuuden taitoja sekä lisätä rehtorien valmiutta toimia muutosjohtajina. Oppimisympäristö: Kehitetään fyysisiä oppimisympäristöjä digitaalisen teknologian avulla, joka tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia opettaa, opiskella ja oppia. Oppimisympäristö tukee ilmiöpohjaista oppimista, ryhmätyöskentelyä ja opettajan roolia oppimisen ohjaajana. Siirrytään luokkatiloista oppimistiloihin. Kaikki koulutilat, myös aula ja käytävät, ovat oppimisen käytössä. Oppimistilat ovat kalusteratkaisuiltaan muuntautuvia. Tämä tukee tilojen joustavaa ja monimuotoista käyttöä. Opettajat ja oppilaat ovat yhdessä vaikuttamassa tilajärjestelyihin. Tietoteknologia integroituu luontevana osana oppimistiloihin. Tavoitteena on, että oppiminen on monipaikkaista ja tekniset ratkaiset tukevat sitä. Oppimistiloina toimivat myös koulun ulkopuoliset tilat (ympäröivä luonto, museot, kirjastot, nuorisotilat jne.). Koulun oppimistilat ovat avoinna myös muille toimijoille. Digitaalinen oppimateriaali: Jokaisella oppilaalla on käytössä digitaalinen oppimisympäristö ja digitaalista oppimateriaalia. Digitaalinen oppimateriaali tukee yhteisöllistä, pitkäkestoista työskentelyä, aktivoi oppilaan omaa ajattelua ja tukee oppimisen taitojen kehittymistä. Lisätään oppimisen analytiikan käyttöä kouluissa yhdessä Turun yliopiston kanssa. Edistetään kouluissa ViLLE matematiikan, ohjelmoinnin ja äidinkielen sähköisen opintopolun käyttöönottoa. 7

8 Opetustavat: Lisätään yhteisopettajuutta kouluissa, jossa kaksi tai useampi opettaja jakavat vastuun opetuksesta erilaisissa oppimisen ympäristöissä. Innostetaan kouluja rohkeammin kokeilemaan ilmiöpohjaista opetusta. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Vahvistetaan opettajien taitoja suunnitella, toteuttaa ja arvioida monialaisia oppimiskokonaisuuksia. 3.Toimiva infra ja tietotyövälineet opettajille ja oppilaille Tietoliikenneverkkojen kapasiteettia ja langattomien verkkojen kattavuutta on parannettu. Uudet opetustilat ja kasvava laitemäärä vaativat näihin panostamista myös jatkossa. Varhaiskasvatuksen langattomat verkot saatetaan kuntoon seuraavan kahden vuoden aikana. Oppimisen tilat varustetaan langattomalla esitystekniikalla, joka mahdollistaa uudenlaisen toimintatavan käyttää mobiileja laitteita opetuksen tukena. Lasten ja nuorten palveluiden tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri kuvataan ja mallinnetaan yhteistyössä tietohallinnon kanssa vuoden 2017 aikana. Kokonaisarkkitehtuurin avulla lasten ja nuorten palveluiden toiminnan ja ICT:n kehittämisestä tulee yhtenäistä ja ennakoivaa. Tavoitteena on kehittää kasvatuksen ja opetuksen toimintaa tukeva yhtenäinen toimintaympäristö. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tiedon käsittely ja käyttö edellyttää opettajilta ja oppilailta tietotyövälineitä. Opettajille hankitaan kannettavat tietokoneet elokuussa 2017 ja annetaan tarpeellinen käyttökoulutus. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa oppilaskäyttöön hankitaan riittävästi tietotyövälineitä. Oppilaslaitteissa on tavoitteena oppilas/laite suhde 50 % eli 1:2, eli yksi laite kahta oppilasta kohden. Tämän hetken suhdeluku on n. 1:3,5. Laitteiden säilytykseen hankitaan liikuteltavia latauskaappeja, jotta laitteet voidaan helposti siirtää opetustilasta toiseen ja saadaan ladattua seuraavaa käyttökertaa varten. Koulujen teknisten opetuslaitteiden hankkimiseen (mm. ohjelmoinnin ja robotiikan koulutukseen) tulee varautua. Lisäksi oppimiskeskuksen yhteyteen tarvitaan opetusvälineistöä, joita koulut voivat hyödyntää opetuksessa. 8

9 4.Kustannusarvio Oppiva Salo ohjelman toteuttamiseksi vuosina Oppiva Salo ohjelma toteutetaan lasten ja nuorten palveluiden käyttötalouden määrärahoilla sekä ulkopuolisella hankerahoituksella. Oppiva Salo opettajien osaamisen kehittäminen ja pedagogisen tuen koulutusohjelman sekä rehtoreiden muutosjohtamisen tuki ja pedagogisen johtamisen kehittämisohjelman kustannuksiksi arvioidaan vuosittain eli vuosina yhteensä euroa. Lasten ja nuorten palvelut on varautunut euron vuosittaiseen omarahoitukseen. Turun yliopiston ja Salon kaupungin yhteistyön ohjausryhmässä on myönnetty euroa tukea opettajien ja rehtoreiden koulutukseen vuosille Digitaalista oppimateriaalia hankitaan oppimateriaaliin varatulla määrärahalla. Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikutteiseen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat. Opettaja ohjaa oppilaita uusien työtapojen käyttöön oppilaan itseohjautuvuutta vahvistaen. Monipuoliset materiaalit tukevat oppilaan monilukutaidon kehittymistä. Oppimisen tukena on tarkoituksenmukaista käyttää sekä digitaalista että painettua materiaalia. Lasten ja nuorten nykyisellä talousarvioon varatulla irtaimen omaisuuden määrärahalla ei pystytä hankkimaan riittävästi uusia kalusteratkaisuiltaan muunneltavia oppimisympäristöjä. Määrärahalla voidaan hankkia 3-4 uutta oppimistilaa, mikä ei riitä kattamaan tarvetta uudistaa koulujen oppimisympäristöjä tasapuolisesti. Lisäresurssin tarve Oppiva Salo ohjelman toteuttaminen edellyttämän lisäresurssitarpeen arvioidaan olevan yhteensä euroa jakaantuen vuosille seuraavasti: Vuosi Investoinnit Käyttötalous Yhteensä

10 Lisärahoituksen kohdentuminen: Perusopetuksen oppilaskoneet Perusopetuksen opettajakoneet Perusopetuksen esitystekniikka leasing kulu Sisäinen vuosittainen laskutus leasing kulu Sisäinen vuosittainen laskutus leasing kulu Yhteensä 125, , , , , ,000 90,000 * 46,200 46, , ,600 3,000 3,000 6,000 Kertahankinta 25,000 25,000 50,000 Varhaiskasvatuksen koneet Varhaiskasvatuksen esitystekniikka Tietoverkot Lataus- ja kuljetusvaunut 26,500 26,500 53,000 leasing kulu Sisäinen vuosittainen laskutus 5,000 5,000 10,000 9,300 9,300 18,600 leasing kulu Kertahankinta 27,000 27,000 54,000 8,000 8,000 8,000 24,000 kulu Kertahankinta 15,000 15,000 15,000 45,000 Kertahankinta 50,000 50, ,000 Muu TVT välineistö Kertahankinta 50,000 50,000 50, ,000 Oppimiskeskus Kertahankinta 60,000 20,000 20, ,000 Uudet muunneltavat Kertahankinta 150, , , ,000 oppimistilat / kalusteet Yhteensä 867, , , ,400 *Opettajien koneet lähtien, hankitaan opetuksen TA2017 käyttötalouden määrärahoilla Yhteenveto: Kertahankinnat: 949,000 Vuosittaiset kulut: 397,800 /v Sisäinen laskutus: 415,600 /v 10

11 Oppiva Salo ohjelman toteuttaminen mahdollistaa kaikilla tasoilla yhtäaikaisesti tapahtuvan kehittämisen (opettajuus, johtajuus, oppiminen, teknologia ja tilat), jolla varmistetaan pysyvä opetussuunnitelman mukainen toimintakulttuurin muutos. Opetuksen ja oppimisen kehittäminen jatkuu myös ohjelman päätyttyä. 11